Page 1

Alueellinen ennakointi maakunnissa Ennakoinnin nykytila Etel채-Pohjanmaalla, Kanta-H채meess채, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa

EMMA-HANKE 2013 Hanna Kivim채ki


Sisällys 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN ............................................................................................. 2 2 PALJON ON YHTEISTÄ ..................................................................................................................................... 4 Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat ............................................................................................................... 4 Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja ..................................................................................................... 5 Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö................................................................................... 6 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA ................................................................. 8 Etelä-Pohjanmaa ........................................................................................................................................... 8 Kanta-Häme ................................................................................................................................................... 9 Keski-Suomi ................................................................................................................................................... 9 Pirkanmaa .................................................................................................................................................... 11 Pohjanmaa ................................................................................................................................................... 12 Satakunta ..................................................................................................................................................... 13 4 JOUKKOISTAMINEN ...................................................................................................................................... 15 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA .......................................................................................... 17 LIITTEET

EMMA-työryhmä Pekka Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus Seija Kiiskilä, Futures Garden Hanna Kivimäki, Pirkanmaan liitto (08/13 lähtien) Tiina Ramstedt-Sen, Pirkanmaan liitto (08/13 asti)

EMMA-hanke Toteutusaika: 15.12.2012 – 31.12.2013 Budjetti: 93 560 € Rahoittajat: Työ- ja elinkeinoministeriö ja osallistuvat maakunnat Ohjausryhmä: Tuula Hermunen, Satakuntaliitto Pekka Kauppinen, Pohjanmaan liitto Matti Lipsanen, Hämeen liitto Ilkka Mella, TEM Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Marko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liitto Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Terhi Saarenoja, Hämeen liitto Anu Tokila, Keski-Suomen liitto

Kannen kuva: Juha Paakkolanvaara


1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN Vuonna 2013 toteutettiin alueelliseen ennakointiin pureutuva kuuden maakunnan yhteinen ennakointihanke EMMA. Hankkeen yksi keskeinen tavoite oli kartoittaa mukana olevien maakuntien alueellisen ennakoinnin nykykäytänteitä. Selvityksen tavoitteena oli paitsi tiedon lisääminen myös muiden maakuntien toimivista käytänteistä oppiminen. Kartoituksessa selvitettiin mahdollisimman kattavasti maakunnan alue-ennakoinnin asiasisältöä, prosessia, tekijäverkostoa, kohdejoukkoa, näkyvyyttä ja vaikutusta päätöksentekoon, ongelmakohtia sekä tulevaisuuden kehitystarpeita. Ennakoinnin prosessia ja vaikuttavuutta painotettiin asiasisältöjä enemmän. Keskeistä koko ennakointityössä onkin sen vaikutus päätöksentekoon ja muuhun toimintaan.

PROSESSI

VAIKUTUS TOIMINTAAN VERKOSTOT

SISÄLTÖ, TIETO

EMMA-hankkeessa mukana olivat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta.

Maakunta Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta

Väkiluku 31.12.2012 194 058 175 472 275 161 496 568 179 663 224 934

Kuva 1. EMMA-hankkeessa mukana olleet maakunnat. Väestötiedot: Tilastokeskus 2

1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN


Kartoitus tehtiin kyselylomakkeella. Tiedot kerättiin Google Drive -palvelun avulla, minne luotiin joka maakunnalle oma tiedostonsa. Kysymykset (n=30) olivat kaikille maakunnille samat ja vastausaikaa oli noin kuukausi (katso liite 1). Kaikki pääsivät lukemaan myös muiden maakuntien vastauksia ja näin peilaamaan jo tässä vaiheessa omia prosessejaan muihin maakuntiin. Tällä lomakkeiden avoimuudella haluttiin tukea toisilta oppimista. Myöhemmässä vaiheessa Google Drivessä tehtiin täydentäviä, maakunnittain räätälöityjä lisäkysymyksiä. Tarvittaessa asioita täsmennettiin vielä sähköpostitse. EMMA-hankkeen yhdyshenkilöt maakuntien liitoista valitsivat omasta maakunnastaan lomakkeen täyttäjät, joiden lukumäärää ei rajoitettu. Joka maakunnasta kartoitukseen valikoitui vastaamaan ELY-keskuksen ja maakuntaliiton edustaja/edustajia sekä henkilö(itä) yhdestä tai useammasta alueen oppilaitoksesta. Näiden lisäksi Satakunnassa myös yksi kehitysyhtiö vastasi kysymyksiin. Vastaajien määrä vaihteli maakunnittain kolmesta yhdeksään, keskimäärin joka maakunnasta vastaajia oli kuusi. Vastauksia saatiin siis suhteellisen laajalta joukolta, mikä olikin valitun menetelmän, kyselylomake-kartoituksen, etu esimerkiksi haastatteluun verrattuna. Samalla vahvistui kartoitukseen vastanneiden toimijoiden yhteinen näkemys alueen ennakoinnin tilasta. Maakuntien lisäksi EMMA-hankkeeseen osallistui ja sitä rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö, jonka edustajalta myös kysyttiin alue-ennakoinnista (katso liite 2).

1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN

3


2 PALJON ON YHTEISTÄ Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat Alueellinen ennakointi on joka maakunnassa oman näköistä. Ennakoinnin tapa, sisältö, säännöllisyys, tekijäjoukko ja laajuus vaihtelevat suuresti. Maakunta voi keskittyä pelkästään lakisääteisten ennakointitehtävien hoitamiseen tai se on voinut kehittää alueellaan hyvinkin kunnianhimoisia ennakointikäytäntöjä ja -verkostoja – tai useimmiten jotain tältä väliltä. Haasteena voi olla ennakoinnin tarpeettoman tiukka määrittely; maakunnissa tehdään monenlaista tulevaisuustyötä, jota ei kuitenkaan osata mieltää tai kutsua ennakoinniksi. Pohjan maakuntien ennakointiin luo lainsäädännön määrittelemät roolitukset ja tehtävät. Aluekehityslain (laki alueiden kehittämisestä 1651/2009) mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU). Liittojen tehtävänä on myös ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa. ELY-keskukset vuorostaan vastaavat alueensa lyhyen aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnista; ELY-keskukset ennakoivat erityisesti työvoimakoulutuksen tarvetta. Keskeisimpiä ennakoinnin alueellisia toimijoina ovatkin maakuntien liitot ja ELY-keskukset. Alueen oppilaitokset ovat myös vahvassa ennakoijan roolissa. Kunnat ja edunvalvontajärjestöt (erityisesti kauppakamarit) mainitaan myös lähes joka alueella ennakointitoimijoina. Erilaisiin ennakointiryhmiin kuuluu edustajia myös ainakin sairaanhoitopiiristä, kehitysyhtiöistä, seutukunnista, TE-toimistosta, sosiaalialan osaamiskeskuksista, aluehallintovirastosta, yrityksistä, Tilastokeskuksen aluetoimistosta, puolustusvoimista ja vanhusten asumispalveluyksiköstä. Tekijäjoukko on alueilla jo nykymuodossaan laaja, mutta mukaan kaivataan vielä kiinteämmin yritysmaailmaa ja kansalaisjärjestöjä.

MAAKUNNAN LIITTO ELY-KESKUS

OPPILAITOKSET KUNNAT

EDUNVALVONTAJÄRJESTÖT

Mukana ennakointityössä ainakin kahdessa EMMA-maakunnassa:

- sairaanhoitopiirit - kehitysyhtiöt - seutukunnat - työ- ja elinkeinotoimistot - sosiaalialan osaamiskeskukset - aluehallintovirastot

Kuva 2. Alue-ennakoinnin toimijat maakunnissa

4

2 PALJON ON YHTEISTÄ

Miten saada mukaan myös kansalaisjärjestöt, lisää yrityksiä ja suuri yleisö?


Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja

Lakisääteiset tehtävät

Yleisimmät omaehtoiset teemat

• Koulutustarve • Työvoima • Elinkeinot

• Väestö • Ympäristö • Liikenne • Talous

Alue-ennakoinnin tavat ja tavoitteet vaihtelevat huomattavasti maakunnasta toiseen, mutta toki paljon on yhteistäkin. Laki nimeää ennakoinnin sisällöistä koulutustarpeen, työvoiman ja elinkeinot. Nämä muodostavatkin alue-ennakoinnin kovan ytimen, mutta monella alueella ennakoidaan myös väestön, talouden, liikenteen ja ympäristön tilan kehitystä.

Ennakoinnin prosesseista laki ei sano mitään. Monet toimintatavat nousivat silti esiin lähes joka maakunnan vastauksissa. Kolme tyypillisintä työmuotoa, joilla maakunnissa on omaehtoisesti edistetty alue-ennakointia, olivat EMMA-maakunnissa: 1. Useat maakunnat järjestävät vuosittaisia tai puolivuosittaisia tulevaisuus-/ ennakointifoorumeita, joihin kootaan laaja osallistujajoukko verkottumaan ja pohtimaan yhdessä ajankohtaisia ennakointiteemoja. 2. Monessa maakunnassa on toiminnassa jokin koko alueen ennakointityötä kokoava ennakointiryhmä, jossa on jäseniä monesta eri organisaatiosta, ja jonka tehtäviin kuuluu myös ennakointiprosessin kehittäminen. 3. Kaikilla maakunnilla on käytössään internet-sivustot, joilla ennakointitietoa ja -prosessia esitellään. Suurimmalla osalla nämä sivustot on yhdistetty maakunnan muuhun tieto-/tilastomateriaaliin.

Toimintatavoista ja muista ennakoinnin teemoista maakunnat päättävät itse.

omaehtoiset ennakointiteemat (väestö, liikenne, ympäristö, …)

alueelliset ennakointiryhmät ELY-keskus: elinkeinot ja työvoima Laki alueiden kehittämisestä määrittelee alueennakoinnille sisältörungon.

tulevaisuusfoorumit teemaryhmät

maakunnan liitto: koulutustarve ja ennakoinnin koordinaatio

2 PALJON ON YHTEISTÄ

ennakointilupaukset

5


ELY-keskusten ennakointitoiminnassa tärkeimmässä roolissa ovat kaikissa kuudessa maakunnassa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä puolivuosittain laadittavat alueelliset kehitysnäkymät sekä kolme kertaa vuodessa julkaistava ammattibarometri, ja vielä kuukausittaiset työllisyyskatsaukset. Erityisesti alueellisten kehitysnäkymien kokoamiseen liittyvä yhteistyö työpajoineen on monessa maakunnassa ollut erittäin toimivaa ja hedelmällistä. Maakuntien liittojen ennakointityö kiteytyy koulutustarpeiden ennakointiin (KESU-prosessi), maakuntastrategiatyöhön ja maakuntakaavan laadintaan. Näistä KESU-prosessi ja maakuntastrategian valmistelu etenee aina samantahtisesti muiden maakuntien kanssa ministeriöiden ohjeistamana. Ennakointitietoa hyödynnetään näiden lisäksi myös erilaisissa maakunnan strategioissa, kuten esimerkiksi ilmasto- tai kulttuuristrategioissa, sekä muissa aluekehitystoimissa (mm. pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnittelussa). Maakuntien liitoissa seurataan myös alueellisen kokonaiskuvan (mm. väestönmuutokset, aluetalous, työvoima) kehitystä. Alue-ennakointi on joka maakunnassa saanut lisävauhtia ennakointihankkeista. Hankkeet ovat olleet maakunnissa tärkeässä roolissa, mutta ennakointityötä toivotaan tehtävän tulevaisuudessa enemmän kiinteänä prosessina kuin irrallisina, päättyvinä projekteina. EMMA-hankkeen kartoituslomakkeisiin saatiin vastauksia myös alueiden oppilaitoksista. Oppilaitosten edustajat ovat usein kiinteästi mukana koko maakunnan ennakointityössä, mutta oppilaitoksissa tehdään paljon myös omaa ennakointia. Tämä näyttäytyi usein toimivana ja eteenpäinvievänä; ”Ennakointi on arkirutiinia ja sitä käytetään systemaattisesti toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa.” Oppilaitokset tosin kilpailevat opiskelijoista, mikä saattaa vaikuttaa heidän ennakointityönsä avoimuuteen. ELY-keskusten koordinoimaa ennakointia tehdään useassa maakunnassa myös seutukuntatasolla. Puolet kartoitukseen osallistuneista maakunnista ennakoi tulevaa kehitystä kuitenkin vain kunta- ja maakuntatasolla. Leimallisinta seudullinen ennakointityö on Keski-Suomelle. Joissain määrin seudullista ennakointia tehdään myös Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Yli maakuntarajojen ulottuva ennakointiyhteistyö on suhteellisen harvinaista. Yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa tehdään laajamittaisesti vain Kanta-Hämeessä, ja pienimuotoisemmin Pohjanmaalla. Näissä maakunnissa ELY-alue ulottuu omaa maakuntaa laajemmalle, eli tämä on todennäköisesti ollut hyvä pohja yhteistyön rakentamiselle. Tämän lisäksi Pirkanmaa ja Keski-Suomi ovat benchmarkanneet toistensa ennakointikäytänteitä viime vuosina joitakin kertoja.

Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tuottaa ennakointitietoa lähinnä maakunnittain ja ELY-keskusalueittain, vähemmissä määrin myös seutukunnittain. Tuotettu tieto käsittelee ministeriön toimialan mukaisesti väestön, työllisyyden, tuotannon ja elinkeinotoiminnan kehitystä alueilla. Näiden lisäksi ja näihin lomittuen TEM:ssä tehdään ennakointiin liittyen rakennemuutosalueiden arviointeja, aluekehitysohjelmien vaikutusanalyyseja ja työmarkkinoiden muutosanalyyseja.

6

2 PALJON ON YHTEISTÄ


Alueiden kehittäminen on yksi ministeriön keskeisistä tehtävistä. Alueiden ja aluekehityksen näkökulmaa on tärkeä tuoda esiin, koska alueiden erityispiirteet usein hukkuvat koko maan keskiarvoihin. TEM kokee, että kiinnostus alueiden kehitysnäkymistä on voimistumassa, sillä alueiden väliset erot ovat monien tekijöiden osalta kasvamassa (mm. väestö- ja työvoimaresurssit, alueiden talous, elinkeino- ja yritystoiminta, julkinen sektori, investoinnit). Yleisesti ottaen ministeriössä ei ole kehitetty ennakointia kovin järjestelmällisesti, mutta ennakointitiedon välittämistä johdolle on systematisoitu, mikä edistänee sen vaikuttavuutta päätöksenteossa. Muuten ennakointitoimien kehittäminen on TEM:ssä lähinnä hankkeiden ja aluekehityksen seurannan kautta tapahtuvaa. Ennakoinnin tunnettuus on vahvistunut mm. hankkeiden avulla. Yleisellä tasolla TEM:ssä ei nähdä tiedon tai tietotarpeiden viime aikoina muuttuneen, vaikkakin nykyisin halutaan enemmän alueiden talouteen ja sen kehitykseen liittyvää tietoa sekä globaalia taustatietoa suurista teemoista (esimerkiksi finanssikriisit ja ilmastonmuutos). Sisällön monipuolistamiselle olisi tarvetta ja uusia toimijoita olisi hyvä saada mukaan. Erityisesti ministeriö peräänkuuluttaa yhteistyötä ja verkottumista, muiden onnistumisista oppimista. TEM:n alueosasto koordinoi alueiden ennakointiverkostoa, jossa oleellista onkin juuri yhteistyö ja eri alueiden välinen vuorovaikutus. Verkostossa on mukana kaikki alueet (maakuntaliitot, ELYkeskukset) ja sen toiminta on projektikeskeistä, minkä lisäksi järjestetään vuosittain ennakointiseminaareja. Kaikki ministeriöt tekevät omaa hallinnonalaansa koskevaa ennakointityötä, joka palvelee mm. hallinnonalan strategista suunnittelua ja ohjausta sekä valtioneuvoston päätöksentekoa. Työn tuloksia tuodaan yhteiseen käsittelyyn valtioneuvoston koordinoimassa ennakointiverkostossa. Tämän lisäksi TEM:n alueosasto tekee paljon yhteistyötä ympäristöministeriön alue- ja yhdyskuntarakenteen asiantuntijoiden kanssa aluerakenteen ja liikenneinfrastruktuurin ennakoinnissa (ALLI-hanke). TEM on mukana myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennakointimalliyhteistyössä kolmen muun ministeriön kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään OECD:n tutkimushankkeissa ja EU:n rahoittamassa Espon-tutkimusohjelmassa (the European Observation Network for Territorial Development and Cohesion).

2 PALJON ON YHTEISTÄ

7


3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Etelä-Pohjanmaa Maakunnassa toimii ennakointiryhmä, jossa on mukana monipuolisesti eri toimijoita, esimerkiksi Tilastokeskuksen aluetoimipiste ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Ryhmä ei ole tehnyt toimialakohtaista ennakointia, mutta se on osallistunut mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman toimintaympäristökuvausten laadintaan. Ryhmän toiminta on painottunut lähinnä osallistujaorganisaatioiden ajankohtaisiin asioihin. Tämä verkottuminen on luonnollisesti arvokasta, mutta maakunnassa toivottiin, että ryhmä organisoituisi jämäkämmin ja tekisi enemmän tuotosta. Säännöllisiä foorumeita tai teemapäiviä maakunnassa ei enna-koinnin saralla ole.

SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS MUKANA ENNAKOINTIRYHMÄSSÄ

Hedelmällisintä Etelä-Pohjanmaan ennakointiyhteistyö on ollut Alueelliset kehitysnäkymät prosessiin liittyvissä paneelikeskusteluissa – aivan kuten Satakunnassakin. Näissä keskustelusessioissa on ollut mukana laaja osallistujajoukko ja maakunnan tulevaisuustyöhön on saatu avattua uusia näkökulmia. Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut vuosittain Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2020 koskevan seurantaraportin, mutta ohjelmaa ei enää esitetä uudistettavaksi. Sen sijaan alkuvuonna 2014 on tarkoitus selvittää, voitaisiinko eri organisaatioiden yhteistyönä laatia säännöllisesti maakunnallinen hyvinvointikatsaus. Tämän tarkoituksena olisi tukea kuntien lakisääteistä velvoitetta laatia kerran valtuustokaudessa kunnallinen hyvinvointikertomus. Maakunnallista katsausta ei tiettävästi koota vielä missään muualla. Etelä-Pohjanmaa hyödyntää ennakointitietoa myös muissa maakunnallisissa kehittämisohjelmissa, joita on tällä hetkellä esimerkiksi kansainvälistymisen toimintaohjelma ja Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia. Etelä-Pohjanmaalla on muiden maakuntien tapaan toteutettu ennakointihankkeita, viimeisimpänä (2008 – 2012) "Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen"-hanke (Seinäjoen AMK). Tällä hetkellä Seinäjoen ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa ForeMassi 2025hankkeessa. Katso lisätietoa verkosta:  Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali http://www.etelapohjanmaa.fi/ennakointi

8

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA


Kanta-Häme Uudet maakuntaohjelmat ovat tänä vuonna tekeillä joka maakunnassa. Kanta-Hämeessä tätä ponnistusta varten on kutsuttu koolle laaja yhteistyöryhmä HämePro, jonka ympärille aluekehitys ja -ennakointi tällä hetkellä maakunnassa keskittyvät. HämePro-verkostoa koordinoi Hämeen liitto ja sen toiminnassa on mukana 19 aluekehityksen organisaatiota. Häme-ohjelman, joka sisältää maakuntasuunnitelman ja -ohjelman, valmisteluun on otettu esimerkillisesti mukaan myös nuoret.

HÄMEEN NUORISOVALTUUSTOT OVAT PÄÄSSEET MUKAAN VAIKUTTAMAAN TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIIN, JOITA HE AIKANAAN TULEVAT TOTEUTTAMAAN.

Kanta-Hämeessa on toiminnassa myös maakunnallinen ennakointiverkosto. Verkoston työryhmään kuuluvat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), ELY-keskus sekä maakunnan liitto ja se kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa. Laajemmassa ennakointiverkostossa on mukana useita tahoja, jotka tapaavat seminaareissa ja pitävät yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Tähän ryhmään kuuluu myös Tulevaisuuden tutkimuksen paikallisseura, mikä on taho, joka ei monessa maakunnassa ole verkottunut yhteiseen ennakointiin.

KOLMEN MAAKUNNAN YHTEINEN MONIULOITTEINEN TULEVAISUUSTARKASTELU KANTOI RAIKASTA HEDELMÄÄ.

Kanta-Hämeessa tehdään yhteistyötä myös laajalla metropolialueella Uudenmaan liiton ja Päijät-Hämeen liiton kanssa. Vuonna 2012 tällä kolmen maakunnan alueella toteutettiin laajamittainen yhteinen tulevaisuustarkastelu ’Siivet ja Juuret’. Tulevaisuustarkastelu osallisti ja tavoitti eteläsuomalaiset hyvin: työpajoihin osallistui noin 700 henkilöä ja sen nettisivuilla vieraili noin 12 000 kävijää. Siivet ja juuret -yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä, sillä nyt työn pohjalta ollaan valmistelemassa yhteisiä hankekokonaisuuksia. Yhteistyö on Kanta-Hämeessä koettu eri verkostoissa, niin maakuntatasolla kuin sen ylittävästikin, onnistuneeksi ja antoisaksi.

Katso lisätietoa verkosta:  Kanta-Hämeen ennakointitieto on parhaillaan vaihtamassa alustaa, ja ennakointiasiat siirtyvät vuoden 2014 alusta alkaen todennäköisesti Hämeen liiton wwwsivuille www.hameenliitto.fi.

Keski-Suomi Keski-Suomi näyttäytyy alue-ennakoinnin edelläkävijänä. Maakunnassa on monia tuoreita ja rohkeita ideoita, joita on laitettu käytäntöön. Tämä kertoo innostuneesta ja luottavaisesta yhteistyön ilmapiiristä, josta keskisuomalaiset itsekin puhuvat. Ennakointilupaukset ovat hieno esimerkki keskisuomalaisten innovatiivisuudesta: alueellisessa ennakointiprosessissa mukana olevat organisaatiot (tällä hetkellä yhteensä 12 tahoa) antavat kukin ennakointilupauksen, joka kertoo, millä tavalla organi-

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA

9


saatiossa tehdään ennakointia, mitä se tuottaa yhteiseen prosessiin ja kuinka se osallistuu alueelliseen ennakointiyhteistyöhön. Ennakointi-lupauksia annetaan myös henkilökohtaisella tasolla, ja näin innostetaan muitakin tulevaisuusajatteluun.

ENNAKOINTILUPAUKSET SITOUTTAVAT JA HERÄTTÄVÄT YLEISÖN KIINNOSTUKSEN.

Tulevaisuuskeskustelun yhdeksi työkaluksi on muokattu ”Tulevaisuuspeli” (alkuperäinen versio Mika Aaltosen ja Rolf Jensenin Mr and Mrs Future -peli), josta saadut kokemukset ovat olleet KeskiSuomessa myönteisiä. Keski-Suomessa alue-ennakointia koordinoidaan paitsi koko maakunnan tasolla niin myös seudullisesti. Ennakoinnin seudullisuus on Keski-Suomessa vankkaa. Seutukuntien ennakointiryhmistä vastaa ELY-keskus, muuten alue-ennakoinnin koordinoinnin päävastuu on – jo lain pykälienkin mukaan – Keski-Suomen liitolla. Keski-Suomessa koko maakunnan kattavasti on toteutettu – ja edelleen on käynnissä – näkyviä, prosessikeskeisiä ennakointihankkeita ja alueella toimii monen maakunnan tavoin koko maakunnan yhteinen ennakointiryhmä. Moni EMMA-alueen maakunnista kertoi kamppailevansa ennakoinnin arkipäiväistämisen saavuttamiseksi, ja ennakoivan työotteen haltuunotto mainittiin haasteeksi. Keski-Suomessa ennakoiva työote on nähty tärkeäksi avaimeksi ennakoinnin avaamiseen laajemmalle käyttäjäkunnalle, ja siitä on järjestetty onnistuneesti työpajoja koko ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton henkilöstölle. Keski-Suomessa on kehitetty voimalla alueellista ennakointiprosessia, mutta sisältöä ei ole unohdettu. Keski-Suomi on esimerkiksi kuudesta tarkastellusta maakunnasta ainoa, jossa on oma ennakointiryhmänsä sosiaali- ja terveysasioille. Itse asiassa on hämmästyttävää, että tämä sektori on niin monessa maakunnassa jätetty ennakointiteemojen ulkopuolelle, vaikka sote-puoli elää murroksessa ja muutoksia on varmasti luvassa ja niillä tulee olemaan suuria, moniulotteisia vaikutuksia.

MITEN ESITÄT TIEDON = MITEN HYVIN TIETO YMMÄRRETÄÄN. AVUKSI PAIKKATIETO JA TIEDON VISUALISOINTI!

Myös ennakointitiedon esitysmuotoon on kiinnitetty huomiota. Paikkatietoa on hyödynnetty tilastotietojen esittämisessä, samoin on etsitty ja otettu käyttöön muitakin tiedon visualisoinnin työkaluja. Keski-Suomen tulevaisuuskatseisille tietosivuille (keskisuomi.info) on myös linkitetty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä Toimiala Onlinen tilastotietojärjestelmästä automaattisesti päivittyvät tilastotietojen kuvaajat.

Katso lisätietoa verkosta:  Keskisuomi.info -sivusto www.keskisuomi.info  Ammattialojen tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa -sivusto www.millealelle.fi

10

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA


Pirkanmaa Pirkanmaalla maakunnallinen ennakointityö on hyvin organisoitu, ja sitä on tietoisesti kehitetty laadulliseen ja monipuoliseen suuntaan. Maakunnan yleinen ennakointi on onnistuneesti koottu Pilkahdus-brändin alle, ja sen toimintamalli on kiteytetty selkeästi seuraaviin toimintoihin: -

Ennakointiportaali www.pilkahdus.fi Teemaennakointiryhmät (teemoina tällä hetkellä energia, turvallisuus, kunnat, koulutustarpeet ja kulttuuri) Vuotuinen tulevaisuusfoorumi

ENNAKOINTITOIMINNANKIN VOI BRÄNDÄTÄ! HYVÄ BRÄNDI ANTAA TOIMINNALLE HAHMON JA JÄÄ MIELEEN.

Pilkahdus-toimintaa linjaa ohjausryhmä, jossa on edustajia monesta maakunnan organisaatiosta. Pilkahduksella on myös oma visuaalinen ilmeensä. Yhteistyö toimijoiden kesken on sujuvaa ja hedelmällistä. Brändäys on hyvä tapa saada nimeä ja kasvoa alue-ennakoinnille, joka suuren yleisön mielessä esittäytyy usein hahmottomana. Pilkahdus-toiminta on laajaa, mutta tuntuu silti olevan hyvin hallinnassa, eikä toimintaa ole levitetty käytössäolevia resursseja laajemmalle. Koko Pirkanmaan ennakointityöstä leimallisimmaksi nouseekin juuri hyvä organisointi. Pilkahdus-portaali on ainoa EMMA-alueen ennakointisivustoista, joissa sisältö keskittyy vain ennakointiasioihin. Tällainen kunnianhimoinen toteutusmalli saattaa kuitenkin helposti johtaa staattisen oloiseen lopputulokseen, vaikkakin brändin mukaan rajattu asiasisältö on nimenomaan näin hyvin brändätylle ennakointitoiminnalle toisaalta perusteltua. Toimivampi portaalimalli voisi kuitenkin olla maakunnan tilasto- ja ennakointitiedon keskittäminen samoille sivuille, kuten on tehty hyvin tuloksin esimerkiksi Pohjanmaalla (Pohjanmaa lukuina -sivusto) tai Keski-Suomessa (Keskisuomi.info). Näin koottuna materiaalia kertyisi enemmän, ja useampaan tarpeeseen, ja sitä mukaa todennäköisesti myös sivuston kävijämäärät kasvaisivat. Teemaennakointiryhmät ovat ansiokas pirkanmaalainen toimintatapa. Teemaryhmät tuottavat laadullista, asiantuntevaa tietoa omasta aiheestaan. Ryhmien pohdinnat julkaistaan Pilkahdussivustolla, mutta tuotoksien – niin kuin tosin yleisemmin ja laajemminkin ottaen ennakointitiedon – hyödyntäminen vaatisi vielä hiomista. Ryhmien tuotoksien käytettävyyttä pitäisikin pohtia tarkasti jo ryhmien ja teemojen suunnitteluvaiheessa. Pirkanmaalla ennakoinnin vahvana toimijana on ollut jo yli kymmenen vuotta Pirkanmaan ennakointipalvelut -hanke, joka on päättymässä keväällä 2014. Pitkäaikainen projekti on tuonut paljon lisäarvoa Pirkanmaan ennakointiin. Hanke on toiminut ELY-keskuksen alaisuudessa ja keskittynyt työmarkkinoihin. Erityisen kiitettävää on ollut hankkeen järjestämät seminaarit ohjaustyön ammattilaisille; nämä jokakeväiset ”opo-seminaarit” ovat koonneet laajasti (noin sata osallistujaa) alueen ammattilaisia kuulemaan uusimmista osaamis- ja työvoimatarpeista. Näin on ennakointitietoa saatu onnistuneesti jalkautettua tekijöille.

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA

11


VAKIINTUNEET RYHMÄRAJAT YLITTÄVÄT VERKOSTOITUMISTAPAHTUMAT [esim. PIRKANMAAN ”ENNAKOINTIAMMATTILAISTEN KOKOONTUMISAJOT”] AVAAVAT SILMIÄ KOKO ALUEELLA TEHTÄVÄÄN ENNAKOINTITYÖHÖN.

Pirkanmaalla on halua ja taitoa toteuttaa uusia asioita. Kehitteillä on esimerkiksi kehitysorganisaatioiden johdon työvälineeksi suunniteltu innovaatio-indikaattorimittaristo. Tampereen kesäyliopiston kanssa yhteistyössä on järjestetty Ennakoinnin ajokortti -koulutusta ja maakunnassa on järjestetty erilaisia ennakointikentän tapaamisia. Erityisesti keväisin järjestetyt ’ennakointiammattilaisten kokoontumisajot’ on koonnut onnistuneesti maakunnan tulevaisuustyön ammattilaisia tutustumaan toisiinsa ja kuulemaan tulevaisuustyön ajankohtaisista asioista.

Pirkanmaalla on pohdittu osaratkaisua lähes joka maakuntaa vaivanneeseen ongelmaan: Miten ennakoinnin vaikuttavuutta voisi tuoda esiin ja lisätä ennakoinnin uskottavuutta? Pirkanmaalla on päätetty valita ja palkita ’Vuoden ennakointiteko’, ja näin nostaa esiin yksi selkeä ennakoinnilla saavutettu hyöty. Pirkanmaalla haasteellista on suuri, alati kasvava ennakoijien toimijajoukko, jonka tekemisistä on vaikea pysyä kartalla. Kaikki toimijat eivät välttämättä edes miellä itseänsä ja toimintaansa ennakointiin liittyväksi. Myös maakunnan valtavaa tutkimuspotentiaalia ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi. Katso lisätietoa verkosta:  Pirkanmaan ennakointiportaali Pilkahdus www.pilkahdus.fi

Pohjanmaa Pohjanmaalla vahvoilla ovat alue-ennakoinnin ”perinteiset” osa-alueet: yhtäältä koulutus- ja osaamistarpeiden ja toisaalta elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointi. ELY-keskus vastaa elinkeino- ja työelämän ennakoinnista ja maakunnan liitto koulutusennakoinnista. Näiden teemojen ennakointia on kehitetty ja viety eteenpäin muun muassa seuraavin tavoin: 1. Pohjanmaalla on käytössä Kohtaanto-työkalu, jonka avulla saadaan määrällistä tietoa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Tiedot pohjaavat Tilastokeskuksen lukuihin, joihin on tehty korjaavia, maakunnan kehittämistavoitteiden mukaisia laskelmia yhteistyössä Foredata Oy:n kanssa. 2. Vuonna 2012 aloitettiin prosessinomaisesti kehittää osaamistarpeiden ennakointia valtakunnallisen VOSE-hankkeen jalanjäljissä. Tämä on luonteeltaan laadullista, ja on tuonut maakuntaan monipuolisen lisän muuhunkin kuin koulutusennakointiin.

12

POHJANMAA ENNAKOI UUDISTUNEESTI PERINTEISIÄ TEEMOJA.

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA


Näiden lakisääteisten teemojen lisäksi Pohjanmaalla ei kartoituksen mukaan ennakoida muita asiakokonaisuuksia. Teemoja olisi hyvä laajentaa, mutta lähtökohdaksi täytyisi aina ottaa tuotosten hyödynnettävyys, mikä usein osoittautuu ennakoinnin kompastuskiveksi. Pohjanmaallakin ennakointi on saanut lisäresursseja hankkeesta. Tämän vuoden (2013) lopulla on päättymässä ESR-rahoitteinen ennakointihanke, jota on toteutettu ELY-keskuksen johdolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa (jotka kuuluvat samaan Pohjanmaan ELY-alueeseen). Hanke on keskittynyt pääsääntöisesti (työvoima- ja elinkeinosektorin) tietopohjan kartuttamiseen, eikä se juuri ole pureutunut ennakointiprosessin kehittämiseen. Ennakointitieto on luonnollisesti arvokasta, mutta näin toteutettuna projekti ei välttämättä kanna hedelmää ajallisesti niin pitkälle kuin hankkeet, joissa kehitetään ennakoinnin toimintatapoja ja koordinointia. Ennakointiprosesseissa ei viime vuosina olekaan juuri tehty muutoksia. Pohjanmaalla on koottu kaksi erillistä koko maakunnan kattavaa ennakointiryhmää. Maakunnassa on järjestäydytty erikseen maakunnan liiton ennakointiryhmään koulutustarveasioissa ja ELYkeskuksen elinkeinojen tulevaisuutta ja työmarkkinoiden kehitystä luotaavaan ennakointiryhmään. Nämä kumpikin ovat kuitenkin sisältökeskeisiä ryhmiä, eikä ennakoinnin prosessin kehittäminen ole kummankaan ryhmän päätavoitteena. Yhteistä koko maakunnan kokoavaa ennakointifoorumia ei viime vuosina ole järjestetty, vaikka aiempina vuosina tällaisia on ollut. Pohjanmaalla maakuntarajat koettiin joissain määrin ongelmallisiksi ennakointialueen rajaajiksi. Oma maakunta tuntui liian pieneltä ennakointiyksiköltä. Osaltaan varmaan vaikuttaa ELY-alueen ulottuminen toiseen (Keski-Pohjanmaan) maakuntaan. Muissa maakunnissa aluerajausta ei nostettu esiin, mutta luonnollisesti ennakointialueen järkevä ja toimiva rajaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tietysti voi myös pohtia, että rajataanko toiminta-alue ennakointityötä paremmin palvelevaksi – vai voisiko omia prosesseja muokata olemassa olevien hallinnollisten rajojen mukaisiksi? Katso lisätietoa verkosta:  Pohjanmaa lukuina -sivusto, jolle kootaan tilasto- ja ennakointitietoa Pohjanmaan maakunnasta www.pohjanmaa.fi

Satakunta Satakunnassakin alueen keskeisiä ennakointitoimijoita ovat ELY-keskus ja maakunnan liitto sekä lähellä elinkeinoelämää olevat muut aluekehittäjäorganisaatiot. Laajat koulutustarpeen ennakointiin keskittyvät projektit (alueellinen Sataviisari ja valtakunnallinen Ensa) ovat ammatillisen oppilaitoksen WinNovan vetovastuulla. Satakunnassa koulutusorganisaatiot ovatkin aktiivisia toimijoita ennakointiyhteistoiminnassa.

OPPILAITOKSET ENNAKOINTIKENTÄN KESKEISIÄ TOIMIJOITA.

Erityisen toimivaksi yhteistyön malliksi Satakunnassa on osoittautunut Alueelliset kehitysnäkymät katsauksia varten kootut aluepaneelit. Näihin osallistuvat maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden lisäksi seutukuntien ja kuntien edustajia.

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA

13


Satakunnassa maakunnan koordinoivaa ennakointiryhmää ollaan kokoamassa. Yhteisiä foorumeita on alue-ennakoinnin vuosikellon mukaisesti järjestetty kaksikin kertaa vuodessa, tulevaisuusfoorumi aina syksyisin ja alue-ennakoinnin teemafoorumi keväisin. Elinkeinoelämän kehittämispalveluja tarjoava Prizztech Oy ja maakunnan kauppakamarit ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita toimialakohtaisessa ennakoinnissa. Kauppakamarit mm. koordinoivat maakunnan Teollisuusvision ja Palveluvision laadinnan. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran paikallisseura ’Satakunnan Klubi’ on aluekehittäjien tulevaisuusorientoitunut keskustelufoorumi. Satakunnassa on paljon kokemusta joukkoistamisesta. Maakuntasuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2010 satakuntalaisten ajatuksia alueen tulevaisuudesta kartoitettiin kymmenen eri taustatoimenpiteen voimalla. Suunnitelmaan pääsi vaikuttamaan noin 2000 satakuntalaista, mm. asiantuntijoita, lapsia ja nuoria. Joukkoistamisen välineinä hyödynnettiin sekä verkko-osallistumista että perinteisiä kohtaamisia, esimerkiksi työpajoja. Katso lisätietoa verkosta:  Satakunnan tietopankki Satamittari www.satamittari.fi  Satakuntaliiton sivuston alue-ennakointiosio www.satakuntaliitto.fi/ennakointi

14

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA


4 JOUKKOISTAMINEN Joukkoistamisella tarkoitetaan jonkin joukon, joko ennaltamäärätyn tai avoimeen kutsuun vastanneiden, yhteistä, ohjattua pohdintaa tietystä aiheesta – tämän ei kuitenkaan tarvitse olla ratkaisukeskeistä. Joukkoistamisen menetelmiä on monenlaisia. Joukkoistaminen voi tapahtua myös virtuaalisesti tai esimerkiksi järjestämällä kysely, johon vastataan vain kirjallisesti. Osana EMMA-projektia toteutettiin kaikissa kuudessa osallistujamaakunnassa joukkoistamispilotti. Osalla maakunnista oli jo aiempaa kokemusta joukkoistamisesta, mutta EMMA-hankkeen piloteissa näissä kokeneemmissakin maakunnissa kokeiltiin jotakin alueelle uutta joukkoistamisen teemaa, kohderyhmää tai menetelmää. Joukkoistamispilotit olivat kaikki keskenään erilaisia, eli yhteistä kokemusta karttui runsaasti. Joukkoistamisten teemat liittyivät maakuntastrategioiden laatimiseen. Yleisesti ottaen joukkoistamistapahtumat koettiin kaikki hyvin onnistuneiksi ja niistä innostuttiin. Etelä-Pohjanmaalla koottiin maakunnan asiantuntijoita yhteen pohtimaan alueen kansainvälistymistä. Osallistujat (yhteensä 9 henkilöä) laativat ensin yhdessä kuvauksen kansainvälistymisestä ja tämän jälkeen he jakaantuivat kahteen ryhmään. Kumpikin ryhmä laati SWOT-analyysin kansainvälistymisestä sekä Etelä-Pohjanmaan että alueen organisaatioiden näkökulmasta, jonka jälkeen vielä pohdittiin ryhmissä muutamia kysymyksiä. Toteutus Kun haet... Ota avuksi oli onnistunut ja työskentely toi monipuolisesti eri näkemyksiä esiin. Tätä menetelmää pidettiin toimivana erityi•ratkaisua •SWOTanalyysi sesti silloin kun haetaan johonkin ilmiöön tai ongelmaan ratkaisua. Kanta-Hämeessä joukkoistamisesta saatiin kaksi kokemusta. Ensimmäinen osallisti Hämeen nuorisovaltuustojen edustajia maakuntaohjelman (Häme-ohjelma) kärkiteemoista. Tämä toteutettiin ns. kuvakortti-menetelmällä, jossa osallistujat saivat valita mieleiseensä aihepiiriin liittyvän kuvakorttipakan, josta sitten edelleen valitsivat kolme tärkeimmäksi kokemaansa kuvaa. Nämä sai halutessaan sijoittaa myös kartalle. Työskentely oli aktiivista ja rohKun... Ota avuksi keaa, ja kuvakorttien todettiinkin soveltuvan erityisen hyvin juuri uusien asioiden kanssa työskentelyyn. Haas•asia on •kuvauusi kortit teena nähtiin pohjatiedon riittävä välittäminen ilman johdattelua. Häme-ohjelman kärkiä pohti myös HämePro-verkoston toimijat eli maakunnan keskeisimpien kehittäjätahojen edustajat (noin 20 henkilöä). Työskentely aloitettiin ryhmäkeskusteluilla, joiden tulokset käytiin läpi yhdessä keskustellen. Tämän jälkeen etsittiin ohjelmalle kärkiteemoja lumipallomenetelmällä, eli oman pohdinnan jälkeen keskusteltiin pareittain, ja tästä edelleen laajennettin neljän henkilön ryhmäpohdintaan. Lopuksi äänestettiin esiin nousseista kärkiteemoista ja jatkettiin keskustelua näistä. Tämä menetelmä sopii erityisesti ammattilaisten työskentelytavaksi, jolloin aihe ei tarvitse mitään johdattelua ja oikeisiin aiheisiin päästään pureutumaan heti kiinni.

4 JOUKKOISTAMINEN

15


Keski-Suomi joukkoisti Keski-Suomi -risteilylle osallistuneita päättäjiä ja vaikuttajia esittämään ideoita siitä, mitä Keski-Suomi on vuonna 2040. Villi kortti -työpajassa kukin sai kirjoittaa oman ideansa valkoiselle lapulle, jota muut osallistujat pääsivät joko kannattamaan vihreällä lapulla, epäilemään keltaisella tai torjumaan punaisella lapulla. Kaikki tuotokset olivat luettavissa työpajan seinillä. Työpajassa sai käydä oman aikataulunsa mukaan, yhteensä osallistujia oli noin sata. Villi kortti -menetelmä soveltuu moniin teemoihin ja on mahdollista toteuttaa Kun haet... Ota avuksi juuri tämän kaltaisena ”piipahtamispisteenä”, jonne kaik•"Villit •uusia ki eivät saavu yhtä aikaa. Haasteena on kirjavien tuotoskortit" ideoita ten purkaminen hyödynnettävään muotoon. Pirkanmaalla asiantuntijoita koottiin työpajaan konkretisoimaan ja työstämään maakuntastrategialuonnoksen teemoja ”Six thinking hats” -menetelmällä. Osallistujat (noin 20 henkilöä) jaettiin strategiateemojen mukaisiin ryhmiin, joissa mietittiin ko. teemaa vaihtuvista näkökulmasta käsin; ensin hyötyjä arvioiden, seuraavaksi haasteita hakien ja lopuksi luovia ratkaisuja pohtien (menetelmän kuudesta ”ajatushatusta” käytettiin työpajassa siis vain kolmea). Tämä työtapa sopii tilanteisiin, joissa pohjustavia linjavalintoja on jo tehty, mutta osalKun haet... Ota avuksi listujilla on kuitenkin aitoja vaikutusmahdollisuuksia vielä avoinna. •näkö•Six thinkkulmia ing hats Pohjanmaan joukkoistamistapahtuma oli Pirkanmaan työpajan kaltainen: asiantuntijoita keskustelutettiin ”Six thinking hats” -menetelmällä. Pohjanmaalla koolle oli kutsuttu Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä ja keskustelun aiheena oli maakunnan kilpailukyvyn parantaminen pitkällä aikavälillä. Tämän hyvän ja yksinkertaisen ns. hattu-menetelmän avulla esimerkiksi kritiikin esittäminen helpottuu ja muutenkin menetelmä innostaa osallistujat pohtimaan ko. asiaa monesta eri näkökulmasta. Satakunnassakin joukkoistamispilotti toteutettiin alueen keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita koolle kutsuen. Satakuntaliiton järjestämän teematyöpajan tavoitteena oli arvioida ja visioida toimialojen maakunnallista kehitystä. Toimialoja katsottiin PESTEV-menetelmän mukaan kuudesta eri lähtökohdasta käsin: poliittiset (P), taloudelliset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T), ympäristölliset (E) ja arvoihin liittyvät (V) mahdollisuudet ja vaikutukset huomioiden. Työskentely tapahtui yhdessä keskustellen. Moderaattorin rooli koettin hyvin tärkeänä. MeKun haet... Ota avuksi netelmä tuottaa paljon monipuolista tietoa, mikä on käänteisenä myös sen haaste; miten hallita, tulkita ja hyödyntää laajaa aineistoa?

•monipuolisuutta

•PESTEVajattelu

Maakunnissa käytetyt menetelmät olivat monipuolisia ja teemat vaihtelevia. Kanta-Hämeessa myös nuoria joukkoistettiin erittäin onnistuneesti ja ansiokkaasti, mutta muuten kaikkien pilottien kohderyhmänä olivat alueen asiantuntijat ja vakiintuneet toimijat. Tämä saattaa johtua siitä, että joukkoistamiset linkittyivät käsillä olevaan strategiatyöskentelyyn, joka on jo edennyt loppuhionnan vaiheeseen, jolloin asiantuntijat ovat luonnollisin ryhmä edistämään asiaa. Mutta kertooko tämä myös siitä, että ennakointi on edelleen ennakoinnin ammattilaistenkin silmissä vain pienen asiantuntijajoukon kenttää ja että laajamittaiseen joukkoistamiseen on vielä matkaa?

16

4 JOUKKOISTAMINEN


5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA Monissa maakunnissa mietittiin samoja alue-ennakoinnin kehityssuuntia, joten kehittämistarpeet on koottu tähän yhden otsikon alle. Kehittämisen tarpeiden samankaltaisuutta voi osaltaan selittää kartoituslomakkeiden kysymyksenasettelu.

Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet Sisällön laajentaminen

5

Heikko tunnettuus

5

"Ei kuulu kaikille"

4

Tiedon hyödyntäminen

4

Yritykset ja järjestöt mukaan

3

Projektiluontoisuus

2

Henkilöstövaihdokset

2

Sos. median hyödyntäminen

2 Kuinka monessa maakunnassa asia mainittu kehitystarpeena

Taulukko 1. Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet maakunnissa. Ennakoinnin sisällöllisen laajentamisen tarve on tunnistettu lähes joka maakunnassa, mutta tämän toteutumista rajoittaa lähinnä resurssipula, osaltaan myös innostuneiden sekä vastuuta ottavien henkilöiden puute. Resurssikysymys on toisaalta ratkaistavissa laventamalla ennakoivan työotteen hyödyntämistä eri organisaatioissa. Teemoja, joihin ennakointia katsottiin tarpeelliseksi laajentaa, olivat mm. ympäristö, kulttuuri, tulevaisuuden energialähteet, lasten ja nuorten elinolot sekä asenteiden ja arvojen muutos. Maakunnissa tunnistettiin myös tarvetta seurata tarkemmin globaaleja muutoksia. >> ”Teemoja olisi valtavasti, mutta tekijöistä on huutava pula.” >> ”Ennakointiaiheita olisi paljonkin ja niitä voisi käsitellä nykyistä syvällisemmin.” Ennakoinnin sisällöllisen monipuolistamisen kanssa yhtä yleisenä haasteena nähtiin ennakoinnin heikohko yleinen tunnettuus, ainakin julkisen sektorin ulkopuolella. >> ”Yleisellä tasolla näkyvyydessä on todennäköisesti kehittämisen varaa. Erityyppiset katsaukset saavat kyllä mediahuomiota ja julkistetaan laajalla jakelulla. Ennakointitoiminnan yleinen tunnettuus saattaa olla heikko.” 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA

17


>> ”Ennakointi käsitteenä ja terminä ei välttämättä ole kovinkaan hyvin tunnettu. Se sekoitetaan usein ennustamiseen tai tulevaisuuden tutkimukseen, joiden lähestymiskulma poikkeaa ennakoinnista.” Ennakointi mielletään harmillisen usein pienen ammattilaisjoukon erityisalaksi – mitä se valitettavasti voi ollakin, vaikka ennakoivan työotteen olisi syytä olla osa jokaisen arkea. Paitsi ennakoinnin näkyvyyden myös sen uskottavuuden vuoksi moni näki tarpeelliseksi nostaa esiin konkreettisia ennakoinnin onnistumisia ja saavutuksia. Päätöksenteossa olisi hyvä myös useammin todeta, milloin päätös perustuu ennakointitietoon. >> ”Ennakointi ei voi olla tietyille henkilöille tai yksiköille vastuutettua toimintaa, vaan jokaisen organisaation jäsenen tulisi miettiä oman toimensa näkökulmasta, millaisia muutoksia tai haasteita on odotettavissa. Jokainen organisaatio tarvitsee kuitenkin muutamia ”unilukkareita”.” Ongelmalliseksi moni mielsi tuotetun ennakointitiedon riittämättömän hyödyntämisen erityisesti päätöksenteossa. Maakuntastrategioissa ennakointityön tuloksia jo hyödynnetään aika hyvin, mutta muuten monilla on tuntuma, ettei tieto tavoita päätöksentekijöitä. Tai tavoittaessaan ei tule tarpeeksi ”vakavasti” otetuksi. >> ”Kytkentä päätöksentekoon on keskeinen haaste. Onkohan ongelmana päätöksentekijöiden kyvyssä ottaa vastaan omien ennakko-odotusten vastaisia viestejä?” >> ”Oikeanlaista tietoa on varmaan tuotettu aiemminkin, mutta sitä on hyödynnetty vain kapeilla sektoreilla.” >> ”Ennakointitiedon ”jalkauttaminen” tiedon tarvitsijoille tulisi olla tehokkaampaa – tieto ja sen tarvitsijat olisi saatava kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin.” Ennakointitiedolle suurempaa käyttäjäkuntaa ja laajempaa hyödyntämistä on maakunnissa haettu mm. ennakoivan työotteen avulla. Ennakoiva työote korostaa mahdollisimman laajan joukon osallistumista ennakointitiedon kartuttamiseen, jo tuotetun ennakointitiedon hyödyntämistä ja ylipäätään tulevaisuusorientoitunutta näkökulmaa. Ennakoiva työote sopii jokaisen työhön, vaikka ennakoinnin rooli ja volyymi vaihtelevatkin eri työtehtävissä. Edellä (luvussa 2) esiteltiin alueellisen ennakoinnin toimijoita ja kerrottiin, että myös järjestöjä, kansalaisia ja entistä vahvemmin yrityksiä toivottiin ennakointitoimintaan mukaan. Puolet maakunnista mainitsee tämän kehittämiskohteenaan. >> ”Ennakointityö ei saa ”byrokratisoitua” vain julkisten kehittämisorganisaatioiden mandaatiksi.” Suuri osa maakuntien ennakoinnista ja varsinkin prosessin kehittämisestä tehdään erilaisissa ennakointiprojekteissa. Projektit tuovat ennakointiin resursseja, mutta tämä projektiluontoisuus lisää ennakoinnin ”irrallisuutta” organisaatioiden arkipäivästä. Ennakointiprojektit tuottavat kyllä laadukasta tulosta ja ovat merkittäviä alueellisen ennakoinnin kehittämisen moottoreita, mutta niiden

18

5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA


päättyessä ennakointityö on vaarassa jäädä vaille tekijäänsä ja kehitetyt toimintatavat saattavat rapautua organisaattorin puutteessa. Alueellisen ennakoinnin katsottiin olevan haavoittuvainen henkilöstövaihdosten edessä, mitä osaltaan vielä lisää tämä työn projektiluontoisuus. Sosiaalinen media nähtiin kahdessa maakunnassa mahdollisuutena, johon vielä ei ole riittävällä tarmokkuudella tartuttu. Tämän potentiaalin paremman hyödyntämisen olisi kuvitellut useamman mainitsevan, sosiaalisella medialla kun on tänä päivänä niin vahva jalansija ja ennakointityökin voisi – joka maakunnassa – valjastaa sen paremmin avukseen. Sosiaalisen median lailla myös tuotetun ennakointitiedon esitysmuotoon yllättävän harva kiinnitti huomiota – tai ei ainakaan nähnyt siinä kehittämisen tarvetta. Vain yksi maakunta (Etelä-Pohjanmaa) mainitsi esimerkiksi paikkatiedon käytön haasteellisuuden. Osa maakunnista jo hyödyntää paikkatietoa ennakointitiedon esittämisessä ja tilastotiedon tukena, mutta tässä on varmasti yleisesti alueennakoinnilla suuri potentiaali käyttämättä. Toki paikkatieto-ohjelmat vaativat omat osaajansa, mutta ainakin kaavatyötä tekevillä maakuntien liitoilla tätä osaamista on omassa organisaatiossa saatavilla. Suoranaisesti itse ennakointitiedon tuottamisprosessin ei juurikaan nähty kaipaavan vahvistusta tai päivittämistä. Koordinaatiota tosin joissakin maakunnissa kaivattiin lisää, sillä ennakointitoimijoita on paljon ja sekä tiedontuotannon katve-alueet että päällekkäisyydet pitäisi tunnistaa ja poistaa. Myös valtakunnallinen koordinointi näyttäytyy epäselvänä ja siinä ministeriöillä on mahdollisuus terävöittää rooliaan. >> ”Systemaattisen prosessin tarve on korostunut informaatiotulvassa.” Maakunnilla on erinomainen mahdollisuus tehdä yhteistyötä nimenomaan ennakoinnin kehittämisessä. Luonnollisesti yhdessätehty ennakointityö on myös hedelmällistä, mutta suurimman hyödyn alueet saanevat kehittäessään ennakoinnin prosesseja yhdessä. Yhteistyötä kannattaa tehdä monipuolisesti eri alueiden kanssa kiinnittymättä tiettyyn ryhmään tai alueeseen. Mielestä kannattaa heittää ajatukset hyvien ideoiden ja toimintojen panttaamisesta itsellään; alueellisen ennakoinnin kehittäminen on kaikkien alueiden etu.

5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA

19


LIITTEET

Liite 1.

Maakuntien ennakointiprosessien kartoitus Vastatkaa kysymyksiin maakuntanne/organisaationne näkökulmasta vapaasti mutta tiiviisti. Älkää takertuko muotoseikkoihin tai esitystapaan: tärkeintä on, että maakuntanne ennakointiprosessit tulevat kuvatuksi mahdollisimman kattavasti. Tarkastelkaa kysymyksien kautta ennakointitoimintaanne avoimen kriittisesti, näin koko kuva jäsentyy teille itsellennekin ja samalla mahdolliset kehittämisen kohteet (kyselyn viimeinen osio) tulevat tunnistetuiksi. Älkää kuvatko tavoiteltavaa ideaalitilannetta vaan oikeaa nykytilaa.

MITÄ 1. Mitä ja millaista ennakointitietoa tuotatte? 2. Mistä tiedon tuottamiseen vaadittava tieto saadaan (tiedonlähteet)? 3. Onko tuottamanne tieto määrällistä vai laadullista vai molempia? Tuotetaanko toista enemmän kuin toista? Esimerkkejä. 4. Onko tuottamanne tieto jo valmiiksi tulkittua? Jos on, kuka tulkinnan tekee? 5. Millaisia muita ennakointiin liittyviä toimia/hankkeita, kuin tiedon tuotanto, teillä toteutetaan? (Esim. koulutukseen, kehittämiseen tai näkyvyyden lisäämiseen liittyviä)

MITEN 6. Millaisiin prosesseihin ennakointitiedon tuottaminen ja muokkaaminen liittyy? 7. Millaisia ennakointitiedon kokoamisen ja/tai analysoinnin menetelmiä käytätte? 8. Onko joku menetelmä osoittautunut erityisen hyväksi? Onko joku menetelmä ollut erityisen haastava? Miksi? 9. Mitkä prosessit/toiminnot ovat säännöllisiä, mitkä epäsäännöllisiä? 10. Onko maakunnassanne/organisaatiossanne käytössä jonkinlainen ennakoinnin vuosikello tai muu vastaava vakiintunut ennakoinnin vuosisuunnitelma? Jos on, niin millainen? KENELLE 11. Kenelle ennakointitietoa tuotetaan ja ennakointitoimia toteutetaan (asiakkaiden/käyttäjien määrittely)?


12. Mitä tieto- tai muita tarpeita ennakointitoiminnalla palvellaan? 13. Onko tuotettava tieto, tiedon ja toiminnan tarpeet muuttuneet viime vuosina? Miten?

KETKÄ 14. Kertokaa toimijajoukosta, joka on mukana alueenne ennakointitoiminnassa. Ketkä/mitkä organisaatiot ovat mukana ennakointiprosesseissa? (Huomioikaa erilaiset toimijajoukot: sisäiset/ulkoiset toimijat; lakisääteiset toimijat/vapaaehtoiset; säännölliset/satunnaiset; eri ryhmät: poliittiset päättäjät, kansalaisyhteiskunta, muut innovaatioverkoston toimijat) 15. Miten vastuut ja tehtävät jaetaan? Miten tämä on onnistunut? Jaetaanko ennakointitehtäviä sisältöteemojen mukaan eri ryhmille vai esimerkiksi seutukunnittain? 16. Miten joukkoistamista/osallistamista on käytetty organisaatiossanne/maakunnassanne (erityisesti ennakoinnissa)? 17. Onko joku joukkoistamisen/osallistamisen keino ollut erityisen hyvä? Miksi?

ENNAKOINTI JA PÄÄTÖKSENTEKO 18. Miten ennakointitiedon vieminen päätöksenteon osaksi on onnistunut? Mitä on tehty sen eteen? 19. Millainen on ennakoinnin ja ennakointitoiminnan yleinen näkyvyys ja tunnettuus maakunnassanne? 20. Onko maakunnassanne/organisaatiossanne määritelty alueellisen ennakoinnin tavoitteet? Jos on, kuka ja missä määrittely on tehty, millaisia tavoitteet ovat? Koetteko että tavoitteet on saavutettu (vaikuttavuus)?

KEHITTÄMINEN 21. Mikä on erityisen hyvää ennakointiprosessissanne? Mikä nähdään erityisen haastavana? Miksi? 22. Tunnistatteko ennakointitiedon sisällölliselle monipuolistamiselle tarvetta? Jos kyllä, niin missä teemoissa erityisesti? 23. Miten ennakointiprosesseja on kehitetty organisaatiossanne/maakunnassanne? 24. Miten eri toimijoiden ennakointiosaamista on kehitetty (kompetenssit)? 25. Miten alueellista ennakointiverkostoa/-verkostoja on kehitetty? Kenen vielä pitäisi olla mukana ennakointiprosesseissa?


26. Millaista ylimaakunnallista ja kansallista ennakointiverkostoa on kehitetty ja miten? 27. Mikä ennakointiverkoston kehittämisessä on ollut teille kaikkein haastavinta? Miksi? 28. Miten ennakoinnin ja ennakointitiedon roolia suunnittelussa ja päätöksenteossa tulisi kehittää teidän maakunnassanne? 29. Miten ennakoinnin yleistä näkyvyyttä ja tunnettuutta tulisi kehittää? 30. Mitä olimme unohtaneet kysyä teiltä? Tehkää itse kysymys ja vastatkaa siihen.

LUETELKAA VIELÄ LOPUKSI TIEDONKERUUSEEN JA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT/TAHOT (nimi ja organisaatio).

KIITOS TIEDOISTA!


Liite 2

Ministeriön alue-ennakointitoiminnan kartoitus Vastatkaa kysymyksiin ministeriönne näkökulmasta vapaasti mutta tiiviisti. Älkää takertuko muotoseikkoihin tai esitystapaan: tärkeintä on, että asiat tulevat kuvatuksi mahdollisimman kattavasti. Älkää kuvatko tavoiteltavaa ideaalitilannetta vaan oikeaa nykytilaa. MITÄ 1. Mitä ja millaista alueita koskevaa ennakointitietoa tuotatte itse? 2. Mitä ja millaista alueita koskevaa ennakointitietoa tilaatte muilta tiedontuottajilta? 3. Mistä itse tuottamanne ennakointitiedon tuottamiseen vaadittava tieto saadaan (tiedonlähteet)? 4. Millaisia muita ennakointiin liittyviä toimia/hankkeita, kuin tiedon tuotanto, teillä toteutetaan (esim. koulutus, kehittäminen tai näkyvyyden lisääminen)? MITEN 5. Millaisiin prosesseihin alueellisen ennakointitiedon tuottaminen liittyy? 6. Onko organisaatiossanne käytössä jonkinlainen alue-ennakoinnin vuosikello tai muu vastaava vakiintunut ennakoinnin vuosisuunnitelma? Jos on, niin millainen? 7. Millaisia alueellisen ennakoinnin yhteistyömuotoja ja verkostoja käytätte? Miten ennakointitietotieto jaetaan alueille? KENELLE 8. Kenelle ennakointitietoa tuotetaan ja ennakointitoimia toteutetaan (asiakkaiden/käyttäjien määrittely)? 9. Mitä ja kenen tieto- tai muita tarpeita ennakointitoiminnalla palvellaan? 10. Onko tuotettava tieto, tiedon ja toiminnan tarpeet muuttuneet viime vuosina? Miten? KETKÄ 11. Kertokaa toimijajoukosta, joka on mukana organisaationne ennakointitoiminnassa. Ketkä/mitkä organisaatiot ovat mukana? 12. Millaista on ministeriöiden välinen ennakointiyhteistyö? 13. Millaista on ennakoinnin kansainvälinen yhteistyö? 14. Onko joukkoistamista/osallistamista on käytetty organisaatiossanne, erityisesti ennakointiin, ja jos niin miten?


TUNNETTUUS, VAIKUTTAVUUS JA SUHDE PÄÄTÖKSENTEKOON 15. Miten ennakointitiedon vieminen päätöksenteon osaksi on onnistunut? Mitä tätä on kehitetty? 16. Millainen on ennakoinnin ja ennakointitoiminnan yleinen näkyvyys ja tunnettuus organisaatiossanne? 17. Onko alueellisella ennakointitiedolla merkitystä? Mitä, millaista? 18. Miten hyvin tunnette eri maakuntien ennakointitoimintaa (asteikolla 1-5)?

Ei lainkaan - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Erinomainen tuntemus 1 2 3 4 5 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa

KEHITTÄMINEN 19. Mikä on erityisen hyvää ennakointitoiminnassanne? Mikä nähdään erityisen haastavana? Miksi? 20. Tunnistatteko ennakointitiedon sisällölliselle monipuolistamiselle tarvetta? Jos kyllä, niin missä teemoissa erityisesti? 21. Miten ennakointia on kehitetty organisaatiossanne? 22. Millaista kansallista ennakointiverkostoa on kehitetty ja miten? 23. Miten ennakoinnin yleistä näkyvyyttä ja tunnettuutta tulisi kehittää? 24. Mitä olimme unohtaneet kysyä teiltä? Tehkää itse kysymys ja vastatkaa siihen. KIITOS TIEDOISTA!

Alueellinen ennakointi maakunnissa / EMMA-hanke 2013  

Ennakoinnin nykytila Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you