Opintoreissu 20.-22.9.2019 Pöljä – Tuovilanlahti – Urajärvi Pohjois-Savo – Päijät-Häme
”Muutoksentekijöitä ovat kaikki, jotka uskaltavat toimia Yhdessä toisten kanssa.” opintoretkeläinen
Hämeen Kylät ry:n syksyinen kyläopintoretki suuntasi PohjoisSavoon Siilinjärvelle Pöljän kylään ja sieltä Kuopion Maaningan Tuovilanlahden kylälle. Matkalla pysähdymme Päijät-Hämeessä mennessä Sysmässä Lintan kammarissa ja paluumatkalla Asikkalassa Urajärven kylällä.
Mukana matkassa oli Hämeen kylien
hallituksessakin vaikuttavia kylätoimijoita niin Lopen Vojakkalasta, Tuulos Seurasta, Jokioisten Kiipulta, Forssan Koijärveltä ja Hattula-Seurasta, yhteistyökumppani Kanta-Hämeen Luustoyhdistyksestä sekä Hämeen Kylien työntekijöitäMatkalla
pohdimme myös Hämeen Kylien kehittämislinjauksia
Kuvat: Sisko Savolainen, Markku Hirvenoja, Pauliina Polvinen, Sirpa Lundgren ja Elina Leppänen
LINTAN KAMMARI, Sysmä Ajelimme Suomen kauneinta maisemareittiä, Pulkkilanharjua pitkin, Sysmän keskustaan, jossa pysähdyimme sopalle idylliseen kahvilaan. Kahvila Lintan Kammari on paikallisen yrittäjän Tuija Rajavuoren toteuttama unelma: Vanhan meijerin työntekijöiden 100-vuotiaassa asuintalossa toimii monikammarinen kahvila ja sisustuspuoti. Lintan kammari on auki kesäisin joka päivä ja tarjoaa töitä yrittäjän lisäksi usealle ja mahdollistaa alan opiskelijoille harjoittelupaikan. Keittiössä leivotaan joka päivä ja kesäaikaan tarjoillaan myös soppalounasta. Kahvilapalveluiden lisäksi sieltä saa myös upeita käsintehtyjä vaatteita ja asusteita, sekä sisustustuotteita. Talveksi Sysmä hiljenee ja yrittäjä pyörittää kammaria ilman työntekijöitä. Sysmän meijerin toiminta loppui vuonna 1992, sen yhdistyessä Tuottajain Maitoon. Lintan kammari on toiminut vuodesta 2010.
www.lintankammari.fi
”Miljöö, omaperäinen sisustus antoi puhtia päivittää omaakin kotia.” opintoretkeläinen
MAJOITTAUTUMINEN KAIJANSAARELLE Kaijansaaren lomamökit Antti ja Lauri sijaitsevat Lapinlahdella parin kymmenen minuutin matkan päässä Pöljältä. Mökit tarjosivat loistavat puitteet matkalaisten majoittautumiseen. Saavuimme saarelle pimeässä, joten emme hahmottaneet olevamme saaressa. Aamulla herätessämme saimme havaita Onkiveden järven ympäröivän mökkialuettamme. Joutsenet lauloivat ja uiskentelivat aivan vieressä. Saari houkutteli lauantai-iltana juomapaikalle myös hirven, johon meinasimme törmätä palatessamme Tuovilahden reissulta.
www.kaijansaari.com
PÖLJÄ Pöljä on noin 800 asukkaan kylä Pohjois-Siilinjärvellä. Se sijaitsee viitostien varrella, Kuopiosta 30 ja Siilinjärven keskustaajamasta seitsemän kilometriä pohjoiseen. Pöljän kylä on palkittu vuonna 2015 Pohjois-Savon vuoden kylänä. Pöljän kyläyhdistys on perustettu kylän nuorten äitien ideasta. Yhdistyksellä on vahvaa osaamista hanketoiminnasta ja yhteistyön koordinoinnista. Kylällä onkin toteutettu useita Leader-hankkeita yhteistyössä Metsästysseura Pöljän Eräveikkojen, Pöljän Marttayhdistyksen (yhdistykset ovat kyläyhdistyksen jäseniä), Pöljän koulun ja päiväkodin sekä kylän yrittäjien kanssa: Pöljän pysäkkirakennuksen entisöinti 2012 alkaen, Pöljän kulttuuripolku vuonna 2013, kylähistoriahanke 2014, Pikku Marjan leikkipuistohanke 2018 ja Kodan rakentaminen 2019. Vuosittain kyläyhdistys järjestää Viitostien tienvarsitalkoot, iltamat Eräveikkojen kanssa, leikkipuistotreffit, ja jääravit sekä Lassilan joulunavauksen yhteistyössä Jenni Linnoven keramiikkastudion kanssa, Lassilan talolla.
Pöljän kota on hankeyhteistyöllä toteutettu koulun ja päiväkodin läheisyyteen koko kylän olohuoneeksi. Kota on kaikkien käytössä, jopa ohikulkijoiden. Kodan seinästä löytyy puhelinnumerot ja avainlaatikko, johon kuka tahansa voi saada koodin päästäkseen keittelemään, vaikka nokikahvit. Upouudella kodalla järjestetään näin aluksi avoimia keskiviikkoiltoja vuorotellen eri yhdistysten vetäminä. Pöljän eräveikot huolehtivat, että liiteristä löytyy polttopuita. Kodan seinustalla on ohjeet kodan käyttäjille.
”Opin, että tekemiset voi jakaa: kyläyhdistys voi hoitaa rahoituksen haun, ja tekijät voivat olla toisessa yhdistyksessä kuten metsästysseurassa.” opintoretkeläinen
Jenni Linnoven keramiikkastudio ja tupa Lassilan talo on Pöljän vanhoja ja vakaita napataloja. Talon isännät tunnetaan 1700-luvulta saakka Väänästen sukutilan jatkajina. Pihapiirissä seisoo 80 vuotta vanha tammi, joka henkii vanhan ajan aikaa vuosisadan vaihteesta. Pihan navettarakennuksessa toimii Jenni Linnoven keramiikkastudio, joka on toteutettu leaderyrityshankkeella. Keramiikan lisäksi Jenni kokkailee mielellään emäntänä matkailijoille savolaisia perinneherkkuja, kuten pelttileipää ja mustikkakukkoa tilan päärakennuksessa.
www.jennilinnove.fi Hämeen Kylien väki pohti yhdistyksen tulevaisuutta ja uutta strategiaa päärakennuksen vanhassa leivintuvassa . Ideoita syntyi ja visio Hämeen kylätoiminnan kehittämisestä laajemmassa mittakaavassa saikin alkunsa.
Pöljän Pysäkki toimii vanhassa asemarakennuksessa rautatien varrella. Vuoteen 1992 asti pysäkillä toimi museo, joka oli Siilinjärven kunnan omistuksessa. Kun kunta lopetti rakennuksesta huolehtimisen 2010-luvulla, kylällä aloitettiin operaatio pysäkin pelastamiseksi. Vuodesta 2012 kyläyhdistys on hiljalleen entisöinyt ja suojellut rakennusta. Vuonna 2014 kyläyhdistys osti pysäkin omaksi ja vei loppuun julkisivuremontin. Entisöintiin on osallistunut suuri joukko kyläläisiä ja pysäkin ystäviä. Pysäkillä pysähtyy enää lättähattu-museojunat erilaisten tapahtumien yhteydessä. Pöljän 4H -yhdistys työllistää kylän nuoria Pysäkille kesäkahvilatoimintaa pyörittämään. Pysäkin kuulumisia voit lukea aktiivisen kyläläisen blogista https://aroivainen.wordpress.com/ Pöljän toimintaa meille esittelivät Elisa Nuutinen ja Aila Roivainen Pöljän Kyläyhdistyksestä.
poljankyla.com ”Pöljän pysäkki puhutteli: ei tarvitse heti tehdä täysin valmiiksi, riittää että tehdään jotakin oleellista ja kerrotaan jokin paikkaan liittyvä tarina.” opintoretkeläinen
Pöljän kotiseutumuseo ja leikkipuisto Kotiseutumuseo oli opettaja Elsa Väänäsen suurtyö. Pohjois-Savon vanhin kotiseutumuseo perustettiin vuonna 1933. Museo on historiallisesti merkittävä pysähdyspaikka kylässä. Museon pihapiirissä on Pikku Marjan puisto, jonka kyläyhdistys rakensi talkoilla leader- ja kuntarahoituksen turvin. Pihapiiristä pääsee kunnan uimarannalle. Kokonaisuus mahdollistaa mukavan kesäpäivän viettämisen museolla ja sen ympäristössä.
Kotiseutumuseolla Hämeen Kylien matkalaiset pääsivät tutustumaan myös Pöljän Martat ry:n toimintaan ja juomaan kuumaa mustaviinimarjamansikkamehua.
”Tulevaisuuden tekijät leikkivät menneitä aikoja henkivässä miljöössä.” opintoretkeläinen
Kulttuuripolkuidea ja kyltitys malliksi muillekin! opintoretkeläinen
TUOVILANLAHTI ”Alussa jumala loi taivaan ja maan ja tähteistä teki Tuovilanlahden”, Unto Eskelinen. Tuovilanlahden kylä on 300 asukkaan tiivis kylämiljöö, Maaninkajärven vuonomaisen lahden pohjukassa. Aiemmin Kuikkalahtena tunnettu kylä oli vilkas laivareitin päätepiste, josta kulkijat jatkoivat matkaa hevosin kohti Iisalmea ja Kajaania. Tuovilanlahti on ollut tärkeä osa puuteollisuuden reittiä tukkikuljetuksineen.
Tuovilanlahden nuorisoseura toimii kyläyhdistyksenä Nuorisoseura on Tuovilanlahdella ollut jo vuosikausia aktiivinen toimija, joka on pitänyt kylän ja kyläläisten vireyttä yllä moninaisin tapahtumin ja palveluin. Nuorisoseuran talo on tärkeä kokoontumis- ja juhlapaikka kyläläisille, se on niin aktiivisen kuoron harjoittelupaikka kuin lentopalloharrastajien treenisali.
Satamasta saatiin paikallisia puolukoita.
Sataman makasiinikahvila ja risteilypäivä kylätapahtumineen Nykyään lahdenpohjukka toimii kylän yhtenä kokoontumispaikkana. Vanhan makasiinin kahvila tarjoaa kylän nuorille kesätöitä, Nuorisoseura työllisti kesällä 2019 kylän nuorista 9 makasiinikahvilaan. Nuori tekee työhakemuksen ja työhaastattelu järjestetään, jotta he oppivat työnhakua. Vapaaehtoisvoimin on pyöritetty tarjottavat tuoreina joka aamu monta vuotta, nyt leipominen on siirtynyt yrittäjille. Ranta on päätepiste myös yhä suositummalle laivaristeilylle, jonka nuorisoseura järjestää kerran kesässä Kuopiosta. Risteilypäivänä nuorisoseura ja yrittäjät järjestävät ison tapahtuman, jossa on musiikkia, haastatteluja, rantatori, ruokapisteitä, näyttelyjä aluekarttoineen ja kuljetukset rannasta eri toimipisteille. Kylänrannasta lähtevät myös mm. melontaretket Pirun pesälle, joka on 8 m syvä halkeama kalliossa, joka nousee vedenpinnasta kymmeniä metrejä ylöspäin. Sinne kyläläisten tarinoiden mukaan ajettiin piru, joka riivasi kyläläisiä ja satoa.
”… kun tarvitaan matkailijoita, tuodaan niitä itse kunnossa olevaan satamaan.” opintoretkeläinen
Tuovilanlahti palkittiin tänä vuonna Pohjois-Savon Vuoden kylän tittelillä ja sai myös valtakunnallisen kunniamaininnan. Tunnustus tuli pitkäjänteisestä kylätoiminnan kehittämisestä ja panostuksesta kylämatkailuun. Kylän toiminta perustuu luottamukseen ja yhdessä toimimiseen.
Kylänraitti on tiiviisti rakennettu polveileva kylätie. Aholassa toimii kesäisin nuorisoseuran pitämä kirpputori ja kotiseutunäyttely sisältäen kylän vanhaa esineistöä, elokuvajulisteita ja vanhoja valokuvia kylän asukkaista. Nuorisoseura sai Aholan kiinteistön, entisen matkustajakotibaarin lahjoituksena. Entistä kauppaa, Osulan kiinteistöä kunnostaa Mervi Rönkä parhaillaan ympärivuotiseen majoitustoimintaan. Pohjois-Savon kyläasiamies Merja Kaija ja Pauliinan isä toimivat matkaoppaanamme kohteilta toisille siirryttäessä.
”…intoa ja innostusta, uskoa omaan tekemiseen, ja selvä visio, kuinka kylä toimintoineen on yksi kokonaisuus, josta myös yrittäjät voivat saada leivän, ja joka parhaimmillaan poikii aina lisää kasvua ja hyvinvointia, myös uusille tekijöille ja yrittäjille. Ja että kylän ei tarvitse tehdä kaikkea talkoilla, vaan tällä on rajansa, ja jostain alkaa liiketoiminta.” opintomatkalainen
Kalapuron tupa seisoo kylän raitilla vuodesta 1888. Ensimmäiset vuotensa se oli Taavetti-isännän savutupana. Pihapiiriin on tuotu lähistöltä navetta ja riihiä. Nyt miljöö toimii niin nuorisoseuran, matkailuyrittäjien kuin yksityishenkilöidenkin juhlien ja tilaisuuksien pitopaikkana. Nuorisoseura sai Kalapuron yksityisiltä lahjoituksena eräänlaisella käyttösyytingillä ja on kunnostanut sen vanhaa kunnioittaen. Viimeiset vuodet on menty vauhdilla. Vapaaehtoistyön rinnalle on ollut pakko rakentaa yrittäjyyttä, jotta kylämatkailua saadaan eteenpäin vakaalle pohjalle. Lisää eloa kylälle ovat tuoneet uudet yrittäjät, jotka ovat tarjoavat sopia palasia kylämatkailun kokonaisuuteen. Yksi heistä on Johanna Penttinen, joka tarjoaa luontoon liittyviä hyvinvointipalveluja vaikkapa Mustalähteellä, joka nimensä mukaisesti näyttää pulppuavan mustaa vettä ja jonka historiaan kätkeytyy monia kansanparannukseen liittyviä tarinoita. Mervi Rönkä ja Jouni Piirainen ovat kylän kantavia voimia nuorisoseurassa ja nyt ryhtyneet myös yrittäjiksi.
”kylissä voi tehdä mitä vaan!” Mervi Rönkä
tuovilanlahti3.webnode.fi
Määrätietoisesti matkailukyläksi Nyt kylällä on kasassa pienyrittäjien verkosto, joka puhaltaa yhteen hiileen. Kiinteistöt Kalapuro, Vanha makasiini, Ahola, Osula ja Wanha Tietola tarjoavat yrittäjyyteen uusia mahdollisuuksia, joita aktiivinen Nuorisoseura tukee. Matkailutoimintoja kehitetään nyt maaseutuohjelman rahoittamalla yritysryhmähankkeella, jonka koordinoijana toimii ProAgria. Hanketuki on 75 % ja mukana on 8 pienyritystä. Hankkeen kautta yrittäjät saavat tukea tuotteistamiseen, markkinointiin ja someen liittyviin toimintoihin sekä kansainvälistymiseen. Tuovilanlahdesta rakennetaan kansainvälisesti tunnettua matkailukylää, jossa on erilaisia aktiviteetteja, ohjelma- ja majoituspalveluja ympäri vuoden, ja satama, jossa toimisi vierasvenelaituri laivamatkailun ohessa.
Wanha Tietola on entinen kyläkoulu, jossa toimii 6-henkisen lapsiperheen pyörittämä pieni perheyritys pitopalveluineen. Pihapiirissä on myös koulumuseo, kesäkahvila anniskeluoikeuksin sekä pihaleirintäalue telttailijoille ja karavaanareille.
www.wanhatietola.fi
”Hyvää kylvämällä hyvä kasvaa.”
Korkeakoski on Tuovilanlahden tunnetuin luontokohde. Tämä Suomen korkein vapaana virtaava vesiputous on saanut ympärilleen luonnonsuojelualueen vuonna 1947, joka viime vuosien saatossa on kasvanut edelleen. Korkeakoski oli aikoinaan merkittävä alueen vesivoimankin suhteen, siitä kertoo koskessa makaavat 2 myllynkiveä. Korkeakosken luonnonsuojelualueella kiertää vaativa luontopolku, Kanjoninkierros, jonka päätepisteestä pääsee kylänraitille. Parkkipaikalla toimii kesäkahvila yrittäjävetoisesti.
”hyvillä rakenteilla saadaan luonto säilymään lähes koskemattomana ja silti kävijöiden tavoitettavana” opintoretkeläinen
URAJÄRVI Asikkalassa Urajärvi on 200 asukkaan kylä Päijät-Hämeessä Asikkalan ja Heinolan rajalla, josta on hujaus Lahti-Helsinki moottoritielle. Kylän väkiluku moninkertaistuu kesäisin. Vapaa-ajanasukkaista moni asustelee myös vuoden ympäri. Urajärven kyläyhdistyksen lisäksi kylällä toimii 7 muuta yhdistystä tai seuraa.
Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä kylälehti RUTA-URA innostaa kyläläisiä osallistumaan, nyt jo 16 vuoden ajan. Kylälehti rahoitetaan mainoksin ja samalla se välittää tietoa, mitä palveluja lähialueelta löytyy. Lisäksi kylällä tiedotetaan netin ja mobiilin kautta eli tekstiviestipalvelu tavoittaa noin 200 henkilöä. Urajärvi palkittiin Päijät-Hämeen vuoden kylänä 2018, jo toisen kerran. Ensimmäinen huomionosoitus tuli 2004 aktiivisesta asukashankinnasta mm. kylän tonttipörssi ja kyläasumisen messut, jotka toteutettiin Leader-hankkeena kahden muun kylän ja Asikkalan kunnan kanssa. Silloin saatiin kunta hankkimaan maata kylältä ja myymään rakennuspaikkoja. Uusia taloja nousi yli kymmenen. Tämä vahvisti kylää ja koulun oppilasmäärää. Kyläyhdistys järjestää perinteisesti kesäpäivän Urajärven kartanolla heinäkuusssa. Kylän ranta, Talassaari, on puhdasvetisen Urajärven rannalla ja kunnostamiseksi on suunnitteilla Leader-hanke. Avoimet Kylät 2019 -päivänä Urajärvi oli mukana Päijät-Hämeen kylien järjestämässä kylärallissa, joka toi kylille monenlaisia seurueita suorittamaan tehtäviä rastipisteillä mobiilisovelluksen kanssa. Kyläyhdistys toimii kylän kokoavana voimana ja on ollut Kartanoteatterin, joka nyt toimii nuorisoseuran alla, ja USKO-kylätaloosuuskunnan aloitteellisena käynnistäjänä.
www.urajarvi.fi
Kevytväylä 313ry Vääksy- Vierumäki Maantien 313 Vääksy-Vierumäki turvallisuuden puute kokosi kansanliikkeen kevyt väylän saamiseksi ja toteuttamiseksi uudella tavalla. Oli järjestäydyttävä ja perustettiin yhdistys Kevytväylä 313 ry, joka järjestää varainkeräystempauksia ja neuvottelee yhteistyötahoja. Asikkalan kunta maksoi tiesuunnitelman. Yrityksiä ja yhdistyksiä on lupautunut talkoisiin monin eri tavoin noin 65.
FB Turvallinen Vääksy-Vierumäki-baana
USKO - kylätalo entisellä koululla Urajärven seudun kouluosuuskunta USKO perustettiin 2017 ylläpitämään ja kehittämään vanhaa Urajärven koulua. Koulu lopetti toimintansa pari vuotta aiemmin: oppilasmäärä oli vähentynyt ja huhu homekoulusta pelästytti osan vanhemmista. Kyläyhdistys vuokrasi koulua pari vuotta kunnes se ostettiin kunnalta 4000 eurolla. Kauppaan kuului samalla tontilla oleva purkukuntoinen rivitalo, joka luvattiin joskus purkaa. Nyt talkooilla on kuitenkin rivitaloa remontoitua mm. ulkovuoraus ja katto uusittu. Neljästä asunnosta tulee vuokratuloja. Kylätalon remonttiin on Leader-hanke (80 000 e) jolla on jo rempattu saunatilat ja menossa lämpö- ja käyttövesiremontti. Näin saadaan kallista öljylämmitystä pienennettyä. USKOssa on mahdollista järjestää monenlaista mutta nyt ovat voimat menneet remppatalkoisiin. Talvikaudella on naisten jumppa ja Kartanoteatterin harjoitukset. USKO toimii yhdistysten kokouspaikkkana periaatteella, kaikki maksavat vuokraa. Tiloja voi kuka vain vuokrata erilaisiin tarkoituksiin ajatuksella "kun tarvitset erittäin toimivaa tilaa niin täs meil on sellainen” Osuuskuntaan kuuluvat kaikki kylällä toimivat yhdistykset sekä muutama henkilöjäsen. Päädyttiin osuuskuntamalliin, koska näin saatiin kaikki kylän yhdistykset mukaan, eikä kukaan yhdistys saa yksin vastuulleen isoa taloudellista satsausta. Vuokralaiset tykkäävät hoitaa ja laittaa pihaa sekä osallistuvat myös talkoisiin. Aaro Moilanen, kyläyhdistyksen pj ja Päivi Heinonen USKOn pj esittelivät toimintaa herkullisen perunamuusin ja hirvikäristysksen lomassa. Aaro peräänkuulutti tapahtumaideaa, jonka avulla saataisiin USKOlle kerättyä varoja. Mietintään jäi, voisiko se olla tervahauta… Rengon Kaloisilla tervahauta keräsi 2000-päisen yleisön.
urajarvenusko.blogspot.com
”osuuskuntatoiminta on malli, jolla voi yhdistää eri toimijoiden ehkä tulehtuneetkin välit” opintoretkeläinen
URAJÄRVEN KARTANO Urajärven Kartanon Ystävät –yhdistys ylläpitää Urajärven kartanon museotoimintaa ja muita alueen toimintoja. Urajärven rannalla sijaitseva Urajärven kartano kuului lähes 250 vuotta aateliselle von Heideman -suvulle. Viimeiset suvun edustajat olivat naimattomat sisarukset Lilly (1849 – 1917) ja Hugo (1851 – 1915) von Heideman. He testamenttasivat kotinsa ylläpidettäväksi kartanomuseona kuolemansa jälkeen. Suomen Muinaismuistoyhdistys avasi kartanon museona vuonna 1928. Se luovutti kartanomuseon valtiolle eli Museovirastolle 1986. Museoviraston säästötoimien seurauksena kartano suljettiin 2015 kyläläisten monista vetoomuksista huolimatta. Juuri oli toteutettu täydellinen restaurointi. Kartano on hyvin monelle niin kyläläiselle, kesäasukkaalle kuin muullekin rakas ja tärkeä, joten yksissä tuumin perustettiin yhdistys: Urajärven Kartanon Ystävät.
Jäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja tuilla pidetään kartano avoinna ja opastukset käynnissä ainakin kesäaikaan. Oppaat ovat kehittäneet erilaisia teemaopastuksia ja kartanon alueella järjestetään myös tapahtumia ja kulttuuritilaisuksia. Uutta on kartanokoulu ja erilaiset työpajat ryhmille. Myös saunaa ja suotuvenettä vuokrataan. Pihapiirissä toimii yrittäjävetoinen kartanokahvila Lilli & Hugo, joka on auki kesäisin ja muulloin tilauksesta. Yrittäjä hoitaa rantasaunan ja 50-lukuhenkisen majoitusmökin vuokrausta. Myös upea puistokokonaisuus kuuluu museoalueen nähtävyyksiin, sinne voi poiketa omatoimisesti. Urajärven Kartanoteatteri toimii kartanon pihamaalla, nuorisoseuran alla. Teatteria oli 2015 käynnistämässä Päijät-Hämeen kylien silloinen kyläasiamies Timo Taulo Yhdessä tulevaan -yhteistyöhankkeessa. Ensimmäinen esityskausi oli menestys. Kappaleena oli Valkea kuin uni - kartanon historiasta Elisabet Ahon kirjoittamaan romaaniin perustuva kantaesitys. Kyläläiset tukevat Kartano Teatteria talkootyöllä järjestäen pysäköinnin ohjausta teatteriesitysten yhteydessä.
urajarvenkartanonystavat.fi ”rohkeutta ja tarinankerronnan taitoja”
Tutustuimme kartanomuseoon ja Muistojen hiljaiseen taloon museo-opas Silja Viikilän kertoessa kartanon tarinaa ja kummitustarinoita niiden tapahtumapaikoilla.
Matkalaisten mietteitä koko reissusta ” heräsin uudella tavalla ”Koko retkeltä jäi hyvä maku mieleen ja kieleen, kyläläiset olivat ajattelemaan kylätoimintaa” niin ystävällisiä , energisiä, ja rehellisen tuntuisia. Myös yhteistyö tuntui heillä sujuvan esimerkillisesti. Kaikki toimivat yhdessä jolloin voi vain hyvää tulla. Lieder-rahoituksen turvin joka kylässä on saatu aikaan vaikka mitä.” ”Innostusta ja uskoa, että toivoa kannattaa ylläpitää kylätoiminnassa” ”Mukava matkaseura. Onnistumisten ja epäonnistumistenkin jakaminen.” ” Matkamme oli hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeää olisi tavata paitsi koulutuksen ja kokemuksen merkeissä niin yhteisissä riennoissa.” ”Pöljäläisiltä mallia ottaen rakennetaan kyliin reitit opasteineen ja tauluineen, koulutetaan kyläoppaat tarinoihin perehdyttämällä. Materiaaleista kunnon trailerit matkanjärjestäjille. Yhteistyökumppaneina voisivat olla matkanjärjestäjien lisäksi vaikkapa kansalaisopistot, kuntien matkailutoimet ja kulttuuriyhdistykset, MTKn paikallisyhdistykset jne. Jos on kylällä satama, niin höyrylaivat seilaamaan, ellei niin bussit kulkevat...”
”Mihin lähdemme seuraavaksi?”