Heikintalon lehti 2/2021

Page 1

Heikintalon lehti 2/2021


TUKEVASTI ARJESSA Nro 2/2021

Julkaistu vuodesta 2002

TÄ SSÄ LEHDESSÄ HEIKINTALO KAHILANNIEMENTIE 5 53130 LAPPEENRANTA puh. 050 4016 308 sähköposti: heikintalot@gmail.com kotisivut: www.heikintalo.fi

Kansikuva ja kuvat: Heikintalon arkisto ja Pixabay—ilmaisia kuvia yleiseen käyttöön. Heikintalon lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti toimitetaan Heikintalon kohde – ja sidosryhmille sekä sitä jaetaan eri tilaisuuksissa. Lehti ilmestyy myös verkkolehtenä.

SIVU

2

Pääkirjoitus: Köyhien ääni MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry / YHES –kohtaamispaikka Etelä-Karjalan Omaishoitajat ry / OmaisOiva

3

4 5

Heikintalo 19 vuotta

6-7

Kevät ja kesä

8-9

Tuomaksen kirja-arvostelu

10

Kevään alkua

11

Vapun historiaa

12-13

Etelä-Karjalan järjestöt tukenasi

14

Heikintalon toiminta

15


PÄÄKIRJOITUS

KÖYHIEN ÄÄNI

Lasse Koivumäki

Köyhyys on yksi merkittävimmistä eriarvoisuutta aiheuttavista tekijöistä. Suomen lain mukaan kansalaisilla on oikeus hyvään elämään ja riittävään elintasoon. YK asetti vuonna 2015 Kestävän kehityksen tavoitteet, joista yksi on poistaa köyhyys kaikissa muodoissaan kaikkialta maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Köyhyys on kuitenkin lisääntynyt Suomessa. Miten köyhät voisivat elää normaalia elämää ja päästä osallisiksi yhteiskunnan toimintoihin? Palvelujärjestelmästä etsitään ratkaisuja köyhyyden poistamiseen. Valitettavasti se toimii useasti eriarvoisuutta lisäävällä tavalla. Köyhiä ei ole riittävästi kuunneltu. Palveluihin hakeutuminen on ollut hankalaa ja sitoutuminen heikkoa. Köyhien tulisi päästä paremmin mukaan päätöksen tekoon. Yhtenä ratkaisu voisi olla julkisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen köyhyydestä kasvokkain ja etäyhteyksien välityksellä. Keskustelutilaisuuksien sisällöt tulisivat köyhiltä. Näin saataisiin kokemusinformaatio kuntapäättäjille, kansanedustajille ja virkamiehille. Tämä ajatus on linjassa palvelujärjestelmän toiveesta, että paljon palveluja käyttävät osallistuisivat palvelujen kehittämiseen ja palvelunkäyttäjät saisivat kehittämisvaltaa. Tällaisen toiminnan tavoitteena on vahvistaa köyhyyttä kokeneiden vaikuttamismahdollisuuksia ja uskoa niihin. Millaisia toimia tarvitaan? On luotava käytännöt, joiden avulla tuotetaan ja välitetään kokemukseen perustuvaa kriittistä tietoa palvelujärjestelmille. Tarvitaan paikallisia ryhmiä ja verkostoja, joiden kautta köyhät voivat vaikuttaa ja pitää yhteyttä päättäjiin. Köyhyys ja sosiaalinen ulottuvuus tuodaan SOTE- ja alueuudistuksen agendalle. Köyhyyttä kokeneiden omat toimenpide-ehdotukset esitetään paikallisille ja kansallisille päättäjille. Koronakriisi lisäsi perustoimeentulotuen tarvetta Perustoimeentulotuen saajien määrä kääntyi laskuun vuonna 2019, mutta koronakriisi lisäsi jälleen tuen tarvetta. Vuonna 2019 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai 274 408 kotitaloutta, joissa asui yhteensä 396 636 henkilöä eli 7,2 prosenttia koko väestöstä. Perustoimeentulotuen saajien määrä pieneni edellisvuodesta noin 12 000 henkilöllä eli 3 prosentilla. Koronakriisin myötä perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi huhtikuussa 2020, ja tukea sai kevätkuukausina useampi henkilö kuin vuoden 2019 kesäkuukausina. Perustoimeentulotuen saajien määrä on yleensä suurimmillaan kesäisin, kun monet opiskelijat ja vastavalmistuneet tarvitsevat tukea opintojen tauottua tai päätyttyä. Parantamalla köyhien asemaa saadaan hillittyä yhteiskunnan menokehitystä. Huono-osaisuus on periytyvää. Tämä kierre on katkaistava.

SIVU

3


Yhteistyökumppanimme esittäytyvät

Tehää YHES!

Yhes-kohtaamispaikkahanke tai tuttavallisemmin YHES on MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n hallinnoima hanke, jossa perustetaan Yhes-kohtaamispaikkoja kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin. Tämän lisäksi kohtaamispaikkoja on luotu myös verkkoon virtuaalisille alustoille: Facebookissa toimii Yhes-keskustelupalsta, Tukinetissä Yhes-kohtaamispaikan ryhmächatit ja Discordissa Yhes-kohtaamispaikan palvelin. Koronarajoitusten aikana toiminta painottuu virtuaalisille paikoille. Hankkeen tarkoitus on luoda paikkoja, joissa ihmiset voivat tavata muita ihmisiä ja lisätä sosiaalisia kontakteja elämäänsä.

Yhes-kohtaamispaikat ovat kaikille avoimia, maksuttomia, säännöllisiä ja ohjattuja paikkoja, joissa voi tavata muita ihmisiä ja viettää rentoa aikaa yhdessä kahvikupin äärellä. Kohtaamispaikkoja ohjaavat koulutetut vapaaehtoiset. Kohtaamisissa voidaan järjestää osallistujien toiveesta myös erilaista aktiviteettia, kuten lautapeli- tai elokuvailtoja, leipomista tai vaikkapa yhdessä ulkoilua. Pääasiassa on kuitenkin yhdessäolo ja ajanviete toisten kanssa. Virtuaalisilla kohtaamispaikoilla voi jakaa ajatuksia laajasti elämästä. Discordissa järjestetään myös mikin välityksellä tapahtuvia puhelivejä, joissa keskustellaan jonkin teeman ympärillä olevista asioista. Tervetuloa viettää aikaa YHES!

Facebook: @Yhes-kohtaamispaikka, @Yhes-keskustelupalsta, @Yhes Eeva, @Yhes Paavo Instagram: @yheskohtaamispaikka Discord: bit.ly/yhes-discord, eevayhes#2046, yhes-paavo#0269 Tukinet: https://tukinet.net/teemat/virtuaalinen-yhes-kohtaamispaikka/forum/

SIVU

4


SIVU

5


Heikintalo 19 vuotta Heikintalo täytti 19 vuotta 8.4.2021. Valitettavasti emme päässeet koronarajoitusten vuoksi juhlimaan synttäreitä ajallaan, mutta kyselimme Heikintalolaisilta millaisia mukavia muistoja ja tapahtumia heille on jäänyt mieleen Heikintalolta. Tällaisia muistoja olemme saaneet: Heikintalon karaoke illat ja syysjuhla ovat olleet mieleenpainuvia. Retki Itä-Helsingin Klubitalolle tammikuussa 2016 oli aika mukava. Whatsapp ryhmä on ollut tärkeä vertaistuen jakamiseen. Jumppahuone Heikintalolla ja treenit. Retket on olleet myös kivoja. Heikintalon rento ja hyvä meininki. Heikintalon vierailut Pulsan asemalla ja retki Imatran kesäteatteriin katsomaan Viiviä ja Wagneria. Yhteiset kesäjuhlat Päiväkeskuksen/Veturin kanssa Vierailu Tukholman klubitalolla ja Tallinnan klubitalolla Risteilyt Itämerellä ja Saimaalla Käynti Lehmus Roastery -kahvilassa Askarteluryhmät Juhlissa soittaminen

Karaoke ilta ja Halloween juhlat Taipalsaarentie 9-11:ssa syksyllä 2010

Klubitalovierailut: Kotka/Kuopio/Savonlinna/Itä-Helsinki Zsar Outlet Village -retki Vaalimaalle Juhlaruokailu Terassilla makkaranpaistoa Saunailta ja iltapala Kesäjuhlat Pallossa kesäkuussa 2010

Kolin retki ja siihen liittyvä varainhankinta on olleet ikimuistoisia ja niitä on muisteltu hymyssä suin moneen kertaan. Esimerkiksi pikkubussilla matkaaminen, sandaalin paistaminen ja makkaran syönti. Kaikilla oli mukavaa ja kukaan ei valittanut, vaikka kävelimme pitkiä matkoja! Myös Repoveden retket ovat painuneet mukavina muistoina mieleen.

SIVU

6


Retki Repovedelle toukokuussa 2012

Kuntosali Kesämäenkatu 10:ssä

Kesän lopettajaiset Kauppakatu 61:ssä 2018

Eduskunnassa Heikintalon kummin Anneli Kiljusen vieraana lokakuussa 2011

Retki Jyväskylään marraskussa 2018

Retki Suomenlinnaan kesäkuussa 2018

Zsar Outlet Village

Pikkujoulut Kahilanniementie 5:ssä joulukuussa 2019 SIVU

7


Kevät & kesä Tänä vuonna saimmekin kunnollisen talven ja sen jälkeen kauniin kevään. Suomessa kevääksi lasketaan maalis-, huhtija toukokuu. Toisinaan Pohjois-Lapissa puhutaan keväästä vielä kesäkuunkin puolella. Huhtikuussa voi Etelä-Suomessa lämpötila kohota jopa yli 20 asteen, mutta toisinaan voi olla pikkupakkasta. Ns. takatalvi on mahdollinen vielä toukokuun alkupuolellakin. Pohjois-Suomeen kevät saapuu usein tasaisemmin ja myöhemmin kuin Etelä-Suomeen, siellä sekä Pohjolan että Keski-Euroopan ilmasto-olot vaikuttavat säähän ja lämpötiloihin voimakkaasti. Terminen kevät Terminen kevät on vuoden alkupuoliskon aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0–10 °C:n välillä. Terminen kevät saapuu etelärannikolle yleensä maaliskuun lopulla, sisämaahan huhtikuun alkupäivinä ja Lappiin vasta huhtikuun lopussa. Kilpisjärvellä terminen kevät alkaa vasta toukokuussa. Kevään alkaminen edellyttää, että vuorokauden keskilämpötila pysyy yli viikon mittaisen jakson plussan puolella. Terminen Kasvukausi (vuorokauden keskilämpötila pysyvästi yli +5 astetta) alkaa usein noin kuukauden tämän jälkeen. Terminen kevät päättyy termisen kesän alkuun. Myöhemmin keväällä säät voivat olla kesäisiä ja jopa helteisiä. Kasvit Kasvien kukintakausi alkaa Suomessa lepän ja pähkinäpensaan kukinnalla, Etelä-Suomessa maalis–huhtikuussa, pohjoisempana selvästi myöhemmin. Luonnonkukista ensimmäisenä kukkii leskenlehti, jonka ensimmäisiä kukintoja nähdään lounaassa yleensä huhtikuun 1.– 10. päivänä, toisinaan jopa maaliskuun puolella. Huhtikuun puoleenväliin mennessä leskenlehti kukkii yleensä jo laajalti eri puolilla Etelä-Suomea. Seuraavana aloittavat kukkimisen lehtokasvit sinivuokko ja näsiä, joiden ensikukintoja voi lämpimillä paikoilla nähdä jo huhtikuun alussa, mutta pääkukinta sijoittuu kuitenkin keskimäärin huhtikuun lopulle. Huhtikuun viimeisinä päivinä kukkimisensa yleensä aloittavia tyypillisiä lajeja ovat rentukka, valkovuokko ja koivu. Näiden pääkukinta ajoittuu Etelä-Suomessa toukokuun alkupuoliskolle. Lehtipuiden lehtien tulo ajoittuu myös toukokuun alkuun, Pohjois-Lapissa vasta kesäkuun alkuun. Toukokuun loppupuolella kukintansa Etelä-Suomessa aloittavat monet lajit, kuten metsäorvokki, keto-orvokki, leinikit, metsäkurjenpolvi, lemmikit, voikukka ja oravanmarja. Kevätaspekti, eli keväinen kukkaloisto on selvin vain Etelä-Suomessa. Pohjoisessa kasvillisuus kehittyy etelää myöhemmin, Pohjois-Lapissa ollaan yleensä kevään kehityksessä yli kuukautta etelää jäljessä. Hyönteiset Ensimmäiset merkit hyönteismaailman heräämisestä voi huomata jo maaliskuun puolessa välissä, kun kärpäset ja raatokärpäset ilmestyvät talojen aurinkoisille eteläseinustoille, vaikka lumi ei ole vielä alkanut edes sulaa. Huhtikuun alussa nähdään ensimmäiset mantukimalaiset, samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät huhtiyökköset ja tyttöperhoset. Tähän aikaan ravintoa tarjoilevat lähinnä leskenlehtien ja pajujen kukinnot. Sitruunaperhoset ja nokkosperhoset heräävät huhtikuun puoliväliin mennessä. Sammakkoeläimet ja matelijat Ensimmäiset sisiliskot, kyyt ja rantakäärmeet heräävät yleensä huhtikuun alussa, samoin monet sammakkoeläimet. Tosin kohmeisia kyitä on nähty jo maaliskuun keväthangilla. Sammakoiden kutuaika on huhtikuun puolivälistä toukokuun puoleenväliin. Linnut Ensimmäiset merkit lintujen keväästä tulevat jo yleensä tammikuulla, kun Suomessa talvehtivat tiaiset aloittavat konserttinsa päivien pidennyttyä tarpeeksi. Helmikuussa lauluseuraan liittyy viherpeippo, paikkalintu sekin. Vasta helmikuun vaihtuessa maaliskuuksi saapuvat ensimmäiset etelämpänä talvehtineet muuttolinnut Suomen etelärannikolle. Näitä ovat harmaalokki, merilokki, mustavaris ja pulmunen. Näistä pulmunen jatkaa arktisille seuduille.

SIVU

8


Harmaalokki ja merilokki ovat viettäneet talven kylmimmän ajan etelämpänä Itämerellä, ja saapuvat Suomeen säiden hieman jo lauhduttua, vaikka talvi jatkuukin edelleen. Ne siirtyvät etelärannikolta sisämaan järville yleensä myöhemmin. Maaliskuun alussa Suomen etelärannikolle yleensä saapuvia lajeja ovat uuttukyyhky, ensimmäiset kiuruyksilöt, ensimmäiset kottaraiset, kyhmyjoutsen, merikotka, hiirihaukka, töyhtöhyyppä ja kalalokki. Näistä kyhmyjoutsen ja merikotka jäävät rannikkoseuduille, muut jatkavat myöhemmin myös pohjoisemmaksi. Maaliskuun lopussa saapuu edelleen lähinnä vesilintuja, muun muassa alli, uivelo, telkkä, metsähanhi, naurulokki, laulujoutsen ja haahka. Samalla saapuu yhä enemmän kiuruja ja kottaraisia. Maaliskuun lopussa on monilla pöllöillä meneillään kiima-aika, ja huhuilua voi öisin kuulla runsaasti. Huhtikuun alussa lintujen muutto kiihtyy entisestään. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä muuttolinnuista on yleensä saapunut Suomeen viidennes, mutta huhtikuun puoliväliin mennessä on saapunut jo kaksi kolmasosaa kaikista lintulajeista. Tällöin saapuvat suuret kurkiaurat, ja monet jo maaliskuussa etelärannikolle saapuneet vesilinnut siirtyvät etelärannikolta sisämaan järville, jolloin hanhiauroja ja lokkeja voi nähdä myös sisämaassa. Kiurujen ja kottaraisten pääjoukot saapuvat. Huhtikuun alussa saapuvat myös peipot, rastaat, punarinnat, hippiäiset, peukaloiset ja västäräkit. Huhtikuun lopussa saapuvat kahlaajat, tiirat ja haarapääskyt. Toukokuulla Suomeen saapuvat kylmälle arimmat hyönteisiä syövät lintulajit, kuten pajulintu, satakieli, tervapääsky ja kirjosieppo. Toukokuu on myös arktisen lintumuuton, arktikan aikaa. Tällöin Suomessa voi nähdä arktiselle tundralle palaavia lajeja, kuten tundrahanhia. Viimeisenä muuttajana Suomeen saapuu lapinuunilintu, vasta kesäkuun alussa.

Kiuru

Pajulintu

Satakieli

Peukaloinen

Kesä Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta 21. tai 22. kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen 22. tai 23. syyskuuta. Terminen kesä katsotaan alkavaksi, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyväisluontoisesti +10 °C:n yläpuolelle, ja päättyväksi, kun se vastaavasti laskee saman rajan alle. Terminen kesä kestää Etelä-Suomessa neljä kuukautta, Pohjois-Lapissa vain kaksi. Helsingissä vuorokauden keskilämpötila on ylimmillään heinäkuun jälkipuoliskolla ja elokuun alussa, jolloin se on noin +18 °C. Utsjoella se on korkeimmillaankin vain +13 °C, heinäkuun puolivälissä. Helle vallitsee Suomessa silloin, kun päivän aikana mitattu ylin lämpötila on vähintään 25,1 celsiusastetta. Helleraja vaihtelee maittain: kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa määritelmän mukainen raja on +25 °C, luokitellaan esimerkiksi Espanjassa helteeksi vasta +30 °C:n ja Yhdysvalloissa +32 °C:n ylittävät päivälämpötilat. Hellepäivien lukumäärä Suomessa vaihtelee paikkakunnittain ja vuosittain. Viikon yhtäjaksoinen helle on yleistä mutta ei suinkaan jokakesäistä. Kahden viikon hellejaksoja esiintyy vain keskimäärin noin kerran 5–10 vuodessa. Kolme viikkoa tai kauemmin jatkuva yhtämittainen helle on erittäin harvinaista ja poikkeuslaatuinen sääilmiö. Suomen lämpöennätys mitattiin 29. heinäkuuta 2010. Silloin Joensuun lentokentällä, Liperissä saavutettiin +37,2 °C Yhden kesän aikainen helle-ennätys Suomessa on Kouvolan Utin lentoaseman mittauspisteellä vuonna 2010 mitattu 48 päivää. Toivottavasti tulee lämmin ja aurinkoinen kesä 2021! t. Tuija Lähteet: Kevättilastot, Ilmatieteen laitos Kevät, Wikipedia.org https://saabriefing.wordpress.com/2010/08/14/kesa/ Kesä, Wikipedia.org Helle, Wikipedia.org

SIVU

9


Tuomaksen kirja-arvostelut Ilkka Taipale Mielisairaalassa – Lääkärin muistelmat Lääkäri Ilkka Taipale on viettänyt 14 vuotta elämästään mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa. Siinä ei ole paljon eroa, hän on tokaissut potilailleen. Maailman terveysjärjestön aluejohtaja Marc Danzon on luonnehtinut Ilkkaa sanoen, että hänessä yhdistyvät ilo ja vakavuus. Niinpä tässä kirjassa on hulvattomia sattumuksia ja vauhdikasta menoa pitkäjänteisen ja sinnikkään poliittisen toiminnan rinnalla. Kirja todella huumorinpitoinen kirja, kuten yllä on mainittu. En muista minä vuonna oli Lappeenrannan Linnoituksessa, Vihreässä makasiinissa Rauhan mielisairaalan esittely. Sieltä ostin tämän kirjan. Kirja maksoi 20 e. Siellä oli myynnissä toinenkin mielisairaaloista kertova kirja, jonka ostin myös, 14 e. Samalla oli mahdollisuus kertoa kirjoittaen Rauhan mielisairaala-ajan kokemuksista. Itse kirjoitin omat kokemukset noin neljän kuukauden ajalta Ps1 osaston ajasta. Paperin molemmat puolet tulivat lähes täyteen tekstiä. Suosittelen kirjaa huumorista pitäville.

Pentti Kemppainen Radiomafia – Isku vyön alle Vuoden 1990 kanavauudistus loi Yleisradiolle kolmen radiokanavan järjestelmän, joista yksi oli Radiomafia: raivokas, hauska ja raikas populaarikulttuuri kanava. Uusi kanava survottiin markkinoille voimalla. Radiomafia oli yleisradion siihenastisesta tarjonnasta kummallisin ja uhmakkain luomus, josta muotoutui täyden palvelun kanava. Se keräsi parhaat tekijät ja loi parhaat ohjelmat - ja todella otti nuoret kuuntelijat takaisin.

Kirja tuo mieleen vanhat hyvät ajat. Suosittelen muidenkin kuin Radiomafian kuuntelijoiden lukevan tämän kirjan, varmaan tuo muistoja Radiomafia-ajasta mieleen?? Omat hyvät muistot menevät siihen aikaan, kun olin tehtaalla nosturinkuljettajana. Tuli kuunneltua Radiomafiaa joka työpäivä. Yöllä, kun ei ollut ohjelmaa, kuuntelin Radio Suomea. Kahvi- ja ruokatunnin aikaan tuli sitten soiteltua Radiomafia skaboihin (kilpailuihin) ja toivemusaa toivoin. Yksi toive toteutui, eli Jimi Hendrix "Foxy Lady" biisi, ohjelman nimi oli muistaakseni "Satula" missä se soitettiin.

Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen Värssyjä sieltä ja täältä - Hiski Salomaan elämä ja laulut ”Kun helluni jätti ni tämä poika läksi näille Ameriikan kultamaille, mutkun köyhästä torpasta kotosin ma olen, niin rikkautta jäin mä vaille…” Hiski Salomaa, suomalainen kuplettisankari, työväenmies ja Ameriikan-matkaaja, tunnetaan ennen kaikkea monista rakastetuista, elämänmakuisista lauluistaan. Lännen lokari, Tiskarin polkka, Savonpojan Amerikkaan tulo... Mutta Salomaan elämä itsessään muodosti kiehtovan tarinan köyhästä pojasta, joka lähti pienestä eteläsavolaisesta Kangasniemen kunnasta kohti suurta tuntematonta ja löysi tiensä uudesta maailmasta, sen lupauksista ja mahdollisuuksista. Kirja kannattaa lukea jo Hiskin historian takia. Tykkään paljon vanhoista kuplettilaulujen tekijöistä ja heidän musiikistansa, siksi ostin tämän kirjan. Minulla on Hiski Salomaa cd-levy, jossa on hänen kaikki laulut ja levyllä on muitakin amerikansuomalaisten tekijöiden lauluja. Rahinaa kuuluu lauluissa, vaikka on cd-levy. Lähde: Kirjojen takakannet Kirjat luki ja arvosteli Tuomas SIVU

10


Kevään alkua Voisalmen ja Sammonlahden rannoilla

Voisalmen rannan jäällä mandariiniviljelmä! Ja monenlaisia kääpiä Sammonlahden rannoilta. Tikan kololla oiva katos.

Kuvat: Osmo ja Tuija

SIVU

11


Vappu Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Walburgis oli 700-luvulla elänyt nunna, joka valittiin ensimmäisenä naisena historiassa sekaluostarin johtajaksi. Hän huolehti erityisesti tyttöjen opetuksesta, perusti hyvän sairaalan ja teki luostaristaan kulttuurityön keskuksen. Suomalaisten suussa Walburgis-nimi taipui muotoon Valpuri ja myöhemmin lyhentyi Vapuksi. Suomessa on aikoinaan vietetty vapun aikaan kevään juhlaa helaa eli toukojuhlaa, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita, pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. 1800-luvulla kaupunkien säätyläistö piti vappua kevätjuhlana ja sitä on vietetty ylioppilaiden juhlapäivänä Turun akatemian aikaan jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin laululla. Ehkä historiallisin ylioppilaiden juhla on vuodelta 1848, kun ylioppilaat lauloivat ensimmäistä kertaa julkisesti J. L. Runebergin Maammelaulun, Vårt Land, Fredrik Paciuksen sävellyksellä. Perinne pitää ylioppilaslakkia vappuna juontaa siitä, kun ylioppilailla oli aikoinaan kaksi lakkia, tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Kevätjuhlan yhteydessä lakki vaihdettiin kesälakkiin. Teekkareilla tosin on päässään teekkarilakki ylioppilaslakin sijasta. Opiskelijoiden vappuaaton viettoon on myös kuulunut jo pitkään patsaan lakitus. Kuuluisin näistä lakituksista on Helsingin Kauppatorin Havis Amanda patsaan lakitus vappuaattona. Patsas paljastettiin vuonna 1908 ja tiettävästi se lakitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1909. Lappeenrannassa opiskelijoiden vappuaaton perinteisiin on kuulunut Kurkipatsaan lakitus Kirkkopuistossa, josta he siirtyvät kulkueena satamaan fuksikastajaisiin. Vappupäivänä on piknik Linnoituksen valleilla. Vuonna 1889 vapusta tuli virallisesti työväen yhteinen juhlapäivä. Yhdysvalloissa järjestettiin 1.5.1886 laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Siitä seuranneessa mielenosoituksessa ja Haymarketin verilöylyssä sai surmansa useita työläisiä sekä poliiseja. Pariisin kongressissa vuonna 1889 päätettiin että "Haymarketin marttyyreja" muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1.5.1890 ja ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Myös Euroopassa vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Työläisten päivää juhlittiin varsinkin sosialistisissa maissa kuten Neuvostoliitossa. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulause oli vuosikymmeniä ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.

Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton järjesti vuonna 1890 Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys. Tätäkin ennen vappua oli juhlittu, esimerkiksi 1870-luvulla, kun mm. Tampereen tehdas- ja käsityöläiset kerääntyivät kaupungin keskustaan järjestämään joukkotappeluita. Kaupunkilaiset alkoivat kyllästymään tähän vuosittaiseen rähinään, jolloin vapunpäivälle yritettiin keksiä työläisille muuta tekemistä. 1880-luvulla vapun juhlinta rauhoittui, kun rähinöiville työläisille järjestettiin toukokuun ensimmäiselle päivälle erilaisia kävelyretkiä luontoon sekä konsertteja ja muita iltamia. Suomen työväestö aloitti virallisen vapun vieton vuonna 1902. Työväen vappumarsseja on järjestetty 1800-luvun lopulta asti. Työväenliikkeen hajautumisesta johtuen useiden vuosikymmenien ajan sosiaalidemokraatit ja kommunistit järjestivät omat vappumarssinsa ja vappujuhlansa. 1970-luvulla vappumarsseilla saattoi olla jopa kymmeniätuhansia osallistujia. 1980-luvulta lähtien myös porvarilliset puolueet ovat ottaneet tavakseen kokoontua vappuna julkiselle paikalle tilaisuuteen, jossa pidetään poliittisia puheita. Näihin puhetilaisuuksiin ei kuitenkaan liity marssia. SIVU

12


Jo 1900-luvulla oli tapana lähteä ravintolaan syömään vappulounasta ja kuuntelemaan kuorokonsertteja. 1920-luvulta lähtien vappuun ovat liittyneet myös erilaiset koristeet kuten ilmapallot, serpentiinit ja vappuviuhkat, joita myydään monien kaupunkien toreilla, kävelykaduilla ja puistokäytävillä olevista kojuista. Ilmapallolla on todella pitkä historia. Jo atsteekkien tiedettiin tehneet ilmapalloja eläinten suolista ja rakoista. He muotoilivat niistä eri muotoisia eläimiä ja niihin muodostuneisiin taskuihin puhallettiin ilmaa. Näitä ”ilmapalloeläimiä” uhrattiin sitten jumalille muiden syötävien ja tavaroiden ohella. Ensimmäisen nykyisemmän tyylisen ilmapallon valmisti professori Michael Faraday vuonna 1824. Nämä ilmapallot oli valmistettu kautsusta, kumipuun maitiaisnesteestä. Vuonna 1839 Charles Goodyear oli keksinyt kumin vulkanoinnin ja vuonna 1847 valmistettiin nykyilmapallojen ensimmäinen prototyyppi. Helsingissä ilmapalloja myytiin todennäköisesti ensimmäistä kertaa vuoden 1903 keväällä. 1920-luvulla ilmapallojen valmistustekniikat helpottuivat, jolloin myös ilmapallot yleistyivät.

Sima on tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Alun perin sima oli todella vahvaa hunajaista alkoholijuomaa. Tätä vanhan ajan simaa saatettiin käyttää jopa vuosi, joten alkoholipitoisuus oli todella korkea. Viikingit uskoivat tämän juoman tuovat juojalleen kuolemattomuuden, viisauden sekä runoilijan kyvyn. 1700-luvulla siman alkoholipitoisuus alkoi pikkuhiljaa laskemaan, ja viimeistään 1800- ja 1900-luvun taitteessa sima yleistyi vappujuomana. Alkoholin poistuminen juomasta saattaa liittyä samoihin aikoihin käynnissä olleeseen raittiusliikkeeseen. Sima jäi kuitenkin juhlajuomaksi; se muistutti kuohuviiniä kuplivuutensa ansiosta. Siman kanssa tarjotaan usein perinteisiä vapun ajan leivonnaisia, munkkeja ja tippaleipiä. Jo 1500-luvulla Ruotsin piispa Hans Brask kestitsi vieraitaan tippaleivillä. Taikinaan käytettiin samoja aineksia kuin nykyiseen tippaleipään (kananmuna, sokeri, kerma, vehnäjauhot), mutta muoto oli vielä erilainen: taikina pursotettiin keitinrasvaa täynnä olevaan pataan verkkomaiseksi ohukaiseksi.Yksi varhaisin säilynyt tippaleipäresepti on vuodelta 1736. Reseptissä mainitaan, että tämä herkku on hienompaa ruokaa ja sitä tulisi tarjoilla etenkin ”hienoille vieraille”. Tippaleivät kuuluivat pitkään myös hautajaisperinteisiin.

Suomessa tippaleivät yhdistyivät vapun viettoon viimeistään vuonna 1907, kun Elannon leipomo perustettiin. Heidän ensimmäinen tuotteensa oli tippaleipä, joita he tarjoilivatkin ympäri Helsinkiä vapunpäivänä vuonna 1907.

Iloista Vappua! t. Tuija

Lähteet: Vappu, Wikipedia.org MyHeritage Blog , Tiesitkö tämän vapun historiasta

SIVU

13


SIVU

14


HEIKINTALON TOIMINTA

SIVU

15


__________________________________________

__________________________________________

__________________________________________

HEIKINTALO KAHILANNIEMENTIE 5 53130 LAPPEENRANTA puhelin: 050 4016 308

sähköposti: heikintalot@gmail.com kotisivut:

www.heikintalo.fi

Päätoimittaja: Lasse Koivumäki Toimitus, taitto, kuvat ja grafiikka: Heikintalon lehtityöryhmä Julkaisija: Heikintalo ry


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.