__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Heikintalon lehti 2/2020


TUKEVASTI ARJESSA Nro 2/2020 HEIKINTALO

TÄ SSÄ LEHDESSÄ

KAHILANNIEMENTIE 5 53130 LAPPEENRANTA

Pääkirjoitus

3

Vaikuttavuus

4-7

Henkilökunnan esittely

8-10

Terveisiä keittiöstä; Ruisleipäset

11

Puh. 050 4016 308 sähköposti: heikintalot@gmail.com kotisivut: www.heikintalo.fi

Kansikuva ja kuvat: Heikintalon arkisto ja Pixabay—ilmaisia kuvia yleiseen käyttöön.

2

Äänikirja arvostelu

12-13

Heikintalon toimintaa avataan pienimuotoisesti 1.6.2020 alkaen. Heikintalon kesäohjelman löydät kotisivuiltamme. Kesäohjelmaa päivitetään viikoittain.

Mitkä asiat auttavat eteenpäin

14

Topiaksen tietovisa

15

Esittelytoimintaa jatketaan syksymmällä. Uusia toimintaan osallistujia otetaan toimintaan mukaan myöhempänä ilmoitettavana ajankohtana.

Vitamiineja kupin täydeltä

18

Heikintalo avautuu kesäkuun alussa

19

Takakansi

20

Heikintalon lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti toimitetaan Heikintalon kohde– ja sidosryhmille sekä sitä jaetaan eri tilaisuuksissa. Lehti ilmestyy myös verkkolehtenä.

SIVU

Julkaistu vuodesta 2002

Kirja-arvostelu Jari Tervo: LOIRI

16-17


PÄÄKIRJOITUS

HEIKINTALO ON LÄSNÄ Yhteydenpito toimintaan osallistujiin on ollut Heikintalon ydintoimintaa jo vuodesta 2002 alkaen, jolloin Heikintalo perustettiin. Yhteydenpitotapoja on vuosien saatossa kehitetty ennakkoluulottomasti. Tärkeintä kehitystyössä on ollut toimintaan osallistujien palautteet ja toiveet sekä tarpeet. Kehitystyö jatkuu edelleen. Rajoitustoimien vuoksi Heikintalon toiminta muuttui 16.3.2020 alkaen. Toimitila suljettiin ja henkilökunta aloitti etätyöskentelyn. Työskentely etäyhteyksien ja puhelimen välityksellä on kaikille työntekijöille ollut normaalia Heikintalon arkityötä. Toimintaa oli helppo jatkaa etänä. Heikintalon yhteydenpidon tärkeys on korostunut poikkeustilan aikana. Puhelinkeskusteluista on saatu paras palaute. Toimintaamme osallistujat ovat kiitollisia siitä, että Heikintalo pitää yhteyttä ja välittää sekä antaa tukea. Heikintalo toteuttaa yhteydenpidon puhelimitse, chatkeskustelupalveluna, tekstiviestein, Messengerin ja WhatsAppin välityksellä sekä Facebookissa ja videoetäyhteys Zoomin välityksellä. Toimintaan osallistujat voivat osallistua Heikintalon toimintaan etänä kotoa käsin. He voivat tehdä ja lähettää lehtijuttuja sekä valokuvia, jotka julkaistaan Heikintalon lehdessä. Heikintalo järjestää päivittäin muun muassa tietovisan ja kuvahaasteen toimintaan osallistujille. Poikkeusaikana on kehitelty myös Heikintalon etäyhteisötaidekokeilu VILIMI. Projektissa tehdään yhdessä video tai useampikin. Projektissa voivat olla mukana toimintaamme osallistujat, yhteistyökumppanimme ja henkilöt, jotka haluavat tehdä tämän kaltaista kokeilevaa etäyhteisötaidetta. Heikintalon toimintaa avataan alkaen 1.6.2020 pienimuotoisesti, hallitusti, turvallisesti ja hyvien ohjeistusten mukaisesti etä– ja ulkotoimintaa suosien. Aurinkoiset kevätterveiset Heikintalolta, Lasse Koivumäki, toiminnanjohtaja

SIVU

3


VAIKUTTAVUUS

SIVU

4


VAIKUTTAVUUS

SIVU

5


SIVU

6


SIVU

7


Henkilökunnan esittely

Hei, olen Tuija, Heikintalon ohjaaja. Olen paljasjalkainen Lappeenrantalainen. Lapsuus- ja nuoruusaika kului Tirilässä ja Lauritsalassa. Minulla on kolme lasta, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa ja perustaneet omat perheet. Olen nykyään myös kahden suloisen pikkupojan mummo. Harrastuksiini kuuluu matkailu, mökkeily ja kävelylenkit luonnossa. Olen ollut Heikintalolla töissä sen perustamisesta alkaen. Työskentelin Lappeenrannan Mielenterveysseuran toimistossa, kun seura päätti perustaa Klubitalon Lappeenrantaan Lähde-projektin jatkoksi. Sieltä siirryin Heikintalolle ohjaajaksi. Työskentelen pääasiassa Heikintalon toimistossa, jossa tehdään Heikintalon tilastoinnit, hoidetaan sähköposti, tehdään kokouksissa tarvittavat materiaalit sekä puhtaaksikirjoitus- ja käännöstyöt. Toimistossa hoidetaan myös vastaanottotehtävät, yhteydenpito ja tiedottaminen sekä Heikintalon lehden toimittaminen (mm. artikkelien kirjoittaminen, valokuvaus, kuvankäsittely, taitto, puhtaaksikirjoitus, tulostus) ja päivittäinen Media-paja, jossa päivitetään Facebook ja kotisivut, tehdään tiedotteita ja ilmoitukset Etelä-Saimaan Menoinfoon. Töihini kuuluu myös edunvalvonta, jonka tehtäviä ovat asiointiapu, tarvittaessa muuttoon liittyvä avustaminen esim. muuttojärjestely, muuttoon liittyvät paperityöt kuten sähkösopimukset, muuttoilmoitukset ym. Kanttiinitehtävät kuuluvat myös osittain toimistoon sekä siivous. Meillä kaikilla työntekijöillä on yleisluonteinen työnkuva, eli teemme kaikkia muitakin töitä ja tuuramme toistemme lomia ja poissaoloja. Vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen on myös yksi tehtävistäni. Syksyllä 2017 päätimme toteuttaa Heikintalolla jo pidemmän aikaa puheena olleen työvaihdon, joten siirryin 1.9.2017 keittiöohjaajan tehtäviin. Vaihtelu virkistää, oli mukava olla välillä toisenlaisissa työtehtävissä. Kun palasin syyskuussa 2019 vuorotteluvapaalta, vaihdoimme Päivin kanssa tehtävämme takaisin ja täytyy sanoa, että tunnen kyllä olevani toimistossa enemmän omalla tontillani. Tervetuloa työskentelemään kanssani Heikintalon toimistoon. Toimistotehtävien avulla opitaan uusia taitoja, opetellaan hoitamaan omia asioita internetissä ja pystytään osallistumaan sosiaaliseen mediaan. t. Tuija

SIVU

8


Moi! Mie oon Päivi. Heikintalolle olen tullut töihin vuoden 2006

lopussa. Tulin tekemään opintovapaan sijaisuutta keittiöyksikköön, mutta se vähän venähti. Sillä tiellä ollaan edelleen! Olen alkuperäiseltä ammatiltani ravintolakokki. Tässä matkan varrella olen kouluttautunut työvalmentajaksi ja käynyt erilaisia kursseja ja koulutuksia, jotka vain millään tavalla työssäni voisivat olla avuksi. Koskaanhan ei ole liian myöhäistä oppia uutta? Tällä hetkellä kouluttaudun ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Koulutus antaa hyviä työkaluja ja ymmärrystä työskennellä henkilöiden kanssa, joilla on neuropsykiatrinen oireyhtymä tai muita haasteita arjessa. Suosittelen kaikille! Heikintalolla vastuualuettani on keittiö ja kanttiini. Ohjaan Heikintalon toimintaan osallistuvia ja lisäksi valmennan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Päivittäin teemme yhdessä lounaan ja iltapäivisin on lisäksi leivontaryhmä. Pari kertaa viikossa ohjaan luovaa ryhmää, jossa tehdään erilaisia kädentaitotöitä, ulkoillaan ja käydään vaikka kirpputorilla. Pienessä työyhteisössä meillä kaikilla työntekijöillä on yleisluontoinen työkuva, joten kaikki osaavat tehdä myös toistensa työtehtävät. Pidän kovasti työstäni ja erityisesti kaikista Heikintalon toimintaan osallistuvista mahtavista tyypeistä! On kiva nähdä onnistumisen kokemuksia ja kuulla kiitosta, joka tulee varmasti suoraan sydämestä. Sen vuoksi olenkin varmasti viihtynyt työssäni jo näin pitkään. Vapaa-ajalla vietän paljon aikaa kotona perheeni kanssa. Minulla on mies ja kolme lasta. Vanhimmat tyttäret ovat jo asuneet monta vuotta omillaan, mutta nuorin poikamme asuu vielä kotona. Harrastan käsitöitä, pihatöitä, luonnossa liikkumista. Kesällä kerään marjoja ja sieniä ja käyn kalastamassa. Tykkäämme myös matkustelusta ja aina mahdollisuuksien mukaan reissaamme pitkin Suomea ja ainakin kerran vuodessa jossain kauempana. Nähdään Heikintalolla! -Päivi-

SIVU

9


Henkilökunnan esittely Lasse Koivumäki tässä terve! Olen Heikintalon toiminnanjohtaja. Toimenkuvani on monipuolinen. Vastaan taloudesta, toiminnan laadusta ja kehittämisestä sekä raportoinnista että verkostoyhteis– työstä. Pitkän työurani aikana olen kehittynyt kasvatus– ja sosiaalialan ammattilaiseksi. Olen työskennellyt perhepäivähoidon ohjaajana, opettajana peruskoulun alaluokilla, erityisopettajana, lastensuojelulaitoksen vastaavana ohjaajana ja johtajana sekä toiminut neuropsykiatrisena ratkaisukeskeisenä valmentajana nuorten parissa. Työn vastapainoksi harrastan liikuntaa monipuolisesti: tennis, sulkapallo, hiihto, sauvakävely ja kuntosali. Musiikkia olen harrastanut 12-vuotiaasta asti. Tällä hetkellä olen kahdessa bändissä laulajana ja komppikitaristina. Tervetuloa keikoille!

Vietän vapaa-aikaa mielelläni puutarhassa. Otan aurinkoa, kuuntelen musiikkia ja teen sanaristikoita. Nurmikon leikkaaminen ja lumityöt ovat minun hommiani. Käyn myös puutöissä Mettäisellä. Puusauna lämpiää viikon aikana useamman kerran. Se virkistää mukavasti.

Pidän ruuanlaitosta. Yksi suosikeistani on ranskalainen klassikko, Coeur de filet Provencale: kokonaisena paistettua häränsisäfileetä, valkosipuliperunoita valkosipulivoin ja persiljan kera. Grillatut jättiravunpyrstöt ja chili-aioli on toinen lempparini.

SIVU

10


Terveisiä keittiöstä RUISLEIPÄSET

13 kappaletta Taikina: ½ pkt (25 g) tuorehiivaa 5 dl vettä 1 rkl siirappia 1 ½ tl suolaa 7 ½ dl ruisjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon loput ainekset esimerkiksi puuhaarukan avulla. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa noin 45 minuuttia. Älä vaivaa taikinaa, vaan ota suoraan kulhosta lusikalla nokareita pellille leivinpaperin päälle. Muotoile jauhoja apuna käyttäen noin 1 cm paksuiksi leipäsiksi / ohuiksi ruissämpylöiksi. Leivät menevät hieman kasaan paistuessaan. Vältä turhaa painelua, jotta taikina ei menetä ilmavuuttaan. Anna kohota ilman liinaa noin tunnin ajan. Leipäsiä ei voidella. Paista 225 asteessa 35 minuuttia. Älä peitä leipiä liinalla paistamisen jälkeen. Leivät kannattaa leikata kahtia leipomispäivänä, sillä kuori kovettuu pikkuhiljaa. Leivän pohjaosan voi leikata hieman kantta ohuemmaksi, niin sisus jakautuu tasaisesti.

OHJE:Kinuskikissa.fi

SIVU

11


ÄÄNIKIRJA-ARVOSTELU

Kalle Isokallion romaani Pelastaja Pelkosenniemeltä. Äänikirjassa on 8 cd - levyä ja kokonaiskesto on n. 9 tuntia. Äänikirjan lukee näyttelijä Martti Mäkelä. Kirja kertoo Juuso Kuntolasta , joka omistaa tunturihotellin Pelkosenniemellä. Juusolla on sama huoli kuin kunnan elinkeinoasiamiehellä: lyhyt hiihtokausi ei tuo riittävästi turisteja. Samaan aikaan Kauniaisten johdossa mietitään, miten estää veroäyrin nostaminen, jotta valtionapu kasvaisi. Kaiken junailemiseksi tarvitaan monitoimimies Palle Hiekkaa. Ja kuvioihin sotkeutuu myös venäläinen mafiapomo. Jos tykkää huumorista , niin kannattaa lukea kyseinen kirja tai kuunnella äänikirja.

Toinen äänikirja: Olli Lindholm - Ilpo Rantanen: Yhden yön tarina, vuonna 2006 ilmestynyt äänikirja, joka käsittää 9 cd-levyä. Lukijana toimii Ville Tiihonen Yhden Yön Tarina äänikirja kertoo kotimaisen Yö-yhtyeen tarinan Olli Lindholmin muistelmin, ainoana alkuperäisestä kokoonpanosta. Ylä- ja alamäet käydään rehellisesti läpi aivan uran alusta aina vuoteen 2006 asti, jolloin äänikirja ilmestyi. Äänikirjan jokainen luku alkaa otteella Yön tuotannosta, Ollin laulamana ja Mikko Kangasjärven pianolla säestämänä. Mukana kaksi kokonaista biisiä "Yhden Yön Tarinat” ja ”Aika". (Synkkiä ajatuksia ja hauskoja kommelluksia.) Kannattaa kuunnella kyseinen äänikirja, jos vähänkin kiinnostaa kuunnella suomirock musiikkia tai sitten muuten kiinnostunut Yö-yhtyeestä.

Kolmas äänikirja on: Sophie Kinsella: Yllätä minut, joka on alkuperäiskieleltään suomennettu englannin kielestä "Surprise Me". Levy on MP3 - cd levy . Kestoltaan 11 tuntia ja 19 minuuttia . Lukijana Leena Pyösti. Vuonna 2018 ilmestynyt on tämä kirja. Äänikirja kertoo Sylviestä ja Danista, jotka yrittävät pitää vakaan ja onnellisen avioliittonsa tuoreena. Avioarki sujuu saumattomasti, mutta kun lääkäri ennustaa vielä 68 yhteistä elinvuotta, iskee hätäännys.

SIVU

12


Pariskunta alkaa järjestää toisillensa yllätyksiä. Mutta mitä tehdä, kun alkaa sukeltaa menneisyyden salaisuuksia pinnalle ?? (jos rakkaus on helppoa, silloin tekee jotain väärin) Äänikirjan lukija teki hyvän suorituksen tässä "kirjassa". Mielestäni ihan ok. Tämä kuunnelma, näin karanteenissa ollessa.

Neljäs äänikirja: Itkisitkö onnesta? Tarina Gösta Sundqvistista. Äänikirja kertoo Leevi and the Leavings -yhteen laulaja , sanoittaja ja säveltäjä Göstasta. Kestoa äänikirjalla on 20 x 20 minuuttia ja käsittää 7 cd- levyä yhteensä. Käsikirjoittajana ja ohjaajana on Peter Lindholm Tuotanto on Yle Draama, 2008 Gösta Sundqvistina on Antti Tuomas Heikkinen , Oona on Elsa Saisio Muissa rooleissa mm. Vesa Vierikko ja Tero Liete. Kirja alkaa jalkapallokentän pukukoppihuoneessa, jossa valmentaja katkoo Göstan jalkapallouralta siivet. Sitten ollaan koulun rehtorin puhuttelussa. Ainoa mikä ei töki, on musiikki. Leevi and the Leavingsin tunnetut kappaleet kuljettavat musiikillista draamaa tunnelmasta toiseen. Äänikirja on todella hyvin toteutettu ja esitetty. Jos vähinkin kiinnostaa Leevi and the Leavings kannattaa kuunnella äänikirja. -----------Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin Dynamo on Timo Kalevi Forssin kirjoittama elämäkerta Göstasta. Kirja koostuu työtovereiden ja ystävien haastatteluista, arkistomateriaalista ja laajan tuotannon esittelystä. Kirja on ilmestyny 2017. Sivuja on 353. Kirjassa on lisäksi infoa tuotannosta. Kirja sopii myös luettavaksi äänikirjan kuuntelun rinnalle. Kirjat kuunteli ja arvosteli Tuomas

SIVU

13


Mitkä asiat auttavat ihmistä eteenpäin elämässä?

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22.

Kaverin auttaminen Heikompien puolustaminen Hyödyllisten asioiden tekeminen Ruoanlaitto joko kotona tai kylässä – siitä hyötyy heti! Paikkojen siivoaminen turhista tavaroista Siitä päättäminen mikä on turhaa ja mikä tarpeellista Ystävien tapaaminen Uusien asioiden opiskelu ja taitojen hyödyntäminen Kierrättäminen Kukkien ja yrttien kasvattaminen Ajatteleminen ja ongelmien ratkaiseminen Taloudellisen järjen käyttö Lukeminen Viihdyttävä soittaminen Elämänkokemusta omaavien ihmisten kuunteleminen Vanhustenhoito Sairaiden hoitaminen Ääri- ja katastrofitilanteissa toimimaan oppiminen Kuntovoimistelu ja jumppa Hölkkäharrastus Kirjoitusharrastus Suunnitteleminen etukäteen

23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 40.

Matkailu Historian opiskelu Askartelu Matemaattiset taidot Kielitaito Omanarvontunto Ihmisten kunnioitus Uskonasiat Hauskanpito Piirtäminen Psykologinen silmä Sosiaalisuus Urheilu kilpailumielessä Leikkimieli Laaja ymmärrys Raaka työnteko Yrittäminen Maasta se pienikin ponnistaa!

Kumpi sie oot?

Listan järjestys on vapaavalintainen, Osmo, 3.4.2020

SIVU

14


TOPIAKSEN TIETOVISA

1. Minkä maan pääkaupunki on... a) Maputo? b) Dakar? c) Bratislava? 2. Minkä Suomen kunnan taajama on... a) Kontiomäki? b) Salpakangas? c) Vierumäki? 3. Mainitse seuraavien maiden rajanaapurit! a) Haiti b) Vietnam c) Tšekki 4. Minkä Aasian maan pääkaupunki on... a) Dhaka? b) Phnom Penh? c) Kabul? 5. Minä vuonna... a) Adolf Hitler nousi valtaan? b) Josif Stalin kuoli? c) John F. Kennedy murhattiin? 6. Missä Suomen kunnissa sijaitsevat seuraavat rajanylityspaikat: a) Vartius? b) Vaalimaa? c) Raja-Jooseppi?

SIVU

15


KIRJA-ARVOSTELU Jari Tervo: LOIRI Kaatuilijasta kansakunnan kaapin päälle Jari Tervo on tehnyt kirjailijana ansiokkaan työn houkuteltuaan Vesa-Matti Loirin muistelemaan tähänastista elämäänsä, jossa todella riittää kerrottavaa ja muisteltavaa. Niinpä tästä yhteistyöstä syntyneestä teoksessa onkin yli 700 sivua ja sen on kustantanut Otava. Ja teos on painettu 2019. Vesa-Matti ”Vesku” Loiri (s.4.1.1945) tunnetaan näyttelijänä ja monipuolisena urheilijana, ja vanhemmat ikäluokat muistavat hänet myös kaatumisen suomenmestarina. Jälkimmäisen nimityksen saamisessa häntä varmasti auttoi kokemus pelaamisesta jalkapallomaalivahtina. Yllätyksenä Veskun taustasta voi tulla tieto siitä, että hänellä on isänsä puolelta sukujuuria Etelä-Karjalassa, eli Lappeenrannassa. Näyttelijänuransa Vesku aloitti Elannon näyttämöllä nuorisomusikaalissa Huipulla tuulee vuonna 1962, sitä ennen hänet tunnettiin veljensä Pekan kanssa Rock Brothers Loiri-bändistä. Pekka (VeliPekka) Loiri tunnetaan nykyisin graafikkona ja hän esiintyi vielä aikuisena tiernapojissa veljensä ja Kuoppamäen veljesten kanssa. Kuitenkin Vesku hankki kokemusta näyttelemisestä jo lapsena, jolloin esitettiin porukalla mm. länkkäreitä ja Charlie Chaplinin elokuvia. Kotiväelle Veskun uravalinta ei siis tullut yllätyksenä, vaikka isä toivoi poikiensa kouluttautuvan ja hankkivan hyvän ammatin. Perheessä arvostettiin kuitenkin myös taidetta ja urheilua, mm. näyttelijänä ja jalkapalloilijana tunnettu Åke Lindman oli kunnioitettu monipuolisen lahjakkuutensa takia. Mikko Niskanen löysi Veskun edellä mainitusta Huipulla tuulee-musikaalista, tosin hän laittoi asialle näyttelijä ja järjestäjä Paavo Hukkisen, joka sai Veskulta myöntävän vastauksen Pojat-elokuvaan kuuluvaan Jaken rooliin. Se olikin läpimurto Veskun uralle, eli Pojat-elokuva, joka kertoi Paavo Rintalan teoksen pohjalta oululaisesta poikajengistä jatkosodan ajalta. Vesku näytteli Jakea, joka asui pelkästään äitinsä kanssa. Pojat oli arvostelumenestys ja Vesku huomattiin uutena kykynä. Myös Paavo Rintala arvosti teoksestaan tehtyä elokuvaa. Asia joka tuskastutti eniten omassa itsessään nuorta Veskua, oli lyhyys. Hän sai kuitenkin odottaa liki 19-vuotiaaksi asti, ennen kuin kasvupyrähdys lopulta tuli. Siihen ajanjaksoon sisältyy armeijan käynti vapaaehtoisena. Lähellä kesää 1963 Vesku sai kuulla pääsevänsä sillä ehdolla teatterikouluun, jos hän käy äänentuottoon erikoistuneen lääkärin luona ja hoidattaa äänensä kuntoon. Vesku tekee työtä käskettyä tapaamalla myös teatterikoulun laulunopettajaa. Teatterikoulun jälkeen Vesku palkattiin jo ensimmäisiin koomisiin rooleihinsa Pahakabinettiin ja Sotasankareihin. Tunnetuimpia Veskun uran alkupuolen rooleista on Vihtori Kosola Lapualaisoopperassa vuodelta 1966.

SIVU

16


Vesku ja Spede (Pertti Pasanen) tapasivat ensimmäistä kertaa teatteripäivien aikaan Helsingin Seurahuoneella, mutta jo aiemmin Vesku oli inspiroinut Spedeä ja Simo Salmista kirjoittamaan Rotestilaulun. Kaksikko näki siis Veskun tv:ssä laulamassa radikaalia laulua ja sai idean koko laulun kääntämisestä hupimuotoon. Kuitenkin vasta Viktor Klimenkon kieltäydyttyä Vesku sai roolin Speden ohjaamassa Noin seitsemässä veljeksessä, kun Klimenko piti roolia liian pienenä. Ensimmäinen merkittävä päärooli Veskulla oli elokuvassa Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut. 1970-luvun alussa Vesku joutui ensimmäistä kertaa tärkeän kysymyksen eteen: taide- vai viihdeuralle? Molemmilla oli puolensa, mutta tuolloin tv tarjosi tasaisen yleisömäärän ja suosion teatterin arvaamattomuuden sijaan. Ja riidat Kansallisteatterin pääjohtaja Sakari Puurusen kanssa vaikuttivat, kun roolit jäivät pieniksi ja kaikissa ei välttämättä ollut repliikkejäkään. Spede tarjosi mahdollisuuden tehdä uudenlaisia koomisia rooleja, näistä tunnetuimpana Uuno Turhapuro. Uunon hahmo esiintyi ensimmäistä kertaa Speden sketsisarjassa. Ja Veskulla on ollut useita näyttäviä naisia, ensimmäisenä vaimona Tuula Nyman 60-luvulla, Carola joitain kuukausia ja mallinakin tunnettu Katja Peiponen. Toinen vaimo on Mona Loiri os. Puolanen, Janpojan äiti, joka kuoli autokolarissa. Jan kuoli myöhemmin itsekin autokolarissa n. 20-vuotiaana. Kolmas vaimo oli Riitta Jäppinen, Jennin ja Joonaksen äiti. Joonas on myös kuollut, tosin sairauskohtaukseen. Stina Toljander on kahden nuorimman pojan, Ukon ja Sammon äiti. Hän on viettänyt paljon aikaa Intiassa poikineen. Vesku on myös seurustellut mallien ja muiden kanssa, joita ei ole mainittu tässä. Isäänsä dokumentissa Vesku muistellut Jenni, muisteli etenkin sitä millaista on olla kuuluisan henkilön lapsi ja tunnusti että hän ei lue enää lehtiä. Ja hänen veljensä Joonas sai kokea julmaa koulukiusausta nuorempana, mikä osaltaan johti siihen, että Joonas lähti ulkomaille opiskelemaan. Eivätkä välit tunnettuun isään ole aina olleet helpot, mutta ne ehtivät kuitenkin parantua ennen Joonaksen kuolemaa. Nykyisin Vesku on tehnyt joitain elokuvarooleja, mutta 2000-luvun alussa diabetes ja ylipaino vähensivät työmäärää. Vesku on kuitenkin käynyt lihavuusleikkauksessa ja hän voi nyt paremmin. Yksi Veskun 2000-luvun tunnetuimmista rooleista on skitsofreenikko veljessarjan isä Jouko Takkunen elokuvassa Pahat pojat. Pahat pojat perustuu jossain määrin todellisuuteen kertoessaan bensamittareita ryöstäneistä Koistisen veljeksistä. Vesku on myös tehnyt laulukeikkoja Peter Lerchen kanssa kirkoissa ja konserttipaikoissa. Tunnetuimpia Veskun lauluista ovat Eino Leinon sävelletyt runot, kuten Lapin kesä. Nykyisin Vesku elää pääkaupunkiseudulla kahden kissansa kanssa hiljaiseloa pelaten toisinaan Playstationilla. Lähteet: Jari Tervo: Loiri. v. 2019, Mika Kaurismäki: Vesku v.2010 Jutta

1. a) Mosambik b) Senegal c) Slovakia 2. a) Paltamo b) Hollola c) Heinola

2. a) Domikaaninen tasavalta b) Kiina, Laos ja Kambodža c) Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola 3. a) Bangladesh b) Kambodža c) Afganistan TOPIAKSEN TIETOVISAN VASTAUKSET

SIVU

17

5. a) 1933 b) 1953 c) 1963 6. a) Kuhmo b) Virolahti c) Inari


Vink vink! Vitamiineja kupin täydeltä Kaiken kaikkiaan teestä on tunnistettu noin 500 eri ainesosaa, joista terveyden kannalta erityisen kiinnostavia ovat polyfenolit (näistä varsinkin flavonoidit), askorbiinihappo, fyllokinoni, riboflaviini ja nikotiinihappo (eli teen vitamiinit C, B1, B2, K ja PP), mineraalit magnesium, kalium ja fluori sekä kofeiini. Flavonoidit, joita tee sisältää erityisen runsaasti, toimivat elimistön antioksidantteina eli ne suojaavat soluja vanhenemismuutoksilta. Tee alentaa kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia. Se myös vahvistaa verisuonten seinämiä ja hidastaa niiden kalkkeutumista sekä pienentää verihyytymien muodostumisriskiä ja riskiä saada sydäninfarkti. Tämä on ennen kaikkea teen flavonoidien ja askorbiinihapon ansiota. Teen antioksidanttien syöpää ehkäisevää vaikutusta on myös tutkittu paljon. Vihreä tee yhdistetään usein laihduttamiseen. Tee ehkäisee näläntunnetta ja kiihdyttää aineenvaihduntaa eikä sisällä juuri lainkaan kaloreita ilman lisukkeita nautittuna. • Tee on antibioottinen ja ehkäisee tulehduksia. • Tee sisältää fluoria, joka suojaa hampaita, edistää suun terveyttä ja ehkäisee pahanhajuista hengitystä. • Estää tehokkaasti ruokamyrkytyksiä tappamalla sitä aiheuttavia bakteereja.

• Suojaa viruksilta vahvistamalla ihmisen immuunijärjestelmää. • Virkistää hermostoa ja ehkäisee Parkinsonin tautia sekä uupumusta. • Teen fyllokinoni, riboflaviini ja nikotiinihappo edistää ihon kimmoisuutta ja läpäisykykyä. • Suojaa auringon UV-säteilyltä. Terveysvaikutuksiltaan tehokkaimpina teelaatuina pidetään hapettamattomia laatuja eli vihreää, keltaista ja valkoista teetä.

Julkaistu aiemmin Heikintalon lehdessä 4/2018

SIVU

18


Heikintalo avautuu kesäkuun alussa

Heikintalo pitää tiedotustilaisuuden maanantaina 1.6.2020 klo 15:00 toimintaan osallistujille. Poikkeusolosuhteet jatkuvat edelleen. Heikintalo ry on sitoutunut noudattamaan Suomen hallituksen antamia suosituksia. Toimimme siten, että jokaisella Heikintalon toimintaan osallistujalla ja työntekijällä on turvallista ja viihtyisää olla Heikintalolla. Heikintalo on kehittänyt ja kehittää sekä sopeuttaa toimintaansa vastaamaan mahdollisimman hyvin poikkeusolojen luomia tarpeita. Heikintalo avaa toiminnan 1.6.2020. Jatkamme ja suosittelemme etätoimintaa. Sulkua edeltävään tilaan ei ole toistaiseksi mahdollista siirtyä heti. Poikkeusolosuhteet jatkuvat vallitsevan tautitilanteen vuoksi. Heikintalo aloittaa toiminnan ulkotiloja hyödyntäen. Toiminta Heikintalon sisätiloissa tulee olemaan pienryhmätyöskentelyä. Heikintalo rajaa aika- ja osallistujamääriä sekä asettaa turvaetäisyysvälit. Heikintalolla noudatetaan entistä tarkemmin hygienia- sekä siivousohjeita. Siivous- ja puhdistustöitä tehdään useaan kertaan päivittäin. Heikintalon toiminnallinen työpainotteinen päivä jaetaan pienryhmätoimintoihin, joihin otetaan rajallinen määrä osallistujia; samoin menetellään myös vapaa-ajan toimintojen kohdalla. Aikarajat on myös määritelty. Asiakastietokoneita ei ole toistaiseksi mahdollisuus käyttää. Heikintalolla ei pidetä lehtiä tms. esillä, koska koronan on todettu leviävän pintojen ja kosketuksen välityksellä. Tule terveenä.

Pidä turvaväli.

Huolehdi käsihygieniasta.

Muutokset toiminnassa ilmoitetaan Heikintalon kotisivulla www.heikintalo.fi Heikintalon lounas aktiivikävijöille ma-pe klo 11:30 ja 12:30.

Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä klo 15 mennessä soittamalla tai tekstiviestillä. Maanantain ruokailuun ilmoittautuminen edellisenä perjantaina.

SIVU

19


__________________________________________

__________________________________________

__________________________________________

HEIKINTALO KAHILANNIEMENTIE 5 53130 LAPPEENRANTA puhelin: 050 4016 308 sähköposti: heikintalot@gmail.com kotisivut:

www.heikintalo.fi

Päätoimittaja: Lasse Koivumäki Toimitus, taitto, kuvat ja grafiikka: Heikintalon lehtityöryhmä Julkaisija: Heikintalo ry

Profile for heikintalo

Heikintalon lehti 2/2020  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded