Issuu on Google+

VIIKON PAKINA

1/2012

KommunistiNen nuorisoliitTO / lehti


B

.kom 1/2012 17.4. Suomen eduskuntavaalit. Perussuomalaiset saavat ”jytkyn” ja suurimmaksi puolueeksi nousee kokoomus. Vasemmisto saa kokonaisuutena toisen maailmansodan jälkeen huonoimman tuloksen.

Vallankumousten pitkä vuosi 2011 Koonnut toimitus yhteistyössä www.scoop.it/t/15m-suomi -uutispalvelun kanssa.

17.12.2010 Tunisialainen katukauppias Mohamed Bouazizi sytyttää epätoivoisena protestina itsensä tuleen. Liekit leviävät koko maahan ja sytyttävät arabikeväänä tunnetun vallankumousten vyöryn.

14.1. Kansannousu kumoaa Tunisian 23 vuotta vallassa olleen presidentti Zine El Abidine Ben Alin.

27.3. Puoli miljoonaa ihmistä protestoi Iso-Britanniassa leikkauksia vastaan.

PÄÄKIRJOITUS Edellisen Pistekom-lehden ilmestymisestä on nyt melko tarkkaan vuosi aikaa. Ja millainen vuosi! Viime numeron jälkeen on maailmalla räjähtänyt käyntiin todellinen muutosliikkeiden aalto: Tunisiassa, Egyptissä, Espanjassa, Kreikassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Englannissa, Israelissa ja Kiinassa (muutamia mainitakseni) ihmiset ovat lähteneet liikkeelle vaatimaan demokratiaa ja uudistuksia talousjärjestelmään. Monin paikoin on puhuttu kapitalismin kumoamisesta. Ilmassa on tunne, että nyt tapahtuu jotain suurta ja poikkeuksellista. Meidät valtaa monesti pessimistinen ajatus, että tulevaisuus on toivoton, eikä seuraavaan kymmeneen vuoteen tule tapahtumaan mitään merkittäviä muutoksia. On helppo olla tekemättä mitään ja jäädä masentuneena kotiin odottamaan – niin, mitä? Viimeisen vuoden tapahtumat ovat oivallinen esimerkki siitä, miten nopeasti asiat voivat muuttua. Ne ovat oivallinen esimerkki siitä, miten asioita tapahtuu kun niitä tehdään. Ne ovat myös osoittaneet, että pieleen menneet yritykset ovat kuitenkin tarpeellisia. Mielenosoitukset, joihin ei tullut väkeä, adressit, joilla ei ollut vaikutusta, järjestöt, jotka kuolivat pois ja valtaukset, jotka häädettiin... Kaikki ne olivat tärkeitä tekijöilleen, ja ne piti tehdä ennenkuin onnistuneita massaliikkeitä syntyi. Ja toisaalta: USA:ssa pankkiirien valta ei ole kaventunut. Espanjassa leikkaukset jatkuvat. Egyptissä on sotilasjuntta vallassa. Mediahiljaisuuden rikkoneilla liikkeilläkin on vielä paljon hommia, ennenkuin niiden vaatimukset menevät läpi. Paikka Time-lehden kannessa ei tehnyt mielenosoittajasta voittajaa. Meillä täällä Suomessa on paljon opittavaa Occupy-liikkeestä. Meidän on syytä ymmärtää, että kun asiat alkavat tapahtua, tempo voi olla hengästyttävä. Meidän on myös muistettava, että jonkun on tehtävä aloite. Odotammeko, että muut tekevät sen, vai tartummeko itse toimeen? Juuri nyt on käsillä mainio käytännön esimerkki siitä, miten kehnosti kapitalismi toimii. Juuri nyt ihmiset kaipaavat kuumeisesti jotain uutta: vanha järjestelmä natisee liitoksissaan. Tämäkin lehti osaltaan muistuttaa, että meitä on monta. Me olemme tyytymättömiä nykyjärjestelmään, ja vaadimme parannuksia. Puolustamme kunnallisia lähipalveluita, vaadimme työntekijöille lisää valtaa työpaikkansa päätöksiin, etsimme uusia tapoja järjestää talous. Kommunistinen nuorisoliitto on aina avoin uusille ideoille. Tule sinäkin mukaan tekemään muutosta! Heikki Ketoharju

1.5. Työväen vappu

15.5. Democracia Real Ya -liikkeen kutsuma maanlaajuinen mielenosoitus Espanjassa. Mielenosoituksen jälkeen sata ihmistä jää miehittämään Puerta del Sol-aukiota Madridissa. Seuraavina viikkoina he saavat seuraa kymmenistä tuhansista ihmisistä ja vastaavia leirejä nousee tusinoittain eri puolille Espanjaa. 15M-liike on syntynyt.


kommunistinen nuorisoliitto / lehti

12.6. Puerta del Solin leiri puretaan ja liike siirtyy esikaupunkialueelle ja lähiöihin.

19.6. Yli 250 000 ihmistä on kaduilla Espanjassa protestoimassa Euro Pact -sopimusta vastaan. 22.6. Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen sixpack-hallitus aloittaa pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen toimintansa.

15.6. Barcelonalaiset piirittävät paikallisen parlamenttirakennuksen. Osa kansanedustajista joudutaan kuljettamaan sisään helikopterilla.

28.6-29.6. 48 tunnin yleislakko Kreikassa muuttaa Ateenan taistelutantereeksi.

Adressikeräys, joka lähti käsistä

V

iime keväänä Hyvinkäällä paikallinen Komnl:n osasto kyllästyi huonosti toimivaan terveyskeskuspäivystykseen. Odotusajat olivat pitkät, hintapolitiikka karannut käsistä, eikä kunnollista hoitoa saanut. Päivystyspalveluiden yksityistämisen jälkeen lääkärit vaihtuivat tuhkatiheään. Vuonna 2010 terveyskeskuksessa kävi potilaita hoitamassa peräti kaksisataa eri lääkäriä, mikä johti jatkuviin koulutuspäiviin ja pahensi entisestään terveydenhoidon resurssipulaa. −Me päätettiin kerätä adressi, jossa vaadittiin yksityistämisen lopettamista, sekä maksimissaan kahden tunnin jonotusaikoja, kertoo Milutin Krivokapic - yksi hankkeen alullepanijoista. Aluksi adressia kerättiin vain Komnl:n nimissä, mutta pian asia sai laajempaakin huomiota. Paikallislehdissä ilmestyi mielipidekirjoituksia aiheesta, ja kiinnostuneet ryhtyivät keräämään nimiä omatoimisesti. −Yksikin tyyppi allekirjoitettuaan pyysi muutaman listan mukaansa, keräsi nimiä lähipiiristään ja postitti täydet listat takaisin. Me oltiin merkitty niihin palautusosoite, joten listat oli helppo palauttaa. Kevääseen mennessä oli saatu 2500 nimeä kokoon. Listat toimitettiin kaupunginvaltuutetuille, ja vaatimukset lähtivät virkamiesvalmisteluun. Kunnallislaissa nimittäin todetaan, että mikäli 2% kuntalaisista tekee valtuuston toimialueeseen kuuluvan aloitteen, valtuuston on otettava asia käsittelyyn kuuden kuukauden kuluessa. −Osattiin katsoa sen verran mallia muilta paikkakunnilta, että adressissa kysyttiin nimi ja paikkakunta. Tällä lailla kunnan päättäjät ei pystyneet venkoilemaan, että ei voi tietää onko allekirjoittaneet kunnan asukkaita, Milutin naurahtaa. Valtuustossa nuorten aloite sai kannatusta, mutta budjettikäsittelyssä todettiin, että jonojen lyhentämiseen ei ole varaa. Tämä ei ollut kommunistinuorille yllätys. −Päätös perustui talousarvioon, jotka ovat olleet jo monena vuonna alakanttiin arvoituja. 2010 kaupungin talousarvio heitti 8 miljoonaa, ja 2011 heiton on arvioitu olevan vieläkin enemmän. HUS kuitenkin ilmoitti, että päivystyksen yksityistämisestä luovutaan, joten selvää vaikutusta adressilla ja sen nostattamalla laajalla mielipidekirjoittelulla oli. Nuoret punovatkin jo jatkosuunnitelmia myös jonotusaikavaatimuksen saamiseksi läpi. −Yllättäen me huomattiin adressia kerätessä, että ihmiset heräsivät asiaan aika laajasti. Tai ehkä ne oli heränneet jo aiemmin, mutta jonkun piti organisoida keräys. Milutin on toiveikas vaatimusten läpimenon suhteen. Ensi vuonna on kunnallisvaalit, jolloin valtuutettujen on pakko kuunnella asukkaita vähän herkemmällä korvalla. Nouseeko Hyvinkäällä asukkaiden kapina? Heikki Ketoharju

Järjestä itse oma adressikeräys! 1. Laadi adressiteksti, jossa kuvataan selkeästi ongelma, sekä siihen esitettävä korjaus/muutos. 2. Tee esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla adressipohja, jossa on • Adressin nimi • Kerääjän yhteystiedot (postiosoite listojen palauttamista varten ja puhelinnumero) • Riveittäin tila allekirjoittajan nimeä, allekirjoitusta ja kotipaikkakuntaa varten • Yhdellä arkilla olevien allekirjoitusrivien kokonaismäärä laskemisen helpottamiseksi. 3. Mene kadulle keräämään. Pyydä kaveri mukaasi, niin on hauskempaa! Mikäli keräys on suurempi, voit myös laittaa ilmoituksia keräysajankohdista esim. Facebookiin, paikallisradioon/lehtiin, tai vaikka perustaa keräykselle oman blogin.

2%

Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

5%

Kansanäänestyksen vaatimiseen tarvitaan viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

C


D

.kom 1/2012

23.7. Torien liikkeen marssit eri puolilta Espanjaa saapuvat Madridiin ja pystyttävät leirinsä Paseo del Pradolle. 22.7. Norjalainen äärioikeistolainen Anders Behring Breivik räjäyttää Oslon keskustassa pommin tappaen kahdeksan ihmistä. Iltapäivällä Breivik hyökkää vasemmistolaisen nuorten leirille ja teloittaa 69 ihmistä.

6.8. Yli 300 000 ihmistä marssii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta Israelissa.

2.8.-5.8. ”Taistelu Solista”. Poliisi häätää 15M:n infopisteen ja kasvimaan Puerta del Solilta ja sulkee pääsyn aukiolle kokonaan. Seuraa neljä päivää kissa ja hiiri -leikkiä Madridin kaduilla, jonka päätteeksi poliisi luovuttaa.

17.9. Wall Streetin valtaus alka kansainvälinen pankkien toimintapäivä, josta vers Occupy-liikkeitä eri puol

3.9. Jopa puoli miljoonaa marssii Israelissa maan historian suurimmassa mielenosoituksessa.

Työtä

ilman työnantajaa

E

hkä keskeisin kommunismia määrittelevä käsite on demokratia ja erityisesti työpaikalla harjoitettu demokratia. Ajatus pomottomista yrityksistä sekä hierarkiavapaasta organisaatiosta kuulostaa aluksi utopistiselta, ja usein kuuleekin väitettävän, että ihminen tarvitsee esimiehiä ja auktoriteettia toimiakseen. Tarkemmalla historian lukemisella väitteiltä kuitenkin putoaa pohja pois. Ajan saatossa organisaatio jos toinenkin on toiminut ilman esimiehiä, ja moni työpaikka on kyennyt takaamaan demokraattisen ja tasa-arvoisen työympäristön työntekijöilleen. Eri aikoina toimineet demokraattiset työpaikat osoittavat toistaiseksi vain sen, että hierarkia ja omistuksen tuoma auktoriteetti eivät ole mitään edellytyksiä työpaikan toimimiselle. Kunkin työpaikan organisaatio on osittain myös ideologinen valinta. Työntekijöiden omaa päätöksentekoa työpaikalla on harjoitettu Pariisin kommuunin ajoista aina Titon Jugoslaviaan ja nykyisen Latinalaisen Amerikan liikkeisiin. Joskus nämä liikkeet ovat nauttineet paikallisen hallinnon tukea, joskus taas varta vasten vastustaneet tällaisia hallintoja. Kaikkein viimeisimpiä esimerkkejä lukuunottamatta nämä liikkeet ovat kuitenkin yksi kerrallaan kaatuneet, usein sotien tai oman poliittisen hallituksen alasajamina. Arrufatin suklaatehtaalla Argentiinan Buenos Airesissa todettiin vuonna 2009, että omistajia tai johtoporrasta ei vaadittu tehtaan pyörittämiseen lainkaan. Tapahtumat saivat alkunsa kun tehtaan omistaja Diana Arrufat jätti eräänä aamuna tehtaan portille kyltin, jossa työntekijöille kerrottiin töiden loppuneen ja työntekijöiden olevan täten irtisanottuja. Sen sijaan että olisivat voivotelleet kohtaloaan, Arrufatin työntekijät avasivat portit, astuivat sisään tehtaaseen ja päättivät jatkaa toimintaa. Ainoana erona, että tällä kertaa toiminnan tuotot jaettaisiin työntekijöiden kesken. Työntekijät päättivät, että päätökset kyetään tekemään demokraattisesti, ja tehtaanlaajuisiin kokouksiin laadittiin säännöksi yksi ääni yhtä työntekijää kohden. Tehtaan olemassaolo ei ole ollut mutkatonta, mutta tämä on johtunut enemmänkin vanhojen pomojen, poliisin ja hallituksen painostuksesta kuin radikaalisti erilaisesta tavasta johtaa toimintaa. Demokraattinen päätöksenteko on yleisesti hyväksytty moraaliseksi vaihtoehdoksi lähes kaikissa nykyajan poliittisissa liikkeissä. Silti näissä samoissa liikkeissä on usein unohdettu, että talous ja työelämä vaikuttavat elämänlaatuumme usein enemmän kuin suuret valtiopoliittiset linjaukset. Eikö siis olisi johdonmukaista vaatia demokratiaa työpaikalle sillä samalla innolla ja päättäväisyydellä,

jolla sitä ollaan aina puolustettu ja edistetty sivistyneissä yhteiskunnissa? Onhan kuitenkin diktatuuri diktatuuria myös elinkeinoelämässä. Konkreettisempia aloitteita pitää ajaa läpi paikallisesti ja työpaikkakohtaisesti. Jos haluaa yksittäisen työpaikan demokraattiseksi, ei siihen ole olemassa taikakeinoa tai organisaatiota, joka hyvää hyvyyttään saisi ihmeitä aikaan. Suomalaisten työpaikkojen ja työntekijöiden on tartuttava itse toimeen, mikäli haluavat päättää itse omista asioistaan. Maailmalla ollaan paljon enemmän kyllästyneitä pomojen ja osakkeenomistajien saamiin etuihin ja näitä usein seuranneeseen häpeilemättömään vastuuttomuuteen, kuin mitä valtamedian uutisoinnista uskoisi. Latinalaisen Amerikan suurliikkeiden lisäksi työntekijät ovat ottaneet ohjaksia viime aikoina myös Filippiineillä, Intiassa, jossain määrin myös Euroopassa (etenkin Englannissa) ja suureksi yllätykseksi myös Yhdysvalloissa. Siellä organisoituminen on jo niin pitkällä, että demokraattisilla työpaikoilla on katto-organisaatio, jonka jäsentyöpaikkoja voi selailla vaikka osoitteesta www.usworker. coop/about/memberlist. Maailmalla on suuria liikkeitä, joissa ei suvaita talouseliitin vastuuttomuutta. Miksi me suomalaisetkaan sietäisimme sitä? Simo Suominen


kommunistinen nuorisoliitto / lehti

aa. Myöskin n vastainen soaa torien lille maailmaa.

24.9. Poliisi käy marssivien valtaajien kimppuun väkivalloin New Yorkissa. Mm. kuuluisa Anthony Bolognan pippurisumutetapaus.

8.10. Marssit Espanjasta ja Ranskasta saapuvat Brysseliin, jossa järjestetään kansainvälinen agora 8.-14.10.

2.11. Oaklandissa järjestetään USA:n ensimmäinen yleislakko 65 vuoteen.

15.11. Wall Streetin valtaajien leiri häädetään Zuccottipuistosta.

4.11. La Défensen valtaus Pariisissa alkaa.

17.11. Opiskelijaprotesteja ympäri maailmaa. Mellakointia Kreikassa. Kymmenet tuhannet kaduilla New Yorkissa.

19.10.-20.10. ”Kaikkien lakkojen äiti” Kreikassa. 5.11. Kymmenet tuhannet amerikkalaiset siirtävät rahojaan pois liikepankeista pankinvaihtopäivänä.

15.10. Maailmanlaajuinen toimintapäivä. Mm. Lontoon ja Frankfurtin valtaukset alkavat. Espanjassa vallataan kerrostaloja. Suomessa mielenosoituksia ja torikokouksia on 14 paikkakunnalla.

Syyskuussa Tampereen kommunistinuoret järjestivät Tiedonantaja-festivaaleilla kapitalismin hautajaiset. Keskustorille tuotuun arkkuun sai jokainen kiinnittää niittipyssyllä omat muistosanansa.

kapitalismin hautajaiset Lokakuun 15. päivä Helsingin kommunistinuoret osallistuivat Narinkkatorilla pidettyyn torikokoukseen. Helsinkiläiset pystyttivät torille kangaspainon, jossa jokainen sai painaa omia torikokous-vaatteita.

KUVAT: toivo koivisto

E


F

.kom 1/2012

O

T

U L

A

3.12. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) totesi kuntafoorumissa Helsingissä, että kuntauudistus on vain ensimmäinen askel ”rakennemuutoksissa”, joilla julkisia palveluja tullaan ulkoistamaan.

Shakaa

S

Vaiettuja vaihtoehtoja talouspolitiikassa Muuan puheenvuoro, joka ehdotti diktaturia ratkaisumallina Kreikan talouskriisiin sai julkisessa keskustelussa ehkä suhteettomasti huomiota. Ja osa huomiosta puolestaan oli suhteettoman positiivista. Esimerkiksi Taloustutkimus järjesti kyselyn siitä, kuinka moni kannattaa edellämainittua lähestymistapaa. Taloussanomat osallistui keskusteluun syyskuussa otsikolla ”Nyt on mitta täynnä mutta mitä tilalle?” Artikkeli käsittelee suuttumusta, jota EU:n velkakriisin hoito herättää EU-kansalaisissa. Artikkelin sanoma näyttää olevan se, että kaikkien pitäisi rauhoittua ja luottaa johtajiin. Perusteluna on, että kriitikkojen kannanotot ovat pinnallisia ja esitetyt vaihtoehdot eivät ole ”uskottavia”. Kansalaiset on ”revitty” mukaan keskusteluun valtion velanottoon liittyvistä asioista. Logiikkaansa noudattaen juttu itse ei esittele yhtään poliittista vaihtoehtoa. Tällä kriittisen keskustelun lapsenomaiseksi leimaamisella on saattanut olla hyvä tarkoitus. On ehkä haluttu puolustaa niitä yleisinhimillisiä arvoja (kuten demokratiaa), jotka tekevät Euroopasta suhteellisen rauhallisen paikan elää. Tällaisenaan juttu kuitenkin päätyy puolustamaan eliitin yksinoikeutta ajatteluun. Se ei tuo esiin vaihtoehtoja nykyiseen markkinaideologiaan, leikkauksiin ja pankkien tekohengitykseen, vaikka niitä on. Se ei edes kerro, mitä linjaa EU noudattaa.

Taloustieteilijät ja muut ideoiden kehittelijät ovat tuoneet esiin vaihtoehtoja, joihin ei vain ole tartuttu politiikan teossa. Ehdotuksista esimerkkinä käy vaikka pankkien kansallistaminen. Tai lainojen anteeksianto Kreikalle. Tai lainojen anteeksianto ristiin puolin ja toisin. Entä, jos Kreikka yksinkertaisesti kieltäytyisi maksamasta, kuten Argentiina teki? Taloustieteilijä jos toinenkin on lausunut, että Marx oli enemmän tai vähemmän oikeassa kapitalismin kritiikissään: markkinatalouden sisäinen ristiriita johtaa työntekijöiden kurjistumiseen ja sitä kautta toistuviin kriiseihin. Tunnettu kriitikko on Nobel-palkittu Nouriel Roubini, joka on saanut mainetta ennustamalla tämänhetkisen talouskriisin. Taloustieteilijä Molly Scott-Caton mukaan markkinataloudesta on etsittävä poistumisstrategioita – aika olisi siihen otollinen. Moni on pitänyt kapitalismia ja markkinataloutta niin pitkään itsestäänselvyyksinä, että tämä kommunistienkin jakama pyrkimys saattaa kuulostaa absurdilta. Ehdotan, että sitä ei kuitenkaan kohdeltaisi absurdina. Poistuminen markkinataloudesta ja siirtyminen parempaan yhteiskuntaan ansaitsisi hyvän, perustellun ja vakavissaan laaditun strategian. Kuka antaisi talousjärjestelmän vaihtamisesta edullisia konsulttipalveluita hallitukselle? Camilla Kantola

kirah Toimittanut Annika Salo Lähteenä käytetty: Rosenberg, Marshall 2001. Myötäelämisen taito.

Esimerkki: keskustelu paikallisyhdistyksen kokouksessa Sakaali - ilmaisee asian väkivaltaisella kielellä: ”Tämäkin tapahtuma meni taas pieleen kun kukaan ei viitsinyt kunnolla panostaa järjestelyihin.” Kirahvi - ilmaisee asian NVCkielellä: (Havainto:) ”Tapahtumaa suunnitellessamme kokoonnuimme vain kerran, emmekä sopineet selkeästi vastuiden jakamisesta.

(Tunne:) Olen turhautunut, (Tarve:) koska toivoisin meidän voivan toimia paremmin yhteistyössä. (Pyyntö:) Voisimmeko seuraavaa tapatumaa järjestäessämme kokoontua vähintään kaksi kertaa ja kirjoittaa muistioon mahdollisimman tarkasti kunkin vastuuhenkilön tehtävät?”


kommunistinen nuorisoliitto / lehti

G

6.12. Talonvaltauskampanja Yhdysvalloissa alkaa.

4.12. Venäjän duuman vaaleissa Putinin ja Medvedevin johtama valtapuolue, Suomen kokoomuksen sisarpuolue Yhtenäinen Venäjä kärsii tappion. Kommunistit saavat 35 lisäpaikkaa ja 20,4 % äänistä.

10.12. ”Venäläinen talvi” alkaa hallitusta vastustavilla mielenosoituksilla eri puolilla maata.

alista

hviksi eli kuinka oppia myötätuntoista vuorovaikutusta

N

on violent communication on keskustelumenetelmä, josta voisi olla paljon hyötyä myös kommunistinuorille.

Miten viestiä toiselle asioita siten, että hän todella ymmärtää? Miten olla rehellinen loukkaamatta? Miten suhtautua, kun toinen sanoo tai tekee jotakin loukkavaa? NVC:n kautta voi löytää vastauksia näihin kysymyksiin. NVC sai alkunsa 1950 – 60 -luvuilla ja sen pääkehittäjä on yhdysvaltalainen psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg. Menetelmän käyttöä ja oppimista edistää maailmalla Center for Nonviolent Communication (CNVC), jolla on oma yhdistys myös Suomessa. NVC:n mukaista myötäelävää vuorovaikutusta kuvataan usein lempeällä kirahvilla ja syyttävää, väkivaltaista vuorovaikutusta puolestaan hyökkäävällä sakaalilla. Vaikeissa tilanteissa, kun tekee mieli huutaa toiselle päin naamaa, kannattaa kiinnittää huomio omiin ja toisen tunteisiin. Näin voidaan välttää kömpelöistä sanavalinnoista aiheutuvat väärinymmärrykset ja konfliktit.

Esimerkki: keskustelu toritapahtumassa Sakaali: ”On ihan turha yrittää vaikuttaa mihinkään yhteiskunnallisiin asioihin, ei yksi ihminen kuitenkaan voi saada mitään merkittävää aikaan.” Kirahvi: ”Tarkoitatko, että yhteiskunnallista tilannetta on mielestäsi hyvin vaikeaa muuttaa, koska järjestelmä on niin jäykkä, eikä ota huomioon yksittäisten ihmisten tarpeita?”

19.12. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ennustaa Suomelle keväällä lisää leikkauksia ja veronkorotuksia 5 miljardin euron arvosta.

Sakaali: ”No eipä tähän mennessä kukaan ole ainakaan minun mielipidettäni tullut kysymään.” Kirahvi: ”Oletko pettynyt ja vihainen, koska haluaisit, että mielipiteitäsi kuunneltaisiin ja tarpeesi otettaisiin paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa?” Sakaali: ”Kyllä, suututtaa tämä nykyinen meininki.”

väkivallattoman vuorovaikutuksen Neljä askelta

1

Havainto Erotetaan puhdas havainto ja arviointi toisistaan. Esimerkiksi lause ”Sinä olet huono ruuanlaittaja!” on NVC:n mukaan arvostelua. Pelkkä havainto voisi olla esimerkiksi ”kolmena edellisenä kertana kun olet laittanut ruokaa, olet käyttänyt valkosipulia, jonka mausta en pidä”.

2

Tunne Erotetaan varsinaiset tunneilmaisut niistä ilmaisuista, jotka kuvaavat ajatuksiamme. NVC:n mukaan toisten ihmisten sanat tai teot voivat laukaista meissä erilaisia tunteita, mutta eivät koskaan ole syynä niihin. Tunteet aiheutuvat aina tyydyttämättömistä tarpeistamme. Esimerkiksi ”minusta tuntuu, että et kuuntele minua” ilmaisee ajatusta, kun taas ”olen onneton” tai ”olen helpottunut” kuvaavat puhujan tunnetta.

3

Tarve Omien tarpeiden ilmaisu voi olla hankalaa. Rosenbergin mukaan arvostelut ja moitteet ovat omien tarpeidemme vieraantuneita ilmaisuja. Kaikille ihmisille yhteisiä tarpeita ovat esimerkiksi hyväksyntä, turvallisuus ja rauha. Tarvetta voi ilmaista ilmaista vaikkapa näin: ”kaipaan hyväksyntää”, ”turvallisuus on minulle tärkeää” tai ”arvostan rauhaa”.

4

Pyyntö Pyynnön tulee olla hyvin selkeä ja konkreettinen. Se muuttuu oitis vaatimukseksi, jos kieltäytymiseen liittyy pienikin rangaistuksen tai moitteen uhka. Vaatimuksia Lisää NVC:stä www.komnl.fi NVC:ssä ei esitetä. Pyyntö voisi olla esimerkiksi: ”voisitko huomenna maustaa ruuan valkosipulin sijaan inkiväärillä?”, ”voisitko katsoa minua silmiin, kun puhun sinulle?” tai ”voisitko kertoa omin sanoin, mitä kuulit minun äsken sanovan?”.

Kun tekee mieli huutaa toiselle päin naamaa, kannattaa kiinnittää huomio omiin ja toisen tunteisiin.


H

.kom 1/2012

Haluatko mukaan? Kiinnostaako tulla katselemaan meininkiä?

VallankumouKSen vuosi 2012

TULEVAA TOIMINTAA: Hyvinkää

Valtakunnallisia tapaamisia 23.-25.3. Nuorten aivoriihi Viikonlopun verran työpajoja, verkostoitumista ja mukavia ihmisiä! Avoin kaikille halukkaille. 21.-22.4. Kommunistinen nuorisoliitto Suomen sosiaalifoorumissa.

11.2.Uusien ilta yhdessä Tamperelaisten kanssa. Kino punikki käynnistyy Helmikuussa.

12.-13.5. Nuorisoliiton liittokokous Pakilassa Helsingissä.

Kiertue maalis-huhtikuussa Uudenmaan alueella.

Kajaani 17.2. Käydään katsomassa Radix-teatteriesitys, ja jutellaan Nuorten kesken. Ilmoittautumiset Mariannelle viimeistään 10.2.

Lisätietoa tapahtumista saat kysymällä osoitteesta komnl@komnl.fi

Facebookissa on kommarikalenteri-ryhmä, jossa listataan tulevia tapahtumia. Liittyminen onnistuu kysymällä Mariannelta. Elokuvakerho-opintopiiri suunnitteilla maaliskuusta lähtien. Aivoriihi kokoontuu tekemään lehtikirjoituksia, suunnittelemaan toimintaa, ja mitä vain.

Tampere Syksyllä alkanut opintopiiri jatkuu, aiheiksi suunniteltu mm. sosiaalituet ja niihin liittyvä lainsäädäntö, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. 10.2. Järjestetään yhdessä Hyvinkääläisten kanssa uusien ilta.

Turku Suunnitteilla leffa- ja bändi-iltoja sekä vaihtotori kevään mittaan.

Yhteystiedot Kommunistinen nuorisoliitto Haapaniemenkatu 7-9 B, 00530 Helsinki komnl@komnl.fi www.komnl.fi Punainen Tähti - Helsingin kommunistiset nuoret Heikki Ketoharju, 050 9 189 139, heikki.ketoharju@komnl.fi Tampere Jaakko Ujanen, 040 4118952, tampere@komnl.fi Hyvinkää Paula Alkila, 0407737728, ukomnuoret@gmail.com ukomnu.blogspot.com

Kommunistinen nuorisoliitto / lehti Tiedonantajan 3/2012 liite. Päätoimittaja Heikki Ketoharju. Layout Ville Leskinen. Julkaisija KomNL ja TA-Tieto Oy. Painopaikka BotniaPrint, Kokkola.

Turku Linda Ojanen, 0443000329, linda.ojanen@gmail.com Kuopio Tuukka Koirikivi, 0451226928, tugi911@gmail.com Kajaani Marianne Maksniemi, 0404113213 marianne.maksniemi@gmail.com kajaanikomnl.blogspot.com

Liity listalle! Komnl:n sähköpostilistan kautta saat ajankohtaista infoa toiminnastamme. Postia tulee harvakseltaan, eli et huku meileihin! Liity mukaan meilaamalla komnl@komnl.fi


Pistekom 1/2012