IT Invalidiliitto 4/2018

Invalidiliitto 4/2018

Kolari johti Timo Pessin

GOLFIN PARIIN SIVU 56

VAMMAISTEN MATKUSTAJIEN EVAKUOINTI VAATII HARJOITTELUA SIVU 8

ESTEETTÖMYYSMATKOJEN TARJONTA LISÄÄNTYY SIVU 13

SÄHKÖMOPO MUUTTI ANNELI KOSKISEN ELÄMÄN

RE EST ON TK EE K IKO TTÖ YM H M SI IÄ VU M TE 22 E I N TA IÄ

SIVU 30

01_IT_4-2018_Kansi.indd 1

31.5.2018 6.24

PÄÄKIRJOITUS

Invalidiliiton järjestölehti ISSN 0356-7249 JULKAISIJA Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, 00280 Helsinki Puh. 09 61 31 91, PÄÄTOIMITTAJA Sinikka Rantala Puh. 09 61 31 91 sinikka.rantala@invalidiliitto.fi JÄSENTEN OSOITTEENMUUTOKSET jasenyys@invalidiliitto.fi puh. 044 765 0667 MAKSULLISET TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Marjukka Lindblom Puh. 09 61 31 91, marjukka.lindblom@invalidiliitto.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Paula Kaijanto Puh. 040 707 1966 paula.kaijanto@omnipress.fi HENKILÖUUTISET JA TOIMINTAKALENTERI Kirsi Kant Puh. 040 513 1925 (ma klo 10-12, to klo 13-15) it-lehti@invalidiliitto.fi URHEILUTOIMITTAJA Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry / Lauri Jaakkola Puh. 09 4257 9824 lauri.jaakkola@vammaisurheilu.fi TILAUSHINNAT Säästötilaus 53 e, vuoden tilaus 60 e 1/2 vuoden tilaus 37 e KUSTANNUS JA TOIMITUS Omnipress Oy Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tapio Rusanen Puh. 050 575 5658 tapio.rusanen@omnipress.fi ULKOASU HANK www.hank.fi LEVIKKI 27 171 (tarkastettu 2018) PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien julkaisemisesta, säilyttämisestä eikä palauttamisesta.

Kannen kuva Timo Porthan IT on Aikakauslehtien Liiton jäsen. www.invalidiliittonyt.fi

ITTO INVALIDILI SSA SOSIAALISE A MEDIASS

2

Matkailu, kesä ja lintujen liverrys KESÄ, mikä ihana sana. Oletko kos-

teinenkin voi istua esimerkiksi helikaan oikeasti pysähtynyt katsomaan kopteriin ja päästä ihailemaan Lapin ja kuuntelemaan, kuinka kauniis- tuntureita ilmasta nähden samalla laati kesän saapuminen muuttaa luon- jemman kuvan mahtavista luonnontoa. Muutama aurinkoinen keväinen muodostelmista kuin polkuja pitkin päivä, ja luonto vihertää ja puhkeaa vaeltava matkalainen. Luontoon voi kukkaa. Muuttolinnut palaavat etelän tutustua myös vedestä käsin veneilmatkoiltaan, ja iloinen liverrys täyttää len tai meloen. ilman. Myös alkavan kesän tuoksut Vaihtoehtona nykyään liikuntaratuntuvat nenässä. joitteiselle on myös virtuaalimatkailu.

Niin myös me ihmiset heräämme Netistä löytyy paljon matkakertomukkesään ja alamme suunnitella, mihin sia ja videoita eri paikoista. Jakamaltänä kesänä matkaamme. Kesä tarjo- la kuvia ja videoita lähimaisemista ja aa matkustamiseen Suomessa hyvät nähtävyyksistä voi virtuaalimatkailuspuitteet, varsinkin kun liikkuminen ta tehdä myös sosiaalisen kokemukon esteettömämpää ja turvallisempaa sen. Näistä on mukava keskustella kuin talvella. Toiselle riittävät oman sosiaalisessa mediassa eri ihmisten grillin tuoksut ja samoilu lähimetsissä, kanssa ympäri maailman. kun taas toiselle matkailu voi tarkoitVirtuaalimatkailuun mukaan voi ottaa äärimmäisyyksiä kuten matkusta- taa myös nykyteknologian mahdollismista sähköpyörätuolilla maailman tamat apuvälineet kuten 3D-virtuympäri. aalilasit, joiden avulla voi itMatkailla voi sekä kause kokea olevansa missä kana että lähellä. Motahansa, vaikka oikeasti nesti kodin lähellä tai istuisi kotona sohvalla. naapuripitäjässä riitTällaisia palveluita tartää kesäistä ihmeteljoaa esimerkiksi Virtutävää unohtamatta al Traveller, jonka pekesäteattereita ja konrustajiin kuuluu Halusertteja. Kesällä on aiatko Miljonääriksi -juonkaa myös tavata ystätaja ja radiotoimittaja viä ihanissa kesäisissä Jaajo Linnonmaa. kahviloissa tai vaikOlen itsekin kokekapa omalla terassilnut virtuaalimatkailua la tai parvekkeella keomalta kotisohvalta, VIRTUAALIsän mauista nauttien. kun poikani on lähetMyös eri ryhmien jär- MATKAILU ON MYÖS tänyt kuvia ja videoita perheensä retkistä jestämät retket ja taVAIHTOEHTO. Kalifornian ympärispahtumat ovat iloista yhdessä tekemistä. tössä. Skype-yhteyden Yksi suuntaa tapaamaan kauempa- avulla myös kertomukset matkoista na asuvia sukulaisiaan tai ystäviään ja heräävät eloon. Mietinkin, onkohan toinen pakkaa tavarat ja suuntaa hais- olemassa jonkinlaista liikuntavamtelemaan ulkomaan tuulia. Yksi taas maisten omaa Facebook-ryhmää, josistuskelee mökkisaunan laiturilla ka- sa voisi tutustua toisiinsa ja toteuttaa lastellen ja odottaen mökkisaunan virtuaalimatkailua tällä tavoin. Tällailämpeämistä. Auringon lämmittäes- seen olisi varmasti tarvetta. sä on mukava pulahtaa luonnonveNiinpä suunnittelemaan minne siin uimaan. Myös matonpesupaikat kompassin suunta kesällä osoittaa ja täyttyvät iloisesta puheensorinasta. keräämään uusia kokemuksia, joita Matkaan voidaan lähteä myös mat- muistella ja jakaa syksyn tuulien alkailuautolla tai -vaunulla katselemaan kaessa puhaltaa.

Suomen suven nähtävyyksiä. Lapin yötön yö ja luonto tarjoavat ainut- Liisa Leppäkorpi laatuisia kokemuksia. Liikuntarajoit- Liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja

’’

IT INVALIDILIITTO

02_IT_4-2018_Paakkari.indd 2

30/05/2018 15.26

TÄSSÄ NUMEROSSA

30

Anneli Koskinen sähkömopoilee ympäri Helsinkiä.

34

AJASSA LIIKKUU

5

Helppo liikkua -viikkoa vietettiin ympäri maata.

55 Kolumni,

KESÄN MATKAILU

65 68 69 75 80 82

8

Vammaisten matkustajien evakuointi vaatii harjoittelua.

13 Esteettömät matkat

kasvattavat suosiotaan.

16 Teneriffalla saa ostettua avustajapalvelua.

18 Yhdistykset vuokraavat lomapaikkojaan ulkopuolisillekin.

22 Suomen luonnossa on jo

kymmeniä esteettömiä retkikohteita.

27 Kesätapahtumien

esteettömyys paranee.

ESTEETTÖMYYS

29 Riihimäkeläinen taloyhtiö

kitsastelee ovihankinnassa.

HARRASTUS

30 Sähkömopo avasi Anneli

Koskiselle uuden maailman.

34 Janne Anttila rakentelee

chopper-pyöriä amputaation jälkeen.

39 Moninaiset-ryhmä nauttii

puutarhanhoidosta Lieksassa.

VAKIOT Milla Ilonen Järjestöuutisia Lakia ja oikeutta Henkilöuutisia På svenska Makasiini Ristikko

VAMMAISET JA YHTEISKUNTA

43 Kuinka rahoittaa hoivapalvelut?

45 Kelan korvaamat taksimatkat

pitää tilata sopimuskumppanilta.

46 Invalidiliitto haluaa ehkäistä digisyrjäytymistä.

48 Kartoittaja testaa palvelujen saavutettavuuden.

IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ

46 Marja-Leena Vähäsalo

— 116 senttiä puhtia ja elämäniloa.

LIIKUNTA JA URHEILU

56 Timo Pessi löysi erityisgolfista

elämään sisältöä.

61 Raportti penää tavoitteita

soveltavaan liikuntaan.

8

Seitsemän lyhyttä ja yksi pitkä hälytyssireenien soitto - siitä alkoi Silja Serenaden viikoittain evakuointiharjoitus.

www.invalidiliittonyt.fi

03_IT_4-2018_sisis.indd 3

3

31.5.2018 6.34

INVALIDILIITON SOPEUTUMISVALMENNUS

NYT ON AIKA HAKEA KURSSEILLE! Joskus elämä mullistuu, arki haastaa ja voimat loppuvat. Sopeutumisvalmennuskurssit tarjoavat uusia näkökulmia ja tietoa. Ryhmässä saat voimia jatkaa eteenpäin. Ystävyyttä, oivalluksia ja vertaistukea.

KURSSI

AJANKOHTA

KURSSIPAIKKA

HAKU PÄÄTTYY

Yläraaja-amputoitujen kurssi

30.7.–3.8 ja 19.– 23.11.2018

Kankaanpään kuntoutuskeskus, Kankaanpää

15.6.2018

Elämää selkäydinvamman kanssa -sopeutumisvalmennuskurssi

6.–10.8. ja 24. –28.9.2018

Kruunupuisto OY, Punkaharju

15.6.2018

Alaraaja-amputoitujen kurssi

20.8.–24.8 ja 8.–12.10.2018

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

22.6.2018

Naisten kurssi

27.–31.8. ja 1.–5.10.2018

Kankaanpään kuntoutuskeskus, Kankaanpää

27.7.2018

Voimavaroja arkeen – lievästi liikuntarajoitteisten sopeutumisvalmennuskurssi

3.–7.9.ja 15.–19.10.2018

Kankaanpään kuntoutuskeskus, Kankaanpää

27.7.2018

Voimavaroja arkeen – fyysisesti vammaisten sopeutumisvalmennuskurssi

10.–14.9.ja 26.–30.11.2018

Kankaanpään kuntoutuskeskus, Kankaanpää

3.8.2018

Kivun kanssa -kurssi

24.–28.9. ja 26.–30.11.2018

Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Vuorela

15.8.2018

HUOM! Kaikki kurssit sisältävät kaksi jaksoa!

Lue lisää kursseista ja ilmoittaudu osoitteessa www.invalidiliitto.fi/sopeutumisvalmennus.

Lisätietoja kursseista saat myös Ulla Leivo-Lahdelta, p. 044 7650 678 ja Hannu Kapaselta, p. 044 4650 555.

04_IT_4-2018_ILMO.indd 4

30.5.2018 20.47

AJASSA LIIKKUU

Nyt etsitään hyvää esteettömyystekoa

Haavanhoito tehostuu

INVALIDILIITTO ja Espoon kaupunki haastavat muut Suomen kaupungit tuomaan esille kaupungeistaan hyvän esteettömyysteon elokuun loppuun mennessä. Haaste lähti kaupungeille Helppo liikkua -viikolla. Parhaat esteettömyysteot julkistetaan marraskuussa.

– Meille Invalidiliitossa esteettömyys ja esteetön liikkuminen on tärkeä osa toimintaamme. Hyvän esteettömyysteon myötä saamme nostettua esteettömyyttä esille myös kaupungeissa, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen sanoo.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on tyytyväinen siihen että, Espoon kaupunki on yhdessä Invalidiliiton kanssa haastamassa muita kaupunkeja mukaan.

– Esteettömyys on tärkeää myös meille Espoossa ja edistämme sitä kaupungissamme monin eri tavoin, sanoo Mäkelä.

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen (vas.) ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä haastavat kaupungit mukaan.

ESTEETTÖMÄSTI YMPÄRI MAATA ESA KÖNNI

VALIDIA Kuntoutus ja Helsinki Hospital avaavat yhdessä haavakeskuksen Validian kuntoutuskeskukseen. Validia Kuntoutuksen ja Helsinki Hospitalin yhteistyö vahvistaa ennen kaikkea hoidettavien haavojen paranemista hoidontarpeen ennakoinnilla ja haavanhoidon erikoisosaamisella.

Kuntoutujat, jotka joutuvat olemaan pitkiä aikoja samassa asennossa vammautumisen vuoksi, altistuvat painehaavoille. Myös väestön ikääntymisen myötä krooniset haavat ovat yleistyneet. On havaittu, että haavanhoidon välitön ja tehokas aloitus parantaa hoidon tulosta.

Haavakeskus keskittyy hoitamaan akuutteja sekä pitkäaikaisia haavapotilaita. Validia Kuntoutuksen ja Helsinki Hospitalin yhteistyö luo useita uusia etuja potilaalle. Ennakointi ja nopea reagointi haavojen hoidossa ehkäisee ylimääräisiä leikkauksia tai amputointeja ja tuo kustannussäästöjä.

Hoitosuhde jatkuu siirryttäessä paikasta toiseen ja kuntoutujan historia tunnetaan myös haavanhoitokeskuksessa.

– Molemmista tahoista muodostuva moniammatillinen tiimi vahvistaa haavanhoidon erikoisosaamista ja turvallisuutta. Validia Kuntoutuksella on mahdollisuus saada kuntoutujan haavanhoitoon nopeasti konsultointiapua ja kliinisen tutkimuksen Helsinki Hospitalin asiantuntijoilta, toteaa Validia Kuntoutuksen toimitusjohtaja Kristiina Silver.

– Yhteistyö Validia Kuntouksen kanssa laajentaa Helsinki Hospitalin Haavakeskuksen toimintaa ja näin pystymme tarjoamaan kuntoutujille helposti saatavaa, lähelle tulevaa moniam­matillisen tiimin asiantuntijuuttamme, kertoo Helsinki Hospital Oy:n toimitusjohtaja Meeri Muikku.

Haavakeskuksen asiantuntijana toimii haavanhoitoon erityispätevöitynyt plastiikkakirurgian erikoislääkäri Vesa Juutilainen. Hän on myös ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja johtaa Helsinki Hospitalin Haavakeskusta.

Tornion yhdistyksen sihteeri Helena Alaraarikka ja puheenjohtaja Raimo Toratti Esteettömyyspäivän vietossa Torniossa.

KANSAINVÄLISTÄ Esteettömyyspäivää vietetään vuosit-

tain aina toukokuussa. Teemapäivä oli myös osa 14.-20. toukokuuta vietettävää Helppo liikkua -viikkoa.

Tornion Invalidit järjesti Esteettömyyspäivän teematapahtuman Kauppakeskus Rajalle, joka sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla Haaparannan välittömässä läheisyydessä.

– Tilaisuus oli menestyksellinen ja saimme tavata jopa kaupungin päättäjiä, tulipa joku uusi jäsenkin hankittua, Tornion yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Toratti tuumi.

Esteettömyyspäivän ja Helppo liikkua -viikon tapahtumia järjestettiin ympäri Suomea. www.invalidiliittonyt.fi

05-07_IT_4-2018_Ajassa.indd 5

5

31.5.2018 7.23

AJASSA LIIKKUU

Valinnanvapautta kokeillaan pilottialueilla SOSIAALI- ja terveyspalvelujen

valinnanvapauden laajentamista kokeillaan tänä vuonna käynnistyvissä piloteissa. Kela kehittää sitä varten tarvittavat verkkoasiointipalvelut.

Kela hoitaa myös sote-keskuksille maksettavien korvausten laskennan ja välittää maksut pilottialueiden järjestäjiltä palveluntuottajille.

STM on 15. toukokuuta ilmoittanut pilotteihin hyväksytyt alueet. Piloteissa kokeillaan valinnanvapauden tärkeimpiä elementtejä, joita ovat sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta, asiakassetelin käyttö sekä henkilökohtainen budjetti.

Kela rakentaa valinnanvapauspilottien käyttöön ensimmäisenä palvelun, joka mahdollistaa sote-keskuksen valinnan.

– Järjestelmä laajenee suunhoidon palveluihin, kun niiden pilotointimalli on selvillä.

Henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelien pilotit hallinnoidaan nykyisillä setelijärjestelmillä, kertoo hankepäällikkö Hanna Varis.

Pilottien alkaessa Kela tarjoaa sote-palvelujen tuottajien käyttöön asiointipalvelun, jossa nämä voivat ilmoittautua ja hallita omia tietojaan. Vastaavasti palveluiden järjestäjät voivat omassa asiointipalvelussaan hallita tuottajien kanssa tehtyjä

” 6

sopimuksia. Palveluihin kirjaudutaan Kanta.fi-sivujen kautta.

Asiakkaat pääsevät valitsemaan haluamansa sote-keskuksen pilottialueella toimivien, hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. He tekevät valinnan Omakanta-palvelussa.

Myös palvelunjärjestäjä tai palveluntuottaja voi valita sotekeskuksen asiakkaan puolesta, ja asiakas voi seurata omia valinnanvapaustietojaan Omakannan kautta.

Pilottien aikana vuosina 2018-2020 Kela rakentaa myös muun muassa palvelutuotannon seurantapalvelun, joka mahdollistaa tiedonkulun julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä ja hoitoketjujen jatkuvuuden.

– Palveluntuotannon seurantapalvelun avulla saadaan lisäksi kerättyä vertailukelpoista tietoa sote-palvelujen käytöstä, mikä helpottaa palvelujen tehokkuuden seurantaa, Varis kuvailee. › Valinnanvapauspilotteja rahoitetaan tässä vaiheessa 100 miljoonalla eurolla. Rahoitus on myönnetty Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntiin. Syksyllä 2018 järjestetään toinen hakukierros.

PILOTTIEN TARKOITUKSENA ON KERÄTÄ KOKEMUKSIA JA HYÖDYNTÄÄ NIITÄ VALINNANVAPAUDEN VALTAKUNNALLISEN TOTEUTUKSEN VALMISTELUSSA.

Pieni ele tuotti 1,3 miljoonaa KOTIMAISEN vammais- ja terveystyön

hyväksi tehtävä Pieni ele -keräys sai 1,3 miljoonaa euroa lahjoituksia. Keräys järjestettiin tammikuussa presidentinvaalien äänestyspaikoilla ympäri Suomen.

Keräys järjestetään 17 vammais- ja terveysjärjestön yhteistyönä. Keräystuotolla saadaan vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille esimerkiksi kuntoutusta, apuvälineitä ja vertaistukitoimintaa.

Puolet kunkin kunnan lipaskeräyksen tuotosta käytetään paikallisten vammaisja terveysyhdistysten toimintaan ja toinen puolikas valtakunnalliseen työhön.

– Keräykseen osallistuminen on monelle tärkeä osa vaaliperinnettä. Sekä lahjoittaminen että lipaskerääjänä toimiminen periytyy sukupolvelta toiselle.

Sydämellinen kiitos kaikille lahjoittajille ja vapaaehtoistyötä tehneille, kiittää projektipäällikkö Elina Ranta.

TIETOA MAAKUNNISTA LÖYTYY VERKKOSIVUILTA MAAKUNTA- ja sote-uudistuksen verk-

kosivustolla on julkaistu uusi tietopaketti maakuntien tehtävistä, palveluista ja päätöksenteosta.

Tietopaketti on luettavissa osoitteessa omamaakunta.fi/paattaja.

Tietopaketissa kerrotaan parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevien lakiesitysten keskeisestä sisällöstä. Tarkoitus on tarjota tietoa nykyisille päättäjille sekä mahdollisille maakuntavaaliehdokkaille eli maakuntien tuleville päättäjille. Tietopaketissa kuvataan maakuntien lakisääteiset tehtävät ja maakuntavaltuuston rooli päätöksenteossa. Sisältö on tarkoitus julkaista myös ruotsiksi ja englanniksi.

IT INVALIDILIITTO

05-07_IT_4-2018_Ajassa.indd 6

31.5.2018 7.23

AJASSA LIIKKUU

”

MITEN YHDISTÄÄ TYÖSSÄKÄYNTI PITKÄAIKAISEEN OMAISHOITOTILANTEESEEN?

INVALIDILIITOLLE SUOMI 100 -KUNNIAKIRJA INVALIDILIITTO sai pääministeri Juha

– Hoivavastuun kantaminen omista tai puolison vanhemmista on kunnioitettavaa sukupolvien välistä vastuuta, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko katsoo.

Työelämää ja omaishoitoa sovitetaan yhteen PERHE- ja peruspalvelumi-

nisteri Annika Saarikko on asettanut selvityshenkilön kartoittamaan parempia keinoja yhteensovittaa työelämä ja omaishoito.

Useimmiten omaishoitajat ovat työikäisiä ihmisiä. He voivat olla esimerkiksi sairastuneen tai vammautuneen lapsensa tai puolisonsa omaishoitajia. Myös saattohoito on omaishoitoa. Haasteena on, miten yhdistää työssäkäynti pitkäaikaiseen ja jatkuvaan omaishoitotilanteeseen tai äkilliseen lyhytkestoisempaan omaishoitoon.

– Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta puhutta-

essa viitataan usein lapsiperheiden arkeen. Samanlainen yhteensovittamishaaste koskee myös työikäisiä, jotka ottavat usein vastuulleen omien tai puolisonsa vanhempien hoidon. Näiden tilanteiden vaikeuskertoimia nostaa se, että monesti vanhempi sukupolvi asuu ainakin hoivavastuun alkaessa eri paikkakunnalla kuin nuorempi sukupolvi, ministeri Saarikko kuvaa.

Selvityshenkilöksi nimetään apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta.

Selvitys on osa sote-uudistukseen sisältyvää ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittämisen kärkihanketta.

Sipilän allekirjoittaman Suomi 100 -kunniakirjan järjestetyistä juhlavuoden tapahtumista alueilla. Liitto kiittää jäsenistöä osallistumisesta tapahtumien järjestelyihin ja tapahtumiin.

Sudoku (haastava)

Täytä tyhjiin ruutuihin numerot 1–9 siten, että jokaisella ruudukon pysty- ja vaakarivillä sekä kussakin pienemmässä ruudukossa on sama numero vain kerran.

www.invalidiliittonyt.fi

05-07_IT_4-2018_Ajassa.indd 7

7

31.5.2018 7.23

KESÄN MATKAILU

Kaikki pelastetaan merihädässä Teksti Juha Peltonen Kuvat Timo Porthan

Silja Serenaden miehistö harjoitteli huhtikuun lopulla vammaisten matkustajien evakuointia laivalta. Harjoitus oli osa vammaisten, pelastusviranomaisten ja liikennöitsijöiden pelastusyhteistyöhanketta Mutual Trustia, joka on laajentumassa myös lento- ja junaliikenteeseen.

8

IT INVALIDILIITTO

08-12_IT_4-2018_Evakuointi.indd 8

30/05/2018 23.23

Pelastusveneeseen siirrytään istumalla laivan kannelta avautuvalle rampille, jolta matkustajat nostetaan pelastusveneeseen.

www.invalidiliittonyt.fi

08-12_IT_4-2018_Evakuointi.indd 9

9

30/05/2018 23.23

KESÄN MATKAILU

Evakuointitilanteessa kaikille jaetaan pelastusliivit ennen kannelle siirtymistä.

Lähiradion toimittaja Tommi Raitio odotti evakuointiryhmää kahdeksannen kannen invahytissä.

V

ammaisten matkustajien evakuointiharjoitus risteilylaiva Silja Serenadella käynnistyi kuulutuksella: ”Mister Skylight, Mister Skylight pääkonehuone paapuuri”. Siitä jokainen miehistön jäsen tiesi, että laivan pääkonehuoneessa vasemmalla puolella on tulipalo. Kaikki laivassa olijat toki tiesivät, että nyt ei ole tositilanne, sillä alkavasta pelastusharjoituksesta oli kuulutettu jo aiemmin.

Laivan matkustajien käyttämissä tiloissa harjoituksen ensiminuutit eivät näkyneet millään tavoin. Harjoituksessa toimittiin kuten tositilanteessa; ensin konehuoneessa varustettiin kaksi savusukeltajaparia selvittämään, saadaanko palo hallintaan miehistön voimin. Tällä kertaa tilanne oli suunniteltu niin, että laivan jättäminen eli ihmisten evakuointi oli välttämätöntä.

Sen merkiksi koko laivassa kuului pian seitsemän lyhyttä ja yksi pitkä hä-

10

lytyssireenien soitto.

– Laivalla harjoitellaan viikoittain.

Jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on turvatoiminumero, jonka mukaiset koulutukset on oltava, perämies Kristian Kivimäki kertoo. Hän on Silja Serenaden Safety Officer eli turvallisuuspäällikkö, ja johtaa päivän harjoitusta.

Yleensä evakuointiharjoituksiin osallistuu laivan koko henkilöstö. Nyt harjoitellaan pelkästään esteellisten matkustajien evakuointia, joten mukana ovat ”vain” johtokeskus, iskuryhmä, sairaanhoitajat, muutama evakuointiryhmä, valmiusryhmä, kansiryhmä ja yksi pelastusasema eli pelastusvene miehistöineen.

Ylhäältä ja alhaalta Evakuointiryhmät lähtevät liikkeelle laivan ylimmältä ja alimmalta kannelta. Tositilanteessa käydään laivan jokaisessa hytissä. Tällä kertaa tiede-

tään, että pelastettavat sijaitsevat viidennellä ja kahdeksannella kannella.

Harjoitukseen osallistuu kymmenen eri tavoin vammaista ihmistä, joilla on mukana yhteensä kahdeksan henkilökohtaista avustajaa. Ennen harjoituksen alkua he ovat ”majoittuneet” kahdeksannen kannen invahytteihin keulan puolelle ja vitoskannelle laivan peräosaan.

Joukossa on useita pyörätuolia käyttäviä sekä näkö- ja kuulovammaisia, yksi CP-vammainen, yksi lyhytkasvuinen, kehitysvammainen ja psyykkisesti vammainen. Ryhmä on jakautunut satunnaisesti kahdelle kannelle, joten pelastajilla ei ole ennakkotietoa, kuka on missäkin hytissä.

Asetelma on toden tuntuinen, vaikka laiva on kiinni Olympiaterminaalin laiturissa. Risteilyjen aikanakaan miehistöllä ei aina ole tietoa, ketkä matkustajista ovat esteellisiä.

– Viime vuonna Helsingin ja Turun

IT INVALIDILIITTO

08-12_IT_4-2018_Evakuointi.indd 10

30/05/2018 23.23

Serenaden miehistö sai hyvää harjoitusta pyörätuolia käyttävien matkustajien kantamisesta portaissa.

Evakuointitilanteessa laivan hissejä ei saa käyttää.

satamista tehtiin noin 16 miljoonaa risteilymatkaa. Arviolta kymmenellä prosentilla matkustajista on jonkinlainen vamma, Mutual Trustin koordinaattori Daniel Saarinen toteaa. Hän neuvoo ilmoittamaan erityistarpeista jo matkan varausvaiheessa.

– Se parantaa varustamoiden ja liikennöitsijöiden valmiuksia kohdata ja pelastaa vammaisia matkustajia.

Avustaja mukana EU:n asetus vammaisten oikeuksista toi varustamoille velvollisuuden avustaa laivaannousussa, jotta pääsy satamaterminaalista laivaan on kaikille esteetön. Risteilyn aikana avustusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole. Siksi monilla matkustajilla on mukana henkilökohtainen avustaja, ja silloin ennakkoilmoitus esteellisyydestä jää helposti tekemättä.

Silja Serenaden kahdeksannella

kannella on 12 invahyttiä, joissa on tavallisia hyttejä suuremmat ovileveydet ja hytissä liikkumista helpottavat tartuntakahvat. Allergia-aspekti on otettu huomioon vinyylimatoilla. Invahytissä matkustaminen ei vielä kerro matkustajan esteellisyydestä, sillä kuka tahansa voi varata sellaisen, ja toisaalta avustajansa kanssa matkustavat vammaiset majoittuvat usein tavalliseen hyttiin.

Matka pelastusveneeseen Evakuointiryhmät ohjaavat ja tarvittaessa avustavat kaikki matkustajat kokoontumispaikalle. Kahdeksannelta kannelta tullaan seitsemännen kannen keula-aulaan, viidenneltä kannelta seiskan peräaulaan. Laivalla pätee sama kuin maissakin; hätätilanteessa hissejä ei saa käyttää. Miehistö saa hyvää harjoitusta pyörätuolimatkustajien kantamisesta portaissa.

Kokoontumispaikat ovat seitsemännellä kannella, koska siltä on pääsy ulkokannen pelastusasemille eli pelastusveneisiin. Ylhäältä ja alhaalta tullaan siis laivan keskelle. Ennen venekansille siirtymistä kaikille jaetaan ja puetaan pelastusliivit. Miehistöllä, matkustajilla ja kaikilla harjoitusta seuraavilla on samanlaiset.

Miehistö saa johtokeskukselta radiopuhelinviestin, että pelastusasema on valmiina vastaanottamaan evakuoitavat. Ensin lähtee liikkeelle keulan puolelle kokoontunut ryhmä.

Hyvässä järjestyksessä matkustajat avustetaan ulkokannelle ja siellä pelastusveneen kohdalle. Hieman kansitason alapuolella olevaan pelastusveneeseen laskeudutaan istumalla kannelle, josta pelastusveneen miehistö nostaa evakuoitavat yksitellen veneeseen. Pelastusveneen penkeillä istuville miehistö jakaa heti lämpöpeitwww.invalidiliittonyt.fi

08-12_IT_4-2018_Evakuointi.indd 11

11

30/05/2018 23.23

KESÄN MATKAILU Pelastusveneessä matkustajille jaettiin lämpöpeitteet.

Mutual Trust laajenee

teitä, vaikka harjoituspäivänä ei erityisen kylmä olekaan. Perän suunnasta tulee toinen ryhmä heti ensimmäisen päästyä veneeseen.

Harjoitus päättyy laivan jättämiseen, mutta pelastusvenettä ei oikeasti lasketa vesille. Sen sijaan pelastusveneestä poistutaan takaisin laivan kannelle, jälleen miehistön avustamana.

Hyvää palautetta Harjoituksen jälkeen arviointikeskustelu käydään laivan kokoustiloissa. Tommi Raitio on osallistunut pelastusharjoituksiin ennenkin, koulutuskeskus Meriturvassa Lohjalla, missä laivojen miehistötkin harjoittelevat.

– Olen törmännyt monenlaisiin opastajiin, mutta täällä henkilöstö oli hyvin tilanteen tasalla. Mitään paniikkimielialaa ei ollut, Raitio sanoo.

Serenaden miehistöllä on ollut kuukauden sisällä jo kaksi aiempaa pelastusharjoitusta, joissa on ollut vammaisia vapaaehtoisia mukana.

– Miehistö on saanut heiltä kysellä, ja meille on tullut paljon tietotaitoa, miten kohdata eri tavoin vammaisia matkustajia, perämies Kristian Kivimäki kertoo.

12

Kuulo- ja näkövammainen Timo Närhi heräsi kotonaan Jyväskylässä jo aamuneljältä ehtiäkseen puolilta päivin Helsingissä alkavaan harjoitukseen.

– Tällä kertaa ei tule moitetta mieleen. Mitä nyt välillä kävi perinteisesti, että opastajilta menivät oikea ja vasen jalka sekaisin, Närhi arvioi.

Hän kertoo käyvänsä risteilyillä harvakseltaan, viime vuonna kuitenkin neljä kertaa.

Kuuroutunut Sari Hirvonen-Skarbö käyttää sisäkorvaistuketta, ja laivalla hänellä on kirjoitustulkki mukana.

– Vammaisena olen onnettomuustilanteessa riippuvainen siitä, mitä henkilöstö sanoo. Ja jos kastun, olen käytännössä kuuro. Siksi oli hyvä, että hyttiin tulleella henkilöstöllä oli valmiina puhelimeen kirjoitettuna teksti, mistä on kyse. Iso fontti näkyi hyvin, Hirvonen-Skarbö kehuu.

Laivan miehistö sai häneltä kiitosta myös osaamisesta katsoa kasvoihin kuulovammaiselle puhuessaan.

– En osaa viittomia, mutta luen huulilta. Jos joku puhuu takana, en saa selvää. Harjoituksen aikana osattiin kertoa myös, milloin odotetaan. l

MUTUAL TRUST on vammaisten, pelastusviranomaisten ja liikennöitsijöiden välinen pelastusyhteistyöhanke, joka käynnistyi keväällä 2016. Invalidiliitto on mukana hankkeessa, jonka suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.

Projektissa tehtävien harjoitusten tarkoituksena on parantaa varustamoiden valmiutta kohdata ja pelastaa vammaisia matkustajia, mutta myös saada vammaiset valmistautumaan erilaisia hätätilanteita varten paremmin.

– On hienoa huomata, kuinka uusi tieto ja ymmärrys lisää luottamusta eri toimijoiden välillä, Mutual Trustin koordinaattori Daniel Saarinen iloitsee.

Liikennöitsijöistä hankkeessa ovat tähän asti olleet mukana muutkin varustamot kuten Viking Line Eckerö Line sekä Espoon ja Sipoon saaristoliikennettä hoitava NorsöLine, mutta Mutual Trust laajenee myös lento- ja junaliikenteeseen.

Saarisen mukaan lentokoneen evakuointiharjoitus yhdessä Finnairin kanssa järjestetään toukokuussa, VR:n kanssa harjoitellaan syksyllä.

Lisätietoja: › mutualtrust.fi › tallinksilja.fi/vammaispalvelut

IT INVALIDILIITTO

08-12_IT_4-2018_Evakuointi.indd 12

30/05/2018 23.23

KESÄN MATKAILU Ranskalaisten matkatoimistojen tarjonta poikkeaa pohjoismaisesta ajattelusta.

Lähtökohtana ei ole niinkään esteettömän kohteen löytäminen vaan vastoinkäymisten voittaminen.

Esteettömät matkat nostavat suosiotaan Paitsi liikuntavammaisten myös muiden liikuntarajoitteisten matkustushalut ovat lisääntyneet siinä määrin, että Euroopassa on jo useita vain tämän asiakasryhmän tarpeisiin keskittyviä matkanjärjestäjiä. Väestön vanhentuessa esteettömyysmatkojen tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu myös Suomessa.

Teksti Virpi Latva ja Tapio Rusanen Kuvat Eria Resort ja Raphaël/ Yes Wheels Can sekä Matka-Agentit

E

steettömyysmatkat voi karkeasti luokitella lepomatkoihin ja seikkailumatkoihin. Leppoista lomaa auringossa hakeville tarjotaan ympäristö, missä on helppo liikkua itsenäisesti pyörätuolilla niin kadulla kuin hotellissakin.

Sitten on niitä huimapäitä, jotka laskevat kosken kanootilla tai kiipeä-

vät vaikka Mount Everestille, kunhan matkanjärjestäjä huolehtii kuljetuksista ja apuvälineistä.

Suomalaisten matkatoimistojen tarjonta keskittyy leppoisiin aurinkolomiin, jotka kiinnostavat paitsi liikuntavammaisia, myös ikääntymisen tuomista liikuntarajoitteista kärsiviä.

– Esteettömyysmatkamme on suunniteltu asiakkaille, joilla on jonwww.invalidiliittonyt.fi

13-15_IT_4-2018_Esteettömyysmatkat.indd 13

13

30/05/2018 15.48

KESÄN MATKAILU

kinasteinen liikuntarajoite eli he käyttävät pyörätuolia tai rollaattoria. Iän myötä tulevat liikuntaesteet tulevat lisääntymään, mikä on meillä otettu jo huomioon matkaohjelmissa, kertoo Matka-Agenttien toimitusjohtaja Jorma Kukkonen.

Nykyisellään esteettömyysmatkojen osuus on kuutisen prosenttia Matka-Agenttien koko liikevaihdosta.

Yrityksella on toimipisteet Helsingissä, Porvoossa, Joensuussa ja Turussa.

Myös puhelimitse ja netin kautta saa hyvin matkatoimistopalvelua.

– Teneriffa ja Gran Canaria ovat parhaita kohteita. Varsinkin Kanarian saarten kaupunki-infrastruktuuri on Euroopan kohteista ylivoimainen.

Sen sijaan matkat vanhoihin historiallisiin kaupunkikohteisiin ovat usein ongelmallisia.

– Toki liikuntarajoitteisille voidaan järjestää myös kokemusmatkoja, kunhan varmistetaan matkan toimivuus ja soveltuvuus, Jorma Kukkonen sanoo. Hänen mielestään esteettömän matkailun avainkohtia ovat lentokenttäpalvelut sekä se, että myös hotellin julkisten tilojen suunnittelussa on ajateltu liikuntarajoitteisia.

14

Matka-Agentit järjestää vuosittain muutamia ryhmämatkoja Teneriffalle sekä Espanjan Aurinkorannikolle, Italian Toscanaan ja esimerkiksi Kroatiaan.

Teneriffan matkoihin kuuluvat reittilennot veroineen, esteettömät lentokenttäkuljetukset, majoitus huoneistohotellissa, aamiaiset ja illalliset ilman ruokajuomia sekä matkanjohtajan palvelut. Matkoihin ei sisälly henkilökohtaista avustajapalvelua.

Matka-Agentit ovat tiettävästi ainoa säännöllisesti liikuntaesteisten matkoja järjestävä matkatoimisto Suomessa.

Matka-asiantuntija Miranda Nuotion mukaan yritys järjestää paljon erilaisia ryhmämatkoja asiakkaiden toiveiden mukaan. Mukana on myös kokeneet matkanjohtajat.

– Ryhmät voivat olla 10-30 hengen kokoisia ja matkoja järjestetään

”

TENERIFFA JA GRAN CANARIA OVAT PARHAITA KOHTEITA.

Karibian risteilyistä Japanin matkoihin. Matkat tehdään mielellään sellaisiin paikkoihin, joihin saadaan järjestettyä suorat lennot. Paljon on myös kaupunkilomia asiakkaiden toiveiden mukaan.

Kaikki räätälöidyt ryhmämatkat eivät Matka-Agenttien nettisivuilla näy.

Nuotion ohella Matka-Agenttien esteettömiä lomia järjestelevät Lotta Yttring ja Hanna Kallio.

Seikkailumielellä Ranskalaisten matkatoimistojen tarjonta on kaukana pohjoismaisesta esteettömyysajattelusta. Matkan suunnittelussa ei keskitytä niinkään kohteen sopivuuteen, vaan siihen, miten esteet voitetaan. Liikuntarajoitteisten seuramatkalla uskaltaudutaan Pariisin katuvilinään, New Yorkin metroon ja Brasilian Rio de Janeiron sambakarnevaaliin. Jos kohteissa ei ole tarvittavaa välineistöä, paikan päällä on vastassa joku, joka varustaa ja auttaa liikkumisessa.

– Ajatuksemme on, että pyörätuoli tai rollaattori on liikuntamuoto, ei niinkään liikuntarajoite. Onnistunut esteetön matka on kuitenkin pikkutarkan

IT INVALIDILIITTO

13-15_IT_4-2018_Esteettömyysmatkat.indd 14

30/05/2018 15.48

Esteettömässä huoneistohotellissa Mar y Solissa Teneriffan etelärannikolla Los Cristianoksen palvelujen lähellä on tilavat huoneistot, ja tarjolla on myös esteettömiä retkiä.

Kreikan Eria Resort on yksi suomalaisten matkanjärjestäjien suosimista esteettömistä hotelleista. Myös Kreetan kaduilla voi liikkua kätevästi pyörätuolilla tai rollaattorilla.

ennakkosuunnittelun varassa. Jokainen yksityiskohta on suunniteltava etukäteen.

Siitä huolimatta lähes jokaisella matkalla sattuu yllätyksiä, kertoo Loiren laaksossa sijaitsevan Access Tourisme -matkatoimiston johtaja Dominique Dupuis.

Hänen mukaansa ranskalaisten liikuntarajoitteisten asiakkaiden tarpeet ja toiveet ovat hyvin yksilöllisiä.

– Toiset hakevat lepoa ja aurinkoa, mutta toiset vieraan kulttuurin tuulahduksia ja kaupungin vilinää. Lähdemme liikkeelle siitä, että mikään ei ole mahdotonta. Joissakin kohteissa matkan järjestäminen vain vaatii enemmän työtä, Dominique Dupuis kertoo.

Myös esimerkiksi Pariisin turistitoimisto on havahtunut huomaamaan liikuntarajoitteisten turistien olemassaolon. Suurkaupunki ahtaine hotelleineen, kapeine jalkakäytävineen, metroineen ja lukuisine portaineen ei ole mikään pyörätuolimatkailijan paratiisi. Mutta jos sinne asti selviää, turistitoimistosta voi varata korvausta vastaan pyörätuolia työntävän oppaan. Palvelun nimi on Paris on wheels. l Lue lisää: › matka-agentit.fi › access-tourisme.com › wheelchairtraveling.com

”

TOISET HAKEVAT LEPOA JA AURINKOA, JA TOISET VIERAAN KULTTUURIN TUULAHDUKSIA JA KAUPUNGIN VILINÄÄ.

Nepal huolissaan uroteoista LIIKUNTARAJOITTEISTEN ja näkövammaisten elämysmatkojen lisääntyminen huolestuttaa Nepalin turismista vastaavia viranomaisia. Tämä suosittu matkakohde haluaa kieltää vakavasti vammautuneden ja hyvin iäkkäiden kiipeilijöiden pääsyn Mount Everestille.

Amerikkalainen Erik Weihenmayer oli vuonna 2001 ensimmäinen Mount Everestin huipulle kiivennyt sokea. Uusiseelantilainen Mark Inglis teki vuonna 2006 saman matkan ilman jalkoja. Japanilainen Yuishiro Miura puolestaan saavutti tämän maailman korkeimman vuoren huipun siitä huolimatta, että ikää oli kertynyt jo 80 vuotta.

Onnistuneiden urotekojen ohessa yli 200 kiipeilijän maallinen matka on päättynyt Everestin rinteille.

www.invalidiliittonyt.fi

13-15_IT_4-2018_Esteettömyysmatkat.indd 15

15

30/05/2018 15.48

KESÄN MATKAILU

Kaksoiskaupungin Los Christianoksen ja Playa de las Américasin alue Teneriffan lounaisosassa sopii hyvin esteettömään matkailuun. Saaren pääkaupunki Santa Cruz on koillisosassa.

› björka-assistans.se › Facebook: Teneriffan avustajapalvelut › spain-tenerife.com/fi › wheelchairtraveling.com

Teneriffalla on helppo liikkua Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan erityisopettaja Marja Pelkosen voi sanoa hurahtaneen Kanarian saarten Teneriffaan loma- ja asuinpaikkana. Esteettömällä Etelä-Teneriffalla saa myös avustajapalveluja.

Teksti Tapio Rusanen

CP-VAMMAN TAKIA liikuntaesteinen

Marja Pelkonen löysi Teneriffan 1990-luvun alussa ja havaitsi sen rauhaisaksi ja turvalliseksi lomakohteeksi, jossa oli hyvä ulkoilusää talvilomien aikana. Hän viettääkin nykyään EteläTeneriffalla talvisin 4-5 kuukautta ja asuu muulloin Järvenpäässä.

– Ihastuin kauniiseen rantamaisemaan, aurinkoon, hyvään ruokaan ja siisteihin hotelleihin. Tuosta on jo kulunut aikaa yli 20 vuotta ja olen saanut tutustua syvällisemmin tähän tuliperäiseen saareen, sen luontoon, eri kaupunkeihin ja nähtävyyksiin sekä monipuoliseen ja kiinnostavaan harrastus- ja kulttuuritarjontaan.

Teneriffalla käy tuhansia liikuntavammaisia ja muita vammaisia ihmisiä Pohjois- ja Keski-Euroopasta talvikuukausina lomailemassa. Monet viettävät saarella talvisin useita kuukausia, jotkut asuvat 5-6 kuukautta vuodesta ja kotimaassaan kesäkauden.

Lounaiskulman edut Erityisesti Teneriffan lounaisosassa Los Christianoksen ja Playa de las Américasin alueen rakennettu ympä-

16

ristö on hyvin esteetöntä, vaikka kaupunkeja ympäröivät kukkulat ja korkeuserojakin on melkoisesti. Kilometrien pituinen rantakatu on esteetön, tosin aika ajoin myös täynnä jalankulkijoita.

Suurimpaan osaan hotelleista on esteetön sisäänpääsy ja monissa hotelleissa löytyy huoneita, joissa pyörätuoliasiakas pystyy asumaan.

– Ulkona syöminenkin on halvempaa kuin Suomessa ja ravintoloihin ja kuppiloihin on laajalti tehty esteetön sisäänpääsy. Lisäksi invavessoja löytyy joistakin ravintoloista ja rantakadulla on muutamia, Marja Pelkonen lisää.

– Rakastan ulkonaoloa ja liikkumista. Los Christianoksesta olen löytänyt itseäni tyydyttävät liikuntamahdollisuudet; on lämmin esteetön uima-allas, tuolijumppaa, tuolijoogaa, meditaatioharjoituksia, kyynärsauvoilla kävelymahdollisuuksia hiekkarannalla. ja käsipyöräily ja kelaaminen rantakadulla sujuu hyvin.

– Täällä on myös esteetön uimaranta, jossa on avustajia, jotka auttavat mereen uimaan menossa. Sukel-

luskoulu vammaisille ihmisille löytyy myös, jos rohkeus riittää tällaiseen urheiluun.

Halukkaat voivat vuokrata kolmipyöräisen moottoripyörän kuljettajan kanssa viemään vaikka vuoristokylään ajelulle. Ostosmahdollisuudet Los Christianoksessa ja Playa de las Americasissa ovat hyvät, ja kaksi kertaa viikossa rannalla on isot markkinat.

Pienen matkan päästä kaupungeista on myös isoja ostosparatiiseja, merkkivaatteiden outlet-myymälöitä ym.

Ruotsalaisapua Vammaisen ihmisen matkustelu Teneriffalla vaatii Pelkosen mukaan joitakin erityisjärjestelyjä. Itse hän on löytänyt ruotsalaisen avustajafirman Björka Assistans Ab:n, jonka Teneriffan toiminnasta vastaavasta Benny Hanssonista ja hänen vaimostaan Kasiasta on tullut vuosien myötä hänelle hyviä ystäviä.

– Kasia on myös toiminut minulle henkilökohtaisena avustajana parina viime vuonna. Bennyn kanssa ollaan tehty monet mukavat ja elämykselliset reissut ympäri saarta.

IT INVALIDILIITTO

16-17_IT_4-2018_Teneriffa.indd 16

30/05/2018 15.22

Marja Pelkonen työskenteli viimeiset 20 työvuottaan Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa (Validia Ammattiopisto, nykyinen Spesia).

Hän on myös psykodraamaohjaaja ja työnohjaaja.

Benny on sairaanhoitaja ja kokenut avustaja ja toiminut Teneriffalla 1982 alkaen, ja hän tuntee saaren kaikki palvelut. Hän on toiminut Etelä-Amerikassa matkaoppaana ennen nykyistä vammaisiin erikoistunutta avustajapalvelutoimintaansa.

– Ruotsalaisille ja norjalaisille laadukasta avustajapalvelua ja retkitoimintaa on järjestetty jo useita kymmeniä vuosia täällä. Nyt olen näitten kokeneitten, sydämellisten, taitavien ihmisten kanssa tuomassa suomalaisille vammaisille tätä samaa vammaisten turistien palvelua helposti saavutettavaksi, Pelkonen sanoo. Hän on kääntänyt Björka Assistansin nettisivut (www.björka-assistans.se) suomeksi, joten palveluun pääsee helposti tutustumaan ennakkoon ja myös tilaamaan avustajan Teneriffan eteläosan matkalleen.

– Teen itse yhteistyötä Björkan kanssa, enkä ole heillä töissä. Autan suomalaisten asiakkaiden palvelussa, opastamisessa ja avustajatilausten kanssa. Tarvittaessa myös annan keskusteluapua ja koutsaan Björkan asiakkaita, jotka haluavat miettiä elä-

määnsä ja suhdetta itseensä.

– Olen Invalidiliiton liittovaltuustossa nyt ensimmäistä kautta ja vammaisalan osaamiskeskus Etevan varapuheenjohtaja sekä Järvenpään Invalidien hallituksen ja vielä Järvenpään vammaisneuvoston jäsen. Tunnen siis hyvin vammaisten ihmisten elämää ja uskon sen auttavan tässä avustamisvälityksessä.

– Puhun myös ruotsia ja englantia.

Minulla itselläni on CP-vamma, liikun lyhyitä matkoja kahden kyynärsauvan kanssa ja muulloin sähköskootterilla.

Sovi asioista ennakkoon Pelkosen mukaan yrityksen perimä tuntipalkkio vastaa henkilökohtaisen avun kiinteämääräistä korvausta.

Avustajahintataso on Teneriffalla hieman halvempi kuin Suomessa yksityisten kotipalvelufirmojen hintataso.

Suomalaiset yleensä maksavat avustajansa itse Teneriffalla ja saavat kuittia vastaan rahat takaisin kotikunnan vammaispalvelusta.

– Kannattaa keskustella vammaispalvelun kanssa asiasta ennen matkaa ja muistaa pyytää vammaispalvelus-

ta päätös ostaa henkilökohtaista apua matkan aikana, Pelkonen muistuttaa.

Marja Pelkonen listaa tilanteita, joisa lisäapu on ehkä tarpeen: – Ehkä matkustat yksin tai vammaisten ystäviesi kanssa ja tarvitsette vain joskus apua (esimerkiksi aamuisin tai suihkussa käydessä tms.), ehkä matkustat henkilökohtaisen avustajasi kanssa tai omaisesi kanssa ja tarvitsette lisäapua aamutoimiin tai suihkussa käynteihin.

– Tai ehkä avustajasi on töissä vain kahdeksan tuntia päivässä ja tarvitset hiukan lisäapua iltaisin. Tai avustajasi pitää vapaapäivän loman aikana ja haluat tilata apua tuolle päivälle.

Monet suomalaiset luonnollisesti haluavat suomea puhuvan avustajan.

Ottamalla Pelkoseen yhteyttä hyvissä ajoin ennen lomaa, voi ruotsalaisyrityksen kautta koettaa järjestää suomea puhuvan avustajan ja tarvittaessa retkioppaan käyttöön, jotta lomasta tulisi turvallinen ja antoisa. Björkan ihmiset ovat apuna, oppaana lentokenttäkuljetuksissa, räätälöidyillä saariretkillä, sairastapauksissa ja ongelmatilanteissa. l www.invalidiliittonyt.fi

16-17_IT_4-2018_Teneriffa.indd 17

17

30/05/2018 15.22

KESÄN MATKAILU Teksti Tapio Rusanen Kuvat yhdistysten albumit

voi vuokrata MARKO SAARENPÄÄ

Muutamat invalidiyhdistykset vuokraavat esteettömiä lomapaikkansa tiloja myös muille, yhdistysten ulkopuolisille henkilöille. Edullisia tiloja on tarjolla monenlaiseen tarpeeseen.

Nämä viisi vastasivat IT-lehden kyselyyn.

Mikkelin Seudun Invaliden Lahdenpohjan tuvan terassilta avautuu näkymä järvelle. Pihalla on myös grillikatos tuvan edustalla.

Lahdenpohja Mikkelin Seudun Invalidit vuokraa Lahdenpohjan toimintakeskuksensa tiloja. Ihastjärvellä, Hietajärven rannalla sijaitsevasta Lahdenpohjasta on noin viiden kilometrin matka Mikkelin keskustasta.

Lahdenpohjassa on ympäri vuoden varattavissa täysin varusteltu tuparakennus kahdella saunalla. Lisäksi piha-alueella on grillikatos, jossa on kaasugrilli. Luontoa voi tarkkailla esteettömällä luontopolulla. Yhdistys vuokraa tupaa illanviettoja ja muita tapahtumia varten alkaen 120 euroa riippuen henkilömäärästä.

Piha-alue, tuparakennus, grillikatos sekä luontopolku ja majoitustilat 12 henkilölle ovat esteettömiä. Majoitustilaa on 12 hengelle kuudessa kahden hengen täysin varustellussa huoneessa. Kahdessa isossa huoneessa on suihku ja WC huoneen yhteydessä, neljässä pienessä huoneessa suihkutila ja WC käytävän varrella.

Invalidiliiton jäsenille ison huoneen taksa on 52 e/vrk ja pieni huone 46 e/vrk. › Lahdenpohjan toimintakeskus, Lahdenpohjantie 1, 50970 Mikkeli. Varaukset Mikkelin Seudun Invalidit ry:n toimistosta ma-pe klo 9-14, puh. 0400 849 224, kesäaikaan Lahdenpohjasta puh. 050 366 8178, www.miksinval.fi.

18

IT INVALIDILIITTO

18-21_IT_4-2018_Kesapaikat.indd 18

30/05/2018 15.16

Tampereen yhdistyksen Aitorannan juhannustaikaa viime kesältä Näsijärven maisemissa.

Paikalla voi vaikka pelata porukalla bocciaa.

Aitoranta Tampereen Seudun Invalidit vuokraa kesäkoti Aitorantaa, joka sijaitsee Aitolahdessa, luonnonkauniilla paikalla Näsijärven rannalla noin 16 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Lomakaudella on mahdollisuus vuokrata syyskuun alkuun saakka eritasoista majoitusta itsepalveluperiaatteella. Myös päärakennuksen salia ja saunan takkatupaa vuokrataan kokous- ja juhlatilaisuuksiin.

Aitorannassa on viisi mökkiä, joissa on sähkölämmitys, kahvinkeitin, jääkaappi ja mikro, yhteinen keittotila ja ulko-wc. Päärakennuksessa on juhlasali ja keittiö sekä majoitustilaa; alakerrassa kaksi huonetta ja yläkerrassa kahdeksan huonetta. Siellä on kolme wc:tä, joista yksi inva-wc.

Aitorannassa on kaksi saunaa takkahuoneineen, kaksi ulkogrilliä ja savustusuuni. Pari soutuvenettäkin löytyy.

Hinnat ovat 12-27 euroa vuorokaudelta ja 50-68 euroa viikolta. Yleiset saunavuorot on ke ja la kolmella eurolla ja tilaussaunan saa 10 henkilölle kolmeksi tunniksi 150 eurolla, lisätunnin 40:lla.

Juhlasalin keittiöineen saa puolipäivävuokralle (6 h) 75 eurolla, päiväksi 150 eurolla ja viikonlopuksi 400 eurolla. › Kesäkoti Aitoranta, Hirviniementie 375, 33680 Tampere, Lisätiedot: Hilkka-Anneli Reentie, puh.

040 838 9787​, tsiry.posti@gmail.com, www.tsiry.net www.invalidiliittonyt.fi

18-21_IT_4-2018_Kesapaikat.indd 19

19

30/05/2018 15.16

KESÄN MATKAILU

Heinolan Seudun Invalidien Syvälahti on jylhäpiirteisen AlaRäävelin rannalla.

Kesäkoti hankittiin yhdistykselle vuonna 1967.

Syvälahti Heinolan Seudun Invalidien Kesäkoti Syvälahti on noin 11 kilometrin päässä Heinolan keskustasta. Syvälahden tiloja vuokrataan syyskuun puoliväliin saakka.

Päärakennus sopii kokouksiin ja vaikkapa syntymäpäivien viettoon hintaan 50 euroa / päivä. Kolme mökkiä on vuokrattavissa 20-30 euron vuorokausihintaan. Päärakennuksessa sekä mökeissä jääkaapit ja keittomahdollisuudet. Ala-Rääveli-järven rannalla on hieno vanha sauna järven rannalla. › Lisätiedot: Jarmo Asp, 045 310 9929 ja Mika Olavi Martikainen, 045 135 3571.

Sähköposti: aspjarmo2@gmail.com, Kesäkoti Syvälahti, Hietaniementie 157, 18300 Heinola.

Kuhmon Invalidien Invapirtti on aivan Kärenjärven rannalla. Erillisessä saunarakennuksessa on myös oleskeluhuone.

Invapirtti Kuhmon Invalidien kesäpaikka on Invapirtti. Sylväjänsalmessa sijaitsevaan lompaikkaan on matkaa noin 10 kilometriä keskustasta. Päärakennuksessa on pirtti, tupakeittiö, yläkerrassa kaksi makuuhuonetta, petipaikkoja neljälle. Lisäksi on kaksi nukkuma-aittaa (3-4 hlöä per aitta, ei lämmitystä).

Pirtissä on sähköt aurinkopaneeleilla, takka, kamina, kaasulämmitin, kaasuhella, jääkaappi, vesipumppu. Pihalla on aggregaatti ja kellari. Erillisessä saunarakennuksessa on oleskeluhuone (kaksi nukkumapaikkaa, kamina), pukuhuone ja puulämmitteinen sauna. Matalassa rannassa on soutuvene, pihassa nuotiopaikka penkkeineen. Vuokraus mahdollista 30.9. saakka tai sopimuksen mukaan.

Invapirttiä voi vuokrata vuorokaudeksi 70 eurolla /vrk ja viikoksi 490 eurolla. Erikoisuutena on juhannus 300 eurolla. Vuokraaja tuo omat liinavaatteet ja loppusiivous maksaa 80 euroa. › Kuhmon Invapirtti, Notkontie 18, 88900 Kuhmo. Lisätietoja: Tuija Huusko p. 040 544 9752, tuija.huusko12@ gmail.com tai Martti Pulkkinen 046 909 8040.

20

IT INVALIDILIITTO

18-21_IT_4-2018_Kesapaikat.indd 20

30/05/2018 15.16

Päättiä Helsingin Invalidien Yhdistys vuokraa Päättiän lomakylän tiloja. Päättiä sijaitsee Kanta-Hämeen puolella Lopella Pilpalan kylässä. Matkaa on Helsingistä noin 70 kilometriä. Piha-alueella on grillikatos, kuusi loma-asuntoa ja huoltorakennus, jossa ruokailutilat, keittiö, suihku ja inva-wc. Päättiäislammen rannalla on myös rantasauna.

Päättiältä voi vuokrata mökin koko kesäksi hintaan 1290 euroa tai puoleksi kesää hintaan 670 euroa.

Kuukausivuokra on 390 euroa, kahden viikon vuokra 250 euroa ja viikkovuokra 170 euroa. Vuorokauden hinta on 40 euroa. Alueella on vuokran myös asuntovaunupaikkoja 20 eurolla vuorokaudeksi, 55 euron viikkohintaan. Kuukauden hinta on 130 euroa ja koko matkailukauden 590 euroa.

Päättiän lomakylä, Päättiäntie 47, Pilpala

Helsingin Invalidien Yhdistyksen Päättiän lomakylässä on kuusi lomaasuntoa vehreässä pihapiirissä.

› Lisätietoja: www.hiy.fi/lomakylat/ paattian-lomakyla Varaukset puh. 045 657 8686

”

PÄÄTTIÄLTÄ VOI VUOKRATA MÖKIN KOKO KESÄKSI.

Ford Transit, VW Transporter, Citroen, Peugeot ...

Hissi ja takaovet kauko-ohjauksella. 6-tiepenkki käsihallintalaitteet, ylläpitolaturi, Eber-lämmitin kellolla, peruutuskamera. Katsastettu ja huollettu.

Tuomme Euroopasta ja varustelemme invalidiautoja, kysy lisää.

!

YTSIY MY ITSELLE OMA!

TILAA

Moc Trans Oy

Juhani Kuusisto 050-5981120 www.moctrans.fi Juha Kuusisto 040-7707274 juha@moctrans.fi

www.invalidiliittonyt.fi

18-21_IT_4-2018_Kesapaikat.indd 21

21

30/05/2018 15.16

KESÄN MATKAILU

Sähkärillä suolle

– kelaillen erämaahan Suomen luontoon on rakennettu kymmeniä esteettömiä retkikohteita, jotka sopivat keille tahansa, joita helppo eteneminen maastossa viehättää.

Teksti Sirpa Palokari Kuvat Petri Jauhiainen/SoveLi

K

aakkurin huuto erämaassa, taimenien tanssi joutuisasti juoksevassa purossa ja kukkaan heränneiden suopursujen huumaava aromi… Aitoa, monimuotoista suomalaista luontoa pääsee kokemaan kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla, mutta ihanan luontonautinnon voi löytää myös kaupunkien ulkoilumetsistä.

Luontoretkikohteiden esteettömyyttä on kehitetty viime vuosina paljon. Usein esteettömyys tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös avustajaa tarvitaan. Aktiivisimmat luontoliikkujat käyttävät retkillä uusia apuvälineitä kuten maastopyörätuoleja.

Ympäri Suomen Metsähallituksen ylläpitämissä kansallispuistoissa löytyy useita esteettömiä reittejä eri puolilla Suomea. Ne on tehty tasoittamalla ja pinnoittamalla polkuja, jolloin pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä kulkeminen käy hel-

22

pommin. Niiden varrella on usein esteetön käymälä ja tulentekopaikka.

Kansallispuistoista löytyy myös leveitä pitkospuureittejä, joita pitkin saattaa päästä pyörätuolilla hyvinkin pitkälle.

Jos kohteessa on lintutorni, sinne on saatettu rakentaa pyörätuoliramppi ja katselulava. Esimerkiksi maan upeimmalle kosteikolle Liminganlahdelle Oulun lähistöllä käy helposti kaikkien lintujenystävien tie. Siellä liikuntaesteiset on huomioitu pysäköintipaikoista lähtien. Virkkulan hulppealle lintutornille johtavat 600 metrin

”

SOVELI RY UURASTAA ESTEETTÖMÄN LUONTOLIIKUNNAN ETEEN.

pituiset pyörätuolipitkospuut. Tornista voi tiirailla koko päivän myötävalossa vesialueen runsaslukuisia siivekkäitä. Kiikariin osuvat muun muassa kuovit, viklot ja suokukot, sattumoisin vaikkapa mustapyrstökuiri.

Uutta ihasteltavaa luontoihmisille tarjoaa viime vuonna perustettu Hossan kansallispuisto, jossa niin ikään on satsattu esteettömyyteen; reittejä on useita ja ne ovat monipuolisia. Pisimmällään voi kelata 1,5 kilometrin päähän Muikkupuron laavulle.

Hossassa on myös useampi esteetön vuokrakämppä yöpymistä varten.

Lisäksi alueella on neljä kalastuslaituria, joilta voi kalastaa pyörätuolista.

Repovesi suosittu Kymenlaaksossa sijaitseva Repovesi on yksi valtakunnan vilkkaimmista kansallispuistoista. Myös siellä reitistöä kehitetään jatkuvasti. Syynä on eroosion estäminen ja luontoarvojen säilyttäminen, mutta myös esteettömyyden lisääminen.

IT INVALIDILIITTO

22-26_IT_4-2018_Puistot.indd 22

31.5.2018 7.44

HEIDI HÖLSÖMÄKI

SoveLi kehittää liikunnan yhdenvertaisuutta yhdessä kumppaneidensa kanssa.

Metsähallituksen Polku luontoon -hankkeessa edistetään soveltavaa luontoliikuntaa.

Likkojen Lenkki taas on kehittänyt saavutettavuuttaan avustajien ja lyhyen reitin avulla niin, että eri tavoin liikkuvat likat kokevat olevansa tervetulleita lenkille. Tänäkin vuonna helteisellä lenkillä nähtiin esimerkiksi pyörätuolilla, kepin avulla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvia naisia.

www.invalidiliittonyt.fi

22-26_IT_4-2018_Puistot.indd 23

23

31.5.2018 7.44

KESÄN MATKAILU Metsähallitus toteuttaa yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n ja kumppaniverkoston kanssa Polku luontoon -kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa luontoelämykset entistä paremmin kaikkien ulottuville. Kuva on Punkaharjulta Polku luontoon -kiertueelta.

Metsähallituksen puistonhoitaja Anne Pyykönen sanoo, että Repovedellä, kuten muissakin kansallispuistoissa, rakenteita korjattaessa tai uusia rakennettaessa huomioidaan samalla myös esteettömyyttä. Repovedellä on haasteensa, sillä maasto on hyvin vaihtelevaa ja korkeuserot suuret.

Etenkin lapsiperheiden vetonaula on Lapinsalmen sisääntulolta lähtevä reitti, jossa Kapiansalmi ylitetään riippusiltaa pitkin. Silta on kapea, eikä sitä pääse kulkemaan pyörätuolilla.

Vesistön voi silti ylittää jännällä tavalla Ketunlenkin lossilla, kunhan mukana on avustaja.

– Ketunlenkkiä kestävöidään ja tasoitetaan joiltakin osin, mutta sen kiertäminen kokonaisuudessaan ei onnistu pyörätuolilla eikä lossia ole tehty esteettömäksi, Pyykönen kertoo.

Esteettömyyttä kohennetaan Sukeltajanniemen telttailualueella, jonne pääsee Repoveden pohjoispäästä Saarijärven sisäänkäynniltä. Sinne on pian tulossa myös invakäymälä, lisäksi hiekkapolkua kestävöidään ja nuo-

24

tiopaikkaa parannetaan. Myös kansallispuiston eteläpäästä Tervajärven sisäänkäynnin lähistöllä sijaitsevaa Talaksen tulentekopaikkaa kunnostetaan esteettömäksi.

Puiston sisäosissa retkeily onnistuu kenties parhaiten saapumalla vesitse Orilammen majalta Kuutin kanavalle.

Siellä on iso laituri, jota ollaan entisestään laajentamassa. Karhulahdelle pääsee kanootilla tai laivalla, mutta rantautuminen riippuu aluksen varustetasosta.

Pyykönen on pannut merkille, että Repovedellä tapaa harvemmin pyörätuolilla kulkijoita, sillä melkein kaikki kohteet ovat maastonsa takia vaativia.

Esteettömyyden parantaminen on silti jatkuva tavoite. Itä-Suomen alueelta hän mainitsee myös Punkaharjun, jonne avattiin juuri Topeliuksenpolku uudistettuna ja kestävöitynä.

– Ensi vuonna Punkaharjun Karjalankallion laavulle rakennetaan invakäymälä ja tehdään muita pieniä uudistuksia.

Esteettömyyttä on monenlaista

”

METSÄHALLITUKSELLA ON HYVÄ TAHTOTILA LUODA KAIKILLE SOVELTUVIA RETKEILYKOHTEITA.

Soveltava Liikunta SoveLi ry uurastaa esteettömän luontoliikunnan eteen.

Yhdistys on tehnyt viisi vuotta yhteistyötä Metsähallituksen kanssa kouluttamalla henkilöstöä uudenlaiseen luonnossa kulkemisen ajatukseen. SoveLilla on tarjota käyttäjäkokemuksia ja kehittämisideoita yhdistyksen 20 jäsenjärjestöltä ja heidän jäsenistöltään, ja myös kunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta löytyy paljon tietotaitoa.

IT INVALIDILIITTO

22-26_IT_4-2018_Puistot.indd 24

31.5.2018 7.44

Liminganlahden luontokeskukselta Virkkulan lintutornille vie esteetön polku. Lintutornilla pääsee pyörätuolilla alatasolle, mistä voi tarkkailla lintuja.

– Täysin esteetöntä luontokohdettahan ei ole olemassakaan, mutta useimmissa kohteissa voidaan parantaa saavutettavuutta, SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen sanoo.

– Metsähallituksella on hyvä tahtotila luoda kaikille soveltuvia retkeilykohteita. Täysin esteetöntä luontokohdettahan ei ole olemassakaan, mutta useimmissa kohteissa voidaan parantaa saavutettavuutta, SoveLin asiantuntija Virpi Mäkinen sanoo.

Hän toteaa, että esteettömyyskokemus on myös aina yksilöllinen.

– Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä vaan siinä otetaan huomioon esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaation, mielen kuntoon ja viestintään liittyvät asiat.

Liikkumisrajoitteita on monenlaisia, niin vammojen, sairauksien kuin iänkin tuomia. Esteettömyyden kokemukset vaihtelevat ihmisen kunkin hetkisestä kunnosta riippuen, lisäksi muuttujia ovat säät ja vuodenajat.

Jollekin esteetön luontoreitti tarkoittaa riittävää määrää levähdyspenkkejä, toiselle tasaista, tiivistä maapohjaa, jolla pyörätuoli rullaa joutuisasti.

– Suurin ja tärkein työ on saada kohdekuvaukset luontoon.fi-sivuille

kuntoon ja saada kohteisiin esteettömät wc:t.

SoveLi kannustaa Metsähallitusta markkinoimaan reippaasti esteettömiä kohteitaan siitäkin huolimatta, että retkeilijöiden kokemukset, vaatimukset ja palautteet vaihtelevat.

– Nettisivuilla kannattaa kuvailla tarkasti ja yksityiskohtaisesti esteettömiä kohteita sekä tarjolla olevia luontopalveluja. Näin liikkuja voi itse ratkaista, soveltuuko reitti hänen tarpeisiinsa.

Aito luontokokemus Helposti tavoitettavien luontokohteiden haittapuoli on se, että reitit ovat lyhyitä ja loma-aikoina niillä kulkee paljon ihmisiä. Se ei välttämättä miellytä luonnonrauhan etsijää. Tämän tietäen osa esteettömyyttä tarvitsevista luontoihmisistä räätälöi itselleen omat retkipaikkansa.

Jotkut ovat keksineet retkeillä ruuhka-aikojen ulkopuolella; kalojen levollinen narraaminen tai lintu-

LUONTOON.FI Sivusto suosittelee esteettömille retkille: ›› Etelä-Konneveden kansallispuisto ›› Hossan kansallispuisto ›› Laajalahden luonnonsuojelualue ›› Langinkosken luonnonsuojelualue ›› Leivonmäen kansallispuisto ›› Liminganlahden luontokeskus ›› Napapiirin retkeilualue ›› Muuksion kansallispuisto ›› Paukaneva ›› Seitsemisen kansallispuisto ›› Teijon kansallispuisto

www.invalidiliittonyt.fi

22-26_IT_4-2018_Puistot.indd 25

25

31.5.2018 7.44

KESÄN MATKAILU

Kilometri meren rantaa HELSINKIIN on valmistunut

kaupungin pisin esteetön pitkospolku, jota pitkin voi kelata myös pyörätuolilla. Lähes kilometrin mittainen pitkospolku kulkee Vantaanjoen sillan läheltä Pornaistenniemestä Lammassaareen, jonne on rakennettu nykyisen lintutornin viereen myös esteetön lintulava.

Pornaistenniemeä kiertävä uusi Luonnon syli -polku tarjoaa oman elämyksellisen lisänsä esteettömään retkeilyyn.

jen seuraaminen sopii parhaiten aamunkoittoon tai päivänlaskuun, jolloin autoilla liikkuvat perheretkeilijät ja turistiporukat ovat unten mailla.

Eräs vaikea kysymys on, miten aito luontokohde saadaan esteettömäksi, rakentamatta sitä kuitenkaan liiallisesti.

– Osa retkeilijöistä haluaa kulkea pitempään ja yöpyä. Toiveemme olisikin saada pitkiä, kaikille soveltuvia luontoreittejä. Tulevaisuudessa voidaan rakentaa esimerkiksi esteettömäksi varusteltuja kohteita, joista on mahdollisuus tehdä useampaan suuntaan päivämatkan pituisia lenkkejä, Mäkinen suunnittelee.

Luontoliikunta kovassa nosteessa Luontoliikunta on nyt suosittua, sen harrastaminen on lisääntynyt kaikissa ihmisryhmissä. Innostus-

26

Helsinki on vuosina 2016–2018 kehittänyt Vanhankaupunginlahden virkistyskäyttömahdollisuuksia erityisesti Pornaistenniemessä ja Lammassaaressa.

Alueen noin kilometrin mittainen pitkospolku ja levähdyspaikat on uusittu esteettömiksi.

ta vauhdittaa tieteellinen näyttö, joka todistaa luonnon kiistattomat edut ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille.

– Kun aloitimme pioneerityömme 2013, mietimme SoveLissa, uskallammeko alkaa kehittää soveltavaa luontoliikuntaa, Virpi Mäkinen naurahtaa.

Joskus suurin este luontoon lähtemiselle on omissa mielikuvissa tai ennakkoluuloissa. Mäkinen rohkaisee reippaasti retkelle. Kokemuksia ei tarvitse lähteä tavoittelemaan asumattomilta takamailta, vaan luontoon voi ottaa tuntumaa lähimetsästä tai omalta takapihalta.

– Jo se, että lähtee ulos, tuntee auringon lämmön kasvoillaan, tai näkee, miten nopeasti luonnossa kaikki muuttuu, tuo mukavan olon. Luontoa seuratessa ihminen saa kaikki aistit käyttöönsä, hän kannustaa. l

ESTEETTÖMÄT LUONTOKOHTEET ›› Esteettömiä luontokohteita löytyy netistä Luontoon.fi-sivuilta (www.luontoon.fi/esteeton). ›› Valitse: retkikohde/soveltuvuus/ esteettömiä reittejä ja palveluja. ›› Metsähallituksella on nyt noin 70 esteetöntä kohdetta. ›› Maastoliikennelain mukaan vaikeasti liikuntavammainen henkilö ja hänen saattajansa voivat liikkua maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ilman maanomistajan lupaa. Lupa haetaan Trafista tai alueellisesta ELY-keskuksesta. ›› Luontoliikunnan kehittämistyöstä kiinnostuneille: www.soveli.fi/ kehittäminen/luontoliikuntasopii-jokaiselle tai virpi.makinen@soveli.fi

IT INVALIDILIITTO

22-26_IT_4-2018_Puistot.indd 26

31.5.2018 7.44

KESÄN MATKAILU

Kesätapahtumat ovat yhä esteettömämpiä Kesä on täynnä tapahtumia jokaiseen makuun ympäri Suomen.

Kokosimme tutustumisen arvoisia enemmän tai vähemmän esteettömiä tapahtumia kesä-, heinä- ja elokuussa. Tapahtumien kotisivulta löytyy lisätietoa olosuhteista. Avustaja pääsee valtaosaan kohteista ilmaiseksi.

Teksti Mia Weckström

KESÄKUU Mäntän kuvataideviikot 17.6.-31.8.

Mäntän kuvataideviikot on suomalaisen nykytaiteen kesänäyttely, joka esittelee maan ajankohtaisinta kuvataidetta. Näyttelykeskuksena toimii Pekilo, entinen rehunjalostamo Mäntän tehtaanpiipun juurella. mantankuvataideviikot.fi Tahko Juhannus 21.6.-23.6.

Järjestyksessään neljäs Tahko Juhannus järjestetään Tahko Event Parkissa, Tahkovuoressa. Savon suurimmissa juhannusjuhlissa on luvassa ysärimeininkiä, vaahtobileitä ja DJ. tahkojuhannus.fi Himos Juhannus 21.6.-23.6.

Ensimmäinen Himoksen juhannusfestivaali järjestettiin Jämsän Himoksella vuonna 1999, ja siitä lähtien tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa merkittävimpänä juhannusfestivaalina Suomessa. himosfestival.com

Avantin Suvisoitto 27.6.-1.7.

Avantin Suvisoitto Porvoossa tarjoaa ainutlaatuisia ja ennakkoluulottomia konserttielämyksiä eri aikakausilta kaiken ikäisille kuulijoille. Avantin seurassa esiintyy solisteja ja kapellimestareita maailman huipulta. Suuren suosion ovat saavuttaneet kaupunkikonsertit, joihin on vapaa pääsy tänäkin kesänä. avantimusic.fi Puistoblues 27.6.-1.7.

Järvenpäässä järjestettävä Suomen suurin bluesfestivaali kerää Vanhankylänniemen nurmikentälle vuosittain tuhansia musadiggareita. Ohjelmakattaus sisältää genren mielenkiintoisimpia artisteja niin Suomesta kuin ulkomailtakin. puistoblues.fi Provinssi 28.6.-30.6.

Kolmipäiväistä Provinssia juhlitaan tänä kesänä neljättä kertaa tutussa Seinäjoen Törnävänsaaressa. Musiikin lisäksi Provinssi panostaa visuaalisuuteen, aluetaiteeseen sekä monipuoliseen ruokatarjontaan. provinssi.fi

Tuska 29.6.-1.7.

Kolmipäiväinen metallimusiikkiin keskittyvä festivaali järjestetään Helsingin Suvilahdessa. Kotimaisten ja ulkomaisten kiinnitysten lisäksi festivaalin ohella järjestetään paljon oheistoimintaa, kuten jatkoklubeja. tuska-festival.fi Kuopio Wine Festival 29.6.-7.7.

Eksoottinen Aasia valtaa Kuopion Viinijuhlat. Aasialaisia makuja ja eri maiden viiniä maistellessa saa samalla nauttia Suomesta kesästä sekä rokista, popista ja iskelmästä. kuopiowinefestival.fi

www.invalidiliittonyt.fi

27-28_IT_4-2018_Esteettömät tapahtumat.indd 27

27

30/05/2018 14.54

KESÄN MATKAILU

HEINÄKUU Kajaanin runoviikko Sana ja Sävel 4.7.-8.7.

Kajaanin Runoviikko on maamme vanhin sanataiteen tapahtuma, joka vaalii kainuulaista rikasta sanataiteen perinnettä tuomalla Kajaaniin vuosittain ohjelmaa, jossa runoa esitetään monin eri tavoin, kuten sanan, sävelen, tanssin ja kuvataiteen keinoin. runoviikko.fi Jyväskylän Kesä 4.7.-10.7.

Suomen kaupunkifestivaalien kantaemo Jyväskylän Kesän monitaiteisen ohjelmiston ytimessä ovat laadukkaat, kiinnostavat ja paikan päällä koettuna parhaimmillaan olevat esitykset.

Osaan tapahtumista on vapaa pääsy. jyvaskylankesa.fi Savonlinnan Oopperajuhlat 6.7.-4.8.

Olavinlinnan illoissa soivat tänä kesänä suuret romanttiset klassikot. Jokaisessa esityksessä pääsee heittäytymään kauniin musiikin ja tunteiden vietäväksi, unohtamatta Olavinlinnan häikäiseviä puitteita. operafestival.fi

ELOKUU Oulun juhlaviikot 27.7.-1.9.

Oulu kutsuu nauttimaan kulttuurista.

Juhlaviikoilla on seitsemän festivaalia ja kaksisataa tapahtumaa, joista voi valita mieleisensä. oulunjuhlaviikot.fi BRQ Vantaa Festival 5.8.-11.8.

Elokuussa Pyhän Laurin kirkko pursuaa mitä moninaisinta musiikkia, jota kuullaan keskiajalta renessanssin, barokin ja romantiikan kautta nykypäivään. Valtaosaa ohjelmistosta on soitettu Suomessa äärimmäisen harvoin, tai ei koskaan. Festivaaleilla pääsee nauttimaan myös harvinaisista soittimista, kuten clavisimbalumista ja viola d’amoresta sekä Suomen ensimmäistä diskanttigambakonsertista. brq.fi

27-28_IT_4-2018_Esteettömät tapahtumat.indd 28

Kaustinen folk music festival 9.7.-15.7.

Kaustisten kansanmusiikkijuhla on yksi maailman suurimmista kansanmusiikkitapahtumista. Kansanmusiikkijuhlien ohjelmaan mahtuu monenlaista kotimaisista huippumuusikoista kansainvälisiin tähtiin, lukemattomia pelimanniosallistujia unohtamatta. kaustinen.net Suomipop-festivaali 12.7.-14.7.

Suomipop-festivaaleista pääsee nauttimaan sekä Jyväskylässä Lutakonaukiolla että Oulussa Kuusisaaressa. Festivaaleilla on monipuolinen kattaus suomalaisia huippuartisteja. suomipopfestivaali.fi Pori Jazz 14.7.-22.7.

Pori Jazzeilla festivaalitunnelmasta nautitaan myöhään yöhön asti. Kirjurinluodon palveluja on kehitetty entisestään täksi kesäksi. Festivaalikansalle on tarjolla monipuolista syötävää ja juotavaa. Perinteiseen tapaan Pori Jazz tarjoaa laajan ilmaisohjelmiston. porijazz.fi

Lahden kansainvälinen urkuviikko 7.8.-12.8.

Urkuviikko esittelee vuosittain useita koti- ja ulkomaisia urkureita, orkestereita ja kuoroja. Urut toimivat festivaalin aikana monen eri genren soittimena. Urkuviikko tuo joka vuosi ohjelmistoonsa jotakin ennennäkemätöntä. lahtiorgan.fi Flow Festival 10.8.-12.8.

Helsingin Suvilahdessa järjestettävä Flow esittelee musiikkia laajasti legendoista ajankohtaisiin tulokkaisiin.

Musiikin lisäksi festivaali panostaa visuaaliseen taiteeseen ja ravintolaelämyksiin. Vanha Suvilahden voimalaalue herää henkiin huolellisella valosuunnittelulla ja somistuksella. flowfestival.com Helsingin juhlaviikot 17.8.-2.9.

Helsingin juhlaviikot on Suomen suurin vuosittain järjestettävä monitaide-

Tammerfest 19.7.-21.7.

Tammerfest valtaa Tampereen neljäksi päiväksi. Ohjelmaa on niin Ratinanniemen festivaalipuistossa, Keskustorilla kuin klubeillakin. tammerfest.fi Kangasniemen musiikkiviikot 17.7.-22.7.

Ohjelmassa on muun muassa kursseja laulajille ja soittajille sekä Kangasniemen laulukilpailu. Tapahtuma tukee ja edistää musiikkiharrastusta. kangasniemenmusiikkiviikot.fi Kotkan Meripäivät 26.-29.7.

Kotkan Meripäivät kerää kansan juhlimaan Kotkan Kantasatamaan Junnu Vainion juhlavuoden mainingeissa.

Ohjelmassa on muun muassa avajaisparaati, konsertteja, merimarkkinat... meripaivat.com Haapavesi Folk Music Festival 28.6.-30.6.

Monet musiikin tyylilajit raikaavat Haapaveden kesäyössä. Festivaalit juhlivat tänä kesänä 30-vuotista taivaltaan tuoden esille eri musiikkityylien edustajia. haapavesifolk.com

festivaali. Juhlaviikot tarjoavat ainutlaatuisia taide-elämyksiä niin kotimaiselle kuin ulkomaalaiselle yleisölle. helsinginjuhlaviikot.fi Blockfest 17.8.-18.8.

Tampereen Ratinalla järjestettävä hiphop-festivaali on yksi Pohjoismaiden suurimmista genren festivaaleista. Tapahtuma tunnetaan erityisen hyvästä tunnelmastaan, laadukkaasta artistikattauksesta sekä hyvistä kulkuyhteyksistä. blockfest.fi Kauhajoen ruokamessut 31.8.-2.9.

Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoella, Ruokamessuja vietetään yhteistyössä Eteläpohjalaiset Spelit ry:n kanssa.

Ruokatapahtuma tarjoaa paikallisia ja alueellisia makuja. Kansanmusiikin taitajat puolestaan tarjoavat monipuolisen kattauksen kaikkiruokaisille musiikin kuluttajille. ruokamessut.fi

30/05/2018 14.54

ESTEETTÖMYYS

Taloyhtiö ei laita ovea kuntoon ”Olen jäänyt monta kertaa oven väliin”, sanoo riihimäkeläisen talon asukas.

Taloyhtiö ei kuitenkaan suostu edistämään esteetöntä liikkumista.

Teksti Pia Herme Kuva Ari Peltonen

E

steettömästä liikkumisesta on kehkeytynyt ongelma eräässä riihimäkeläisessä taloyhtiössä. Talossa asuu useita apuvälineitä liikkumisessaan käyttäviä asukkaita, jotka ovat ehdottaneet sähköisen ovenavausjärjestelmän hankkimista talon ulko-oveen. Yhtiökokous ei tähän suostunut.

Kokoukselle tuodussa esityksessä asia ilmaistiin tiukasti: ”Päätösehdotus kieltää kaikenlaisten esteettömyysasioiden esittelyn ja toimeenpanon seuraavan viiden vuoden aikana... Esteettömyysasiakeskustelu on aihetta saattaa lopulliseen päätökseen... asiaa on käsitelty jo nyt tarpeettoman laajalti ja osakkeenomistajille on saatava varmuus, ettei heidän varojaan edes pienimmässäkään määrin käytetä esteettömän liikkuvuuden parantamiseen ko. taloyhtiössä.”

Päätös on tyrmistyttänyt osan asukkaista, jotka ovat pitäneet aihetta esillä vuodesta 2013.

– Ovi on todella painava. Iäkkäiden asukkaiden on vaikea saada ovea auki. Monasti jouduin auttamaan heitä,

Tuula Tirkkonen joutuu ponnistelemaan apuvälineen avulla saadakseen oven auki.

Sisällä odottaa vielä väliovi.

sanoo vuonna 2016 taloon muuttanut Tuula Tirkkonen.

Tuolloin hän käytti itsekin rollaattoria, mutta nykyisin kulkuvälineenä on invamopo.

– Ovessa on niin sanottu automaattinen pito, mutta mekanismi ei aina toimi. Etenkin talvella olen monta kertaa jäänyt oven väliin, hän kertoo.

Taksikuskitkin ovat usein joutuneet auttamaan asiakkaitaan sisään ja samalla ihmetelleet, miksei taloyhtiö helpota asukkaittensa elämää.

– Naapuriyhtiössä yksimielisesti hankittiin sähköinen järjestelmä. Jos olisimme olleet silloin mukana, olisi hankinta tullut edullisemmaksikin.

Mieluummin istutuksia Järjestelmä maksaisi noin 6 500 euroa, mihin olisi mahdollista saada esteettömyysavustusta noin 45 prosenttia. Asukkaiden laskelman mukaan se tarkoittaisi kolme euroa asuntoneliömetriä kohden, 60 neliön asunnossa 180 euroa.

Tirkkosen mukaan päätös syntyi pääosin osakkailta hankittujen valtakirjojen turvin. Yhtiössä on 20 asun-

toa, joista on viisi sijoittajilla. 26 asukkaasta neljä käyttää apuvälineitä ja kuusi on vanhuuseläkkeellä.

Ovijärjestelmää vastustaneiden mielestä reilun 20 000 euron hoitovastikeylijäämää ei voi käyttää investointeihin. Niitä varten pitäisi kerätä erillinen vastike.

– Kuitenkin on hyväksytty liki 4 000 istutukset, Tirkkonen ihmettelee.

”Erikoinen päätös” Äimistyneiden asukkaiden mielestä päätös on iäkkäitä ja vammaisia syrjivä sekä hengeltään vihamielinen. Suomi on ratifoinut myös YK:n vammaisoikeuksien yleissopimuksen. Nykyisin kaikissa uusissa taloissa on oltava sähköinen ovenavaussysteemi. Kyseinen talo on rakennettu vuonna 2012.

Talo&Tilin isännöitsijän Simo Hannulan mukaan asia nousee varmasti vielä esiin, sillä päätöstä ei voi sitoa viideksi vuodeksi. Isännöitsijä ei voi puuttua päätökseen, vaikka olisikin eri mieltä, sillä se on enemmistön päätös. Tämänkaltaista päätöstä ei muissa yhtiöissä ole tehty.

Riihimäen vammaispalvelun palveluesimies Leena Toivonen pitää taloyhtiön päätöstä hyvin erikoisena ja yksipuolisena sekä vammaisten oikeusturvan kannalta kyseenalaisena.

Jo perustuslaissa ja YK:n vammaisoikeuksien yleissopimuksessa puhutaan yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kieltämisestä. Laki edellyttää esteettömyyttä julkisissa palveluissa.

Kaupunki ei voi puuttua yksittäisen taloyhtiön asioihin, mutta esteettömyys olisi myös taloyhtiön etu. Eikä tilanne ole hyvää mainosta yhtiölle.

Esteettömyydestä hyötyvät mm. ikääntyvät ja lastenvaunujen kanssa kulkevat. Kenestä tahansa voi tulla tilapäisesti liikuntavammainen esimerkiksi onnettomuuden vuoksi. l www.invalidiliittonyt.fi

29_IT_4-2018_Riihimaki.indd 29

29

30/05/2018 15.31

HARRASTUS

Annelin Karma KS-737.3 -merkkisen sähkömopon hankinta eteni mutkattomasti.

– Sain mopon jo noin kolmen viikon päästä testaamisesta, Anneli sanoo.

Sähkömopoilu avasi uuden maailman

Vielä neljä vuotta sitten Anneli Koskinen, 60, kulki paikasta toiseen vain rollaattorin, kepin ja taksin avulla. Sähkömopon hankkimisen myötä elämä muuttui täysin: nykyään Anneli pakkaa termarin laukkuun ja ajelee nauttimaan Helsingin kesästä.

Teksti Piritta Porthan Kuvat Timo Porthan

H

elsingin Kumpulan siirtolapuutarha kylpee auringossa, kun Anneli Koskinen, 60, ajelee paikalle sähkömopollaan. Annelin lapsenlapsen Amandan toisella mummilla on siirtolapuutarhassa mökki, jolla mummit viettävät usein yhdessä aikaa.

– Pysäköin mopon tähän aidan eteen ja köpöttelen sitten kepin kanssa portista sisään, Anneli hymyilee.

Annelin synnynnäinen CP-vamma

30

tuo hänelle liikuntarajoitteita, sillä kävely aiheuttaa kipua Annelin selkään.

Kun Annelin akillesjänne tulehtui, hän hankki kävelynsä tueksi rollaattorin.

– Lääkärini mukaan olen niin sinnikäs, ettei minulta kävely kokonaan jää pois. Kotona kuljen ilman rollaattoria ja kepin kanssa pärjään pienemmät reissut esimerkiksi kampaajalla.

Hyvänkokoinen mopo Anneli on saanut aiemmin kuntoutusta Validia Kuntoutus Lahdessa ja

IT INVALIDILIITTO

30-33_IT_4-2018_Sähkömopot.indd 30

30/05/2018 23.25

”

SUOSITTELEN SÄHKÖMOPOA KAIKILLE LIIKUNTARAJOITTEISILLE.

www.invalidiliittonyt.fi

30-33_IT_4-2018_Sähkömopot.indd 31

31

30/05/2018 23.25

HARRASTUS

Myyntimäärät kasvussa BS-BIL OY:N toimitusjohtaja Bror Salon mukaan sähkömopojen myyntimäärät ovat kasvussa. Ostajista on tullut myös entistä laatutietoisempia, ja esimerkiksi senioriskoottereista löytyy Salon mukaan suuria laatueroja ja laajaa hintahaitaria.

– Itse myin viime vuonna pari sataa sähkömopoa, Salo kertoo.

– Koko Suomessa niitä myydään vuosittain varmaan jo pari tuhatta.

Kopillisille lämmityslaitteella varustetuille sähkömopoille on ollut kysyntää, ja myös 4-pyöräisiä avomalleja ostetaan paljon.

Salon mukaan ostajat arvostavat sähkömopoissaan erityisesti automatiikkaa, joka tekee ajamisesta myös turvallisempaa.

– Mitä enemmän automatiikkaa, sitä parempi. Suurin osa ostajista on ikäihmisiä, jotka eivät jaksa esimerkiksi kävellä enää kauppaan rollaattorin kanssa. Jos sähkömopossa on käsi-

harmittelee, ettei sitä myönnetty lisää. Lisäksi Anneli on käynyt Kelan ja Invalidiliiton järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla. Seuraavaksi vuorossa on Invalidiliiton Siilinjärvellä järjestettävä Kivun kanssa -kurssi.

Anneli matkustaa Siilinjärvelle Kelan taksilla, jonka kyytiin pakataan myös Annelin 3-pyöräinen Karma KS-737.3 -merkkinen sähkömopo.

Sen hän sai kotikunnan kustantamana apuvälineenä vuonna 2014.

– Asun Helsingin Invalidien Yhdistyksen vuokratalossa, ja varmaan kymmenellä naapurillani on sähkömopo, Anneli kertoo.

– Niiden kautta minullekin iski inspiraatio sähkömopon hankintaan.

HUS:ssa Annelille suositeltiin sähkömopoksi Karmaa, ja hän testaili ja pohti ensin Karman 4-pyöräistä mallia. Mutta kun HUS:n päässä oltiin sitä mieltä, että Anneli pärjää 3-pyöräiselläkin, hän päätyi siihen.

– Tämä on hyvänkokoinen mopo.

On myös kätevää, kun ohjaustangon

32

käyttöiset jarrukahvat, vaikkapa muistihäiriöinen ikäihminen ei välttämättä muista aina tarvittaessa jarruttaa. Silloin voi sattua vahinko.

Ongelmana säilytyspaikat

Salon mukaan 3- ja 4-pyöräinen senioriskootteri kulkee pääsääntöisesti korkeintaan 15 kilometriä tunnissa.

Sellainen voitaisiin Liikenneturvan mukaan katsoa siis ”jalankulkua avustavaksi tai korvaavaksi laitteeksi”, jolla saa ajaa kävelynopeutta jalkakäytävää pitkin.

45 kilometriä tunnissa kulkevan sähkömopon kohdalla noudatetaan sen sijaan mopoja koskevia määräyksiä: jalkakäytävällä ei saa ajaa, ja pyörätielläkin vain silloin, kun se on sallittu lisäkilvellä.

Ennen vuotta 1985 syntyneet henkilöt saavat kuljettaa mopoksi rekisteröityä ajoneuvoa ilman ajokorttia.

On myös olemassa sähkökäyttöisiä

ja käsinojat saa nostettua ylös. Silloin on helpompi nousta mopon päälle ja siitä pois.

Annelilla on käytössään avustaja, mutta mopon kanssa hän pärjää itsenäisesti.

– Yhden kerran olen kaatunut mopolla, u-käännöstä tehdessäni. Siitä syntyi kunnon patti otsaan. Sen jälkeen opin varomaan, erityisesti teiden ylityksissä olen tarkkana.

”

LÄHDEN MELKEIN JOKA PÄIVÄ PAINELEMAAN JONNEKIN.

jalankulun apuvälineiksi luokitettuja laitteita, jotka saavat kulkea jalankulkijan säännöillä, eivätkä ne vaadi erillistä liikennevakuutusta.

Sähkömopojen käyttämisen suurimmaksi haasteeksi Salo näkee rakennusten säilytystilat. Tavallisissa kerrostaloissa pyörävarasto saattaa löytyä kellarista, ja hissit ovat pieniä.

Kodin eteinenkään ei kovin hyvin yleensä sovellu sähkömopon säilytykseen.

– Sähkömopoja menisi varmasti enemmän, jos niille löytyisi paremmin säilytystiloja. Vammaislain mukaan muutostöitä täytyy kyllä vaatimuksesta rakennuksiin tehdä, mutta esimerkiksi hissiä taitaa olla kohtuutonta lähteä sähkömopon takia vaihtamaan.

Lue lisää: • liikenneturva.fi › kysymykset ja vastaukset › mopoilu › sahkomopo • bsbil.fi

Tuhat kilometriä vuodessa Kauniina kesäpäivinä Anneli keittää kahvit termariin, ottaa Karmansa alleen ja ajelee nauttimaan vaikkapa Vantaanjoen luonnosta tai Viikin metsän luontopoluista ja hiekkateistä.

Vuosittain mopoilukilometrejä kertyy yli tuhat.

– Lähden melkein joka päivä painelemaan jonnekin, Anneli kertoo.

– Ajelen ympäri Helsinkiä, käyn Annalan kartanolla, Arabianrannassa ja Paloheinässä. Kerran päädyin serkkuni luo Siltamäkeen. Haluan aina vain päästä vähän pidemmälle. Jos eksyn, käännyn takaisin.

Annelin kotitalosta löytyy sähkömopoille omat säilytys- ja latauspisteet, ja koska mopo ladataan tavallisen pistorasian avulla, lataaminen onnistuu muuallakin. Täyteen akun lataa kuudessa tunnissa.

– Moponi kulkee yhdellä latauksella kevyesti 25-30 kilometriä. Pisin ajomatkani on ollut 22 kilometriä, ja kesäisin ajan 12-18 kilometriä melkein

IT INVALIDILIITTO

30-33_IT_4-2018_Sähkömopot.indd 32

30/05/2018 23.25

”

MONET MEIDÄN TALONKIN ASUKKAAT AJELEVAT TALVELLA.

päivittäin. Tällekin kesälle on jo 200 kilometriä täynnä. Suunnitelmissani on myös ottaa mopo mukaan junaan ja matkustaa Iisalmeen tapaamaan ystävääni.

Kesällä mopon akku kestää paremmin kuin talven kylmyydessä, mutta pakkaspäivinä Anneli ei juuri mopollaan ajelekaan. Keväällä hän lähtee liikkeelle heti, kun lumet sulavat.

– Monet meidän talonkin asukkaat ajelevat talvella, mutta minä palelen siihen liikaa. Viime talvena kävin mopolla pari kertaa puolen kilo-

metrin kauppamatkan, mutta muuten kuljen talvella taksilla. Kovalla tuulella tai rankkasateella en myöskään lähde liikkeelle, mutta tavallinen sade ei minua haittaa.

”Mahtavaa on sillä ajella” Mopoilun lisäksi Anneli viettää aikaa poikansa ja lapsenlapsensa Amandan kanssa. Aika kuluu myös aikuisten värityskirjoja värittäessä ja käsitöiden parissa. Annelin mopon etukori ja ohjaustanko on koristeltu värikkäillä virkatuilla kukilla, ja etukorin sisältä

löytyy vaaleanpunainen virkattu viltti.

– Olen intohimoinen virkkaaja ja vedän Helsingin Invalidien Yhdistyksessä Omat käsityöt -kurssia jo kymmenettä vuotta, Anneli kertoo.

– Teemme kurssilla omia käsitöitämme ja neuvomme toisiamme.

Mopoilustaan Anneli innostui kirjoittamaan viime kesänä Facebookpäivityksen. Päivityksessä hän kertoi siitä, ettei voinut lapsena ajaa polkupyörällä, ja miten ”Pösöön” eli sähkömopon saaminen aloitti hänelle aivan uuden elämän. ”Mahtavaa on sillä ajella, nauttia kaikesta kauniista”, Anneli kirjoitti ja pyysi päivityksessään polkupyöräilijöitä huomioimaan sähkömopoilijat: ”Ollaan ihan tavallisia ihmisiä vaan liikkuminen on hankalampaa”.

Anneli muistutti päivityksessään vielä siitä, miten sähkömopo toimii liikuntarajoitteiselle keinona päästä nauttimaan siitä, mistä muutkin.

– Päivitystä jaettiin, se keräsi 600 tykkäystä, ja tsemppiä tuli tuntemattomiltakin ihmisiltä. Suosittelen sähkömopoa kaikille liikuntarajoitteisille. Minulle se avasi aivan uuden maailman. n

Kesäpäivä Kumpulassa.

Annelin vanhin poika menehtyi onnettomuudessa 15 vuotta sitten. Hänen Amanda-tyttärensä toisen mummin kanssa Anneli viettää usein aikaa Kumpulassa siirtolapuutarhamökillä.

www.invalidiliittonyt.fi

30-33_IT_4-2018_Sähkömopot.indd 33

33

30/05/2018 23.26

HARRASTUS

”Amputaatio ei ole maailmanloppu” Moottoripyöräonnettomuuden seurauksena jalkansa menettänyt Janne Anttila ei jäänyt kohtalonsa vangiksi.

Amputaation jälkeen pyhäjokinen harrikkamies jatkoi harrastustaan choppereita rakentelevana motoristina ja suunnitelmissa on myös paluu takaisin reissuhommiin.

Teksti ja kuvat Anne Anttila

34

IT INVALIDILIITTO

34-38_IT_4-2018_Chopper.indd 34

30/05/2018 15.28

Sääriproteesi ei estä harrikkamies Janne Anttilaa harrastamasta moottoripyöräilyä.

- Tein polkimiin muutaman yksinkertaisen muutoksen. Loppu on omasta tahdosta kiinni, Janne sanoo.

www.invalidiliittonyt.fi

34-38_IT_4-2018_Chopper.indd 35

35

30/05/2018 15.28

HARRASTUS

U

lkoportailla tulijaa odottaa ryhdikäs ja komearaaminen harrikkamies. Janne Anttilan, 47, kädenpuristus on luja ja katse ystävällinen.

– Tervetuloa! Tulehan tupaan, niin puhutaan tärkeimmät pois ja lähdetään sen jälkeen katsomaan rakenteluharrastukseni tuotoksia, Janne puhelee hyväntuulisena.

Vielä pari vuotta sitten tämän saman tuvan pöydän ääressä istui toisenlainen mies; 17 kiloa painavampi ja vammautuneen jalkansa takia myös liikuntarajoitteinen.

– Välillä linkkasin keppien kanssa ja välillä kokeilin ilman. Lopputulos oli kuitenkin sama. Lukuisia kertoja leikattu jalka ei kestänyt astumista. Myös iho rikkoontui helposti ja siitä seurasi hoitoa vaativia haavaumia. Silloin päätin, että nyt saa riittää. Halusin eroon kivuista ja hoitokierteestä sekä toimintakykyni palautuvan lähelle entistä. Amputaatio oli elämäni parhaimpia päätöksiä, Janne luonnehtii.

”Muistan jopa ilmalennon” Janne palaa muistoissaan vuoden 2014 heinäkuuhun, aikaan jolloin kesä näytti parhaita puoliaan ja arki rullasi muutenkin mukavasti eteenpäin.

– Kaikki oli hyvin. Työkeikka Egyptiin oli

36

mennyt mallikkaasti ja jäin hyvillä mielin kesälomalle. Menossa oli toinen lomaviikko, kun päätin aurinkoisen päivän kunniaksi lähteä ajelemaan.

Janne puki ylleen harrikkamiehen univormun; nahka-asun, ajosaappaat sekä avokypärän ja hyppäsi rakentamansa chopperin satulaan. (Chopper - ”kopteri” - on pitkälle muunneltu moottoripyörä, jota on kevennetty poistamalla osia tai vaihtamalla niitä pienempiin tai kevyempiin.) Suunnaksi kokenut motoristi otti parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Oulaisten kaupungin.

– Ajokeli oli mitä loistavin, joten päätin jatkaa lenkkiä ja käydä moikkaamassa naapurikaupungissa asuvaa kaveriani. Käänsin keulan kohti Ylivieskaa ja katselin edessäni aukeavaa sinistä taivasta. Samalla huomioin vasemmalla, kolmion takana seisovan henkilöauton. Ajattelin, että kuljettaja huomasi minut, mutta olin väärässä. Se tuli suoraan eteeni.

Kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei Janne ehtinyt tehdä mitään.

– Törmäys oli raju. Lensin auton ylitse, ja ilmalento päätyi suoraan liikenteenjakajaan.

Olin koko ajan tajuissani ja muistan selkeästi jopa ilmalennon. Maahan tömähdettyäni ehdin jopa ajatella, että selvisin pelkällä säikähdyksellä.

Janne ei sure enää menetettyä jalkaansa.

- Nykypäivän proteesit ovat yksinomaan jo laadullisesti sitä luokkaa, että niiden avulla esimerkiksi toimintakyky voidaan palauttaa hyvin lähelle entistä.

IT INVALIDILIITTO

34-38_IT_4-2018_Chopper.indd 36

30/05/2018 15.28

Metallimieskoneistaja on luonnollisesti kiinnostunut myös siitä, miten proteesi on valmistettu.

Vasta siinä vaiheessa, kun Janne yritti nousta ylös, totuus valkeni.

– Auton ja moottoripyörän väliin puristunut jalka ei ottanut yhtään alle.

Samalla iski kauhea kipu. Silloin tiesin, että nyt tuli ajohommiin pitempi katko.

Liikennemerkkiin päätyneen ilmalennon seurauksena myös Jannen yläleuka murtui.

– Yläkitalaki irtosi kulmahampaasta toiseen ja tämän myötä hampaat roikkuivat pelkän nahan varassa. Tilanne tuntui todella epätodelliselta, Janne muistelee hiljaisena.

Tauoton leikkauskierre Janne sai jo onnettomuuspaikalla ensiluokkaista hoitoa, jonka jälkeen hänet vietiin ambulanssilla suoraan Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.

– Kaikki toimi todella mallikkaasti. Ambulanssi tuli nopeasti ja pelastushelikopteri kiidätti paikalle myös anestesialääkärin, joka valvoi vointiani koko ajomatkan ajan. Hoito oli alusta loppuun saakka parasta A-luokkaa, Janne kiittelee.

Sairaalajakso kesti kokonaisuudessaan lähes kolme kuukautta.

– Jalka oli polven alapuolelta niin pahoin murskana, että sitä yritettiin kaikin keinoin saada kasaan. Leikkauksia kertyi yksinomaan jo sairaalajakson aikana 13, mutta puristumalla hajonneesta jalasta ei tullut enää toimivaa.

Lääkärit tekivät Jannen mukaan kuitenkin kaikkensa, jotta jalka saataisiin pelastettua.

– Esimerkiksi murskaantunut kantapää rakennettiin uudestaan omasta selkälihaksestani. Jalasta tuli kuitenkin luonnottoman iso. Sitä yritettiin korjata kuudella eri pienennysleikkauksella, mutta tuloksetta. Kantapäästä ei saatu koskaan normaalia.

Vasemman jalan vaurio oli Jannen mukaan myös muuten hyvin laaja.

– Samalla kun kantapää oli tunnoton, niin varpaat alkoivat käpristyä.

Verenkierron palauttaminen ei yrityksistä huolimatta onnistunut.

Prätkäkaupat sairaalassa Vakavasta onnettomuudesta selviäminen vei myös Jannen kohdalla oman aikansa.

– Kotijoukot ovat minun pelastusrenkaani. Paula-vaimoni on amma-

tiltaan sairaanhoitaja, joten hänen ansiostaan esimerkiksi osa sairaalajakson jälkeisistä hoitotoimenpiteistä, kuten haavanhoito, onnistui kotioloissa.

Myös kuntoutumisen osalta läheiset ovat olleet Jannen tärkein tuki.

– Onnettomuuden jälkeiset kuukaudet olin todella huonossa kunnossa. Yksinomaan lihaskunto meni niin alas, että jouduin tekemään tosissani töitä, että pääsin edes sängynlaidalle istumaan. Päätin kuitenkin nousta ja nousin. Askel kerrallaan opettelin kävelemään ja kyynärsauvoihin tukeutuen nousin heti seuraavana kesänä takaisin moottoripyörän satulaan.

Harrikkahenkisyys on Jannen kohdalla sen verran lujassa, ettei mies edes harkinnut lopettavansa harrastusta.

– Onnettomuudesta ei jäänyt minkäänlaista pelkoa. Olin vielä sairaalassa, kun ostin itselleni uuden moottoripyörän. Päätin, että täältä tullaan vielä. Ehkä hieman viiveellä, mutta tullaan kuitenkin, Janne paljastaa naureskellen.

”Helpottava ratkaisu” Vaikka vuoden 2015 kesällä Janne ajeli jo moottoripyörällä ja yritti muutenkin palata takaisin arjen askareisiin, niin jalka ei näyttänyt kuitenkaan parantumisen merkkejä.

– Jalka ei kestänyt astumista. Kun sitä käytti vähänkin, se kipeytyi. Lisäksi lukuisia kertoja operoitu iho rikkoontui helposti ja seurauksena oli ärhäkkä tulehdus. Siinä vaiheessa, kun takana oli 19. jalkaleikkaus ja ”kaupanpäälle” tullut bakteeritulehdus ruusu, päätin, että nyt saa riittää.

”

JANNE HAKI ANOPILTAAN JOUTILAAKSI JÄÄNEEN KUNTOPYÖRÄN.

www.invalidiliittonyt.fi

34-38_IT_4-2018_Chopper.indd 37

37

30/05/2018 15.28

HARRASTUS

Janne odottaa innolla paluuta takaisin komennushommiin.

- Motivaatio on kohdillaan, passi hankittu ja erikoisvalmisteinen työjalkakin tilattu, Janne paljastaa onnellisena.

Jannen rakentamat chopperit ovat niittäneet mainetta myös alan näyttelyissä. Kuvassa onnettomuuspyörä, jonka Janne on rakentanut kuitenkin täysin uusiksi.

Janne sinnitteli lopullisen päätöksensä kanssa kuitenkin vuoden 2017 loppusyksyyn.

– Raajasta luopuminen ei ole läpihuutojuttu. Asia täytyi sisäistää, mutta päätöstä tuki kuitenkin se, että amputaation myötä toimintakykyni voitiin palauttaa lähelle entistä.

Vuoden 2017 lokakuun 4. päivänä Jannelle tehtiin sääriamputaatio.

– Toipuminen sujui ongelmitta.

Vain aavekipu vaivasi hetken aikaa, mutta senkin suhteen pääsin vähällä. Onneksi.

Anopin kuntopyörä avuksi Myös tynkä parani Jannen mukaan odotettua nopeammin.

– Myös tyngän muotoilu onnistui hyvin ja kiitos tästä kuuluu ensisijaisesti apuvälineteknikko Pekka KeskiOrvolalle. Yhteistyö proteesintekijän kanssa on ensiarvoisen tärkeää, ja minun kohdalla kaikki sujui todella mallikkaasti. Sain proteesin käyttöön jo vuoden 2017 lopulla eli vain pari kuukautta amputaatiosta, Janne kiittelee vuolaasti.

Proteesin käyttöönottoa Janne kuvailee hämmennyksen sekaiseksi onnen tunteeksi.

– Olihan se mieletön fiilis, kun sai monen vuoden jälkeen pistää jalkaan oikeat kengät. Oikea asenne auttoi myös liikkeelle lähdössä. Jo kolmantena päivänä seisoin tukevasti jaloil-

38

lani, ilman minkäänlaista tukea. Siitä oli kohtalaisen helppo ottaa myös ensimmäinen, mutta todella mieleenpainuva ensiaskel.

Pitkiin kävelylenkkeihin ei Jannella riittänyt alussa kuitenkaan kunto.

– Ajattelin, että nyt kun miehellä on toimivat ja terveet jalat, niin niihin täytyy saada myös voimaa. Samalla päätin tehdä täydellisen elämäntaparemontin. Muutin ruokavaliota ja ryhdyin kohentamaan kuntoa.

Ensitöikseen Janne haki naapurissa asuvalta anopiltaan joutilaaksi jääneen kuntopyörän ja laati yksinkertaisen kunto-ohjelman.

– Päivä alkoi 45 minuutin kuntopyöräretkellä ja vasta sen jälkeen söin aamiaista. Keväällä hyppäsin myös polkupyörän satulaan ja ryhdyin tekemään muutaman kerran viikossa noin 20-30 kilometrin pituisia lenkkejä. Alkuvaiheessa kävin säännöllisesti myös fysikaalisessa hoidossa, joten eiköhän tässä olla jo pikkuhiljaa niin ranta- kuin työkunnossakin, 17 kiloa keventynyt Janne kertaa tyytyväisenä.

Komennusmiehen työjalka Janne Anttila on ammatiltaan metallimies-koneistaja, ja työt ennen onnettomuutta veivät miestä ympäri maailmaa.

– Olen kuitenkin toiveikas, että voin jatkaa siitä mihin jäin. Olen tällä hetkellä työkokeilussa, ja vihreä va-

”

AMPUTAATIO OLI ELÄMÄNI PARHAIMPIA PÄÄTÖKSIÄ.

lo vilkkuu myös komennushommien suuntaan. Passi on hankittu ja työjalka tilattu, joten eiköhän tässä vielä palata lähtöruutuun.

Janne tarpeisiin tulevan ”työjalan” suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa Suomen Proteesimestareiden apuvälineteknikko Pekka Keski-Orvola.

– Kyseessä on erikoisvalmisteinen jalkaterä, jonka erikoisuus on nilkan laaja toimintakyky. Proteesissa on kantapään kohdalla pieni hydraulipumppu sekä useita nivellettyjä kohtia.

Näiden avulla jalkaterä mahdollistaa muun muassa sujuvan kyykistymisen sekä luonnollisen kaltevilla pinnoilla liikkumisen, Keski-Orvola tarkentaa.

Janne on luonnollisesti innoissaan ”komennusmiehen” jalastaan.

– Tunnen itseni todella onnekkaaksi, että apuvälinetekniikka mahdollistaa sen, että voin jatkaa rakastamassani työssä. Ei minusta ole konttorihommiin. Olen käsillä tekevä menevä mies. l

IT INVALIDILIITTO

34-38_IT_4-2018_Chopper.indd 38

30/05/2018 15.28

HARRASTUS

Puutarharyhmä kokoontuu toistensa luona antamassa puutarhavinkkejä ja jakamassa kasvejaan. Tässä ollaan Kirsi Muikun kuistilla (edessä oikealla). Muikun takana avustaja Anne Turpeinen ja taustalla Helvi Ahvenainen.

Kädet mullassa Neljä vammaista naista päätti rikkoa ennakkoluuloja ja perustaa Lieksaan vammaisten puutarharyhmän. Nyt ryhmä on toiminut onnistuneesti jo vuosia, ja järjestänyt toiminnastaan valokuvanäyttelynkin. ”Ilman avustajia tämä ei onnistuisi”, naiset sanovat.

Teksti ja kuvat Ismo Tuormaa

”

KUKKIVAT KASVIT OVAT INNOITUKSEN LÄHDE.

V

iime talvi oli Itä-Suomessa poikkeuksellisen luminen.

Metriset hanget ovat tuskin ehtineet sulaa, vaikka helle helliikin toukokuussa myös Lieksaa, jossa asuvat vammautuneet, muta toimeliaat puutarhakerholaiset.

Niinpä myöskään Kirsi Muikun pihassa kukat eivät vielä kuki. Hyvin suunnitellut terassit, komeat havupuuryhmät ja sisääntulon kivipiha antavat kuitenkin heti huolitellun vaikutuksen.

Vaikutusta tehostaa vastaan hölkytte-

levä suuri, mutta lempeä pyreneittenmastiffi ja ”kukkakoira” Hämppä.

Neljän naisen idea MS-tyyppistä, keskushermoston tulehduksellista devicin-tautia sairastava Kirsi Muikku on yksi Lieksan Seudun Invalidien neljästä puutarharyhmäläisestä. Muut puutarhanhoitoon erikoistuneen Moninaiset-puutarharyhmän perustajajäsenet olivat Ritva Turunen, Irma Räsänen ja Helvi Ahvenainen. Myös Vuokko Vartiainen oli mukana alkuperäisessä ryhwww.invalidiliittonyt.fi

39-42_IT_4-2018_Lieksa.indd 39

39

31.5.2018 7.59

HARRASTUS Helvi Ahvenainen voi harrastaa puutarhanhoitoa omalla takapihallaan.

Taustalla avustaja Marianne Mikkonen.

mässä ja muutenkin aktiivinen toimija.

Ritva Turunen kuoli tämän vuoden alussa pitkälle edenneeseen ALS-tautiin. Muu ryhmä jatkaa sitkeästi puutarhaharrastustaan, jota he kuvailevat itselleen tosi tärkeäksi terapeuttiseksi ja paljon iloa tuottavaksi toiminnaksi.

Kirsi Muikku henkii selvästi ympärilleen iloa ja tarmoa. Puutarhanhoidon ohella harrastuksia on paljon vesijuoksusta kuorolauluun ja työskentelyyn Lieksan Tukipiste ry:n matalan kynnyksen talossa Lieksan aseman kupeessa.

Sairauden puhjettua ja Kirsi Muikun jäädessä lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2002 ei mieli ollut yhtä korkealla.

– Jouduin pyörätuoliin ja alkoivat niin sanotut mustat vuodet.

Nyt mustista vuosista ei ole onneksi enää tietoakaan. Kunto on korjautunut niin, että liikkuminen tapahtuu nykyisin rollaattorilla. harrastukset ja

40

järjestötyö esimerkiksi Lieksan Seudun Invalidien hallituksessa ja vammaisneuvostossa ovat vieneet naisen mennessään.

Taiteesta puutarhanhoitoon Tähän kaikkeen touhuun sopii hyvin puutarhanhoito, johon ryhtyminen oli paljolti sattumien summaa.

– Honkalampi-säätiön Luova-ryhmän ohjaaja Inka Kivi-Stranius pohti, josko voisimme perustaa vammaisten kesken jonkun taiteeseen liittyvän ryhmän. Niinpä puolentusinaa ihmistä alkoi kokoontua Luova-ryhmään hotelli Puustellin terassilla.

– Huomasimme silloin, että meillä kaikilla oli puutarha. Taideryhmän hiivuttua se vaihtuikin sitten sujuvasti puutarhaan, Kirsi Muikku kertoo.

– Jatkettiin vapaana harrastajaryhmänä, ja siinä vaiheessa otettiin käyttöön ryhmälle nimi Moninaiset.

Ennen taiteenteon loppumista ryh-

mä sai kuitenkin aikaiseksi suurtakin huomiota nostattaneen teoksen, kun ryhmä teki Kelalta saamastaan postista vedensinisen ja suuren paperimaton, joka levitettiin pyörätuolin alle Kelan konttorin eteen. Hauska ja oivaltava taideprojekti otti osuvasti kantaa Kelan byrokraattisuuteen ja kapulakieleen.

Ryhmän jäsenet ovat touhunneet myös Lieksaan muuttaneiden somaleiden ja nyttemmin irakilaisten kanssa eri yhteyksissä. Kirsi Muikulle vieraita eivät ole myöskään Surpeenvaaran kyläyhdistyksen luontoretket Monolan laavulle ja veneretkille. Vammaisuus ei välttämättä rajoita elämää, jos asenne ja ennen kaikkea pätevät avustajat vain löytyvät ja ovat tarpeen tullen käytettävissä.

Ilman avustajia ei onnistuisi Kirsi Muikun avustaja Anne Turpeinen on ammatiltaan sairaanhoitaja.

– Pari vuotta sitten katsoin työpaik-

IT INVALIDILIITTO

39-42_IT_4-2018_Lieksa.indd 40

31.5.2018 7.59

”

PYÖRÄTUOLISSA ISTUEN RASKAIDEN MULTASÄKKIEN NOSTELU JA MONET MUUT TYÖT OLISIVAT MAHDOTTOMIA.

(Yllä) Lieksan Tukipiste Ry:n toiminnanjohtaja Irma Nykänen (vas.) on tukenut voimakkaasti myös vammaisten asioita työssään.

Vieressä Kirsi Muikku.

(Vas.) Kirsi Muikku käy säännöllisesti Lieksan Tukipiste ry:n toimitiloissa, jossa hän on myös osaaikaistöissä. Muikkua halaa Tukipisteessä työskentelevä Nadezhda Jakoleva.

koja netistä ja löysin avustajan hommat. Tein aluksi sijaisuuksia ja sille tielle jäin, Anne Turpeinen sanoo. Hänellä on Kirsin lisäksi Lieksan alueella pari muutakin avustettavaa.

Kirsi Muikku vahvistaa, ettei ilman avustajaa puutarhan hoidostakaan tulisi mitään.

– Pyörätuolissa istuen raskaiden multasäkkien nostelu ja monet muut työt olisivat mahdottomia.

Avustajan tärkeyttä korostaa Muikun tupaan sähköpyörätuolillaan kulkeva Helvi Ahvenainen. Myös hän julistautuu ”puutarhahulluksi”.

– Kukkivat kasvit ovat innoituksen lähde.

Juukassa aikoinaan 1940-luvun alussa vammaisena syntynyt Helvi Ahvenainen on käynyt lapsena Helsingissä Ruskeasuon koulua, joka siihen aikaan oli lähes kokonaan sisäoppilaitos. Siellä hän sanoo viihtyneensä, mutta palasi kuitenkin aikanaan monien vaiheiden jälkeen takaisin Poh-

jois-Karjalaan Pielisen toiselle puolelle Lieksaan.

Kirjoittaminen, taiteet ja nyt myös puutarhanhoito ovat olleet Helvi Ahnenaiselle rakkaita harrastuksia.

– Ihastuimme puutarhanhoitoon, vaikka ei voisi ehkä ensimmäiseksi kuvitella, että se on vammaisten harrastus.

Uudistukset huolettavat Helvi Ahvenaisen mielestä julkinen kuva vammaisista on usein stereotyyppinen ja yksitotinen.

– Istut pyörätuolissa, ja se on siinä. Meistä vammaisista on kuitenkin myös paljon muuhun kuin vain olemaan vammaisia. Elämäämme kuuluu vammaisuuden ohella monenlaista mielihyvää tuottavaa elämää.

Helvi Ahvenainen opiskeli aikoinaan Järvenpään seurakuntaopistossa diakoniksi ja ehti sittemmin olla pari vuotta palkkatöissä. Kotiäitiys kahden, nyt jo aikuisen pojan kanssa, kirjoittelu

Lieksan lehteen ja Karjalaiseen ja työskentely vapaaehtoisena Lieksan Tukipisteessä toivat sittemmin elämään sisältöä ennen puutarhanhoitoa. Hän on kirjoittanut myös lapsuusmuistoistaan kirjan nimeltä ”Kukkia lumessa”.

Ahvenaista huolestuttaa sote-uudistus ja muuttuva taksilainsäädäntö.

Molemmat asiat vaikuttavat keskeisesti vammaisten elämään.

– Meillä on tarve tehdä itsemme tiettäviksi ja päästä mukaan itseämme koskevaan päätöksentekoon.

Kotonaan Helvi Ahvenainen näyttää, miten puutarhan ja kukkapenkin pöyhiminen onnistuu pyörätuolista avustaja Marianne Mikkosen kanssa.

Ja mikäs siinä, sillä alkava kesä näyttää parhaita puoliaan. Aurinko paistaa ja pian myös kukat ja puutarhat loistavat Lieksan seudulla. Tästä kaikesta voivat nyt nauttia myös Moninaiset-ryhmän jäsenet.

Kesä, kukat ja perhoset kuuluvat kaikille. l www.invalidiliittonyt.fi

39-42_IT_4-2018_Lieksa.indd 41

41

31.5.2018 7.59

MARIANNE MIKKONEN

HARRASTUS

Puutarharyhmäläisten puutarhat, kukat ja Irma Räsäsen edesmenneen miehen Matti Räsäsen tekemät puuveistokset kukoistivat Lieksan kirjaston näyttelyn kuvissa.

Valokuvia kasveista koottiin näyttelyksi LÄHDEMME pienelle kiertokäynnille

Lieksan kirjastoon katsomaan Moninaiset-ryhmän puutarhanhoidosta kertovaa valokuvanäyttelyä, Lieksan Tukipisteen matalan kynnyksen taloon Lieksan aseman kupeeseen ja Ahvenaisen rivitalokotiin ja puutarhaan upean jokirantapuiston laidassa.

42

Kirjaston näyttelyn avajaiset olivat ryhmän jäsenten mukaan koskettava tilaisuus ja samalla Ritva Turusen muistohetki. Näyttelyä suunniteltiin peräti pari vuotta samalla kun ryhmä on vieraillut toistensa kodeissa puutarhakerhossa ja vaihtamassa kasveja.

Puutarhanhoito pitää yllä myös sosiaalisia suhteita.

IT INVALIDILIITTO

39-42_IT_4-2018_Lieksa.indd 42

31.5.2018 7.59

VAMMAISET JA YHTEISKUNTA

Ennakointi on olennaista hoivapalvelujen turvaamisessa Oman varallisuuden hyödyntäminen kasvaa hoivapalvelujen varmistamisessa. Kaksi kolmasosaa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Teksti Tiina Parikka Kuva Pixabay

H

oivapalvelujen kustannukset ja laatu vaihtelevat tällä hetkellä kunnittain. Sote-uudistuksen yksi tavoite onkin yhtenäistää palveluja ja maksukäytäntöjä.

Finanssiala ry (ent. Finanssialan Keskusliitto) on aktiivisesti ajanut valtakunnallisen palvelulupauksen toteutusta sote-uudistuksen alkuvaiheeseen.

– Olemme vahvasti puhuneet sen puolesta, että vanhuspalvelujen rahoitus olisi sote-uudistuksessa ensimmäisten käynnistettävien toimenpiteiden joukossa. Näin ollen siihen liitty-

vät käytännöt, kuten asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi, astuisivat voimaan parhaassa tapauksessa jo vuoden 2020 alusta, Finanssialan johtava asiantuntija Päivi Luna sanoo.

Hoivapalvelujen palvelulupauksen on tarkoitus selkiyttää palvelun saantia sekä yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämistä.

– Nyt käytäntö on sekava eikä ihminen aina tiedä, kenen puoleen kääntyä. Ohjaus onkin tärkeä osa hoivalupauksen toteutumista. Myös neuvojien taloudellista osaamista tulee lisätä, Luna peräänkuuluttaa.

Toki hyviäkin esimerkkejä löytyy.

Jyväskylä on saanut kiitosta toimivasta palvelusetelikäytännöstä ja esimerkiksi Tampereella palveluohjaus on hoidettu hyvin.

Oman varallisuuden hyödyntäminen Tehostetun hoidon eli ympärivuorokautisen palvelun kustannukset perustuvat tällä hetkellä henkilön tuloihin. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 2500:stä 4000:een euroon kuukaudessa. Eläkeläisten tulot ovat kuitenkin usein pienet, keskimäärin alle 1500 euroa kuukaudessa. Oma vastuu hoivapalvelun asumiskustanwww.invalidiliittonyt.fi

43-44_IT_4-2018_Hoivapalvelut.indd 43

43

31.5.2018 7.27

VAMMAISET JA YHTEISKUNTA nuksista on korkeintaan 85 prosenttia kuukauden nettotuloista. Yhteiskunnallisesti yhtälö on aika mahdoton.

Sen sijaan suurella osalla eläkeläisistä on muuta varallisuutta. Yleisin varallisuus on oma asunto. Noin 80 prosenttia yli 60-vuotiaista asuu omistamassaan asunnossa, joka yleensä on jo velaton. Noin 20 prosentilla on lisäksi yksi tai useampi sijoitusasunto.

Myös suurin osa esimerkiksi metsäomistuksesta ja vapaa-ajan asunnoista keskittyy yli 60-vuotiaille.

Asunnon tai muun varallisuuden realisoiminen säästöiksi, joita käyttää hoivapalvelujen kustantamiseen, on kuitenkin monelle iso kynnys. Asumisesta luopuminen tai pienempään vaihtaminen koetaan itsenäisyydestä luopumiseksi. Moni myös pelkää läheisten reaktiota, jos varallisuus “kulutetaan” omin tarpeisiin.

– Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että noin kolmannes nuoremmista sukupolvista toivoo vanhempiensa käyttävän varojaan omaan hyvinvointiinsa, Luna sanoo.

Käänteinen asuntolaina antaa lisäaikaa Jos varallisuus on keskittynyt omaan asuntoon, asunnosta luopuminen ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto.

Käänteinen asuntolaina tarkoittaa, että velatonta asuntoa vastaan voi saada lainaa, joka maksetaan sitten asunnon myynnin yhteydessä takaisin. Lainaa ei siis yleensä lyhennetä laina-aikana lainkaan, vaan maksetaan pelkkiä korkoja – tai nekin voidaan lisätä lainasummaan. Tyypillinen laina-aika on esimerkiksi kymmenen vuotta.

Käänteisen asuntolainan osuus on 50-75 prosenttia asunnon arvosta. Läheskään kaikki asunnot eivät kuitenkaan kelpaa arvonalenemisriskin takia käänteisen asuntolainan vakuudeksi. Tyypillisesti kyseeseen tulevat pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten osakehuoneistot.

Vaikka potentiaalisia käänteisen asuntolainan asuntoja on vain noin

44

20 prosenttia asuntokannasta, Päivi Lunan mielestä tämäkin vaihtoehto on hyvä pitää esillä.

– Vanhuspalvelujen rahoitus on niin iso kysymys, että meidän pitää hyödyntää kaikki olemassa olevat keinot, Luna sanoo.

Varautuminen tuo turvaa Eläkesäästäminen tai pitkäaikaissäästäminen tulevaisuuden varalle on Suomessa verovähennyskelpoista varallisuuden kartuttamista. Säästöillä voi turvata eläkepäivien toimeentuloa varsinaisen eläkekertymän päälle.

Pakollisilla eläkemaksuilla kukin varmistaa perustoimeentulonsa. Finanssiala ry ajaa myös kertamaksuisen elinikäisen eläkevakuutuksen

vaihtoehtoa. Siinä henkilö voi myöhemmässäkin elämänvaiheessa maksaa itselleen vakuutuksen ja näin varmistaa, että mahdolliset tulevaisuuden hoivapalvelutarpeet voidaan kustantaa vakuutusrahoista. Kertamaksuinen vakuutussumma on sen verran suuri, että käytännössä kyse on asunnon tai muun varallisuuden myynnistä ja säästöjen sijoittamisesta vakuutukseen.

Joku voi tietenkin ajatella, että työelämän aikana maksettujen eläkemaksujen pitäisi riittää takaamaan eläkepäivien hoivatarpeet.

– Tutkimusten mukaan kuitenkin noin puolet ovat valmiita käyttämään hoivapalveluihin myös omia varojaan, Luna sanoo ja muistuttaa, että näin voidaan myös säästää yhteiskunnan rajallisia varoja hoivan laadun takaamiseen myös niille, joilla omaa varallisuutta ei ole.

– Vaikeimmassa asemassa ovat pienituloiset leskinaiset, joilla ei ehkä ole perhettäkään avustamassa, Luna toteaa. l

”

TALOUDELLINEN PESÄMUNA MUODOSTUU SUURIMMALLA OSALLA SUOMALAISISTA OMASTA ASUNNOSTA.

KYSY ROHKEASTI Kunnan ja yksityisten palveluntarjoajien edustajat kertovat paikallisen kustannustason ja maksukäytännöt.

Myös Kela neuvoo hoivapalvelujen kustannusten hoidossa.

Omien rahoitusvaihtoehtojen selvittämisessä voi kääntyä oman pankin puoleen.

Erikseen ikääntyvien palveluihin, omaisuudenhoitoon ja perintöasioihin keskittyneet yritykset voivat ottaa kokonaisuuden hoitaakseen palvelumaksua vastaan.

IT INVALIDILIITTO

43-44_IT_4-2018_Hoivapalvelut.indd 44

31.5.2018 7.27

VAMMAISET JA YHTEISKUNTA

Kelan korvaamat taksimatkat muuttuvat

H

einäkuun alusta alkaen kaikki Kelan korvaamat taksimatkat pitää tilata Kelan alueelliselta sopimuskumppanilta. Muulla tavoin tilatusta matkasta ei voi saada korvausta. Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneet tilausvälitysyhtiöt vastaavat kuljetuksiin liittyvistä järjestelyistä, kuten asiakkaan tilausten vastaanottamisesta, matkojen yhdistelystä, välityksestä, maksuliikenteestä ja muista palveluista.

Tilausvälitysyhtiöiden tehtäviin kuuluu lisäksi taksimatkoja koskevaan asiakaspalautteeseen vastaaminen ja asiakkaiden neuvonta kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Tilausvälitysyhtiöt vastaavat taksipalvelusta kokonaisuudessaan ja tekevät tarvittavat sopimukset esimerkiksi autoilijoiden kanssa. Kela ei jatkossakaan tee sopimuksia yksittäisten autoilijoiden kanssa.

suuntaan. Jos matkan kustannukset jäävät alle omavastuun, asiakas maksaa matkan itse. Myös nämä kustannukset kerryttävät kuitenkin matkojen vuosiomavastuuta (ns. matkakattoa). Se on 300 euroa.

Uudet tilausnumerot ovat maksuttomia

Oikeus vakiotaksiin säilyy

Uusia tilausnumeroita on yhteensä 17.

Kela voi korvata taksimatkan vain, jos taksi on tilattu näistä numeroista. Puhelu on maksuton.

Kun asiakas tilaa taksimatkan oman alueensa tilausnumerosta, hän saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkastaan enintään omavastuun. Se on 25 euroa matkasta yhteen

Alle 16-vuotiaalla tai vaikeasti sairaalla lapsella on edelleen oikeus vakiotaksiin eli tutun taksinkuljettajan käyttöön. Oikeus vakiotaksiin voidaan myöntää asiakkaalle myös yksilöllisen harkinnan perusteella. Siihen vaikuttaa asiakkaan terveydentila ja avuntarve kuljetuksen aikana.

Edellytyksenä vakiotaksikuljetuksen järjestymiselle on, että Kelan korvaamia taksikuljetuksia järjestävä tilausvälitysyhtiö pystyy osoittamaan asiakkaalle vakituisen kuljettajan tai että asiakkaan aiemmin käyttämä kuljettaja toimii tilausvälitysyhtiön alihankkijana.

UUDET PALVELUNTUOTTAJAT

(Maakunta, Palveluntuottaja, Tilausnumero asiakkaalle) Etelä-Karjala, Taksi Saimaa Oy, 0800 50 123 Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoen Keskustaksi Oy, 0800 99 090 Etelä-Savo, Pro-Keskus Oy, 0800 30 2245 Kainuu, Kainuun Taksivälitys Oy, 0800 93 153 Kanta-Häme, Tampereen Aluetaksi Oy, 0800 98 821 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Suomen Taksi Oy, 0800 93 150 Keski-Suomi, Pro-Keskus Oy, 0800 30 2259 Kymenlaakso, Kymenlaakson Taksi Oy, 0800 30 2333 Lappi, Pro-Keskus Oy, 0800 30 2240 Pirkanmaa, Tampereen Aluetaksi Oy, 0800 98 811 Pohjanmaa, Vaasan Ulataksi Oy, 0800 99 000 Pohjois-Karjala, Pro-Keskus Oy, 0800 30 2255 Pohjois-Savo, Pro-Keskus Oy, 0800 30 2250 Päijät-Häme, Taksi-Päijänne Oy, 0800 9 4220 Satakunta, Lounais-Suomen Taxidata Oy, 0800 12 0001 Uusimaa, Helsingin-Uudenmaantaksit Oy, 0800 96130 Varsinais-Suomi, Lounais-Suomen Taxidata Oy, 0800 130001

Saattajan korvauksiin muutoksia Saattajan matkakuluista saa korvausta, jos terveydenhoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi asiakkaan terveydentilan vuoksi. Jatkossa saattajan matkasta saa korvauksen siltä osalta matkaa, jonka asiakas ja hänen saattajansa matkustivat yhdessä.

Saattajan yksin tekemä matka korvataan vain silloin, kun se alkaa asiakkaan kotiosoitteesta tai päättyy sinne esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas jää hoitoon terveydenhuoltoon ja saattaja tekee paluumatkan yksin. l www.invalidiliittonyt.fi

45_IT_4-2018_Kelataksit.indd 45

45

31.5.2018 8.00

VAMMAISET JA YHTEISKUNTA DIGI YKSILÖN ARKEEN ILOKSI JA HYÖDYKSI - #DIGIKAIKILLE ›› Pankkiasiat jonottamatta ›› Reseptien uusiminen ›› Laivalipun tms ostaminen ›› Kelan hakemusten täyttö ›› Valtakirjan täyttäminen ›› Laboratoriovarauksen tekeminen

›› Nettiostosten tekeminen ›› Sähköposti Kaikki tämä ja paljon muuta kotisohvalta. Älypuhelimella, omalta tietokoneelta, tabletilta.

Digisyrjäytymisen voi ehkäistä

Internet tai tuttavallisemmin netti on muuttunut paljon viimeisen 15 vuoden aikana. Sekä internet-tekniikka että käyttäjien laitteet ja nettiyhteyksien nopeudet ovat muuttuneet paljon.

Teksti Digineuvojat Kuvat Johanna Vainio

Invalidiliiton digikoordinaattori Pauli Pyy opastamassa tällä kertaa hyvinkääläisiä.

46

IT INVALIDILIITTO

46-47_IT_4-2018_Digi.indd 46

31.5.2018 8.10

SYKSYLLÄ NEUVONTAA ANTAVAT AINAKIN NÄMÄ YHDISTYKSET ›› Helsingin Invalidien Yhdistys ry ›› Hyvinkään Invalidit ry ›› Imatran Invalidit ry ›› Joensuun Seudun Invalidit ›› Jyväskylän Seudun Invalidit ›› Kajaanin Seudun Invalidit ›› Kouvolan Seudun Invalidit ry ›› Kuopion Invalidit ›› Oulun Invalidien yhdistys ›› Pieksämäen Invalidit ry ›› Porin Seudun Invalidit ry ›› Porvoon Invalidit Borgå Invalider ry ›› Raision seudun invalidit ry ›› Rovaniemen Invalidit ry ›› Ruokolahden Invalidit ry ›› Rusetti - Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry ›› Savitaipaleen seudun invalidit ry ›› Tampereen Seudun Invalidit ry ›› Turku ›› Ulvilan seudun invalidit ry ›› Vaasanseudun Invalidit Vasanejdens Invalider ry

S

uomi on tunnettu internetin ja matkapuhelinten käytön kärkimaana, mutta vieläkin liian moni ei koskaan ole käyttänyt nettiä. Yli miljoona Suomessa asuvaa henkilöä on täysin ilman digitaitoja.

Eläkeläisistä 36 prosenttia ei ole koskaan käynyt netissä.

Digisyrjäytyminen aiheuttaa ihmiselle myös ylimääräisiä kustannuksia. Vaarassa syrjäytyä ovat erityisesti ikäihmiset ja vammaiset.

Suurin muutos koskee netin käyttäjilleen tarjoamia mahdollisuuksia: omien sisältöjen julkaiseminen sekä muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen netin kautta on nyt ratkaisevasti helpompaa ja monipuolisempaa kuin vielä 2000-luvun alku-

Digijäärän vastaanotto Porvoon Invalidit – Borgå Invalider on aloittanut Digijäärän vastaanoton jo maaliskuussa. Se on toiminut joka toinen torstai klo 10, mutta kesä tekee tauon. Vastuussa ovat olleet Jorma Kiljunen ja Tomas Jonsson.

Näin aluksi on tutustuttu muun muassa pankkipalveluihin, HUS Labraan ja Omakantaan. Tietokoneet ovat usein aluksi ”yhtä hebreaa”, mutta meiltä voi kysellä apua.

Seuraava isompi tapahtuma on 8.9. pidettävä 70-vuotisjuhla, jonka yhteydessä luennon tulee pitämään Invalidiliiton digikoordinaattori Pauli Pyy. Digijäärä jatkaa syksyllä 27.9. klo 10-11 sopivin aihein.

Sen jälkeen otetaan kevyemmin ja pelataan bingoa.

vuosina. Useat palvelut ovat vain netissä.

Digineuvojia nyt yhdistyksissä Virtaa Invalidiliiton yhdistysten digineuvontaan antoi digineuvojien koulutus, jonka ensimmäinen osa toteutui 10.-11 maaliskuuta. Uusia yhdistysten digineuvojia on nyt yli 20.

Digineuvojat innostavat ihmisiä arkipäivän hyötykäytön lisäksi muun muassa blogikirjoittajiksi, verkkokauppojen tuotearvosteluihin, amatöörivideoihin, harrastajayhteisöjen ylläpitämiin verkkosivustoihin. Digineuvoja on lähellä omassa jäsenyhdistyksessä ja häntä on helppo lähestyä.

Netin kautta avautuu kokonainen uusi maailma: virtuaalinen todellisuus.

Sosiaalinen maailma on hyvä vauhtia muuttamassa myös opiskelua. Loppujen lopuksi sosiaalinen media elää käyttäjien tuottamasta sisällöstä - eli se on sitä, miksi sen omalla toiminnallamme teemme.

Digineuvoja perehdyttää perusasioihin. Neuvoo, mutta ei tee puolestasi. Aika näyttää kehittyykö opastettavasta henkilöstä tyytyväinen, funktionaalinen, tiedonjanoinen, sosiaalinen, teknologinen tai aktiivinen käyttäjä.

Internet ja sosiaalinen media torjuvat tehokkaasti eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä.

– Rakastan tietokonettani, koska kaikki ystäväni ovat siellä, toteaa eräs jäsen. Juttuseuraa löytyy.

Kerro digineuvojalle toiveesi – siitä se lähtee! l www.invalidiliittonyt.fi

46-47_IT_4-2018_Digi.indd 47

47

31.5.2018 8.10

VAMMAISET JA YHTEISKUNTA

”

MIKSI MENNÄ JONNEKIN, JOS ELÄMYKSEN TAI TIEDON SAAMINEN TÖKSÄHTÄÄ HETI ALKUUNSA?

Esteettömyys ja saavutettavuus

Saavutettavuuskartoittajan peruskurssin osallistujat tekivät havaintoja uuden tanssin keskuksen Zodiakin toimitiloista Helsingin Kaapelitehtaalla.

kulkevat käsi kädessä

Lajissaan ensimmäinen saavutettavuuskartoittajakoulutus järjestettiin Invalidiliitossa keväällä.

Kurssin primus motoreina toimivat Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE ja Kulttuuria kaikille -palvelu.

Teksti Kirsi Tervamäki Kuva Aura Linnapuomi

48

K

un pyörätuolilla menee museoon tai uimahalliin, on hyvä että ulko-oven edestä löytyy luiska. Siinä on kyse esteettömyydestä.

Mutta miten lippuluukulla: osaako lipunmyyjä huomioida vammaisen ihmisen?

Entä onko materiaaleissa huomioitu ihmisten moninaisuus? Muun muassa tätä on saavutettavuus.

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn ja Kulttuuria kaikille -palvelun yhteistyöstä syntyi idea saavutettavuuskartoittajakoulutuksesta.

– Meille on ollut aina selvää, että taiteessa rakennetun ympäristön esteettömyys ei riitä. Miksi mennä jonnekin, jos elämyksen tai tiedon saaminen töksähtää heti alkuunsa? kysyy Kulttuuria kaikille -palvelun erityisasiantuntija Sari Salovaara.

IT INVALIDILIITTO

48-49_IT_4-2018_Saavutettavuus.indd 48

30/05/2018 15.51

SHOPRIDER® LIIKKUMISEN APUVÄLINEET tutustu laajaan valiKoiMaan:

– Usein kun olemme kartoittaneet fyysisten tilojen esteettömyyttä, siitä jäi ikään kuin puuttumaan jotain, kun asiakaspalvelua ja sen saavutettavuutta ei käyty läpi, sanoo Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Marika Nordlund.

tilaa esite:

040 124 4282

YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN!

KOKO MAAN KATTAVA MYYNTI JA HUOLTOVERKOSTO

Kurssi kiinnosti Kevään saavutettavuuskartoittaja-pilottikoulutus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Näkökulmaa on laajennettu kulttuuripalveluista yleisemmin palveluihin.

Pilottikurssilaiset tulevat useilta eri aloilta. Kiinnostus kurssia kohtaan oli suuri, sillä hakijoita oli puolet enemmän kuin kurssille voitiin ottaa.

Koulutuksen opettajina toimineet Salovaara, Nordlund ja Kulttuuria kaikille -palvelun saavutettavuusasiantuntija Aura Linnapuomi toteavat kaikki oppineensa myös itse kurssilaisilta paljon. Koska kyseessä on pilottikurssi, kurssilaisten palaute ja ideat ovat tärkeitä jatkokehittelyn kannalta.

APUAJONEUVO.fi

GK7-3 1400,-

PARAS HINTA- / LAATUSUHDE

889Xl 3450,-

Maahantuonti, Myynti ja vuokraus:

Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi

MYYDÄÄN

AUTO SAKSASTA!

Tiesitkö, että täyden autoveron palautuksen saa myös tuontiautoon? Olen hoitanut lukuisia autonhakuja invalideille.

Nopea ja luotettava palvelu. Kysy lisää! www.autotuonti.net / Juha Murtonen / 050 - 342 0479 tai juha.murtonen@kolumbus.fi

Kenen tarina kerrotaan?

Saavutettavuuskartoitus tehdään haastattelemalla kohteen henkilöstöä ja sen lisäksi kartoitetaan muun muassa verkkosivuja ja painettua viestintämateriaalia.

– Jo organisaation strategiassa vaikutetaan siihen, miten yhdenvertaisia palveluista ja toiminnasta syntyy.

Seuraava askel on, kun käyttäjä tai asiakas kohtaa organisaation eli viestintä ja miten esteettömästi ja saavutettavasti se toteutuu. Tärkeää on myös moninaisuus, sanoo Salovaara.

Moninaisuudessa on kyse siitä, voivatko kaikki ihmiset tuntea sisällöt omikseen. Entä kenen tarinat, elämänkokemukset tai historia ovat esillä?

Myös palveluiden hinnoittelua tarkastellaan.

– Ovatko palvelut pienituloisten ulottuvilla? Löytyykö alennuksia, entä maksuttomia ajankohtia? kysyy Linnapuomi.

Saavutettavuuskartoituksen tuloksena syntyy loppuraportti.

– Saavutettavuuskartoituksen haastattelujen ja loppuraportin henki pitää olla kannustava, ei halvaannuttava. Nykytilaa verrataan tavoitetilaan ja esitetään konkreettisia kehitysideoita, sanoo Linnapuomi.

SEURAAVA IT INVALIDILIITTO NUMERO 5 ILMESTYY 24.8.2018

Avoimin mielin oppimaan Kurssille osallistui myös Vates-säätiön viestintävastaava Tiina Jäppinen, jota miellyttää erityisesti saavutettavuuden esteettömyyttä laajempi näkökulma.

– Asenne ratkaisee sen, mitä organisaatiossa tapahtuu. Monet saavutettavuuteen liittyvät mukautukset eivät vaadi rahaa, vaan asennetta.

Jäppistä ilahduttaa myös se, että saavutettavuutta voi lähestyä humanistin otteella, ei tarvitse olla insinööri.

Kurssin jälkeen Jäppinen aikoo harjoitella saavutettavuuskartoituksen tekemistä oman organisaation sisällä.

– En vielä koe olevani asiantuntija. Tätä oppii vain tekemällä, avoimin mielin. l

48-49_IT_4-2018_Saavutettavuus.indd 49

Ilmoitusvaraukset Paula Kaijanto puh 040 707 1966 paula.kaijanto@omnipress.fi Aineistopäivä 9.8.2018

IT-lehti Kiinnostavaa luettavaa.

Vammaisasiaa joka ainoalla sivulla.

Tietoa, jota et muualta saa!

30/05/2018 15.52

IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ

Rohkeasti erilainen nainen Marja-Leena Vähäsalo on näyttänyt ympäristölleen, etteivät sentit vaikuta arkeen eikä elämäniloon. 116-senttinen Marja-Leenan pelko yksinäisyydestä teki pienestä naisesta suuren persoonan.

Teksti ja kuvat Anne Anttila

S

ieviläinen Marja-Leena Vähäsalo alias Hetsu, 70, huikkaa iloisen tervehdyksen ja halaa.

– Tervetuloa matalaan majaamme! Kuten huomaat, koti on tehty mittojeni mukaan, mutta mies on iso ja komea, Hetsu esittelee naureskellen.

Myös autot näyttelevät Vähäsalon elämässä isoa roolia, sillä ilman kumirattaita Marja-Leenan sosiaalinen sirkus olisi ollut hänen omien sanojensa mukaan kuolettavan tylsää.

– Elämäni kolme johtotähteä muodostuvat A-kirjaimista. Ensin tuli auto, sitten asunto ja kolmanneksi rakas puolisoni Aulis, Hetsu listaa onnellisena.

Unohtaa ei sovi myöskään jaloissa pyörivää Eetua, joka tietää olevansa perheen arvokkain jalokivi.

Kylän kummajainen Marja-Leenan elämänpolku on pitänyt sisällään niin kantoja kuin kivikoi-

50

takin, sillä ihmisten suvaitsevaisuus ei ole aina ollut parhaimmasta päästä.

– Olin jo lapsena paikkakunnan kummajainen, jota tultiin ihan naapurikunnista saakka ihmettelemään.

Lyhytkasvuisuus luokiteltiin vielä 1940-luvulla harvinaisuuksiin, ja näin ollen myös tieto oli vähäistä.

– Onneksi oli olemassa Arvo Ylppö. Vaikka tutkimukset ja hoidot maksettiin omasta pussista, niin Ylpön ansiosta minutkin saatiin nostettua ihmisten kirjoihin, Hetsu taustoittaa.

Pikkuruisesta varrestaan huolimatta Marja-Leenasta kasvoi sisukas likka.

”

OLIN JO LAPSENA PAIKKAKUNNAN KUMMAJAINEN.

– Olin kova kiroilemaan ja tapellakin osasin. Osallistuin kykyjeni mukaan myös kotitöihin, mutta epämieluisista tehtävistä yritin livistää pienuuteeni vedoten.

Aina ei venkurointi kuitenkaan onnistunut, sillä Hetsun isä valmensi tyttärestään hauskoilla menetelmillä toimeliaan ihmisen.

– Esimerkiksi kerran marmatin siivoustöiden keskellä liian pitkästä harjanvarresta. Isä otti luudan, napsautti varren poikki ja niin pääsivät hommat jatkumaan, Hetsu muistelee naureskellen.

Ystävä ja ihme Marja-Leenan sinnikkyys palkittiin myös koulutiellä, jonne Vähäsalon pikkulikkaa ei olisi alkumetreillä edes huolittu. Koulun johtokunta oli kaikessa viisaudessaan päättänyt, ettei lyhytkasvuinen sovellu normaaliin kansakouluun.

– Isän ansiosta pääsin koeajalle ja koulutusprojektistani vastasi koko

IT INVALIDILIITTO

52-56_IT_4-2018_Lyhytkasvuinen.indd 50

30/05/2018 15.11

Marja-Leena Vähäsalo sanoo selättäneensä vastoinkäymiset ja elävänsä nyt onnellisten tähtien alla.

– Kun ihminen oppii hyväksymään itsensä, niin arki muuttuu paljon keveämmäksi elää, Marja-Leena tietää kokemuksesta.

www.invalidiliittonyt.fi

52-56_IT_4-2018_Lyhytkasvuinen.indd 51

51

30/05/2018 15.11

IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ

Marja-Leena on aina ollut oman elämänsä uudisraivaaja.

Tiettävästi hän oli aikoinaan jopa Suomen ensimmäinen lyhytkasvuinen naisautoilija.

perhe. Äiti kuljetti ja muut kannustivat. Kotijoukkojen tuki oli kullanarvoista, mutta myös myötämielisten opettajieni ansiosta ”koeaika” kesti päättötodistukseen saakka, MarjaLeena muistelee kiitollisena.

Vaikka kansakoulun läpäiseminen nostatti pikku-Hetsun itsetuntoa, niin murrosiän kynnyksellä Vähäsalon perheessä koettiin kuitenkin suurta tunteiden vuoristorataa.

– Räiskähtelyiltäkään ei vältytty. Halusin olla nätti, koreilla sievillä vaatteilla ja olla ennen kaikkea samanlainen kuin muut. Tahto ei kuitenkaan auttanut. Ihastukset lipuivat sivun suun ja sain nököttää karkeloissa seinäruusuna ja toivoa ihmettä. Pelkäsin lausetta: ”Turha toivo misukka.” Kapinoin täysillä peilikuvaani vastaan, sillä en halunnut jäädä yksin, Hetsu kuvailee elämänsä synkintä ajanjaksoa.

Sievin Katri-Helena Murrosiän vellovassa aallokossa Marja-Leena yritti kohentaa itsetuntoaan haaveilemalla laulajan urasta.

52

– Ihannoin Katri-Helenaa ja halusin olla hänenlaisensa laululintunen. Ura artistina loppui kuitenkin ennen kuin ehti edes alkaa. Harjoittelin muutaman kerran kyläbändin kanssa, mutta loppupeleissä rohkeus petti. Pelkäsin nousta lavalle ja kohdata ihmisten reaktiot. Ajattelin, että kaikki tulevat katsomaan vain laulavaa ”kääpiötä”.

Päästyään pahimman ylitse MarjaLeena näki peilikuvastaan kuitenkin uuden ja entistä vahvemman ihmisen.

– Pääsin sopuun minäkuvani kanssa. Päätin olla rohkeasti oma itseni ja

”

HERÄTIN RATIN TAKAA NIIN HÄMMENNYSTÄ, KUMMASTUSTA KUIN HILJAISTA IHAILUAKIN.

kääntää erilaisuuden vahvuudekseni.

Ajattelin, että ei pärjääminen ole sidottu sentteihin vaan siihen, millainen ihminen löytyy senttien sisäpuolelta.

Tämän johtoajatuksen voimalla Hetsu ryhtyi oman elämänsä uudisraivaajaksi.

– Työsarka ei ole ollut helppo. Päinvastoin. Olen joutunut tekemään lujasti töitä saadakseni tasavertaista kohtelua ja tulla hyväksytyksi. Välillä on isketty päätä Sievin petäjään, itketty katkeria kyyneleitä ja todistettu kerta toisensa jälkeen, että ei pituus ole ihmisyyden mittari, Marja-Leena luonnehtii hiljaisena.

Vekseli-Anglia Itsetuntoa kohotti entisestään myös ajokortti, mutta sen saaminen ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu.

– Ei todellakaan! Vaikka tahtotila oli kohdillaan, niin en kelvannut autokouluun. Syynä oli tai ainakin niin minulle kerrottiin, että ajo-opetukseen ei ollut saatavilla sopivaa autoa.

IT INVALIDILIITTO

52-56_IT_4-2018_Lyhytkasvuinen.indd 52

30/05/2018 15.11

Marja-Leena halusi kuitenkin ratin taakse, joten saamastaan kohtelusta sisuuntuneena hän marssi silloisen liikenneministeri Pekka Tarjanteen puheille.

– Ministeri Tarjanne oli mukava mies. Hän kuunteli huoleni ja kohteli tasavertaisesti. Pekka Tarjanne ehdotti, että hankkisin oman auton ja asennuttaisin siihen tarvittavat ajohallintalaitteet.

Ajatus oli todella loistava ja iloa täydensi entisestään myös se, että idea omasta autosta otettiin myös kotijoukkojen keskuudessa hyvin vastaan, Hetsu muistelee hymyillen.

Auto ei ollut vielä 60-luvulla kuitenkaan joka tytön saatavilla, joten Marja-Leena tunsi olevansa todella etuoikeutettu ikiomasta, vekselillä ostetusta 2 000 markan Angliastaan.

– Autokoulua kävi käytännössä kuitenkin koko perhe, lähisukulaisia myöten. Yksi rakensi ja asensi Angliaan tarvittavat ajohallintalaitteet, osa kuljetti ajotunneilla ja loput pitivät monin eri tavoin huolen siitä, että kaasujalka pysyy mahdollisimman keveänä. Rehellisesti sanottuna koko

suku oli hälytystilassa ja auttamassa unelmani toteuttamisessa.

Miljoona kilometriä Saatuaan ajokortin Marja-Leenaa ei pidätellyt enää mikään eikä kukaan.

Samalla hän oli myös rohkea tien näyttäjä, sillä tiettävästi Marja-Leena oli aikoinaan Suomen ensimmäinen lyhytkasvuinen naisautoilija.

– Herätin ratin takaa niin hämmennystä, kummastusta kuin hiljaista ihailuakin. Ensimmäinen reaktio oli kuitenkin se, että ajan kaikki kyläläiset kumoon. Onneksi tältä kauhulta kuitenkin vältyttiin. Kerran olen käynyt ojassa ja sakko napsahtanut kahdesti, joten ”syntilista” autoilijana on onnekseni todella pieni.

Hetsuksi nimetty Marja-Leena sanoo ajaneensa elämänsä aikana lähes miljoona kilometriä.

– Jos en väärin muista, niin 14 autoa olen ajanut uudesta hyväksi käytetyksi ja parhaimpina vuosina rullasin yli 30 000 kilometriä. Nykyään ajokilometrit jäävät alle 20 000:een. Syynä ei ole kuitenkaan kiinnostuksen hiipuminen vaan terveydelliset rajoit-

Lukuisten selkäleikkausten myötä MarjaLeena on joutunut luovuttamaan ison osan kotitöistä puolisolleen Aulikselle. Apupojan roolissa touhuaa luonnollisesti perheen silmäterä, Eetu-koira.

teet. Lukuisia kertoja leikattu selkä sekä hermoratavaurio eivät mahdollista enää pitkiä ajomatkoja.

Auto on näytellyt kuitenkin suurta roolia myös Marja-Leenan itsenäistymisen polulla.

– Kun mieli on avoin ja sielu kaipaa villiä vapautta, niin ratin takana ei kysellä senttien perään.

Hetsu tietää mistä puhuu, sillä Anglian myötä hän sanoo aikoinaan kasvattaneensa myös sosiaalista verkostoaan.

– Voi sitä nuoruutta! Autolla liikkuminen oli luokiteltavissa elämäntapaan. Vauhdikkaimpina vuosina olin tuttu näky nuorten ”kokoontumisajoissa”. Maakunta tuli tutuksi, sillä rattaat pyörivät ristiin rastiin eri puolilla Keski-Pohjanmaata. Parkkia pidettiin milloin missäkin, joten ei siinä moottori ehtinyt paljon kylmetä, Hetsu paljastaa naureskellen.

Marja-Leena tarvitsi autoa myös työmatkoihinsa.

– Rikoin näyttävästi rajoja, sillä toimin lähes 20 vuoden ajan lähikaupan kassaneitinä. Se oli hienoa ja opettavaista aikaa. Olin tavattoman ylpeä, että sain vuoteen -94 saakka pukea ylleni myyjän virkapuvun. Tunsin itseni tasavertaiseksi työntekijäksi.

Erilainen rakkaustarina Toimintatyylinsä lisäksi Marja-Leena tunnetaan myös avoimuudestaan ja ennen kaikkea siitä, että hän pystyy puhumaan myös arjen nurjimmista puolista.

– Lyhytkasvuisena olen joutunut, mutta samalla myös oppinut taistelemaan oikeuksistani. Jopa rakkauden eteen olen joutunut tekemään paljon työtä, sillä kaikilla ei ollut sydäntä nähdä vammojen taakse.

Hetsun ja Aulis Kaljusen rakkaustarina on kuitenkin vertaansa vailla ja kertomisen arvoinen.

Maakuntaa ravistellut ”love story” sai alkunsa 1970-luvun puolivälissä.

– Tapasin Auliksen tutulla parkkipaikalla, tein aloitteen ja pyysin häntä ajelulle. Siitä lähtien on ajeltu yhdessä, niin myötä- kuin vastamäetkin.

Ystävyydestä alkanut rakkaustarina ei ollut kuitenkaan kaikkien mieleen.

– Päälleni oli istutettu vahva vanhanpiian sinetti. Niinpä seurusteluwww.invalidiliittonyt.fi

52-56_IT_4-2018_Lyhytkasvuinen.indd 53

53

30/05/2018 15.11

IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ

Tämä rakkaus on kestänyt, vaikka aikoinaan Marja-Leenan ja Auliksen yhdessäolosta yritettiin tehdä sieviläistä versiota TV-sarjasta ”Kauniit ja Rohkeat”.

- Yli 40 vuotta on samasta kattilasta syöty ja yhä edelleen yhteiselämä maistuu hyvälle, pariskunta vakuuttelee onnellisena.

amme paheksuttiin ja siitä yritettiin tehdä jopa likaista. Lokaa tuli kaikista ilmansuunnista, mutta rakkaus kesti, pariskunta muistelee.

Vaikka Hetsun ja Auliksen rakkaustarinasta pyrittiin tekemään sieviläistä versiosta TV-sarjasta ”Kauniit ja rohkeat”, niin maalaiskylän skandaalinhakuinen saippuasarja päätyi kuitenkin parhaalla mahdollisella tavalla.

– Näytimme epäilijöille närhen kellot. Rakensimme vuonna -87 unelmiemme hirsitalon ja ryhdyimme viettämään normaalia perhe-elämää. Lapsia ei siunaantunut, mutta silmäterän roolissa tassuttelee uljas perhoskoira Eetu II. Olemme onnellinen ja toisiamme täydentävä kolmikko, Marja-Leena summaa kiitollisena.

”

Mielikuvitus apuna Elämä lyhytkasvuisena on MarjaLeenan mukaan taitolaji, joka vaatii määrätietoisuuden lisäksi myös hurttia huumoria.

– Elämme isojen maailmassa. Vaikka tasavertaisuudesta puhutaan paljon, niin teot kulkevat kuitenkin jälkijunassa. Yhä edelleen on asioita ja palvelumuotoja, joissa ei ole aina otettu huomioon meitä lyhytkasvuisia. Hyvänä esimerkkinä ovat pankki- ja tankkausautomaatit. Jakkara on pidettävä mukana, jos meinaa saada rahaa seinästä ja autonsa tankattua, Hetsu lohkaisee.

Marja-Leena on oppinut kuitenkin pärjäämään.

– Sisu ja hyvä mielikuvitus kannattelevat pitkälle. Lisäksi järjenkäyttö ja avun pyytäminen ovat sallittua. Erilaisuus on antanut tahtoa selvitä. l

LOKAA TULI KAIKISTA ILMANSUUNNISTA, MUTTA RAKKAUS KESTI.

54

LYHYTKASVUISUUS ›› Käytännössä lyhytkasvuisena pidetään aikuista naista ja miestä, jos hänen pituutensa on alle 140-150 cm. ›› Lyhytkasvuisuuteen on olemassa 400-500 lääketieteellistä pääsyytä. Yleisimmät diagnoosit Suomessa ovat diastrofia, akondroplasia ja rustohiushypoplasia. ›› Suomessa on lääketieteellisin perustein määriteltynä 8001 200 lyhytkasvuista. ›› Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry on vuonna 1984 perustettu valtakunnallinen yhdistys.

Yhdistyksessä on noin 700 jäsentä. ›› Yhdistys löytyy myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. ›› www.lyhytkasvuiset.fi

IT INVALIDILIITTO

52-56_IT_4-2018_Lyhytkasvuinen.indd 54

30/05/2018 15.11

KOLUMNI

Vuorovaikutusmatkailua

L

apsuuteni automatkoilla tapoimme aikaa monenlaisin keinoin. Laskimme ohikulkevia autoja niiden värin perusteella ja kun tuli Kupla, sai kopauttaa kaveria olalle. Morjestelimme liikennevaloissa toisten autojen kuljettajia ja odotimme vastareaktiota. Eräällä luokkaretkellä pohdimme, millaisia autot voisivat olla luonteeltaan niiden kasvonilmeiden perusteella. Ja miltä autot kuulostaisivat, jos osaisivat puhua? Tämä oli muuten yksi parhaimmista luokkaretkistä, koska minut nostettiin bussiin, ja sain jakaa tunnelman luokkatovereideni kanssa, aina yhteislauluista kikattavaan irtokarkkihumalaan.

Kaikki eivät ehkä näe ilmeitä autojen kasvoilla, mutta kuskeista meillä on kokemusta – etenkin jos taksikuskeista puhutaan! Rento manselainen perustyyppi osaa heittää small talkia tilanteessa kuin tilanteessa.

Hän vaalii kyltymätöntä uteliaisuutta ja on hyvin perillä koko kaupungin asioista: ”Mikäs kokous sielä o? Ommeinaa ny enemmänki näitä invakyytejä! Liittyy varmaa jotenki siihe rratikkaa.”

Kun sitten äidyn kertomaan vammaisjärjestötyöstä, seuraa jatkotulkintojen sarja: ”Se o kiva, et teikäläisilläki o jotai puuhaa! Saakos noista kokouksista oikei palkkaa? Teillä taitaa olla parempi liksa kummeikäläisillä!”

Kuvitelkaa, jos kaupunkibussin kuljettaja kysyisi samat asiat matkustajilta: ”Mihin olet tänään menossa? Onko teillä joku korkokenkäisten kokous? Tämän täytyy liittyä Me Too -kampanjaan! Oletko oikein palkkatyössä? Sinulla taitaa olla paremmat tulot kuin meillä bussikuskeilla?”

Välttelen taksilla matkustamista. Sen lisäksi, että tulen huomaamattani kertoneeksi yksityisistä asioistani, saatan usein kuulla myös edellisen matkustajan, naapurin tai järjestökollegan tilanteesta.

Tiedän kyllä, että asiattomasta urkkimisesta ja juoruilusta voisi tehdä ilmoituksen taksitarkastajalle. Toisaalta tiedän myös, että monet taksin käyttäjät pitävät tästä vuorovaikutuksen tavasta. Kun elämänpiiri on pieni, jokainen kohtaaminen luo uutta sisältöä. Ja jokainen taksikuski voi olla potentiaalinen rakastaja!

Taannoin matkustin Onnibussilla.

Jännitin, mahtuisiko nostolaitteeni mukaan, ja kuinka turvalliseksi tuntisin oloni. Jännitys osoittautui turhak-

si. Kuski nosti nostolaitteeni kahdessa osassa tavaratilaan, ja omasta toiveestani sain matkustaa selkä menosuuntaan äkkijarrutusten varalta. ”Nyt minun pitää sitten peruuttaa Helsingistä Kotkaan”, tokaisi kuski, ja harrasti muutenkin verrattoman nasevaa tilannekomiikkaa.

Nauroin kuulutuksille vedet silmissä, enkä todellakaan ollut ainoa! Eniten iloitsin siitä, että sain jakaa matkan kollegani kanssa esteettömässä ja edullisessa kaukoliikenteen bussissa. Tämä bussiyhtiö voisi olla myös yhdenvertaisten luokkaretkien mahdollistaja!

Konduktöörien kanssa asioin viikoittain, koska teen paljon työmatkoja junalla. Vuorovaikutus keskittyy vakioaiheisiin: Toimiiko hissi tai luiska? Onko vessan ovi jumissa? Peritäänkö lisämaksua junasta ostetusta lipusta, kun kaikki pyörätuolipaikat ovat aiheettomasti varattuja? Ja mi- JOKAINEN tä konduktöörin pitäisi tehdä, TAKSIKUSKI jotta hän muistaisi tulla laskemaan meidät junasta oikealla VOI OLLA pysäkillä? Vakioaiheisiin kuu- POTENTIAALINEN luu myös: ”Sinun kärryssäsi pitäiRAKASTAJA! si olla peruutustutka!” ja ”Onkos noita pyörätuoleja eripainoisia?”

Eripainoisia on! Ja kyllä, hissin painoraja saattaa muutamalla kilolla ylittyä. Mutta haluan silti tällä junalla Helsinkiin. Minulla on työ, enkä viitsisi aloittaa neuvotteluja ansionmenetyksistä.

Viime aikoina olen saanut virtaa myös kehomatkailusta. Uima-altaalla, fysioterapeutin avustuksella olen löytänyt uusia paikkoja minusta. Mieli pystyttää lipun kehon kartalle ennen koskemattomaan kohtaan, ja pian tästä paikasta tulee osa minua. Oivalluksia syntyy, kun vähiten odottaa. Kaikki matkakohteet eivät silti aina miellytä. Joihinkin paikantuu kipua tai unohdusta, liiallista virheasentoa tai kiristävää arpikudosta. Ja tässä kehossa pitäisi koko elämän sivu matkata!

Lempeän sisäisen puheen kehittäminen kannattaa. Sitä voi harjoitella vaikka peilin edessä sanomalla: Oletpa sinä ihana! Kuinka oletkin kaunis ja sopiva juuri noin. Minne haluaisit tänään matkata?

”

Milla Ilonen

www.invalidiliittonyt.fi

55_IT_4-2018_Kolumni.indd 55

55

30/05/2018 21.09

LIIKUNTA JA URHEILU

”

MINULLA ON AINA OLLUT KOVA KILPAILUVIETTI, JA SITÄ GOLF SOPIVASTI TYYDYTTÄÄ.

56

IT INVALIDILIITTO

56-61_IT_4-2018_Golffari.indd 56

31.5.2018 9.33

ERITYISGOLFARI pistää nyt kaikkensa peliin Timo Pessi vammautui vaikeasti ja joutui vaihtamaan rakkaat palloilulajit golfiin. Nyt golf on hänelle henkireikä, ja mies kiertää ahkerasti vammaisgolfin kilpailuissa.

Teksti Tapio Rusanen Kuvat Timo Porthan

www.invalidiliittonyt.fi

56-61_IT_4-2018_Golffari.indd 57

57

31.5.2018 9.33

LIIKUNTA JA URHEILU

Timo Pessin edustuspaidassa on nyt sponsoriyrityksen brodeeraus.

T

imo Pessi, 39, oli nuoruudessaan innokas urheilija – hän pelasi Keravalla kaikenlaisia pallopelejä, jalkapalloa, jääkiekkoa ja salibandyä. Murrosikäisestä alkaen hän toimi myös erotuomarina niin talvella jääkiekossa kuin kesäisin rullakiekossa. 28-vuotiaana hän ehti saada 1000 tuomittua ottelua täyteen.

Lisäksi Pessi pelasi itse vielä rullakiekkoa parhaimmillaan 1. divisioonassa. Nuoren miehen elämä olikin yhtä vaakalentoa pelistä toiseen.

11. syyskuuta 2006 tuli kuitenkin pysähdys, joka muutti Pessin elämän kertalaakista.

Ajaessaan moottoripyörällä salibandyharjoituksiin Keravalla Pessi osui tiellä hiekkaiseen kohtaan, menetti pyörän hallinnan ja lensi päin sähkökaappia. Törmäys oli kova ja seurauksetkin pahoja.

– Kolarissa minulle tuli aivovamma, oikea reisiluu hajosi ja oikea kyynärpää murskautui, Pessi kertoo.

58

Pessiä makuutettiin kaksi viikkoa koomassa, ja mies vietti sairaalahoidossa kaikkiaan yli kaksi kuukautta.

– Muistinikin hävisi kuukauden ajalta.

Pessin oikea jalka jäi lukuisten leikkausten jälkeen kaksi senttiä toista lyhyemmäksi. Pessi ei ole kuitenkaan luovuttajatyyppi – kun hän oli opetellut ensin kävelemään uudelleen, oli jo selvää, ettei paluuta entiseen ole. Erilaisten pallopelien tilalle löytyi onneksi golf. Toisen jalan lyhyyttä hän voi kompensoida kantapääkorolla.

– Jalkojen eripituisuus rasittaa selkääni, ja olen käynyt heikon selän ja liikerajoitteiden vuoksi kerran viikossa Jokerien jääkiekkojoukkueen fysioterapeutin Kai Turkulaisen hoidettavana jo 10 vuoden ajan.

Sarjansa viitonen Tapahtuneesta on kulunut nyt reilut 11 vuotta, ja Pessi on noussut yhdeksi Suomen parhaimmista erityisgolfareista. Hänet on rankattu EDGA:n eli European Disabled Golf Associationin pistebogey-sarjassa (stableford)

”

AIVOISSANI RIITTÄÄ ENERGIAA VAIN KYMMENESOSAN TERVEESEEN IHMISEEN VERRATTUNA.

IT INVALIDILIITTO

56-61_IT_4-2018_Golffari.indd 58

31.5.2018 9.33

MAAJOUKKUEESSA KOVIA TASOITUKSIA

Timo Pessi on pelannut golfia parhaimmillaan kaksi kertaa 18 väylän kierroksen 85 lyönnillä, kun yleensä kierroksen ihannetulos (par) on 72 lyöntiä.

viidenneksi. EDGA:ssa on eri tasoitusryhmissä mukana noin 300 erityis- tai vammaisgolffaria, joten saavutus on hieno.

– Joukko kasvaa koko ajan ja uusia maita liittyy mukaan, viimeksi Australia. EDGA-kisoissa on kolme sarjaa tasoituslukujen mukaan eli Gross, Nett ja Stableford, jossa itse pelaan, Pessi selittää.

Pessi pelaa Suomessa erityisgolfin E-Tourilla ja Euroopassa Edga-kiertuetta.

– Golfkilpailuissa voin ajaa lääkärintodistuksen perusteella golfautolla.

EDGA-järjestön kisoihin ei Pessin mukaan pääse mukaan pelkällä aivovammadiagnoosilla. Hänet tekee kisakelpoiseksi oikean käden rajoitettu liike sekä oikean jalan huono liikkuvuus. Osanottokelpoisuuden tarkastavat Suomen HCP Golf ry:n valtuuttamat ortopedi ja fysioterapeutti. Lisäksi Pessille on tehty ulkomaan kilpailun yhteydessä erikseen lääkärintarkastus.

Pessi on työkyvyttömyyseläkkeel-

ERITYISGOLFIN liittoval-

lä, sillä hänellä on 85 prosentin invaliditeetti, eikä hän voi aivovammansa vuoksi enää harrastaa kiihkeätempoisia pallopelejä. Entisistä harrastuksista on jäljellä enää salibandy, jota hän käy pelaamassa aivovammaisten vuorolla.

– Minulla on aina ollut kova kilpailuvietti, ja sitä golf sopivasti tyydyttää.

Golf on noussut perheen lisäksi (tätä kirjoitettaessa toukokuun puolivälissä Pessin ensimmäisen lapsen laskettu aika oli ihan lähellä) elämäni tärkeimmäksi asiaksi.

Pessin työvuodetkin olivat aiemmin hektisiä. Hän halusi edetä nopeasti urallaan, ja kokemusta karttui useista toimista.

– Valmistuin ammattikorkeakoulusta yritysviestinnän tradenomiksi, ja hakeuduin finanssialalle. Ehdin toimia erilaisissa päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä useammassa yrityksessä.

Viimeisin posti oli aluepäällikön tehtävä Boehringer Ingelheim -lää-

mennettavista joensuulaista Karelia Golfia edustavan Petri Takkusen tasoitus on 8,3 ja Imatran Golfin Pauli Mölsän 14,0.

Käsiamputoitujen MMkisoissa Skotlannissa viime kesänä viidenneksi sijoittunut Takkunen täräyttää yli 200 metrin avauslyöntejä yhdellä kädellä.

Vuonna 1972 EnsoGutzeitin Kaukopään tehtaalla molemmat kätensä työtapaturmassa menettänyt Mölsä puolestaan pelaa erikoisvalmisteisilla ”metallikäsillä”. Mölsä nimettiin Vuoden 2017 erityisgolffariksi Suomen Golfliiton gaalassa. Mölsän molemmissa käsissä on pelatessa proteesi. Hän suunnitteli itselleen välineet, joiden avulla pystyi pitämään lyödessä golfmailasta kiinni. Mölsä on myös aktiivisesti mukana Imatran Golfin tapahtumissa ja toimii myös lapsista koostuvan erityisgolfryhmän kummina.

Liittovalmennettavista kovimpia tasoituksia pitävät jalka-amputoidut Tero Peltola Siilinjärven Tarinagolfista (tasoitus 5,1) ja mikkeliläistä Golf Porrassalmea edustava Lasse Miettinen (6,4). Ryhmän kolmannen jalka-amputoidun, Jyväs-Golfin Markku Korpimäen tasoitus on sekin kova eli 12,6.

Erityisgolfmaajoukkueessa pelaa edellämainittujen ohella myös CPvammainen Johannes Siikonen (Mastergolf) tasoituksella 7,5, vaikka toinen puoli kehosta on osittain halvaantunut. www.invalidiliittonyt.fi

56-61_IT_4-2018_Golffari.indd 59

59

31.5.2018 9.33

LIIKUNTA JA URHEILU keyhtiössä, jossa hän työskenteli aina tuohon kolariin saakka.

Nopea edistyminen Timo Pessi aloitti pelaamaan golfia vuonna 2011. Hän omaksui nopeasti lajin monine nikseineen, ja saavutti jo seuraavalla kaudella tasoituksellisen pistebogeykisan SM-kultaa erityisgolfissa. Vuoden 2012 päätteeksi hän haki erityisgolfin maajoukkueeseen, jossa hän alkoi pelata heti kaudella 2013.

– Golfin harrastaminen meni kuitenkin “överiksi”. Treenasin pari vuotta liikaa, kun en käsittänyt rajojani.

Kävin välillä kovilla kierroksilla, enkä saanut nukuttua.

Yliväsyneenä hän sanoo nukahtamisen olevan lähes mahdotonta ja hän sai univajeen vuoksi psykoosilääkkeitäkin. Maajoukkueesta oli siinä vaiheessa pakko luopua.

Golfliiton valmennusryhmässä Timo aloitti uudelleen vuosi sitten. Vammastaan huolimatta hänen perusluonteensa ei ole muuttunut miksikään.

– Aivovamman takiakin olen tavallista puheliaampi. Minun on pitänyt ihan opetella ottamaan asiat rauhal-

lisemmin. Vammautuminen on pakottanut minut opettelemaan lähes kaikki asiat uudelleen. Väsyn hirveän helposti. Väsyneenä puheenikin tahtoo puuroutua, jolloin kuulostan usein humalaiselta.

– Heti kun puheeni alkaa kuulostaa siltä kuin olisin humalassa ja ajatus karkaa, meidän pitää vähitellen lopetella, hän varoittelee ennen avauslyöntejämme. Tällä kertaa peli kuitenkin sujuu luonnikkaasti ilman väsymistä.

Kun Pessin kanssa keskustelee, ei hänen vaikeaa aivovammaansa huomaa.

– Heti kun puhe sammaltaa ja ajatus karkaa, pitää pelaaminen lopetella.

”

ERITYISGOLFTOIMINTA MENEE SUOMESSA HYVÄÄ VAUHTIA ETEENPÄIN.

Minun aivoissani riittää energiaa vain kymmenesosan terveeseen ihmiseen verrattuna, Pessi luonnehtii. Ennen golfkisaa hän tarvitsee paljon lepoa.

Ja kilpailusta palautuminen kestää sekin useita päiviä.

Tunti kerrallaan Timo Pessi sanoo, ettei pysty tekemään täysipainoisesti tuntia kauemmin mitään keskittymistä vaativaa toimintaa. Se asettaa melkoiset rajat golfille, vaikka hänen kuinka tekisi mieli viipyä kentällä pitkään.

– Tunnin jakso harjoituskentällä (range) on maksimi, sen jälkeen on aika laittaa mailat bägiin. Pelaaminen on sitten oma ponnistelunsa. Kierrän kenttää golfautolla, mikä jouduttaa pelaamista, mutta väsyminen ja keskittymisen puute ovat välillä suuria haasteita.

Pessi aloitti golfin pelaamisen vasemmalta puolelta, mutta vaihtoi lyöntipuolta viime vuonna.

– Löin palloa viisi vuotta vasemmalta, koska pelasin jääkiekkoakin samalta puolelta. Kokeilin vuosi sitten rautaseiskaa lyömällä oikealta

Golfseurat avoimia soveltavalle golfille SUOMEN HCP Golf ry rakentaa verkostoa erityisliikunnan toimijoiden kanssa. Yksi yhteistyötaho on ollut Soveltava liikunta SoveLi. Tavoitteena on lisätä lajin tuomien mahdollisuuksien mukaan harrastuspelaamista terveysliikunnan näkökulmasta, ja saada golfseuroille lisää jäseniä.

– Olemme tehneet opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana golfkenttien esteettömyysselvitystä kahden viime vuoden aikana, ja tässä golfyhteisöt ovat olleet hyvin mukana, Suomen HCP Golf ry:n toiminnanjohtaja Kari Heikkilä sanoo.

Hankkeella on ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on Juha Korhonen Suomen Golfliitosta. Hanketta johtaa Veijo Notkola ja esteettömyysasiantuntijana toimii Harri Lindblom.

Hanke on alkanut syksyllä 2016 ja se

60

jatkuu aina vuoden 2018 loppuun asti.

Hankkeen ajatuksena on, että “esteettömyys pitää huomioida kenttäsuunnittelusta alkaen, mutta myös yleensäkin golfympäristössä, kuten ravintolatilojen tai vastaanottotilojen toimivuudessa, jotta toimintakyvyltään heikentyneiden golfpelaaminen onnistuisi ja heille mahdollistuisi tasaarvoinen osallistuminen golfyhteisön toimintaan.”

Tavoitteena on edistää sekä vammaisten että vajaakuntoisten yhdenvertaisuutta, jotta he voivat täysimääräisesti toimia tasavertaisina jäseninä golfyhteisössä ja voisivat jatkaa tai aloittaa golfpelaamisen liikuntarajoitteista huolimatta.

Lukuisat golfseurat ovatkin tarttuneet aktiivisesti kehittämisyhteistyöhön ja teetettäneet kenttäkartoituksen.

– 90 prosenttia kenttien puutteista olisivat halpoja korjattavia kuten kaiteet ja kynnykset, sanoo Harri Lindblom. Hänen mukaansa HCP Golfin nettisivulta pääsee tarkistamaan kenttien soveltuvuuden itselle. Siellä on kartoitus yli 40 golkentästä.

– Tänä vuonna tavoitellaan 15 kenttää lisää. Ja syksyllä kirjoitetaan hankkeen loppuraportti, josta golfkentät voivat sitten katsoa, missä on korjattavaa. Pyrkimys on saada Golfliiton kenttäoppaaseen merkintä kunkin kentän esteettömyydestä.

Harri Lindblomin mukaan Suomessa ollaan golfkenttien esteettömyysasioissa edellä muita maita. Syksyllä hankkeesta mennään kertomaan Englantiin suureen kansainväliseen golftapahtumaan. › Lisätiedot: suomenhcpgolf.fi

IT INVALIDILIITTO

56-61_IT_4-2018_Golffari.indd 60

31.5.2018 9.33

Kun tehdään jotain niin tehdään sitten kunnolla. Timo Pessi löysi auton rekisterikilven jäljitettämisen jälken vanhasta peräkärrystä, jonka hän osti kilpineen kaikkineen.

vasemmalle. Hämmästyin, kun pallo lensi 140 metriä, vasurilla jäin siitä mitasta 20 metriä.

Timolla on bägissään molemminpuoleisia mailoja, ja hän voi vaihtaa lyöntisuuntaa kesken kierroksenkin.

– Liittovalmentaja Janne Eskola kertoi, ettei ole koskaan ennen tavannut tällaista molemmilta puolilta lyövää pelaajaa.

– Avaukset lyön kummalla tahansa draiverilla, riippuen väylästä ja sen muodosta.

Pessiä valmentaa Tuusulan Golfklubin pro Ari Savolainen, jonka kanssa hän pelasi aikoinaan samassa kiekkojoukkueessa. Valmennuskerrat ovat vain puolituntisia, koska Pessin keskittyminen ei pidempiin harjoituskertoihin riitä.

Pessin suuri vahvuus golfissa on kova motivaatio ja halu kehittyä. Hän haluaa mennä eteenpäin ja menestyä.

Vahvin osa-alue on valmentajan mukaan lähipeli, jossa Pessin tekniikka ovat hyvällä tasolla. Myös avauslyönti (svingi) parani teknisesti, kun Pessi vaihtoi puolta vasemmalta oikealle.

Hän pelaa golfia 25,4:n tasoituksella.

Tuhat euroa kisassa Pessin seurana toimii ensi kaudesta lähtien asikkalalainen Kanavagolf, jonka edustuspelaajaksi hänet on myös nimetty.

– Minulla on mökki Padasjoella Vääksyn lähellä, ja kyselin syksyllä Kanavagolfin kiinnostusta tukea kilpailutoimintaani. He innostuivat asi-

asta, ja kuulun nyt Anna Backmanin ja Nicolas Jenkinsin kanssa seuran edustuspelaajiin, hän sanoo.

Sponsorikseen hän neuvotteli Joutsen Rahoituksen (nykyisin osa United Bankers Oyj:tä. Sieltä hän sai pienen sponsorisopimuksen. Sopimus on kytketty sopimukseen Kanavagolfin kanssa. Itse hän ei voi amatöörisääntöjen mukaisesti tehdä henkilökohtaisia sponsori- tai mainosdiilejä yritysten kanssa.

– Kulujakin riittää, sillä jokainen kisareissu Eurooppaan nielee sellaiset tuhat euroa kerralta, ja tarkoitus on käydä ainakin puolen tusinaa kilpailua läpi. Mutta golf tuo niin paljon sisältöä elämään, että vaikka ulkomailla reissaaminen ei ole mitään halpaa lystiä, ovat nuo kilpailut ja kokemukset niistä sen arvoisia.

Erityisgolf on Pessin sydäntä lähellä. Pessi aikoo järjestää aloittelijoille Kanavagolfissa green card -kursseja, joissa käydään läpi golfin perusasioita, ja joka oikeuttaa pelaamiseen eri kentillä.

Hän pyrkii myös siihen, että Kanavagolfissa järjestettäisiin kesällä 2019 kansallinen E-Tour osakilpailu, johon voivat osallistua kaikki erityisgolfarit.

Lisää väkeä erityisgolfiin Timo Pessi kuuluu erityisgolfjärjestö Suomen HCP Golf ry:n hallitukseen, jossa hän istuu kolmatta kaksivuotiskauttaan. Hän sanoo, että erityisgolftoiminta menee Suomessa hyvää vauhtia eteenpäin.

– Yhdistyksessä on noin sata jäsentä, joista alle puolet osallistuu säännöllisesti kotimaan E-Tourin kilpailuihin.

HCP Golf ry:n tavoitteena on liikuntarajoitteisten ja muiden toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden golf-pelaamisen edistäminen.

– Ajatus on, että ahkeran kurssitoiminnan jälkeen vuonna 2020 Suomen HCP Golfin jäsenmäärä olisi tuplautunut 200:aan.

– Golf on erinomainen, kuntouttava harrastus. Osa meistä on edennyt HCP-golfin piirissä kuntoutuksesta kilpapelaajaksi kiertäen kilpailuissa jopa Euroopan kentillä.

Erityisgolfin kiertueella pelaavat muun muassa aivo-, liikunta-, kehitys-, näkö-, ja kuulovammaiset sekä elinsiirron saaneet.

– Suomen HCP Golfin tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu, että kentät ja klubit ottaisivat liikuntarajoitteisten tarpeet paremmin huomioon.

Monilla ei ole esimerkiksi invaruutuja pysäköintipaikoilla ja joihinkin klubitaloihin on hankalaa päästä pyörätuolilla sisään.

Suomen HCP Golfin jäsenille Pessi on neuvotellut ilmaisen talviharjoitusmahdollisuuden GolfPoint Lahden tiloissa. l › Lisätiedot Timo Pessi, 050 554 5447 tai timo.pessi@outlook.com › Lähde Marko Kuivasaari/GoGolf

www.invalidiliittonyt.fi

56-61_IT_4-2018_Golffari.indd 61

61

31.5.2018 9.33

LIIKUNTA JA URHEILU

Raportti penää tavoitteita soveltavaan liikuntaan ”Kertoisitko minulle minne minun pitäisi tästä mennä? Liisa kysyi Kissalta. Se riippuu siitä minne haluat mennä, Kissa vastasi.”

Teksti ja kuva Lauri Jaakkola

L

iikuntatieteellisen Seuran Teijo Pyykkönen ja Saku Rikala ovat valinneet Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa -sitaatin Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä -raporttinsa aloituskappaleeksi.

Alkuun kryptiseltä vaikuttava sitaatti summaa hyvin raportin tärkeimmän sisällön: vaikka valtionhallinto tekee paljon hyviä asioita ohjatessaan (normeilla, resursseilla, tiedolla ja arvioinnilla) suomalaista soveltavan liikunnan kenttää, olisi avustettaville tahoille helpompaa luovia eteenpäin, jos valtionhallinnolla – jolla tässä tapauksessa pääasiallisesti tarkoitetaan liikunnasta ja urheilusta vastaavaa opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM) – olisi esittää nykyistä selkeämpi tavoitteidenasettelu siitä, mihin ollaan pyrkimässä.

– Kun tavoitteiden asettelu on väljää, eikä mittareita ole, korostuvat yksittäisten OKM:n viranhaltijoiden roolit päätöksenteossa. Kun ohjauksen tavoitteena on lähes jokaisessa kohdassa jonkin asian ”edistäminen”, lähes kaikki hallintoratkaisut ovat riittävän oikeita. Pitäisi olla mahdollista jäljittää, mitä milläkin päätöksellä on tavoiteltu, Teijo Pyykkönen sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Soveltava liikunta puuttuu Yksi Pyykkösen ja Rikalan raportissaan esiin nostama ongelma tavoitteidenasettelun osalta on, että soveltava liikunta näkyy heikosti valtionhallinnon kirjatuissa tavoitteissa. Se ei tarkoita sitä, etteikö soveltavaa liikuntaa huomioitaisi, mutta kun se puuttuu paperilta, jää sen huomiointi yksit-

62

Teijo Pyykkönen (oik.) ja Saku Rikala Liikuntatieteellisestä Seurasta arvioivat raportissaan valtionhallinnon toimia soveltavan liikunnan hyväksi.

täisten ihmisten valveutuneisuuden varaan. ”Pelkkä ajatus yhdistettynä yleisen tason tavoitelauseisiin ei takaa toimenpiteitä soveltavan liikunnan alueella”, raportissa mainitaan. Konkreettinen esimerkki tästä on Liikkuva koulu -ohjelma, jossa soveltavan liikunnan huomiointi oli alkuun käytännössä olematonta. ”Soveltavaa liikuntaa ei hallinnossa kukaan vastusta, mutta sen unohtamista ei pidetä syntinä”, raportti ilmaisee.

Valtion liikuntaneuvoston (VLN) Liikuntatieteelliseltä Seuralta (LTS) tilaama raportti on siitä poikkeuksellinen, että ulkopuolinen taho päästettiin arvioimaan valtionhallinnon toimia mm. avustuksen saajatahoja haastattelemalla. Haastateltujen sitaatit ovat nimettömiä, mutta kaikki 27 haastateltavaa on toki listattu ra-

portin lopussa, joten täyttä anonymiteettiä haastateltavat eivät ole saaneet.

– Ensimmäistä kertaa arvioitiin valtionhallinnon toimia, tähän asti se on ollut niin päin, että valtionhallinto arvioi avustusten saajia, Pyykkönen totesi.

Jotain oikeinkin Mihinkään silmittömään OKM:n ryöpytykseen LTS-kaksikko Rikala ja Pyykkönen ei intoutunut, eikä siihen suuremmin löytynyt perusteitakaan.

Sekä haastateltavien puheissa että ulospäin näkyvissä olevissa tuloksissa (tuotettu tutkimustieto, vammaisurheilun näkyvyys jne.) oli havaittavissa, että paljon on tehty oikeitakin asioita.

Yksi viime aikojen tehokkaimmista toimenpiteistä on ollut porkkana, jossa lajiliittojen hyvin tehdyistä yh-

IT INVALIDILIITTO

62-64_IT_4-2018_VAU .indd 62

31.5.2018 9.44

”

RAHOJEN KORVAMERKITSEMINEN ERITYISRYHMILLE ALKAA OLLA MENNEISYYTTÄ.

denvertaisuussuunnitelmista on mahdollisuus saada lisäpisteitä arvioitaessa OKM:n jakaman toiminta-avustuksen suuruutta. Tämän myös OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari nosti esiin raportin julkaisutilaisuuden puheenvuorossaan.

Yhdenvertaisuussuunnitelmaporkkanan kaltainen hyvin konkreettinen toimenpide, jolla on suoria vaikutuksia vammaisurheiluun ja soveltavaan liikuntaan, on melko harvinainen ministeriön keinoarsenaalissa.

Pyykkönen ja Rikala mainitsevatkin, että valtionhallinnon ohjausmahdollisuuksissa on otettava huomioon, että soveltavaa liikuntaa järjestävät ja koordinoivat tahot ovat hyvin autonomisia suhteessa ministeriöön – kunnat ja paikallistason liikuttajat (kuten urheiluseurat) erityisesti, liikuntajärjestöt ja lajiliitot kenties hieman vähemmän.

Resurssien osalta LTS-kaksikko totesi muun muassa, että ministeriön liikunnan määrärahoista osoitetaan vammaisurheilulle ja soveltavalle liikunnalle noin 3-4 prosenttia, kun taas kohderyhmään kuuluvia henkilöitä väestöstä on – hieman arviointitavasta riippuen – noin 15-20 prosenttia. Toisaalta raportissakin huomioidaan se, että rahojen korvamerkitseminen erityisryhmille alkaa olla menneisyyttä, syytä olisi keskittyä enemmän siihen, että erityisryhmät tulisi huomioiduksi entistä paremmin yleisissä urheilua ja liikuntaa koskevissa toimenpiteissä (ks. aiemmin mainittu Liikkuva koulu -esimerkki). › Rikalan ja Pyykkösen raportti löytyy muun muassa osoitteesta vammaisurheilu.fi (> Kaikki uutiset)

Suomen joukkueen maalivahtina pelasi Timo Karko.

Kelkkakiekkoilijat tyytyväisiä Ruotsin turnaukseen Suomen kelkkajääkiekkomaajoukkue osallistui Ruotsin Enköpingissä 20.-22. huhtikuuta pelattuun Para Ice Hockey Cup -turnaukseen. Teksti Mikael Kivimäki Kuva Emilia Malin

V

astassa olivat ruotsalaiset seurajoukkueet Nacka HI/Hedemora SK ja FIFH Malmö sekä norjalainen Bergen RAMS. Ruotsalaisten ja norjalaisten riveistä löytyi paralympiatasolla esiintyneitä pelaajia, joten neljäs sija ja tasaväkiset ottelut olivat Suomen joukkueelta kelpo suoritus.

Jyrki Konola on toiminut Suomen kelkkajääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtaja vuodesta 2016. Kentällä hänen pelipaikkansa on puolustaja. Konolan mukaan turnaus vietettiin upeassa tunnelmassa ja loistavassa hallissa.

– Oli lämmin, pilvetön keli ja pääsimme pelaamaan alle vuoden vanhassa hallissa. Kaukalo oli täysin esteetön kuten myös katsomot, käytävät ja pukukopit. Oltiin kuin vammaisurheilun Shangri-Lassa.

– Vaikka tulimme neljänneksi näissä kisoissa, niin kaikilla oli hyvä fiilis ja pelattiin niin kovaa kuin pystyttiin. Meillä paralympiaurheilijoita vastassa, ja silti hävisimme peleissä pääosin hyvin täpärästi yhden maalin eroilla, Konola kertoi.

Suomi taipui alkusarjassa Nackalle 1-2 ja Malmölle 0-5, mutta ylsi Bergen RAMSIa vastaan 2-2-tasapeliin.

Sunnuntain pronssiottelussa RAMS voitti Suomen joukkueen maalein 2-1. Suomen maaleista Seppo Joensuu teki kolme ja Harri Kangastie yhden.

Hidasta ja kasvua Suomi oli turnausta silmällä pitäen hionut pelitaktiikkaansa, sillä pelaajat ovat selkeästi ja jatkuvasti kehittyneet. Vaativampia ja haastavampia kuvioita on viime aikoina harjoiteltu paljon. Kova treeni on tuottanut tulosta, sillä vaikeampien kuvioiden toteuttaminen onnistui pelin aikana.

Tämä on erityisen tärkeää Suomen kelkkajääkiekolle, sillä ensi marraskuussa järjestetään C-tason MM-kisat, joissa hiotut, haastavammat pelikuviot tulevat olemaan ratkaiseva tekijä Suomen menestykselle.

Vaikka kotimainen kelkkajääkiekko on vielä pienissä mitoissa verrattuna Ruotsiin ja Norjaan, laji on Suomessa Konolan mukaan hitaassa, mutta varmassa kasvussa: – Laji on hiljalleen alkanut Suowww.invalidiliittonyt.fi

62-64_IT_4-2018_VAU .indd 63

63

31.5.2018 9.44

LIIKUNTA JA URHEILU messakin saada lisää huomiota ja kiinnostuneita kokeilijoita, mutta jotta lajin kehitys ja kasvu jatkuisi, tarvitsemme lisää pelejä. Kyse on ikään kuin dominoefektistä, sillä kun saadaan lisää pelejä, saadaan myös lisää seuraajia ja sitä kautta uusia pelaajia. Meillä pitäisi olla enemmän harrastajia, jotta voisimme täällä Suomessa keskenämme kisata ja sitä kautta kehittyä.

– Suomeen tarvitaan myös kipeästi kaukaloita, jotka soveltuvat kelkkalätkälle. Tällä hetkellä Suomessa ei ole nimittäin yhtäkään.

– Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että saisimme seurojen välisiä, tasaisia pelejä, joissa kaikki pääsisivät kehittymään.

Minkä tahansa joukkuelajin suola on tietenkin se, että päästään pelaamaan mahdollisimman paljon ja kilpailemaan keskenämme. Kyllä keihäänheitossakin se keihäs lentää treeneissä hyvin, mutta aivan varmasti se lentää ihan eri tasolla ja meiningillä, kun on kisat.

– Eli olosuhteet kuntoon, lisää harrastajia jota kautta saadaan lisää pelejä ja sitä kautta pääsemme lajina myönteiseen kehityksen kehään, Konola tiivisti. l

Lönnrot jatkaa VAU:n johdossa HELSINKILÄINEN Erkki Lönnrot,

64, jatkaa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n puheenjohtajana seuraavan kolmivuotiskauden ajan.

Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Lönnrot on tehnyt pitkän työuran rakennusalalla toimien muun muassa silloisen Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:n toimitusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut Kehitysvammaisten Tukiliiton luottamustehtävissä.

Helsingissä kokoontunut VAU:n liittokokous valitsi VAU:lle hallituksen puheenjohtajan, seitsenjäsenisen hallituksen sekä 20-jäsenisen valtuuston.

Hallituksesta vaihtuivat yhtä vaille kaikki jäsenet. Vain Etelä-Saimaan Invalidien puheenjohtaja, lappeenrantalainen Jyry Loukiainen jatkaa edellisestä hallituksesta. Uusia jäseniä on kuusi: lahtelainen näkövammainen yhdistysaktiivi Hannu Huovinen, helsinkiläinen boccian maajoukkuevalmentaja Jan Huopainen, järvenpääläinen näkövammainen vammaisratsastusaktiivi Marja Mikola, lahtelainen elinsiirtourheilija Pinja Söyrilä, tamperelainen Special Olympics -ohjausryhmän

jäsen Riikka Pyykkö sekä entinen huippu-uimari, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lihastautiyhdistyksen liikuntavastaava Maarit Sihvonen.

VAU:n liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Varkauden Invalidit ry:n puheenjohtaja Hannu Ilonen.

Kaikkiaan liittovaltuustossa on 12 uutta jäsentä edelliseen valtuustoon verrattuna.

Liittokokous vahvisti VAU:n kolmivuotissuunnitelman, vuoteen 2024 luotaavan vision sekä ensimmäisen puheenjohtajansa Pekka Hätisen valinnan järjestön kunniapuheenjohtajaksi.

Hätinen sai myös Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin, kuten myös kaksi VAU:sta eläköitynyttä pitkän linjan työntekijää Hannele Pöysti ja Harri Lindblom.

Liittokokousta edelsi VAU:n valtuuston kokous. Valtuusto vahvisti vuoden 2017 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja talousarvion. VAU:n tulos vuoden 2017 osalta oli 32 882,03 euroa ylijäämäinen.

Teksti Lauri Jaakkola

Kolme mitalia EM-paravoimanostosta SUOMI saavutti kolme mitalia para-

voimanoston Euroopan mestaruuskilpailuista Ranskan Berck-SurMeristä. Oululainen Janne Piipponen penkkipunnersi hopeaa alle 88-kiloisten sarjassa. Oululainen Juhani Kokko voitti pronssia alle 59-kiloisten sarjassa ja turkulainen Reetta Jokinen alle 45-kiloisten sarjassa.

Piipposelle ensimmäisellä yrityksellä noussut 176 kiloa riitti kakkossijaan, kun pahimmat kilpakumppanit eivät saaneet viimeisiä yrityksiään hyväksytysti ylös.

– Olipa halpa mitali. Taktikointi onnistui meillä tänään nappiin tois-

64

ten maiden nostajien epäonnistuessa nostoyrityksissään, Piipponen totesi.

Piipposelle EM-mitali oli uran toinen. Hän voitti pronssia vuoden 2013 EM-kilpailuissa. Myös toinen oululainen, 59-kiloisissa nostava Juhani Kokko saavutti uran toisen EM-mitalinsa, kun vuoden 2013 EM-pronssi sai seurakseen toisen pronssimitalin Berck-Sur-Meristä.

”

TAKTIKOINTI ONNISTUI MEILLÄ TÄNÄÄN NAPPIIN.

Suomen joukkueen kolmas oululaisnostaja Harri Kauppila sijoittui neljänneksi alle 80-kiloisten sarjassa.

Kokeneiden oululaisten lisäksi Suomen joukkueessa oli kaksi EMkilpailujen ensikertalaista, 45-kiloisten naisten sarjassa nostaneet turkulainen Reetta Jokinen ja helsinkiläinen Jenni Kuusela. Jokiselle onnistunut 35 kilon nosto riitti pronssiin. Kuusela jäi ilman tulosta.

– Tavoitteena oli saada hyväksytty nosto. Se onnistui yli odotusten, kun tuli vielä mitalikin, Jokinen iloitsi.

Teksti Lauri Jaakkola

IT INVALIDILIITTO

62-64_IT_4-2018_VAU .indd 64

31.5.2018 9.44

Liittouutiset uutiset Liitto uutiset Liitto uutiset Liitto 65 Liittouutiset |Henkilöuutiset 69 Henkilöuutiset |Toimintakalenteri 71 Toimintakalenteri 61 Liittouutiset |67 67 Henkilöuutiset |69 69 Toimintakalenteri 64 Liittouutiset |67 Henkilöuutiset |69 Toimintakalenteri 64 Liittouutiset |69 |71 64 Liittouutiset Henkilöuutiset |71 71 Toimintakalenteri 61 Liittouutiset ||||71 Henkilöuutiset |||72 Toimintakalenteri 64 Liittouutiset 69 Henkilöuutiset Toimintakalenteri 64 Liittouutiset 69 Henkilöuutiset Toimintakalenteri 66

TULE Kulttuuri MUKAAN! kiinnostaa

Vihiluodon luontopolulta Pyöreitä esteet pois vuosia Tsemppikaveri tuo liikunnan iloa

Naisten Vihiluodon kyläyhdistys Kempeleessä teki EU-rahoituksen avulla kylän luontopolusta WOIMAesteettömän. Oululainen Piia Jolla testasi pyörätuolilla, miten hyvin viikonloppu kunnostetulla polulla pääsee liikkumaan. >>

Sisäministeri Paula Risikko oli Kortesjärven INVALIDIYHDISTYKSET järjestätapahtumassa ”kotikentällään” vät runsaasti matkoja kulttuuri- syntyisin tapahtumiin. Varsinkin teatteriYlihärmästä - ja reissut ovat suosittuja.

Ylä-Savon kertoi kesäpäivien Kyläyhdistys yleisölle alueen yhdistykset tekivät mie- palkkaa nuoria kesätyösetelillä muun muassa sia ja nuoriareissun sekä luoda uudenlaisia lenpainuvan Iisalmeen töihin. Axel Apuli (vas.) vammaisia mahdollisuuksia kokea onnistumisen Koljonvirran teatteriin katsomaan ja oik.

Mikko Mattlar henkilöitä haravoivat parannetun hetkiä ja iloa arkeen.

Tärkeää on myös koskevista Tuntematonta sotilasta . luontopolun vierustaa palveluista ja purkaa asenteellisia raja-aitoja, Invaliviime kesäkuussa. niitä koskevan diliiton viestintäjohtaja Sinikka Ranlainsäädännön tala kertoo. l uudistamisesta.

kummi USA:ssa, ja olemme saaneet virtuaalisesti alkaneesta tuttavuudesta uskomattoman paljon iloa ja tsemppiä puolin ja toisin, kertoo Lemmetty.

– Näin Suomessa mahdollisuutavoitteellista liikuntaa harrasValtuuston kokouksesta KUVA muut AULI VAALAMA den tällaiselle hankkeelle, joka toteutavatseuraavassa henkilöt sekä liikuntavammaiset lisää numerossa. tetaan yhteistyössä vammaisten ja lapset tsemppaavat toisiaan ja muovammattomien, liike-elämän ja yhdisdostavat Tsemppikaveriparin. tysten kanssa – tavoitteena on hyvä Ammattinyrkkeilijä Eva Wahlmieli sekä rikkoa vammaisuuteen liitström lähti monen muun tavoin tyviä ennakkoluuloja. mukaan Tsemppikaverihankkeeseen, Tsemppikaveri yhdistää urheilijat koska kokee olevansa etuoikeutettu ja lapset ensin sähköisesti: mukaan ollessaan sellaisessa asemassa, että voi ilmoittautua nettilomakkeella voi tsempata lapsia ja nuoria. osoitteessa www.tsemppikaveri.fi ja – Minulle tsemppi tarkoittaa kykyä jokaiselle ilmoittautuneelle pyritään nähdä positiivisia puolia vaikeissalöytämään Tsemppikaveri mahdollikin asioissa, kykyä oppia virheistään simman nopeasti. ja kykyä nauraa itselleen. ToisaalMukaan kutsutaan liikunnasta ta tsemppi on myös halua auttaa ja innostuneita ihmisiä ympäri Suomen. tukea muita, sekä me-hengen rakenYrityksille tarjotaan näkyvyyttä posiWahlström tuumaa TsemppiAika:tamista, 15.-16.9.2018 tiivisessa valossa ja mahdollisuuksia kaveri-sivustolla.

Paikka : Cumulus Resort Ikaalisten myös tapahtumamarkkinointiin ja esikuva on amerikkalainen Kylpylä, Idean Huvilatie 2, Ikaalinen. yhteistyöhön muiden kumppaneiden www.whoirun4.com. idean LÄNSI-SUOMEN alueenSuomessa invalidiKohderyhmä :Invalidiliiton jäsenäitinä on 9-vuotiaan lihastautia yhdistysten kesäpäivillä nostetyhdistysten naisten ryhmien vetä- sairas- kanssa.

– Haluamme Tsemppikaveri-kam- INVALIDILIITTO palkitsi Järjesäiti Pia Lemmetty. tiintavan esiinPeppi-tytön esteettömyyden, yhdenjät ja naisvastaavat (ensisijaisesti) tukea liikuntavammaisia lap- töpäivillään jäsenhankintakilpai– Pepillä onyhteisöllisyyden ollutnaisten jo vuosia juoksijavertaisuuden ja sekä muut vammaisten Matkatpanjalla : Korvataan julkisten kultärkeys. lun parhaat. Yhdistyssarjan voitti voimaantumisesta kiinnostuneet kuneuvojen mukaan tai 20 snt/km Rusetti – vammaisten naisten naisetKortesjärvellä pidetyssä ja 5 snt/kyydissä oleva. Taksin ja tapahtumassa luotiin katsaus valtakunnallinen yhdistys ry. invataksin käyttämisestä sovittava Ohjelmassa : Kokemusten jakamyös uudistuksen alla olevaan Alle 30-vuotiaita uusia jäseniä erikseen toimistosihteeri Tarja Lukmista, vinkkejä ryhmän ohjaamivammaispalvelulakiin, jostatulekerkeräsi suhteellisesti eniten Hanjanovin kanssa. seen ja apuvälineen käyttäjien toi muunliikunnallisia muassa sisäministeri kasalmen Invalidit ry. Kummatkin terveyteen, Lisätietoja kokeiluja, : Paula Risikko. yhdistykset voittivat 1 000 euron kurkistuksia sosiaaliseen mediaan koulutussuunnittelija Ilmoittautuminen: palkinnon. › sekä taidesukellusta…

Auli Tynkkynen, 24.8. mennessä JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA auli.tynkkynen@invalidiliitto.fi www.invalidiliitto.fi/jarjestokoulutus Hinta: 50 € sisältää ohjelman ja p. 044 7788 690. tai Tarja Lukjanov p. 044 7650 668. täysihoidon

”Yhdessä olemme enemmän!”

”

TSEMPPI ON PERIKSIANTAMATTOMUUTTA JA HALUA TEHDÄ ASIOITA PAREMMIN JA LAITTAA ITSENSÄ KOVILLE”, NYRKKEILIJÄ EVA WAHLSTRÖM TUUMAA.

Jäsenhankinta onnistui

KUVA MATTI NISKANEN

Iisalmen Invalidiliiton uusi Tuntemattoman puheenjohtaja Pertti sotilaan kuvassa Laajalahti ojentaa Rusetille takana luutnantti myönnetyn palkintoshekin Kariluotoa Pirkko Justanderille, esittävä Mika joka on yhdistyksen Julkunen, varapuheenjohtajana. opikealla eversti INVALIDILIITON liittovaltuusKarjulana on Kyösti tonKauppinen, 2. varapuheenjohtaja Seija vasemmalla INVALIDILIITTO on aloittanut Lehikoista muistettiin val- uuden luutnantti liikuntavammaisia lapsiayhteja nuoria tuuston kevätkokouksen Lammion roolissa Lauri Qvick ja kannustavan Tsemppikaveri-kampanydessä.

70 vuotta täyttänyt edessä pastoria jan. Tapani Seija lausui valtuustolle tunesittävä Tsemppikaverissa teikkaan kiitosrunon. urheilijat ja Lappalainen.

www.invalidiliittonyt.fi www.invalidiliittonyt.fi 6165 www.invalidiliittonyt.fi 63 www.invalidiliittonyt.fi 61 www.invalidiliittonyt.fi 63 www.invalidiliittonyt.fi 61 63 www.invalidiliittonyt.fi 63 www.invalidiliittonyt.fi 65

65 ITliittouutiset_kansi.indd 6-2016 jarkkalahto.indd 65 63 IT 7-2016 jarkkalahto.indd 61 63 IT 2-2017 liittouutiset_kansi.indd 61 IT 3-2017 63 4-2017 liittouutiset_kansi.indd 636163 61 IT 6-2017 liittouutiset_kansi.indd 61 63 IT 7-2017 liittouutiset_kansi.indd 63 63 ITIT 2-2018 liittouutiset_kansi.indd 63 65-67 IT 4-2018 liittouutiset ja kansi.indd 65

08/09/16 05/10/16 21:4510:49 2.3.2017 12.21 12.4.2017 10.29 31/05/17 14:15 07/09/17 09:32 19/10/17 09:42 1.3.2018 10.23 31.5.2018 9.26

LIITTOUUTISET

Akkain Akatemialla oli loppuhuipennus ASETUIMME akkageeniemme ohjaamina Bertta Pursiaisen kodin keittiöön Kuopiossa yli 12 vuotta sitten, Huuskosen Irma, Bertta ja allekirjoittanut. Ihan ikään kuin olisimme tienneet toistemme ajatukset, miten me alamme järjestellä naistapahtumaa. Sellaista, missä on asiaa naisena olemisesta ja miten se koskettaa nimenomaan vammaisena. Huomioon otettavia asioita katsoimme olevan myös maaseudun haasteet naisille. Ei täällä maaseudulla välttämättä kiinnosta hienot seminaarit ja hienot teemat, vaan elämää nyt ja näillä leveysasteilla.

Ja niin alkoi luovuus kukkia.

Ensiksi piti keksiä nimi tapahtumalle. Olin kuullut jostain sanat ”akkain akatemia”. Siitä tuli tapahtumalle nimi, sillä se sisälsi huumoria jo itsessään ja tosikkomaisuus katoaa jo alkuunsa. Ihan itsessään lähti homma sujumaan. Ei minkäänlaista vääntöä vänttyröidäksemme vaan tapahtuma saatiin aikaiseksi.

Myöhemmin työryhmään tuli muitakin naisia ja tapahtumia on

ollut kaikkiaan viisi. Osallistujamäärät ovat vaihdelleet 58-105 välillä.

Aihepiirit on alhaalta ylös ja kokonaisuudessaan nainen on käsitelty.

Muun muassa vuonna 2015 oli teemana Naisen logiikka.

Viidennellä kerralla teemana oli Onnellisuus. Itsehoitoa ja sitä mitä yhteistä tai eroavaisuuksia on kalevalaisten naisten ajassa nykynaiseen.

Yhteistyöhön Itä-Suomen alueen tapahtumaan 21.-22. huhtikuuta tuli Rusetti ry ohjelmallaan. Näin verkostoiduttiin. He hoitivat lauantain ohjelman ja me hoidimme muutoin järjestelyt ja kaiken sen byrokratian, mitä tapahtuma pitää sisällään.

Vapaaehtoisvoimin kokonaisuudessaan. Palkattuja luennoitsijoita ei ollut, mutta Marja Pihnala, Pirkko Justander ja Onneli Wäck olivat parempia kuin mitkään muut olisivat olleetkaan. Kiitos ohjelmastanne.

Hyvää palautetta saatiin kokonaisuudessaan. Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus Kunnonpaikka Siilinjärvellä sai kiitosta, vaikka joku

ehkä tahtoisi vaihtaakin. Paikka on esteetön, ja se on ratkaiseva tekijä, vaikkakin kallis, kun aina puhutaan rahasta. Meidän järjestelijöiden ajatus on joka kerta ollut, että vaikeavammaisellakin on oltava mahdollisuus osallistua ja ohjelmankin pitää soveltua kaikille.

Iloa, huumoria, asiaa ja vertaisuutta. Niistä oli Akkain Akatemiat tehty. Tapahtumat olivat uraa uurtavia, uudenlaista toimintaa. Toisetkin alueet alkoivat kiinnostua tapahtumistamme. Niinpä juurrutimme ideaamme Kaakkois-Suomeen ja siellä on alkanut toimia monenlaista vertaisryhmää ”IhaNaiset” ja ”WoimaWeerat”. Hyvä, oikein hyvä, ja tsemppiä toimintaan jatkossakin.

Viestikapula uusille ideoille ja tapahtumille on luovutettu. Bertan keittiön aikaiset ideat on loppuun käytetty meidän osaltamme. Olemme nyt lakitettuja tohtorinnoiksi ja Akkain Akatemia on lakkautettu.

Nyt odotellaan uusia raikkaita tuulia kaikkia naisia arvostaen ja uudella nimellä. Teksti Seija Lehikoinen

Kevään ulkoilutapahtuma SAVONLINNAN Seudun Invalidit ry

järjesti jäsenilleen ulkoilutapahtuman 11. huhtikuuta. Tapahtumaa saatiin viettää aurinkoisessa säässä Savonlinnan seurakunnan Hirvaslahden leirikeskuksen kodalla. Makkaranpaiston ja kahvittelun lomassa laulelimme mukavia keväisiä lauluja. Totesimme, että meillä oli oikein virkistävä päivä ja voisimme mahdollisesti uudelleen toteuttaa tämän ulkoilutapahtuman. Puitteet olivat mahdottoman hyvät tällaiselle tapahtumalle - vielä kun kevätaurinkokin paistoi pitkästä aikaa.

Teksti Pirjo Salenius

66

IT INVALIDILIITTO

65-67 IT 4-2018 liittouutiset ja kansi.indd 66

31.5.2018 9.26

LIITTOUUTISET Oikealla: HIY:n puheenjohtaja Kristiina Karhos.

LAURA LUNDSTRÖM

Invalidiliiton kultaisen ansioplaketin saajat Ilse Uoti (vas.), Tuula Partanen ja Riitta Jolanki.

Yllä: Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Sellisti Sakari Juntura ilahduttu yleisöä J.S. Bachin sävelillä.

Helsingin yhdistys juhli tasavuosiaan HELSINGIN Invalidiyhdistys ry:n

80-vuotisjuhlaa vietettiin 7. maaliskuuta Kampin Palvelukeskuksessa.

Juhlaan saapui jäseniä ja kutsuvieraita yli sata. Vieraat vastaanottivat yhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Karhos ja varapuheenjohtaja Jan Huopainen.

Tilaisuuden aluksi sellotaiteilija Sakari Juntura esitti kaksi osaa Bachin G-duuri-soolosellosarjasta Prelude ja Courante.

Puheenjohtaja Kristiina Karhos toivotti avajaispuheessaan vieraat tervetulleiksi juhlimaan vanhaa, mutta vireää yhdistystä.

Helsingin kaupungin tervehdyksen toi sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa kiittäen pitkään jatkuneesta yhteistyöstä

Helsingin kaupungin kanssa. Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen toi tervehdyksessään esille yhdistyksessä toteutuvan yhdessä tekemisen voiman merkitystä sekä jäsenistölle että yhteistyökumppaneille.

Jäsenistön puheenvuorossa Pirkko Justander toi elävästi ja koskettavasti esille, mitä yhdistys on hänen elämässään merkinnyt.

Juhlassa jaettiin Invalidiliitto ry:n myöntämät kultaiset ansioplaketit pitkäaikaisesta työstä vammaisten ihmisten hyväksi Riitta Jolangille, Tuula Partaselle ja Ilse Uotille.

Yhdistyksessä pitkään vapaaehtoisina toimineet Pirkko Justander, Voitto Laurila, Sirkka ja Reino Pussinen sekä Tarja Raassina saivat yhdistyksen hallituksen myöntämät kunniakir-

jat työstään yhdistyksen ja jäsenistön hyväksi.

Tervehdysten ja huomionosoitusten lomassa kuultiin konserttikanteleella ja laulaen esiintyvää Sanni Virtaa, joka esitti omia sävellyksiään.

Väliajalla vieraat viihtyivät herkullisten pöydän antimien äärellä iloisesti seurustellen ystävien ja uusien tuttavuuksien kanssa.

Illalla juhla jatkui Mikkelin Remppateatterin, Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän näytelmällä Mielipuolen Päiväkirja. Remppateatterin esityksessä pääosassa oli Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen Kauko Väisänen.

Juhlan juontajana toimi Juha Saunamäki.

Teksti Ilse Uoti Kuvat Antero Karjalainen

www.invalidiliittonyt.fi

65-67 IT 4-2018 liittouutiset ja kansi.indd 67

67

31.5.2018 9.26

LAKIA JA OIKEUTTA Elina Nieminen, Invalidiliiton lakimies

Taksiliikenteen vapautuminen tuo myös epävarmuutta

L

iikennemarkkinat ovat myllerryksessä.

Uusi laki liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki) tulee voimaan heinäkuun alussa 2018. Invalidiliiton jäsenten kannalta keskeisin muutos liittyy taksiliikenteen vapautumiseen ja useiden taksiliikennettä tukevien säännösten poistumiseen.

Uudistuksen myötä taksiliikenteen asemapaikka, enimmäishintasäätely, päivystysvelvoite sekä inva- sekä esteettömän taksikaluston kuljettajien erityiset ammatti- ja terveysvaatimukset poistuvat.

Käytännössä itse palvelun laadun seurannan vastuu siirtyy pitkälti itse asiakkaalle. Laissa yrittäjälle on asetettu laajamittainen vastuu liikennepalvelun moitteettomuudesta sekä palvelun sisällön informoinnista.

Liiketoiminnan harjoittamisen lisäksi muutoksia tulee kalustovaatimuksiin, joita on myös helpotettu. Vanha säädös invataksista kumotaan. Trafi on antanut liikennepalvelulain nojalla määräyksen, joka koskee taksinkuljettajan koetta ja teknisiä vaatimuksia, eli taksimittaria, taksivalaisinta ja esteettömiä ajoneuvoja. Lisäksi Trafi on antanut määräyksen taksien hinnan esittämisestä ja kokonaishinnasta.

Erityisesti pyörätuolissa matkustavan asiakkaan taksin saatavuuden ja palvelun käytön edellytyksenä on, että kalusto on turvallinen ja saavutettava. Siinä on riittävät turva- ja apuvälineet, osaava kuljettaja ja tasa-arvoinen hinnoittelu palvelusta, niin että vamman perusteella niin apuvälineen kuljettamisesta kuin välttämättömästä avusta ei peritä kohtuuttomia lisämaksuja. Asiaan tuo lisämausteen myös autoverolain muutos, mikä tukee pienten esteettömien ajoneuvojen markkinoille tuloa. Nämä eivät käytännössä ole kuitenkaan osoittautuneet pyörätuolissa matkustavan vaikeavammaisen asiakkaan näkökulmasta vaihtoehdoksi.

Ongelman muodostaa se, että joka tapauksessa vaikeimmin vammaisia pyörätuolissa matkustavia asiakkaita on häviävän pieni määrä markkinoilla. Tämän johdosta on hyvin iso kysymysmerkki se, miten riittävää, turvallista ja vammaisten ihmisten tarpeisiin osaavaa tar-

68

jontaa markkinoilla pystytään tarjoamaan, kun matkustavan asiakkaan turvallisuutta tukevia määräyksiä puretaan. Vammaisten ihmisten on myös hyvin vaikea vaikuttaa julkisesti rahoitettavien kuten vammais- ja kuljetuspalveluiden sekä kaluston kilpailutusehtoihin tai puhumattakaan sen valvontaan. Myös nämä vaikuttavat kalustoon ja osaamiseen markkinoihin tieliikenteessä.

Nyt näyttääkin siltä, että mikään näistä osioista ei ainakaan lainsäädännön ja voimaan astuvien määräysten kautta ole selviö. Invalidiliitto on koko uudistuksen ajan käynyt vahvasti neuvotteluja niin taksiliikenteen eri sidosryhmien kuin määräyksen antajan kanssa. Valitettavasti tässä kohtaa voidaan kuitenkin todeta, ettei vaikeimmin PALVELUN LAADUN vammaisten yhdenvertaisSEURANNAN VASTUU ta matkustusturvallisuutSIIRTYY PITKÄLTI ta ja kokemustietoa ole arvostettu. Sitä on osittain ITSE ASIAKKAALLE. jopa joidenkin osapuolten osalta väheksytty. Näyttääkin siltä, että annetut määräykset pohjautuvat puhtaasti markkinaehtoisiin ratkaisuihin, joita tukevat säädösten purkutavoitteet.

Tätä kirjoittaessa en valitettavasti tällä kertaa voi olla kiitollinen. On kuitenkin syytä muistaa, että Trafilla on mahdollisuus suhteellisen helpostikin antaa uusia ja korjaavia määräyksiä, jos näyttää siltä, että tälle on tarvetta. Tällä erää on siis jäätävä seuraamaan vaikutuksia ja annettava palautetta. Toivotan kaikille turvallista matkaa ja hyviä kokemuksia.

Kuitenkin mahdollisissa turvallisuutta vaarantavissa ja muissa palvelun puutteisiin ja saatavuuteen liittyvissä tilanteissa kehotan rohkeasti jokaista ensin olemaan yhteydessä palveluntuottajaan, jonka jälkeen käytettävissä ovat viranomaistiet, kuten Trafi ja Kuluttajaviranomainen. Kannattaa seurata myös Trafin sivuja (www.trafi.fi), jonne on tulossa palautteenantokanavia. l

”

IT INVALIDILIITTO

68_IT_4-2018_Lakimies.indd 68

30/05/2018 15.08

HENKILÖUUTISET Heippa, olen Kirsi Kant ja kokoan IT-lehteen yhdistyksistä tulevat tiedot. Voit soittaa minulle puhelinaikoina ma klo 10-12 ja to klo 13-15 numeroon 040 5131 925.

Voit jättää myös soittopyynnön tai lähettää sähköpostia osoitteeseen it-lehti@invalidiliitto.fi.

Seuraavan lehden (5/2018) aineistot 19.6. mennessä.

ONNEA AKAA 70 Leena Merivainio-Nieminen 31.7.

FORSSA 95 Sanni Rantala 26.8. 90 Kauko Menna 12.6., Anja Ågren 7.8. 85 Aila Iho 6.6. - 80 Hannu Suonpää 16.6., Asta Heikkilä 6.7., Martta Repo 25.7., Eeva Lehtinen 14.8., Mailis Hive 29.8. 75 Kalevi Kauha 9.6., Raili Virtaranta 20.6., Eila Väisänen 10.8., Maria-Liisa Mäkelä 16.8. - 70 Olavi Mäkelä 29.7., Hannu Ruotsi 4.8., Vilho Lintunen 6.8., Aarre Syrjälä 12.8., Hannele Ruotsi 16.8. 50 Mikko Järvinen 10.7.

HUITTINEN 80 Aira Lähteenmäki 10.8.

- 75 Juhani Alanaatu 18.8. - 70 Teuvo Koskinen 7.6., Mirja Hietarinta 6.7.

HYVINKÄÄ 90 Eila Jokinen 8.6. 80 Erkki Kokkonen 21.5. - 75 Terttu Muistola 23.4. - 70 Anneli Monero 22.4., Reijo Muhonen 26.4., Pirkko Liljeberg 7.5. 65 Anita Myllymäki 15.5., Marjut Ijäs 26.5., Thea Nurmi 27.5.

IMATRA 90 Hellin Kostiainen 15.7. 80 Anja Mäyrä 15.8. - 70 Tuulikki Kinnunen 7.6, Alpo Laukkanen 15.8. 65 Marja Immonen 28.6.

JÄRVENPÄÄ 80 Anja Niemi 21.5. 75 Raimo Loukonen 26.5. - 70 Annukka Karajas-Kaukonen 7.7.

KANGASALA 90 Aarne Kulomäki 13.7. 60 Kristiina Tabell 22.7.

KARKKILA 90 Eino Granlund 30.7. 85 Pentti Heikkonen 24.7. - 80 Elli Nikulainen 13.6.

KEMI 90 Laila Mikkonen 28.6., Otto Pasula 29.7. - 75 Sirkka Niskavaara 20.6.

- 70 Tuula Nylund 21.6. - 50 Kristiina Niskanen 29.7.

KERIMÄKI 75 Seppo Paakkunainen 27.7.

- 70 Heikki Kaskinen 30.6.

KOLARI 75 Kalle Ojala 9.8., Anja Laine 15.8.

KOTKA 90 Kerttu Vapalahti 13.8. 75 Seppo Turunen 30.7. - 65 Hannu Naumanen 5.8.

KOUVOLA 85 Jouko Ahola 2.6. - 80 Liisa Pärttö 7.8., Toivo Vihmakoski 20.8. - 75 Aune Elovaara 16.6. - 70 Ritva Mustonen 9.6., Paavo Sihvonen 15.8. - 65 Anne Kamppuri 8.7., Tarja Ala-Krekola 19.7., Juha Lampén 15.6. - 60 Meeri Määttä 20.6.

KUHMO 60 Tuija Huusko 31.5.

KUOPIO 90 Pentti Immonen 30.6. 80 Vesa Tirkkonen 28.6., Esko Karppinen 5.7., Taimi Pirinen 9.8., Aino Kekäläinen 16.8., Ulla-Maija Kotti 24.8. 70 Pertti Koskinen 16.6., Antti Knuutinen 19.6., Pekka Tuomainen 11.7., Juhani Jormalainen 10.8., Sirpa Rissanen 11.8. 60 Mikko Pasanen 11.7.

KUUSANKOSKI 90 Veikko Tuominen 1.7. - 80 Meeri Tervo 13.8. - 70 Ritva Mustonen 9.6., Kari Hämäläinen 24.6., Markku Tihula 22.7. - 60 Meeri Määttä 20.6., Kari Hänninen 12.8.

LAPPEENRANTA 80 Reijo Sihvo 16.5.

LAIHIA 60 Veli-Matti Anttila 17.6.

LOHJA 70 Jouko Junnola 25.6., Helvi Palander 20.7., Olavi Rannikko 29.7., Nita Salin 23.8., 65 Mai-Leena Perttunen 8.6., Pekka Lindroos 14.7., 60 Tuula Kainulainen 20.7.

MIKKELI 70 Riia-Liisa Souvander 10.7.

OUTOKUMPU 80 Marja-Leena Laine 25.6. - 70 Maila Vartiainen 16.5., Liisa Räsänen 9.6.

PORI 60 Tarja Rinne 4.5.

PORVOO 85 Hedvig Bergström 30.7. 65 May-Louise Kyllönen 22.6., Mervi Nykänen 22.8.

PUDASJÄRVI 85 Pekka Holmström 20.6., Niilo Ylilehto 8.7. - 80 Pekka Orreveteläinen 30.6., Martti Ekholm 11.8.

- 75 Paavo Pikkuaho 14.6., Kerttu Simu 20.7. - 70 Sisko Räisänen 2.8. - 65 Kaija Vikström 3.7., Mervi Sammelvuo 2.8., Armi Raiskio 16.8. - 55 Eila Puurunen 13.6.

PUNKALAIDUN 80 Eeva-Liisa Ylijoki 8.6.

RAUMA 85 Anna-Liisa Rantanen 30.6.

- 80 Oili Salminen 11.7. - 75 Jukka Salovaara 30.7., Marja-Liisa Sillanpää 4.8.

- 70 Eija Villanen 14.7., Tuomo Jussinoja 22.7., Aila Aalto 6.8. - 65 Ritva Makkonen 17.6., Jukka Vahanti 19.7., Markku Kiikola 20.7., Jouni Myyrä 14.8., Antti Miettinen 18.8.

ROVANIEMI 75 Maija-Liisa Tuovinen 30.6., Christer Henelius 30.7. - 70 Juhani Sannikka 17.6. - 65 Hannu Huovinen 24.5. - 60 Reino Tallavaara 17.8. - 50 Sari Karjalainen 26.6., Minna Muukkonen 29.6.

SAVONLINNA 80 Usko Turunen 20.7. 75 Heimo Silvennoinen 20.6., Esa Turunen 21.7., Valma Nokelainen 30.7. - 70 Reino Harinen 19.7. - 60 Päivi Tostiebe 21.7.

SEINÄJOKI 80 Katri Huhtamäki 11.7., Ahto Rappe 17.8.

TERVOLA 80 Mauno Putaansuu 2.8.

TURKU 80 Esa Paavola 25.4. - 70 ArjaLiisa Saarinen 20.7.

URJALA 70 Markku Saranko 16.7.

LOHJA 70 Jouko Junnola 25.6., Helvi Palander 20.7., Olavi Rannikko 29.7., Nita Salin 23.8. - 65 Mai-Leena Perttunen 8.6., Pekka Lindroos 14.7. - 60 Tuula Kainulainen 20.7.

VANTAA 95 Sinikka Puusa 3.7. - 85 Raija Blomster 31.8. - 80 Pirkko Pylkkönen 10.7., Taito Honkanen 18.7. - 70 Annukka Karajas-Kaukonen 7.7., Marjatta Särkisaari 27.7. - 65 Monica Granqvist 30.7. - 60 Seppo Joensuu 11.6. - 50 Sami Salo 13.6.

LOIMAA 70 Asta Kontulainen 14.6., Aarno Wennberg 16.8.

VIHTI 75 Anja Snellman 28.5. - 65 Taisto Kauppinen 3.5. - 60 Tarja Katravuori 23.5. www.invalidiliittonyt.fi

69-70_IT_4-2018_Henkilouutiset.indd 69

69

31.5.2018 11.20

HENKILÖUUTISET

MYYDÄÄN Stricker-käsipolkupyörä, 7-vaihteinen, hihnaveto, kunnossa. Yht. 0500 455 494.

VUOKRATAAN Costa Blanca / Torrevieja, esteetön rivitalo, 2 mh + sauna + uima-allas.

Kari Ruotanen, 040 503 9272, kari.ruotanen@gmail.com.

YSTÄVÄPOSTIA Haluaisin kirjeenvaihtoon naisten kanssa, olen itse kotoisin PohjoisKarjalasta. Yht. Urho Vattulainen, Kiveläntie 5 e as 7, 81100 Kontiolahti.

IN MEMORIAM Pertti Koponen Yllättäen saapui tieto, että jäsenemme Pertti Koponen oli poistunut keskuudestamme vain 68 vuoden iässä. Pertti liittyi Varkauden Invalidit ry:hyn 14.11.1993 ja toimi aktiivisena jäsenenä, johtokunnan ja hallituksen jäsenenä aina viime hetkiinsä saakka. Pertti oli aina paikalla, jos yhdistyksessä jotain tapahtui, ja hänen vakavat sairautensakaan eivät vieneet miehen huumorintajua. Hänellä oli aina jokin keventävä muisto tai vitsi kerrottavana.

Yhdistyksen toimintakeskus Niemi oli Pertille rakas paikka ja hänen kunniatehtävänsä oli huolehtia Niemen

KUOLLEITA Meeri Eloranta, Aulis Hakanen, Tahvo Rännäli Harjavallan Seudun Invalidit ry

Pertti Tuominen Hyvinkään Invalidit ry Martti Myllykoski Härmäin Invalidit ry Sirkka-Liisa Elo Järvenpään Seudun Invalidit ry Osmo Soikkeli Joensuun Seudun Invalidit ry Seppo Korhonen Porvoon Invalidit ry Kirsti Sikiö Ruokolahden Invalidit ry Aino Ahola, Arja Hantikainen, Voitto Berg, Birger Kokkinen, Pirkko Kuitunen, Raija Kärkkäinen, Einar Moilanen, Kari Uusi-Videnoja Saarijärven Invalidit ry Kaisa Kaskinen, Kari Pesonen Savonlinnan Seudun Invalidit ry Anna-Veera Ylönen, Tapio Kokkonen Siilinjärven Invalidit ry

70

ruohoalueiden hoidosta. Pertti osallistui aktiivisesti alueen miesten tapahtumiin ja hänen muistonsa elää monien tarinoiden myötä edelleen.

Pertti odotti kovasti kevätmatkaamme ja viimeisen kerran kohdatessamme sanoi, että siellä kohdataan. Pertin viimeinen matka kuitenkin tuli eteen ennen kevätmatkaa.

Runonkirjoittajan sanoin; ”Niin yllättäen alkoi matkasi viimeinen, vaan olkoon määränpää paikka onnellinen.”

Pertin muistoa kunnioittaen

Varkauden Invalidit ry Heikki Impivaara Aino-Maija Kainulainen

IN MEMORIAM Osmo Soikkeli

23.11.1931 Sortavala 20.3.2018 Joensuu

”Sairauden ja heikkouden hetket ei ole hukkaan heitettyä aikaa vaan hiljaista odottamista.

Ne ovat sielun viljan kypsymisaikaa.”

Ylläolevat sanat löysin jostain matkan varrelta. Jotenkin ne minusta soveltuvat Osmon eli Oskun lopputaipaleeseen. Oskua muistelen nyt ensin Joensuun seudun Invalidien näkökulmasta.

Se työmäärä, minkä hän teki yhdistyksen hyväksi 70-luvulta aina 90-luvulle saakka on mittaamaton.

Hän oli yhdistyksen jäsen vuodesta 1968 alkaen ja yhdistyksen johtokunnassa jo 70-luvulla. Puheenjohtajuutta kesti myös vuosia. Jaamanlammen kesäkodin rakentamisessa hän oli todella merkittävä henkilö.

Henkien taistelua ja ruumiillista tekemistä. Kesäkoti valmistui 1981, ja voi sitä Oskun riemua.

Nyt ei ole kesäkotia eikä Oskua.

Molempia muistelemme. Muistoissa on paljon ja meitä iäkkäämpiä on

enää vähän tajuamassa niiden merkitystä.

Oma muistamiseni ajoittuu 80-luvulle, jolloin Osku ilmaantui eteeni ja sanoi: “lähe tyttö töihin”. Ja niin menin Invalidien toimistolle. Yhteistyötä kesti vuosia. Autokyyti oli hyvin helpossa ja kalaakin tuli kattilaan pantavaksi.

Osku oli hyvin monipuolinen mies.

Hän kalasti, maalasi tauluja ja kirjoitti runoja. Mitä kaikkea muuta osasi, sitä en tiedäkään.

Hänen lempilauseitaan oli: “arvooppa mitä?” Joskus arvasin, joskus en.

Nyt toivotan Oskulle hyvää ja levollista unta. Kiitos yhdistyksen ja omasta puolesta.

Seija Lehikoinen Joensuun Seudun Invalidit ry

IT INVALIDILIITTO

69-70_IT_4-2018_Henkilouutiset.indd 70

31.5.2018 11.20

TOIMINTAKALENTERI

ETELÄ-SUOMI Alueen kesäpäivää vietetään 10.6.

Tuusulan Onnelassa. Lisää tapahtumia kesän jälkeen. Hyvää kesää!

HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY

Voudintie 6, 00600 Helsinki, www.hiy.fi.

Toimisto 09 7206 240, toimisto@hiy.fi. Sp muotoa etunimi.sukunimi@hiy.fi. Toimisto auki ma-pe klo 09-15. Toimisto kesälomalla 1.7-3.8. Puheenjohtaja Kristiina Karhos 050 463 5732, pj.hiy@hiy.fi, toiminnanjohtaja Vuokko Coco 09 7206 2415.

HIY:n ajankohtaista: puistojumppa Hevossalmessa 6.6. alkaen kesä-, heinä- ja elokuussa ke klo 14-15, Vuorilahdentie 7, Helsinki. Amputoitujen luontoretki Lammassaareen 12.6. klo 17.30. Ilm. 11.6. mennessä eeva.paavilainen@hiy.fi, 050 321 5150. Vertainen vierellä -hanke, perinteinen Hevossalmen kesäjuhla 17.6. klo 13-15, Vuorilahdentie 7, Helsinki. Joogan minileiri 19.-20.7. Hevossalmen lomakylässä. Hinta 15 e/hlö. Ilm. Heidille 040 584 3188, heidi.viheriala@welho.com. Hevossalmen lomakylän liikuntapäivä 1.9. klo 12-15, Vuorilahdentie 7, Helsinki. 11.8. Helsinki Metropolitan Open Beach Volley turnaus. Hevossalmen lomakylä, Vuorilahdentie 7, Helsinki. Lisät. http://www.istumalentopallo.info/. Tervetuloa katsomaan! Lisätietoja www.hiy.fi.

syysretken. Ajankohta ja retkikohde tarkentuvat myöhemmin.Vantaan Invalidien toimisto on heinäkuun suljettu. Jäsenilta 22.8. klo 18-20, vetäjänä Urheilu.

VIHDIN INVALIDIT RY

I-liiton/Etelä-Suomen alueen järjestämä tilaisuus 10.6. klo 9-18 kesäpäivä Majatalo Onnelassa, Rantatie 34, 04310 Tuusula. Osallistumismaksu 5 e, joka sis. ohjelman, päivällistarjoilun sekä yhteiskuljetukset. Ohjelma päättyy klo 18, mutta paikalle voi jäädä grillaamaan ja viettämään iltaa klo 21 saakka. Yhteiskyyti lähtee takaisin päin n. klo 18. Ne, jotka haluavat jäädä viettämään iltaa järjestävät itse kyydin takaisin päin. Ilm/maksut 24.5. menn.

Minnalle 045 359 5660 tai minnamakinen@outlook.com. 20.6 klo 19 ”Takinkääntäjä”, kesäteatteri, Vihti. Ilm. Sylville 040 580 3870, vihdininvat@gmail.com.

7.8 klo 11-15.30 kesäpäivän vietto Riuttarannassa, Vihti (Olemme kutsuneet lähiyhdistyksiä vierailulle). Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin paikallislehdissä.

(Google: ”Vihdin Invalidit”)

SISÄ-SUOMI KANGASALAN INVALIDIT RY

6.6. kerho, johon ovat tervetulleita uudet jäsenet, entisten lisäksi. 13.6. LJY-yhdistysten Ystävyyskerho Leporannassa.

22.6. juhannusjuhla Leporannassa.

Kangasalan vammaisjärjestöjen perinteinen liikuntatapahtuma 23.8. klo 15-21 Vesaniemessä. Pelataan eri pelejä, nautitaan kahvia ja grillataan makkaraa lisäksi on arpajaiset. Mahdollisuus saunoa ja pulahtaa järveen. Vapaa pääsy. Kaikki lämpimästi tervetuloa! Yhdistyksen 30-vuotistaivalta vietetään yhdessä leiripäivän merkeissä 1.9. alkaen kello 10 Vahderpään vapaa-aikakeskuksessa, Vahderpääntie 84. Ohjelmassa pelejä, kilpailuja yms. ruokaa, kahvia, grillataan makkaraa ja rantasauna käytössä. Vieraitakin on tulossa ainakin Valkeakoskelta. Ruokailun takia varmista tulosi Ritvalle 040 829 0801 24.8. menn. Olette lämpimästi tervetulleita ”Vapariin” nauttimaan yhdessäolosta!

VANTAAN INVALIDIT RY

TAMPEREEN SEUDUN INVALIDIT RY

HYVINKÄÄN INVALIDIT RY

Kuntosalivuoro Lepovillassa ajalla 1.6.31.8. ti klo 14-16. Kesäkodin tapahtumia: juhannuksen juhla 22.6. alkaen klo 12.

Teemakeskiviikko klo 13-15. Kesäkodin päättäjäiset 16.9. klo 14. Lisät. kesäkodin emäntä 040 125 1717.

LOHJAN SEUDUN INVALIDIT RY

Vantaan Invalidit. www.vantaaninvalidit. fi Tapahtumat Markkulassa, ellei muuta ilmoiteta. Vantaan Invalidit ry:n tapahtumakalenteri Invaviestissä sekä www.vantaaninvalidit.fi > tapahtumakalenteri sekä ajankohtaista asiaa myös toimitila Markkulan (Vanha Kuninkaalantie 5) ilmoitustaululla. Pihabocciaa Markkulan hiekkakentällä sään salliessa ti klo 10-12 ja to klo 17-19. Matkailu- ja retkeilytoimikunnan järjestämä VANIN kesäretki 5.6. on peruttu. Järjestämme poikkeuksellisesti

Toimisto avoinna ke klo 10-13. Kesätauolla 16.5.-15.9., asioinnit vain sopimuksen mukaan. Yhteydenotot joko tsiry.posti@ gmail.com tai 045 117 3730. Puhelinajat ovat ma-ke klo 12-15. Yhdistyksen Kukkakioski Kalevankankaan hautausmaan muurin edustalla, Kalevantie 16. Yrittäjänä toimii Jenni Björk; Jennin Kukkapuoti.

Hän on luvannut yhdistyksemme jäsenille 10 %:n alennuksen kukkaostoksista. Digikoulutus Windows 10 peruskurssi (20 h) (5x4 h) 1.-5.10. klo 9-12.15. Windows 10

räätälöity kurssi, (12 h) (3x4 h) 5-7.11. (oppitunti 45 min). max. 14 hlö/kurssi. Omavastuu 10E/kurssi. I-liitolta saatu 2800 e toiminta-avustus laitehankintoihin ja koulutukseen. Kesäteatteriin Viikinsaareen 2.8. kello 14. Laiva lähtee klo 13 (sisältyy lipun hintaan). ”Aatamin puvussa, vähän Eevankin”. Hinta 16 e, (ei jäsen 32 e). Muutamia lippuja jäljellä, tule ja hae omasi Aitorannasta! Uimalippuja (Lapinniemi) ja adresseja saatavilla toimistolta/Aitorannasta 10 e/kpl. Kesällä bocciaa pelataan ti ja to klo 10-12 Sorsapuiston kentällä. Syksyn aloituspäivistä saa tietoa ryhmien vetäjiltä ja toimistolta. Hei, haluaisitko pelata sähköpyörätuolisalibandyä?

Laji sopii kaikille liikuntarajoitteisille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Pelata voi käsimailalla tai tuoliin kiinnitettävällä t-stick mailalla. Kooveen SPT-salibandyjoukkue Tampereelta etsii uusia pelaajia vauhdikkaan lajin pariin. Tuleva kausi alkaa syyskuussa ja silloin pääsee lajia myös kokeilemaan. Saamme käyttöömme tarvittaessa yhden kokeilupelituolin, joten alkuun et tarvitse kuin halun oppia. Opastamme tuolin hankinnassa sekä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa. Harjoituksia tulee olemaan kerran viikossa ja kauden aikana pelaamme 3-4 turnausta välillä Helsinki-Oulu. Lisät. lajista sekä harjoituksista: Joukkueenjohtaja Timo Häkkilä, thakkila@kolumbus.fi, päävalmentaja Kennet Ketola kennet.ketola@hotmail.com.

Aitorannan tapahtumakalenteri: 10.6. klo 13 sunnuntailounas. Sunnuntailounaat pyörähtävät käyntiin, 18 e/hlö, lapset alle 12v. 10 e. Ilm. 3.6. menn. 11.6. klo 1113 turvallisuuskoulutus, pelastuslaitos ja Vakuutusyhtiö Turva. Osallistuneiden kesken arvotaan 3 kpl turvatuotteita. 13.6. klo 13-15 Yhteislaulua by Venlan Veikeät.

19.6. klo 17-22 saunatilat (yksityisvaraus).

22.6. klo 15-18 juhannusaatto: arpajaiset, bingo, lipunnosto, sauna, kahvit ja pullat. 23.6. juhannuspäivän viettoa, saunat lauantain ajat. 4.7. klo 12 alkaen boccia-kisat: kutsuvieraat vs. oma väki, keitto ja vohveli 8 e 6.7. lauantaisaunat siirretty pe. 7.7. yksityistilaisuus, 15.7. sunnuntailounas, 18 e/hlö, lapset alle 12 v. 10 €.

Ilm. 8.7. menn. 21.7. klo 13 alkaen. ”Jotta kukaan ei jäisi yksin” Petri Virolainen, KVPS palvelusäätiö. Hän kertoo oman tarinansa kuvin/sanoin ja avaa keskustelun aiheesta. Kahvitarjoilu. 5.8. sunnuntailounas 18 e/hlö, lapset alle 12 v. 10 e. Ilm. 29.7. menn. 13.8. klo 14-16 onkikisa. 6.8. klo 13-17 henkilökohtainen apu. Tietoisku henkilökohtaisesta avusta ja ajankohtaisista muutoksista. Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tarjolla kahvia, suolais-

www.invalidiliittonyt.fi

71-74_IT_4-2018_Toimintakalenteri.indd 71

71

31.5.2018 9.53

TOIMINTAKALENTERI ta ja makeaa purtavaa, saunomismahdollisuus. Omavastuu 5 e. Ilm. viim. 9.8. 25.8. klo 18-21 Venetsialaiset ja karaoke.

1.9. klo 13-15 kesäkauden päättäjäiset, mm. kahvia, pullaa ja arpajaiset, sauna klo 15 alkaen. Kesän www.tsiry.net ja fb-sivuja sekä Aamulehden järjestöpalstaa.

LOUNAIS-SUOMI Alueen suunnittelupäivä on 22.9. Harjavallassa Hakuninmäessä. Tarkemmat tiedot toimitetaan yhdistyksiin. Sote-vaikuttaminen on jatkuvasti ajankohtaista. Varsinais-Suomen maakunnan sote-ja maakuntauudistusasioita voi seurata kimpassa.allihopa.fi ja Satakunnan vastaavia asioita www.satakunta2019.fi.

EURAN SEUDUN INVALIDIT RY

Kuukausikerho 11.6. Invapirtillä ja juhannuskokoontuminen 22.6. Invapirtillä. Heinäkuussa ei ole kuukausikerhoa, mutta Pyhäjärvi-Teatterin Robin Hood -esitys on 15.7. Elokuussa vietämme kesäpäivää 13.8. Mannilassa Euran srkn kesäkodilla.

HARJAVALLAN SEUDUN INVALIDIT RY

Toimisto avoinna ma klo 9-12, puhelin 044 087 7020. Pj. Liisa Leppäkorpi 050 369 6234, vpj. Reijo Pajula 040 073 8262. Kerho ja askartelukerho kesätauolla. Toimisto suljettuna 1.-31.7. Boccia ti klo 1416 Keskustien kentällä, tied. Mauri Korhonen 041 447 6486. Kulttuurimatka 19.7.

Etelä-Pohjanmaalle. Ohjelma: klo 8.30 lähtö Harjavallasta. Aamukahvi Lankoskella, Närpiön kirkko 1500-luvulta ja kirkkotallit.

Lounas Teuvan TEAK´illa n. klo 13.15. Teuvan kirkko, vanhan kirkon rauniot, ministerimuseo. Päntäne, Tapion lankakauppa.

Karijoki, Susiluolan katsaus opastauluilta. Jalasjärvi, Juustoportti (kahvi oma kustannus). Paluu n. 18.30. Retken hinta 60 e/ henk. sis. kahvit, lounaan, oppaan palvelut ja matkat. Paluu n. klo 18.30. Kaikki kohteet ovat esteettömiä. Sitovat ilm. ja ruokavaliot puheenjohtajalle tai toimistoon ja maksu tilille tai toimistoon 9.7. menn. 15.8. klo 12 alkaen vietämme iloista kesäpäivää Uotilantörmässä saunoen, uiden grillaillen ja kavitellen. Arpajaiset. Päivän hinta tarjoiluineen 15 e. Ilmoittautumiset 8.8. menn. toimistoon tai pj:lle. Tervetuloa joukolla kesän tapahtumiin. Toimistolla myynnissä adresseja (3e ja 10e), pinssejä ja askartelukerhon tuotteita. Seuraa ilmoituksia Sydän-Satakunta-lehdestä.

72

NOORMARKUN SEUDUN INVALIDIT RY

Noormarkun Seudun Invalidit ry kesäteatterimatka Kauhajoelle 7.7. Lähtö Kirkon parkkipaikalta klo 9.45. Syyskauden avaus 16.8. Silokalliolla alkaen klo 12. Ilm. 8.8. menn. Laurille 040 5633 286.

Pärnuun kylpylämatka 23.-29.9.

PORIN SEUDUN INVALIDIT RY

Pohjoispuisto 1, 28100 Pori, 02 6334 024, porin.seudun.invalidit@dnainternet.net.

Toimisto avoinna ti klo 11-14 ja pe klo 1113. Retki Tampereelle Viikinsaaren kesäteatteriin 4.7., lähtö toimistolta klo 9.

Bocciaharjoitukset kesällä urheilukeskuksen kentällä ke ja pe klo 9-11. Toimisto suljettu 15.6.-31.7. Hyvää kesää, toivottaa hallitus!

RAUMAN INVALIDIT RY

Yhdistyksemme uusi sp on rauman.invalidit@outlook.com. Toimisto os. Aittakarinkatu 1 LT 4 on auki ti klo 9-11 ja ke klo 13-15. Toimisto suljettu 21.6.-6.8. Mökin vuokraukset numerosta 02 824 1631 arkisin klo 10-14. Kesämökin tapahtumat (os. Huvilapolku 19): Miesten äijäkööri kokoontuu mökillä ke, lisät. Pekka Kivimäeltä 044 222 5871. Saunat lämpimänä ke miehet klo 15-17 ja naiset klo 17-19, heinä-elokuussa myös la klo 16-19. Avoimet ovet ja kirppistapahtuma 12.6. klo 1519. Paikkamaksu 5 e. Puffetti, saunat lämpiminä. Varaukset Anniinalle p. 040-524 5721. Juhannuksen nyyttikestit 22.6. klo 16 alkaen. Kesäjuhlat 11.7. klo 13.

Mukaan on kutsuttu Vakka-Suomen Invalidit. Ruokailu ja kakkukahvit 7e/hlö. Ilm. viim. 4.7. Anniinalle. Venetsialaiset 29.8. klo 17. Lisät. www.raumaninvalidit.fi sekä Raumalaisen yhdistyspalsta.

SALON INVALIDIT RY

5.6. kello 12-17 urheilupäivä, pelataan ulkopelejä, saunotaan ja uidaan. Keittolounas. 22.6. klo 14-20 juhannusaaton vietto. Vieraina Salon Mielenterveys Salmi ry.

Omat eväät mukaan. 3.7. klo 16-19 pelataan ulkopelejä. 14.7. klo 13-17 kesäjuhla Leirirannassa. 25.7. klo 13-15 Matildan retki esteettömälle klaavulle. Oma kuljetus. Yhdistys tarjoaa makkarat, kahvit ja letut. Kesäteatteri Vuohensaaressa Reijo Mäen ”Vares ja huhtikuun tytöt” 28.7. klo 19, Vuohensaari, lipun hinta 15 e, avustaja maksutta. Ilm. Pirjolle 15.6. menn. 050 354 5392. Saariston rengastien kierros yhdessä päivässä 31.7. klo 7-20. Saariston rengastie kierros myötä- tai vastapäivään. Hinta 55 e sis. matkan kahvit ja ruokailun. Opas matkalla mukana. Lähtö Salon Matkatoimistolta Hämeentieltä kello

7 ja paluu noin kello 20. Ilm. Pirjolle 15.6 menn. 050 354 5392. 7.8 klo 16-19 tikkakisa Lohja-Salo. 14.8 klo 16-19 uusien jäsenten ilta.

TURUN SEUDUN INVALIDIT RY

Asesepänkatu 1, 20810 TURKU, toimisto@turunseuduninvalidit.fi. Toimisto suljettu 15.8. asti. Pentti Porema 0400 787 180, pentti.porema@gmail.com. Tiina Koivu 044 0909 448 (ti ja ke klo 9-14) tai tiina.koivu@dnainternet.net. Invalidiliiton Lounais-Suomen aluetapahtuma 9.6 klo 10.50-18. Päivän ohjelma www.turunseuduninvalidit.fi. Lomakodilla tapahtuu: 22.6. klo 18 juhannusjuhlat, 1.7. klo 15 bingo, 8.7 klo 9 kuntoilu- ja kalastuspäivä. 13.7 klo 19 heinähumpat, 10.8. klo 19 kuutamouinti, 19.8. klo 15 bingo, 15.9. klo 19 päättäjäiset ja 29.9. klo 9 syystalkoot. Tämän kaiken lisäksi Kuusiston Lomakeskus Oy järjestää mm perjantaisin karaokea ja muuta toimintaa.

Tiedot tapahtumista www.turunseuduninvalidit.fi ja www.koivukankare.fi. Vaikeavammaiset lomakoti Koivukankare 1.7. klo 12 ja 19.8. klo 12. Tied. Päivi Holm 044 050 5750, holm.paivi@gmail.com, tarja.lamminen@gmail.com. Kirjallisuuspiiri lomakoti Koivukankare 11.6. klo 18.

Tied. Sirpa Kumlander 050 592 8360, sirpa.kumlander@outlook.com. Amputaatioryhmä kokoontuu yhdessä Suomen Amputoidut ry:n kanssa. Tied. Hannu Huotari 0400 516 652, hannu.huotari@pp2. inet.fi. 16.6. Kesäteatterimatka Pyynikille. Lähdemme katsomaan dekkarikomediaa `Ehtoolehdon sankarit´ joka on näytelmä viisaista vanhuksista hölmössä maailmassa. Lähtö Turun linja-autoasemalta klo 11. Paluu takaisin noin klo 20.30. Retken hinta 58 e/hlö sis. kuljetuksen ja teatterilipun. Paluumatkalla pysähdymme syömään omakustannushintaan. 29.7. Kesäpäivä Heinolassa. Lähtö klo 8.30 Turun linja-autoasemalta Koivukankareelle, josta suuntamme kohti Heinolaa. Tutustumme Heinolan lintutarhoihin ja Fishing Paradise -kalaravintolaan, jossa on paljon silmäruokaa upeissa maisemissa. Päivän päätteeksi rentoudumme Heinolan kesäteatterissa katsomalla takuuvarman naurupommin `Kunnon komedia´. Rooleissa mm. Jaana Saarinen, Risto Kaskilahti, Pihla Penttinen sekä iki-ihana Taisto Oksanen. Retken hinta vain 55 e/hlö. Ruokailu omakustannushintaan. 25.8. Saaristo kutsuu. Matkaan lähdemme Turun linjaautoasemalta klo 9. Koivukankareen kautta suuntaamme Tammilehdon viinitilalle, jossa nautimme aamukahvin ja pullan kera. Tilaesittely alkaa klo 10 ja viinitilan

IT INVALIDILIITTO

71-74_IT_4-2018_Toimintakalenteri.indd 72

31.5.2018 9.53

TOIMINTAKALENTERI puodista on mahdollisuus ostaa tuliaisia.

Matka jatkuu Nauvon ja Korppoon kautta Norskatan saarelle, jossa ruokailemme ravintola Werandassa. Kotona olemme noin klo 21. Huomioithan että losseilla saattaa tulla viivytyksiä, joten aikataulu on viitteellinen. Retken hinta 55 e/hlö sis. kuljetuksen, aamu- kahvin ja Werandassa ruokailun. Kaikkiin retkiin sitovat ilmoittautumiset kulttuurivastaava Esa Keihäs 044 576 6145, esa.keihas@gmail.com HUOM! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä! Retket, kesän tapahtumat ja kokoontumiset www.turunseuduninvalidit.fi.

KAAKKOIS-SUOMI Alueen esteettömät rantaongintakisat 1.8. Joutsenossa klo 10 alkaen. Kokoa kolmijäseninen joukkue ja ilmoita se Tapani Venäläiselle 040 828 8294. Joukkueita voi olla useita samasta yhdistyksestä. Lounastarjoilu. Suurimman saaliin saanut joukkue sekä mies ja nainen palkitaan. Erityispokaalin nappaa suurimman vonkaleen pyydystänyt. Alueen syyspäivät Imatran Kylpylässä 6.-7.10. hinta 55 e. Ilmoittautumisohjeet seuraavassa lehdessä. Naistoimintaa (WoimaVeerat): Kymenlaakson naisten tapaaminen Kuusankosken majalla 15.8.

Ilm. ja lisät. Onneli Wäck 040 701 7352.

Etelä-Karjalan naisten tapaaminen järjestetään myöhemmin syksyllä.

HEINOLAN SEUDUN INVALIDIT RY

Teatterilippuja saatavissa hintaan 25 e, 27.6. klo 14 näytökseen Heinolan kesäteatteriin ”Kunnon komedia”. Kysele lippuja numerosta Olavi 0400 827405. Muistathan mökkien vuokrausmahdollisuudet.

Jarmo 045 310 9929, Olavi 0400 827405.

KOUVOLAN SEUDUN INVALIDIT RY

Seuraa tapahtumakalenteria www.ksiry.net ja Kouvolan Sanomia. Vertaistukiryhmä Ihanaiset kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Katso Kouvolan Sanomien järjestöt tiedottavat palstalta kokoontumispaikka.

ITÄ-SUOMI Rautavaaran KesäKisat alkavat 17.6. klo 10 ja klo 15 hommat viimeistään ohi. Tästä onkin tullut suoraan järjestäjän tieto yhdistyksiin, mutta Rautavaaran Invalidit tietää asiasta enemmän. Muistakaahan ruuan riittävyyden takaamiseksi ilmoittautua! Lajeja riittää, tuurilla ei voi pärjätä, mutta hyvällä tsäkällä ehkä! Ennakkoilmoittautumiset

ja tiedustelut Tuula Kainulainen tktuulakainulainen@gmail.com ja 044 992 5066. Ilmoittautumismaksu 10 e. Rantaongintakilpailut 19.7. klo Varkaudessa, kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14.

Sarjat: Pyörätuolisarja (naiset ja miehet samassa) sekä naiset ja miehet. 13.7. menn.

Heikki Impivaara 040 751 6700. Osanottomaksu 10e, maksetaan paikan päällä.

Luontokulttuuria Möhköstä, Invalidiliiton Itä-Suomen alueen loppukesän tapahtuma Ilomantsin Möhkössä 29.-30.8. Möhkön majatalo, Koulurannantie 3 a, 82980 Möhkö, 040 861 6373, mohkonmanta@ luukku.com, www.mohkonmanta.net. Sitovat ilm. 20.6. menn. Tapani Meriläinen, tapani.merilainen@gmail.com, 0500 175114.

Lisät. Tapanilta tai Mika Saastamoiselta 044 765 1375, mika.saastamoinen@invalidiliitto.fi. Aluetapahtumaan mahtuu maksimissaan 30 osallistujaa. Leirin hinta 70 e/ osallistuja, sis. majoituksen mainitut ruokailut ja ohjelman (myös avustajista menee 70 e maksu!!!), maksetaan tilille: Invalidiliitto, tilinumero: FI91 8000 1300 0651 00.

Viestikenttään: 3225-21280-21290, (kyllä, siis viestikenttään numerosarja!). Syksyllä on vielä tulossa Outokummun ”Mitä tuli kerättyä -päivä”. Alustavasti päivä järjestetään 15.9. Outokummussa klo 12-15. Päivän aikana teemme parin tunnin metsäretken keräämässä luonnon antimia ja saamme palattuamme asiantuntijalta tiedon mitä koriin kertyi eli Suomen luontohan sisältää noin 2000 sienilajia ja jos tunnistaminen arveluttaa; tule mukaan!

JOENSUUN SEUDUN INVALIDIT RY

Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu, 0400 123 156. Uudet aukioloajat ti-to klo 10-14. info@joeninva.fi, www.joeninva.fi. Hyvä jäsen! Ole aktiivinen, seuraa tiedotuksiamme, ota selvää tapahtumistamme netistä tai soita Jaanalle toimistolle 0400 123 156 ja kysy! Tule rohkeasti mukaan toimintaan! Neuvontapiste on toimistolla joka kk:n 2. to klo 15-17. Neuvontapisteessä palvelevat yhdistyksen kokeneet vapaaehtoiset. Seuraavan kerran Neuvontapiste on to 13.9. Voit kysyä neuvoa vammaisuuteen liittyvissä asioissa, esim. vammaispalvelujen hakemiseen, hakemusten täyttämiseen ja avustamista oikaisupyyntöjen tekemiseen. Soita tai lähetä sähköpostia toimistollemme ja varaa aika tai tule käymään pisteen aukioloaikana. Iloiset-Kultturellit joka kk:n 2. ja 4. ke klo 13-15. Seuraavan kerran kokoonnumme 12.9. Lisät. Jaanalta 0400 123 156. Kirjoittajapiiri kokoontuu joka kk:n 3. ke klo 13-15. Seuraavan kerran kirjoittajapiiri on 19.9. Kirjoittajapiirin vetäjänä toimii Pau-

la-Helena Moller. Lisät. Paula-Helenalta 0440 511 111. Peli-illat Kuntokeitaalla aina kk:n 1. ke klo 16-18. Seuraavan kerran kokoonnumme 5.9. (boccia, lattiacurling ja sulkapallo + keilaus). Ilm. Jaanalle edellisen viikon to mennessä p. 0400 123 156! Jos haluat merkkipäivän IT-lehteen, ilmoita 3 kk ennen Jaanalle 0400 123 156 tai info@joeninva.fi. Muussa tapauksessa sitä ei ilmoiteta. Kaikille avoin vammaisten ja vammattomien Kontakti-ryhmä kokoontuu joka kk:n 2. to klo 1821. Seuraava kokoontuminen on 13.9. Yht. Mauri Pietilä 050 359 7713, pietilamauri@ gmail.com, Iiris Karvinen 040 064 9677, iiris_karvinen@hotmail.com. Neuvontapiste, peli-illat ja kerhomme eivät kokoonnu kesä-, heinä-, ja elokuussa. Kerhojen ym. kokoontumispaikat varmistuvat syksyllä.

KUOPION INVALIDIT RY

Lounasristeily M/S Osmolla Saaristokaupungin maisemiin 11.7 klo 12. Tule lounastamaan tai vain risteilemään. Hinta 25 e/hlö (sis. lounaan + risteilyn) tai 15 e/hlö risteily, (hlö kohtaisista avustajista ei mene risteilymaksua). Ilm. tstolle 4.7 mennessä. Kesäteatteriretki Tammenrantaan ”Kaunis myllärin vaimo” tai Rauhalahteen ”Spede Pasanen”. Kts. yhdistyksen nettisivuilta tai kysy Orvokilta 040 5085 438. Toimisto on kesälomalla 9.7.5.8. Mennään invataksilla Lapinlahden juusto- ja viinijuhlille 4.8. Lähtö klo 17.30, paluu seuraavan vuorokauden puolella. Juhlijoita viihdyttävät Jean S. sekä iskelmätaivaan uusi tähti, tangoprinssi Jarno Itkonen ja Pientä unelmaa -orkesteri. Lippu 45 e/hlö. Ilm ja lisätiedot 5.7. asti tstolta 0440 378 451 jonka jälkeen Riitta Liljalta 050 545 8991. Varkauden Invalidit ry tulee vierailulle 22.8.

Tätilään (Inkiläntie 7) klo 14. Rantakalan ja mukavan ohjelman merkeissä. Ilm. tstolle 6-15.8. välisenä aikana tarjoilun ja kimppakyydityksen järjestämiseksi. Varaa pikkurahaa arpajaisia varten. ItäSuomen alueen tapahtuma Ilomantsin Möhkössä 29.-30.8. Tarjolla museokierros, Öykkösenvaaran sotaretki, jokiristeily, toiminnallista tekemistä. Sitovat ilm. 20.6. menn. Tapani Meriläinen, tapani.merilainen@gmail.com, 0500 175114.

Lisät. Tapanilta tai Mika Saastamoiselta 044 765 1375, mika.saastamoinen@invalidiliitto.fi. Leirin hinta 70 e/ osallistuja sisältää majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Tulossa; Mennään Kuopion taidemuseoon katsomaan veljekset von Wright -näyttelyä 30.8. Digikoulutusta Savoniassa 11.9., 18.9. ja mobiilikoulutusta 25.9. Toimistolle voit soittaa mawww.invalidiliittonyt.fi

71-74_IT_4-2018_Toimintakalenteri.indd 73

73

31.5.2018 9.53

TOIMINTAKALENTERI to klo 9-15.30 ja pe 8.30-14 välillä 0440 378 451, toimisto@kuopioninvalidit.fi.

Toimiston päivittäinen avoinnaolo aika on klo 9-13. Yhdistyksen tapahtumista lisää www.kuopioninvalidit.fi.

SAVONLINNAN SEUDUN INVALIDIT RY

Perinteinen rantakala 10.6. klo 11 Pääkannassa (Pääkannantie 35, 58200 Kerimäki).

Nautitaan Kapustaukkojen valmistamasta rantakalasta, arpajaiset ja pelejä. Kimppakyydein paikalle. Kutsutaan mukaan myös Parkinson-yhdistys ja Keski-Karjalan Invalidiyhdistys. Virkistäytymis- ja kuntoutuspäivä 11.7. klo 12 Rantasalmella, Korholan lomapesällä (Korholantie 129, 58830 Parkumäki). Keittolounas ja kahvit, kotieläintarha, pikkumuseo, erilaisia pelejä, jumppaa. Omavastuu 10 e/hlö, kimppakyydein. Ilmoittautumiset 5.7. menn. Pirjo Saleniukselle 044 051 4093. Urheilupäivä kesällä kesä-, heinä- ja elokuussa kerran viikossa ti, klo 9-11 Heikinpohjan kentällä Savonlinnassa. Pelataan bocciaa, heitetään tikkaa ja renkaita ja harjoitellaan tarkkuusammuntaa. Suunnitteilla teatteriretki Kerimäen kesäteatteriin elokuussa. Ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. 5-kaupungin kisat 5.8. alk. klo 9, Mikkeli/Lahdenpohja kimppakyydein. Ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. Syksyllä syyskuusta alkaen jatkuvat bocciapelipäivät Savonlinnan seurakuntakeskuksella kerran viikossa. Ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. Invakerho pidetään syyskuusta alkaen kerran kuussa. Viikonpäivä, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tied. tapahtumista sihteeri Pirjo Salenius 044 051 4093.

SUONENJOEN SEUDUN INVALIDIT RY

Kesäpäivän vietto Iisvedellä pursiseuran satamassa 12.6. alk. klo 11. Ohjelmassa renkaan heittoa, mölkkyä ym. erilaisia pelejä, makkaranpaistoa, kahvittelua, lauleloita, arpajaiset. Kyyditys järjestetään, yhdistys kustantaa tarjottavat ja kyydin.

Ilm. kyydityksen takia 9.6. menn. Meerille 040 716 7583. Kesäteatteriin Varkauden Kuntorantaan näytökseen ”Valelääkäri”, linja-auto lähtee Metsolan kaupalta klo 13.15. Ruokailu näytöksen jälkeen.

Tarkemmat aikataulut Sisä-Savon lehden muistiossa. Kylpylämatka Haapsaluun Laineen kylpylään 23.-29.9. Paikkoja vielä vapaana, soittele Meeri 040 715 7583.

Siilinjärvelle seurakunnan leirikeskukseen syysleirille osallistumme 4.9. Linja-autokuljetus, jos osallistujia. Yhdistys maksaa osanottomaksun ja kyydin. Ilmoita lähdöstäsi 19.8. menn. Meeri 040 716 7583. Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Sisä-Savon lehden muistiossa.

74

VARKAUDEN INVALIDIT RY

Siirrymme hiljalleen kesälaitumille ja toimisto on avoinna seuraavasti: Kesäkuun ke klo 10-14, heinäkuussa olemme kiinni kokonaan. Toimisto avautuu jälleen 1.8., ja olemme syksyllä auki ke klo 10-14 ja to klo 1214. Teemme retken Kuopion Invalidien luo 22.8. yhteiskyydein; ilmoita osallistumisestasi, ruokavalioista ja mahdollisesta kyydin tarpeestasi toimistolle 13.8. menn. Ilmoita myös jos voit ottaa kyytiläisiä. Toimisto palvelee tutuin yhteistiedoin Vammel-talolla (esteetön kulku takaovesta luiskaa pitkin) Ahlströminkatu 12, 78250 Varkaus 040 760 8213 tai toimisto70@gmail.com.

LÄNSI-SUOMI KOKKOLAN SEUDUN INVALIDIT RY

13.6. yhdistysten tori klo 15, 28.6. retki Pesäkiville klo 13. Makkaran paistoa ja yhdessä oloa sekä mahdollisuus uimiseen.

3.8. kesäretki Lappajärvelle. Teatteriesitys Rakkauden autokorjaamo. Yöpyminen haluttessa Härmän kylpylässä. Omavastuu 30 e. (sis. matkan, teatterin, ruokailun, yöpymisen ja aamupalan). Ilmoita Jessielle viim.15.7. 046 563 2484, jessie.sundblad@gmail.com. 13.8. Validia-talon pihalla makkaran paistoa ja kirppis.

16.8. Naistoimikunta vierailee Irman mökillä. Toivotamme hyvää kesää kaikille jäsennillemme!

SUOMENSELÄN INVALIDIT RY

Hyvän mielen kerho joka toinen ke klo 12-14 Saavutuksen kerhohuoneella, Leppävuorentie 11, Ähtäri. Kylpylälippu Hotelli Mesikämmenessä kerran viikossa alennettuun hintaan. Voimaantumisiltapäivä 7.8. klo 13-15 Ostolanhovin Kamarissa, Sahakuja 2. Kesäjuhla elokuussa Saavutuksessa.

Seuraathan Ähtärinjärven Uutisnuotan ja Lakeuden Portin seurapalstoja!

OULU-KAINUU KAJAANIN SEUDUN INVALIDIT RY JA KUHMON INVALIDIT RY

Ulkoilupäivä Kajaanissa kesäkoti Invalassa kaikille Oulu-Kainuu alueen yhdistyksille 28.7. Päivä aloitetaan n. klo 11 lounaalla, jonka jälkeen ohjelmassa erilaisia liikunnallisia ja leikkimielisiä aktiviteetteja, mm. fresbee-golfia, mölkkyä, ilma-aseammuntaa ym. Päiväkahvi n. klo 14.30, jonka jälkeen halukkailla mahdollisuus käydä tutustumassa Paltaniemen kuvakirkkoon ja kauniiseen kulttuurimaisemaan. N. klo

16 sauna lämpimänä, makkaran paistoa ja karaoketanssia. Tervetuloa viettämään yhteistä laatuaikaa!

OULUN INVALIDIEN YHDISTYS RY

Kiviharjunlenkki 4, 90220 Oulu. Toimisto avoinna ma-ti ja to-pe klo 10-14 (kesäkeskiviikkoisin olemme Irjalassa), toimisto@ oiy.fi, 050 574 1567. Seuraa tapahtumakalenteria www.oiy.fi/tapahtumalenteri ja tiedotusta www.oiy.fi sekä fB facebook.com/ ouluninvalidit. Jäsenten kesäpäivät Irjalassa kesäkeskiviikkoisin klo 12-15. 20.6.

Haapajärven Invalidit vierailevat, Irjala klo 11-15. 27.6. Ylivieskan Invalidit vierailevat, Irjala klo 10. 4.8. Kemin Seudun Invalidit vierailevat, Irjala. Digiopastusta jäsenille Irjalassa, 18.6., 31.7. ja 16.8. klo 12, kahvitarjoilu, Tervetuloa! Voit lainata yhdistykseltä konetta. Voit myös varata ajan henkilökohtaiseen digiopastukseen toimistolla. 9.8. Yhdessä luontoon! -luontoretki Hailuotoon (Huomaa muuttunut pvm!), tarkemmat tiedot ja aikataulu oiy.fi/tapahtumakalenteri, osallistumismaksu 10 e, sitovat ilm. 30.7. menn. toimisto@oiy.fi, ilmoitathan mahdolliset ruokarajoitteet, liikutko pyörätuolilla ja mahdollisen avustajan.

29.9. Yhdessä luontoon! -luontoretki Hossan kansallispuistoon, tarkemmat tiedot myöhemmin oiy.fi/tapahtumakalenteri, osallistumismaksu 10 e , sitovat ilmoittautumiset 16.9. menn. toimisto@oiy.fi, ilmoitathan mahdolliset ruokarajoitteet, liikutko pyörätuolilla ja mahdollisen avustajan.

VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET ASEVELVOLLISENA VAMMAUTUNEIDEN TUKI RY

Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Alpo Penttinen luopui puheenjohtajuudesta vuosikokouksessa 4.5. ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Kouri.

Alpo Penttinen nimettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.

SUOMEN AMPUTOIDUT

Joensuussa, paikallisen invalidiyhdistyksen toimistolla, Koulukatu 24 b 23, 13.6. klo 15-17, kahvitarjoilu. Savonlinnassa, Juutaksessa Pilkkakoskenkatu 8, 14.6. klo 13-15, kahvitarjoilu. Ilm. molempiin 11.6. menn. 044 447 7777. Rantatapahtuma Kuhmoisten Tehinhiekalla 11.8., kokoontuminen Kokonniementie 17 as 5, klo 12, josta yhteislähtö rannalle, kahvitarjoilu. Makkaranpaistomahdollisuus. Ilm. 4.8. menn.

044 447 7777.

IT INVALIDILIITTO

71-74_IT_4-2018_Toimintakalenteri.indd 74

31.5.2018 9.53

LEDARE

Resor, sommar och fågelsång

S

ommar, vilket härligt ord! Har du någonsin på riktigt stannat upp och beskådat hur vackert sommarens ankomst förändrar naturen. Några få soliga vårdagar och naturen prunkar och slår ut i blom. Flyttfåglarna återvänder från sina resor söderut och ett glatt kvitter fyller luften. Också dofterna av den begynnande sommaren kan kännas i näsan.

Så vaknar också vi människor upp till sommaren och börjar planera vart vi ska resa då. Sommaren erbjuder goda omständigheter för resande i Finland, i synnerhet då det är mer tillgängligt och tryggare än på vintern. För vissa räcker det med dofterna från den egna grillen och strövi närskogen, medan resande VIRTUELLT tåg för andra kan betyda ytterlighetRESANDE er, som att resa runt världen i elÄR ETT rullstol.

Att resa kan ske såväl långt ALTERNATIV. borta som nära. Många gånger räcker det med somrig förundran nära hemmet eller i grannsocknen, utan att förglömma sommarteatrar och konserter.

På sommaren har vi också tid att träffa vänner i härligt somriga kaféer eller varför inte njuta av sommarens smaker på den egna altanen eller balkongen. Även utfärder och evenemang som ordnas av olika grupper ger glad samvaro.

Någon styr kosan för att träffa släktingar eller vänner som bor längre bort och en annan packar sitt pick och pack för att känna av utlandets vindar. En annan sätter sig vid strandbastuns brygga för att fiska i väntan på att bastun ska bli varm. I solens värme är det skönt att ta sig ett dopp i naturvatten. Även mattbryggorna fylls av glatt sorl av röster.

Man kan resa även med husbil eller husvagn för att betrakta sevärdheter i ett somrigt Finland.

Lapplands ljusa sommarnätter och natur erbjuder unika upplevelser. Om man har begränsad rörelseförmåga kan man exempelvis sätta sig i en helikopter för att kunna beundra fjällen i Lapp-

’’

land från luften och från luften kunna beskåda en vidare bild av mäktiga naturformationer än den vandrare som vandrar längs stigar. Naturen kan man också bekanta sig med från vattnet med båt eller kanot.

Som alternativ finns det nuförtiden också virtuellt resande för den som har begränsad rörelseförmåga. På nätet finns många reseskildringar och videoinspelningar från olika platser. Genom att dela med sig av bilder och videon från närmiljön och sevärdheter kan man av virtuellt resande också göra en social upplevelse. Om de här är det trevligt att diskutera på sociala medier med olika människor runt om världen. Till virtuellt resande kan man också inkludera hjälpmedel som den nya teknologin erbjuder, som virtuella 3d glasögon med vars hjälp man själv kan uppleva sig vara var som helst, fastän man i verkligheten sitter hemma på sin soffa. Sådana tjänster erbjuder bland annat Virtual Travelle, till vars grundare hör programledaren för Haluatko Miljonääriksi och radioredaktören Jaajo Linnonmaa.

Jag har själv upplevt virtuellt resande hemma på min soffa när min son sänt mig bilder och videon från familjens utfärder i Kalifornien. Med hjälp av Skype-kontakt vaknar också berättelserna om resorna till liv. Jag har också funderat på om det finns någon egen Facebookgrupp för personer med funktionsnedsättning, där man kunde bekanta sig med varandra och förverkliga virtuellt resande på det här sättet. Något sådant finns det säkert behov.

Så nu är det bara att planera åt vilket håll kompassen pekar i sommar och samla på nya erfarenheter som man kan minnas och dela med sig av då höstens vindar börjar vina.

Liisa Leppäkorpi förbundsstyrelsens andra vice ordförande

www.invalidiliittonyt.fi

75_IT_4-2018_Ledare.indd 75

75

30/05/2018 20.41

PÅ SVENSKA

Tillgängliga resor blir allt populärare Förutom hos rörelsehandikappade har reslusten så till den grad ökat också hos andra rörelsehindrade att det numera redan finns flera sådana researrangörer i Europa som bara koncentrerar sig på behoven hos denna kundgrupp.

Efterhand som befolkningen blir äldre, ökar utbudet av tillgängliga och allt mångsidigare resor också i Finland.

Text Virpi Latva och Tapio Rusanen Foton Eria Resort

T

illgängliga resor kan grovt klassificeras som viloresor och äventyrsresor. De som letar efter en behaglig semester i solen erbjuds miljöer där det är lätt att förflytta sig självständigt i rullstol såväl på gator som inne på hotellet.

Så har vi sedan de våghalsar som åker utför forsar i kanot eller bestiger Mount Everest, såvida researrangören ordnar med transporter och hjälpmedel.

Utbudet hos finländska resebyråer har fokus på behagliga semestrar i solen. De intresserar rörelsehandikappade, men också resenärer med rörelsehämningar till följd av hög ålder.

– Våra tillgängliga resor har planerats för kunder med något slags rörelsehinder, dvs. de använder en rullstol eller en rollator. Med högre ålder kommer rörelsehindren att öka, men vi har redan tagit det i beaktande i våra reseprogram, berättar Jorma Kukkonen, VD för Matka-Agentit.

I dag är andelen tillgängliga resor sex procent av hela Matka-Agentits

76

omsättning. Företaget har byråer i Helsingfors, Borgå, Joensuu och Åbo.

Det går bra att få resebyråservice också per telefon och på webben.

– Teneriffa och Gran Canaria är de bästa resmålen. I synnerhet på Kanarieöarna är stadsinfrastrukturen överlägsen bland europeiska resmål. Däremot är resor till resmål i gamla historiska städer ofta problematiska.

– Det går förstås att arrangera upplevelseresor också för rörelsehindrade, bara man först säkerställer att resan fungerar och är lämplig, säger Jorma Kukkonen. Han anser att flygplatsservicen har en nyckelroll för tillgängliga resor, liksom också att de offentliga lokalerna inne på hotellet har planerats med tanke på rörelsehindrade.

Nepal är bekymrad över hjältedåd MYNDIGHETERNA i Nepal med ansvar för turismen är bekymrad över de tilltagande upplevelseresorna bland rörelsehindrade och synskadade. Det populära resmålet vill förbjuda tillträdet till Mount Everest för bergsklättrare av mycket hög ålder eller med allvarlig funktionsnedsättning. År 2001 var amerikanen Erik Weihenmayer den första blinda personen att bestiga Mount Everest. Nyzeeländaren Mark Inglis gjorde samma färd 2006, utan ben. Sedan var det japanen Yuishiro Miuras tur att nå den högsta toppen i världen, trots att han redan var 80 år gammal.

Vid sidan av framgångsrika hjältedåd har den jordiska resan för över 200 klättrare slutat på Mount Everests sluttningar.

IT INVALIDILIITTO

76-78_IT_4-2018_Svenska.indd 76

30/05/2018 20.45

Eria Resort i Kreta är ett tillgängligt hotell som favoriseras av finländska researrangörer. Även på gatorna i städerna på Kreta kan man röra behändigt med rullstol eller rollator. Eria Resort byggdes 2004 och alla rum och lokaler på hotellet har byggts för tillgänglighet med tanke på rörelsehindrade.

Matka-Agentit ordnar årligen några gruppresor till Teneriffa och spanska Solkusten, Toscana i Italien och till exempel till Kroatien.

Resorna till Teneriffa inkluderar reguljärflyg jämte skatter, tillgängliga flygplatstransporter, inkvartering på lägenhetshotell, frukost och supé exklusive matdrycker, samt reseledarens tjänster. Personliga assistenttjänster ingår inte i resorna.

Matka-Agentit är veterligen den enda resebyrån i Finland som arrangerar resor för rörelsehindrade. Reseexpert Miranda Nuotio säger att företaget arrangerar många olika slags gruppresor efter kundernas önskemål.

Erfarna resguider är med på resorna.

– Grupperna kan bestå av 10–30 personer och resor ordnas med allt från kryssningar i Karibien till resor i Japan. Resorna görs till platser dit vi kan ordna med direkta flygresor. Vi arrangerar också många stadssemestrar efter kundernas önskemål.

Våra skräddarsydda gruppresor syns inte på Matka-Agentits webbplats. Förutom Nuotio ordnar ock-

så Lotta Yttring och Hanna Kallio Matka-Agentits tillgängliga semestrar.

Fransk äventyrslystnad Hos franska resebyråer står utbudet fjärran från den nordiska uppfattningen om tillgänglighet. När en resa planeras koncentrerar de sig inte så mycket på resmålets lämplighet utan mer på hur hindren kan övervinnas.

På sällskapsresorna för rörelsehindrade vågar de ge sig ut i gatuvimlet i Paris, åka med metron i New York och besöka sambakarnevalen i Rio de Janeiro i Brasilien. Om ett resmål inte har behövliga redskap, finns det någon på plats som möter, utrustar och hjälper till med rörligheten.

– Det är vår tanke att en rullstol eller rollator är en rörelseform, inte ett rörelsehinder. Huruvida en tillgänglig resa ska bli vällyckad hänger dock helt samman med minutiös planering på förhand. Varje detalj ska planeras i förväg. Det inträffar ändå överraskningar under nästan varje resa, berättar Dominique Dupuis, direktör

för resebyrån Access Tourisme i Loiredalen.

Han berättar att franska kunder med rörelsehinder har mycket individuella behov och önskemål.

– En del söker upp vila och sol medan andra vill uppleva stadsvimmel och fläktar av främmande kultur.

Vi utgår från att ingenting är omöjligt.

För vissa resmål kräver arrangemangen för resan bara mer arbete, berättar Dominique Dupuis. Även till exempel turistbyrån i Paris har vaknat till upptäckten av att det finns rörelsehindrade turister. Metropolen med sina trånga hotell, smala trottoarer, metroleder och otaliga trappor är inget paradis för rullstolsturisten. Men om man klarar sig ända dit, kan turistbyrån mot ersättning boka en guide som skjuter rullstolen. Servicen kallas Paris on Wheels. l Webbadresser: www.matka-agentit.fi www.access-tourisme.com wheelchairtraveling.com

www.invalidiliittonyt.fi

76-78_IT_4-2018_Svenska.indd 77

77

30/05/2018 20.45

SVENSKA

Ändringar som gäller de taxiresor FPA ersätter Från början av juli måste alla taxiresor som ersätts av FPA beställas via FPA:s regionala avtalsparter. Resor som beställts på annat sätt kan inte ersättas.

DE BESTÄLLNINGSCENTRALER som

ingått avtal om direktersättningsförfarande med FPA ordnar i fortsättningen alla de taxiresor som ersätts av FPA. De ansvarar för arrangemangen i samband med transporter, t.ex. att ta emot kundens beställningar, samordningen av resor, förmedling, betalningsrörelse och andra tjänster. Därtill ska beställningscentralerna besvara kundrespons som gäller taxiresorna och ge råd åt kunderna i frågor som har med transporterna att göra.

Serviceproducenterna ansvarar för servicen som en helhet och ingår avtal till exempel med chaufförerna. FPA ingår inte heller i fortsättningen avtal med enskilda chaufförer.

Nya beställningsnumren avgiftsfria Det finns sammanlagt 17 nya beställningsnummer. FPA kan ersätta taxiresan endast om resan är beställd via

dessa nummer. Telefonsamtalet är avgiftsfritt.

När kunden beställer taxi via det regionala beställningsnumret får han eller hon reseersättning redan i taxin och betalar högst självriskandelen för resan. Självriskandelen är 25 euro per riktning. Om kostnaderna för resan blir lägre än självrisken betalar kunden resan själv. Dessa kostnader räknas ändå med i den årliga självriskandelen (det s.k. takbeloppet för resekostnader). Den årliga självriskandelen är 300 euro.

Rätten till bekant taxi återstår Barn under 16 år och svårt sjuka barn har fortfarande rätt till bekant taxi, dvs. att resa med en bekant taxichaufför.

Rätt till bekant taxi kan också beviljas en kund utifrån en individuell bedömning. Då inverkar kundens hälsotillstånd och behovet av hjälp under re-

san. En förutsättning för att transport med bekant taxi ska kunna ordnas är att den beställningscentral som ordnar taxiresor som FPA ersätter kan anvisa en chaufför som kunden alltid får anlita eller att den chaufför som kunden tidigare använt arbetar som underleverantör för beställningscentralen.

Ändringar i ersättningen för följeslagare Ersättning för följeslagarens resekostnader betalas om vårdpersonalen ansett att det behövs en följeslagare på grund av kundens hälsotillstånd. I fortsättningen får man ersättning för följeslagarens resa till den del kunden och följeslagaren reste tillsammans. En resa som följeslagaren gör ensam ersätts bara om den börjar eller slutar på kundens hemadress t.ex. i en situation där kunden stannar på hälso- och sjukvårdsenheten och följeslagaren företar returresan ensam. l

DE NYA SERVICEPRODUCENTERNA ›› Södra Österbotten, Seinäjoen Keskustaksi Oy, 0800 99 090 ›› Mellersta Österbotten och Norra Österbotten, Pohjois-Suomen Taksi Oy, 0800 93 152 (svenska) ›› Österbotten, Vasa Ulataxin Oy, 0800 99 000 ›› Nyland, Helsingin-Uudenmaantaksit Oy, 0800 96140 (svenska) ›› Egentliga Finland, Lounais-Suomen Taksidata Oy, 0800 130002 (svenska)

78

IT INVALIDILIITTO

76-78_IT_4-2018_Svenska.indd 78

30/05/2018 20.45

Raha-asiat koskettavat jokaista Viisas oman talouden hoito kannattaa. Lue tästä Marttojen vinkit siihen, miten rahat saa riittämään pidemmälle. Teksti Veera Saloheimo

H

yvässä kunnossa oleva oma talous tuo vapautta ja riippumattomuutta. Rahahuolet stressaavat kovasti, jos pahimmillaan täytyy tinkiä perusasioista, kuten ruuasta ja lääkkeistä.

Miten talouden tasapainon voi saavuttaa? Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku toteaa, että tärkeää on suunnitelmallisuus, ennakointi ja harkinta.

– Suurin osa ihmisistä voi omilla valinnoillaan ja harkinnalla vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseensa. Luopumalla jostakin vähemmän tärkeästä voi saada elämäänsä lisää jotakin todella haluttua. Tietynlainen suunnitelmallisuus tuo turvallisuutta ja vakautta. Ei välttämättä tarvitse olla rikas, jotta voisi säästää, Jerkku sanoo.

Hän suosittelee pohtimaan raha-asioita myös yhdessä niiden kanssa, joiden kanssa asuu ja elää.

– Kannattaa sopia rahaan liittyvät pelisäännöt asuinkumppanin kanssa, niin ei tule rahariitoja. Tämä on tarpeen varsinkin, jos tavat ovat todella erilaisia.

Jerkku myöntää, että tiukalla suunnitelmallisuudella ei ole niin suurta merkitystä, jos raha-asiat ovat valmiiksi kunnossa, rahaa riittää elämiseen ja jotain jää vähän vararahastoonkin. Sen sijaan pienituloisilla asiat ovat toisin.

– Perusturvan varassa elävä ei pysty omilla valinnoillaan vaikuttamaan samalla tavalla, kun pääsääntöisesti kaikki tulot menevät pakollisiin menoihin.

Jos niiden jälkeen ei jää rahaa, siinä eivät säästövinkit auta, hän jatkaa.

Omat menot tutuiksi Jos raha ei meinaa riittää, voi olla aika pienelle tsekkaukselle. Jos ei ole koskaan seurannut omia menojaan ja tulojaan, voisi kuukauden tai kahden ajan merkata ylös, mihin kaikkialle rahaa menee.

Yksinkertaisimmillaan menokirjan-

pidon voi toteuttaa ruutuvihkoon. Jos tykkää puuhata excel-tiedostojen kanssa, löytyy Marttaliiton sivuilta valmis pohja, jota voi alkaa täyttää. Lisäksi Takuusäätiöllä on Penno-niminen sovellus ja Penno.fi-nettisivu tätä tarkoitusta varten.

– Menokirjanpidon lisäksi voit istua alas verkkopankin tai tiliotteiden ääreen ja laittaa ylös, mitä säännöllisiä kuluja, kuten sähkölasku tai vakuutus, sinulta menee. Näiden toimien avulla omassa taloudessa tulee näkyväksi, mihin raha kuluu. Voit sitten miettiä, ovatko kulutuksen kohteet niitä, mitä itse haluatkin – vai voisiko jostakin säästää, niin jotakin muuta saisi enemmän.

Menojen kirjaamisen lisäksi toinen perusvinkki on käyttötilin lisäksi toisen tilin perustaminen haaveiden, kuten lomamatkan toteuttamiseen ja pahan päivän vararahastolle.

– Jos kaikki rahat ovat yhdellä ja samalla tilillä, voi olla vaikea hahmottaa, kuinka paljon sieltä on varaa kuluttaa pois. Säästötilille voi siis siirtää rahat, joita ei tule käyttää arkiseen elämiseen.

Häpeä raha-asioista on turhaa Jos raha-asiat ovat päässeet pahempaankin solmuun eivätkä rahat meinaa millään riittää, ei tilannetta kannata turhaan hautoa yksin pitkään. Apua on saatavilla useista eri paikoista.

Kaikissa Suomen kunnissa on saatavilla talous- ja velkaneuvontaa, jonne voi hakeutua asiakkaaksi. Lisäksi Takuusäätiö antaa matalan kynnyksen neuvontaa puhelimitse ja chatissa. Myös seurakunnista voi saada apua.

Rahasta voi olla vaikea puhua, ja ongelmia sen kanssa hävetään – turhaan.

– Monesti ajatellaan, että rahaton ihminen on mokannut ja että se on hänen oma syynsä. Ongelmissa oleva ihminen voi itsekin mieltää näin. Eri ihmisten mahdollisuudet elämässä ovat kuitenkin erilaiset, jos esimerkiksi on

Tärkeää on suunnitelmallisuus, ennakointi ja harkinta, sanoo Teija Jerkku.

syntynyt pienituloiseen perheeseen.

Kenelle tahansa voi myös sattua vastoinkäymisiä, kuten sairastuminen, vammautuminen tai työttömyys.

Jerkku toivoo, että ihmisillä olisi rohkeutta ottaa raha puheeksi läheistensä kanssa.

– Jos ystäväpiirin kanssa ollaan lähdössä ulos syömään tai leffaan, olisi hyvä jos pystyisi sanomaan, että voidaanko tehdä jotakin muuta, kun minulla ei ole rahaa. Kaikki eivät välttämättä tiedä toistensa tilanteesta, vaan olettavat, että on mahdollisuus samoihin asioihin kuin itselläkin. Kaivataan parempaa ymmärrystä toisiamme kohtaan.

– Toisaalta sekin on väärä ajatus, että pienituloinen ei saisi koskaan tehdä mitään kivaa.

Loppujen lopuksi yksilön vastuu riittää kantamaan vain tietyn mitan.

– Vaatii yleistä yhteiskunnallista keskustelua, onko toimeentuloturva riittävällä tasolla.

– Martoilta kysytään paljon ruokaan liittyviä säästövinkkejä. Pakastevihannekset ovat sekä edullisia että nopeuttavat ruuanlaittoa, toteaa Teija Jerkku.

Muutamakin euro vararahastossa voi tuoda vähän joustoa elämän hätätilanteisiin. l www.invalidiliittonyt.fi

79_IT_4-2018.indd 79

79

30/05/2018 15.01

✃

VINJETTI

Parempi lehti?

Hyvä lukija, auta meitä kehittämään IT Invalidiliitto -lehteä vielä paremmaksi. Vastaa seuraaviin kysymyksiin! Vastanneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli

Kenestä haluaisin lukea jutun lehdessä? Miksi?

Vastaajan nimi

Osoite

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

IT-lehden toimitus on pyytänyt lukijoiltaan mielipiteitä ja juttuehdotuksia lehden kehittämiseksi vielä paremmaksi.

Onnettaren suosiossa olivat Susa Koponen Lahdesta, Anitta Alonen Kaarinasta ja Jenna Vornanen Kauhavalta. Onnittelut!

Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

Palauta kuponki 29.7. 2018 mennessä osoitteeseen IT-lehti/ Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki. Laita kuoreen merkintä ”Parempi IT”.

Ratkaisu sudokuun

Maailman nopein auto, jonka voi pysäköidä invapaikalle.

Omistaja Jason Watt myhäilee vieressä.

Maailman nopein inva-auto HUHTIKUUSSA 2016 Ford julkisti haun, jolla pääsi ilmoittamaan halukkuutensa hankkia yksi viidestäsadasta ensimmäisestä valmistuvasta Ford GT -superautosta. Halukkaita autonostajia ilmoittautui 6 506 ympäri maailman.

Nyt yhden onnekkaan hakijan odotus on ohi hänen saatuaan avaimet yhteen ensimmäisistä Ford GT:istä, joka toimitettiin Eurooppaan. Onni suosi tanskalaista rallikuskia Jason Wattia, joka on nyt onnellinen Ford GT:n omistaja.

Wattin uusi Ford GT on hänen kotimaassaan Tanskassa ja koko Pohjoismaissa ainoa. Auto on suunniteltu niin, että se muistuttaa ajokokemukseltaan kilpa-autoa niin paljon kuin mahdollista.

Watt halvaantui moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 1999, joten hänen autonsa on muutettu sellaiseksi, että hän pystyy ajamaan sitä pelkästään käsillään. Autoa muokataan myös siten, että Watt pystyy helposti kuljettamaan pyörätuolia mukanaan.

– Minun Ford GT:ni on luultavasti maailman nopein auto, jonka voi pysäköidä invapaikalle, Watt vitsaili auton luovutustilaisuudessa Kööpenhaminassa.

Tämä pitänee paikkaansa, sillä 3,5 litran EcoBoost V6 -moottori tuottaa 655 hevosvoiman tehot, ja sen huippunopeus on 347 kilometriä tunnissa.

Teksti Mia Weckström Kuvat Ford

80

IT INVALIDILIITTO

80-81_IT_4-2018_makasiini.indd 80

30/05/2018 23.27

MAKASIINI

Onko ruoka ahdistus vai nautinto?

SYDÄNMERKIN Frankly Partnersil-

la teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista jopa kolmannes kokee ajoittain ahdistusta syömisen ja sääntöjen viidakossa. He haluaisivat syödä terveellisemmin, mutta eivät oikein tiedä miten. He ovat huolissaan joko painostaan tai terveydestään ja pyrkivät laihtumaan.

Näillä 31 prosentilla suomalaisista ei ole selkeää mielipidettä erilaisiin terveyteen liittyviin kysymyksiin. Heidän on vaikea arvioida, mikä on itselle hyväksi. Eivätkä he erityisesti kaipaa terveellisiä vaihtoehtoja kauppaan, ravintoloihin tai kahviloihin. Silti he kokevat epävarmuutta valinnoista ja ovat selkeästi enemmän huolissaan omasta terveydestään ja painostaan.

Heillä tai heidän läheisellään on myös useammin diabetes, sydänsairaus tai jokin niiden riskitekijä.

Huolestunut ei tiedä keneen luottaa päätöksissään. Tässä kuluttajalle vaikeassa tilanteessa Sydänliitto haluaa auttaa ihmisiä helpompiin ratkaisuihin sekä haastaa mediaa, elintarviketeollisuutta ja kauppaa tekemään viestintää, joka vähentää ruokaan liittyvää ahdistusta.

Huolestunut on ruokavalinnoissaan kiinnostunut rahasta. Terveellisiä

vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla kaikissa hintakategorioissa. Ruokaohjeita ja -vinkkejä pitäisi olla jokaiselle kukkarolle. Sydänmerkki-tuotteita löytyy hyvin monipuolisesti eri hintaisista tuotteista ja siten Sydänmerkki voi olla yksi keino terveellisempien tuotteiden valinnassa.

Terveyden kannalta arkivalinnat ratkaisevat. Syömisessä ja terveysviestinnässä ehdottomuuden aikakausi on ohi.

– Valintojen pitää olla helppoja ja omaan arkeen sopivia, sellaisia mihin kokee itse pystyvänsä. Terveysviestinnän pitäisi tuottaa ”tohon mä pystyn” -tunteen. Tähän päästään riittävän konkreettisilla ja helpoilla vinkeillä,

sanoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Kati Kuisma.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä ylipainoisia tai lihavia on 72 % (lihavia 26 %) ja naisista 63 % (28 %). Vaikka terveyssyistä moni hyötyisi painonpudotuksesta, pudotettuja kiloja tärkeämpää ovat arkiset terveyttä edistävät teot.

– Ennen ja jälkeen lomakausien toistuvat koko Suomen laihdutuskuurit eivät toimi. Jokaisella on painostaan riippumatta oikeus syödä hyvin sekä nauttia ja iloita ruoasta, Kuisma painottaa.

SYDÄNMERKIN Maailman Helpoin

Elämäntaparemontti -video ruokaahdistuksesta: syli.fi/mhe-ruokaahdistus

SYDÄNLIITTO julkaisee ruokateemaisia podcasteja viikosta 21 eteenpäin joka viikko. Ensimmäinen julkaistiin 23. toukokuuta. Podcastit on kuunneltavissa osoitteessa sydan.fi/ruokaasydammella TOTTA VAI TARUA – vastauksia tyypillisimpiin ajankohtaisiin ravitsemuskysymyksiin sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/ totta-vai-tarua-maidosta

Ikääntyvien naisten yksinäisyys PIENITULOISUUS ja yksinäisyyden

tunne värittävät monen ikääntyvän naisen arkea. Asia on ollut valtakunnallisesti esillä, herättänyt vilkasta keskustelua ja on koettu kasvavaksi ongelmaksi. Neuvokkaat naiset -ryhmätoimintamalli on kehitetty ikääntyvien, pienituloisten ja yksinäisyyttä tuntevien naisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Naisten haasteina on usein eläkkeelle jäämisen, pitkäaikaisen työttömyyden tai leskeytymisen myötä kaventunut elämänpiiri. Lisäksi sosiaalisia menoja ja osallistumista

rajoittavat niukat rahavarat ja sairastelu. Ryhmätoiminta leviää ilahduttavasti eri puolille Suomea ja malli koetaan onnistuneeksi. Tällä hetkellä koulutetaan ohjaajia, jotka perustavat uusia ryhmiä ympäri maata.

Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaat naiset -hanke toteutettiin Veikkauksen tuella vuosina 20152018. Yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Marttaliitto ja Eläkeliitto sekä Eloisa Ikä -hanke.

KATSO lyhyt video ”Toinin tarina”: YouTube › ”Neuvokkaat naiset Miina Sillanpään Säätiö” TUTUSTU Inhimilliset Uutiset -verkkosivustolla julkaistuun ”Katin tarinaan”: inhimillisiauutisia.fi/ tyttokerho-pelasti-yksinaisen-naisen/30101945 TUTUSTU ”Yksinäisen tarinaan” – Neuvokkaat naiset, voimaa porukasta: miinasillanpaa.fi/uutiskirje/ neuvokkaat-naiset-voimaa-porukasta

www.invalidiliittonyt.fi

80-81_IT_4-2018_makasiini.indd 81

81

30/05/2018 23.27

RISTIKKO 4/2018

Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkintoina kuusi näppärää tarve-esinettä ja aikakauslehteä. IT 3 / 2018 ristikosta lähetettiin 99 ratkaisuvastausta. Niiden joukosta arvottiin seuraavat kuusi voittajaa: Anna-Liisa Eeronheimo, Saarenkylä / AnnaKaarina Hakala, Kauhava / Raija Kerttula, Lahti / Raimo Riikonen, Rääkkylä / Hannele Sinisalo, Lempäälä / Pirjo Stålhammar, Loppi. Onnittelumme voittajille! Ratkaistujen ristikoiden 4 / 2018 palautus 14.8. 2018 mennessä osoitteeseen: IT-lehti, ”Ristikko”, Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 3. krs, 00510 Helsinki.

RATKAISIJAN NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN

82_IT_4-2018_Ristikko.indd 82

Ratkaisu edellisen numeron ristikkoon:

Laatinut Ahti Syrjälä

31.5.2018 8.49

Joka kolmas työssäkäyvä hoitaa läheistään etänä 700 000 työssäkäyvää suomalaista hoi-

taa läheisiään etänä. Tilastokeskuksen maaliskuun 2018 työllisten määrän perusteella joka kolmas työssäkäyvä suomalainen hoitaa ikääntyviä tai muita läheisiään. Tilanne korostuu erityisesti naisilla, sillä hoiva lankeaa pääosin heille.

Omaishoidon tukea saa kuitenkin vain noin 40 000 suomalaista, joten pääosa omaishoidosta tapahtuu ilman yhteiskunnan tukea. Jos oma työ ei salli puheluita, virastoissa juoksemista tai muita työpäivän keskeytyksiä, huoli hoivan järjestämisestä sekä ikääntyvän voinnista kasvavat edelleen.

Yli 80-vuotiaiden hoidon kivijalan muodostaa hoidettavan omat läheiset. Tämä tarkoittaa yleensä hoidettavan omia lapsia tai muita läheisiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin ja eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset hoitavat eniten vanhempiaan muihin Euroopan maihin verrattuna.

– Meitä suomalaisia on arvosteltu nuivasta suhtautumisesta omien van-

hempiensa hoitoon. Tämä myytti ei pidä paikkaansa. Erityisesti keski-ikäisistä naisista suuri osa käyttää aikaansa läheisen auttamiseen. Hoiva on usein säännöllistä, viikoittaista ja jopa päivittäistä. Mistään vähäpätöisistä, silloin tällöin tehtävistä asioista ei ole kyse, valtakunnallisesti hoivapalveluja tarjoavan Onni hoivan aluejohtaja Kati Mäkelä kertoo.

Ikääntyvän henkilön lapset asuvat usein kaukana hoidettavasta. Hoidon järjestäminen voi olla vaikeaa. Aina myöskään omia lapsia ei ole, jolloin muiden lähisukulaisten apua voi olla hankala järjestää.

Läheisten avun määrän odotetaan entisestään nousevan väestön ikääntyessä, kun julkisten palveluiden saamisen ehdot kiristyvät. Moni työssäkäyvä ja vanhempiaan etähoitava on pulassa, koska usein tiukkatahtinen työ ei anna mahdollisuutta vanhempien asioiden hoitamiseen kesken työpäivän tai virka-ajan puitteissa. Asioita yritetään hoitaa työn ulkopuolella ja vapaa-ajalla.

– Aihe on arka, kun kyseessä on oma jaksaminen, velvollisuudentunto ja rakkaus ikääntyviä vanhempia kohtaan. Elämä on nykyisin niin kiireistä, että lepo saattaa jäädä kaiken muun jalkoihin. Kun riittävää palautumista ei ole ja halu auttaa vanhempia on suuri, moni kokee ristiriitaisia tunteita ja voimattomuutta, Mäkelä kuvailee.

Yleinen harhakäsitys on, että ostettavat kotipalvelut ovat kalliita. Yksityisiä palveluita ostettaessa arvonlisävero voi kuitenkin olla joissakin tapauksissa pyöreä nolla normaalin 24 prosentin sijaan asiakkaan alentuneeseen toimintakykyyn perustuen.

– Valinnanvapaus on jo täällä. Palvelun voi jo ostaa kunnalta tai yksityisiltä yrityksiltä. Verottomasti palvelun voi ostaa yrityksiltä, jotka ovat rekisteröityneet tai tehneet ilmoituksen kunnalle, jonka alueella palveluita tuotetaan. Lisäksi esimerkiksi siivouspalveluita läheiselleen ostava henkilö on oikeutettu kotitalousvähennykseen, Onni hoivan aluejohtaja Kati Mäkelä päättää. l

Vapaita esteettömiä asuntoja Asu mukavasti ja turvallisesti omassa asunnossa, jossa apu on lähellä. Validia Asuminen tarjoaa palveluasumista jo yli 20 paikkakunnalla kautta maan. Voit elää meillä omannäköistä elämää.

Saat apua, tukea ja palveluja oman tarpeesi mukaan – vaikka ympäri vuorokauden. Kaikki asunnot ja yhteiset tilat ovat esteettömiä, joten niissä on helppo toimia myös apuvälineiden kanssa.

Tutustu vapaisiin asuntoihimme osoitteessa www.validia-asuminen.fi/vapaat ja löydä sinulle sopiva koti!

83_IT_4-2018.indd 83

Arvokas elämä.

30/05/2018 14.58

PARAS VALIKOIMA ESTEETTÖMIÄ LOMIA – IT-lehden lukijoille

Teneriffalla ei tunneta talvea – lähde nauttimaan auringosta, lämmöstä, leppoisasta lomailusta – esteettömästi.

Valitse lomakohteeksi täysin esteetön huoneistohotelli Mar y Sol altaineen ja monipuolisine palveluineen, lähellä myös Los Cristianoksen palvelut ja esteetön ranta!

11.-18.11. alk. 1.095,-

Uusi vuosi Teneriffalla, Mar y Solissa

Esteetön vuokrakaksio Teneriffalla

25.12.-6.1. alk. 1.695,-

Lomaile Teneriffan lämmössä omatoimisesti – myös kesäkaudella!

Vuokraa kaunis, yhden makuuhuoneen kaksio Los Cristianoksen keskustassa.

Matkalla reittilennot, puolihoitoateriat, sis. myös Uuden vuoden gaalaillallinen, esteettömät lentokenttäkuljetukset suomenkielisen oppaan johdolla.

Matkanjohtajana Hanna-Maaria Tumelius.

18.11.-1.12. alk. 1.645,Matkanjohtajana Risto Lappalainen.

24.2.-10.3. alk. 1.760,Matkanjohtajana Sari Kivimäki.

Näillä matkoilla jumppaa ja muuta yhteistä ohjelmaa, puolihoitoateriat, reittilennot, esteettömät lentokenttäkuljetukset.

alk. 495,-/vko, lisäviikot alk. 435,-/vko (2 hlö).

Kysy myös lentoja!

Myös paljon esteettömiä OMATOIMILOMIA niin rantakohteissa kuin kaupungeissakin: Espanjan aurinkorannikko, Teneriffa, Barcelona, Berliini, Dublin, Nizza, Wien…

Kysy lisää ja pyydä tarjous!

VARAUKSET: • 050 371 6203/Hanna • 050 371 6770/Lotta • 050 371 6166/ Miranda porvoo@matka-agentit.fi HELSINKI – JOENSUU – PORVOO – TURKU – VARAA MATKASI 24 H – www.matka-agentit.fi

84_IT_4-2018_Takakansi.indd 84

Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä

31.5.2018 10.17