Issuu on Google+

HANGÖ TIDNINGEN

TORSDAG 12.12.2013

www.hangotidningen.fi

HANGON LEHTI

Grundad 1890 - Perustettu 1890

TORSTAI 12.12.2013

1,50 € Nr. Nro

50

www.hangonlehti.fi


HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSDAG 12.12.2013

www.hangotidningen.fi

Grundad 1890 - Perustettu 1890

www.hangonlehti.fi

TORSTAI 12.12.2013

Med underskott mot bättre tider Hangös budget är tuff men möjlig ➛ Hangö stads budget för 2014 vi-

sar ett underskott på knappt 1,5 miljoner euro. Men trots tuffa tider tror man sig vara på väg i rätt riktning. Man talar om en utmanande men möjlig budget och om det första steget mot en balanserad budget 2016. – Den pågående situationen och de kommande åren är besvärligare än tidigare, säger stadsdirektör Jouko Mäkinen. Förklaringen: Den förra lågkonjunkturen 2008–2009 hade stor inverkan på hamnens intäkter. Till följd av det blev Hangö en kriskommun. Åren 2010–2011 gjorde staden ett bra resultat. Men sedan kom följande kris 2012, med FN-steels konkurs som pricken över i:et. Hangö blev kriskommun en andra gång. – Våra siffror är dåliga. Men vår målsättning är att leva enligt det åtgärdsprogram som vi gjort upp tillsammans med finansministeriet, säger Mäkinen. Enligt honom har staden en mer eller mindre bestående obalans på 3­–5 miljoner euro, motsvarande 2 procentenheter högre skatt, som man måste få bort. Åtgärderna är många och varierande. Under de kommande åren kommer personalen att minskas med 7–10 personer per år, oftast genom pensionsarrangemang, skatteöret höjdes inför nästa år med 0,5 procentenheter. Man höjde också fastighetsskatten inför 2014.

Kostnadsökning stoppas Men skatteintäkternas ökning når inte upp till budgetens siffror. Det felar med 5–6 procent jämfört med budgeten. – Vårt största problem är att arbetslöshetsgraden har vuxit. I år är den 14 procent och högst i Nyland. Fast vi höjer skatteöret får vi ganska liten ökning i skatteintäkterna. Men om vi inte hade höjt skatteöret skulle skatteintäkterna inte ha ökat alls fastän utgifterna alltid gör det. Det är en svår ekvation, säger stadskamrer Juha Kuittinen. Statsbidragen som borde kompensera bland annat denna förlust har knappt alls förändrats (1,1 procents ökning 2014). ­– Man har tvärtom minskat på statsandelarna och sannolikt är inga förändringar på väg som skulle gynna oss, säger Kuittinen. Ett annat problem som är typiskt Hangö är att invånarantalet har sjunkit. Under 2000-talet har 700 personer flyttat från staden. Verksamhetsinkomsterna på 31,7 miljoner euro är på en bra nivå. Men de kommer inte att växa. Verksamhetskostnaderna har skrivits till 79,8 miljoner euro 2014. – Verksamhetskostnaderna har ökat fram till 2012. Tack vare åtgärdsprogrammet kommer ökningen att stoppas, säger Kuittinen.

Hemvårdaren Camilla Lindberg beger sig ut på klientbesök. Inom hem- vården har man redan hunnit en bit på vägen mot bättre effektivitet.

Underskott nollas Trots att hamnen, i motsats till många andra hamnar i landet, har utökat sin volym med 10 procent märks det knappt alls i dess omsättning. – Den ökande trailertrafiken är inte en lika bra inkomstkälla som importbilarna var, konstaterar Mäkinen. Budgeten för 2014 har gjorts upp på gammalt sätt, det vill säga med hamnen som en av stadens sektorer. När hamnen blir ett bolag hamnar den utanför denna budget. I budgetboken kommer det framöver att synas som en minskning av stadens inkomster. ­– I det långa loppet borde effekten av bolagiseringen vara plus minus noll för staden, säger Mäkinen. Alla fasta konstruktioner säljs till hamnbolaget. Staden gör en försäljningsvinst på cirka 20 miljoner euro. Med den summan kan staden göra sig av med det ackumulerade underskottet på drygt 17,5 miljoner euro (2013). Det torde till och med bli ett litet överskott. Det gamla underskottet försvinner men intäkterna blir inte lika stora som hittills. Staden är i varje fall tvungen att göra bra ifrån sig.

Hangös skuldbörda ligger på cirka 6 000 euro per invånare. Stadens ekonomi har rullat på med en växande skuldbörda i några år. Nästa år ser det ut som om skuldbördan slutar växa. – Det betyder att vi närmar oss ett balanserat bokslut. Skulle det inte vara för Oriongatans sanering som går lös på 1,7 miljoner euro vore vi mycket nära målet redan nu, säger Kuittinen. Man har försökt begränsa investeringarna till 5 miljoner euro per år. Det borde vara möjligt. – Varken nu eller de närmaste åren finns några stora investeringar som absolut måste göras, säger Mäkinen. Som en del av åtgärdspaketet kommer man att göra sig av med 15–20 fastigheter. – De ger inte så stora inkomster, men vi slipper åtminstone underhållskostnaderna, säger Kuittinen.

Nya tag i vården Eftersom social- och hälsovården utgör 50–60 procent av stadens totala utgifter har man riktat blickarna mot den nya grundtrygghetsdirektören Elisabeth Kajander. Det finns en klar strävan efter att för-

ändra verksamhetssätten inom vården och omsorgen. – Vi kommer att satsa på det förebyggande arbetet – hjälpa människorna i sina hem. Vi har egentligen inga andra anstalter kvar för äldre än hvc:s bäddavdelning, säger Mäkinen. För grundtrygghetens byggnader har man reserverat en investeringssumma på 350 000 euro för 2014. Med den summan kommer man bland annat att renovera hälsovårdscentralen. ­För grundtryggheten är målsättningen en nollbudget. Med hjälp av en femårsplan ska man balansera upp kostnaderna för vård- och omsorg så att de närmar sig det nyländska medeltalet. Men det ska man inte bara göra genom att skära i verksamheten. Man ska tvärtom satsa på de centrala punkterna, bland annat genom att anställa kompetent personal och undvika inhyrda läkare. ­– Att balansera budgeten behöver inte betyda att personalen ska minskas eller servicen försämras. Det handlar mer om att ha rätt människor på rätt plats, säger Kajander. En av satsningarna är förebyggande familjearbete enligt den prisbelönta så kallade Imatramodellen. – Vi placerar ut för många barn i dagens läge. Det försöker vi råda bot på, säger Kajander. Och eftersom Hangö har hög arbetslöshet måste man satsa på rehabiliterande verksamhet för olika åldrar. För att kunna sänka kostnaderna för specialsjukvården måste primärvården bli bättre. Bland annat ska man satsa på rehabilitering på basnivå för att kunna ta hem patienterna tidigare från specialsjukhusen. Också den psykiatriska vården på basnivå ska vara möjlig att sköta i Hangö för att undvika dyr specialiserad psykiatrisk vård. Eftersom man vill lätta på det kostnadstryck som en åldrande befolkning medför, siktar man på att minska antalet långvårdsplatser. – Det betyder att vi måste stärka hemvården i stället. Också närståendevården ska vara föremål för våra satsningar, säger Kajander.

Vikariestopp oroar Hemvården i Hangö har 181 hushåll som man besöker. Personalstyrkan är 46,5. ­– Det här är ett arbete som måste löpa. Därför blir det problem om vi inte får kalla in vikarier. I övrigt kan jag inte säga någonting om hur budgeten kommer att påverka vårt arbete, säger Monica Mattila-Ekholm, ansvarig sjuksköterska på Vård i hemmet. Där har man redan påbörjat ett slags effektivitetsprogram. – Syftet är att frigöra mer tid för själva vården, säger Mattila-Ekholm. Kristoffer Nöjd

Sture Söderholm.

Fullmäktige godkände budgeten ➛

Fullmäktige godkände styrelsens förslag till nästa års budget och ekonomiplan i tisdags. Det trots att Sannfinländarnas Pekka Tuunanen, som ansåg att budgetförslaget var för slappt, redan hann föreslå en remittering av budgeten och ekonomiplanen. Men ordförande Sture Söderholm SFP bad Tuunanen vänta med förslaget till en bättre tidpunkt. Efter den allmänna diskussionen, där de övriga visade sig vara beredda att godkänna budgetförslaget, konstaterade Tuunanen dock att han gott kan låta bli att föreslå en remittering. Han fick ändå medhåll om sin åsikt att den nästan 100-sidiga budgetboken tilldelades fullmäktigeledamöterna för sent. Flera andra ansåg att man borde få budgetförslaget minst en eller två veckor i förtid för att hinna bekanta sig med det. Stadsstyrelsens ordförande Jouko Kavander (SDP) lovade bättring. SFP:s Sten Öhman höll fast vid sin åsikt att Hangös ekonomi skulle kräva mer drastiska åtgärder än de som nu föreslås. – Det är skrämmande att se vilka åtgärder kommuner med bättre ekonomi än vi skrider till. Vänsterförbundets Birgitta Gran replikerade att budgetförslagets styrka ligger i just det att man inte ”säger upp folk”. – Jag som jobbar i grannkommunen (Raseborg, red.anm.) vet hur det känns när man blir kallad till samarbetsförhandlingar. Man kan skära med kniv i stämningen efter det. Förutom ett par små skriftliga til�lägg i budgetförslagets texter föranledde ärendet bara en omröstning. SFP:s Yrjö Sahlstedt var oroad över att hur bindande investeringsanslagen var. Understödd av partikollegan Sebastian Lindström och SDP:s Jorma Nousiainen föreslog han därför att kultur- och fritidsverksamheten tilldelas ett investeringsanslag på 10 000 euro som tas från tekniska verkets byggnader som i sin tur skulle bli med 490 000 euro i investeringsanslag. – På det sättet finns det mera spelrum framöver, hävdade Sahlstedt. Sahlstedts förslag segrade med 28 röster mot 7. HT


HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSTAI 12.12.2013

www.hangonlehti.fi

Perustettu 1890 - Grundad 1890

www.hangotidningen.fi

TORSDAG 12.12.2013

Alijäämällä kohti parempia aikoja Hangon talousarvio on tiukka, mutta mahdollinen ➛ Kaupungin ensi vuoden budjet-

ti osoittaa vajaan 1,5 miljoonan euron alijäämää. Vaikka ajat ovatkin karuja, päättäjät uskovat, että suunta on oikea. Puhutaan haastavasta, mutta mahdollisesta talousarviosta ja ensimmäisestä askeleesta kohti vuonna 2016 tasapainossa olevaa budjettia. – Nykytilanne ja tulevat vuodet ovat entistäkin vaikeampia, sanoo kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen. Selityksenä on edellisen laskusuhdanteen (2008–2009) negatiivinen vaikutus satamatuloihin. Tästä johtuen Hangosta tuli kriisikunta. Vuosina 2010–2011 kaupunki teki hyvää tulosta. Vuonna 2012 iski seuraava kriisi, muun muassa FN–steel konkursseineen. Hangosta tuli taas kriisikunta. – Numeromme ovat kehnoja. Mutta päämäärämme on noudattaa yhdessä valtiovarainministeriön kanssa laatimaamme toimenpideohjelmaa, Mäkinen sanoo. Hänen mukaansa kaupungilla on enemmän tai vähemmän jatkuva 3–5 miljoonan euron tulovaje. Se vastaa kahden prosentin veronkorotusta. Vaje olisi saatava poistettua. Toimenpiteitä on useitakin ja ne ovat vaihtelevia. Tulevina vuosina henkilökuntaa vähennetään 7–10 henkilön verran vuosittain. Tämä tapahtuu useimmiten eläkejärjestelyjen avulla. Ensi vuoden veroprosentti korotettiin 0,5 prosentilla. Ensi vuoden kiinteistöverokin korotettiin.

Menojen lisääntyminen pysäytetään Verotulot eivät kuitenkaan kata budjetissa olevia menoja. Vaje on 5–6 prosenttia. – Suurin ongelmamme on, että työttömyys on kasvanut. Tänä vuonna se on 14 prosenttia, korkein luku Uudellamaalla. Vaikka korotammekin veroprosenttia, tulot eivät oleellisesti kasva. Ellemme olisi korottaneet veroprosenttia, verotulot eivät olisi kasvaneet ollenkaan. Menot sen sijaan kasvavat aina. Tämä on hankala yhtälö, kaupunginkamreeri Juha Kuittinen toteaa. Valtionosuudet, joiden kuuluisi

korvata muun muassa tätä tappiota, ovat tuskin ollenkaan kasvaneet (1,1 prosentin korotus ensi vuonna). – Päin vastoin valtio on leikannut valtionavustuksia. Tuskin tulossa on meitä suosivia muutoksiakaan, Kuittinen sanoo. Toinen Hangolle tyypillinen ongelma on väestökato. Pelkästään 2000-luvulla kaupunki on menettänyt 700 asukasta. 31,7 miljoonan toimintatulot ovat hyvällä tasolla. Mutta ne eivät kasva. Toimintamenojen on ensi vuonna laskettu olevan 79,8 miljoonaa euroa. –Toimintamenot ovat kasvaneet aina vuoteen 2012. Kiitos toimintaohjelman, niiden kasvu pysähtyy, Kuittinen kertoo.

Tappio nollataan Vaikka satama - päinvastoin kuin monet muut maamme satamat - on kasvattanut volyymejaan 10 prosentilla, tämä tuskin näkyy sen liikevaihdossa. – Kasvanut traileriliikenne ei ole yhtä hyvä tulonlähde kuin tuontiautot aikanaan olivat, Mäkinen toteaa. Ensi vuoden budjetti on tehty entiseen tapaan, eli satama lukeutuu kaupungin sektoreihin. Kun satama yhtiöitetään, se ei enää sisälly kaupungin budjettiin. Tulevaisuudessa satama näkyy talousarviossa tulojen vähennyksenä. – Pitkässä juoksussa yhtiöittäminen tuottanee kaupungille nollatuloksen, Mäkinen arvelee. Kaikki kiinteät rakennelmat myydään satamayhtiölle. Kaupungin myyntivoitto on noin 20 miljoonaa euroa. Tällä summalla kaupunki voi kuitata runsaan 17,5 miljoonaan nousevan kertyneen alijäämänsä (2013). Syntynee jopa pieni ylijäämä. Vanha alijäämä poistuu, mutta tulot alenevat nykyiseen verrattuina. Kaupungin on kaikesta huolimatta pidettävä tarkkaa taloutta. Kaupungilla on velkaa noin 6 000 euroa asukasta kohden. Kaupungin velka on vuosia kasvanut. Ensi vuonna näyttäisi, että velkaantumisen kasvu pysähtyisi. - Tämä tietää, että lähestymme

tasapainoista tilinpäätöstä. Ellemme joutuisi panostamaan Orioninkadun 1,7 miljoonan euron saneeraukseen, olisimme jo nyt aika lähellä tätä päämäärää. Olemme pyrkineet rajoittamaan investoinnit viiteen miljoonaan euroon vuodessa, Kuittinen sanoo. – Ei nyt eikä lähivuosina ole välttämättömiä suuria investointeja, Mäkinen toteaa. Osana toimenpidepaketteja kaupunki luopuu 15–20 kiinteistöstä. – Ne eivät tuota suuria tuloja mutta pääsemme ainakin maksamasta kiinteistöjen huoltokustannuksista, Kuittinen sanoo.

Hoito uuteen uskoon Sosiaali- ja terveydenhuoltohan vastaavat 50–60 prosentista kaupungin kuluista. Siksi katseet suuntautuvat uuden perusturvajohtajan, Elisabeth Kajanderin puoleen. Kaupunki pyrkii selvästi muuttamaan huollon ja perusturvan toimintatapoja. – Panostamme ennaltaehkäisevään työhön – autamme ihmisiä heidän kodeissaan. Iäkkäille meillä ei oikeastaan ole muita laitoksia kuin terveyskeskuksen vuodeosasto, Mäkinen kertoo. Perusturvan kiinteistöjen investointeihin ensi vuoden budjettiin on varattu 350 000 euroa. Määrärahat käytetään muun muassa terveyskeskuksen kunnostamiseen. Perusturvan päämääränä on nollabudjetti. Viisivuotissuunnitelman avulla pyritään laskemaan hoito- ja perusturvan menot kohti Uudenmaan keskiarvoa. Tämä ei tapahdu pelkästään toiminnan leikkaamisella. Päinvastoin panostetaan keskeisiin toimintoihin, muun muassa palkkaamalla pätevää henkilökuntaa ja välttämällä vuokralääkäreiden käyttöä. - Budjetin tasapainottaminen ei välttämättä tarkoita henkilökunnan vähentämistä tai palvelun huonomtumista. Pikemminkin on kyse oikeista ihmisistä oikeissa paikoissa, Kajander sanoo. Jot t a er i kois saira a n hoidon kustannuksia voitaisiin alentaa, perushoitoa on parannettava. Muun

Kotihoidon väki on jo ehtinyt tottua tehostamisohjelmaan. Tässä Camilla Lindberg lähtee kotikäynnille.

muassa ollaan panostamassa perustason kuntouttamiseen, jotta potilaat voitaisiin kotiuttaa sairaalasta nopeammin. Myöskin perustason psykiatrisesta hoidosta on voitava huolehtia Hangossa; näin vältetään kallista erikoispsykiatrista hoitoa. Toinsena panostuksen alueena on ennaltaehkäiisevä perhetyö palkitun ”Imatran mallin” mukaan. – Otamme tällä hetkellä liian monta lasta huostaan. Tämän haluamme korjata, hän sanoo. Korkean työttömyyden takia on panostettava kaikenikäisten kuntouttavaan toimintaan. Halutaan vähentää vanhenevan väestön aiheuttamaa kustannuspainetta. Tämän vuoksi tähdätään laitospaikkojen vähentämiseen.

Valtuusto hyväksyi budjetin ➛

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tiistaina hallituksen esityksen ensi vuoden talousarvioksi sekä seuraavien vuosien taloussuunnitelman. Näin siitäkin huolimatta, että Perussuomalaisten Pekka Tuunanen, jonka mielestä budjettiesitys oli liian löysä, esitti esityksen ja taloussuunnitelman palauttamista uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja Sture Söderholm (RKP) pyysi Tuunasta odottamaan sopivampaa tilaisuutta. Yleisen keskustelun jälkeen, jossa muut valtuuston jäsenet osoittivat olevan-

sa valmiit hyväksymään esityksen, Tuunanen totesi, että hän kyllä voi luopua palauttamisesityksestään. Valtuustossa kyllä oltiin hänen kanssaan samaa mieltä: melkein 100-sivuinen budjettikirja toimitettiin valtuuston jäsenille liian myöhään. Useat heistä katsoivat, että sen pitäisi saada vähintään viikon tai parin ennen kokousta, jotta siihen ehtisi syventyä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Kavander lupasi korjauksia asiaan. RKP:n Sten Öhman piti kiinni mielipiteestään: Hangon talous kaipaisi esitettyjä kovempia otteita.

– On pelottavaa nähdä, minkälaisiin toimenpiteisiin meitä paremmassa taloustilanteessa olevat kunnat ryhtyvät. Birgitta Gran (VL) vastasi, että budjettiesityksen voima on juuri se, ettei ihmisiä ”sanota irti”. – Naapurikunnassa (Raaasepori, toim. huom) työskennellessäni tiedän, miltä tuntuu, kun saa kutsun yhteistyöneuvotteluihin. Sen jälkeen tunnelmaa voidaan leikata veitsellä. Lukuunottamatta paria pientä kirjallista lisäystä budjettiesityksen, teksteihin budjetista äänestettiin vain kerran. RKP:n Yrjö Sahlstedt

oli huolissaan investointimäärärahojen sitovuudesta. Puoluekollegansa Sebastian Lindströmin sekä SDP:n Jorma Nousiaisen kannattamana hän esitti, että kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnalle myönnettäisiin 10 000 euron investointimääräraha, joka otetaan teknisen laitoksen kiinteistöistä. Laitoksen investointeihin jäisi 490 000 euroa. – Näin tulevaisuudessa olisi enemmän pelivaraa, Sahlstedt esitti. Sahlstedtin esitys voitti äänestyksen äänin 28-7. HL/IS

– Tämä tietää, että meidän on vahvistettava kotihoitoa. Panostamme myös omaishoitoon, Kajander sanoo. Kotihoidon työkuvaan kuuluu 181 taloutta. Kotihoidossa työskentelee 46,5 henkilöä. – Meidän työ on aina tehtävä. Jos emme saa ottaa sijaisia, olemme pulassa. Muuta en pysty sanomaan ensi vuoden budjetista, sanoo vastaava sairaanhoitaja Monica Mattila-Ekholm. Kotihoidossa on jo tehostusohjelma käynnissä. – Pyrimme saamaan lisää aikaa itse hoitamiseen, Mattila-Ekholm sanoo. Kristoffer Nöjd/IS

Makasiineja ei myydä vielä ➛ Itäsataman kahta makasiinia ei

myydä. Ei ainakaan vielä. Kaupunginhallitus esitti, että makasiinit myytäisiin Sushi World Oy:lle hintaan 30 000 euroa. Valtuusto puolestaan esitti, että asia palautettaisiin lisävalmisteluun. Kokonaista 33 valtuuston jäsentä äänesti palauttamisen puolesta, vain kaksi myynnin. Monet pitivät kauppahintaa liian alhaisena. HL/IS


18

T ORS T A I 1 2 . j o u l u k u u t a

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

Torsdag 12 dec em ber

Vi betjänar Hangö • Palvelemme Hankoa Kiinteistöhuolto - fastighetsservice

fast i g hetsf ö rmedl i n g k i i n te istö n väl i tystä

Vuodesta 1990

Sedan år 1990

18

H Ä L SA - T E RV E YS

Yvonne Sandberg-Bartels Laill.hieroja -Leg.massör

Kiinteistöjen huolto Fastighets service

– Talonmiestyöt

– Gårdskarlsarbeten

0400-486 074

040-730 84 57 Bangatan 8 Ratakatu 10900 Hangö-Hanko

juridiska byråer – lakiasiaintoimistoja f ö rsäkr i n g ar - vaku u t u kset

✆ 040-588 8677

hem elektronik kodin elektroniikka

Kodinkoneet, viihde-elektroniikka, pelikoneet, pelit Hushållsmaskiner, elektronik, spelkonsoler, spel

vvs -serv i c e – LV I - h uolto Vjl Hangon LVI-huolto Oy Vla Hangö VVS-service Ab Espl. 36 HANKO HANGÖ ☎ 2482461 Fax 2483565 hango.lvi-vvs@hvvs.inet.fi

murningsarbeten

Städningservice - siivoushuolto

Halmstadinkatu 3 Halmstadsgatan, 10900 Hanko - Hangö Puh. 019–248 7611 Tel. GSM 0500–790 294 www.koneforum.fi

tvätteritjänst – pesulapalvelut • LVI-asennukset sekä maa- ja ilmalämpöpumput • VVS-installationer samt jord- och luftvärmepumpar Tulliniementie 24 Tulluddsvägen, HANKO – HANGÖ ☎ 019-2666300, 0500-473 418 heros@heros.fi

IIRA

PESULA ☎ (019) 248 6857

Pesemme mattoja, työvaatteita, lakanapyykit, kem.pesut Nopea palvelu!

Murnings- och kaklingsarbeten, socklar, skorstenar, spisar m.m. Calle Forsberg Tel. 0400-476 458

ta x i

Grundad 1890 - Perustettu 1890 ISSN 0789-8193

Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2013

Utgivare: KSF Media Ab Tfn: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 T.f. redaktionschef: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Ansvarig chefredaktör: Tommy Westerlund 029 0801 392 Adress: Boulevarden 20, 10900 Hangö Kontoret öppet: må-ons 10–16, to-fre 10–14 Hemsida: www.hangotidningen.fi Förmånskort: www.kortet.fi

Julkaisija: KSF Media Ab Puh: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 V.t. toimituspäällikkö: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Vastaava päätoimittaja: Tommy Westerlund 029 0801 392 Osoite: Bulevardi 20, 10900 Hanko Konttori avoinna: ma-ke 10–16, to-pe 10–14 Verkkosivut: www.hangonlehti.fi Etukortti: www.kortet.fi

Redaktionen/Toimitus:

Annonser/Ilmoitukset:

newsdesk@hangotidningen.fi newsdesk@hangonlehti.fi Jonas Johnhem: 044 7835 863, jonas.johnhem@hangotidningen.fi Charlotta Levin: 044 7835 883, charlotta.levin@hangotidningen.fi Kristoffer Nöjd: 044 7835 783, kristoffer.nojd@hangotidningen.fi

Deadline för texter tisdag kl. 12. Tekstien jättö viimeistään ti klo 12.

annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fi Johan Lindholm: 050 3551 504, johan.lindholm@ksfmedia.fi Svante Westerlund: 044 5406 148, svante.westerlund@hangotidningen.fi

Prenumerationer/Tilaukset:

hangonlehti@hangotidningen.fi Nina Harjunpää: 044 7835 859, nina.harjunpaa@hangotidningen.fi Priser/Hinnat:

Fortl./Kesto 12 mån/kk 49,00 6 mån/kk 29,00 3 mån/kk

Distributionsstörningar: tidig utdelning i Hangö dagsposten Jakeluhäiriöt varhaisjakelu Hangossa päiväposti Distributör: Posten - Jakelija: Posti

Tidsb./Määräaik. 65,00 35,00 21,00

0200 127 127 0200 271 00 0200 300 11 0200 710 00

TAXI Hangö

TAXI

ANNIKA WICKHOLM

Jonas Westerholm

TAXI

TAXI

040-7313 999 ✆ 0400-314 793 annika-w@hotmail.com

Jessica Holmberg

0400 613 400

Klas Öberg

Hangö/Hanko

0400 218 279

Hangös serviceregister:

Hangon palvelurekisteri:

0,55€/spmm 0,55€/pmm (publiceras varje torsdag, fak- (julkaistaan torstaisin, laskutetaan tureras en gång i månaden). kerran kuukaudessa). Stående annons, bokas för Jatkuva ilmoitus, varataan koko hela kalenderåret och kalenterivuodeksi kerrallaan är i kraft tillsvidare. ja on voimassa toistaiseksi.


Hangötidningen 50/2013 Hangonlehti