

ELÄMÄN HaLu
(Harjavallan lukion lehti 12/2024 vol 6)



HARJAVALLAN LUKION
HENKILÖKUNTA 2023-2024
HALLINTO
REHTORI Sari Lukka 044 4325 321
VARAREHTORI Anna-Leena Unkuri 044 4325
525
KOULUSIHTEERI Satu Huhtala 044 4325 322
KURAATTORI Eeva Suula 044 4312717
OPINTO-OHJAUS Sauli Rinne 044 4325 307
OPETTAJAT
Aho-Kotiranta Sari KE, MA (20A RO)
Forsell Auli, erityisopettaja
Halonen Joni, BI, GE, TE (22B RO)
Korhonen Ilmari HI, YH (SELVITÄ RO!!)
Kortetjärvi Riitta-Liisa FI; PS; UE (22A RO)
Kurkinen Katriina AI
Levonen Anne MU
Lindén Kimmo LI
Lukka Sara EN (23A RO)
Nieminen Sinikka RU, SA (2
Tuomisto Katriina KU
Turtola Heidi Li
Unkuri Annaleena FY, MA (20B & 23B RO)
Värri Essi (Sijaisena Erin Rosendahl) AI
TERVEYDENHOITAJA
Virtanen Ritva 044 9067 544
Facebook: @harjavallan lukio
Instagram: @harjavallanlukio54 & @harjavallan_lukion_opkh


Rehtorin tervehdys!
Syyslukukausi on ahkeroitu ja joululoma häämöttää edessämme. Kiitokset kaikille tämän syyslukukauden työstä. Lukiolla on ollut monia mukavia tapahtumia. Opiskelijakunnan toiminta on ollut vireää ja abiturientitkin ovat järjestäneet muille opiskelijoille mukavia erikoispäiviä piristämään opintopäivien arkea. Saimme vieraita myös Liettuasta ja samalla Nordplus-projektimme tuli päätökseen. Seuraava kansainvälisyysprojekti ja kumppanuusmaat ovatkin jo etsinnässä ja kansainvälisyystiimillä on riittänyt puuhaa viime päiviin asti. Kevätlukukaudella kuulemme varmasti suunnitelmistalisää.
Lukiomme on ollut myös lähilukioiden kanssa yhteishankkeessa. 100Lukiossa vahvaksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa oppimisen tukea ja mallintaa toimintatapoja tuen tarpeidentunnistamiseksilukioissa.
Tavoitteeseen sisältyy opetushenkilöstön yhteistyön vahvistaminen ja oppimisen pedagogiseen tukeen liittyvien vastuiden selkiyttäminen. Hankkeessa on mukana kymmenkuntaSatakunnanlukiokoulutuksenjärjestäjää.
Onmyöspohdittukansainvälistenopiskelijoidentuloa
HarjavallanlukioonFinestFuturenkautta,muttaselvitystyöon vieläkesken.Tähänhankkeeseenlähteminenkansainvälistäisi lukiontoimintaa.
MyösoppimisentukiuudistuujaLOPS:iintuleetämänosalta uusiapäivityksiä,jotkaastuvatvoimaan1.8.2025.Kaikkea uuttajamielenkiintoistaonsiisvireillä.
Nytonkuitenkintärkeäkerätävoimiakevätlukukauteen.
ToivotankinkaikilleOikeinHyvääJouluajaMenestyksekästä UuttaVuotta!
Yst.terv. SariLukka
Henkilökunta esittäytyy: Marjo Korkeakoski


Kuka olet ja mistä tulet?
Marjo Korkeakoski, kiertävä erityisopettaja 100 lukiossa vahvaksi -hankkeessa. Syntyjään olen pohjoissatakunnasta, mutta elämä on kuljettanut minut eteläsatakuntaan, Säkylään, jossa asustelen perheeni kanssa.
Mitä harrastuksia sinulla on ja miten vietät vapaaaikasi?
Vapaa-aikani kuluu pääsääntöisesti lapsen harrastuskuskauksissa. Muun vapaan ajan harrastan taidetta ja kaikenlaisia käsitöitä. Tällä hetkellä intohimon kohteena on savi ja sen muotoilu. Kohteet kuitenkin vaihtelevat kausittain, välillä ompelen tai neulon, välillä
taas rakentelen puusta kaikkea tarpeellista, kuten vaatekaappeja tai ruokapöytiä. Käsillä tekeminen on hyvin terapeuttista toimintaa.
Elämän biisi ja elämän motto
Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan. Tällä hetkellä kuuntelussa on Vesterinen, mutta suosikit tässäkin vaihtelevat kausittain. Vesterisen Turisti kertoo mielestäni hienosti siitä, kuinka meillä kaikilla on vastuu kannettavanamme omasta maapallostamme ja sen hyvinvoinnista. Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä, sitä ei kannata hukata.
Miten päädyit ammattiisi?
Jo omina kouluaikoinani ohjasin pienempiäni, milloin minkäkin harrastuksen parissa. Haaveilin nuoruuteni opettajan ammatista, mutta en kokenut opiskelua kovin motivoivana ja päädyin äidiksi. Äitiys onkin mielestäni ollut paras ”ammatti”, mitä olen tehnyt. Lasten kasvaessa halusin kehittää itseäni ja opiskelin muutamia eri ammatteja. Työskentelin samalla koulunkäynninohjaajana ja haaveeni opettajan ammatista palasi mieleeni. Pääsin opiskelemaan Turun yliopistoon, Rauman kampukselle käsityön aineenopettajaksi. Ihmisten erilaisuus on kiehtonut minua aina, joten hain sivuaineeksi erityispedagogiikan opintoihin. Valmistuin keväällä 2024 opinnoistani. En kuitenkaan vieläkään koe olevani valmis, vaan edelleen seurailen aktiivisesti erilaisia opiskelumahdollisuuksia.
Tähän hankkeeseen hain viime keväänä, koska sen sisältö kiinnosti minua kovasti. Tykkään olla kehittämässä parempaa tulevaisuutta meille kaikille.
Terveisiä ja elämänohje lukiolaisille
Ole oma itsesi ja tee mahdollisimman paljon muita asioita kuin kännykän räplääminen.

NORDPLUS PROJEKTI: LIETTUA
– SUOMI
PÄÄTÖS




LUKION NORDPLUS-PROJEKTI



Harjavallan lukion Norplus-projekti päättyy
Syksyllä 2023 alkanut puolitoistavuotinen Nordplus-hankkeemme päättyy tässä kuussa.







Projekti on ollut erittäin mielenkiintoinen, ja sen ansiosta saimme uusia näkökulmia ja ajatuksia hankkeemme aihealueista, jotka olivat vihreä kasvu, ilmaston muutos ja kestävä kehitys. Lisäksi tutustuimme moniin uusiin ihmisiin.











Hankkeen aikana kävimme kaksi kertaa Liettuassa ja he kaksi kertaa meillä. Harjavallan lukiosta pääsi matkalle yhteensä 20 opiskelijaa ja 4 opettajaa.
Neljäs vaihto suuntautui Klaipedasta meille, ja se toteutui 4.-8.11.-24. Tuolloin työskenneltiin hankkeen parissa, mutta tutustuttiin myös toisiimme erilaisten aktiviteettien parissa, kierrettiin




Harjavaltaa sekä tehtiin matka Poriin.






Nyt suunnittelemme uutta projektia, joka toivottavasti toteutuu jo ensi syksynä.

















Marraskuussa liettualaiset vieraat saapuivat Harjavaltaan. Kyseessä on Nordplus-projektin neljäs ja viimeinen liikkuvuus. Olemme olleet kaksi kertaa Liettuassa ja he ovat nyt toista kertaa Harjavallassa vierailulla. Päivä alkoi aamupalalla, jonka jälkeen rehtori Sari Lukka piti esityksen koulusta ja kaupungista. Sen jälkeen kv-projektin opiskelijat näyttivät vieraille koulurakennusta. Lounaan jälkeen vieraille esiteltiin Harjavallan kaupunkia lehtori Joni







Halosen ja kv-oppilaiden johdolla.













Nordplus projekti tuli päätökseensä Liettualaisten vierailu sisälsi mm. Porin Puuvillassa vierailun ja työpajoja kestävästä kehityksestä. Torstaina myös pelailtiin lautapelejä.



Kiitos Prizztech ja Sataedu vierailun aikana järjestetystä ohjelmasta. Vieraat pääsivät tutustumaan Sataedun tiloihin ja Ronja Niemi järjesti opiskelijoille ohjelmaa liittyen kestävään kehitykseen sekä yrityksiin.






Kiitos myös aktiivisille kv-tiimin opettajille ja opiskelijoille projektin tiimoilta. Kiitos myös Harjavallan kaupungille lahjoista vieraille





Thank you Lithuania!

Lukion tapahtumia kuvina

HARJAVALLAN LUKIO VOITTOON!��
Tänään vietettiin jälleen Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan yhteistä lentopalloturnausta. Joukkueet olivat hyvin tasaisia ja saatiin jälleen nähdä hienoja otteluita. Tällä kertaa Harjavallan lukio kuitenkin vei voiton kotiin! Opiskelijoilla oli jälleen hienoa kannustusta ja yhteishenkeä. Mukana olivat myös Harjavallan nuorisotyö ja etsivät. Kiitokset teille lisäohjelman järjestämisestä lentopallopelien lomaan.
Lisäksi opiskelijakunnat lyhyesti tapasivat toisensa ja pohtivat mikä on mennyt lukioissa hyvin ja mitä tulevaisuudessa voitaisiin kehittää toimintaa lukiossa. Kiitokset vielä naapurilukioille Nakkilan ja Kokemäen lukio tapahtumaan osallistumisesta
Opiskelijakunnan töitä








TAPAHTUMIA LUKIOSSA
• Lukion uusi lukuvuosi starttasi! Hienoa oli nähdä niin vanhoja kuin uusiakin kasvoja. Abit saivat uudet hupparinsa ja olohuoneen sijainti päivittyi ja ilme päivittyi. Lisäksi vietettiin Riitta-Liisan ja Joni Halosen yhteissynttäreitä. Kaupungin puolesta Riittistä onnitteli sivistysjohtaja Päivi Lahtinen ja koulun puolesta rehtori Sari Lukka.
• Tutorit järjestivät ykkösille ryhmäytymistä. Rasteissa oli mm. Tietovisaa ja pulmapeliä. Kiitos tutorit ohjelmasta ja ykköset aktiivisesta osallistumisesta. Myös Harjavallan nuorisotyö järjesti ykkösille tänään ryhmäytymistä.
• Ykkösillä oli myös ryhmäytymistä Harjavallan nuorisotyön toimesta kiitos kivan aamupäivän järjestämisestä meidän uusille ykkösille.
• Kuviksen opintojaksolla (KU2) lukiolaiset pääsivät vierailemaan Kauttuan Ruukinpuistoon. Lukiolaiset pääsivät vierailemaan Alvar Aallon suunnittelemassa Terassitalossa sekä Ruukin puiston muissa rakennuksissa.
• Ysit olivat myös tutustumassa lukioon eri työpajojen kautta.

• Lukiolla oli rentoutusvälkkä, jota piti meidän kuraattori Eeva Suula. Lisäksi ennen joululomaa vietetään tonttulakkipäivää. Aiemmin vietettiin myös pyjama teemapäivää.
• Koulussamme vierailivat Suomen lukiolaisten liiton edustajat Justus ja Eppu. He tulivat esittämään lukiolaisten liiton toimintaa sekä tervehtimään koulun henkilökuntaa ja opiskelijakuntaa. Kiitos käynnistä! Samoihin aikoihin oli myös poistumisharjoitus lukiolla.
• Teemapäiviin mahtui pyjamapukupäivä ja tonttulakkipäivä. Lisäksi lahjoitettiin osa taksvärkkirahoista hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna kohde oli WWF
• Lukiolaiset pääsivät testiryhmäksi Harjavallan kirjaston pakopeliin ja läpäisivät pelin mallikkaasti!
• Lakitiedon ryhmästä käräjäoikeudesta Porissa lehtori Ilmari Korhosen kanssa
• Harjavallan lukion Hi5-opintojakson opiskelijat vierailivat Uotilan tilamuseolla, jossa Simo Uotila esitteli tilan historiaa.





































ABIT TJ50






Abit viettivät tj50 tapahtumaansa pukeutumalla erilaisten teemojen mukaisesti pitkin viikkoa. Lisäksi abit pitivät tj50 teemaviikon lisäksi lukiolaisille tunnin, jossa kisailtiin ryhmien välillä hyvässä yhteishengessä.



Vierailut ja vierailijat
lukiossa
Lukiossamme tehtiin syyslukuvuotena muutamia retkiä korkeakouluunjamessuille.Lukionkakkosetjakolmoset pääsivät vierailemaan Porin Samkin Open Samk –tapahtumaan. Lisäksi lukion kakkoset ja kolmoset vierailivatmyösHelsingissäStudiamessuilla.
Lukiossa palaveerattiin Koulurauha tapahtuman järjestämisestä lukion tiimin ja MLL:n henkilökunnan kanssa. Koulurauhan tapahtuma järjestetään Harjavallassa2025elokuussa.
Teemu Kauppinen vieraili joulukuussaAalto yliopistosta lukiolla kertomassa jatko-opinnoista sekä Aalto yliopistosta.










OPKH UUTISIA
Opiskelijakunta jatkoi jälleen aktiivisesti toimintaansa syyslukukaudella teemapäivien ja kokoustelun merkeissä. Lukiolla on uusi olohuone, jota sisusteltiin alkusyksystä ja järjestettiin myös taksvärkki. Taksvärkki rahoista osa menee luonnon suojelujärjestölle WWF:lle.
Osaa rahoista käytetään opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Opiskelijakunta osallistui myös vanhempainiltaan.
Lisäksi Harjavallan, Nakkilan sekä Kokemäen
opiskelijakunnat pääsivät tapaamaan toisiaan lentopalloturnauksessa, jossa pohdittiin mikä on sujunut ja mitä tulevaisuudessa.
Opiskelijakunnan puheenjohtaja on Atte Koivisto ja varapuheenjohtaja Lauri Heikkilä.




YLIOPPILAS 2024 Aatu Hakanen

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA & LAKKIAISET




Lukion ja yläkoulun yhtenäinen juhla vietettiin tänään.
Lukiolaiset Emilia Rosendahl sekä Nuppu Laine juonsivat tapahtumaa. Yläkoulu ja lukio olivat molemmat laatineet yhteistä ohjelmaa videoiden ja kuvioiden muodossa.
Samana päivänä vietettiin myös uuden ylioppilaan lakkiaisia lukiolla. Paljon onnea uudelle ylioppilaalle Aatu Hakaselle!
VAIHTO-OPISKELU


Lukiossamme tällä hetkellä on vaihto-opiskelua käynnissä.
Vaihto-oppilas Alvaro Di Bisceglie Pulgar saapui
Harjavaltaan opiskelemaan lukioon täksi lukuvuodeksi.
Alvaro on ollut myös Rotarien järjestämässä Lapin matkalla.
Puolestaan meiltä vaihtoon lähti opiskelija Sara Saarinen. Hän on tällä hetkellä Italiassa. Seuraavissa dioissa on kuvia ja kuulumisia Saran matkasta tähän mennessä.
Moi!
Täällä menee hyvin, vaikka koulussa onkin vähän haastavaa, kun kaikki puhuvat niin nopeasti.
Olemme matkustelleet host-perheeni kanssa paljon –olemme käyneet muun muassa Bosassa, Olbiassa, Cagliarissa, Smaragdirannikolla ja Algherossa. Sää on ollut upea, lämpötila on noussut jopa 27 asteeseen tällä viikolla!
Tänä viikonloppuna suuntaamme Milanoon host-siskoni valmistujaisiin, ja 3. lokakuuta lähdemme Riminiin muiden vaihtareiden kanssa.





Moi!
Täällä menee hyvin, on alkanut olla kylmempi. On outoa, että on jo joulukuu, eikä mulla ole toppatakkia päällä.
Vaihdoin koulussa luokkaa, koska vanhassa luokassa ei osattu englantia, ja se ei ollut hyvä, kun puhuttiin vain italiaa, jota en tietenkään voinut heti ymmärtää. Nyt sujuu jo paljon paremmin, ja osaan jo käydä helppoja keskusteluja.
Host-perheen kanssa ollaan tehty paljon kaikkea. Käytiin juuri viikonloppuna Sa Stiddiosa -nimisessä paikassa, jossa käveltiin alas vuorta ja takaisin ylös. Vaikka matka oli vain 4 km, se oli rankka, koska koko matka oli niin pystysuoraa.
Tammikuussa mennään Lissaboniin auttamaan host-siskoa muutossa, ja sen jälkeen suuntaamme muiden vaihtooppilaiden kanssa laskettelemaan Lombardiaan. Meille ei ole vielä kerrottu matkasta paljoa, mutta kuukausi on aikaa, joten varmasti saamme tietoa piakkoin. Matka tulee varmasti olemaan mahtava kokemus, vaikka vähän epäselvää onkin, mitä kaikkea sinne liittyy.
Aloitin myös lukkopainin, ja se on tosi kivaa! On ollut hauskaa oppia uusia tekniikoita ja treenata erilaisissa tilanteissa.”
Kannattaa ehdottomasti hakea lukioaikana vaihtoon ��


Harjavallan lukiosta valmistuneiden tarinoita


Hannu Vaajala


Opintiellä Harjavallassa silloin ennen
Oli vuosi 1963 ja poika (puhun itsestäni) oli täyttänyt jo kymmenen vuotta ja takana oli neljä luokkaa
Harjavallan ja Kokemäen kuntien yhteisessä
Pitkäjärven kansakoulussa. Oli aika miettiä mitä sitten. Hyvämuistinen olin ja luin muutakin kuin sarjakuvia ja urheilu-uutisia eikä minusta ollut suunnitteilla isäni työn jatkajaa. Vanhempi veljeni oli niistä kiinnostuneempi kuin minä. Kansakoulunopettajalta sain paperin ja todistuksen, jonka mukaan minulla oli mahdollisuus suoriutua oppikoulun vaatimuksista tyydyttävästi. Tämä ei nyt vielä riittänyt, sillä kouluun päästäkseni tuli osallistua pääsykokeeseen, jossa testattiin osaamista ja eroteltiin jyviä akanoista. Olin onnekas ja selvisin tästä kokeesta. Sain vanhemmiltani lahjaksi rannekellon. Koulu, johon pääsin oppilaaksi, oli Harjavallan kunnallinen keskikoulu (HKK). Kunnallinen tarkoitti silloisessa koulujärjestelmässä kaiketi sitä, että koulu oli kunnan ylläpitämä ja että koulutus, oppikirjat javälineet ja jopa matkakulutkin tulivat oppilaalle maksuttomina.
Vanhempani pitivät tätä hyvänä asiana. Koulu sijaitsi aivan kunnan keskustassa joen eteläpuolella ja minulla oli sinne kotoa matkaa kuusitoista kilometriä yhteen suuntaan. Kotini sijaitsi toki Harjavallassa, pitäjän pohjoisin talo tuohon aikaan, ihan siinä Kullaan rajan tuntumassa
Pitkäjärvenmaalla. Muutama vuosi aikaisemmin oli linja-autokin alkanut kulkea siellä uuden tien valmistuttua. Tämä tarkoitti sitä, että aamulla kello 7.15 olin tien vieressä odottamassa linja-autoa, joka veisi minut kouluun. Iltapäivällä kello 15.10 linja-auto lähti sitten Harjavallan linja-autoasemalta takaisin Pitkäjärvenmaan suuntaan. Tällä välin olin koulussa opintiellä. Niin sanottuja hyppytunteja tuli toki, sillä koulupäivä ei kestänyt aina seitsemää tuntia. Nämä hyppytunnit vietin linja-autoaseman baarissa tai norkoillen silloisen Rautatiekirjakaupan kioskin vieressä taikka kunnan kirjastossa. Viimeksi mainittu oli – sen jälkeen kun sain kirjastokortin – hyvin sivistävä vaihtoehto.
Vuosiluokkani ei ollut niin sanottua suurta ikäluokkaa, jota syntyi 1940-luvun loppuvuosina. Kuitenkin myös vuosina 1951 ja 1952 syntyi sen verran vauvoja, että niistä riitti oppilaita koulun luokkahuoneisiin vuonna 1963 ja sen jälkeenkin. Kaikkiaan oppilaita oli vuosiluokalla noin 80, jotka jaettiin A- ja B-luokkaan. Minä olin B-luokkaa. Syytä luokitteluun en varmuudella tiedä. Joku tai jotkut tosin tiesivät kertoa, että syrjäkyliltä tulevat lapset ovat B-luokkaa. Tiedä häntä.
Tuolloisessa koulujärjestelmässä oppilas saattoi huonon koulumenestyksen takia jäädä luokalle tai saada ehdot. Viimeksi mainittu tarkoitti sitä, että ehtolaisen tuli myös kesällä opiskella ja osoittaa osaamisensa ao. oppiaineessa eri kokeella voidakseen siirtyä seuraavalle luokalle. Sen verran tunnollinen olin, että en jäänyt luokalle tai saanut ehtoja. Useampi luokkalainen ei ollut yhtä onnekas. Eräänä vuotenakin meitä oli samalla luokalla viisi samannimistä poikaa. Neljä jäi luokalle, ja olin ainoa joka heistä saattoi siirtyä seuraavalle luokalle.
Luokka kerrallaan ja oli jo vuosi 1968. Edessä oli jälleen valinnan paikka. Harjavallan yhteislukio sinällään oli melko itsestään selvä vaihtoehto. Lukion nimessä ollut yhteis- tarkoitti sitä, että samalla luokalla oli sekä tyttöjä että poikia. Valittavana oli joko humanistinen tai matemaattinen linja.
Humanistisella linjalla oli muiden aineiden lisäksi muun muassa psykologiaa, biologiaa ja vähemmän matematiikkaa. Matemaattisella linjalla oli enemmän matematiikkaa ja lisäksi ainakin fysiikkaa ja kemiaa. Valitsin humanistisen linjan, sillä se tuntui helpommalta.
Opiskelu Harjavallan yhteislukiossa oli hyvin samantapaista kuin keskikoulussa. Vaatimustaso oli toki korkeampi, sillä tavoitteena oli ylioppilaskirjoitukset ja niistä suoriutuminen.
Luokattomuus ja kurssimuotoisuus olivat tuntemattomia asioita. Kansainvälisyysprojektit, sama juttu. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, sellaisesta ei ollut puhetta. Opettajat olivat aivan hyvätasoisia. Heistä muistan erityisesti historianopettajan Kalevi Tarvaisen ja ruotsin- ja saksankielen opettajan Pentti Junnilan. Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri sen takia sivistyttiin.
Lukiovuodet olivat ns. kuohunnan vuosia, puhuttiin kouludemokratiasta ja peruskoulusta ja moni asia politisoitiin. Näihin asioihin en puuttunut paljoakaan, koulumatkan pituus ei juurikaan mahdollistanut osallistumista teinikunnan rientoihin.
Laskutikut olivat käytössä matematiikan tunneilla. Jotkut olivat hankkineet jopa laskimen, kalliita olivat. Tietokoneista saatettiin puhua, mutta tuskin kukaan ajatteli, että niistä olisi hyötyä koti- tai koulukäytössä. Amerikkalaiset kyllä kävivät tietokoneiden avulla kuussa, mutta se oli amerikkalaisten juttu se.
Luokka kerrallaan jälleen etenin, ja yritin lukea tunnollisesti oppikirjat ja tehdä läksyt ja varmuuden vuoksi hieman enemmänkin. Ylioppilaskirjoitukset olivat keväällä 1971, kieliä (ruotsi, englanti ja saksa), ainekirjoitusta (suomen kieltä), matematiikkaa (lyhyt) ja reaalia. Oppilaita oli tuolloin humanistisella ja matemaattisella linjalla yhteensä 42, joista 38 sai hyväksytyn yleisarvosanan. Oppilaiden määrä oli täten pudonnut puoleen siitä, mitä se oli vuosina 1963-1964. Lisäksi keväällä olivat lopputentit lukion päästötodistusta varten. Selviydyin niistä sen verran hyvin, että vanhempani olivat tyytyväisiä suoritukseeni. Itse asiassa olin sitä minäkin.
Jälleen oli valinnan paikka. Minne pyrkiä
opiskelemaan tämän jälkeen ? Vaihtoehtoina olivat ainakin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiekunta sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tai oikeustieteellinen tiedekunta. Todistukseni oli sen
verran hyvä, että olisin päässyt näihin kaikkiin ilman pääsykoetta. Valitsin jälleen helpoimman vaihtoehdon eli oikeustieteellisen tiedekunnan. Mitä sitten ? No, se onkin jo eri tarina.
