{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

Vallan Väylä Harjavallan kaupungin tiedotuslehti 4/2019


Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan tervehdys ........................................................................................... 3 Perhepäivä 23.11.2019 ..................................................................................................... 4 Kiikarissa Riitta Levisalo .................................................................................................... 5 Tunnelmia Rock from the City –tapahtumasta .................................................................. 6 Partiolippukunta Harjavallan Pirkat .................................................................................. 8 Harjavallan Pirkat Brownsea-saaren juhlaleirillä ............................................................... 9 Taidetta, tassunjälkiä, äänimaisemia ja laskuvarjohyppyjä ............................................. 10 Aurinkokello-veistoksen paljastustilaisuus ...................................................................... 12 Käytännön tekemisellä osaamisen kartuttamista – opinnollistaminen työpajalla ........... 13 Hyvän mielen joulutempaus ........................................................................................... 14 Harjavallan Yrittäjien joulunavaus................................................................................... 15 Tapahtumakalenteri ....................................................................................................... 16 Harjavallan Rotaryklubi .................................................................................................. 18 Harjavallan Kuparikiekko ................................................................................................ 20 Juuret Harjavallassa: Kari Makkonen .............................................................................. 21 Harjavalta150-kirjoitus– ja piirustuskilpailujen satoa ..................................................... 22 Joulukuun tapahtumia liikunta– ja uimahallilla............................................................... 23 Isänpäivän etkot 6.11. .................................................................................................... 24 Sataopiston kuulumisia .................................................................................................. 25 Harjavallan alakoulujen kirjailijavieraana Jari Mäkipää ................................................... 26 Harjavallan kirjaston loppuvuoden tapahtumia .............................................................. 27 Harjavalta150-kirjoituskilpailun satoa ............................................................................ 28 Kirka-musikaali Harjavaltaan .......................................................................................... 29 Rantanäyhälän tontit ...................................................................................................... 30 Harjavalta 150 –päättäjäiset ........................................................................................... 31

Vallan Väylä – Harjavallan kaupungin tiedotuslehti Päätoimittaja: Satu Soppela-Hyle (satu.soppela-hyle@harjavalta.fi) Etukannen kuva: Tero Heinonen (Harjavalta150-kuvakilpailun 1. palkintosija) Takakannen kuva: Anneli Heino (Harjavalta150-kuvakilpailun 3. palkintosija) Seuraava numero ilmestyy 17.4.2020

2

Vallan Väylä


Kaupunginjohtajan tervehdys Harjavallan kaupungin 150-vuotisjuhlaa on vietetty kuluvan vuoden aikana yli 50 tapahtumassa. Aivan jokaiseen tapahtumaan en valitettavasti ehtinyt osallistua, mutta lukuisia kertoja olen juhlavuoden tiimoilta päässyt kohtaamaan kotikaupunkiinsa varsin tyytyväisiä asukkaita. Juhlavuosi on näkynyt myönteisellä tavalla sekä painetussa että sosiaalisessa mediassa. Ehkä yhteinen viestimme siitä, että Harjavalta on ihan mukava paikka, on saavuttanut hieman tavanomaista laajemman joukon. Valitettavasti vetovoimaa edistävä myönteinen kuntakuva ei ole realisoitunut asukasmäärässä. Syyskuun lopussa 2019 meitä harjavaltalaisia oli vain 6942. Harjavalta on ollut syksyn aikana julkisuudessa myös ikävien tapahtumien myötä. Epäilty pahoinpitely ja siihen liittyvä nuoren naisen kiinniotto ennen syyslomaa ja vielä ennen koulutyön jatkumista tapahtunut silmitön ilkivalta alakoululla nousivat uutisotsikoihin ja järkyttivät monen turvallisuuden tunnetta. Kaupunginjohtajana olen tyytyväinen kaupungin työntekijöiden vahvaan ammatilliseen osaamiseen, joka näkyi molemmissa tapauksissa. Lisävahingot estettiin ja turvattiin toiminnan jatkuminen samalla, kun etsittiin keinoja varmistua, ettei samankaltaista pääse jatkossa tapahtumaan. Emme voi estää ikäviä tapahtumia, mutta uskon molempien tapausten lisänneen valmiuttamme puuttua vastaavan kaltaisiin tapahtumiin jo etukäteen. On valitettavaa, että jotkut yhteisömme jäsenet voivat niin huonosti, että heille syntyy tarve käyttäytyä näin arkijärjen vastaisesti. Verotiedot vuodelta 2018 kertovat, että Harjavallan elinkeinoelämässä eletään hyviä vuosia. Polttomoottorien vaihtuminen sähköisiksi lisää teollisuutemme tuotteiden kysyntää ja luo vakaata uskoa tulevaan. Akkumateriaalitehtaan virallista investointipäätöstä odotellaan edelleen ja arvoketjun loppupäähän liittyvän akkumateriaalien kierrättämiseen liittyvät liiketoimintasuunnitelmat tukevat näitä myönteisiä odotuksia. Valitettavasti elinkeinoelämän valoisat näkymät eivät realisoidu kuntatalouteen. Se, että suurin osa maamme kunnista tekee alijäämäisen tuloksen kuluvalle vuodelle ja joutuu valmistelemaan seuraavan vuoden talousarvion alijäämäisenä, lohduttaa vain hetken. Harjavallan kaupungin katteessa ollut ylijäämä on pian vain kaunis muisto ja meidän on pakko tasapainottaa talouttamme tulojen mukaisiksi. Emme voi jättää perinnöksi lapsillemme kaupunkia, joka syö velaksi.

Talouden haasteista huolimatta ensi vuoden talousarvio pitää sisällään uuden päiväkodin rakentamisen. Suunnitelmissa on, että voimme luopua sekä Kalevan että Pohjoisrannan päiväkodeista lähitulevaisuudessa ja osoittaa lapsille parhaat mahdolliset tilat harjavaltalaisuutensa alkutaipaleelle. Seuraavana mittavana investointina odotteleekin vuoroaan koulukeskuksen peruskorjaus, joka meillä on väistämättä edessä. Tämän hankkeen suunnittelu on jo käynnistynyt. Tulevaisuuteen tähtäävät seuraavan sukupolven hyödyksi tehtävät investoinnit ovat perusteltuja. Harjavallan kaupunki etsii myös aktiivisesti ratkaisumalleja kariutuneen sote-uudistuksen jatkamiseksi. Terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntien kanssa on sovittu, että lähdemme rakentamaan kuntayhtymästä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää, jolla on vahva rooli myös jatkossa kyseisten palveluiden tuottamispaikkana, olipa järjestäjätaho mikä tahansa. Kaikista haasteista ja ongelmista huolimatta olen ylpeä kotikaupungistani Harjavallasta, sen asukkaista ja täällä työskentelevistä. Vuosi sitten kerroin, että tämä on pitkän työurani paras työpaikka, eikä kuluva vuosi ole mieltäni muuttanut. Rohkenen näin edelleen julkisesti sanoa sillä ajatuksella, että myönteinen ilmaisu luo myönteistä ajattelua ja odotuksia, jotka puolestaan lisäävät todennäköisyyttä sille, että voimme olettaa asioiden ratkeavan ihan hyvin. Olethan muistanut omalta osaltasi tehdä tästä ja myös seuraavasta vuodesta hyvän päivä kerrallaan olemalla mukava kanssakulkijoillesi. Edes yksi hyvää tarkoittava sana tai ele päivässä riittää. Tämän kirjoituksen myötä haluan kiittää Harjavallan kaupungin henkilökuntaa, asukkaita, täällä työskenteleviä ja eri sidosryhmien edustajia yhteisestä työstä kotikaupunkimme rakentamisessa. Erityisesti haluan kiittää Harjavallan kaupungin päättäjiä, jotka ovat omalla rakentavalla ja myönteisellä asenteellaan luoneet kivijalkaa myönteiselle tulevaisuudelle. Samalla toivotan tarmoa ja työiloa yhä lyheneviin päiviin, leppoisaa joulunodotusta ja onnea vuodelle 2020! Nähdään vuoden viimeisen päivän iltana juhlavuoden päättävässä tapahtumassa kirjastolla!

Hannu Kuusela kaupunginjohtaja

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

3


4

Vallan Väylä


Kiikarissa Riitta Levisalo 1. Kuka olet ja missä yksikössä työskentelet? Olen Riitta Levisalo. Olen työskennellyt Harjavallan kaupungin palveluksessa kolmisenkymmentä vuotta lastentarhanopettajana, viime vuosina pääasiassa eskariopena. Elokuun alussa aloitin työt Kalevan päiväkodin vt. johtajana ja perhepäivähoidon ohjaajana. 2. Missä asut ja mistäpäin olet kotoisin? Asun Harjavallassa omakotitalossa Kokemäen joen läheisyydessä kahdestaan nuorimmaiseni kanssa. Talo on liian suuri meille kahdelle ja toiveissa olisikin löytää joku pienempi asunto rivi- tai kerrostalosta. Olen syntyperäinen harjavaltalainen. Lapsuuteni olen viettänyt ”Kummun” alueella. 3. Miten olet päätynyt Harjavaltaan töihin? Opiskelin ammattiini kolme vuotta Tampereella ja sen jälkeen päätin palata Harjavaltaan saamaan vähän työkokemusta. Täällä on ollut hyvä elää ja asua. 4. Keitä kuuluu perheeseesi?

Minulla on neljä lasta: Leena, Anna, Juho ja Annika. Heistä kolme vanhinta asuu jo omillaan. 5. Miten vietät vapaa-aikaasi? Vapaa-aikani kuluu pääasiassa laulaen ja kuljettaen nuorimmaistani harrastuksiin. Laulan lauluyhtye Cafe Olé:ssa, jossa on laulajia Harjavallan lisäksi Kokemäeltä, Nakkilasta, Raisiosta ja Turusta. Laulan myös kansalaisopiston lauluryhmässä Sara’s Singers. Yritän ehtiä myös kävelylenkeille, uimaan ja vesijuoksemaan. Lavatanssit on myös mieleinen harrastus viikonloppuisin. 6. Mistä unelmoit?

Unelmoin siitä, että saan elää mahdollisimman terveenä ja kauan rakkaitteni kanssa yhdessä. Unelmoin myös matkoista lämpimiin maihin. Salainen haaveeni olisi tehdä oma satukirja, kun vain sopiva kuvittaja löytyisi. 7. Mikä sinusta on parasta Harjavallassa? Harjavallassa on ehdottomasti parasta joki, harrastusmahdollisuudet ovat myös mainiot. Lisäksi Harjavallassa asuu mukavaa väkeä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen.

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

5


Tunnelmia Rock from the City –tapahtumasta 150-vuotiasta Harjavallan kaupunkia juhlistettiin lauantaina 21.9.2019 Harjavallan Liikunta- ja uimahallilla järjestetyllä konsertilla ”Rock from the City”. Konsertissa esiintyivät kaksi harjavaltalaislähtöistä bändiä, Six Minutes After ja Maj Karma. Maksuton konsertti kuuluu Harjavalta150-juhlavuoden ohjelmaan. Kuvat: Esko Pamppunen (eskopamppunen.kuvat.fi)

Tapahtuman juonsi Don Säilä

Six Minutes After

6

Vallan Väylä


Maj Karma

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

7


Partiolippukunta Harjavallan Pirkat Harjavallan Pirkat on Harjavallassa toimiva sekalippukunta (toiminnassa mukana sekä tyttöjä että poikia). Tänä vuonna vietämme 70-vuotisjuhlavuotta eli Harjavallan Pirkat on perustettu vuonna 1949 ja jäsenmäärä on 110 partiolaista. Toimitilamme löytyvät Harjavallan seurakuntatalolta. Lisäksi retkeilemme paljon lähimaastossa ja omalla kämpällä Pirkka-Riihessä. Partio on monipuolinen harrastus niin lapsille kuin aikuisille. Partiossa opitaan toimimaan erilaisissa ympäristöissä, käydään retkillä ja leireillä ja opitaan tekemällä itse. Toimintayksikköä, jonka sisällä toimintaa järjestetään, kutsutaan lippukunnaksi. Viikoittainen toiminta koostuu ikäryhmien omista koloilloista. Niissä opetellaan erilaisia taitoja, joista on hyötyä retkillä ja muutenkin elämässä. Suorituksista jaetaan merkkejä partiopaitaan kiinnitettäväksi. Nuorimmat lippukuntalaiset löytyvät Perhepartiosta. Perhepartio on partiotoimintaa alle kouluikäiselle ja hänen perheelleen. Perhepartiossa tutustutaan partiotoimintaan. Perhepartio on uusin partiotyönmuoto. Meillä toimii perhepartioryhmä Lumikot. Sudenpennut ovat 7–9-vuotiaita partiolaisia. Meillä toimii kaksi sudenpentulaumaa; Siilit ja Oravat. Seikkailijat ovat 10–12-vuotiaita. Meillä on kaksi seikkailijaryhmää; Salamanterit ja Hapi Jengi. Tarpojat ovat 12–15-vuotiaita. Meillä toimii yksi tarpojaryhmä; Tarpojat. Tarpoja-ohjelman aikana aloitetaan

8

Vallan Väylä

jo johtamisharjoittelu nuorempien ikäryhmien ryhmissä. Samoajat ovat 15–17-vuotiaita. Samoajaikäisiä mahtuisi joukkoomme paljon mukaan. Tällä hetkellä lippukunnasta löytyy yksi aktiivinen samoaja. Samoajat osallistuvat jo ryhmänohjaajakoulutukseen ja aloittavat aikuisen kanssa ryhmänvetämisen. Vaeltajat ovat 18–22-vuotiaita ja Aikuiset ovat yli 22vuotiaita. Aikuiset ja osin jo Vaeltajat ovat partiotoiminnan mahdollistajia. Meillä toimii myös Aikuispartio, jossa aikuiset pääsevät osallistumaan ja toteuttamaan omaa partio-ohjelmaa. Partiossa pääsee kokeilemaan rajoja turvallisessa ympäristössä. Pääset ratkaisemaan erilaisia pulmatilanteita yhdessä toisten kanssa. Pääset kokemaan huikeita juttuja leireillä, vaelluksilla eri vuodenaikoina, partiotaitokisoissa, opit luonnossa liikkumisen taitoja ja paljon muuta. Harjavallan Pirkat ovat mukana yhteistyössä erilaisissa tapahtumissa. Olet ehkä ollut nikkaroimassa kanssamme jotain kaupungin Perhepäivässä tai ollut maistelemassa nuotiolettuja yrittäjien joulunavaustapahtumassa. Partiotoiminnan voi aloittaa minkäikäisenä tahansa. Tiedossa uusia ystäviä ja paljon seikkailuja. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja partiotoiminnasta sekä ryhmistä saat Hanna Joensuulta p. 044 735 6759.


Harjavallan Pirkat Brownsea-saaren juhlaleirillä Juhlavuoden kunniaksi päätimme lähteä juhlaleirille Englantiin. Miksi niin kauas? Partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell järjesti ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella. Näihin historiallisiin maisemiin mekin halusimme tutustua. Leiri vietettiin heinäkuussa ja lippukunnasta osallistui matkalle 32 eri-ikäistä partiolaista ja huoltajaa. Vietimme saarella neljä päivää. Haasteita oli jo ensi metreistä alkaen, kun saimme erilaisia teltta- ja katospaketteja ilman kuvaa tai kokoamisohjetta. Kaikki saatiin kuitenkin hienosti pystyyn ja leiri sai alkaa. Suomalaisille partiolaisille leirillä lipunnosto on aamun tärkein tapahtuma. Lipputankoa ei ollut, mutta ei hätää. Kiinnitimme mukanamme tuodun Suomen lipun pitkään keppiin, joka kiinnitettiin aitaan. Saarelta sai leirivarusteiden lisäksi myös varata aktiviteetteja. Osallistuimme jousiammuntaan, köysirata-

kiipeilyyn sekä yhtenä päivänä saimme meribiologin johdolla tutustua siihen miten eroosio kuluttaa mm. Brownsean saaren rantaa. Saarella vietimme ihan tavallista leirielämää. Valmistimme ruuat itse, tiskasimme, osallistuimme ohjelmaan ja tutustuimme saareen. Saarella oli mm. riikinkukkoja, kanoja ja kukkoja, oravia, kauriita, jotka olivat tottuneet ihmisiin. Keittiöteltan ovi oli syytä pitää visusti kiinni, jos siellä ei ollut ketään. Meidän eväät kelpasivat hyvin myös muille! Saaripäivien jälkeen vietimme vielä viikonlopun Lontoon hälinässä. Siellä tutustuimme kaupungin nähtävyyksiin. Partiossa pääsee mukaan mitä ihmeellisimpiin seikkailuhin. Tälläisiä leirimatkoja ei ole vuosittain, mutta tästä riittää vuosiksi muisteltavaa. Partiotekstit: Hanna Joensuu

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

9


Taidetta, tassunjälkiä, äänimaisemia ja laskuvarjohyppyjä Emil Cedercreutzin museon talvikaudessa sukelletaan mielenkiintoiselle matkalle neljän vaihtuvan näyttelyn kokonaisuuteen. Mukana on nykytaidetta Ruoveden maisemista, harjavaltalaisia äänimaisemia Kokkeli-hankkeen näyttelyssä, Pentti Hakamäen valokuvia laskuvarjohypyistä Normandian alueelta sekä kissa-aiheinen näyttely Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa.

Liisa Karintaus, Metsäluonto, 2018

Ruoveden maisema

Emil Cedercreutzin museon Satakunta-salissa esillä oleva Ruoveden maisema -näyttely tuo yleisön nähtäville kokonaisuuden nykymaisemamaalausta viideltätoista taiteilijalta. Näyttelyn taiteilijat ovat Margareta von Bonsdorff, Simone Braitinger, Katja Fischer, Elina Försti, Pekka Hepoluhta, Jari Jula, Liisa Karintaus, Krista Kortelainen, Tiina Lamminen, Henrika Lax, Anna Makovecz, Timo Partanen, Kathrina Rudolph, Markus Tuormaa ja Aino Ulmanen. Ruoveden maisema -näyttelyn ja taiteilijaryhmän tausta on Ruovedellä, Pekkalan kartanossa, sekä siellä vuosina 2014–2016 toteutuneessa Ruoveden maisema -projektissa. Kolmen vuoden aikana parikymmentä nykytaiteilijaa työskenteli projektin symposiumeissa. He jatkoivat omalta osaltaan paikan traditiota, ulkoilmamaalauksen perinnettä Ruovedellä. Näyttelyssä on esillä teoksia projektin taiteilijoilta. Näyttelyn kuvia voi tarkastella maiseman kuvaamisen, väriilmaisun ja työskentelyn materiaalisuuden näkökulmista sekä miettiä suoran havainnon merkitystä taiteelliselle työskentelylle. Nykytaiteen näyttelyä taustoittaa Ruoveden taiteen historian katsaus. Näyttelystä on luettavissa Emil Cedercreutzin museon verkkosivuilla myös verkkojulkaisu, jossa taiteilijat ovat kirjoittaneet omasta työskentelystään. Näyttely on saanut rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Näyttely on avoinna 12.1.2020 saakka.

10

Vallan Väylä

Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa Museon Ilmari-salissa esillä oleva Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa -näyttely tuo yleisön nähtäville monipuolisen kokonaisuuden kissa-aiheista taidetta, kulttuurihistoriaa ja valokuvia sekä muita kissoihin liittyviä mielenkiintoisia ja yleisöä osallistavia näkökulmia. Näyttelyn keskiössä ovat Emil Cedercreutzin museon kissoihin liittyvät kokoelmat sekä Tampereen taidemuseosta näyttelyyn lainatut kaksi kiertonäyttelykokonaisuutta. Näyttelyyn on lainattu Tampereen taidemuseon – Pirkanmaan aluetaidemuseon Kissankuviakiertonäyttelykokonaisuus, joka sisältää 19 alkuperäisteosta. Suurin osa teoksista on grafiikkaa ja mukana on muun muassa Outi Heiskasen, Hannamari Matikaisen, Tuulikki Pietilän, Seppo Tammisen ja Frans Toikkasen töitä. Lisäksi esillä on toinen kiertonäyttely Kissoja ja ihmisiä kameran edessä, joka sisältää 12 vanhaa valokuvaa Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista. Näyttelyn kolmannen kokonaisuuden muodostavat Emil Cedercreutzin museon omat kissa-aiheiset kokoelmat. Näyttely tuo esille kissoja kokoelmien kätköistä ja avaa samalla yleisölle kokoelmien kiinnostavia yksityiskohtia. Esille tulee muun muassa Emil Cedercreutzin veistoksia, siluetteja ja piirros, Frans Toikkasen grafiikkaa ja Maija Leun siluetteja. Näyttely sisältää myös osion, jossa yleisö pääsee osallistumaan näyttelyn muodostumiseen: saliin on varattu oma tilansa näyttelykävijöiden kissoihin liittyville muistoille, valokuville ja kissoihin liittyville sanonnoille. Näyttely on avoinna 12.1.2020 saakka. Alaston äänimaisema – Hetkiä Harjavallan kaupungissa

Pehmoista eleganssia, kuvaaja Valokuvaamo Pallas, 1930-luku, Vapriikin kuva-arkisto

Museon alakerran elämäkertasalissa esillä oleva Kokkeli-hankkeen ääninäyttely Alaston äänimaisema – Hetkiä Harjavallan kaupungissa tuo yleisön kuunneltavaksi ääniteoksen, joka on syntynyt Harjavallan alueella vuoden 2019 aikana.


mäen valokuvia ja esineistöä Normandian maihinnousun 70- ja 75-vuotistapahtumiin ja niissä järjestettyihin laskuvarjohyppyihin liittyen. Kirsi Jaakkola, Työntö, 2019, laserleikkaus gradevanerille

Turun yliopiston Maisemantutkimuksen Kokkelihanke on järjestänyt vuoden 2019 aikana Harjavallassa kolme kuuntelukävelyä yhteistyössä Emil Cedercreutzin museon kanssa. Kuuntelukävelyillä on tutustuttu Harjavallan ääniympäristöihin eri teemojen kautta. Nyt esillä oleva kuunteluteos on koostettu kuuntelukävelyiden dokumentoinneista ja vuoden aikana muuten äänitetyistä äänistä Harjavallan alueella. Luonto, tehtaan äänet ja kaupungin arkiset äänet on koottu kahdeksi erilaiseksi äänimaisemaksi, joissa mukana on lisäksi kävelyille osallistuneiden yhteisistä keskusteluista poimittuja sitaatteja. Äänimaisemassa monipuoliset luonnonäänet esiintyvät yhteisenä tunnelmana ja taustana, jossa oma osansa on Kokemäenjoella, eri vuodenajoilla ja säätiloilla. Kuvataiteilijat Kirsi Jaakkola ja Marjo Heino Kokkelihankkeesta ovat luoneet kuunteluteokset osaksi Harjavallan kaupungin 150-vuotisjuhlavuotta.

Ääniteos on syntynyt osana Turun yliopiston Kokkelihanketta, joka on Koneen säätiön rahoittama kaksivuotinen hanke. Näyttely on avoinna 12.1.2020 saakka. Normandia Museon Herman-salissa esillä oleva näyttely Normandia esittelee euralaisen laskuvarjojääkäri Pentti Haka-

Pentti Hakamäki pyrki laskuvarjojääkärikoulutukseen Uttiin 20-vuotiaana vuonna 1971. Koulutuksessaan hän tutustui laskuvarjohyppyihin, joita hän myöhemmin jatkoi myös kertausharjoituksissa. Myöhemmin vuosina 2014 ja 2019 Hakamäki osallistui Laskuvarjojääkärikillan mukana Ranskan Normandian alueella toteutettuihin laskuvarjohyppyihin, jotka järjestettiin osana maihinnousun 70- ja 75-vuotispäivien tapahtumia. Mukana suuressa tapahtumassa oli hyppääjiä yli kymmenestä maasta. Pentti Hakamäellä mukanaan oli muiden varusteiden lisäksi kaksi kameraa, joilla hän taltioi näyttävän tapahtuman hetkiä koneessa, ilmassa ja maan pinnalla. Varusmiesajoista alkaen valokuvaamista harrastaneen Hakamäen kuvissa esiintyvät laskuvarjohyppyihin liittyvät tilanteet, odottavat tunnelmat lentokoneen huminassa, hyppyjen aikana otetut avarat maisemakuvat Normandian yläpuolelta sekä tunnelmat myös laskeutumisen jälkeisiltä hetkiltä maan pinnalta. Näyttely on avoinna 24.11.2019 Normandia-näyttely, saakka. kuva Pentti Hakamäki Teksti: Satu Tenhonen

EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO Museo perustuu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879–1949) elämäntyöhön. Perusnäyttelyt:  Taiteilijakoti Harjula  Maahengen temppeli  Työn jälkeen –veistosnäyttely  Emil Cedercreutzin siluettitaidetta ja taidekokoelma  Veistospuisto Vaihtuvat näyttely talvikaudella 2019–2020:  Ruoveden maisema (Satakunta- ja Emil-salit)  Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa (Ilmari-sali)  Alaston äänimaisema – Hetkiä Harjavallan kaupungissa (Museon aula)  Pentti Hakamäki – Normandia (Herman-sali)

Yhteystiedot: Museotie 1, 29200 Harjavalta p. 044 432 5345 Cedercreutzin.museo@harjavalta.fi www.harjavalta.fi/museo Facebook: Emil Cedercreutzin museo Twitter: @ECMuseo Instagram: @emilcedercreutzinmuseo Talvikausi 1.9.2019 – 31.5.2020: ti, ke, su 12.00 – 16.00 to 12.00 – 18.00 ma, pe, la suljettu Poikkeukset aukioloajoissa: www.harjavalta.fi/museo

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

11


Aurinkokello-veistoksen paljastustilaisuus

Perjantaina 18.10.2019 Harjavallan liikunta- ja uimahallin pihaalueella paljastettiin yleisölle uusi julkinen veistos Aurinkokello, joka on Emil Cedercreutzin säätiön lahjoitus 150-vuotiaalle Harjavallan kaupungille. Aurinkokello-veistos muodostuu Emil Cedercreutzin pronssiin valetusta kaarevasta veistoksesta, kiveen kaiverretusta aurinkokellosta sekä pronssisesta osoittimesta. Osana kiveä ovat myös Aleksis Kiven sanat ”Niinpä päivät nousee laskee, vuosi vuoden jälestä siirtyy pois”. Tervetuloa tutustumaan veistokseen paikan päällä!

12

Vallan Väylä


Käytännön tekemisellä osaamisen kartuttamista – opinnollistaminen työpajalla Harjavallan nuorten työpaja on mukana Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toteuttamassa Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeessa. Tavoitteena on työpajatoimijoiden ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön kehittäminen, osana ammatillisen koulutuksen uudistusta. Ajatuksena on, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna. Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen osatutkintojen suorittamista tunnistetussa pajatyöympäristössä. Työpajalla tehtävät työt kartoitetaan, jonka jälkeen selvitetään yhteistyössä alan ammatillisen opettajan ja työpajaohjaajan kanssa, mihin tutkintoon tai tutkinnon osaan nämä työtehtävät kuuluvat. Oppijan työtehtävätaidot selvitetään käytännössä ja näin osaaminen voidaan tunnistaa työpajaympäristössä. Tästä osaamisesta voidaan kirjoittaa osaamistodistus työpajan toimesta. Kun osaamista tarkastellaan mahdollisesti oppilaitoksessa työpajalla dokumentoidun osaamisen perusteella, voidaan tarvittaessa järjestää ammattiosaamisen näyttö osaamisen varmistamiseksi. On muistettava, että oppimista tapahtuu myös muuallakin kuin oppilaitoksissa, työpajan lisäksi esimerkiksi erilaisten harrastusten piirissä.

Työpajatoimintojen opinnollistamisen hyödyt ovat mittavat: teoria-opiskelu muuntuu konkreettiseksi

työskentelyksi, osaaminen tehdään näkyväksi, osaamistodistus voi motivoida ilman ammatillista koulutusta olevaa henkilöä kouluttautumaan tai auttaa häntä saamaan työpaikan, osaamistodistus voi olla merkityksellinen itsetunnon kohottamisessa henkilöllä, joka on aiemmin epäonnistunut opiskeluissa. Erityinen merki-

tys sillä on henkilölle, jolle koko tutkinnon osan hallitseminen on liian vaativaa, mutta hän osaa kuitenkin tehdä rajattuja työtehtäviä. Opinnollistaminen myös vaatii paljon: oppimisympäristö tunnistetaan työpajan ja oppilaitoksen kanssa yhteistyönä, työympäristö on suoritettavan tutkinnon osan mukainen ja täyttää vaatimukset sekä oppilaitoksilta saa tukea ohjaajien perehdytykseen arvioinnissa ja oikeissa työtavoissa.

Harjavallan nuorten työpajalla on käynyt Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen yksikön ammatillinen opettaja, ja opinnollistamisen yhteistyö on saatu aloitettua. Oppijoita ei ole toistaiseksi saatu innostettua suorittamaan osatutkintoja, mutta työ jatkuu. Teksti: Mari Lönnberg

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

13


14

Vallan Väylä


Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

15


Harjavallan tapahtumakalenteri Ti 19.11. klo 17.30–19 Marttojen käsityöilta kirjastossa. Teema: Tähden valmistaminen makrameesolmuilla. Kahvitarjoilu. To 21.11. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Harjavallan kirkkojen historiaa” Emil Cedercreutzin museossa. Luennon pitää rovasti Veijo Järvinen. Vapaa pääsy. La 23.11. klo 10–14 Perhepäivä liikunta– ja uimahallilla. Ks. sivu 4! Ti 26.11. klo 17.30–19 MLL:n jouluaskartelua kirjastossa. Mehu- ja piparitarjoilu. Pe 29.11. klo 15–17.15 Harjavallan Yrittäjien joulunavaus Harjavallan liikekeskuksessa. La 30.11. klo 13–14 Kun käsky kävi –näyttelyn esittely. Talvisodan alkamisen 80-vuotispäivän merkeissä reservin majuri Kullervo Tupi esittelee Harjavallan Sotaveteraanien perinnenäyttelyä. Ti 3.12. klo 17.30 Jouluinen yhteislaulutilaisuus kirjastossa. Glögi– ja piparitarjoilu. Ke 4.12. klo 17 Järjestöjen yhteismyyjäiset seurakuntatalossa. Ke 4.12. klo 18 Joulun tähti –konsertti kirkossa. Ke 4.12. klo 18 Joulurunoilta Emil Cedercreutzin museossa. Pääsymaksu 3 € sisältää ohjelman sekä mehu- ja piparitarjoilun. To 5.12. klo 9.30–11.30 Mielenvirkistyskerho ikäihmisille kirjastossa. Teemana ”Kuusi metsästä vai vintiltä? (Ja muut perinteet)” Kahvitarjoilu! Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä; klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa, noin klo 11.05 Kunnianosoitus ja seppeleenlaskut sankarihaudalla, klo 11.40 Juhlaruokailu Keskustan koulun ruokasalissa, klo 12.30 Pääjuhla Harjavalta-salissa. Ke 11.12. klo 9.30–11 Lukupiiri kirjastossa. Kirjana Venla Hiidensalon Sinun tähtesi. Ke 11.12. klo 18 Harjavallan kaupungin joulukonsertti Harjavalta-salissa. Esiintymässä Harjavallassa toimivia musiikkiryhmiä. Vapaa pääsy! To 12.12. klo 10–12 Kymppiluokka seurakuntatalolla. Seurakuntapastori Anniina Salminen alustaa aiheesta ”Minä, muut ja maailma – kirkon arvot tänä päivänä”. Kahvitarjoilu alkaen klo 9.30. To 12.12. klo 16–17 Tunnelmia tassunjäljissä Emil Cedercreutzin museossa. Emil Cedercreutzin museossa on ajalla 8.10.2019-12.1.2020 avoinna yleisölle näyttely ”Tassunjälkiä – Kissat Emil Cedercreutzin museossa”. Amanuenssi Satu Tenhonen kertoo yleisölle näyttelyn sisällöstä. Glögi- ja piparitarjoilu, vapaa pääsy.

Su 15.12. klo 15 ja 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa. Pe 20.12. klo 18 Hiirijärven kynttiläkirkko, osoitteessa Hiirijärven koulutie 61. Su 22.12. klo 18 Joulun kanssas jaan –konsertti kirkossa, Emilia Koskinen ja Pasi Nieminen. Ti 31.12. klo 23–00:10 Harjavalta 150 –päättäjäiset Harjavallan kirjaston piha-alueella. Ks. sivu 31! To 9.1.2020 klo 9.30–11.30 Mielenvirkistyskerho ikäihmisille kirjastossa. Teemana ”Ei omena kauas puusta putoa”. Kahvitarjoilu. Ke 15.1. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Käsiteltävä kirja ilmoitetaan myöhemmin. To 16.1. klo 10–12 Kymppiluokka seurakuntatalolla. Kahvitarjoilu alkaen klo 9.30. Ti 21.1. klo 19 Kuutamopeura – runoilijavieraana Pauli Karmala kirjastossa, klo 18.30 kahvitarjoilu.

Ti 28.1. klo 17.30–19 Marttojen käsityöilta kirjastossa. Teema: Kudotaan pipo briossineuleella. Ke 29.1. klo 18–20.15 Harjavallan Naislaulajien avoimet harjoitukset Myllykatu Kympissä. Tule seuraamaan Harjavallan Naislaulajien harjoituksia! Voit myös laulaa mukana.

16

Vallan Väylä


To 6.2. klo 9.30–11.30 Mielenvirkistyskerho ikäihmisille kirjastossa. Teema: Seuraelämä – ennen ja nyt? Kahvitarjoilu. La 8.2. klo 10–14 Lainan päivä kirjastossa. La 8.2. klo 18 Kirka-musikaali ”Hetki lyö” Harjavalta-salissa. Ks. sivu 29! Ke 12.2. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Käsiteltävä kirja ilmoitetaan myöhemmin. To 13.2. klo 10–12 Kymppiluokka seurakuntatalolla. Kahvitarjoilu alkaen klo 9.30. To 20.2. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Satalinna ja Harjavallan sairaala – Maakuntamuseo rakennusperinnön vaalijana” Emil Cedercreutzin museossa. Luennolla perehdytään rakennustutkijan monipuoliseen työhön muutamien harjavaltalaisten esimerkkikohteiden valossa. Luennoitsijana rakennustutkija Liisa Nummelin Satakunnan museosta. Vapaa pääsy. Ti 25.2. klo 17.30–19 Marttojen käsityöilta kirjastossa. Teema: Askarrellaan paperitähti ja virkataan heijastinnauha. Kahvitarjoilu. Su 1.3. klo 15 Yhteisvastuukonsertti kirkossa. Esiintyjinä Leena Kivi, Jenni Tuomi ja Pasi Nieminen. To 5.3. klo 9.30–11.30 Mielenvirkistyskerho ikäihmisille kirjastossa. Teemana ”Mitä saan, mitä menetän iän myötä”. Kahvitarjoilu. Ti 10.3. klo 19–20.30 Runoilija Kaarlo Sarkian elämä –luento kirjastossa. Sarkia-harrastaja ja sosionomi Marja Koukku kertoo kiikkalaissyntyisen runoilijan elämänvaiheista lapsuus- ja nuoruusvuosista aina säkeiden mestarin varhaiseen kuolemaan saakka.

Ke 11.3. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Käsiteltävä kirja ilmoitetaan myöhemmin. To 12.3. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Talvisota satakuntalaisin silmin” Emil Cedercreutzin museossa. Talvisodan päättymisestä tulee maaliskuussa kuluneeksi 80 vuotta. Reservin majuri Kullervo Tupi kokoaa talvisodan vaiheet satakuntalaisesta näkökulmasta. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta. Vapaa pääsy. Ti 17.3. klo 17.30–19 Marttojen käsityöilta kirjastossa. Teema: Virkataan kestovanulappuja. Kahvitarjoilu. To 19.3. klo 10–12 Kymppiluokka seurakuntatalolla. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. To 2.4. klo 9.30–11.30 Mielenvirkistyskerho ikäihmisille kirjastossa. Teemana ”Ne lapsuudesta tutut esineet”. Kahvitarjoilu. To 2.4. klo 18–19.30 Kulttuuritorstai-luento ”Rock on rajaton riemu – Satakunnassakin” Emil Cedercreutzin museossa. Toimittaja-tutkija Johnny-Kai Forssell karsii 4500 äänilevyn kokoelmastaan satakuntalaisen rock and rollin näytteet ja analysoi niitä. Vapaa pääsy. La 4.4. klo 11–16 Sataopiston kevätnäyttely Taitotalolla (Myllykatu 3 D). Esillä kansalaisopiston käsityö- ja kuvataidekursseilla tehtyjä töitä. La 4.4. klo 18 Laulua elämä soi – neljän naiskuoron voimalla –konsertti kirkossa. Ke 15.4. klo 9.30 Lukupiiri kirjastossa. Käsiteltävä kirja ilmoitetaan myöhemmin. To 16.4. klo 10–12 Kymppiluokka seurakuntatalolla. Kahvitarjoilu klo 10.30 alkaen. Ti 21.4. klo 17.30–19 Marttojen käsityöilta kirjastossa. Teema: Tehdään tiskirätti. Kahvitarjoilu.

Tarkemmat tapahtumatiedot ja lisää tapahtumia: www.harjavalta.fi/tapahtumakalenteri Tapahtumia järjestävät Harjavallan kaupunki, Harjavallan seurakunta, Sataopisto ja muut toimijat. Lämpimästi tervetuloa! Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

17


Harjavallan Rotaryklubi ry Leena Kurjen luentona. Tilaisuuden tuotto 1500€, lahjoitettiin Harjavallan kaupungin HAIKU-toimintaan. Summalla tuettiin paikallista matalankynnyksen päihde - ja mielenterveystyötä Harjavallassa. Viime vuosina on myös avustettu mm. etsivää nuorisotyötä ja Satakunnan lääkäriambulanssia. Kuluvalla kaudella on alkamassa paikallisprojekti: Sukupolvisen sillan rakentaminen digi-taidoilla. Hankkeessa tullaan mm. opettamaan digitaalisia taitojen ikäihmisille.

Kansainvälinen rotaryjärjestö on yksi maailman suurimmista palvelujärjestöistä. Se perustettiin vuonna 1905 Yhdysvalloissa. Tänään jäseniä on n. 1,2 miljoonaa yli 200 maassa. Klubeja on n. 35 000. Tänään Suomessa on 309 klubia ja n. 11 000 jäsentä. Järjestön tunnuslause on ”Palvelu itsekkyyden edelle”. Rotaryt tekevät määrätietoista työtä, jotta maailmasta tulisi parempi paikka elää. Kehitämme kansainvälisiä suhteita ja rakennamme rauhaa, parannamme monin tavoin ihmisten elämää ja torjumme sairauksia. Rotaryjärjestö on tullut tunnetuksi tekojensa kautta. Tunnetuin hanke on polion hävittäminen maailmasta. Se aloitettiin vuonna 1985. Yli 2,5 miljardia lasta on rokotettu poliota vastaan. Työ on ollut tuloksellista, poliota on saatu vähennettyä 350 000 tapauksesta lähelle nollaa. Projekti on edelleen käynnissä, jotta polio saadaan kokonaan hävitettyä maailmasta. Harjavallan rotaryklubi perustettiin 1955. Harjavallan klubi on Suomessa ensimmäinen klubi, joka otti jäsenikseen naisia. Tämä tapahtui vuonna 1990. Harjavallan klubin toiminta on monipuolista. Tunnetuin on perusasteen 9-luokkalaisille järjestettävä ”tienaa käytökselläsi kesätyöpaikka” -hanke. Siinä luokkien oppilaat laativat itselle säännöt, joissa painotetaan hyvää käytöstä ja toisten huomioimista koulutyössä. Lukuvuoden lopussa luokat valitsevat keskuudestaan parhaiten käyttäytyneet oppilaat ja rotaryklubi palkitsee heidät hankkimillaan kesätyöpaikoilla. Vuosittain jaossa on n. 10 työpaikkaa. Tämä toiminta on jatkunut jo yhdeksän vuotta. Klubimme on mukana myös nuorisovaihdossa, kesäleiritoiminnassa ja perhe- ja lastentapahtumien järjestämisessä. Klubi on istuttanut ajan saatossa useita puita kaupunkiin. Kuluvana vuonna rotaryt perheineen osallistuivat mm. Harjavallan kaupungin 150v juhlavuoden siivoustalkoisiin puhtaamman luontomme puolesta. Keväällä 2019 Kalevalan päivänä järjestettiin hyväntekeväisyysluento, aiheesta Presidenttien puolisot, Aava-

18

Vallan Väylä

Rotaryt ovat mukana Shelterbox-tukitoiminnassa. Viime vuonna tämä katastrofialueille lähetettävä katastrofiapupaketti, jossa on olennaiset tarvikkeet, joita kotinsa menettäneet perheet tarvitsevat välittömästi katastrofin jälkeen, oli Harjavallan liikunta- ja uimahallilla Perhepäivässä nähtävillä ja tutustuttavana. Jäsenilleen rotaryklubi tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisiin verkostoihin, yhdessä oppimista, tutustumisia ja verkostoitumista sekä hyvän tekemistä paikallisesti, piiritasolla ja globaalisti. Teksti: Hanna-Leena Markki

HARJAVALLAN ROTARYKLUBI RY  Perustettu 26.1.1955  Jäseniä: 36  www.harjavallanrotaryklubi.fi  Facebook: Harjavallan Rotaryklubi


Toukokuussa 2019 rotaryklubin ”tienaa käytökselläsi kesätyöpaikka” -hankkeen myötä 11 nuorelle luovutettiin kesätyöpaikka.

Harjavallan Perhepäivässä syksyllä 2018 Shelterbox-teltta tutustuttavana ja näytteillä.

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

19


Harjavallan Kuparikiekko Kuparikiekko on Harjavallassa toimiva juniorijääkiekkoon keskittynyt urheiluseura. Kuparikiekon toiminta on lähtenyt liikkeelle alun perin Outokummun kuparitehtaalle perustetusta urheilukerhosta pian tehtaan tuotannon käynnistyksen jälkeen helmikuussa 1945. Vuodesta 1961 lähtien Outokummun urheilukerho on tullut tunnetuksi nimellä Harjavallan Kuparikiekko ja samana vuonna se liitettiin yhdistysrekisteriin. 1970-luvulla Kuparikiekon riveistä maailmalle ponnisti myös kuuluisa jääkiekkoilija Kari Makkonen.

HARJAVALLAN KUPARIKIEKKO  Perustettu: 1961  Toiminnan tarkoituksena tarjota erityisesti lapsille  

 

ja nuorille mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen Miten voi liittyä mukaan: Ottamalla yhteyttä joukkueenjohtajiin Pj:n ja sihteerin yhteystiedot: Puheenjohtaja Kimmo Lindholm puh. 040 516 9401 ja sihteeri Hanna Lehtola puh. 050 307 4507 Pelaajamäärä: noin 170 kuparikiekko.com

Kuparikiekon toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää juniorijääkiekkoilua Harjavallan seudulla tarjoten erityisesti lapsille ja nuorille mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen. Seura pyrkii myös synnyttämään pysyvää kiinnostusta liikuntaa kohtaan. Koko seuran toiminnan perusta on innokkaat, jääkiekosta kiinnostuneet harrastajat sekä heidän tukijoukkonsa - lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistavat aktiiviset vanhemmat ja joukkueiden toimihenkilöt. Seurassa on harrastajia tällä hetkellä noin 170. Kaudella 2019-2020 seurassa toimii seitsemän joukkuetta tai peliryhmää. Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa pelaavat Edustusjoukkue, A-joukkue (1999-2003 syntyneet), C2-joukkue (2004-2005 syntyneet), D1peliryhmä (2006 syntyneet), D2-joukkue (2007-2008 syntyneet) ja F-joukkue (2010 syntyneet) Leijonaliigaa. G-joukkue (2011 syntyneet) ja Kiekkokoulu pelaavat Patajunnuliigaa. Seurassa toimiva kiekko- ja luistelukoulu luo perustan seuran toiminnan jatkumiselle kasvattaen uusia pelaajia. Jos olet kiinnostunut jääkiekon harrastamisesta, ota suoraan yhteyttä seuran joukkueenjohtajiin - yhteystiedot löydät seuran internet-sivuilta: www.kuparikiekko.com Harjavallan kuparikiekon kotiareenana toimii Harjavallan Puustelliareena. Seura ylläpitää myös jäähallilla olevaa kahviota, joten Harjavallan kuparikiekko toivottaakin kaikki harjavaltalaiset tervetulleeksi seuraamaan ja kannustamaan kotipelejään hallille sekä nauttimaan samalla kahvion palveluista! Teksti: Hanna Lehtola

20

Vallan Väylä

LAINAA KAUSIKORTTI KIRJASTOSTA! Harjavallan kirjastossa on nyt lainattavissa kaksi kausikorttia Kuparikiekon kauden 2019–2020 runkosarjan otteluihin. Yksi per asiakas, laina-aika 1 viikko. Palauttamaton kortti mitätöidään.


Juuret Harjavallassa: Kari Makkonen Kerro itsestäsi, kuka olet? Olen Kari Makkonen, kotoisin Harjavallasta. Mitä teet työksesi ja mistä sinut tunnetaan? Toimin koulunkäynninohjaajana Ulvilassa, paremmin minut tunnetaan jääkiekosta. Mikä oli alkusysäys urallesi? Urani sai alkunsa isäni esimerkistä pelaajana ja valmentajana. Mitkä ovat urasi huippuhetket ja oletko kohdannut vastoinkäymisiä matkan varrella? Urani huippuhetket ovat mestaruus vuonna 1978 Porin Ässien kanssa, pelit maajoukkueessa ja kokemus NHL:ssä. Vastoinkäymisiä ei ole ollut paljon; muutama loukkaantuminen, jolloin en pystynyt pelaamaan. Millainen oli nuoruutesi Harjavalta? Harjavalta oli nuoruudessani kehittyvä teollisuuskaupunki. Harjavalta oli nuorelle miellyttävä ja rauhallinen kasvuympäristö. Miten Harjavalta on muuttunut vuosien varrella Harjavalta on kehittynyt ja teollisuutta on tullut jatkuvasti lisää. Mitä eväitä Harjavalta on antanut sinulle ja mitä se merkitsee sinulle nykyään? Olen viettänyt lapsuuteni Harjavallassa ja saanut hyviä ystäviä. Ystävyyssuhteet kantavat edelleen ja äitini asuu yhtä Harjavallassa. Miten vietät vapaa-aikaasi? Urheilun parissa. Mistä inspiroidut? Sekä työssä että urheilussa onnistumisten kautta. Mikä on tärkein arvosi? Terveys ja hyvät ihmissuhteet. Mitkä ovat kolme tärkeintä paikkaa Harjavallassa ja miksi? Koti ja Kultakoukku, jossa opettelin uimaan, sekä urheilupaikat, missä oma urheilu-ura on saanut alkunsa.

Pelaajaura: - 565 SM-liigapeliä Ässissä, 576 pistettä - 1 SM-kulta, 2 SM-hopeaa, 1 SM-pronssi - 167 maaottelua, 7 MM-kisat - 1979-1980 NHL:ssä Edmonton Oilersissa 9 ottelua - Kiekkoleijona nro 99

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

21


Harjavalta150-kirjoitus– ja piirustuskilpailujen satoa Mun Harjavalta Kotona kun herään aamulla, linnut laulaa kuorossa mulle ja joki hiljaa kohisee. Keskustassa aina auton moottorin äänen kuulee: se tuntuu ihanalta. Harjavalta on pieni paikka, mutta kuulostaa ainutlaatuiselta. Auringonlaskua sitä on ihana joelta katsoa ja kesäiltana omasta pihasta. Harjavalta on niin kaunis paikka, kun sen peittää ihana pinkki kaunis taivas. Talvella Harjavallan lumisessa hangessa näkee rusakon pienet jäljet pihassa. Mutta keväällä linnut kuorossa suvivirttä laulaa ja siitähän tietää, että kesä jo alkaa. Lapset kouluissa välitunneilla kiljuu, linnut laulaa, kevät tuoksuu ja kaikki lomaa jo odottaa. Kesällä jäätelö kaikille maistuu ja aurinkoa sekä lämpöä kaikille riittää. Jokeen uimaan ja kaikki kesästä nauttimaan! Syksyllä värikkäät lehdet tippuvat ja sataa kaatamalla vettä. Kesä on jo ohi ja koulu odottaa meitä. Harjavalta on jo 150 vuotta ja aina tuttu ja turvallinen. Vaikka moni asia on muuttunut, niin moni asia on vielä ennallaan.

Mun Harjavalta Harjavalta, paikka jossa jokainen tietää kuka olet. Paikka jossa näet aina jonkun tutun kaupassa. Paikka missä ei ole pulaa tilasta. Paikka joka on liikenneympyröitä täynnä. Paikka jonne vasta nyt tuli kirjastoon lainausautomaatti. Paikka jossa kävellessä näet vähintään viisi tuttua, joista kukaan ei sinua tervehdi. Paikka jossa ei ikinä tulla näkemään 500 € seteliä. Paikka jossa jokainen käy samat koulut. Paikka jossa kaikki hiihtävät samoilla laduilla. Paikka jossa aurinko paistaa vain kouluaikoina. Paikka missä kaikki parturit ovat vierekkäin. Paikka jossa on ruuhkaa vain, kun Tokmannissa jaetaan ilmaisia ämpäreitä. Paikka jossa ei ole pulaa kirpputoreista. Paikka jossa jokainen toivoo olevansa porilainen. Paikka jonne ei tulla vapaaehtoisesti. Paikka jota kukaan ei tiedä. Tämä on mun Harjavalta ja sellaisena minä siitä pidän. Kirjoittanut harjavaltalainen viime kevään 9. luokan oppilas

Kirjoittanut Riina Rapelo, Pirkkalan koulu, viime kevään 5. lk oppilas

Kuva vasemmalla ylhäällä: Pirkkalan koulun viime kevään 1. luokan oppilas Santeri Koskinen Kuva vasemmalla alhaalla: Keskustan alakoulun viime kevään 2A-luokan oppilas Neea Kuuskoski Kuva oikealla: Keskustan alakoulun viime kevään 3A-luokan oppilas Jonna Viitanen

22

Vallan Väylä


Joulukuun tapahtumia liikunta– ja uimahallilla Leikkiuimakoulu: • Ke 11.12. – ke 18.12. (6 päivää) • Klo 17.30–18.00 • 20 € / lapsi Leikkiuimakoulussa lapsi tutustuu leikkien avulla veteen ja siihen, miten vedessä liikutaan. Ikäsuositus 4–6 vuotta. Alkeisuimakoulu: • Ke 11.12. – ke 18.12. (6 päivää) • Klo 18.15–19.00 • 25 € / lapsi Alkeisuimakoulussa lapsi on jo tottunut liikkumaan vedessä. Lisäksi harjoitellaan uinnin alkeistaitoja. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen uimahallin lipunmyyntiin (puh. 044 432 5443), alkaa tiistaina 3.12. klo 10 alkaen. Aikuisten uimakoulu: • Su 17.11. – 15.12. (5 kertaa) • Klo 9.15-10.00 • Osallistujan on osattava uida väh. 15 metriä • Kurssille otetaan 8 ensin ilmoittautunutta, 50 € / henkilö (hinta sisältää uintimaksut). • Ilmoittautumiset uimavalvomoon la 16.11 mennessä. Muuta ohjelmaa: • Tonttu-uinti opetusaltaalla: ma 9.12. klo 17.00– 19.30. Altaalla jouluista musiikkia ja puuhaa lapsiperheille, tarjolla mehua ja pipareita. • Kynttiläuinnit: ti 10.12. Klo 6–8 ja 17–19. Tarjolla glögiä ja pipareita. • Wibit-rata: la–su 7.–8.12. • Disco 4-6- luokkalaisille: to 19.12. klo 18.30-20.00 liikuntahallilla sekä hauskaa oheistoimintaa monitoimisalissa! Sisäänpääsy 3 €.

HARJAVALLAN LIIKUNTA– JA UIMAHALLI Yhdyskatu 2, 29200 Harjavalta Kahvila/lipunmyynti: 044 432 5443 Vapaa-aikasihteeri: 044 432 5353 www.harjavalta.fi/liikuntajauimahalli Facebook: Harjavallan liikunta– ja uimahalli Instagram: @harjavallanliikuntajauimahalli Aukioloajat: Maanantai klo 14–20 Tiistai klo 6–20 Keskiviikko klo 8–20 Torstai klo 6–20 Perjantai klo 8–20 Lauantai klo 10–16 Sunnuntai klo 10–16 Lipunmyynti sulkeutuu tuntia ennen uimahallin sulkemista. Kahvila sulkeutuu 30 minuuttia ennen uimahallin sulkemista.

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

23


Isänpäivän etkot 6.11. Neuvola sekä Harjavallan lapsi- ja perhepalvelut järjestivät Isänpäivän etkot -tapahtuman 6.11. vuoden aikana Harjavallassa isiksi tulleille. Tavoitteena oli mm. mahdollistaa uusien isien vertaistuki ja verkostoituminen keskenään. Tapahtumassa sai suorittaa leikkimielisen testiradan, jossa palkintona oli Teräs-isä-diplomi. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja se sai osallistujilta myönteistä palautetta.

24

Vallan Väylä


Sataopiston kuulumisia Sataopiston syyslukukausi alkaa pikkuhiljaa lähestyä loppuaan. Vielä on kuitenkin jäljellä kaksi alkavaa jouluista kurssia sekä yksi luento, joihin ehtii osallistua tämän vuoden puolella. Nämä ovat: Joululaulujen historiaa ma 25.11. ja Himmeli pe-la 29.-30.11. Emil Cedercreutzin museon kanssa yhteistyössä järjestettävissä Kulttuuritorstai-illoissa kuullaan vielä rovasti Reijo Järvisen luento aiheesta Harjavallan kirkkojen historia. Luento pidetään to 21.11. klo 18.00. Lisätietoja kursseista löytyy osoitteesta www.huittinen.fi/sataopisto tai painetusta koko lukuvuoden ohjelmasta. Ohjelmassa on myös kaksi Harjavalta-salissa pidettävää konserttia: Harjavallan Naislaulajien elokuvamusiikin konsertti la 16.11. klo 15.00 ja Harjavallan kaupungin joulukonsertti ke 11.12. klo 18.00.

lemme esimerkiksi luennot Talvisota Satakuntalaisin silmin ja Rock on rajaton riemu – Satakunnassakin. Tarjolla on myös tietoa yksityisteihin liittyvistä asioista. Yksityistieilta järjestetään 6.2. ja 13.2. klo 17.30– 19.00 Myllykatu Kympin suurluokka 274:ssa. Aiheina yksityistielaki, tien kunnossapito, tiekunnan hallinto, tien perusparantaminen ja yksilöinti. Opistoteatteri esittää maaliskuussa kaikenikäisille sopivan seikkailunäytelmän Kummajaisten yö. Näytökset ovat:    

la 14.3. klo 15.00 su 15.3. klo 15.00 su 15.3. klo 18.00 ma 16.3. klo 18.00 Liput 4 €.

Uutta kevätohjelmaa 2020 tehdään parhaillaan. Ilmoittautuminen kevään uusille kursseille alkaa keskiviikkona 11.12. klo 9.00. Ilmoittautua voi osoitteessa www.opistopalvelut.fi/huittinen tai soittamalla toimistoon numeroihin 044 560 4581 tai 044 462 4861. Em. internet-osoitteesta löytyy myös kurssi nimeltä Ilmoittautumisen harjoitus. Siinä voi turvallisesti harjoitella kurssi-ilmoittautumista.

Aikuisten digitaalisia taitoja vahvistava, Opetushallituksen tukema hanke Digiä diggaamaan jatkuu myös ensi vuonna. Hankkeen tiimoilta on luvassa mm. maksuton tilaisuus, jossa esitetään luentotallenne Tietoturvasta ja tietosuojasta.

Ohjelma jaetaan kaikkiin talouksiin Harjavallassa, Eurassa, Huittisissa ja Punkalaitumella torstaina 12.12. Ohjelma löytyy myös opiston kotisivuilta.

Olkaa rohkeita ja tutkikaa myös muiden Sataopiston jäsenkuntien tarjontaa. Kootkaa auto täyteen innokkaita opiskelijoita ja huristakaa esim. Euraan kursseille!

Uusia Harjavallassa järjestettäviä kursseja keväällä 2020 ovat mm. Tähtitiede, Riistaruokakurssi, Zumba, Esiintymisoppia laulajille, Maisemajooga ja Luonnonkosmetiikkaa –kurssi. Luvassa on siis jokaiselle jotakin! Myös erilaisia luentoja on jälleen tarjolla. Kuu-

Kevään matka suuntautuu Tampereelle, jossa käydään maaliskuussa katsomassa musikaali Notre Damen kellonsoittaja.

Tervetuloa kursseillemme! Teksti: Virpi Havia

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

25


Harjavallan alakoulujen kirjailijavieraana Jari Mäkipää roon sinihomejuustoa. Tämän hahmon Jari keksi vanhasta työtoveristaan. Vaikka kirjoissa on paljon kirjailijan mielikuvituksen tuotetta, kaikkea ei tarvitse aina keksiä ihan itse, vaan ideoita saa myös oikeasta elämästä. Esimerkiksi Hurrikaani-kirjoissa oleva opettaja Margit Haapaniemen hahmo on syntynyt Jarin kolmesta tai neljästä entisestä opettajasta. Masi Tulppa taasen on poika, joka viihtyy yksin ja enimmäkseen pelaa sekä syö pizzoja. Masi joutuu ensimmäisessä kirjassa taistelemaan lapsenvahteja vastaan. Kirjassa Masi saa koko ajan vaikeampia ja vaikeampia vastustajia eli lapsenvahteja vastaansa ja kirja onkin vähän kuin jokin peli.

Jari Mäkipään ensimmäinen kirja Etsiväkerho Hurrikaanin käsikirja ilmestyi vuonna 2004 ja hän on ollut kirjailijana siis jo 15 vuotta. Tuona aikana hän on julkaissut 15 Etsiväkerho Hurrikaani -kirjaa sekä uudempaa Masi Tulppa -kirjasarjaa. Masi Tulppa -kirjasta viimeisin ja kolmas osa julkaistiin tämän syksyn aikana. Kirjojen kirjoittamisen lisäksi hän käsikirjoittaa televisioon ohjelmia. Moni varmaan muistaakin Jarin lauantaiaamujen Galaksi-ohjelmasta. Mutta miten Jari Mäkipään kirjailijan ura sai alkunsa? Jari tykkäsi itse lapsena leikkiä salapoliisileikkejä ystäviensä kanssa ja heillä oli yhteinen Kolme etsivää -kerho, jossa tehtiin kaikenlaisia tutkimuksia. Koska salapoliisileikki oli ollut lapsuudessa hauskaa, alkoi Jari aikuisena tehdä televisioon Etsiväkerho Hurrikaani ohjelmaa. Ohjelmassa hän antoi vinkkejä kaikille salapoliisijutuista kiinnostuneille. Myöhemmin hän keksi, että voisi kirjoittaa Etsiväkerho Hurrikaanista myös kirjan ja niin hänestä tuli kirjailija. Paikalla olleita oppilaita kiinnosti kovasti kirjailijan työ ja he tekivätkin paljon kysymyksiä kirjailijalle. Lapset muun muassa ihmettelivät, miten kirjailija aina jaksaa ja jaksaa vain kirjoittaa. Jari kertoi, että hän tykkää kovasti kertoa tarinoita ja siksi hän pitää myös niiden kirjoittamisesta. Ja kun työ sujuu hyvin, silloin ei edes huomaa ajan kulumista. Myös raha kiinnosti lapsia. Jari kertoi kirjailijan palkan kertyvän sen mukaan, miten kirjailijan kirjoja myydään. Yhdestä myydystä kirjasta Jarin mukaan kirjailija saa itselleen vain noin 2 euroa. Kirjailija saa myös siitä korvauksen, jos joku lainaa hänen kirjojaan kirjastosta. Usein kuitenkin kirjailijan pitää tehdä myös jotain muuta työtä kuin varsinaista kirjailijan työtä. Kun Jari kertoi kirjojensa hahmoista, oppilaita nauratti kovasti kirjoissa keittäjänä oleva Aurajuusto-Anita, joka laittaa jopa kaurapuu-

26

Vallan Väylä

Jari kertoi myös oppilaille, kuinka kirja oikein syntyy. Aluksi pitää olla idea, josta kirjan voi kirjoittaa. Sen jälkeen pitää suunnitella kirjan henkilöt, tapahtumapaikat ja juoni. Kun suunnittelutyö on tehty, alkaa itse kirjoittaminen. Kun teksti on lopulta saatu kokonaan valmiiksi, alkaa taittotyö, jossa laitetaan teksti ja kuvat järjestykseen. Kansi ja kuvitus pitää olla jo tässä vaiheessa myös suunniteltuna. Kun kaikki nämä työvaiheet on tehty, voidaan kirja julkaista ja toimittaa kauppoihin myytäväksi sekä kirjastoihin lainattavaksi. Yleensä kustantajan kanssa on sovittu etukäteen valmiiksi aikataulu, jolloin kirjan teksti ja kuvitus pitää olla valmiina. Peliaiheisten kirjojen kuvitus saattaa olla haastavaakin, mutta ainakin uusimman Masi Tulppa ja klikkien kingi -kirjan kansikuva oli ilmeisesti varsin onnistunut, kun eturivissä istunut ekaluokkalainen poika totesi kansikuvan nähdessään "Youtube-kirja" - ja siitähän kirjassa juuri on kyse. Jari onkin ollut aina tyytyväinen kirjojensa kuvittajiin. Jari Mäkipään kirjailijavierailu Harjavallassa olikin kovin tykätty ja ainakin kirjastosta ovat sen jälkeen olleet kaikki Etsivätoimisto Hurrikaani ja Masi Tulppa -kirjat koko ajan lainassa. Teksti ja kuvat: Saila Kurri


HARJAVALLAN KIRJASTO Myllykatu 1, 29200 Harjavalta p. 044 432 5338 (ei tekstiviestejä!) harjavallan.kirjasto@harjavalta.fi Facebook: Harjavallan kirjasto– ja kulttuuripalvelut Instagram: @harjavallankirjasto Aukioloajat (1.9.2019–31.5.2020): Suluissa omatoimikirjastoajat. Omatoimiaikana ei asiakaspalvelua, lainaus ja palautus automaatin kanssa. Ma-to 11–19 (9–11) Pe 10–17 (9–10) La 10–14 (–) Aattoina* 10–15 (9–10) *: yleisiä juhlapäiviä edeltävinä arkipäivinä

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

27


Harjavalta150-kirjoituskilpailun satoa Mun Harjavalta

Mun Harjavalta

Harjavalta on synnyinkaupunkini ja olen asunut täällä koko ikäni. Kaupunki on minulle hyvin tuttu. Täällä on esimerkiksi Hiittenharjun laskettelukeskus, suuri voimalaitos, paratiisin lehto, iso tehdas, Emil Cedercreutzin museo, vanha kirkko, Kultakoukku- uimaranta sekä paljon maaseutua.

Harjavallassa on paljon kaunista luontoa, joka inspiroi ja rauhoittaa. Luontopolku on yksi parhaista paikoista tässä kaupungissa. Siellä voi vain kävellä ja purkaa stressiä, luonnon keskellä, aavan taivaan alla.

Hiittenharju on tunnettu sen suuresta talviurheilukeskuksesta, jossa on mahdollisuus lasketella, hiihtää. Joskus siellä on ollut mäkihyppyä ja pujottelua. Kesällä siellä voi lenkkeillä ja suunnistaa ja vaikka sienestää tai marjastaa. Siellä on myös ampumarata. Harjavallan voimalaitos on ollut toiminnassa 82 vuotta ja toimii edelleen, vaikka on sitä kunnostettu ajan saatossa. Se on yksi Harjavallan sähköntuotantorakennuksista. Emil Cedercreutzin taide- ja kulttuurihistoriallinen museo on rakennettu vuonna 1916 ja siellä on näytillä Emil Cedercreutzin veistoksia ja hänen keräämäänsä aineistoa. Se on mielestäni Harjavallan paras nähtävyys.

Meidän talo on aika syrjäisellä paikalla enkä haluaisikaan asua keskustassa tai sen lähellä. Keskusta on kuitenkin hyvä paikka viettää aikaa kavereiden kanssa. Siellä on hyvät kaupat ja kaikkea ympäröi kauniit puistot ja rakennukset. Etäämmällä on paljon metsää ja peltoja ja kaiken keskellä virtaa Kokemäenjoki. Käymme kesällä siellä uimassa ja talvella – kun vesi kylmenee – rannoilla ja kylminä pakkastalvina, jäällä. Harjavallassa on paljon harrastusmahdollisuuksia siihen nähden kuinka pieni Harjavalta kuitenkin on. Aktiviteettejäkin on paljon kuten Honkalan kenttä ja Liikunta- ja uimahalli sen vieressä. Täällä kaikkia asiakkaita palveleva henkilökunta on avuliasta ja ystävällistä. Ihmiset täällä ovat auttavaisia mutta heillä on suomalainen sisukkuus. Harjavaltalaiset – etenkin nuoret – käyvät usein Hiittenharjulla, omassa laskettelukeskuksessamme, jossa voi myös hiihtää, kävellä ja keilata lähellä olevassa keilahallissa.

Harjavallassa on maaseutua aika lähellä kaupunkia, joten ympäri kaupunkia voi nähdä maatalouskoneita. Jos menet kaupungin suunnasta sillan toiselle puolelle, näet peltoa ja maatiloja joka puolella. Kesät ja syksyt on parhaimpia, koska pellot ovat tosi vihreitä ja syksyllä kullankeltaisia, mikä on hyvin kaunista. Myös peruna kukkii kesällä kauniin valkoisena tai lilana.

Täällä arvostetaan suuresti suomalaisia perinteitä kuten hiihtoa, peltojen viljelyä ja kunnon koulutusta. Koko Suomi on täynnä kaunista luontoa, mahdollisuuksia, aktiviteetteja ja hyviä ihmisiä. Harjavalta on vain pieni osa Suomea, mutta se on juuri sellainen kuin pienen, pohjoismaalaisen, suomalaisen kaupungin kuuluukin. Täällä on kaikkea mitä edellä mainitussa listassa Suomen hyvistä puolistakin on. Jokainen olento täällä – niin kuin muuallakin – on erityinen lahja jota ei voisi vaihtaa mihinkään. Itse Harjavalta on lahja ja kotikaupunki meille täällä asuville. Jo 150 vuotta Harjavalta on tarjonnut kodin ihmisille ja toivon, että se tarjoaisi vastedeskin.

Kirjoittanut nimimerkki j0hannes Vir, viime kevään 7. luokan oppilas

Kirjoittanut nimimerkki T.M., Pirkkalan koulun viime kevään 6. luokan oppilas

Kuva: Mervi Latvala

28

Vallan Väylä


Kirka-musikaali Harjavaltaan Suomen Musiikkiteatteri tuo Harjavalta-saliin supersuositun Kirka-musikaalin Hetki lyö. Harjavallan oma poika Petri Lairikko (ks. Lairikon Juuret Harjavallassa –haastattelu Vallan Väylän numerosta 3/19) toimii Musiikkiteatterissa tuottajana ja ohjaajana, sekä Kirka-musikaalissa myös näyttelijänä. "Minulla on musikaalissa viisi roolia: Kirkan isä, Danny, Tapani Kansa, Kassu Halonen ja Pepe Willberg,” Petri Lairikko naurahtaa. Kirka-musikaalilla on tähän mennessä ollut 60 esitystä, ja koska se on ollut niin kovin tykätty, ja lisäksi vielä itse näyttelen siinä, niin halusin tuoda esityksen myös kotikonnuille, Petri kertoo. Liput ovat jo myynnissä, ja kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä nopeat syövät hitaat. Kirill ”Kirka” Babitzin oli yksi Suomen menestyneimmistä artisteista. Hän oli maamme ensimmäinen oikea rocktähti, joka sai peräänsä villisti kirkuvat fanilaumat. Kirka oli venäläisen emigranttitaustansa vuoksi eksoottinen ilmestys tummine hiuksineen ja sinisine silmineen, hän oli täynnä karismaa ja kuin luotu tähdeksi. Oma suku ja perhe sisaruksineen olivat Kirkalle aina tärkeitä. Kirka lauloi persoonallisella äänellään tiensä suomalaisten sydämiin monipuolisesti rockilla, iskelmillä ja balladeilla heavyrockiakaan unohtamatta. Musikaali on matka Kirkan vanavedessä 60-luvulta lähtien aina 2000-luvulle asti. Kirkan ohella tapaamme suomalaisen kevyen musiikin merkkihenkilöitä kuten Sammyn, Muskan, Dannyn, Katri Helenan, Kassu Halosen, Hectorin ja Pave Maijasen. Koemme esityksessä laulajan pitkän uran eri vaiheita, Euroviisujen ja Syksyn sävelten huumaa, menestystä, rakkautta ja suuria suruja. Kirkaa esittää Voice of Finland -kisastakin tuttu valovoimainen tähti Ilari Hämäläinen. Musikaalissa kuullaan suuri joukko ikimuistoisia kappaleita, kuten Hetki lyö, Leijat, Hengaillaan, Surun pyyhit silmistäni, Kahden hullun matka, Daada Daada, Yli synkän virran, Puhelinlangat laulaa, Lumi teki enkelin eteiseen, Krokotiilirock ja Kirjoita postikorttiin.

Kuvassa vasemmalta Matthau Mikojan (Sammy), Ilari Hämäläinen (Kirka) ja Piritta Lumous (Muska)

Lisätiedot: www.musiikkiteatteri.fi. Teksti: Petri Lairikko

Kirka-musikaali Hetki lyö Harjavalta-salissa la 8.2.2020 klo 18 Liput alk. 29 € Lipunmyynti: ticketmaster.fi | myynti@musiikkiteatteri.fi | p. 044 3466 713 Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

29


30

Vallan Väylä


Harjavalta 150 –päättäjäiset 31.12.2019 klo 23.00–00:10 Harjavallan kirjaston piha-alueella Ohjelmassa mm. 

  

Juhlavuoden päätössanat, kaupunginjohtaja Hannu Kuusela Harjavallan seurakunnan tervehdys, kirkkoherra Tuomo Lindgren Juhlapuhe Musiikkiesityksiä Ilotulitus

Harjavallan tiedotuslehti 4 / 2019

31


Profile for Harjavallan kaupunki

Vallan Väylä – Harjavallan kaupungin tiedotuslehti 4/2019  

Vallan Väylä – Harjavallan kaupungin tiedotuslehti 4/2019  

Advertisement