Issuu on Google+

SIDEWAY

1 / 2009

Racing News

» Kiihdytyksiä ja jarrutuksia » C2R2 esittelyssä

S r e p o o » BMC C i n o k i i l l a -r


SIDEWAY

Racing News

Pääkirjoitus Sideway Racing News kertoo autourheilun vauhdikkaasta historiasta aina nykypäivään. Palataan –60 luvulle, jolloin elettiin rallihuuman aikaa, vuoden 1965 Jyväskylän Suurajoihin (nykyinen Neste Rally Finland). Seisoin isäni, sekä hänen kavereidensa kanssa aamuyöstä pilkkopimeässä erikoiskokeella odotamassa taivaalle ensimmäisiä valokiiloja, joka oli varma merkki saapuvista ralliautoista. Katsojia oli todella paljon ja hiljainen puheensorina täytti metsän, siellä täällä hehkui punainen savukkeen pää. Näistä ja jopa aikaisemmista ajoista tähän päivään ovat Suomalaisten saavutukset autourheilussa olleet vertaansa vailla! Usein mietitään, kuka autourheilijoistamme on ollut kaikkien aikojen paras ? Tähän kysymykseen tuskin löytyy vastausta, sillä jokaisella on oma suosikkinsa. Palataampa takaisin vuoden 1965 Suurajoihin ja yölliselle Vaherin erikoiskokeelle. Sieltä on jäänyt mieleeni taivasta halkoneet ralliauton valot ja katsojien huuto: -Mäkinen tulee… ! Raimo Pesonen

SIDEWAY Racing News

2

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1

PÄÄTOIMITTAJA Raimo Pesonen Puh 041 440 2240 raimo.pesonen@euroracing.fi

ULKOASU JA TAITTO Hannu Karjalainen HANEMEDIA Puh 050 527 0881

Ilmoitusmyynti Mikko Keränen Puh 040 708 5050 mikko.keranen@wippies.fi

AINEISTOT Hannu Karjalainen HANEMEDIA hannu.karjalainen@hanemedia.com

Painosmäärä 10000 kpl Painopaikka Reusmark LEHDEN JULKAISIJA Sideways 60 ry


Tässä numerossa 2 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Mikon Camaro 8 Kiihdytyksiä ja jarrutuksia 10 Kisaturisti 12 HANS Kilpa-ajajan turvatyyny 14 Vauhtia ja vastuuta! 16 Melkein kit car 18 Sammutusjärjestelmä suojaa kilpailijaa ja autoa 20 Nuorten SM & Junnu Cup 23 Cooper S ralli-ikoni 26 Tietokilpailu

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

3


SIDEWAY

Racing News

Ajankohtaista Hans tukien hinnat Hans tukien hinnat ovat pudonneet, lisäksi markkinoille on tullut huokea ja kevyt muoviversio. Hans tukia, sekä Hans yhteensopivia kypäriä toimittaa EuroRacing, puh 09 27 444 60.

Minilite malja Minilite maljan voitto toistamiseen Pentti Veikkaselle ja Solja Salmiselle. Historic Rally Trophyn yhteydessä ajetaan legendaarisen vannemerkin nimeä kantavaa Minilite maljaa. Toistamiseen voiton vei Porschella ajava kilpailijapari Pentti Veikkanen ja Solja Salminen.

VIO POV.1 kamerajärjestelmään lisää muistia POV.1 on laadukas kamerasysteemi, joka tallentaa kuvaa parhaimmillaan 720x480 resoluutiolla 30 kuvaa sekunnissa. Kuva tallennetaan max 8 GB SD-kortille, jolle mahtuu parhaimmalla kuvanlaadulla n 6h kuvaa. Kuvan laatua pienentämällä voidaan lisätä tallennusaikaa jopa 32 tuntiin. Lisätietoa VIO POV1 kamerajärjestelmästä saat: www euroracing.fi

4

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1/1


Tietokilpailu tosi tietäjille Sivulla 26 olevan tietokilpailun vastaukset voit toimittaa sähköpostilla: info@euroracing.fi Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan

Sparco Combo takki

Braid vanteet Porscheen Maineikkas vannetehdas Braid tekee vanteita myös Porscheen. Braid BZ on takovanne, jota valmistetaan Porsche 911 malliin 15” ja 16” koossa. Leveydet vaihtelevat 4,5” – 10”. Vanne on erittäin kevyt ja kestävä, se soveltuu myös kipailukäyttöön.

Lisätietoa Braid vanteista : www.euroracing.fi

Sparcolta markkinoiden kevein ajopuku F1 ADV Pro ajopuvun paino on alle 1 kg ! Ajopuvun valmistumateriaali on Nomex ja se on FIA hyväsytty malli. Lisäksi tässä pukumallissa on kaksi rintojen kohdalla olevaa taskua Hans kaulurille, sekä solisluiden kohdalla erilliset toppaukset. Värivaihtoehtoina on valkoinen ja musta. Tätä ajopukua valmistetaan myös mittatilauksena.

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

5


SIDEWAY Teksti Mikko Keränen Kuvat Mico Wikström

Racing News

Mikon

Camaro Camaro on kokenut vuosien varrella monia muutoksia ryhmien ja luokkien suhteen. Suomessa rata-autoilua pelastamassa oli näyttävä Camaro cup -luokka 1980-luvulla. Autoja oli viivalla noin 20 kpl sekä Suomesta että Ruotsista. Camarolla ovat ajaneet Ahveniston moottoriradalla kilpaa mm. Keke Rosberg ja Timo Mäkinen.

6

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1


Camaron historiaa

C

“Camarolla saavutettiin amerikan moottoriradoilla TransAm sarjassa menestystä. Kuuluisin oli Roger Penske Racingin Sunoco Camaro, jota ajoi Mark Donohue.”

amaro cuppia ajoi myös luokan Suomeen tuonut ja koko ryhmän luokan puuhamiehenä ollut Robert Lappalainen, jonka entinen Camaro kulkeutui allekirjoittaneelle viisi vuotta sitten ja se oli silloin tehty super saloon -luokan sääntöjen mukaan, joten se oli käytännössä lasikuitukorinen kilpa-auto. Kyseessä on Chevrolet Camaron toisen sukupolven auto vuosimallia 1972. Auto ei ole koskaan ollut tieliikennekäytössä, vaan siitä tehtiin heti uutena ykkösryhmän rata-auto. Autoa rakennettin 2003-2005. Muutostyöt olivat aikaa vieviä, koska autoon laitettiin uudet kyljet, takakontti, ovet sekä kaikki etupään peltiosat. Auto alkoi muistuttaa 1972 mallin vakio Chevrolet Camaro Z 28:aa, mikä se oli alunperin ollutkin. Autossa on ollut uutena 350cid V-8 ja 4-vaihteinen Muncie M21 –vaihteisto sekä 10-pulttinen lukkoperä. Tällä hetkellä autossa on 355 cid rautakantinen moottori. Tehoa löytyy 380 hevosvoimaa, vääntöä 2000 kierroksella 400 nm ja 4000 kierroksella 550nm. Moottorin maksimikierrosluku on 6000. Vaihteistona on M21 Muncie ja 12-pulttinen perä Eatonin lukolla. Perän välitys on 3,73. Autolla oltiin kaudella 2005 kolmas , 2006 neljäs ja vuonna 2007 voitettiin Roadsport V-8 -luokan mestaruus. Roadsport- luokassa ajettiin vakiorenkailla ja itse ajoin kolme kautta samoilla Michelin Pilot Sport -kumeilla, kokoa 245-45-16. Tämä kertoo varmasti jotakin Michelinin laadusta. Auto on ollut erittäin toimintavarma, mitään ongelmia ei ole ollut. Kiitos siitä Markus Niemenperälle, joka on ollut alusta asti mukana rakentamassa autoa ja toiminut mekaanikkona kilpailuissa.

Chevrolet Camaro näki päivänvalon vuonna 1967. GM rakensi sen vastaiskuna markkinoille tulleeseen Ford Mustangiin, Ford Mustangiin joka oli saavuttanut valtavan myyntimenestyksen. Myös Camaro myi erittäin hyvin. Sitä oli tarjolla kuutoskoneisesta aina 454-isolohkoon. Kaikille löytyi sopiva moottorivaihtoehto ja autot sai automaatti- tai manuaalivaihteisina. Varustepaketteja oli monia, esimerkiksi SS, RS, Z28 sekä ZL1, joka oli täysalumiinimoottorinen yli 500-hevosvoimainen muskeliautojen kuningas. Auto on yhtä harvinainen kuin kananhammas. Camaron ns. ensimmäinen sukupolvi oli 1967-1969. Ensimmäisen sukupolven mallistoon kuuluivat myös avoautot. Toisen sukupolven auton elinkaari oli 1970-1981. Kolme ensimmäistä vuotta 1970-1973 auton ulkonäkö pysyi samana, ja nämä vuosimallit ovat halutuimpia toisen sukupolven Camaroista. Vuosina 1974-1981 autoa muokattiin, keula mataloitui, takalasi suureni ja takavalot muuttuivat. Kolmas sukupolvi 1982-1992 toi mukanaan kokonaan uuden auton ja 1993-2002 oli taas jälleen uuden korimallin aika. Kolmannen ja neljännen polven autoja sai jälleen myös avoversioina. Camaron kanssa samalle pohjalevylle valmistettu Pontiac Firebird oli Pontiacin vastaus muskeliautomarkkinoille. Camarolla saavutettiin amerikan moottoriradoilla TransAm sarjassa menestystä. Kuuluisin oli Roger Penske Racingin Sunoco Camaro, jota ajoi Mark Donohue.

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

7


SIDEWAY

Racing News

Teksti Juuso Pykälistö Kuvat Marko Mäkinen

Kiihdytyksiä ja

jarrutuksia Ralliautoilijaksi tituleerattu Juuso Pykälistö on viime aikoina tullut tunnetuksi myös kiihdytysajajana ja Vauhdin Maailma –lehden testikuljettajana. Pykälistöllä on kattava kokemus eri moottoriurheiluvälineistä. Kokemustensa pohjalta moottoriurheilun moniottelija on pannut merkille kaksi osa-aluetta, jotka ovat Suomessa varsinkin rallin ajajien keskuudessa jääneet vähälle huomiolle.

8

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1


Lähtemisen opettelu kannattaa ja pitää tehdä juurta jaksain. Sekunnin kymmenesosan tarkkuudella pystyy jokainen asiaan paneutunut varmuudella lähtemään ilman vilppilähtöä. Rallissa puhutaan jopa MM-tasolla helposti sekunnin reaktioajoista, mikä on minusta hämmästyttävää. Se on koko kilpailua ajatellen iso ”handicap” kilpakumppanille, jos sen joku osaisi hyödyntää.

Onnistuneessa lähdössä kysymys on lähtövalojen lukemisesta. Yleensä nähdäkseni lähdöissä ei oteta huomioon ihmisen reaktioaikaa eli sitä aikaa, joka kuluu siitä kun tieto kulkee silmästä lihaksiin. Se on yllättävän pitkä aika. Joku aika menee myös siihen, kun auto kerää itsensä liikkeelle. Kytkimen, vaihteiston, vetonivelten yms. tyhjä liike pitäisi ottaa pois ennen lähtöhetkeä. Myös etäisyys valokennoihin olisi hyvä huomioida. Tyypillinen etäisyys esim. kiihdytyskilpailuissa on 30 cm. Eli pitäisi selvittää oma ja auton reaktioaika. Me harjoittelimme näitä asioita kiihdytyspuolella harjoitusvaloilla, joilla pystyttiin tarkasti määrittelemään reaktioajat. Näin opeteltiin oikea ennakointi. Missä vaihees-

sa vapautetaan kytkin ja painetaan kaasua, se on täysin yksilöllinen asia. Mielestäni rallin lähtövaloilla voisi täysin turvallisesti ottaa 01 sekunnin reaktioita ilman vähäisintäkään vilppilähdön vaaraa. Sen vaikutus saattaisi olla jopa 1 – 1½ sekuntia lähtöä kohti. On yllättävää, ettei tähän seikkaan juuri kukaan panosta, sillä asian harjoittelu ei vaadi kuin viitseliäisyyttä. Tosin on myönnettävä, että minäkin koin ”valaistumisen” vasta viime kesänä. Ennen en ollut ajatellut koko asiaa. Toinen yhtä vähälle huomiolle jäänyt osa-alue on jarrut ja niiden käyttö. Jälleen on sanottava, että on yllättävää, miten vähän jarruja on testattu ja tutkittu Suomessa. Jopa isoissa tiimeissä mennään hyväksi koetulla tekniikalla, eli sillä mitä muutkin käyttävät. Moni ei varmasti edes tiedä, kuinka paljon erilaisia jarruasioita, esim. jarrupaloja valmistetaan. Useissa muissa asioissa, kuten alustatekniikassa, Suomessakin mennään jo hyvin pitkälle. Jarruissa ollaan kuitenkin vielä aika alkutaipaleella. Loppupeleissä ajaminen on helppoa, kun oppii jarruttamaan ja jarrut toimivat. Jarrujen liiallinen lämmöntuotto tulee yleensä siitä, että kun ei ole kunnollista jarrutuntumaa, käytetään jarruja enemmän. WRC-tasolla saakka on niin, että jarrut ovat hyvin henkilökohtainen asia. Jollekin kuskille eivät sovi tietyn tyyppiset jarrut, jotka taas toiselle ovat juuri sopivat. Kuski saattaa kiehuttaa jarrut, joka tietenkin menee kuskin piikkiin. Jarrujen balanssi ja mm. aukeamisajat vaikuttavat vähän kaikkeen. Jarrupaloilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka kauan menee kun jarrut tarttuvat ja vastaavasti kuinka nopeasti ne avautuvat. Citroënilla kehitettiin paljon jarrupaloja. Mm. Sebastien Loebillä oli sitä ongelmaa, että ellei hän saanut luottoa jarruihin, hän tuhosi ne helposti. Tässä mielessä siis jarrujen ja mm. erilaisten jarrupalojen vertaaminen sekä kokeileminen kannattaa. Terveisin Juuso Pykälistö

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

9


SIDEWAY

Racing News

Teksti Anssi Kela Kasvokuva Heini Lehväslaiho Ajokuva Jari Heikkilä

Kisaturisti Viime vuonna jouduin osallistumaan Rata-SM –kauden avaukseen kisaturistina. Olisin luonnollisesti ollut mieluummin radalla kuin katsomossa, mutta en ehtinyt saada kisoihin mennessä rahoitusta kasaan. Ei siis auttanut muu kuin katsella kaiteen takaa muiden menemistä. Kotimaisen ratakauden avauksessa on perinteisesti arktinen ilmasto eikä sää tehnyt tänäkään vuonna poikkeusta: olin mielestäni kohtuullisen lämpimästi pukeutunut, mutta silti hampaat kalisivat. Pilkkihaalari olisi ollut oikea valinta. Tässäkin mielessä tuli ikävä ohjaamoon: vaikka F3autossa kuljettaja onkin säiden armoilla, en silti muista, että ajaessa olisi koskaan tullut kylmä.

10

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1

Vaikka siis olinkin katsomossa sekä hieman pitkin hampain, että hampaat kalisten, oli kilpailua kuitenkin hieno seurata. ”Omassa” luokassani, formula kolmosissa, viivalle oli saatu yli kaksikymmentä autoa ja ne tarjosivatkin hyvää vääntöä. Pelkästään suomalaisin voimin tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, apua oli saapunut itärajan takaa – myös Venäjältä osallistuttiin tänä vuonna joukolla SM-sarjaan. Uutta kalus-

toa ja nuoria kuskeja näkyi runsaasti. Vielä muutama vuosi sitten uhkaavasti vanhojen ukkojen puuhasteluluokalta näyttäneet kolmoset ovat parissa vuodessa nostaneet rajusti profiiliaan. Yhdessä uuden Formula Renault -luokan kanssa ne tarjoavat nuorille kuskeille mahdollisuuden terottaa kynsiään kotimaan radoilla ennen maailmalle lähtemistä. Liian monen lupauksen tie on noussut pystyyn kun Euroopan radoille on


lähdetty liian kokemattomina. Hyinen sää vaikutti luonnollisesti asiaan, mutta Ahvenistolla täytyi silti ihmetellä missä kaikki ihmiset olivat? Miksi formulahullujen maasta ei löydy yleisöä kotimaan kilpailuihin? Kummastelen tätä vuodesta toiseen, sillä tällä kertaa olosuhteiden pakosta ulkopuolisin silmin katsottuna ei itse tuotteessa ainakaan mielestäni ollut isompaa vikaa: näin radalla paljon autoja, tiukkaa kilpailua, ohituksia ja pyörähdyksiä. Katsojan vinkkelistä miinusta oli vain se (kelin lisäksi), että Ahvenistolla suurin osa kierroksesta ajetaan radan profiilista johtuen piilossa yleisön silmiltä. Näillä nykyisillä yleisömäärillä en kuitenkaan suosittelisi järjestäjää investoimaan jätti-screeneihin. Syyksi katsojapulaan on tarjottu esim. sitä, että kotimaan radoilta puuttuvat yleisöä kiinnostavat tähtikuljettajat. Tämä pitää ehkä periaatteessa paikkansa, mutta mie-

leen tulee silti kuinka muutama vuosi sitten Häkkistä ja Saloa tuotiin kovalla mekkalalla ajamaan Ahvenistolle. Yleisöä oli toki hiukan tämänvuotista enemmän, mutta aika laihaksi osanotto silloinkin jäi. Eli perimmäinen syy yleisökatoon lienee kuitenkin jossain muualla. Muistelen, että vielä 80-luvulla Ahveniston Vauhtipäivillä rinteillä kiipeili tuhansittain ihmisiä. Perinteitä siis on, mutta jossain vaiheessa ne ovat päässeet katkeamaan. Yksittäistä syytä tähän on varmasti mahdotonta löytää. Onko jossain vaiheessa tehty virheitä markkinoinnissa? Panostettu vääriin luokkiin? Onko mediasuhteet laiminlyöty? Vaikuttiko 90-luvun alun lama? Onko AKK tehnyt riittävästi kotimaisen rata-autoilun eteen? Minä en tiedä vastauksia näihin kysymyksiin. Varmaa on kuitenkin se, että ajetaan sitten täysille tai tyhjille katsomoille, niin kuljettajat antavat joka ta-

pauksessa radalla aina parastaan. Veikkaan, että suurimmalle osalle autourheilun ystävistä ei nykyisin tule edes mieleen, että formuloita nähdäkseen ei välttämättä tarvitse matkustaa Saksaan tai Unkariin saakka. Suosittelisinkin kaikille formuloiden ystäville tutustumismatkaa kotimaan pikkuformuloiden pariin. Ei voi nimittäin olla todellinen formula-asiantuntija mikäli tuntee vain F1-luokan tapahtumat – pikkuformuloiden kautta saa paremman tuntuman myös siihen, mitä isot pojat tekevät maailmalla. Suomen kilpailuissa on myös mahdollista päästä tutustumaan autoihin ja kuljettajiin lähietäisyydeltä, jo sitä kautta lajin saloihin pääsee syvällisemmin sisään. Tällainen kotimaan kisamatka on lisäksi lähes pakollinen jo siitäkin syystä, että tulevaisuuden Räikköset ja Kovalaiset saattavat tällä hetkellä hyvinkin kiertää keskuudessamme.

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

11


SIDEWAY

Racing News

Teksti ja kuvat Juha Heino

HANS Kilpa-ajajan

turvatyyny

Jokainen autourheilua seuraava muistaa dramaattisen tapahtuman Barcelonan F1-kisoista viime vuonna, kun Heikki Kovalaisen McLaren hopeanuoli sukelsi rengaskasaan ja pysähtyi kuin seinään. Nähdessäni tapahtuman televisiosta tuli allekirjoittaneelle sellainen “dejavu” olo, sillä olin nähnyt edellisenä syksynä livenä lähes samankaltaisen onnettomuuden Hockenheimin radalla. Silloin kuljettajana oli oma poikani Mikko Heino, jonka Porsche Carrera 997 GT jarruongelman seurauksena sinkoutui radan stadionalueen päätyyn samalla vauhdilla, tosin vielä sivuttain. Kun datasta jälkeenpäin tutkimme, niin vauhti oli jarrupaikassa 208 km/h

12

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1

ja pysähdyshetkellä 150 km/h tunnissa. Kuljettajaan kohdistuvat G-voimat ovat tuollaisissa vauhdeissa amottoman kovia. F1inssithän kertoilivat joistain 30 g:n luvuista Heikin kohdalla. Porschen datan g-anturin näyttö riitti vain kolmeen g:hen, arvattavasti se oli lyönyt tappiin. Huomionarvoista on, että molemmat edellä mainitut kuljettajat ovat ylipäätään elossa vielä ja ajavat jopa kilpaa edelleen. Heikki tunnetusti McLarenilla ja Mikko aloittelee FIA GT:ssä Aston Martinilla. Mikon kohdalla toipuminen onnettomuudesta vei useita kuukausia, sillä sivuttainen törmäys aiheutti melkoisia ruhjeita sinne tänne. Toipumisen kannalta hitaimmin parani-


vat pikku murtumat polvessa ja kylkiluissa. Polvi löi turvakaaren oviputkeen ja kylkiluut saivat kyytiä penkinreunoista, mutta mitä voi pitää aika hämmästyttävänä on se, että niska ei kipeytynyt juuri lainkaan. Epäilemättä HANS ja “Mikki Hiiri”-korvainen penkki toimivat yhteistyössä loistavasti. Näidenkin kahden esimerkin valossa lienee perusteltua sanoa, että HANS-niskatuki on nykyaikana turvallissuusvälineenä autourheilussa samanarvoinen kuin ajokypärä. Onkin aika käsittämätöntä, että aikaa ensimmäisten HANS-tukien versioiden tekemisestä on kulunut jo liki kolmekymmentä vuotta. F1 otti HANS-tuen käyttöön vasta 2001 ja WRC vasta 2005. Yksi selitys kehi-

tyksen hitauteen lienee kuljettajien ennakkoluulot käytön hankaluudesta. Näinhän varmaan ajattelivat aikanaan turvavyöstä nuo solmiokaulaiset nylonpaitaiset ralliässämme, kun sen käyttö tuli pakolliseksi. Mutta kyllä myös autoteollisuudella on oma roolinsa kehityksessä, tai sen vauhdissa, se kun kuitenkin on loppupeleissä kaiken huippukilpa-autoilun liikkeellepaneva voima ja maksaja. Tässä tapauksessa autoteollisuus oli kehittämässä siviiliautoilun puolelle turvatyynyjärjestelmiä ja autourheilun puolelle olisi haluttu markkinointisyistä samankaltaisia systeemejä. Lopulta HANSsysteemi osoittautui turvatyynyjä soveltuvammaksi autourheilkäyttöön ja viimeinen-

kin autotehdas, tässä tapauksessa Mercedes antoi periksi ja lopetti turvatyynyjen kehittämisen autourheilukäyttöön edellisen vuosituhannen lopussa. Jokainen autourheilijahan on aina ymmärtänyt ongelmat mitä turvatyynyjen käyttöön kilpa-autoissa liittyy. Rallissa kopsautat vähän postilaatikkoon tai radalla annat kilpakumppanille pienen pusun, niin seuraavassa hetkessä puistelet pussit silmillä leivinjauheita olkapäiltä. Ja leivinjauheistahan on kerrottu jo muiden urheilulajien piirissä mitä huimempia juttuja, joten se siitä ja HANS-vyöt kireälle. Toivoo Juha Heino .

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

13


SIDEWAY

Racing News

Teksti Toni Harsia Ajokuva Fotohana

Tuusulalainen moottoriurheilu- ja mediayritys RacingMedia tarjoaa rallikilpailujen yleisölle, autoalan järjestöille sekä nuoriso- ja liikenneturvallisuudesta kiinnostuneille yrityksille Vauhtia ja Vastuuta! -tapahtumia. Mukana kehitystyössä on myös autoalan palveluyritys MobiCon.

Vauhtia ja vastuuta! – Kaikille teille, junioreille ja senioreille! Tapahtumien ja sen kautta tapahtuvan tiedottamisen tarkoitus on ensi sijassa lisätä liikenneturvallisuutta. - Tuemme ajotaidon kehittämistä myös ajokortin hankkimisen jälkeen ohjaamalla kuljettajia ajoharjoittelun ja vastuullisen moottoriurheilun pariin, Toni Harsia RacingMediasta kertoo. - Ensimmäisiä Vauhtia ja vastuuta! -kumppaneitamme hyvän asian puolesta ovat Let’s start Driving! -liikennekoulut sekä Uudenmaan Autourheilijat, UAU.

kautta. - Ensimmäisessä tapahtumassa esiteltiin, millaisia varusteita ralliautossa on, miten se eroaa siviiliautosta ja miten pääsee mukaan moottoriurheiluun, Toni Harsia selvitti tapahtumaa keväällä Keski-Uusimaa -lehdessä. - Samalla esittelimme tämän päivän liikennekoulutusta. Sehän on aika lailla erilaista verrattuna aikaan, jolloin nykyisten autokoululaisten vanhemmat suorittivat ajokorttia. Toni Harsia toi ralliautonsa Keravalle.

Järkeä ja malttia jo autokoulussa Risto Gröhnin liikennekoulu Keravalla ja tuusulalainen RacingMedia aloittivat yhteistyön huhtikuussa 2008. Jutun juoni on liikenneturvallisuuden kasvattaminen. Kohderyhmä tavoitetaan liikennekoulun

Ymmärrystä rallikuljettajan kautta - Viesti menee paremmin perille, kun paikalla on kaveri, joka taatusti tietää, mitä vauhti on - vauhti ja vastuu. Vastuusta ei ikinä puhuta liikaa, mutta ei vauhdissakaan mitään paheksuttavaa ole, kunhan

14

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1

ympäristö ja välineet ovat kohdallaan, Risto Gröhn korostaa. Liikenneliikkuminen ei perustu vauhtiin, vaan siihen, että perille päästään turvallisesti. - Nuoret ihannoivat vauhtia. Pelti rytisi, mutta kundin on täytynyt olla kova, kun vauhtia oli niin paljon, ettei auto pysynyt tiellä! Rallipuolella ajatellaan toisin. Homma on mennyt tavalla tai toisella pieleen, jos joku vetäisee pikiksellä ulos. Ei siinä ole mitään ihailemista. Risto Gröhnin tavoitteena on kouluttaa kuljettajia, joiden ihanteena on saada kaverit ehjinä sinne minne nyt kulloinkin ollaan menossa, ei riskien täyttämä kaahaaminen, jonka päätteeksi päästään perille. Tai sitten ei. Risto Gröhn tietää, että paineet


Rahanarvoisia ideoita. ovat usein kovat. - Lauantai-ilta, meno päällä ja kyydissä kavereita, jotka painostavat painamaan kaasua. Myös vanhempien rooli on tärkeä Vauhtia ja vastuuta -tapahtumat ovat tilaisuuksia, joissa kerrotaan liikenneturvallisuudesta ja vauhdista kiinnostuneille nuorille ja heidän vanhemmilleen keinoista toteuttaa vauhdin nälkää turvallisesti. - Se on vaihtoehto vauhdin nälän tyydyttämiselle tiellä liikenteen seassa, lisätä turvallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, Harsia kertoo. - Järjestämme yhteistyökumppaneiden tuella tiedotus- ja esittelytilaisuuksia oppilaitoksissa, moottoriurheilutapahtumissa sekä autoalan toimijoiden, maahantuojien ja jälleenmyyjien tms. omien tapahtumien yhteydessä. Yleisönä ovat nuoret ajokortti-ikään tulevat sekä heidän vanhempansa ja nuoret, joilla on jo ajokortti. Yhteistyökumppaneita tarvitaan - Yhteistyökumppaneiksi haemme nykyisten lisäksi mm. valtakunnallisia autoalan yrityksiä ja yhteisöjä, vakuutusyhtiöitä ja muita nuorten hyvinvoinnista, liikenneturvallisuudesta ja terveydestä kiinnostuneita tahoja. Ottakaa yhteyttä!

TO!

O

ELP

H ÄSI M Ä L

UOT IN L

E

Aktia-Xpress 2 000 - 6 000 € • Nopeasti ja helposti suoraan pankkitilillesi ilman vakuuksia ja takaajia. • Käyttötarkoituksen valitset itse! Konttori Käyntiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin

Järjestämme Vauhtia ja vastuuta! -teemapäiviä ja ajokoulutuksia sekä rallitapahtumia myös yritysten tarpeisiin. Tapahtumiin ja koulutuksiin voidaan liittää mm. taloudellisen- ja ennakoivan ajon koulutusta sekä rallikyydityksiä sekä -ajotilaisuuksia. Tilaa meiltä Vauhtia ja vastuuta! -tapahtuma. Tuet samalla liikenneturvallisuus- ja nuorisotyötä! Ottakaa yhteyttä, niin kerromme lisää! RacingMedia Toni Harsia 040 552 5478 toni.harsia@elisanet.fi

RED LINE -huipputuotteet: Voiteluaineet, polttoaineen lisäaineet, Water Wetter Käyttävät mm: Prodrive, Sellholm, Xtrac, Lola, Hewland

RacingMedia on moottoriurheilu- ja mediayritys, joka on vahvasti mukana rallin- ja rallisprintin, pitkään myös enduron kilpailu- ja tiedotustoiminnassa. RacingMedian toimintaan, moottoriurheilun maailmaan ja kilpailukalustoon pääsee tutustumaan Vauhtia ja Vastuuta! -tapahtumissa, ralli- ja rallisprintkilpailuissa ja racingmedia.fi -sivuston kautta. Lisätietoa www.driving.fi, www.racingmedia.fi ja www.mobicon.fi -sivustoilla.

TECH LINE -pinnoitteet: Keraamiset eristyspinnoitteet mäntiin, pakosarjoihin jne.

TECHNO-WELD Hitsaa itse alumiinia nestekaasupolttimella

www.roadmachine.fi info@roadmachine.fi

Puh. 040-567 8924

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

15


SIDEWAY

Racing News

Teksti Jari Kohonen Kuvat Citroen Sport

Melkein

kit car

16

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1


Kun Citroën Sport johonkin puuhaan ryhtyy, on selvää että lopputulos vastaa odotuksia. Citroënin virallinen kilpailuosasto tarttui toimeen heti, kun kansainvälinen autoliitto FIA raotti tulevaisuuden verhoa. Visio Ryhmästä R paljastettiin pari vuotta sitten ja jo viime keväänä saatiin ensimmäisiä maistiaisia Citroënin näkemyksestä enintään 1600-kuutiosten R-ryhmään.

C2 R2 näyttää kaukaa katsoen tavalliselta, pieneltä ralliautolta. Tässä tapauksessa ulkonäkö johtaa harhaan. Jaksottainen (seqventaalinen) vaihteisto, huippuunsa hiottu alusta ja terävästi puhuva moottori pistävät vähän skeptisemmällekin jauhot suuhun. Viron lupaavimpiin nuoriin rallitähtiin lukeutuva Jaan Mölder jr. koeajoi vuosi sitten C2 R2:n Vauhdin Maailma –lehdelle (VM 7/2007). Junioreiden epävirallista MM-sarjaa ajava nuorukainen piti autoa yllättävän nopeana ja vaivattomana käsitellä. Testikuljettajan näkemys oli, että C2 R2 on lähellä jopa aitoa Super 1600 –autoa. Samanlaista viestiä on kantautunut muualtakin. Moni on yllättynyt 1600-kuutioisen moottorin ja sujuvatoimisen vaihteiston yhteensopivuudesta. Nämä seikat yhdistettynä auton keveyteen (n. 1 000 kg) saattavat hämmästyttää myös tuloksellisesti. Vauhdin Maailman testissä C2 R2 oli lähes yhtä nopea kuin 2-litrainen R3-luokan Renault. Kilpailijan kannalta yksi oleellinen seikka on FIA:n määräämä hintakatto. Vaikka erilaisiin säännöissä määriteltyihin hintarajoituksiin on perusteltua suhtautua hieman skeptisesti, on Citroën Sport päättänyt tarjota auton ja osat harrastajaystävälliseen hintaan. Suomalaisen mittapuun mukaan Citroën C2 ei tule juurikaan kalliimmaksi kuin Fryhmän voittaja-auto. Kun vertailukohdaksi otetaan F- tai tuleva FIN R -ryhmä, kallistaa vaakakuppia Citroënin puoleen mm. se, että osien saatavuus ja hinnat ovat selkeitä. Vaihteiston tai alustan osien saamiseksi ei tarvitse jonottaa ylityöllistetyn sorvaamon ovella, eikä maksaa lisähintaa kiiretyöstä.

Tekniikkaa Citroën C2 R2 Moottori: 4 sylinteriä, 16 venttiiliä, edessä poikittain, DOHC. Iskutilavuus, 1 592,64 cm3. Sylinterin halkaisija 78,5 mm, iskunpituus 82 mm. Maksimiteho 136 kW (185 hv)/7 000 r/min, maksimi vääntömomentti 175 Nm/5 000 r/min. Elektroninen polttoaineen monipistesuihkutus (Magneti-Marelli). Voimansiirto: Etupyöräveto, 5-nopeuksinen sequentaalinen kilpavaihteisto. Tasauspyörästön lukko (ZF). Yksilevyinen kytkin. Alusta: Edessä McPherson -joustintuet, kilpaiskunvaimentimet (Citroën Sport), erikoisvalmisteiset pyörännavat, kovemmat kilpapuslat, kallistuksenvakain. Takana kilpaiskunvaimentimet (Citroën Sport), H-palkki, kovemmat kilpapuslat, kallistuksenvakain. Erikoisvalmisteinen (sähköinen) ohjaustehostin. Edessä jäähdytetyt levyjarrut (halk. 283 mm), nelimäntäiset jarrusatulat. Takana levyjarrut (halk. 247 mm), yksimäntäiset jarrusatulat. Hydraulinen käsijarru. Mitat: pituus 3,666 m, leveys 1,659 m, korkeus, 1,461 m. Akseliväli 2,315 m, raideleveys edessä 1,466 m, takana 1,444 m. Minimipaino 1 030 kg. Luokitustodistuksen numero: A – 5672. C2R2 tiedustelut: www.euroracing.fi

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

17


Teksti Arto Aalto Kuvat Sparco s.r.l

Usein turvallisuutta parantava keksintö syntyy vakavan onnettomuuden ja sitä seuranneen tutkimustyön tuloksena. Palataan aikaan, jolloin moni nykyisistä autourheilijoista ajoi hiekkalaatikolla leikkiautoilla kilpaa. Elettiin vuoden 1986 toukokuuta, paikkana Korsikan MM-ralli. Tuolloin Suomalainen rallilegenda Henry Toivonen ja kartanlukijansa Sergio Cresto menehtyivät ulosajossa. Ulosajo jäi lopulta mysteeriksi, mutta johti B-ryhmän kieltämiseen, erikoiskokeiden lyhentämiseen, sekä sammutusjärjestelmien kehittämiseen. Kilpa-autojen sammutusjärjestelmä on ollut noista ajoista alkaen osana kilpailijoiden turvallisuutta. Pakollinen sammutuskalusto Mitä autourheilusäännöt sitten edellyttävät auton sammuttimilta? Pakollisena on yksi

Kilpa-autossa tulee olla: • yksi tai kaksi, vähintään kahden kilon käsisammutinta • sammutin tulee kiinnittää metallisilla pikakiinnikkeillä • käsisammuttimessa tulee olla huoltolipuke, jonka mukaisesti sammutin pitää olla huollettu • kaikki autot ovat kansainvälisissä kilpailuissa varustettava FIAhyväksytyllä sammutusjärjestelmällä • ulkopuolinen laukaisin merkittävä valkoisessa ympyrässä olevassa punaisella E-kirjaimella. Järjestelmän on toimittava myös auton ollessa ylösalaisin.

18

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1


Sammutusjärjestelmä suojaa kilpailijaa ja autoa tai kaksi, vähintään kahden kilon käsisammutinta. Sammutin tulee kiinnittää metallisilla pikakiinnikkeillä. Selvää on, että asennuksen laadusta ei saa tinkiä. Irtonainen sammutinpullo on ulosajossa hengenvaarallinen sekä kilpailijoille, että katsojille. Käsisammuttimessa tulee olla myös huoltotarra, jonka mukaisesti sammutin pitää olla huollettu. Ajoneuvokäytössä huoltoväli on yksi vuosi. Mekaaninen tai sähköinen sammutusjärjestelmä täydentää käsisammutinta. Kaikki autot ovat kansainvälisissä kilpailuissa varustettava FIA-hyväksytyllä sammutusjärjestelmällä. Ulkopuolinen laukaisin on merkittävä valkoisessa ympyrässä olevassa punaisella E-kirjaimella. Järjestelmän on toimittava myös auton ollessa ylösalaisin. Autourheilukäyttöön valmistettuja sammutusjärjestelmiä ei voi verrata kiinteistöjen

sprinklerijärjestelmiin, vaan sammutusaine on varastoitu noin 4 litran vetoiseen teräs-, alumiini- tai hiilikuitupulloon. Sammutusaine on esim. AFF, jonka tehollinen purkautumisaika on noin 30 sekuntia. Ajalla lunastetaan kuljettajille lisäaikaa autosta pelastumiseen ja muihin tarvittaviin alkusammutustoimiin. Suomessa ei onneksi ole vuosiin sattunut palovammoja aiheuttaneita onnettomuuksia. Sammutusjärjestelmien rooli onkin omaisuuden suojelussa korostunut, tulipalo kun voi tuhota kalliin kilpa-auton täydellisesti hetkessä. Toimivalla alkusammutuskalustolla ja niiden käytön harjoittelulla voidaan ehkäistä suuretkin omaisuusvahingot. Investoinnit sammutusjärjestelmiin, huoltoon ja koulutukseen ovatkin varsin kannattavia ja pieniä menoeriä. Yksityiskohtaisemmat määräykset alkusammutuskalustosta löytyvät autourheilun sääntökirjasta. Miten sammutusjärjestelmät toimivat? Käytössä on kaksi mallia - mekaaninen tai elektroninen laukaisu.Edullisemman eli mekaanisella laukaisulla varastetun sammutusjärjestelmän sammutinpullo laukeaa sammutuskahvasta vedettäessä vaijerin välityksellä. Sammutusjärjestelmän pullo sijaitsee usein hankalasti kuljettajien takana lattialla ja siksi onkin erityisen tärkeää muistaa

poistaa sammutusjärjestelmän varmistussokka itse sammutinpullosta ennen kilpailun starttia Unohtaminen on todistettavasti johtanut turhiin autopaloihin, sillä ulosajossa sokan poistaminen voi olla olosuhteiden johdosta mahdotonta tai sitä ei yksinkertaisesti ymmärrä enää tehdä. Elektronisissa järjestelmissä ei ole tämän kaltaisia turvasokkia, vaan järjestelmä laukeaa vaikka autosta olisi päävirta poikki. Suuttimien lukumäärä ja tyyppi ovat molemmissa malleissa sama. Tavallisesti ohjaamossa sijaitsee kaksi suutinta ja konetilassa kaksi. Ohjaamossa olevat suuttimet tulee aina suunnata kuljettajan jalkoja kohti Huolto tärkeää Käyttäjän tulee säännöllisesti tarkastaa, että sammutusjärjestelmän pullon paine on hyväksyttävällä tasolla (esim. vihreä alue pullon painemittarissa). Järjestelmä on pitkälle huoltovapaa. Sammutinpullossa on viimeinen käyttöpäivämäärä, joka on 2 vuotta. Päivämäärän jälkeen pullolle on tehtävä tarkastushuolto. Sammutusjärjestelmän tarkastushuollossa vaihdetaan sammutusaine ja imuletkut, sekä tarkastetaan yleensä pullo perusteellisesti, lisäksi sähköisessä järjestelmässä vaihdetaan sytytysnallit, myös järjestelmän komponenttien kiinnitys on hyvä käydä läpi.

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

19


Teksti Jari Kohonen

SIDEWAY

Racing News

Tomi Hallia juhli yhdessä vaimonsa Jaanan kanssa kolmea yleiskilpailun voittoa vuonna 1999. Ilman voittoputkea ei mestaruutta olisi tullut, sillä Petri Kymäläinen painosti tiukasti kannoilla.

Nuorten SM & Junnu Cup Kauden 2008 rallin Nuorten Suomenmestariksi kruunattiin oululainen Henri Holappa. Holappa liittyi pitkään ketjuun, joka alkaa jo vuodesta 1969. Tuolloin, 39 vuotta sitten silloisen Juniori Cupin mestariksi ajoi nuori lupaus Markku Alén Renault R8 Gordinilla. Kuten hyvin tiedämme, ensimmäisen mestarin taival jatkui vielä hyvinkin pitkälle. Alénin kohtaloksi tosin koitui jäädä ilman yhtään MM-titteliä. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa urallaan myös maailmanmestaruutta juhlinut ”junnumestari” on Marcus Grönholm. Grönholm voitti niukkaakin niukemmin värikkään junioreiden SM-sarjan vuonna 1988. Grönholm päihitti täpärästi Mikko Kalliomaan. Grönholmin ura jatkui tunnetuin tuloksin. Hopeamitalisti Kalliomaa ajoi sittemmin mm. Grönholmille ns. jäänuotteja MM-sarjassa. Kaksikon tiet tavallaan yhtyivät myös siten, että Kalliomaan junioriaikojen kartanlukijana istunut Timo Rautiainen luki myöhemmin nuotteja Grönholmille. Moninkertaisia mestareita Juniori Cupin ja Nuorten SM-sarjan taipaleelle mahtuu paljon muitakin tarinoita. Itse sarja on muuttanut muotoaan monesti. Aluksi kilpailtiin pelkästään neljässä tal-

20

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1

virallissa. Myöhemmin sarja laajeni koko kauden mittaiseksi ja osakilpailujen määrä on vaihdellut viidestä kahdeksaan. Sarja on kantanut myös monia nimiä. Juniori Cupin ohella sitä kutsuttiin 1970-luvulla nimellä Kultainen Tutti. Ensimmäisen ja myös ainoan takaiskun sarja koki vuonna 1974. Lähi-idässä riehunut sota aiheutti energiakriisin ja monen muu säästötoimen ohella moottoriurheilu kiellettiin väliaikaisesti lähes kokonaan. Kielto koski erityisesti talvea, jolloin Juniori Cup piti ajaa. Niinpä sarjan 39-vuotiseen historiaan mahtuu vain 38 mestaria. Suurin mullistus tähänastisista oli virallisen SM-arvon myöntäminen. Sarja muuttui Cupista viralliseksi Suomenmestaruussarjaksi vuonna 1984. Mestari tuli Karkkilasta, kun voiton vei Pertti Laakso. Laakson jälkeen mestaruuksiin ajoi koko joukko tulevia Suomenmestareita, sekä tietenkin myös jo mainittu Marcus Grönholm. Grönholmin tapaan yleisessä luokassa rallin SM-kultaa ovat voittaneet Juha Hellman, Timo Kuivinen, Tapio Laukkanen ja Timo Mäenpää. Muita sarjan kannalta merkittäviä vuosia olivat 1996 ja 2000. Vuonna 1996 mestaruutta tavoitteleville asetettiin yläikäraja. Sarja pyhitettiin enintään 27-vuotiaille. Ta-

vallaan vieläkin radikaalimpi rajaus oli se, että vuosituhannen vaihduttua tittelistä kilpailtiin ainoastaan N-ryhmän enintään 2-litraisilla autoilla. Läheltä piti Junnusarjan taipaleelle mahtuu myös paljon epäonnistumisia. Mikko Kalliomaa ei ole ainoa, joka voisi jossitella uransa jatkon suhteen. Mestaruutta tavoitelleista tittelittä ovat jääneet myös mm. Sebastian Lindholm, Tommi Mäkinen, Jarmo Kytölehto, Jari Ketomaa ja Kosti Katajamäki, eikä liioin Mikko Hirvostakaan onnistanut. Tosin heidän kohdallaan ovat taivaankappaleet sattuneet oikeisiin kulmiin hiukan myöhemmin. Muitakin kovia nimiä on jätetty rannalle soittelemaan. Kauden 2009 rallin SMsarjan A-ryhmän mestari Ari Vihavainen kävi vuonna 1987 äärimmäisen jännittävän mestaruuskamppailun Kari Kiventeen kanssa. Vaiheet olivat niin dramaattisia, ettei ole lainkaan ihme, että vuotta pidetään yhä yhtenä ikimuistoisimmista. Kaksintaistelun loppukäänne oli ennen kaikkea yllättävä. Vihavaisen ja Kiventeen kamppaillessa riskejä kaihtamatta voitosta, napsi Pertunmaan Tapani Latvanen taustalla luokkavoittoja. Kun kärkikaksikko ei


saanut toisiinsa eroa, vei Latvanen mestaruuden. Täpärin juniorimestaruuden ratkaisu lienee nähty vuonna 1992. Mika Harjapää olisi tarvinnut yleiskilpailun voiton mestaruuteen. Voitto kuitenkin karkasi pieneen ulosajoon ja yhden sekunnin tappioon. Näin oman luokkansa paineen alla voittaneesta Antti Seppäsestä tuli mestari. Melkoinen jännitysnäytelmä koettiin myös vuosina 2005 ja 2007. Kaudella 2005 viimeisen osakilpailun viimeiselle erikoiskokeelle saakka voitosta kamppailivat Kalle Pinomäki ja Joni Nikko. Pidemmän korren veti Pinomäki. Viime vuonna Tapio Suominen ja Olle Öhman ottelivat mestaruudesta aina viimeiseen osakilpailuun saakka. Öhman menetti pelin pieneen ajovirheeseen ja kaatoon, joten Kalle Pinomäen entisestä Renaultista ei tullut tuplavoittajaa, vaan kirjaimellisesti entinen Renault. Kun kausi 2009 pian käynnistyy, starttaa Nuorten SM-sarja täysin uudella konseptilla. Nyt mestaruudesta ajetaan yleisen SMsarjan yhteydessä kaksivetoisten SM-luokassa, joten kokonaisuus muuttuu astetta ammattimaisemmaksi.

Suomenmestarit:

Junnumestarit kautta aikojen Juniori Cupin voittajat: 1969 Markku Alén 1970 Kari Kanerva 1971 Timo Virtanen 1972 Kari Suominen 1973 Kalevi Räsänen 1974 energiakriisi, ei ajettu 1975 Tero Hirvelä 1976 Hannu Hokkanen 1977 Markku Käyhty 1978 Jukka Mäenpää 1979 Jorma Pekkanen 1980 Kari Laakso 1981 Göran Fransman 1982 Jari Niemi 1983 Jari Latvala

1984 Pertti Laakso Opel Manta 1985 Juha Hellman Sunbeam Avenger 1986 Timo Kuivinen Opel Ascona i 2000 1987 Tapani Latvanen Ford Escort 1600 1988 Marcus Grönholm Opel Ascona i 2000 1989 Jukka Heinonen Opel Ascona i 2000 1990 Timo Lahtinen Lancia Delta Integrale 1991 Harri Salmenautio Toyota Corolla GT/ Mazda 323 4WD 1992 Antti Seppänen Toyota Starlet 1993 Tapio Laukkanen Mitsubishi Galant VR-4 1994 Juha Kangas Ford Escort 2000 1995 Lasse Martikainen Toyota Starlet 1996 Juha Salo Toyota Starlet 1997 Jarkko Särkkä Ford Escort RS 2000 1998 Vesa Rajala Ford Escort RS 2000 1999 Tomi Hallia Toyota Corolla GT 2000 Jukka Ketomäki Opel Astra GSi 2001 Timo Mäenpää Honda Integra 2002 Marko Nieminen Opel Astra GSi 2003 Petri Kymäläinen Honda Civic 2004 Ville Hautamäki Honda Integra/Civic 2005 Kalle Pinomäki Renault Clio RS 2006 Jarkko Nikara Honda Civic 2007 Tapio Suominen Honda Civic 2008 Henri Holappa Honda Civic

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

21


MARCUS GRÖNHOLM Hypoallergenic metal frames with adjustable nosepiece. Formable rubber tipped temples for extra comfort and adjustability. Flat temples with spring hinges to wear under helmet. De-centered Polycarbonate twin lens, deeply curved for superior eye coverage and optimal field of view.

Available in Blue Mirror, Bronze, and Clear Lens. Clear Lens is available in standard and Large size.

www.aearo.eu

22

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1


Teksti Raimo Pesonen Kuvat Holger Eklund

Cooper S

ralli-ikoni Alec Issigonicsen suunnittelema ja vuonna 1959 markkinoille tullut Mini teki selvää jälkeä 1960 luvun autokilpailuissa erilaisilla Cooper versioilla. Kaikenkaikkiaan Coopereita on valmistettu viittä mallia, joista ensimmäinen näki päivänvalon vuonna 1961.

»

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

23


SIDEWAY

Alec Issigonicsen suunnittelema ja vuonna 1959 markkinoille tullut Mini teki selvää jälkeä 1960 luvun autokilpailuissa erilaisilla Cooper versioilla. Kaikenkaikkiaan Coopereita on valmistettu viittä mallia, joista ensimmäinen näki päivänvalon vuonna 1961. Autoja valmistettiin loppuvuodesta alle 2000 kappaletta ja se oli varustettu 997 cm3 kokoisella moottorilla. Tätä mallia seurasi toinen Cooper versio jonka moottorin koko oli kasvanut peräti 1 cm3 ollen näin kooltaan 998 cm3.

24

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1

Racing News

Kilpailuvoittoja nämä kaksi Cooper mallia ottivat eri ralli- ja ratakilpailuissa Lukemattoman määrän ennen Cooper S mallien markkinoille tuloa. Ensimmäinen S malli esiteltiin yleisölle v. 1963 ja se erosi edellisestä mallista mm. suuremmilla etupään levyjarruilla sekä kuutiotilavuudeltaan 1071cm3 moottorilla. Toinen S versio oli puolestaan alle 1000cm3 luokkaan suuniteltu 970S, tätä mallia valmistettiin 963 kpl. Kolmas ja tunnetuin oli ” iso S” lempinimeä

kantanut Cooper, joka oli moottorin tilavuudeltaan 1275 cm3. Tunnetuksi tämä Cooper S versio tuli viimeistään suomalaisten tietoisuuteen, kun Timo Mäkinen vuonna 1965 tammikuussa voitti Monte Carlo rallin tehtaan punavalkoisella ralliautolla. Tällä hetkellä todennäköisesti käsite Flying Finns on saanut alkunsa tai ainakin vahvistunut. Vanhat, alkuperäiset Cooperit menestyvät autourheilussa edelleen. Vanhoilla ralliautoilla ajetaan kansainvälisen autoliiton


FIA:n suosittua Historic EM Trophy -rallisarjaa. Sarjassa maineikkaat Cooperit, Porschet ja monet muut automerkit otvat edustettuin. Historic kilpailujen periaatteena on auton historian kunnioittaminen. EuroRacingilta historic-sarjaan Cooper S Usean entisöintivuoden jälkeen Suomesta on lähdössä yksi Cooper S lisää historickilpailuihin. Kyseessä on auton kotimaassakin Englannissa harvinainen BMC:n kilpamalli. Suomessa vastaavia alkuperäisiä Cooper S-malleja on tällä hetkellä 15 - 20 kpl. Hankkeen takana on rallivarusteita maahantuova EuroRacing ja Raimo Pesonen. Tämä Morris Cooper S on tuotu Englan-

nista Suomeen vuonna 1965. Raimo Pesonen hankki auton vuonna 1998. Cooper on purettu ja rakennettu uudelleen sen alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Kaikki varaosat ovat alkuperäisosia, jotka on tuotettu pääasiassa Englannista. Turvallisuusvarustus ym. autoon on saatu omasta takaa eli EuroRacingin tuotevalikoimista, joihin nykyään kuuluvat myös Cooperien varaosat ja tarvikkeet. Entisöity Cooper S starttaa näillä näkymin ensimmäiseen historic-ralliinsa 2009 Italiassa. Cooperia kuljettava Raimo Pesonen istuu kilpa-auton ratin taakse monen vuoden tauon jälkeen. Nykyisellä historic-kisaajalla on takanaan pitkä rallitausta 80-luvulta aina 90-luvun alkupuolelle saakka. ”Koirankopilla” Raimo Pesonen lähtee kilpailemaan tosissaan: tavoitteena ovat hyvät luokkasijoitukset. Auto on rakennettu huippukuntoon ja kisamotivaatiota riittää.

“Mäkinen ja Cooper S, ei kuitenkaan Timo vaan nuorempi veli Tapio Hankirallissa 1968.”

SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

25


Tietokilpailu tosi tietäjille – nyt erotellaan jyvät akanoista ! Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan Sparco Combo takki. Katso vastausohjeet sivulta

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

5

Mikael Sundström oli aikanaan todella kovan luokan kuljettajavirtuoosi: Miten monta suomenmestaruuskultaa Mikko saalisti autourheilussa uransa aikana ? Le Mans on legendaarinen ratakilpalu, jonka voittoa arvostetaan korkealle. Ketkä suomalaiset ovat kilpailleet Le Mans 24 h -kilpailussa ? Milloin ajettiin Suomessa ensimmäinen EM rallicross –kilpailu. Aika ja paikka ? Kuka oli ensimmäinen suomalainen, joka voitti Ruotsin rallin. Kuljettaja ja vuosi ? Peugeot on saavuttanut menestystä autourheilussa mm. 205 Turbo -mallillaan. Ketkä yhdeksän Suomalaiskuljettajaa ovat toimineet Peugeotin tehdaskuljettajina? Simo Lampinen ja Timo Mäkinen kilpailivat uransa aikana monella automerkillä. Millä Triumph-malleilla he ajoivat kilpaa. Porsche, legendaarinen merkki mm. urheiluautojen ratakilpailuista: ketkä suomalaiskuljettajat ovat ajaneet Porschen urheiluautoilla ( ei”perheautomallit” ) ? Vähintään 8 nimeä pitää tietää.

8. 9. 10. 26

Mainitse kaksi kaikkien aikojen nuorinta MM-rallivoittajaa. Kuka oli ensimmäinen ulkomaalainen, joka voitti Neste Rally Finlandin ( Jyväskylän Suurajot). Keillä suomalaiskuljettajilla on ollut Formula 1 -sopimus ( ei vene)

‫ ׀‬SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1


SIDEWAY ‫ ׀‬2009/1 ‫׀‬

27


34381_BorPower.ai

11/4/08

2:36:48 PM

BORPower

®

On täysin uudenlainen moottoriöljyn lisäaine joka lisätään öljynvaihdon yhteydessä. BORPower® ei ole kemikaali kuten tavanomaiset markkinoilla olevat tuotteet! BORPower® ei vaikuta öljyn viskositeettiin! BORPower® soveltuu käytettäväksi kaikissa 4-tahtimoottoreissa. BORPower®:a on testattu lukuisissa yhteyksissä (mm.TÜV Saksassa) ja tulokset ovat olleet häikäiseviä! Ota yhteys myyjään tai maahantuojaan niin kerromme mielellämme lisää testituloksista. Maahantuoja: PMV Marine Oy www.pmvmarine.com kai.ahola@pmvmarine.com HUOM! etsimme jatkuvasti kasvavaan jälleenmyyjäverkostoomme vahvistusta. Ota yhteys maahantuojaan.

BORPower®:a myydään hyvinvarustetuissa alan liikkeissä pmvmarine.com


AJONEUVOJA MONEEN TARPEESEEN Aleksintorin Auto on Keravalla toimiva, eritoten hyötyajoneuvoihin erikoistunut vaihtoautoliike. Noin viidenkymmenen auton valikoimasta löytyvät pakettiautot joka kokoluokkaan sekä pick-upit, minibussit ja kevyet kuorma-autot. Vaihtuvan valikoimamme näet kotisivuiltamme. Tarvittaessa annamme mielellämme lisätietoja puhelimitse tai sähköpostilla.

Tervetuloa tutustumaan paikan päälle !

Aleksintorin Auto

Santaniitynkatu 11, 04250 Kerava / puh. 09-242 9130 Heikki Ahteensuu 0400-406197 // Keijo Kaasalainen 0400-770801 Avoinna: Arkisin 9-19, Lauantaisin 9-15 auto@gfb.fi www.aleksintorinauto.com

tilaa www.hanaa.fi


Vuokrataan For hire

WRR World Rally Rent

Citroen C2R2 Citroen C2 Fin R VW Polo ”Trophy”

Tel +358 41 440 2240


Ja hinnathan kannattaa kysyä ...

Ohjauspyörät ja pikalukot

FIA hyväksytyt kilpaistuimet

Turvatankit

Kello karttureille

Trippimittarit - 3 eri mallia

G78D

Hans niskatuet

Turvakaaret

6 - piste turvavyöt

Sammutusjärjestelmä

Sparco ajopuvut

Tekstiilit

Racing hyytelöakut

Liittimet ja letkut

Tankkausliittimet

Polttoainepumput

Polttoainepumput

Vanteet talvikilpaluihin, 5x16

Kytkimet kilpakäyttöön

Vanteet

Nokka-akselit

Alustan puslat

Citroen C2R2 kilpaosat, osakitit ja valmiit autot

«Uutuus POV.1 on laadukas kynäkamera, jolla voidaan kuvata tilanteita, joissa normaalin kameran käyttö voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. POV.1 lisätietoa saat kotisivuiltamme.

PIAA lisävalot H4 ja HID

Euroracing Lahelantie 7, 04300 Tuusula puh. 09-274 4460, fax. 09-2744 4666 e-mail info@euroracing.fi Arkisin EuroRacing on avoinna klo 10.00-18.00. Lauantaisin palvelemme klo 10.00-13.00. Kesälauantait suljettu 30.4.-31.8.

www.eurorac ing.fi


Kun autourheilu on intohimo...

Euroracing Lahelantie 7, 04300 Tuusula puh. 09-274 4460, fax. 09-2744 4666 e-mail info@euroracing.fi

www.euro racing.fi


SideWay