Heikintalon lehti 3/2020

Page 1

Heikintalon lehti 3/2020


TUKEVASTI ARJESSA Nro 3/2020 HEIKINTALO

TÄ SSÄ LEHDESSÄ

KAHILANNIEMENTIE 5 53130 LAPPEENRANTA

Pääkirjoitus: Järjestöjen tulevaisuus

3

Toiminnallinen työpainotteinen päivä

4

Opas osallistavaan ryhmätoimintaan

5

Heikintalo harjoittelupaikkana

6-7

Broilerijauheliha-ananasrisotto

8

Mansikkapaikan arvoitus

9

puh. 050 4016 308 sähköposti: heikintalot@gmail.com kotisivut: www.heikintalo.fi

Kansikuva ja kuvat: Heikintalon arkisto ja Pixabay—ilmaisia kuvia yleiseen käyttöön. Heikintalon lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti toimitetaan Heikintalon kohde– ja sidosryhmille sekä sitä jaetaan eri tilaisuuksissa. Lehti ilmestyy myös verkkolehtenä.

SIVU

2

Julkaistu vuodesta 2002

Rakvare

10-11

Äänikirjat

12-13

Mölkky

14-15

Rantaraitti

16-18

Syksy Heikintalolla

19

Takakansi

20


PÄÄKIRJOITUS

JÄRJESTÖJEN TULEVAISUUS STEA:n myöntämien avustusten määrä pienenee todennäköisesti vuonna 2022. Vuoden 2021 avustustaso pysynee samansuuruisena kuin vuonna 2020. Vuodesta 2011 alkaen avustussummat ovat nousseet tasaisesti. Tällainen kehitys on ollut järjestöjen kannalta hyvä. Tulevaisuudessa kehityssuunta muuttuu, koska Veikkauksen tuotot ovat vähentyneet eikä Suomen valtio pysty jatkuvasti ottamaan lisävelkaa kattaakseen Veikkaus-tuottojen vähentymisen järjestöille.

Järjestöt joutuvat miettimään säästötoimia ja tekemään toimintaansa muutoksia. Muutos on myös mahdollisuus. Vallitseva taloudellinen tilanne lähentää järjestöjä. Järjestöt tekevät yhteistyötä tiiviimmin ja pyrkivät saamaan entistä enemmän synergiaetuja. Jotkut järjestöt päätyvät jakamaan yhteisen toimitilan, osa löytää toisensa ja yhdistyvät keskenään ja osa pystyy yhdistämään toimintoja. Näin saadaan kustannussäästöjä ja järjestöjen toimintaan osallistujien saama hyötykin voi lisääntyä. Nyt on oikea aika aloittaa valmistelut tulevaisuuden varalle, toimia avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Tuloksena voi olla entistä paremmin organisoitu, vahvempi ja vaikuttavampi järjestötoiminta. Heikintalolla on toimintavuosiensa aikana ollut erittäin hyvä kyky uudistua, muuttaa toimintaansa ja tehdä yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa. Heikintalo aloittaa kaikkien halukkaiden kanssa tunnustelun, onko mahdollisuutta toimia yhteisessä toimitilassa, voiko toimintoja tai jopa yhdistyksiä yhdistää. Lasse Koivumäki

Eri-ikäiset ihmiset kohtaavat Heikintalolla. Kohtaamiset lisäävät ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja saavat uusia ystävyyssuhteita. Hyvinvointi lisääntyy. Näiden ja monien muiden asioiden vuoksi Heikintalo on olemassa meitä kaikkia varten. SIVU

3


TOIMINNALLINEN TYÖPAINOTTEINEN PÄIVÄ

Heikintalon toiminnan ydin on toiminnallinen työpainotteinen päivä. Toimintaan osallistujat voivat työskennellä vapaaehtoisperiaatteella kanttiinissa, keittiössä, tehdä monipuolisia toimistotöitä, toimittaa Heikintalon lehteä, tehdä esitteitä, videoita, päivittää kotisivuja, opetella digitaitoja ja oppia, kuinka sosiaalisessa mediassa kannattaa toimia. Heikintalon toiminta on maksutonta.

SIVU

4


OPAS OSALLISTAVAAN RYHMÄTOIMINTAAN LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Annika Koskela ja Suvi Vilska tekivät opinnäytetyönsä yhteydessä oppaan osallistavaan ryhmätoimintaan. Oppaassa on esitelty viisi ryhmäkertaa, joiden teemoina ovat muun muassa vahvuudet, voimavarat, luonto ja positiivinen tulevaisuusajattelu. Opas on tehty helppolukuiseksi ja visuaalisesti miellyttäväksi. Se on suunniteltu siten, että kuka vain voi ohjata ryhmäkertoja oppaan avulla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Heikintalo ry:n ja Hyvinvoinnin tilat –hankkeen kanssa. Opas suunniteltiin Heikintalon osallistujille. Heikintalon osallistujat ovat pääsääntöisesti työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä. Oppaan teemat valikoitiin tukemaan osallistujien minäkuvaa, itseluottamusta sekä positiivista tulevaisuusajattelua. Opas on kuitenkin sovellettavissa käytettäväksi monien eri kohderyhmien kanssa. Opasta voi käyttää soveltaen esimerkiksi lasten, vanhusten tai muiden kuntoutujien kanssa. Opinnäytetyön yhdeksi aiheeksi valikoitui osallisuus. Osallisuuden vahvistamisen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä sekä luoda yhteisöllisyyttä. Syrjäytyminen on jo pitkään ollut vakava maailmanlaajuinen ongelma, ja opinnäytetyön tavoitteena oli omalta osaltaan vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Opinnäytetyön toisena teemana toimi sosiaalipedagogiikka. Oppaassa esitetyt ryhmäkerrat suunniteltiin sosiaalipedagogisen näkökulman pohjalta. Oppaan suunnittelu aloitettiin perehtymällä sosiaalipedagogisiin työmenetelmiin. Menetelmien valinta pohjautui jo opittuun teoriapohjaan ja arvioon siitä, mitkä menetelmät soveltuisivat parhaiten Heikintalon toimintaan osallistujille. Menetelmien valintojen perustelut sekä soveltuvuuden arviointi kirjoitettiin opinnäytetyöhön. Oppaaseen tuotiin näkyviin opiskelijoiden oma kädenjälki. Tämä näkyy oppaan kuvissa, asettelussa sekä sisällössä.

SIVU

5


Heikintalo harjoittelupaikkana Talvisin on moni opiskelija saanut työssäoppimispaikan Heikintalolta. Myös kesän aikana Heikintalolla on ollut työharjoittelussa opiskelijoita, Sami työkokeilussa, pari henkilöä työvalmennuksessa ja kolme nuorta kesätyötekijää kaupungin rahoittaman kesätyösetelin turvin. Ohessa muutaman harjoittelijan esittelyt. Hei olen Sami.

Olen Heikintalolla työkokeilussa. Olen viimeisen 20 vuotta ollut teollisuuden parissa töissä. Yhteistoiminta neuvotteluiden jälkeen minulle kerrottiin, että työni loppuisi. Se oli ensi alkuun iso järkytys. Mietintämyssy piti laittaa päähän ja ruveta miettimään, että mitä sitä tekisi. Pääsin Heikintalolle kokeilemaan olisiko sosiaaliala minulle tarkoitettu. Olen päässyt ohjaamaan mediapajaa, ulkoliikuntaryhmiä yms. Tämä on edelliseen työhöni verrattaessa aivan erilaista, erittäin mielenkiintoista työtä. Nyt vaan täytyy toivoa, että opiskelupaikka löytyy ja pääsen aloittamaan sosiaalipuolen opinnot pikaisesti. Vapaa-ajan harrastuksiini kuuluu omakotitalon remontointi, autojen kanssa harrastelu ja palokunnan toiminnassa tulee oltua mukana. Hei Minä olen Rozabela Singh. Olen Nepalilainen ja kotoisin Nepalista. Minä puhun englantia, norjaa, ruotsia ja vähän suomea, mutta minun äidinkieli on nepali. Minä asun Suomessa nyt. Olen asunut Suomessa melkein kaksi vuotta. Minä olen naimisissa, mutta ei ole lapsia. Minulla on maisterin tutkinto tradenomiasta. Minä opiskelen suomen kieltä ja olen työharjoittelussa Heikintalolla. Minä harrastan tennistä, uintia, tanssia ja matkailua. Minun mielestäni on ollut mukava tutustua Heikintalon jäseniin. Meillä on ollut hauskaa yhdessä. Hei, Olen Emmi ja olin Heikintalolla kesätöissä. Opiskelen lastenohjaajaksi, valmistun vuodenvaihteessa 2020. Olen kotoisin Salosta ja kävin lukion Turussa. Olen asunut Lappeenrannassa nyt noin vuoden. Osallistuin Heikintalolla kaikkeen toimintaan. Perheeseeni kuuluu avomies. Harrastan kilpatanssia ja kesäisin parvekeviljelyä. SIVU

6


Heikintalo harjoittelupaikkana

Viimeisenä työharjoittelupäivänään Rozabela ohjeisti ja neuvoi Heikintalon keittiöryhmää valmistamaan nepalilaista lihapataa kera riisin ja salaatin. Lihapata maustettiin voimakkaasti inkiväärillä ja se oli herkullista.

STEA kannustaa järjestöjä pohtimaan tulevaisuutta ja priorisoimaan avustushakua kohderyhmän kannalta oleellisimpiin toimintoihin. Avustusmäärärahat vähenevät todennäköisesti merkittävästi vuodesta 2022 alkaen Veikkauksen tuottojen laskiessa. Järjestöjen rooli nähdään tärkeänä myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ja sote-rakenneuudistusta tukevan ohjelman toimeenpanossa. Näissä juuri käynnistyneissä kokonaisuuksissa järjestöjen aktiivisuus ja mukanaolo on alueellisesti erittäin merkittävää. Lähde: STEA 16.9.2020 Heikintalon toiminta on yhteiskunnalle kannattava investointi. Heikintalon toiminta vähentää julkisten palvelujen käyttötarvetta ja vahvistaa työelämäosallisuutta.

SIVU

7


Helppo Broilerijauheliha-ananasrisotto

Ohje: Laita riisi ohjeen mukaan kiehumaan. Ruskista broilerijauheliha pannulla ja mausta se suolalla ja halutessasi cayannepippurilla. Kun riisi on valmista, kaada broilerijauheliha ja ananaspalat mehuineen kattilaan, mausta mustapippurilla ja anna kiehua miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes neste on imeytynyt riisiin (lopputuloksen kuuluu kuitenkin olla kostea). Vihjeitä: Älä ruskista broilerijauhelihaa liian kuivaksi, vaan jätä se meheväksi. Ananasmehun lisäksi voit laittaa pienen tilkan vettä, jos vaikuttaa, että riisi jää liian kuivaksi. Reseptin antoi Ville-Veikko Kyckling

SIVU

8


Mansikkapaikan arvoitus

Pekka Pellonpää huokaisee torilla: mansikat maistuvat hyviltä, mutta jossain mättää. Mansikkapellolla oli aamulla poimittu mansikoita ja tuotu torille, mutta viisi mansikkalaatikkoa on kateissa. Mitäs nyt tehdään, hän huudahtaa mansikanmyyjälle, joka ehdottaa: Pyydetään etsivä Kauko Remes apuun. Etsivä Remes pyyhältää torille vanhalla autonrämällään. Auton renkaat pyörivät vinossa johtuen paljosta ajosta mukulapintaisilla teillä. -Mikä on ongelma? Ai että viisi mansikkalaatikkoa on hävinnyt? No, se on varmaan pikku juttu. Pakettiauto oli aamulla lastattu täyteen mansikkaa, mutta nyt viisi laatikkoa puuttuu. Remes lähtee ajamaan maaseudulle kohti mansikkapeltoa. Mansikkamaalla hän maistelee mansikoita, jotka maistuvat sangen hyviltä ja niistä lähtee hyvä tuoksu. Hän kysyy paikalle tulleelta pakettiautonkuljettajalta: Mitä teit aamulla? -Lastasin aamulla täydet mansikkalaatikot autoon, ajoin kymmenkunta kilometriä ja kävin läheisellä lammella uimassa. Palasin autoon ja ajoin suoraan torille. Remes lähtee autolla ajamaan kohti takaisin kohti toria. Tiet mutkittelevat ja yhtäkkiä Remeksen autosta loppuu bensa. Pihkura! Remes ei tiedä mitä tehdä, nousee autosta ja lähtee kävelemään. Yhtäkkiä edessä siintää lampi ja sen rannalla karhunpennut vetävät sikeitä mahat täynnä. Vieressä on viisi tyhjää mansikkalaatikkoa. Remes päättelee: kun pakettiautonkuljettaja kävi uimassa, karhunpennut keplottelivat pakettiauton lavalta viisi mansikkalaatikkoa. Auton ovi oli jostain syystä jäänyt apposen auki ja mansikoiden tuoksu levisi lähiympäristöön. Remes kävelee torille ja selittää Pekka Pellonpäälle: Arvoitus on ratkennut. Teillä kävi nyt sellaiset verokarhut kaappaamassa mansikoita, että asialle ei nyt yksinkertaisesti voi mitään. Osmo 31.7.2020

SIVU

9


Rakvere Rakvere on Viron viidenneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee 100 kilometriä Tallinnasta itään ja asukkaita on noin 16 000. Rakvere tunnetaan historiallisista linnanraunioista ja pronssisesta Tarvas (härkä) -patsaasta. Kaupungissa on myös nykyaikainen keskusta ja aktiivinen kylpyläkulttuuri. Vuodesta 1994 Rakvere on ollut Lappeenrannan ystävyyskaupunki. Rakvere Vallimägi! Rakvere Vallimägi on vuori Länsi-Virun maakunnassa Rakveressa. Kukkulan absoluuttinen korkeus on 105 m ja suhteellinen korkeus on noin 25 m. Kukkulan pohjoisosassa on lämpökarstasuppiloja ja sorareikiä. Vallimägi on luultavasti Rakveren vanhin asuttu alue, koska Viron linnoitus (Tarvanpea, myöhemmin Rakveren ordinlinnoitus) oli jo 1300-luvun alussa.

Vuori on ollut suojattu vuodesta 1958, määrittelemällä sen noin 12 hehtaarin suoja-alueeksi. Rakveren ordin linna Vallimäen pohjoisosassa.

SIVU

10


Rakvere Rakveren keskusta

Rakvere pitkä katu

Teksti ja kuvat Riin SIVU

11


ÄÄNIKIRJAT Juice " juicen taivaallinen aulabaari " Äänikirja alkaa sanoilla: ”Taiteilija Juhani Juice Leskinen on kuollut sairaalassa Tampereella 56 - vuotiaana. Hän oli paitsi muusikko, myös kirjailija, pakinoitsija, keskustelija ja instituutioiden tuulettaja.” Tällä uutisella alkaa fiktiivinen tarina juice leskisestä. Radioteatterin 20 - osainen tarina ja radiomusikaali laulaja, lauluntekijä juhani "juice" leskisestä (1950-2006). Äänikirjassa kuullaan myös juicen musiikkia. Käsikirjoituksen on tehnyt Antti Heikkinen. Tuotanto on Yle Draama 2016 Kesto on kirjalla 20 x 20 minuuttia ja käsittää 7 cd-levyä. Todella hyvin toteutettu äänikirja juicen elämästä. Hyvin mukaansa tempaava kuunnelma. En suosittele äänikirjaa herkille ihmisille.

Anna-Leena Härkönen "Kaikki Oikein " – äänikirja Mitä tekisit jos saisit lotossa kaikki oikein? Toisiko raha onnea ja onnellisuutta?? Anna-Leena Härkönen kertoo riemastuttavan tarinan rahapsykoosiin joutuvasta Puttosen pariskunnasta. "Kaikki oikein " äänikirja on myös ilmestynyt kirjana ja lisäksi on tehty kokopitkä elokuva. Äänikirja sisältää 8 cd- levyä ja kestää 9 tuntia 8 minuuttia. Lukijana on Sari Mällinen

"Suomen lasten Kalevala " - äänikirja Suomen lasten Kalevala sisältää Kirsi Mäkisen kirjoittamana suorasanaisina tarinoina kaikki samat seikkailut kuin runonmuotoinen esikuvansa. Mukana on myös näytteitä alkuperäiseepoksen runokielestä. Äänikirja sisältää 4 cd-levyä ja kestää n. 4 tuntia Lukijana on Antti Virmavirta Suosittelen äänikirjaa kaikille Kalevasta kiinnostuneille.

SIVU

12


Tuomas Kyrö " Mielensäpahoittaja maailmalla" - äänikirja Mielensäpahoittaja lähtee maailmalle, kun hän 32 vuoden jälkeen saa puhelun veljeltään Fuengirolasta. Veli on vakavasti sairas ja pyytää luokseen. Mielensäpahoittaja pakkaa karvalakkinsa ja suuntaa kohti etelää, jotta vanhat kinat saataisiin sovittua. Matkaan lähtö harmittaa jo valmiiksi ja alkaa harmittaa vielä enemmän, kun matka mutkistuu. Italiassa purkautunut tulivuori katkaisee Malagan lennon Tukholman lentokentälle ja lentokoneen sijasta matkavälineitä on keksittävä milloin mistäkin. Matkakumppaneina ovat mm. tiukkasanainen, mutta neuvokas Rouva Insinööri ja yllättäviä katoamisia harrastava Muusikko Äänikirja käsittää 3 cd- levyä ja kestoa on 200 minuuttia. Äänikirja on saanut sokeain kuunnelma- palkinnon 2018. Käsikirjoituksen on tehnyt Tuomas Kyrö. Mielensäpahoittajana on Heikki Kinnunen. Tuotanto on Yle Draama 2018 Lähde : takakansi

Heikki Turunen "Simpauttaja " - äänikirja Pielisen rannan kylään saapuu keväällä kummallinen mies . Mukanaan hän tuo kaupunkilaisen levottomuuden ja oudot tapahtumat. Luonnollinen elämänrytmi häiriintyy . Simpauttaja tuhoaa ja rakentaa ihmissuhteita, ja kun hän syksyllä lähtee, ei mikään ole ennallaan. Nuoren pohjoiskarjaisen lehtimiehen Heikki Turusen romaani arvioitiin vuoden 1973 parhaaksi esikoisteokseksi. Siitä on tullut yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaisia romaaneja. Lähde : takakansi. Äänikirja käsittää 9 cd-levyjä , yhteiskesto 11 tuntia 5 minuuttia Lukija : Esa Saario Kirjasta on tehty myös kokopitkä elokuva.

Kirjat kuunteli ja arvosteli Tuomas

SIVU

13


MÖLKKY Mölkky on heittopeli, joka on kotoisin Päijät-Hämeestä. 80-luvun lopulla Lahden Tuoterenkaan ideariihi keksi mölkkypelin, kun miettivät, mitä voisi tehdä sängynpohjien valmistuksesta ylijääneillä laudoilla ja sorvausjätteestä syntyneillä puupalikoilla. Yritys keräsi teollisuuden ylijäämämateriaalia tarkoituksena keksiä niistä uusia tuotteita ja työllistää samalla vaikeasti työllistyviä. Mölkky muistuttaa idealtaan ja välineiltään karjalaisten vuosisatoja vanhaa peliä kyykkää, jota pelattiin ahkerasti jo reipas sata vuotta sitten. Kyykkä on perinjuurin karjalainen peli, joka levisi evakkojen mukana sisämaahan. Mölkky nimi syntyi protestina 1990-luvulla vallinneelle englantilaistermien villitykselle. Mölkky tarkoittaa alkujaan lapsen pakaraa Elias Lönnrotin sanakirjan mukaan. Mölkyttäminen taas tarkoittaa keinuttamista. Mölkky ei tosin ole pelitavaltaan mikään uusi keksintö. 1700-luvun espanjalaiset heittelivät Bilbaon kyläjuhlissa vastaavanlaisia kalikan paloja. Mölkkyä voivat pelata tasapäisesti yhdessä sekä nuoret että vanhat ja siitä onkin tullut suosittu peli etenkin kesämökeillä. Mölkyn joukkueiden SM-kilpailut on järjestetty Lahdessa vuodesta 1997 lähtien ja MMkilpailut vuodesta 2004. Vuonna 2016 MM-kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomen ulkopuolella Le Rheussa, Ranskassa. Mölkky on saanut paljon suosiota myös ulkomailla, etenkin Ranskassa sekä Saksassa, Tsekissä, Britanniassa, Puolassa ja Belgiassa.

Toukokuussa, koronarajoitusten vielä rajoittaessa Heikintalon toimintaa, työskentelimme etänä ja hyödynsimme tapaamisia ulkona mölkkyä pelaten. Oli mukava tavata pitkästä aikaa toisiamme ja saimme jännittäviä pelejä aikaiseksi. Osmon järjestämän taustamusiikin tahdissa liikkumalla sai reipasta liikuntaa ja lämmiteltyä, jos sattui vilu yllättämään vuoroa odottaessa. Sää oli todella vaihtelevaa, oli sadetta, poutaa, tuulta, tyyntä ja välillä kaikkia näitä saman tunnin aikana. Toisella puolen kenttää taivas oli sininen ja toisella puolen muhkeat pilvet.

SIVU

14


Mölkyssä heitetään mölkyllä, eli puisella palikalla, luvuilla 1–12 numeroituja puisia palikoita (keiloja). Keilaa ei lueta kaatuneeksi, jos se nojaa vähänkin toiseen keilaan tai mölkkyyn. Heiton jälkeen kaatuneet keilat nostetaan pystyyn kaatumapaikalleen. Keilan mennessä kiinni kiinteään esineeseen, siirretään keilaa heittokapulan verran irti esteestä. Heittotyyli on vapaa. Heitto on suoritettava aina alakautta, muuten heittotapa on vapaa. Heiton pistemäärä: Jos yksi keila kaatuu, niin heiton pistemäärä = keilan numero. Kun kaatuu useampia, niin heiton pistemäärä = kaadettujen lukumäärä. Jos pelaaja jää kolmella peräkkäisellä heittokierroksella ilman pisteitä, hän putoaa pelistä pois. Peli päättyy, kun ensimmäinen pelaaja saa tasan 50 pistettä. Jos pistemäärä menee yli 50, niin pelaaja tippuu 25 pisteeseen. Heittäminen Heitto tapahtuu mölkkaaren takaa ja heiton jälkeen poistutaan suoraan taaksepäin. Heittäjä tai heittokalikka ei saa koskea mölkkaareen. Jos pelaaja astuu kaarelle tai yli ja hänellä on 37 pistettä tai yli, yliastumisesta tippuu 25 pisteeseen. Heittovuoro on käytetty, kun heittokapula koskettaa maata. Heittäminen väärällä vuorolla: Jos pelaaja heittää väärällä vuorolla, tuomitaan tulokseksi viiva. Kuitenkin, jos pisteitä on 37 tai yli, tippuu pelaaja 25:een. Jos seuraava heitto on ehditty heittää, ei väärästä heittovuorosta rangaista. Väärän heittovuoron jälkeen heittojärjestys palautetaan välittömästi oikeaksi. Pelaajan tulee itse huolehtia heittovuorostaan.

Keilat ovat pakassa määrätyssä numerojärjestyksessä. Pakka tehdään 3-4 metrin päähän heittopaikasta. Pelijärjestys voi määräytyä monella tapaa, esimerkiksi arpomalla. Seuraavan erän aloittaa sitten toinen pelaaja, niin että kaikki pelaajat saavat aloittaa vuorollaan. SIVU

15


RANTARAITTI Rantaraitti on mielestäni yksi Lappeenrannan mukavimmista ja kauneimmista ulkoilureiteistä. Se alkaa Pappilanniemen luonto- ja kuntopolulta, jatkuu Myllysaaren ja sataman kautta ja myötäilee pitkin Saimaan rantoja Skinnarilan Tervahaudanpuistoon saakka. Yhteensä 14,8 kilometriä pitkälle raitille voi mennä monesta eri kohtaa ja raitti poikkeaa välillä kiertämään myös pieniä lenkkejä. Pääreitti Myllysaaren uimarannalta Skinnarilan Tervahaudanpuistoon on noin 10 kilometriä. Myllysaaresta rantaa pitkin Kasinon, satamatorin ja Hiekkalinnan kautta Pallon liikenneympyrään asti raitti on pääosin asvaltoitu, liikenneympyrästä Skinnarilaan ulottuva seitsemän kilometrin matka on kivituhkapäällysteistä, lukuun ottamatta pitkää puusiltaa, joka ylittää muinaisrannan merkkinä olevan, jääkauden aikana kehittyneen kivikon sekä lähdealueen. Silta tekee koko Rantaraitista esteettömän, joten se on sopiva kaikenikäisille ja -kuntoisille liikkujille ja siellä voi liikkua monella tavalla; jalkaisin, pyörällä, rollaattorilla tai pyörätuolilla. Viipurin vanerin kerrostaloalueen kohdalta voi poiketa lenkille, joka kulkee Tyysterniemen rantoja mukaillen. Tälläkin reitillä pystyy liikkumaan lastenvaunujen kanssa, vaikka yhdessä kohdassa onkin betoniportaat, jotka on rakennettu mahdollistamaan siirtyminen korkealta kalliolta alas hiekkarannan tuntumaan. Reitin varrella on Tyysterniemen uimaranta sekä laajat sileät kalliot, jotka houkuttelevat auringonottoon. Niemen kärjessä on epävirallinen nuotiopaikka ja siellä voi ihailla iltaisin auringonlaskua. Polku päättyy Voisalmen vanhan sillan kupeeseen. Takaisin keskustaan päin voi kävellä myös Voisalmen vanhan sillan kupeesta, entisen Tyysterniemen koulun takaa rannassa kulkevaa kevyenliikenteen väylää seuraten. Tämän asfaltoidun väylän varrella on myös lintutorni. Reitin voi lopettaa Taipalsaaren tien varteen ja jatkaa siitä kallioleikkausten läpi kevyenliikenteen väylällä Pallon liikenneympyrään. Sieltä matka jatkuu Rakuunamäen rantaa pitkin Upseerikerhon ja Pumppuhuoneen ohi Korkkitehtaan rantaan, jossa on uimaranta ja liikuntapaikka kuntoilulaitteineen.

SIVU

16


Pumppuhuonetta kunnostaa ja ylläpitää Rakuunamäen Pumppuhuone ry, joka perustettiin Leirin ja Pallon kaupunginosayhdistys ry:n, Saimaan Latu ry:n ja Sakari Karjalaisen toimesta 1. elokuuta 2018, heitteille jääneen varuskunnan entisen vedenpumppaamorakennuksen (est. 1892) pelastamiseksi ja kunnostamiseksi yhteisökäyttöön. Raitti jatkuu Marssikadun kerrostalojen ohi kohti Huhtiniemen entistä hyppyrimäkeä. Tälle välille pystytetyt opastaulut kertovat selkeästi ja hauskasti alueen luontoarvoista. Luontotaulujen tekstit on laatinut Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen ja kuvitus on taiteilija ja graafikko Heli Pukin käsialaa. Alueella, leirintäalueen kohdalla rannassa sijaitsee lähde, jossa on raikas ja hyvä vesi.

Entisen hyppyrimäen alastulorinteeseen on viime syksynä rakennettu kuntoportaat. Portaissa on 103 askelmaa ja nousua hieman yli 25 metriä. Syyskuussa alueelle rakennettiin ulkokuntosali, jossa on kymmenen eri harjoittelulaitetta sekä tekonurmialue. Huhtiniemen kuntoportaisiin ja ulkokuntosaliin on asennettu myös valaistus.

Rantaraitti jatkuu Huhtiniemen kuntokeskuksen ja vesilaitoksen välisessä mäkisessä maastossa, jossa kulkee useita pururatoja. Mäen päällä, vesilaitoksen kohdalla, kannattaa valita oikean puoleinen rata, joka vie suoraan Huhtiniemenkadun päähän ja ohi niemenkärjen asuntoalueen, jossa raitti ei pääse aivan rantaan asti. Alueelle on tulossa viitoitus, joka auttaa kulkijoita jatkamaan matkaa kohti Huhtiniemen venerantaa. SIVU

17


Huhtiniemenkadun ylitettyä laskeudutaan jyrkkää mäkeä alas Huhtiniemen uima- ja venerantaan, josta raitti jatkuu joko kunto- tai rantapolkua pitkin Sammonlahden ja Skinnarilan koirapuiston ohi Tervahaudanlahteen ja yliopistolle asti. Itse tykkään kävellä rantapolkua pitkin, joka on myös maastopyöräilijöiden ja keväisin lintubongareiden suosiossa. Matkan varrelta löytyvät Rantaniityn, Sammonlahden ja Skinnarilan hulevesikosteikot. Kosteikkojen tarkoituksena on vähentää hulevesien kuormitusta Pien-Saimaaseen. Kosteikot toimivat myös viihtyisinä vesiaiheina puistoissa Telkänpönttöineen ja sorsanpesineen.

Rantaniityn hulevesikosteikko

Sammonlahden uimaranta leikkipuistoineen

Raitin varrella on Myllysaaren rantojen lisäksi kuusi hiekkapohjaista uimarantaa, joista yksi Tyysterniemen reitin varrella. Muut ovat Korkkitehtaan, leirintäalueen, Huhtiniemen, Sammonlahden ja Skinnarilan uimarannat. Muilla paitsi leirintäalueen ja Skinnarilan rannoilla ovat uimakopit ja huussit. Sammonlahden rannalla on myös upea leikkipuisto. Pitkin raittia on penkkejä, joissa voi levähtää ja pöytiä penkkeineen, joissa on mukava syödä eväitä kauniita maisemia ihaillen.

Leirintäalueen ranta

Upseerikerhon ranta Rantapolku Teksti ja kuvat Tuija I

SIVU

18


HEIKINTALON SYKSY 2020 Heikintalo siirtyi etätoimintaan 12.10.2020 alkaen Heikintalo toimii Eksoten 8.10.2020 tekemien suositusten mukaisesti ja on siirtynyt etätyöhön ja -toimintaan. Seuraamme koronatilannetta päivittäin ja avaamme Heikintalon suositusten mukaisesti. Tiedotamme tästä erikseen. Tilannetieto löytyy muun muassa kotisivuiltamme ja Facebookista.

Kun koronatilanne helpottuu, avaamme Heikintalon viranomaisohjeistusten mukaisesti. Tulethan terveenä ja oireettomana. Pese kädet saippualla ja desinfioi ne. Vältä turhia pintojen ja kasvojen koskettelua. Vältä turhaa liikkumista sisätiloissa. Pidä tarpeeksi väliä toisiin henkilöihin.

Tiedotteet ja viikko-ohjelma tulevat Heikintalon kotisivuille www.heikintalo.fi ja Facebookiin. Voit myös soittaa Heikintalolle aukioloajoista p. 050 4016 308.

Heikintalon viihtyisyyden ja turvallisuuden takaamiseksi teemme yhdessä päivittäin ylläpitosiivouksen ja puhdistustoimenpiteet. Ryhmillä on omat alueensa, jotka siivotaan ja puhdistetaan aina ryhmätoiminnan alussa ja lopuksi.

Heikintalon aukioloajat ja toiminta riippuvat koronatilanteesta. Heikintalolla on päivittäin chat kotisivuilla, Facebook, Messenger, WhatsApp ja puhelinpäivystys joiden kautta saat ajankohtaista tietoa. SIVU

19


__________________________________________

__________________________________________

__________________________________________

HEIKINTALO KAHILANNIEMENTIE 5 53130 LAPPEENRANTA puhelin: 050 4016 308

sähköposti: heikintalot@gmail.com kotisivut:

www.heikintalo.fi

Päätoimittaja: Lasse Koivumäki Toimitus, taitto, kuvat ja grafiikka: Heikintalon lehtityöryhmä Julkaisija: Heikintalo ry


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.