Page 20

5.4 Aikuiskoulutusta ja aluekehitystä ketterillä menetelmillä HAMKin liiketalouden ylemmissä AMK-tutkinnoissa käynnistettiin toissasyksynä uudenlainen opiskelumalli, ketterän korkeakouluoppimisen malli, jossa yhdistyvät ns. käänteisen luokkahuoneen pedagogiikka, tiimiopiskelu, verkkotyövälineiden tehokas käyttö sekä opiskelijoiden työyhteisöjen hyödyntäminen oppimisympäristöinä ja kehittämiskohteina. Käänteisen luokkahuoneen ajattelun taustalla on ohjelmistokehityksessä käytetty ketterien menetelmien scrum-viitekehys, joka soveltuu monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Scrum-ajattelussa tyypillisiä ovat mm. itseohjautuvat tiimit, selkeät työtehtävät, säännölliset tiimikokoukset sekä noin kuukauden mittaiset ns. sprinttijaksot. Opiskelijat muodostivat neljän hengen tiimit heti opintojen alussa. Tiimeille annettiin laajahko oppimistehtävä: ilmiö, jota tutkittiin sekä teorian kautta että työpaikoilla. Opiskelijatiimit kokoontuivat säännöllisesti ja raportoivat työstään opettajille

kerran viikossa. Opettaja puolestaan seurasi ja ohjasi työskentelyä säännöllisesti verkon kautta. Noin kuukauden työskentelyn jälkeen oppimistulokset raportoitiin sekä kirjallisesti että yhteisessä verkkokohtaamisessa. Palaute opiskelusta on ollut erittäin hyvää. Oppimistulokset ovat olleet erinomaisia, samoin sitoutuminen opiskeluun. Opiskelijat oppivat paljon toisiltaan, koska vastuu on entistä enemmän opiskelijaryhmällä. Lisäksi työelämää tutkitaan ja kehitetään jokaisen oppimistehtävän myötä.

HELENA TURUNEN YLIOPETTAJA, LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

5.5 Oppimislähtöisyys luo perustan korkeakoulukampuksen suunnitteluun HAMK keskittää Hämeenlinnassa toteutettavan koulutuksen Visamäkeen vuonna 2017. Oppimistilat sijoittuvat nykyisiin tiloihin, joita täydentämään rakennetaan kaksi lisärakennusta. Rakentaminen aloitettiin keväällä 2016. Uusiin rakennuksiin sijoittuvat kirjasto, kahvila ja mediatori sekä Lahdensivun kiinteistöistä siirtyvä sosiaali- ja terveysalan koulutus. Toimintaa sopeutetaan pieneneviin, mutta paremmin toimintaa ja yhteistyötä sekä ajatustenvaihtoa tukeviin tiloihin. Kampusta on suunniteltu lukuisissa verstaissa niin henkilöstön kuin opiskelijoiden kanssa osallistavan suunnittelun menetelmillä. Uudet sekä jo olemassa olevat tilat rakennetaan muuntojoustaviksi ja vyöhykkeistetään erityyppisiä toimintoja varten. Tilat tukevat sekä yksin tehtävää työtä että erikokoisissa ryhmissä ja tiimeissä työskentelyä. Kaikki kampuksen tilat kuten aulat, ruokala ja kahvila rakennetaan niin ikään muuntojoustaviksi, jolloin ne toimivat myös oppimistiloina. Henkilökunnan työskentelytilat muuntuvat uudessa kampuksessa monitilaympä-

20

ristöiksi. Tilat tukevat yhteisöllistä oppimiskulttuuria ja uusiutuvia työnteon tapoja. HAMK haluaa tarjota innostavia ja viihtyisiä tiloja opiskeluun, yritysten edustajien kohtaamiseen ja yhteistyöhön. Korkeakoulukeskuskampus on laaja hanke ja tulee jatkumaan vielä vuosia eteenpäin fyysisten tilojen valmistumisen jälkeenkin. Kampus sisältää jotain uutta ja vanhaa, joissa vahva perinne yhdistyy edistykseen.

TUOMAS SALONEN, KIINTEISTÖJOHTAJA BIRGITTA VARJONEN, YLIOPETTAJA

LOCAL – GLOBAL: Hämeen ammattikorkeakoulun aluevastuuraportti 2016  
Advertisement