Issuu on Google+

HANGÖ TIDNINGEN

TORSDAG 27.2.2014

www.hangotidningen.fi

HANGON LEHTI

Grundad 1890 - Perustettu 1890

TORSTAI 27.2.2014

1,60 € Nr. Nro

9

www.hangonlehti.fi


HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSDAG 27.2.2014

www.hangotidningen.fi

Grundad 1890 - Perustettu 1890

www.hangonlehti.fi

TORSTAI 27.2.2014

Festsalen och foajén för folket Fina lokaler står tomma stora delar av året

terligare eller om de sänkta hyrorna kommer att öka användningen så mycket att inkomsterna ökar. Staden betalar samma underhållskostnader för lokalerna oberoende om lokalerna hyrs ut eller inte. – Om vi var tvungna att betala för utrymmena skulle ju verksamheten vara helt annorlunda, säger Friman. Nu är det här en uppgift vid sidan om alla andra uppgifter. Vi har marknadsfört utrymmena till företag och till exempel gjort broschyrer till kongressmässan i Helsingfors. Men ett mer aktivt försäljningsarbete skulle kräva mer resurser. Det skulle antagligen inte bli lönsamt. Allt som vi får in på det här är bara plus i boken, även om vi inte ännu nått de budgeterade inkomsterna. Hyrorna är samma året runt, men olika kundgrupper betalar olika hyror. Enligt Friman finns det inget behov för olika priser för olika säsonger. – Festsalen on foajén hyrs inte ut så ofta på sommaren, säger Friman. Vi har avtal med Hangö musikdagar att de får komma hit, men annars är det tystare på sommaren. Kulturbyrån lägger inga krav på vilka tillställningar man ordnar i foajén eller festsalen. Så länge som verksamheten inte skadar utrymmena så är det fritt fram med olika evenemang. – Belysningen och ljudanläggningen i salen är inte de nyaste, säger Friman. Förhoppningsvis kan vi förnya tekniken så småningom. Hyran för festsalen, foajén och köket beror på vilken prisgrupp kunden hör till. Föreningar och samfund som stöds av staden betalar den lägsta hyran. Enskilda Hangöbor och föreningar i Hangö betalar lite mera. Företag, programbyråer och privatpersoner som inte är från Hangö betalar mest. – Det är helt rationellt att Hangöbor betalar mindre än andra, säger Friman. Det här är ju ändå något som kommer från skattemedlen.

Stadshusets festsal och foajé står tomma största delen av året. Kulturbyrån sköter uthyrningen av lokalen för tredje året nu. Antalet uthyrningar har ökat, men nämnden för kultur- och medborgarverksamhet vill öka antalet uthyrningar ytterligare. Med tanke på ekonomi är metoden något unik. Kulturbyrån sänker hyran. Kulturbyrån hyrde ut festsalen och foajén för sammanlagt 79 tillställningar under året 2013. Tjänsteförrättande direktören för kulturoch medborgarverksamhet Jennika Friman säger att intäkterna från uthyrningarna har ökat med ungefär hälften sedan uppgiften övergick till Kulturbyrån från Tekniska nämnden. – Många har varit intresserade av festsalen och foajén men har sagt rakt ut att priset har varit för högt, säger Friman. Det är en onödig tröskel. Kulturbyråns egentliga uppgift med att hyra ut lokalerna är att aktivera lokal verksamhet. Att få in pengar på uthyrningen är en sekundär uppgift men det är ändå inskrivet i kulturbyråns budget. Kulturbyrån lyckades inte nå målsättningen för de budgeterade inkomsterna: Hyresintäkterna skulle enligt budgeten hämta 25 200 euro till kassan, men i verkligheten hämtade hyrorna bara 13 990 euro. Samma potentiella inkomster var budgeterade också året innan. Intäkterna var också då ungefär 500 euro lägre än i fjol. På grund av de uteblivna hyresintäkterna och några bidrag som inte blev beviljade, överskred kulturverksamheten sitt årsbidrag med 7 903 euro. Verksamhetens kostnader minskade dock med 7 071 euro, vilket betyder att verksamheten hållits inom ramarna. Kulturverksamheten nådde de mål som nämnden för kultur- och medborgarverksamhet satte för den. Friman vill inte spekulera om sänkningen av hyran kommer att vidga gapet mellan de budgeterade och förverkligade inkomsterna yt-

Jonas Johnhem Jennika Friman tycker att det är onödigt att skrämma bort hyresgäster med för höga hyror.

Havsisen ytterst bedräglig just nu ➛ Meteorologiska institutet varnar för att havsisarna är bedrägliga. På grund av det milda vädret är det på många ställen, särskilt i södra Finland, farligt att ge sig ut på isen. – För ögonblicket kan man inte veta var isen ger vika och var den håller. Det milda vädret och varierande vattenståndet gör att man inte kan förutsäga hur tjock isen är, påminner isexperten Jouni Vainio. Dessutom fräter havsvattnet isen underifrån och växlingarna i vattenståndet förorsakar att vatten strömmar ut på isen. Vainio varnar dem som är på väg ut på isen och säger rent ut: – Gå inte ut på isen om det inte är nödvändigt. Om du går ska du förse dig med rätta tillbehör.

Det minsta är isdubbar som man ska ha hängande runt halsen. Dessutom är det bra att ta med en ryggsäck som kan flyta i vilken man har ett ombyte torra kläder inpackade i plast. Det lönar sig att packa in mobilen i en vattentät påse. Kylan i januari fick isen att snabbt öka. Det isbelagda området utgjorde som mest hundratusen kvadratkilometer den 7 februari. Därefter blev det mildare och särskilt de sista dagarnas milda väder med hård blåst har fått det isbelagda området att minska snabbt. Nu finns det inte mer än cirka 50 000 kvadratkilometer isbelagt område. De hårda vindarna har packat isen i nordöstra hörnet av Bottenviken. Där behöver nästan alla fartyg isbrytarassistans. HL/IS

Hangö ligger på över 15 procent ➛

Arbetslösheten ökar alltjämt på området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen). Av kommunerna inom Nylands NTM-centrals område hade Hangö den högsta arbetslöshetsgraden (15,2 procent) i slutet av januari. Den lägsta arbetslöshetsgraden fanns i Sjundeå (5,9 procent). I Ingå och Raseborg som hör till samma ekonomiska region som Hangö, var arbetslöshetsgraden 6,4 respektive 10,6 procent.

HT

På södra sidan om Hangö finns det knappt någon is alls.


HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSTAI 27.2.2014

www.hangonlehti.fi

Perustettu 1890 - Grundad 1890

www.hangotidningen.fi

Hankolaisten omalle juhlasalille halutaan enemmän käyttöä

TORSDAG 27.2.2014

Putkirikko Casinohallissa ➛

Casinon likkuntahalli oli keskiviikkona päivällä suljettuna vuotavan tuloputken takia. Vesivuoto ei aiheuttanut Casinorakennukselle mitään vahinkoja. Putkimies Tom Wikströmin mukaan vuoto saatin nopeasti hallintaan. Kirjoitushetkellä korjaustyöt olivat vielä kesken, mutta Wikström uskoi putken olevan korjattu iltaan mennessä. Liikuntajohtaja Tommy Gröndahl kertoo Casinonhallin käyttöasteen olevan korkea. – Tilat ovat käytännössä jatkuvasti varattuina iltaisin ja viikonloppuisin, sanoo Gröndahl. Ilman Casinoa olisimme melko heikoilla tilojen suhteen.  JJ

Junalippuja R-kioskeilta ➛

Jennika Frimanin mielestä vuokrahinnat eivät saisi olla este juhlatilojen käytölle. Vuokrahintoja laskettiin 20 prosentilla.

➛ Kaupungintalon juhlasali ja lämpiö ammottavat tyhjinä suurimman osan vuodesta. Kaupungin kulttuuritoimisto vastaa tilojen vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön jo kolmatta vuotta. Vuokrausten määrä on kasvanut, mutta kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta haluaa lisätä tilojen käyttöä entistäkin enemmän. Keino saattaa vaikuttaa näinä talousaikoina kummalta. Kulttuuritoimisto alentaa tilojen vuokria viidenneksellä. Viime vuonna kulttuuritoimisto vuokrasi kaupungintalon juhlasalin ja lämpiön yhteensä 79 kertaa. Virkaa toimittava kulttuuri- ja kansalaistoiminnan johtaja Jennika Friman sanoo, että vuokratoiminnan tuotto on noussut noin puolella verrattuna siihen, kun tilojen vuokraaminen on tilahallinnon tehtävänä. – Moni on ilmaissut kiinnostusta tilojen vuokraamiseen, mutta sanonut suoraan, että vuokrahinta on ollut aivan liian korkea, Friman sanoo. Se on turha kynnys. Kulttuuriviraston varsinaisena tehtävänä tilojen vuokraajana on paikallisen toiminnan aktivointi.

Vaikka vuokraustoiminnan tuottavuudelle on asetettu tavoite kulttuuritoimen budjetissa, on toiminnan voitollisuus toissijaista. Viime vuonna kulttuuritoimisto ei onnistunut saavuttamaan budjettiin merkittyjä vuokratuloja. Talousarvioon merkityistä 25 200 euron tuloista vain 13 990 toteutui. Vuotta aikaisemmin vuokratoiminnan tuottotavoitteena oli sama summa, mutta tulot olivat noin 500 euroa pienemmät kuin vuonna 2013. Kulttuuritoimen toteutumatta jääneiden toimintatuottojen sekä evättyjen avustushakemusten takia kulttuuritoimen vuosikate ylittyi 7903 eurolla. Kulttuuritoimi ei kuitenkaan ylittänyt kulujaan, vaan leikkasi menoja 7071 eurolla. Tämän takia kulttuuritoimi pysyi budjettinsa raameissa. Kulttuuritoimi toimi kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnan vahvistamien suunnitelmien mukaan, ja saavutti sen toiminnalle asetetut tavoitteet.

Lisää käyttöä tiloille Friman ei halua esittää arvauksia, josko vuokranalennus tulee

kasvattamaan budjettiin ennakoitujen ja toteutuneiden vuokratulojen erotusta entisestään vai tuleeko tilojen käyttöaste nousemaan vuokranalennuksen myötä niin paljon, että tulot kasvaisivat. Kaupunki maksaa tilojen ylläpidosta saman verran, riippumatta siitä onko tiloja vuokrattu vai ei. – Jos vuokraustoiminnasta tulisi meille kuluja, niin tilojen myyntityön tulisi olla aivan erilaista. Nyt tämä on vain yksi tehtävä, jonka hoidamme muiden tehtävien ohessa. Olemme markkinoineet tiloja yrityksille ja tehneet esitteen Helsingin kongressimessuja varten. Aktiivisempi myyntityö vaatisi enemmän resursseja, mikä ei kuitenkaan välttämättä olisi kannattavaa. Kaikki vuokratoiminnasta tulevat varat ovat pelkkää plussaa, vaikka emme vielä ylläkään arvioituihin tuloihin. Vuokra on sama ympäri vuoden, mutta eri asiakasryhmät maksavat eri vuokraa. Frimanin mukaan erilliselle sesonkihinnoittelulle ei ole tarvetta. – Juhlasalia ja lämpiötä ei vuokrata niin usein kesäisin. Meillä on

sopimus Hangon musiikkijuhlien kanssa, että tilat ovat varattuna heille. Muuten kesä onkin melko hiljainen. Kulttuuritoimisto ei aseta mitään erillisiä vaatimuksia mahdollisille vuokraajille. Juhlasalissa ja lämpiössä saa siis järjestää juuri sellaista toimintaa kuin itse haluaa, kunhan tiloja ei vahingoita. – Juhlasalin äänentoistolaitteet ja valaisu eivät tosin ole uusimmasta päästä, Friman sanoo. Toivottavasti voimme kuitenkin uudistaa tekniikkaa pikkuhiljaa. Juhlasalista, lämpiöstä ja keittiöstä maksettava vuokra riippuu siitä, mihin hintaryhmään vuokraaja kuuluu. Hankolaiset yhdistykset maksavat alimman vuokran. Paikallisten yritysten vuokra on hieman korkeampi. Ulkopaikkakuntalaiset yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt maksavat ylimmän hintaluokan mukaan. – On järkevää, että hankolaiset maksavat muita vähemmän, sillä tiloja ylläpidetään verovaroin.

Merijäät petollisia ➛ Ilmatieteen laitos varoittaa me-

rijäiden petollisuudesta. Leutojen säiden ansiosta varsinkin eteläisessä Suomessa merijäälle meneminen on monin paikoin vaarallista. – Tällä hetkellä ei voi tietää, missä jää pettää ja missä se kantaa, sillä leudon sään ja meriveden korkeuden vaihteluiden takia jään paksuutta on vaikea ennustaa tarkasti, muistuttaa jääasiantuntija Jouni Vainio. Tämän lisäksi jään alla liikkuva merivesi syö jäätä altapäin ja kor-

keusvaihtelut nostavat vettä jään pinnalle. Jouni Vainio toppuutteleekin meren jäälle menijöitä selkein sanoin: – Älä mene meren jäälle, jos se ei ole välttämätöntä. Jos menet, niin varustaudu oikein. Vähimmäisvarustus merijäille mentäessä on jäänaskalit, jotka pitää olla ripustettuna kaulalle. Sen lisäksi on hyvä olla mukana kelluttavaksi pakattu reppu, jossa on vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Matkapuhelin kannattaa laittaa vesitiiviiseen pussiin.  HL

Hangon eteläpuolella merijäätä ei juurikaan enää ole.

Jonas Johnhem

VR:n junalippuja voi tulevana keväänä ostaa kaikilta R-kioskeilta. VR ja R-kioski Oy solmivat yhteistyösopimuksen lipunmyynnistä alkuviikosta. Uusi myyntikanava otetaan käyttöön loppukeväästä. – Junaliput ovat luonteva lisä tuotevalikoimaamme. Jo nyt kioskeilta on voinut lunastaa VR:n puhelinpalvelusta varatut liput, business manager Jan Karlsson R-kioski Oy:sta kertoo. Uudistus tuo junamatkustajille noin 600 uutta lipunostopistettä eri puolilla Suomea. Asiakas saa henkilökohtaista palvelua ja voi hankkia junalippunsa muun asioinnin yhteydessä kioskilta. – Asiakkaat ovat toivoneet tällaista uudistusta. Erityisesti palvelu paranee niillä asiakasryhmillä, joille itsepalvelukanavien käyttö on vieraampaa, VR:n matkustajaliikennedivisioonan johtaja Antti Tiitola toteaa. Tällä hetkellä VR:n puhelinpalvelusta varattuja lippuja voi lunastaa R-kioskeilta. Uudistuksen myötä ennakkotilausta ei aina tarvita, vaan kioskilta voi ostaa yleisimpiä junalippuja. Junalippuja voi kioskien lisäksi edelleen ostaa useista VR:n tutuista myyntikanavista: asemilta, VR:n verkkokaupasta, VR Mobiilista, puhelinpalvelusta, lippuautomaateilta sekä junasta junahenkilökunnalta. HL

Työttömyys ylitti 15 prosenttia ➛ Työttömyys on edelleen nousussa Uudenmaan Ely-keskuksen alueella. Alueen kunnista Hangon työttömyys oli tammikuun lopussa korkein (15,2 prosenttia). Alhaisin työttömyys oli Siuntiossa (5,9 prosenttia). Inkoossa ja Raaseporissa, jotka kuuluvat samaan talousalueeseen kuin Hanko, työttömyysaste oli 6,4 ja 10,6 prosenttia. HL/IS


14

t o r s t a i 2 7. h e l m i k u u ta

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

torsDAG 27 februari

14

lu k ij o i lta

Varoitus: Yksityistämisvimma ➛

Edellisessä Hangonlehdessä (20.2) oli pari yksityistämisvimman puraisemaa yleisönosastok irjoitusta. Kumpikin teksti sisälsi runsaasti kritisoitavaa, joten on ajateltava ”kustannustehokkaasti” ja iskettävä kiinni erityisesti toiseen kirjoitukseen, eli Merja Hirvosen sanailuun. Häneltä tilattu kirjoitus oli ehkä vielä Jarmo R. Lehtiseltäkin tilattua kirjoitusta kummallisempi. Miten niin muka tilatut kirjoitukset? Puhdas arvaukseni on, että Lehtisen ja Hirvosen kirjoitukset olivat niin sanottua tilaustyötä ja tilaaja löytyy mitä ilmeisimmin Hangon Kokoomuksen poliittisesta marssirivistöstä. Merja Hirvonen toimii Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtajana ja liiton tehtäviin kuuluu ajaa yksityisten terveyspalveluja tuottavien yritysten, järjestöjen ja säätiöiden elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Liiton keskeisimpiä tehtäviä on siis edesauttaa yksityisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Hirvonen hehkuttaa kir-

joituksessaan, että suomalaiset maksavat mielellään hyvistä yksityisistä palveluista. Keitä hän mahtaa tarkoittaa? Ei ainakaan taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa väestönosaa suomalaisista. Kauppalehden (30.9.2013) mukaan EUmaiden tilastoviranomainen Eurostat on laskenut, kuinka moni EU-kansalainen kussakin jäsenmaassa elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa köyhyysrajan alla elää 13,7 prosenttia. Tuskin tämä ryhmä on nousemassa Hirvosen kanssa barrikadeille terveyspalveluiden yksityistämisen puolesta. Hirvosen mukaan ”Suomalaista terveydenhuoltoa on rakennettu vaiheittain.” Olen Hirvosen kanssa asiasta samaa mieltä, mutta mielestäni koko hyvinvointivaltiotamme ollaan parhaillaan romuttamassa ja ajamassa alas. Enää ei rakenneta, vaan kirjaimellisesti puretaan. Valinnanvapaus ja kuluttajan vapaus ovat keskeisellä sijalla Hirvosen kirjoituksessa. Kuinka rumasti ja holtittomasti kyseistä vapaussanaa

nykyisin käytetäänkään ja mitä kaikkea sen varjolla pyritään oikeuttamaan. Vapaus on sanana kauniisti korvassa kalskahtava korulause, josta poliittinen oikeisto on saanut oivan lyömäaseen hyvinvointivaltion moukaroimisessa. Koko kapitalismi ja uusliberalismi sen karkeimpana muotona perustuvat juuri tälle ”taloudelliselle vapaudelle”. Myyttiä on iskostettu poliittisen oikeiston taholta ihmisten aivoihin taloudellisen vapauden lisäksi myös käyttämällä sanontaa ”taloudellinen demokratia” ja vedottu runollisesti siihen, että uusliberalistisessa järjestelmässä jokaista kohdellaan tasa-arvoisesti. Väitteet ovat tietysti täysin tuulesta temmattuja ja ideologisesti sävyttyneitä. Hirvosen kirjoituksesta paistaa – luultavasti tiedostamattomasti – läpi Milton Friedmanin ajatukset siitä, että kapitalismissa erityisen juhlavaa ja mahtavaa on se, että järjestelmä mahdollistaa ihmisille taloudellisen vapauden. Myös Hirvonen pyrkii yksityistämismanifestissaan kohti oikeiston ideologisia

päämääriä: yksilön kuuluu saada tehdä omaisuudellaan mitä ikinä lystää, ja mikä keskeisintä, varakkaimman yhteiskuntaluokan tulee sanella myös se, miten muiden tulee taloudellisesti toimia. Hirvonen ei nosta yksityistämissuitsutuksensa keskeltä esille sitä, että taloudellinen vapaus on aina ristiriidassa jonkun toisen pyrkimyksissä toteuttaa omaa vapauttaan. Vapaus ei enää olekaan yhtä yksinkertainen ja positiivinen asia kuin Hirvonen antaa ymmärtää. Taloudellisesta vapaudesta pyritään usein luomaan valheellista illuusiota, jonka mukaan ihmisen taloudellisesti vapaa toiminta, ei olisi toisilta pois, ettei hän toiminnallaan rajoittaisi muiden taloudellista vapautta ja hyvinvointia. Talousjärjestelmämme on äärimmäisen raadollinen ja se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Tulee muistaa se, että suurin osa ihmisistä on sellaisessa tilanteessa, ettei heillä juuri ole mahdollisuutta vaikuttaa taloudellisesti omaan kohtaloonsa, koska harvalukuinen rikas ”eliitti”

pyrkii sanelemaan ehdot ja päättämään siitä, kuinka esimerkiksi terveydenhuolto tulisi maassamme kustannustehokkaasti toteuttaa. Usein ihmisiä kurjistavat päätökset ”siunataan” sillä, että niitä kutsutaan demokraattisesti toteutetuiksi. Toteutuuko taloudellinen demokratia silloin kun päätökset palvelevat pienen vähemmistön etuja? Eikö asia ole niin, että on olemassa päätöksiä, joiden vaikutukset ovat tosille taloudellisesti raskaampia kuin toisille? Eikö terveyspalveluiden yksityistämisessä ole kyse juuri tästä: yksityistäminen vaikuttaisi kurjalla tavalla enemmistön arkeen ja siten heikentäisi elämän laatua niin Hangossa kuin koko Suomessa. Yksityistämisvimman kouristama oikeisto ei halua tuoda julki sitä tosiasiaa, ettei taloudellinen oikeudenmukaisuus – eikä demokratia ylipäätänsä – toteudu julkisten terveydenhuoltopalveluiden yksityistämisen myötä, päinvastoin. Valitettavaa on myös se, ettei taloudellisen demokratian saati taloudellisen oikeudenmukaisuuden

tutkiminen näytä olevan valtavirtataloustieteilijöiden suosikkikohteita akateemisessa maailmassa. Suomi on maa, jossa talouspoliittisia ”uudistuksia” toteutetaan rikkaan vähemmistön hyväksi köyhien, sekä pieni- ja keskituloisten kustannuksella. Kovassa uusliberalismin repimässä pörssikapitalismin maailmassa, pikavoittoja pitää tulla entistä nopeammalla sykkeellä, ja mikä huolestuttavinta, myös terveyspalveluiden saralla. Elämme luokkayhteiskunnassa, eikä vastakkainasettelujen aika ole ohi. Myyttiä uusliberalismin ihanuudesta ja suomalaisen yhteiskunnan luokattomuudesta on ryhdyttävä purkamaan: uusliberalistinen vapauden glorifiointi on suuri illuusio ja harha. Meistä kukaan ei ole vapaa, pakotettu kylläkin. Yksityistämisvimmassa on kyse ihmisten vieraantumisesta: ”Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa…” Marko Niemi Vasemmistoliitto

Vi betjänar Hangö • Palvelemme Hankoa juridiska byråer – lakiasiaintoimistoja

hautaustoimisto begravningsbyrå

f ö r sä k r i n g a r - va ku u t u k se t

HÄLSA - TERVEYS

Kiinteistöhuolto - fastighetsservice

ta x i

Städningservice - siivoushuolto Grundad 1890 - Perustettu 1890 ISSN 0789-8193

Utgivare: KSF Media Ab Tfn: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 T.f. redaktionschef: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Ansvarig chefredaktör: Tommy Westerlund 029 0801 392 Adress: Boulevarden 20, 10900 Hangö Kontoret öppet: må-ons 10–16, to-fre 10–14 Hemsida: www.hangotidningen.fi Förmånskort: www.kortet.fi Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi newsdesk@hangonlehti.fi Jonas Johnhem: 044 7835 863, jonas.johnhem@hangotidningen.fi Charlotta Levin: 044 7835 883, charlotta.levin@hangotidningen.fi Kristoffer Nöjd: 044 7835 783, kristoffer.nojd@hangotidningen.fi

Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2014

Julkaisija: KSF Media Ab Puh: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 V.t. toimituspäällikkö: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Vastaava päätoimittaja: Tommy Westerlund 029 0801 392 Osoite: Bulevardi 20, 10900 Hanko Konttori avoinna: ma-ke 10–16, to-pe 10–14 Verkkosivut: www.hangonlehti.fi Etukortti: www.kortet.fi Annonser/Ilmoitukset: annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fi Johan Lindholm: 050 3551 504, johan.lindholm@ksfmedia.fi Svante Westerlund: 044 5406 148, svante.westerlund@hangotidningen.fi

Prenumerationer/Tilaukset: hangonlehti@hangotidningen.fi Nina Harjunpää: 044 7835 859, Deadline för texter tisdag kl. 12. nina.harjunpaa@hangotidningen.fi Tekstien jättö viimeistään ti klo 12. Priser/Hinnat: Distributionsstörningar: tidig utdelning i Hangö 0200 127 127 Fortl./Kesto Tidsb./Määräaik. dagsposten 0200 271 00 12 mån/kk 52,00 70,00 Jakeluhäiriöt varhaisjakelu Hangossa 0200 300 11 6 mån/kk 31,00 37,00 päiväposti 0200 710 00 3 mån/kk 23,00 Distributör: Posten - Jakelija: Posti

v vs -se rv i c e – LVI - h uolto


Hangötidningen 9/2014 Hangonlehti