Page 1

H2 HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGA

Ensi kertaa

SIRKUKSeSSA Mit채 kaikkea onkaan

nAURU H2 testaa

PIRISteet koko_lehti.indd 1

012009

Ihana val o

1

17.3.2009 17:14:47


HelGAlAISten JÄSeneDUt PORVOOn OPISKeLIJAeTUUdeT heLGAn KORTILLA KOKOnhALLI Liikuntasalin harjoitusvuoro -20% vahvistetusta normihinnasta. WAhLGRenS opiskelijaystävälliset hinnat juomissa sekä tietokoneita vapaaseen käyttöön. neVAdA opiskelijaystävälliset hinnat juomissa sekä biljardipöydän käyttö puoleen hintaan.

FILLARIKELLARI TARJOAA HELGAN JÄSENILLE

-10%

nORMAALIhInTAISISTA TUOTTeISTA MYYMÄlÄ Annankatu 19, 00120 HELSINKI PUH (09) 6122 100

MUSTAPöRSSI PORVOO Kolminkertaiset plussapisteet kaikista ostoksista. PORVOOn LUKKOSePÄT -20% polkupyöränlukkojen ja riippulukkojen hinnasta sekä abloy classic avaimet hintaan 4,50€ Kampaamo sekä muita etuuksia tulossa! Lisätietoja / For more information Jan Gisler / porvoo@helga.fi

ke ja to klo 22-24 OPISKELIJAKORTILLA SISÄÄn narikan Hinnalla (2 €) OLUT JA SIIdeRI KOKO ILLAn

1€

(Ei koske erikoisiltoja)

Annankatu 32, 00100 helsinki - Puh (09) 6855 0300

2

koko_lehti.indd 2

17.3.2009 17:14:48


PÄÄKIRJOITUS

Vastavirtaan

Viime vuonna nousivat sekä tulorajat että opintotuki. Tämän vuoden alusta puolison tulot eivät ole enää vaikuttaneet opintotuen asumislisään. Asioissa on toki edelleen parantamisen varaa, mutta nyt jos koskaan olisi sopiva hetki olla tyytyväinen edes hetken aikaa. Välillä tuntuu, että opiskelijoiden etuja pimitetään. Ainakin tiedot ovat usein vaikeaselkoisia ja hankalasti saatavilla. Kun kuulimme, että puolison tulojen vaikutus asumislisään loppuu, kerroimme asiasta vuokranmaksun kanssa kamppailleelle ystävälle. Hän ei uskonut. Vasta muutaman viikon päästä tieto löytyi Kelan internetsivuilta. Lehtemme tämän numeron teemana on positiivisuus. Kokosimme lehteen kelapelin,

joka kertoo opiskelijoiden eduista. Jos elämä tuntuu potkivan päähän, ota noppa käteen ja lähde pelaamaan. Pelistä löytyy paljon opiskelijan etuja, joita ei usein tule edes ajatelleeksi. Lehdessä on myös juttu yhdestä Suomen parjatuimmasta naisesta, joka negatiivisesta palautteesta huolimatta jaksaa yhä uskoa itseensä. Itseluottamusta tältä naiselta ei ainakaan puutu. Käsissäsi oleva H2 haluaa muutoinkin muistuttaa elämän valoisista puolista. Positiivisen asenteen levittämiseen on olemassa erittäin helppo keino – hymy ei maksa mitään. Anni Haakana ja Anna Huuhtanen päätoimittajat

KUVA Heini Alsio

Tämä kevät on ollut täynnä negatiivisia uutisia. On lomautuksia, irtisanomisia ja eläkeikäkiistaa. Opiskelijat lykkäävät valmistumistaan huonon työtilanteen vuoksi. Mekin olemme pohtineet, mihin kouluun tästä jatkaisi, kun toimittajan töitä ei valmistumisen jälkeen taida olla tarjolla. Me opiskelijat olemme erikoistuneet valittamiseen. Jaksamme aina muistuttaa asioista, jotka ovat huonosti: opintotukea saa liian vähän, ammattikorkeakouluopiskelijoilla ei ole terveydenhuoltoa, tulorajat ovat liian pienet, meitä painostetaan valmistumaan nopeasti... Mikään ei kuitenkaan muutu jos muutosta ei vaadita. Jatkuva valittaminen on tuottanut tulosta, sillä opiskelijoiden edut ovat parantuneet.

33

koko_lehti.indd 3

17.3.2009 17:14:49


012009

H2 03

PÄÄKIRJOITUS

05

H2 KASVOT Info ja helpdesk auttavat opiskelijaa ongelmissa.

08

H2 SILMÄ, KORVA & SUU

12

Naurun lyhyt oppimäärä Naurusta on moneksi.

14

Ihana valo H2 tapasi Johanna Tukiaisen.

18

Kelapeli Kaikki opiskelijaedut samassa paketissa.

20

H2 TESTAA Piristeet pinteessä.

23

H2 HARRASTAA Sirkus haastaa ja palkitsee.

26

KOLUMNI Kevät kuplii kaikissa.

27

H2 ABROAD A letter from the Netherlands.

28

Pala Porvoota Opiskelija, harrasta paikallismatkailua!

30

GALLUP H2 looks

31

PUHEENJOHTAJALTA Kuka valvoo etujasi?

33

VASTAAVA Kaikki irti opiskelijaelämästä.

34

Tapahtumakalenteri Lista menoista, joihin opiskelijallakin on varaa.

H2 on HAAGA-HELIAn opiskelijalehti, jota kustantaa opiskelijakunta HELGA. Tekijät ovat pääasiassa HAAGA-HELIAn toimittajaopiskelijoita. Anna Palautetta H2@helga.fi tai etunimi.sukunimi@myy.haaga-helia.fi PÄÄTOIMITTAJAT Anni Haakana, Anna Huuhtanen VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Juho Karhumäki TOIMITUSSIHTEERI Elina Juntunen AD Sanni Saari KUVATOIMITTAJAT Valeria Gasik, Felix Siivonen TAITTAJAT Heini Alsio, Maija Huitu, Kaisa Talola TOIMITTAJAT Jenni Junkala, Jenni Jusslin, Laura Kärppä, Marko-Oskari Lehtonen, Heidi Taina KUVAAJAT JA KUVITTAJAT Teemu Granström, Maria Silvennoinen ISSN 1796-7910, Forssan Kirjapaino Oy 2009 Kannen kuva Teemu Granström

4

koko_lehti.indd 4

17.3.2009 17:14:49


h2 KASVOT OUTI LInnAnTeRÄ On neUVOJAnA JA OPInTOSIhTeeRInÄ OPInTOTOIMISTOn Palvelutiskillä. Hän tietää kaiken, mitä Haaga-Heliassa taPaHtuu. teKStI Anni Haakana KUVAt Felix Siivonen Mikä on tärkein ammattitaitosi? Tilannetaju ja muisti. Tässä työssä pitää osata priorisoida asioita. Välillä puhelin soi, asiakkaat jonottavat ja kadulla joku jää auton alle. Työ on ennalta-arvaamatonta ja kaikki päivät ovat erilaisia. Minkälaisissa asioissa puoleesi käännytään? Olemme löytötavara- ja ensiaputoimisto, reittiopas, kännykänlatauspiste, etsivätoimisto, matkatavarasäilytys, noutotavarapiste ja tarvittaessa ihan mitä vain. Olen yleensä opiskelijan ensimmäinen kontakti ja välitän tietoa. Haluan auttaa kaikissa arjen ongelmissa. Mitä kuuluu työpäivääsi? Tämä on kaksivuorotyötä ja teen yleensä aamuvuoroja. Avaan toimiston kahdeksalta, kuittaan saapuvan postin ja käynnistän päivän tilaisuudet. Yleensä etsin kadonneita opettajia ja metsästän tyhjiä luokkahuonei-

ta. Tavallista rutiinia ovat opintosuoritusotteiden ja opiskelutodistusten antaminen sekä matkakorttialennusten myöntäminen. Mikä on ikävinä työssäsi? Uusintakokeiden hallinnointi on inhottavaa, ja USB-tikkujen omistajien jäljittäminen on riesamme.

Toteutunut unelmasi? Valmistuin vuoden vaihteessa puutarhamestariksi ruotsinkielisestä koulusta. Minulla on pieni firma, Viherambulanssi. Työhön kuuluu pihasuunnittelua, puutarhan kunnostusta ja kukkamultien vaihtoa. Se on hyvä harrastus työn ohessa.

Mikä piristää työpäivääsi? Hyvin käyttäytyvät ihmiset: hyvät huomenet, hymyt ja kiitokset. Opiskelijat osaavat käyttäytyä, mutta aikuisilla on paljon parannettavaa. Meille jokainen asiakas on yhtä tärkeä, emmekä pidä etuilijoista.

Mikä saa sinut iloiseksi? Opiskelijoiden edistyminen ja menestyminen. On ihanaa työskennellä fiksujen ihmisten kanssa! Tässä oppii tuntemaan oppilaita ja he tulevat kertomaan meille onnistumisistaan. Jouluna liikutuin, kun opiskelijat toivat meille pipareita ja joulukortteja.

Hauskin työmuistosi? Kerran minulta kysyttiin kuinka korkea Pasilan toimipiste on. Kysyjä oli ostanut viljasiilon ja häntä kiinnosti tietää mahtuuko se rakennukseen. Laskeskelin, että tässä on yhdeksän maan päällä olevaa kerrosta ja arvioin korkeudeksi 38 metriä.

Mitä haluat sanoa opiskelijoille? Nukkukaa riittävästi ja muistakaa tehdä kaikkea kohtuudella. Opiskelijat vaikuttavat usein väsyneiltä ja stressaantuneilta. Heidän on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kyllä työelämä opettaa ja ykköselläkin pääsee läpi.

Opintosihteeri auttaa

ARJen OnGelMISSA

55

koko_lehti.indd 5

17.3.2009 17:14:50


h2 KASVOT Pauli riikonen, 22, tyÖskentelee HelPdeskissä Pc-asiantuntijana. teKStI Anni Haakana KUVA Felix Siivonen Mitä työhösi kuuluu? Asennan ja toimitan kannettavia koneita henkilökunnalle. Lisäksi päivystän pari iltaa viikossa Helpdeskissä, jolloin työt ovat sekalaisia tukipyyntöjä. Toisinaan tutut ihmiset tarttuvat käytävällä hihasta oli ongelma sitten mikä tahansa. Mikä yllättäisi sinut? Jos joku isoimmista projekteista toimisi kerrasta kunnolla, niin se kummastuttaisi. Mitä kaikkea Helpdesk tekee? Autamme koulumme opiskelijoita ja henkilökuntaa tietotekniikkaongelmissa sekä sähköpostitse että puhelimitse. Vastaamme myös AV-puoleen liittyviin kysymyksiin. Olemme osa HAAGA-HELIAn it-palvelua, jonka vastuulla on muun muassa koulun kaikki 2500 työasemaa. Tyhmin asia, mitä sinulta on kysytty? Oli kysymys mikä tahansa, se ei ole tyhmä,

jos se vaivaa kysyjää. Ennen yhteydenottoa kannattaa kuitenkin etsiä vastausta it-palvelujen verkkosivulta. Sieltä löytyy paljon ohjeita yleisimpiin kysymyksiin. Mikä on tärkein ammattitaitosi? Työhöni kuuluu paljon asiakaspalvelua. Kohteliaisuus ja rauhallisuus ovat työssäni tärkeitä. Teen todella monipuolisia hommia ja opin jatkuvasti uutta. Mikä ärsyttää? Helpdesk-työssä minua harmittavat sellaiset asiakkaat, jotka eivät ymmärrä, millaisia laitteita tietokoneet ovat. Kaikki ei valitettavasti aina onnistu sormia napsauttamalla. Mikä piristää työpäivääsi? Fiksusti käyttäytyvät ihmiset, mukavat asiakkaat ja kiitokset piristävät aina. Miten päädyit töihin HAAGA-HELIAan? Opiskelen Metropoliassa tietoverkkoja. Vii-

me keväänä löysin Jobstepistä työpaikkailmoituksen, jossa HAAGA-HELIAan etsittiin it-harjoittelijaa. Opettelin kesän aikana talon tavoille ja päivitin esimerkiksi tietokoneita Windows Vistaan. Syksyllä jatkoin osa-aikaisena opiskelun ohessa ja sillä tiellä olen edelleen. Mitä teet vapaa-ajallasi? Pelaan tennistä, käyn salilla ja soitan pianoa. Tuohon listaan täytyy vielä lisätä tietokoneiden kanssa pelehtiminen. Onko sinulla paheita? No, ehkä pizza ja lavallinen Batterya päivässä. Mitä haluat sanoa HAAGA-HELIAn opiskelijoille? Jos mukavalla ja nätillä opiskelijalla on ongelmia tietokoneensa kanssa, voi aina ottaa yhteyttä osoitteeseen helpdesk@haaga-helia.fi. Muitakin autan, jos ehdin.

Helpdesk

PelAStAA PUlAStA

6

koko_lehti.indd 6

17.3.2009 17:14:51


ilmoitus

H2

Tule tekemään elämäsi juttu! Aikakauslehti, jota parhaillaan luet, kuuluu Suomen opiskelijalehtien kärkijoukkoon. Me, jotka lehteä teemme, olemme sitä mieltä, että se on maamme paras ja mielenkiintoisin, tietenkin.

Myös sinulla on loistava mahdollisuus päästä tekemään lehteä ja elämäsi juttua: ainoa mukaanpääsyvaatimus on, että olet HAAGAHELIAn opiskelija.

Työtä on tarjolla kirjoittajille, valokuvaajille, kuvittajille ja taittajille, eikä aikaisempaa kokemusta tarvita. Palkkio työstä maksetaan opintopisteinä, ja päälle tulee vielä liuta muita etuja, kuten hervottoman hauskat (lue: kaoottiset) ideointipalaverit yhdistettynä luovaan tiedonhankintaan, mielenkiintoiset haastattelu- ja kuvaussessiot poikkeuksellisen persoonallisten (lue: omituisten) henkilöiden kanssa ja moneen suuntaan joustavat työajat (lue: deadline hengittää niskaan). Bonusta on tiedossa jokaiselle: se on se suloinen onnistumisen tunne, joka vyöryy päälle, kun näkee kirjoittamansa tekstin tai ottamansa/piirtämänsä kuvan tai suunnittelemansa visuaalisen ulkoasun painettuna lehden sivulla (ja voi näyttää sitä muille)! Toimituksen muodostavat journalismin koulutusohjelman tuottamien lehdentekokurssien opiskelijat. Ilmoittautuminen ensi syksyn toimituskuntaan alkaa jo tänä keväänä. Lisää tietoa tämän lehden seuraavassa numerossa. Tarkkaile postiasi ja ympäristöäsi... Katso opintojaksot Lehtijutun toteuttaminen ja H2-lehden toimitus.

7

koko_lehti.indd 7

17.3.2009 17:14:51


Kulman takana odottavaan kuumaan bikinikauteen valmistautuessa asianmukaista energiansaantia ei pidä unohtaa. Kakut eivät ehkä koskaan ole täysin kalorittomia, mutta kevyet ainekset ovat puoli voittoa.

u k k a k t ä v e k n e n i a t Kel teKStI JA KUVA Heidi Taina

DIY: Kierrätyskorut

Pohjaan: 200 g Digestive-keksejä 75 g voita tai margariinia Täytteeksi: 1,5 dl sokeria 2 tl vanilliinisokeria 4 dl rasvatonta piimää 2 dl kevytvispikermaa 3 rkl sitruunanmehua 6 liivatelehteä Pinnalle: 2 prk mangososetta Sekoita hienonnetut keksit ja sulatettu voi. Painele irtopohjavuokaan. Liota liivatelehtiä noin 5 minuuttia kylmässä vedessä. Vaahdota kerma ja sekoita se piimän ja sokerin kanssa. Purista vesi liivatelehdistä ja sulata ne lähes kiehuvaan sitruunamehuun. Sekoita jäähtynyt liivate piimäkermaseokseen ja kaada vuokaan. Anna hyytyä kylmässä 3-4 tuntia. Levitä päälle mangosose.

Do it yourself. Metalliset pullonkorkit, tietokoneen näppäimet, Afrikan tähden pelinappulat, Lego-palikat – kaikki nämä ovat potentiaalisia materiaaleja persoonallisiin koruihin. Unohda tylsät puu- ja kivihelmet. Itse tehdyt korut kelpaavat niin yhteiskunnallisesti tiedostavalle kierrättäjälle kuin muodista innostuneelle vaatefanaatikolle. Voit vaikka yllättää sukulaistädin tuunaamalla hänen nuoruuteensa viittaavan esineen koruksi. Opiskelijabudjetti kiittää. Kierrätyskoruja tehdessäsi tarvitset vain mielikuvitusta. Voit käyttää kaikkea, mihin saa tehtyä reiän. Paina neulalla reikä esimerkiksi Barbien korkokengän yläosaan ja pujota reiästä korvakorukoukku. Korvakorukoukkuja saa muutamalla eurolla askartelu- ja koruliikkeistä. Myös rautakaupasta löytyy paljon potentiaalisia korutarvikkeita. teKStI Laura Kärppä KUVAt Laura Kärppä & Raila Hjort

8

koko_lehti.indd 8

17.3.2009 17:14:52


SILMÄ, KORVA & SUU

Tee hetkestä teehetki Kevät on rauhoittumisen ja uudistumisen aikaa. Joidenkin ajatukset nollaa musiikki, toisten autuus on joogassa. Ellei tasapainoa löydy näiden välistäkään, omaa tietään voi japanilaisten tavoin etsiä vihreästä teestä. Teen tie, Chadô, on elämänoppi jokaisen ihmisen ja hetken kunnioittamisesta. Teetaiteella on voimakas esteettinen merkitys ja se pyrkii tyydyttämään sisäisen rauhan tarpeen. Chadôn filosofia tiivistyy harmoniaan, kunnioitukseen, puhtauteen ja tyyneyteen. Oppiminen ja ymmärtäminen ovat teen tien kulkijalle elämän pituinen työ. Teehuonetta verrataan ihmismieleen: molempiin tulisi mahtua ympäröivä maailma. Chadô – Teen tie, Sinebrychoffin taidemuseossa (Bulevardi 40) 28.6. asti. Teksti Heidi Taina kuva alkuperäisteos Eizan Kikugawa, kuvannut Arja Orbinski

Markkinahumussa on rahaa, mutta kirsikkapuun alla on rauhaa” (japanilainen sananlasku)

Leppoista vähän

Stressaako opiskelijaelämä? Väsyttääkö jatkuva kiire? Ehkä on aika hidastaa hieman. Hitausliike on 2000-luvulla maailmalla levinnyt ajattelutapa, jonka mukaan asioita kannattaa tehdä rauhallisesti ja hitaalla tempolla. Se on vastaisku kiireelle, infoähkylle, metelille ja jatkuvasti saatavilla olemiselle.

Kopomaan kirja antaa vinkkejä arkipäivän ratkaisujen kyseenalaistamiseen ja muutoksen tekemiseen. Kirjassa pureudutaan muun muassa joogaan, ajan ja tilan hallintaan sekä rentoon opiskeluun ja työntekoon.

Timo Kopomaa tarjoaa kirjassaan Leppoistamisen tekniikat keinoja hidastaa elämän tahtia ja olemaan välillä jouten. Leppoistaminen ei kuitenkaan tarkoita velttoilua: asioita voi tehdä rauhallisesti ja samalla ottaa koko elämän hieman rennommin.

Kaiken kaikkiaan leppoistaminen on oman elämänrytmin etsimistä ja harmonian tavoittelua. Parhaiten se sopii niille, joiden kalenteri on aina liian täynnä.

Leppoistaminen lisää tehokkuutta. Perustyöt tulevat paremmin tehdyiksi, kun vähennetään kokouksia, kissanristiäisiä, aikataulujen kanssa sähläämistä sekä muuta hössötystä.

Timo Kopomaa: Leppoistamisen tekniikat, Like 2008

TEKSTI Anna Huuhtanen kuva Like

9

koko_lehti.indd 9

17.3.2009 17:14:52


5

Opinnäytetyöt TOP

OPInnÄyTeTyön AIheen KeKSIMInen SAATTAA TUOTTAA PÄÄnVAIVAA. nÄISTÄ OPISKeLIJOIden AIheISTA VOI OLLA APUA. Suomalainen design: Mari Laiti tarkasteli Aarikka-brändin imagoa johdon assistentti- ja kielten koulutusohjelmassa vuonna 2001.

Valtion johdon arviointia: Seija Korhonen perehtyi valtion ylimpien tehtävien vaativuuden arviointiin tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetyössä vuonna 2003. Dallaspullia ja Runebergin torttuja: Restonomiksi valmistunut Susanna Peltonen selvitti klassikkotuotteiden merkitystä Helsingin konditorioissa vuonna 2005.

Kuorokuvia: Aura Linnapuomi perehtyi Grex Musicus -kuoron yritysasiakkaita koskevan kuorokuvaohjelman suunnitteluun vuonna 2003.

Oma lehti: Viestinnän koulutusohjelman opiskelijat Tuuti Piippo, Markus Haapamäki ja Marko-Oskari Lehtonen perustivat viime syksynä Tuhti-lehden.

teKStI Jenni Jusslin

Rakkaat mummolajit Kuntosalit ovat kalliita, eivätkä opiskelijat tunnetusti kylve rahoissaan. Siitä huolimatta pitäisi liikkua, jotta jaksaisi arjessa. Mistä ratkaisu? Sauvakävelystä ja vesijuoksusta, mummojen puoli-ilmaisista teholajeista! Vesijuoksuvyön saa omakseen parhaimmillaan alle kympillä. Se kestääkin seuraavalle sukupolvelle saakka. Kunnalliset uimahallit maksavat pari euroa, ja kaupanpäällisiksi pääsee saunaan vetreyttämään lihaksiaan.

Rahantarkka opiskelija säästää porskuttamalla kesäisin uimarannoilla. Kävelysauvat maksavat alle kaksi kymppiä, ja vesijuoksuvyön tavoin niidenkin käyttöikä on pitkä. Ei ole toista joka säälle sopivaa liikuntavälinettä, jota voi käyttää milloin vain, missä vain. Näyttöpäätteillä jumiutuneet hartiat vetreytyvät samalla kun kunto kohenee ja hapenottokyky paranee.

TUNNUSTA SINÄKIN SISÄINEN MUMMOSI! teKStI Jenni Jusslin KUVItUS Valeria Gasik

10

koko_lehti.indd 10

17.3.2009 17:14:53


SILMÄ, KORVA & SUU

Taivaalle valkein siivin Haaveiletko lentämisestä? Jos yksityislentäjän lupakirjan hinta hirvittää, mutta taivaalle olisi päästävä, on purjelento hyvä vaihtoehto. Purjelentokoneessa ei ole lainkaan moottoria, vaan se hinataan taivaalle toisen koneen avulla. Lentäminen perustuu liitämiseen pitkien siipien avulla ja korkeuden keräämiseen nostavissa ilmavirtauksissa, termiikeissä. Kouluhuolet unohtuvat varmasti, kun pääsee liitämään pitkiä matkalentoja huikeisiin maisemiin lintujen keskelle vain tuulen suhina korvissa. Kevään kurssit ovat juuri käynnistymässä ja kesän intensiivikurssit odottavat ilmoittautujia. Lisätietoja lajista ja kursseista Suomen Ilmailuliiton sivuilta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/ purjelento tai www.rayskala.com. Lajia voi seurata myös paikan päältä ensi kesänä Suomessa järjestettävissä nuorten MM-kilpailuissa. teKStI Maria Silvennoinen KUVA Kai Mönkkönen

Mikä on yli 100-vuotias ja antaa yhä palaa? Tietenkin Livermoren paloaseman hehkulamppu! Tiukasti katosta roikkuva tekniikka-ajan valoihme on palanut taukoamatta vuodesta 1901. Hehkulamppu on kotiosavaltionsa Californiankin ulkopuolella meriittejä niitannut kuuluisuus, kiitos visuaalisesti upean verkkosivunsa. Centennialbulb.org-sivulla on roppakaupalla trivial-tietoa vanhuksen elinkaaresta sekä mainittava kokoelma ansaittuja diplomeja. Mielenkiintoisinta on kuitenkin pieni ja addiktoiva, kymmenen sekunnin välein päivittyvä web-kuva. Vieläkin palaa. Ja vieläkin. Ja vieläkin. http://www.centennialbulb.org teKStI Valeria Gasik

11

koko_lehti.indd 11

17.3.2009 17:14:53


n u r u a N lYHYt OPPIMÄÄRÄ nAURUSTA On MOneKSI. Se On KeInO ILMAISTA TUnTeITA, hARRASTUS, TARTTUVA TAUTI JA JOPA MATKAKOhde. teKStI Sanni Saari KUVItUS Valeria Gasik

En���m�i�e� n���u�

N����� �����tt�j�

N��r�tt�v� �u�i�u�

Olemme perineet naurun esivanhemmiltamme, jotka taistelivat luonnonvoimien ja petojen kanssa. He rentouttivat elimistönsä automaattisella naurureaktiolla uhkaavien tilanteiden jälkeen. Sama reaktio käynnisti myös kamppailussa lamaantuneen immuunijärjestelmän. Nykyihminen käyttää naurua samalla tavoin jännitystilanteiden laukaisemiseen.

Nauru on refleksi, joka aktivoi sympaattista eli ei-tahdonalaista hermostoamme. Hermoston aktivoituessa vapautuu kahta välittäjäainetta, adrenaliinia ja noradrenaliinia, joista jälkimmäinen välittää mielihyvää. Kun sympaattinen hermostomme aktivoituu, ihokarvamme nousevat pystyyn, punastumme ja saatamme jopa tirauttaa muutaman kyynelen.

Miksi itseään ei voi kutittaa? Jos kutitusnauru olisi refleksi hermopäiden ärsytyksestä, sen pitäisi onnistua. Mutta eipä onnistu. San Diegon yliopistossa on jopa rakennettu koje, jolla voi kutitella itseään ja seurata siitä syntyviä reaktioita. Mutta kun ei kutita. Kutitusnaurun aikaansaamiseksi vaaditaan aina kaksi ihmistä. Sen saa aikaan kahden ihmisen välinen jännite ja yllätyksellisyys. Oikein kutittavan kutituksen täytyy olla vaarallisen ennustamatonta ja vaikeasti hallittavaa.

� � � . . � � . . � � . �� .

12

koko_lehti.indd 12

17.3.2009 17:14:55


TIESITKö, ETTÄ JO PARIN MINUUTIN NAURU VASTAA 45 MINUUTIN TÄyDELLISTÄ RENTOUTUMISTA?

M����m�i�i� n����j�

N���� t�rt���

Seurassa nauru tarttuu herkästi ja voi joskus äityä jopa epidemiaksi. Vuonna 1962 itäafrikkalaisen Tanganyikan valtasi nauruepidemia. Koulutytöt innostuivat nauramaan niin kovasti, että parin viikon kuluttua koulu jouduttiin sulkemaan. Kotiin lähetetyt tytöt levittivät naurutartuntaa lähiyhteisöihin ja lisää kouluja suljettiin. Nauru tarttui lähisuhteiden kautta ja naisilla oli niitä miehiä enemmän. Miespuoliset henkilöt osoittautuivat lähes immuuneiksi nauruepidemialle. Tyttöjen naurunpuuska ei loppunut lyhyeen, vaan epidemia kesti puoli vuotta.

K��n�tta� n��ra�

Ranskalainen neurologi Henri Rubinstein on listannut naurun terveydellisiä vaikutuksia. Nauraessa: - keuhkot puhdistuvat ja vahvistuvat - aineenvaihdunta ja ruoansulatus vilkastuvat - vatsalihakset ja sydänlihas vahvistuvat - elimistön kuona-aineet saavat kyytiä, joten nauru toimii luonnollisena laihdutuslääkkeenä - jännitys, viha, pelko ja epävarmuus lievittyvät - ihminen rentoutuu ja säryt hellittävät

N���u� ����ist�

Kaikilla tuntuu olevan mielipiteensä valmiiksi nauretuista tv-ohjelmista. 50-luvulla televisiokomedioiden käsikirjoittajat alkoivat paikata studioyleisön puutetta äänitetyillä naurunpurskahduksilla. Yksi tuon ajan suosituimmista purkkinauretuista tilannekomedioista oli I love Lucy. Televisiotuottajat olivat ymmärtäneet tarttuvan naurun tärkeyden ja sen, kuinka vaikea sitä on vastustaa. Radiokomiikan tuottajat olivat keksineet saman 30 vuotta aiemmin. Ilmiö jakaa mielipiteitä; toukokuussa 1999 Time-lehti listasi purkkinaurun yhdeksi vuosisadan huonoimmista keksinnöistä. Tällä ihastuttavan vihastuttavalla keksinnöllä on juuret syvällä historiassa, eivätkä 50-luvun tv-sarjat ole yksinään syyllisiä. Jo ennen ajanlaskumme alkua parhaasta komediasta kilpailleet käsikirjoittajat olivat palkanneet Ateenan Dionysiuksen areenalle naurajia. Naurajien tehtävänä oli houkutella muuta yleisöä mukaan nauramaan.

Nauraa voi monilla eri tavoilla, tilanteesta riippuen. Tässä esimerkkejä muutamista naurutyyleistä. Vallaton nauru on naurun puhtain ja viattomin muoto. Vallaton nauru ei sisällä keskinäistä vertailua, kateutta tai kilpailua, siksi se on ominaisinta lapsille. Vapauttava nauru pääsee valloilleen silloin, kun mikään ei hallitse tai kontrolloi elämäämme. Esimerkiksi työpaikan pikkujoulujen jatkoilla nauru on vapaampaa kuin itse juhlissa. Itselleen nauraminen on taito mikä kannattaa osata, sillä silloin elämästä ei lopu hauskuus. Intiimi nauru on kahden toiselleen läheisen ihmisen välistä naurua. Yhteiset naurut eivät kerro pelkästään naurajien sen hetkisestä suhteesta, vaan niihin liittyy historia ja tulevaisuus. Hermostunut nauru peittää alleen pelon ja stressin tunteet sekä tilanteet, joissa oikeasti tekisi mieli itkeä.

J�oga� n��r���

N����-sa���

Viralliselta nimeltään Naurun tasavalta. Tämä 13 000 asukkaan saari sijaitsee Tyynellä valtamerellä 3 000 kilometriä Australiasta koilliseen. Kokoa tällä pikkuisella saarella on vain 21 neliökilometriä. Pääkaupunki on Yaren, ja virallisen kielen naurun lisäksi saarella puhutaan myös englantia.

Lähteinä käytetty mm. Daniel Nylund, Naurun monet kasvot (2004-2005), www.hyvaamielta.fi ja www.suomennauru.fi.

Intialainen lääkäri Madan Katarian keksi naurujoogan vuonna 1995. Hän oli perehtynyt työssään naurun positiivisiin vaikutuksiin ja halusi kokeilla teoriaansa myös käytännössä. Hän pyysi paikallisia ihmisiä nauramaan kanssaan puistoon. Naurujoogassa kokoonnutaan ryhmänä nauramaan vuolaasti. Ryhmässä ei kerrota vitsejä, vaan nauruun innostavat erilaiset harjoitteet ja ryhmähenki. Naurujoogasessio aloitetaan virittäytymällä nauruun. Sitten tehdään lyhyitä naurun aktivointiharjoituksia, syvähengityksiä sekä lämmitellään mieltä ja kehoa. Tämän jälkeen ollaan valmiita vapaaseen nauruosioon, eli naurumeditaatioon. Lopuksi on vielä ohjattu syvärentoutus, loppuvenyttely, huudahdukset ja kiitokset. Noin tunnin mittainen sessio lisää luovuutta, oppimiskykyä, sosiaalista kyvykkyyttä, yhteenkuuluvuutta, keskittymiskykyä sekä elämäniloa. Suomessa on kokoonnuttu naureskelemaan vuodesta 2003 lähtien.

13

koko_lehti.indd 13

17.3.2009 17:14:55


14

koko_lehti.indd 14

17.3.2009 17:15:03


TEKSTI Jenni Junkala KUVAT Teemu Granström

Ihana valo 3600 kaveria Facebookissa. Rakastaa satuja vielä 30-vuotiaana. Vasenkätinen. Saa tekstiviestejä Mickey Rourkelta. Piti lapsena kymmenjäsenistä salakerhoa kavereillensa. Luki viimeksi Colin Martinin elämänkertakirjan Welcome to Hell. Tätä kaikkea on Johanna.

K

ännykkäni piippaa taskussa. ”Tulen nyt ilman meikkiä Baker’sin eteen. - Johanna Tukiainen” Vilkuilen levottomasti ympärilleni ja yritän metsästää katseellani kiharapilveä ja näyttävää asua kello viiden ihmisvilinästä Helsingin ydinkeskustassa. Kuluu minuutteja, mutta Johannaa ei näy. Tuolla se nyt on! Hypähdän porrastasanteelta alas ja kävelen katua ylittävää Johannaa vastaan. Hänen vitivalkeat hiuksensa huljuvat pakkastuulessa ja kirkkaanpinkit housut tuntuvat häikäisevän jokaisen vastaantulijan. Kukaan suomalainen ei varmasti tähän aikaan vuodesta ole yhtä ruskettunut kuin tuo nainen. Johannan valkoiset hampaat välkehtivät hänen hymyillessään onnellisen näköisenä. Kun Johannan tapaa, ei uskoisi, että hänen kulunut vuotensa on pitänyt sisällään kansainvälisesti puhuttaneen poliittisen skandaalin keskelle joutumisen, sen seurauksena masennusta ja ahdistusta ja myöhemmin pahanlaatuiseen malariaan sairastumisen tehohoitoineen. Miten ihmeessä pisamaposkinen nainen jaksaa vielä hymyillä? – Siihen on monia eri syitä, miksi olen säilyttänyt positiivisuuteni. Yksi niistä on persoonani. Mä olen saanut meidän isältä hyvän huumorintajun ja olen aina ollut optimistinen ja positiivinen. Olen saanut elää hirveän hyvää elämää, toteuttaa omia unelmiani ja tehdä sellaisia asioita, joista olen haaveillut. Mä olen periaatteessa saanut kaiken, mistä olen unelmoinut. Olen onnekas ihminen. Tämä kaikki auttaa jaksamaan.

15 196 vihamiestä Johanna pomppasi kunnolla julkisuuteen Ilkka Kanerva -tekstiviestikohun aikana vuonna 2008. Pölyn laskeuduttuakin neiti on pysynyt uutisissa vaiherikkaan elämänsä ansiosta. Hän joko ihastuttaa tai vihastuttaa: kultaista keskitietä mielipiteisiin Johannasta ei tunnu löytyvän. Johanna puhuttaa internetin keskustelupalstoilla. Nainen ei ikinä ole oikein itsekään tajunnut, miksi herättää ihmisissä niin suuria tunteita. Johannan jo kuopatun Hymyn julkkisblogin kommenttien joukosta löytyy niin törkeitä kirjotuksia, että toimittajankin posket helottavat niitä lukiessa. Johannassa ihmisten kommentit herättävät ristiriitaisia tunteita.

15

koko_lehti.indd 15

17.3.2009 17:15:09


– Suurin osa niistä huvittaa mua. Mä osaan repiä huumoria myös omasta itsestäni. Kyky nauraa omalle itselleen on monilta ihmisiltä hakusessa. Hyvää huumoria ja hauskaa sarkasmia sisältävien kommenttien ja herjauksen ja ilkeilyn välillä on kuitenkin suuri ero. Sitä ilkeilyä näkee älyttömän paljon. Johannan yksityiseen sähköpostiin tupsahtelee lähinnä positiivista palautetta. Kaikkein ilkeimmät tapaukset eivät yleensä halua lähestyä henkilökohtaisesti vihaamaansa ihmistä. – Joihinkin herjaviesteihin mä olen vastannut. Muutaman mua vihanneen ihmisen kanssa on käynyt niin, että olen tavannut heidät henkilökohtaisesti. Ollaan menty lounaalle yhdessä ja juteltu. Tämän jälkeen näiden ihmisten käsitys musta on muuttunut. Mittaan katseellani uuniperunaa suuhunsa ammentavaa Johannaa: edessäni istuu aivan normaali nainen, naapurin Johanna. Tämä Johanna on kaukana lehtien sivuilla koreilevasta kimallekissasta. Hän vaikuttaa aidolta ja lämpimältä. Kuinka niin moni voi vihata häntä? Johanna arvelee saavansa vihapostia ja lokaa niskaansa, koska ihmisillä on tylsää. On helppoa keskittyä seuraamaan jonkun toisen elämää ja sen tapahtumia. Johanna ei ole ainoa suomalainen naisjulkimo, joka on saanut Matti Meikäläisten vihat niskaansa. Yleisten inhokkien Osaan repiä huumoria listalta löymyös omasta itsestäni. tyy useampikin blondi Kyky nauraa itselleen koheltaja. on monilta ihmisiltä – Se on hakusessa.” ihan tavallinen ilmiö, mutta mä kestän sitä tiettyyn rajaan asti. Nyt on Suomessa rajat ylitetty monin paikoin. Siksi mä olen esimerkiksi tehnyt tutkintapyynnön Facebook-ryhmästä, jonka nimi on Johanna Tukiainen, olet perseestä. Ryhmässä on 15 196 jäsentä. Miten tällaisesta vihan kohteena olemisesta selviää? – Olen päässyt vaikeista asioista yli perheeni tuen avulla. Mulla on mielettömän upea perhe. Meillä on tosi suuri suhdeverkosto ja ystäviä ympäri maailmaa. Myös ystäväpiiri on mulle hirveän tärkeä. Parisuhteet voivat kariutua, mutta ystävyyssuhteet ovat paljon pitkäkestoisempia. Ne voi kestää koko elämän. Mä en oo missään elämäntilanteessa hylännyt ystäviäni.

Korkeampi voima Sairastuttuaan Afrikan reissun jälkiseurauksena malariaan Johanna vietti elämänsä kauheimmat puolitoista kuukautta sairaalassa Helsingissä. Ensin Meilahdessa ja sitten Aurorassa. Sairaalajakson jälkeen Johannan usko vahvistui. – Usko Jumalaan on auttanut mua. Jumala on korkeampi voima, joka johdattaa. Ihminen on pieni ja heikko. – Taannuin sairaalassa pienen lapsen tasolle. En voinut siirtää itseäni sängyssä, eikä mulla ollut lainkaan lihasvoimaa. Kun joutuu täysin muiden armoille, näkee koko elämän uudesta näkökulmasta ja oppii arvostamaan asioita eri tavalla, Johanna selittää ja hipaisee samalla kaulassaan roikkuvaa uskonmerkkiä, kultaista ristiä.

Ei mikään nollakoon leidi Suomalaiset eivät ole tunnettuja pilviä hipovasta itsetunnostaan. Itsensä vähättelyyn kasvetaan pienestä pitäen. Johanna pitää Suomesta ja on ylpeä maastamme. Hän huomauttaa, että Suomi on sentään yksi maailman parhaista maista: täällä ei ole Australian metsäpaloja, Thaimaan tsunameita eikä Kalifornian maanjäristyksiä – kaikki on melko hyvin ja turvallista. Ja ruokakin on hyvää. – Monet ihmiset kärsii syömishäiriöistä. Se, että ihminen voi nauttia elämän iloista, niin kuin esimerkiksi ruoasta, on suuri lahja. Perusasioiden nauttimisesta ei tule puhuttua tarpeeksi. – Jotkut ihmiset ovat luonnostaan nollakokoisia, mutta mä en ole, eikä se haittaa mua. Mä olen onnellinen positiivisena omana itsenäni. Paljon onnellisempi mä olen tällaisena kuin, että laihtuisin tästä nyt ihan luurangoksi.

Johanna rakastaa Hyvää ruokaa, viinejä, ystäviä, matkustelua, leffoja, vaatteita, tanssimista, musiikkia, kirjoja, perhettä, elämää, Jeesusta, terveyttä, rakkautta, elämyksiä, unelmia, glamouria, erotiikkaa, nautintoja, muotia, kauneutta, hymyilyä, shamppanjaa, kuumia vaahtokylpyjä, nukkumista, satiinilakanoita, auringonottoa, iloisia ja sydämellisiä ihmisiä.

16

koko_lehti.indd 16

17.3.2009 17:15:11


Johanna on esiintynyt pienestä pitäen ja itsetunto on karttunut esitysten myötä. Hyvän pohjan terveelle itsetunnolle on rakentanut myös hyvä suhde omaan ruumiiseen. – Vaikka en ole mikään huippumalli ja yli 170 senttiä pitkä, niin mun mielestä ihmisen pitää olla onnellinen sellaisena millaiseksi on syntynyt.

Koukuttava julkisuus Muiden julkisuuden henkilöiden tavoin Johanna myöntää mediasuhteensa olevan ristiriitainen. Medialla on valta tuhota ihmisiä, ja Johanna jos kuka tietää sen. – Media voi tuhota ihmissuhteita, ihmisten poliittisia uria ja avioliittoja. Mä jouduin keskelle pyörremyrskyä tekstiviestikohun aikaan. Kyllä se oli aika rankkaa. Johanna puhuu pelonsekaisin tuntein amerikkalaisesta paparazzi-ilmiöstä. Hän maalailee kauhukuvia siitä, millaista olisi olla maailmanluokan julkkis, esimerkiksi Paris Hilton. – Kun mua ahdistaa jo nytkin. Toisaalta hän myöntää suoraan, ettei täällä keikuta lehdissä ilman omaa tahtoa. Kukaan ei juokse perässä ja vongu juttuja. – Julkisuus on kamalan outo ilmiö. Siihen suhtautuu kaksijakoisesti. Toisaalta se ärsyttää, että kirjotellaan ja vahditaan koko ajan, mutta jos ei kirjotella, niin sekin ärsyttää. – Julkisuuteen jää koukkuun.

KUKA? >> Asuu Helsingin Jollaksessa yhdessä siskonsa Julian kanssa. Toinen asunto Helsingissä Albertinkadulla. >> Perheeseen kuuluvat Ruotsissa asuvat äiti ja isä ja pikkuveli Joel (16) ja pikkusisko Jasmina (20) ja Suomessa asuva pikkusisko Julia (25). >> Opiskellut HAAGA-HELIAn Malmin toimipisteessä aikuispuolella tradenomiksi, mutta keskeyttänyt koulun. Tällä hetkellä Johanna opiskelee merkonomiksi Helsinki Business Collegessa Vallillassa, mutta tulee luultavimmin keskeyttämään koulun. >> Pyörittää Glamour Dolls -tanssiryhmää. Seuraavaksi aikoo kokeilla laulajan uraa yhdessä siskonsa Julian kanssa. >> On näillä näkymin sinkku, ei ainakaan ole yhdessä Tony Halmeen kanssa. >> Tulevaisuudensuunnitelmissa Johannalla on samat haaveet kuin kaikilla muillakin: löytää elämänsä rakkaus, mennä naimisiin ja saada lapsia. >> Kirjoittaa omaa julkkisblogia Seiskan nettisivuille: http://www.seiska.fi/julkkisblogit/johannatukiainen

17

koko_lehti.indd 17

17.3.2009 17:15:12


Asiantuntijana Kelan opintotukiryhmän suunnittelija Hanna Ojanen TEKSTI Heini Alsio KUVITUS Sanni Saari Asumislisä on verotonta tuloa, joka avustaa vuokrakustannuksissa. Se maksetaan kuukausittain tilillesi ja sitä voidaan myöntää kaikille opiskelukuukausille. Asumislisän määrä on 80 prosenttia vuokrasopimuksessa mainituista asumismenoista 252 euroon saakka. Enimmäismäärä on 201,60 euroa kuukaudessa.

On aika muuttaa pois kotoa ikiomaan opiskelija-asuntoon.

Olet saanut himoitsemasi opiskelupaikan ja aloitat opinnot Haaga-Heliassa. Päätoimisena opiskelijana saat opintotukea, johon sisältyy opintoraha, opintotuen asumislisä ja valtiontakaus opintolainaan. Opintotukea on vihdoin korotettu ja sen suuruus on enimmillään 799,60 euroa kuukaudessa, kun summaan sisältyy 300 euroa opintolainaa.

Ruoka on kallistunut, mutta onneksi saat syödä maittavia ja edullisia opiskelija-aterioita! Saat ateriatukea, joka on 1,67 euroa aterialta. Siirry kaksi askelta eteenpäin.

Opinnäytetyösi valmistuu ajallaan ja kaikki puuttuvat kurssit on suoritettu. Onneksi olkoon! Opiskelijaelämä on ohi ja olet valmis aloittamaan uraputken. Voit saada opintolainavähennyksen verotuksessa, jos valmistut määräajassa. Opintolainavähennyksen suuruus on 30 prosenttia opintolainan 2500 euroa ylittävästä osasta. Tsemppiä työelämään!

Olet opiskellut ahkerasti. Olet suorittanut opintopisteitä enemmän, kuin opintotukeen vaaditut 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Onnittelut! Saat heittää uudestaan.

18 18

koko_lehti.indd 18

17.3.2009 17:15:13


Opiskelijalle ylimääräiset tulot ovat aina tervetulleita. Muista pitää mielessä, että olet itse vastuussa omien tulojesi laskemisesta! Tulorajoissa pätee nyrkkisääntö: saat tienata 660 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 1970 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti. Tulorajoja on kohtuullistettu, mutta pysy tarkkana koko vuoden bruttotuloistasi, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Opiskelusi ovat lähteneet hienosti käyntiin ja saat vastustamattoman työtarjouksen.

Työnteko vie liikaa aikaa, eikä opiskelu etene suunnitellusti. Jotain täytyy tehdä. Työntekoa on vähennettävä ja keskityttävä opiskeluun täysipainoisesti. Opintoja voi rahoittaa myös opintolainalla, johon on mahdollista saada valtiontakaus. Opintolainaa voi nostaa enimmillään 300 euroa kuukaudessa. Opintolaina lasketaan opiskelijalle tuloksi esimerkiksi toimeentulotukea hakiessa.

Saat muutamasta vaikeasta kurssista hylätyn arvosanan.

Tapaat sen oikean ja muutatte yhteen asumaan.

Opinnoissa täytyy edistyä, jotta opintotukea voi nostaa. Jokaista tukikuukautta kohden on suoritettava vähintään 4,8 opintopistettä. Jos esimerkiksi nostat opintotukea kevätlukukaudella viideltä kuukaudelta, suoritettavien opintopisteiden vähimmäismäärä on 24 opintopistettä. Vain päätoimiselle opiskelijalle maksetaan opintotukea, joten muista myös todella opiskella päätoimisesti.

Onnea valitsemallenne tielle! Asuinkumppanin tulot eivät enää vuoden 2009 alusta vaikuta opintotuen suuruuteen ja opintotukesi säilyy ennallaan.

Olet laskenut vuositulosi nettotulojen mukaan ja joudut palauttamaan jo maksettuja opintotukia. Et ole ainoa, 14 prosenttia kaikista opintotuen saajista on samassa tilanteessa. Odota yksi heittovuoro.

19

koko_lehti.indd 19

17.3.2009 17:15:14


h2 TeSTAA

Piristeet

PInteeSSÄ

MIhIn nUORen JA VÄSyneen SIeLUn KAnnATTAA LUOTTAA, KUn AInA VAIn nUKUTTAA eIKÄ POSKILLe LÄPSIMInen AUTA? KeMIKAALeIhIn VAI LUOnnOn PIRISTeISIIn? VÄSÄhTÄneeT KOeKAnIInIT TeSTASIVAT KOLMeA KUMPAAKIn LAJIA. teKStI JA KUVItUS Valeria Gasik

Silmäluomet painautuvat kiinni, luennoitsijan puhe kantautuu kuuroille korville ja naama on pitkä: täydellinen lähtötilanne. Kylmä, sokerista riisuttu Battery sihahtaa. Juoma on hapokasta ja maku muistuttaa entisaikojen hittimakeista Tsaukki-Taukkia. Vaikutus? Viiden pienen kulauksen jälkeen nenää alkaa kutittaa ja tekee mieli röyhtäistä. Puolen tölkin jälkeen mahassa kurnahtaa. Valpastun ja ajatukseni siirtyvät ruokaan. Pian huomaan kuuntelevani havaintomatriisin määritelmää. Kuuntelenko, koska havainnoin itsekin vai johtuuko vaikutus kofeiinipitoisesta piristejuomasta? Tuomio? Tulosten odottaminen tekee luulopirteäksi. Lasken pulssia, mutta se pysyy normaalin laiskana. Jos juoma piristikin hetkeksi, kymmenen minuutin jälkeen olo on lähinnä nälkäinen ja hiukan närästävä. Vaikka kokeilu ei ollut täysin epäonnistunut, vaikutus jää odotettua pienemmäksi.

B e r o acc o c c a

Y ER

Battery

ATTERY BA B BATTE

Y ER TT BA

VALeRIA, 23

EP

OFR

AMR ECN

MRO

A ECN

E

Berocca Olen melko keltanokka poretablettien uljaassa maailmassa ja suhtaudun sihisevään vitamiinipaukkuun varauksella. Päivä pitäisi silti saada käyntiin. Juoma muistuttaa Jaffaa, mutta on jauhoisempaa ja kitkerämpää. Tämäkö korvaa monen ihmisen aamukahvin tai jopa aamupalan?

20

koko_lehti.indd 20

17.3.2009 17:15:21

B


Kylmä suihku

Ennen siirtymistä saliin olo on arkisen neutraali. Stand Up -neitsyenä en aseta odotuksiani taivaisiin. Huumoriesityksen seuraamisesta tiedän ainoastaan sen, ettei eturiviin kannatta istua. Piiloudun seuralaiseni kanssa hämärään nurkkaan. Tarja Halosen näköisen PEkoomikon ehe-ehe-tasoinen alkujuonto heRFO RMA rättää huomiooni, NCE muttei lupaile nauruekstaasia. Vaikutus? Tunteiden kirjo muistuttaa hormonivaihteluja. Mieliala heittelee lapsekERFO kaasta myötähäpeän kautta ärtyneisyyRMilosta ANC E teen ja täydelliseen fiiliksen lopahtamiseen. Kesken esityksen soimaan pärähtävä palohälytin ajaa asiakkaat pihalle ja henkilökunnan aikaansaamattomuus sekä pakkasilmassa tutiseminen kääntävät illan hauskuusmittarin miinukselle. Tuomio? Komiikan vaikuttavaa voimaa ei voi kiistää. Hyvät heitot ja mahaa kutkuttava nauru vapauttavat mielihyvän välittäjäainetta noradrenaliinia ja saavat hetkeksi irrottautumaan arjesta. Huono huumori sen sijan nollaa tilanteen alkutekijöihinsä. Jos ja kun vitsit sopivat omiin huumorikäsityksiin, Stand Upilla todella on piristävä vaikutus.

Bero cca rocca

CE

AN

RM

O

RF

PE

Stand Up

Be ro cc a

Y ER TT BA

JOhAnnA, 22

Harmaan lauantain keskitienoilla voimat ovat kortilla ja olo pehmeän turta. Sänky houkuttelee ja vatsassa kurnii nälkä. Koska ruoka olisi liian helppo vaihtoehto ja päiväunet aiheuttaisivat vain päänsärkyä, avaan kylmän suihkun. Vaikutus? Rakastan viileää vettä. Pesen aamuisin kasvoni kylmällä vedellä ja olen harkinnut avantouintiharrastuksen aloittamista. Suihkun kylmyys saa hytisemään, mutta muutaman sekunnin jälkeen koen silmistä unihiekat karistavan kokonaisvaltaisen herätyksen. Piristyskeino tekee todella terää: veri lähtee kiertämään ja uneliaisuus pyyhkiytyy pois. Tuomio? Suihkun jälkeen nälkä on jo kouraisevan voimakas. Olo on huomattavasti piristyneempi, mutta vaikutus jää lyhytaikaiseksi, jos sitä ei tue tekemisellä, ruoalla tai kofeiinilla. Kylmä suihku on hyvä ponnahduslauta, kun tarkoituksena on piristyä.

RY BATTE

Vaikutus? Maku ei ole mieleeni. Kaadan juomaa kurkkuun samalla innokkuudella kuin lapsi juo yskänlääkettä. Yllättävää kyllä, olo on juoman puolivälissä alkua virkeämpi. Viiden minuutin kuluttua myönnän piristyneeni hiukan: aivan kuin olisin saanut kevättä rintaan. Vartin päästä tunnen perhosia mahassa, kuuluuko tämäkin asiaan? Tuomio? Hyvä päivä käynnistyy Beroccalla, lupaa iskulause. Väittämä on toki suhteellinen, mutta toimii rakentavana aivopesuna. Tuntuu melkein nololta olla hyppimättä riemusta - monet ovat kuin riivattuja multivitamiinitabletin maagisesta vaikutuksesta. Veikkaan, että lasillinen tuorepuristettua appelsiinimehua ajaa kuitenkin samaa tarkoitusta.

TARMO, 25 Ginseng

Lenkki

Edessä on ajomatka ja pää on lauantain rientojen jälkeen raskas. Tablettituubin kyljessä luvataan viedä energia huippuunsa. Gerimaxin sisältämän ginseng-rohdoskasvin huhutaan vahvistan yleisoloa, lisäävän yang-energian kiertoa ja parantavan mieskuntoa. Vaikutus? Aluksi vaikutus on minimaalinen: appelsiinilla tuunattu tabletti herättelee makuhermoja ja testi-innostus pistää havainnoimaan fyysisiä piristysmerkkejä tavanomaista tarkemmin. Viiden minuutin kuluttua mahaa vääntää ja oksettaa, mikä johtunee tabletin nauttimisesta tyhjään vatsaan. Tuomio? Tabletin päätyminen mahalaukkuun ei aiheuta merkittävää piristystä missään vaiheessa. Yang-energian kierto ei tunnu vielä illallakaan, eikä mieskuntokaan ole tavanomaista vahvempi. Pitkällä aikavälillä ainesosasta saattaa olla samankaltaista hyötyä kuin kalkki-, rauta- ja kalanmaksaöljytableteista.

Lenkkiä edeltänyt pitkähkö työpäivä ei kasvata motivaatiota puuskuttaa pakkassäässä vapaaehtoisesti. Mutta kun kerran lähdetään, pistetään reippaasti jalkaa toisen eteen. Kierrän muutaman kilometrin nopeaa juoksuvauhtia ja pyörähdän liikuntapaikalla nostamassa tukkeja. Rankka juoksu nostaa pulssia ja pistää lihakset maitohapoille. Vaikutus? Vauhdikkaan lenkin jälkeen olo on väsynyt, mutta saavutuksen myötä huomattavasti onnellisempi. Aamuisin tehty lenkki tekee usein pöhnäiseksi, eikä varsinaisesti piristä. Iltalenkin vaikutus riippuu juoksua seuraavista askareista. Jos väsähtää heti sohvalle, saattaa nukahtaa. Tuomio? Happihyppely ja verenkierron kiihtyminen piristivät silminnähden. Lenkki ikään kuin katkaisi päivän: koska koko arkiilta ei kulunut sohvalla möllötellen, tuntui, että vuorokauteen tuli muutama lisätunti. Lenkki toimii, jos tarkoituksena on aktivoitua ja pidentää päivää.

21

koko_lehti.indd 21

17.3.2009 17:15:26


H2

LUKIJAKYSELY

nyt sinulla on tilaisuus: kerro mikä H2 –lehdessä on hyvää/huonoa. kritisoi, kiitä, kommentoi. kerro miten lehteä voisi parantaa.

käytä tilaisuus hyväksesi.

www.helga.fi/h2/lukijakysely tuet samalla opinnäytetyötä tekevää kanssaopiskelijaa. n

ske e k en o. d i e nn lkint a t s va io pa n e in ki a k m i a K an a t o arv 22

koko_lehti.indd 22

17.3.2009 17:15:27


Sirkus

on itsensä voittamista Sirkuskoulussa perinteinen mummotyyli heitetään nurkkaan häpeämään. H2 lähetti toimittajan testaamaan, voiko vanha oppia uusia temppuja. Teksti Kaisa Talola Kuvat Felix Siivonen

23

koko_lehti.indd 23

17.3.2009 17:15:28


K

un astuu VR:n konepajalla sijaitsevaan tehdashalliin, ei tarvitse kovin suurta päättelykykyä ymmärtääkseen, mistä on kyse. Lattiat on peitetty erikokoisilla patjoilla ja matoilla, kulkureitin katkaisee nuora, seinään nojailee joukko yksipyöräisiä ja korkean tilan katosta roikkuu trapetsin lisäksi jos jonkinlaista telinettä. Olen saapunut Circus Helsingin harjoitustilaan. Circus Helsinki tarjoaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista akrobatia- ja sirkusvälineopetusta lähes kaiken ikäisille. Sirkusharrastus on nostanut suosiotaan tasaisesti – harrastajamäärät ovat kaksinkertaistuneet alle kymmenessä vuodessa. Suomessa on tällä hetkellä 35 sirkuskoulua ja yli 2 000 harrastajaa. Ylen Sirkus-ohjelma toi harrastukselle lisää näkyvyyttä ja todisti, että sirkusta voi harrastaa, vaikka vetreimmät lapsuusvuodet olisivat jo takanapäin. Useimmista sirkuskouluista löytyy ryhmiä myös varttuneemmalle väelle. Siksi minäkin olen täällä. Osallistun aikuisten ja teini-ikäisten sirkusakrobatian alkeistunneille kokeillakseni, mihin pystyn. Akrobatian jatkokurssilaiset ovat lopettelemassa omia harjoituksiaan. Yksi oppilaista harjoittelee temppuja kahden miehen kannattelemalla lankulla ja jotkut harjoittelevat huimannäköisiä hyppyjä itsekseen. Jännitysmörkö hiipii vaivihkaa kutittelemaan vatsanpohjaani. En ole aikoihin tehnyt edes kuperkeikkaa. Mihin olen oikein itseni pistänyt?

Meiltä löytyy enemmän intoa kuin taitoa.

Lapsekasta liikuntaa Onneksi ensikertalaiselta ei vaadita ihmeitä. Aikuisten ja teinien alkeisryhmässä on parikymmentä oppilasta, jotka ovat kokoontuneet vasta neljä kertaa. Vuoden alussa sirkukseen tutustumisen aloittivat myös 27-vuotiaat Tuuli Pyykkönen ja Heta Issakainen. – On alkeisryhmässäkin sellaisia, jotka vaikuttavat jo tosi hyviltä, osaavat voltteja ja spagaatteja sun muita. Me ollaankin sitten niitä, joilta löytyy enemmän intoa kuin taitoa, Issakainen nauraa. – Lähdin mukaan, koska haaveilen pystyväni vielä joskus tekemään takaperinvoltin. Kun tätä ikääkin jo on, niin alkaa olla viimeisiä hetkiä treenaamiseen, Pyykkönen kertoo. Issakainen lähti mukaan Pyykkösen ja hienolta kuulostavan harrastuksen innoittamana. Tähän asti molemmat ovat nauttineet uudesta ajanvietteestään monin tavoin. – Akrobatia on tosi hauskaa ja myös rentouttavaa, kun ei tarvitse hetkeen ajatella mitään muuta. Eikä siinä edes huomaa

liikkuvansa koko ajan, kun tuntee enemmän leikkivänsä. Ihan kuin olisi taas lapsi. Myös motoriikka ja liikkuvuus ovat parantuneet ihan huomaamatta.

Älä ota sitä vakavasti Tunti alkaa. Ensin vuorossa on puolen tunnin lämmittely, jossa tehdään vuorotellen erilaisia liikkeitä ilmavolttiradalla ja permannolla. Ilmavolttirata on alusta, joka muistuttaa pomppulinnaa. Mieleni tekisi jäädä hetkeksi pomppimaan sen päälle, mutta alkulämmittelyjen tahti on ripeä. Halliin saapuessani tuntunut kalseus unohtuu nopeasti sykkeen kohotessa. Alussa liikkeet ovat helppoja ja tuovat mieleeni peruskouluaikojen telinevoimistelutunnit. X-hypyt, kerähypyt ja karhunkävelyt onnistuvat – joskin hiukan kankeasti. Kun alan tehdä kuperkeikkaa, asetan vanhan tottumuksen mukaan käteni valmiiksi olkapäilleni. – Ei mummokäsiä! Kuulen yhtäkkiä ohjaaja Hanna Terävän huudahduksen viereltäni. Siis mitä, olenko tähän asti tehnyt mummokuperkeikkoja? Terävä opastaa minulle toisen tavan, jossa otetaan käsillä ensimmäisenä vastaan, jolloin liikkeeseen saadaan myös lisää lennokkuutta. Liikkeet muuttuvat vähitellen haastavammiksi ja samalla lisääntyy myös oma itsetietoisuuteni. Ohjaajat ja kokeneemmat oppilaat saavat kaiken näyttämään helpolta,

Hanna Terävä (vas.) nauttii onnistumisen hetkistä oppilaiden mukana.

24

koko_lehti.indd 24

17.3.2009 17:15:28


Toisia autetaan ja innostetaan. Heta Issakainen (vas.) seuraa Tuuli Pyykkösen käsilläseisontaa. teitä, joissa saa harjoitella oman kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi käsilläseisontaa, tasapainoilua pallon päällä tai hyppyjä. Eri harjoittelukerroilla on mahdollisuus kokeilla eri asioita.

H2 HARRASTAA

Loppuun pieni varoituksen sana: huomaamattoman liikunnan riemut voivat kostautua. Seuraavina päivinä mitä oudoimmissa paikoissa ruususen unta nukkuneet lihakseni ilmoittivat närkästyksensä äkkiherätystä kohtaan. Jyrällä yliajetun olo muistutti pitkään, mitä oli tullut tehtyä.

Minä tein sen!

mutta kun itse möngin lattialla yrittämässä kyynärpääkärrynpyörää, tunnen oloni yhtä sulavaksi kuin manaatti yrittämässä samaa temppua. Vaikka itsetietoisuus on normaali tunne, se on täysin tarpeetonta, sillä täällä ei toisille naureta. Oppilaat seuraavat toisiaan oppimismielessä ja samalla annetaan vinkkejä toisten suoritusten parantamiseen. Tosikoille akrobatia ei silti ole paras laji, sillä siinä tarvitaan hiukan kykyä nauraa itselleen. Aina ei voi onnistua ja välillä näyttää väistämättä hassulta. Turhasta nolostumisesta pääsee vähitellen eroon.

Rimakammon voitto Eteen tulee myös tilanteita, joissa voi tuntea epävarmuutta, jopa pelkoa. Kun ilmavolttiradalla pitäisi tehdä kuperkeikka käsilläseisonnasta tai puolivoltti päälläseisonnasta, katson ohjaaja Saku Mäkelää kauhuissani. Minäkö, ensikertalainen? Ammattitaitoiset ohjaajat kuitenkin osaavat lukea oppilaita ja tietävät, mihin he pystyvät. – Ketään ei pakoteta mihinkään. Jokainen saa tehdä oman tahtinsa mukaan ja yrittää ensin helpommalla tavalla, Mäkelä sanoo. – Jos kärsii rimakammosta, niin tämä on juuri oikea paikka voittaa pelkonsa. Vaikka alkeisryhmä on harjoitelluta vasta muutamia kertoja, ovat oppilaat huomanneet muutoksia itsessään. Rohkeutta on kertynyt kerta kerralta enemmän, jolloin myös temput ja liikkeet tuntuvat helpommilta. Alkulämmittelyjen jälkeen siirrytään pikaisen venyttelytuokion kautta vapaaseen harjoitteluun. Ympäri salia perustetaan pis-

Liityn itse ryhmään, joka kokeilee trampoliinin kautta hyppimistä. Trampoliini antaa hyppyihin lisää vauhtia niin, että voiman sijasta voi keskittyä asentoon ja tekniikkaan. Helpoimmat hypyt sujuvat kuin itsestään, mutta kun ohjaaja Terävä ilmoittaa seuraavaksi kokeiltavan lentokuperkeikkoja, olen epäuskoinen. Haluan silti yrittää, siksihän täällä ollaan. Yllätykseni on melkoinen, kun huomaan sukeltaneeni pää edellä trampoliinilta kuperkeikan kautta patjalle. Suoritus ei ole tyylipuhdas, mutta tunnen silti ylittäneeni itseni. Temppua vaikeutetaan vielä niin, että hyppy tehdään Terävän pitelemän renkaan tai esteeksi tuodun korkean patjan yli. Onnistumisen riemu lisää rohkeutta niin paljon, että haluan vain toistaa tempun yhä uudelleen. Jos joku olisi aiemmin väittänyt minun tekevän lentokuperkeikan renkaan läpi, olisin varmasti vain nauranut. Nyt tunnen suurta ylpeyttä, kun toinen oppilas kehuu, miten minulta alkaa löytyä jo lennokkuutta. – Sirkuksessa parasta ovat onnistumisen kokemukset. Me opettajatkin saamme kokea niitä päivittäin oppilaiden mukana, Terävä toteaa.

Rajatonta taidetta – Hienointa on se, miten monelle sirkus sopii. Edes ikä ei ole este. Eräs Circus Helsingin naisoppilas aloitti harrastuksen 65-vuotiaana ja on ollut mukana jo neljä vuotta, Hanna Terävä kertoo. – Jos epäilee omaa liikkuvuuttaan tai rohkeuttaan, voi kokeilla jongleerausta. Sitä voi tehdä vaikka pyörätuolissa. Pikatestauksen jälkeen on todettava, että sirkusharrastuksen hyvät puolet ovat ilmeisiä. Se kehittää motoriikkaa ja tasapainoa, antaa elämyksiä ja opettaa tuntemaan kehonsa uudella tavalla. Kaiken huipuksi se on tehokasta liikuntaa, mutta myös hauskaa.

HELGA harrastaa Millaisia liikuntapalveluita HAAGAHELIA ja Helga tarjoavat opiskelijoille? HELGAlla ei ole liikuntatarjontaa, mutta järjestämme keväisin HELGA Cup -salibandytapahtuman. Aine- ja paikallisjärjestöistä ainakin HSOY ry ja Hattara ry järjestävät jäsenilleen sählyä. Joissakin koulutusohjelmissa on tarjolla liikunnan kursseja. Mitä liikuntamahdollisuuksia eri toimipisteissä on? Vallilan ja Pasilan toimipisteissä on liikuntasali ja kuntosali, joista voi varata vuoroja. Kuntosali on opiskelijoiden käytössä, jos tiloja ei ole varattu. Malmin toimipisteessä on liikuntasali, kuntosali ja squash-kenttä. Voidaanko liikuntapalveluihin odottaa muutoksia? HELGA tiedostaa vapaa-ajan liikuntapalveluiden puutteen HAAGA-HELIAssa. Ei riitä, että muutamasta toimipisteestä löytyy kuntosali ja liikuntasali, jotka ovat opiskelijoiden vapaakäytössä silloin, kun niitä ei ole muille varattu. Muutoksia on odotettavissa. Muutamat aktiiviset aine- ja paikallisjärjestöt järjestävät jo jäsenilleen opiskelijahintaista liikuntaa, ja myös HELGA tulee monipuolistamaan liikuntatarjontaa. Vastaajana HELGAn koulutuspoliittinen vastaava Elina Koski.

25

koko_lehti.indd 25

17.3.2009 17:15:28


KOLUMNI

Kevätkuplinta S

ilmät heräävät eloon. Pää kallistuu katsomaan jotain ihan muuta kuin luentokalvoja. Yhtäkkiä tuolilla on todella vaikea istua paikallaan, ja kellon viisarit jymähtävät täydellisesti paikoilleen. Varpaita alkaa kipristää ja kylkiä kutittaa. On aivan pakko huokaista, venytellä. Olla kuin ei olisikaan muuta kuin tylsistynyt opiskelija, vaikka oikeasti on vaikka mitä. Oikeasti tuntuu siltä, että kaikki on jotenkin puhtaampaa, aivan kuin asiat olisi pesty ja puunattu täydelliseen kuosiinsa. Oikeasti syvällä sisällä kuplii niin, että tekisi mieli pyöriä, pomppia, hihkua ja nauraa, vähän huutaakin ja kokeilla, toimiiko kaiku. Oikeasti on kuin ravistettu limupullo, joka sihisee ja poreilee kaikkiin eri suuntiin. Joku voisi väittää, että tällä tunteella on jotain tekemistä rakastumisen kanssa. Vaatekerrokset vähentyvät ja villapaitojen, takkien, kaulahuivien ja pipojen alta kuoriutuu oikeita ihmisiä. Niinhän sitä keväisin sanotaan: it’s amore. Tosiasiassa tunteella ei välttämättä ole mitään tekemistä rakastumisen tai sielunkumppanin löytämisen kanssa. Ei sillä ole mitään väliä, ettei opintotuki vieläkään riitä mihinkään. Ei sekään haittaa, vaikka työmäärä on välillä sellainen, että sen alle tuntuu vajoavan. Tällä hetkellä millään ei ole väliä. Ei muulla kuin sillä, että on enemmän elossa kuin koskaan. Anna minulle maapallo, niin kannan sen harteillani hamaan tappiin saakka -tunne, you know?

Johtuuko se auringosta? Eräänä aamuna se tapitti makuuhuoneen verhon välistä sinnikkäästi ja tökki säteillään silmiini, kunnes avasin verhot ja päästin sen sisään. Koko sotkuinen huone muuttui valojuhlaksi. Teki mieli toteuttaa joku pakanallinen aurinkoriitti, vaikka en tiennyt, miten sellaisia järjestetään. Olisiko se voinut johtua lämmöstä? Toppatakki ja villapaidat ovat jo aivan liikaa. Näin eilen jonkun kävelevän koulusta kotiin takki käsivarrella. Toisaalta, aurinko ei paista nyt. Lumi sulaa, loska lotisee, sataa, on harmaata ja betonista. Mikään ei ole varsinaisesti muuttunut. Kaikki tuntuu vain ihanalta. Maailma halaa minua ja minä maailmaa. Luento päättyy. Näytän kieltä luokkakaverilleni, joka virnistää takaisin. Toinenkin hymyilee, itse asiassa koko ryhmä on yhtä positiivista energiaa. Se sama tauti on iskenyt muihinkin! Ei tarvitse olla rakastunut, seurustella tai etsiä kumppania. Koulu- tai työasiat eivät välttämättä suju sen kummemmin kuin aiemminkaan. Mikään ei ole muuttunut eilisestä, mutta kaikki tuntevat sen. Kevät kuplii kaikissa.

Jenni Jusslin Kirjoittaja on odottanut kevättä ensimmäisestä lumisateesta alkaen ja uskoo visusti siihen, että keväisin kaikki on paremmin ja helpompaa.

kuvat Elina Juntunen

26

koko_lehti.indd 26

17.3.2009 17:15:29


h2 abroad

Letter from the epicentrum of people

W

hat do we know about the Netherlands? We know it’s a relatively small country with outstandingly tall people. We know the postcards with tulips, windmills and wooden shoes. We certainly know the channels and red lights of Amsterdam. Is that really what it’s all about? Over a year ago I made the choice to study one semester abroad. When the time actually came, the hardest thing was to leave everything familiar behind. Rye bread, family and friends, reliable public transportation with cranky drivers, expensive grocery stores and ridiculous rents. Everything that living in Finland is all about. It was nowhere near easy. How can you pack your life within 25 kilos? Groningen is a bulletproof student city up north with 180,000 inhabitants (from which no less than 40,000 are students). I’m not that old, but being young means something else here: more than half of the city’s population is younger than 35. Every night the city centre turns into a vital epicentrum of people from all over the world. You can definitely feel the electricity when different cultures start to melt as one, forming one enormous bowl of new experiences. In Groningen you don’t want to go to sleep before the dawn. The first days went by so fast, because everything was the same but different. Finnish people can manage themselves here quite easily, since everybody speaks English, but it requires some work right from the start. For instance going to a local grocery store can be as overwhelming as hunting mice in a student house with a Greek guy, who has smashed his middle finger unrecognizable in basketball. Anything can happen here in Groningen. Anything and everything.

Although I’m an exchange student, I chose not to live with 50 other exchange students. Why? I wanted to have a more real Dutch experience by living with Dutch people in their natural environment. Instead of paying myself sick to Housing Office, I applied for a room via Kamernet.nl. How did it go? I’m happy as a hippo, sharing a sorority house with five Dutch girls and one Italian guy. My room is big, 40 squaremetres, and the rent is only 335 euros per month, internet included. Quite doable! I’m sure you are really interested about the school system here in the Netherlands, but instead of that I will tell you a short story about bikes. There are no less than three million bikes in the city of Groningen. That adds up to over 16 bikes per capita. You don’t need all 16 of them, but you DO need a bike here. It takes you everywhere in matter or minutes. 99% of the bikes are crappy ones, since the risk of thievery is present all the time. The money spent on a really good lock is money spent wise. Living in the Netherlands is not like in those postcards. It’s way better. Exchange yourself ! Groetjes, Marko-Oskari Lehtonen The writer studies journalism in HAAGA-HELIA.

27

koko_lehti.indd 27

17.3.2009 17:15:29


Pala Porvoota Suklaatehdas, etanaravintola ja pienet putiikit. On paljon syitä, miksi Porvoossa kannattaa vierailla. TEKSTI Maija Huitu KUVAT Valeria Gasik

A

joväylän viereiset valopylväät ovat saaneet koristeekseen suorakaiteen muotoisia viirejä. Niistä erottuu 1800-luvun tyyliin pukeutunut herrasmies ja teksti ”Porvoon valtiopäivät 200 vuotta”. Aurinko kimaltelee kauniisti räystäiden jääpuikoissa. HAAGA-HELIAlla on Porvoossa kaksi toimipistettä. Aloitamme kaupunkiin tutustumisen aivan keskustan kupeessa olevasta Pomo-talosta. Toinen HAAGA-HELIAn Porvoon-toimipisteistä on noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä keskustasta, Point-talossa.

Ainejärjestöjä on kaksi: Pomy toimii Pomo-talossa ja Helium Point-talossa. Porvoon oppainani ovat Pomyn puheenjohtaja Jenni Mikola ja Heliumin vastuututor Jan Gisler. Mikola opiskelee matkailu- ja ravitsemusalaa ja Gisler liikematkailua englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Lähdemme tutustumiskierrokselle kaupunkiin. Matkalla ylitämme Porvoonjoen ja ohitamme Taidetehtaan. Taidetehdas on iso, 1920–1960 lukujen välissä vaiheittain valmistunut tehdasrakennus, jossa on ajan saatossa valmistettu muun muassa Hullu-Jussi kaivinkoneita, konepajatuotteita, kattiloita

ja kettinkiä. Nykyään taiteilijat vuokraavat tiiliseinien suojista työtiloja, ja vanhaa tehdashallia käytetään esimerkiksi Avantin Suvisoiton konserttisalina. Kaupungissa vietetään Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlaa. Matkailun koulutusohjelma tekee yhteistyötä Porvoo Tours -matkatoimiston ja kaupungin kanssa, joten opiskelijoiden ja 200-vuotisjuhlien välillä on odotettavissa yhteistyöprojekteja.

Viehättävä vanhakaupunki Porvoonjoen sillalta avautuu monista matkailuesitteistä tuttu näky: joen partaassa

28

koko_lehti.indd 28

17.3.2009 17:15:31


Porvoon vanhassa kaupungissa on samaa tuntua kuin Tukholman gamla stanissa.

kiinni olevia punaisia aittamakasiineja ja taustalla kohoava tuomiokirkko. Gisler kertoo Porvoo olevan vilkas kesäkaupunki. Kesäisin Porvoonjoen rannoilta löytyy useita viihtyisiä ravintolalaivoja. Ensimmäiset laivat tulevat keväällä, kun jää on pysyvästi sulanut. Porvoon vanhassa kaupungissa on samaa tuntua kuin Tukholman Gamla Stanissa. Mukulakivisten pikkukatujen varsilla on paljon pieniä putiikkeja, erityisesti lahja- ja antiikkiliikkeitä. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Porvoon pienen suklaatehtaan lisäksi myös Suomen ainoa etanoihin erikoistunut ravintola. Timbaali-ravintolan etana-annokset eivät tosin ole ihan opiskelijahintaisia, halvin alkuruokakin maksaa yli kymmenen euroa.

Polkupyörällä bileisiin Kävelemme kohti keskustaa. Matkalla parikin opiskelijaa ohittaa meidät polkupyörillä, ja kerrostalojen pihoilla näkyy parkissa useita mopoautoja. Porvoossa paikasta toiseen pääsee parhaiten kävellen tai polkupyörällä. Paikallisbus-

sien käyttäminen on hankalaa ja kallista, sillä opiskelijahintaisia bussilippuja ei Porvoon paikallisliikenteessä tunneta. Muutenkin opiskelijaetuja on Itä-Uudellamaalla vähän. Hyvät kevyenliikenteen väylät mahdollistavat pyöräilyn läpi vuoden. Monet opiskelijat tulevat bileisiinkin polkupyörällä. Pomyllä ja Heliumilla on Laurean Porvoon yksikön kanssa yhteinen biletiimi, joka suunnittelee ja järjestää opiskelijajuhlia. Tiimi järjestää kuudet bileet lukukaudessa, ja niiden lisäksi kaupungissa on myös muita opiskelijarientoja. Polkupyörien lisäksi myös mopoautot ovat Porvoossa yleisiä. – En ole nähnyt missään muualla niin paljon mopoautoja kuin Porvoossa, Gisler kertoo. Päätämme Porvoon kierroksemme punatiiliselle makasiinille, jossa toimii kahvipaahtimon kahvila. Kolmikerroksisen makasiinin seiniä koristavat kahvipannut ja mustavalkoiset valokuvat. Palavat kynttilät luovat tilaan kauniita valoja ja varjoja. Höyryävän kuuma kahvi tuoksuu, maistuu ja lämmittää mukavasti.

PORVOO CAMPUS 2010

Taidetehtaan viereen on suunniteltu kampusalue, joka sitoo sen entistä tiiviimmin osaksi Porvoon ydinkeskustaa. Kampuksen valmistuessa 2010 uusiin tiloihin muuttavat HAAGA-HELIAn ja Laurean Porvoon yksiköt. Toistaiseksi tuleva kampus on vain iso kenttä. Kampusalueen suunnittelussa ovat mukana HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Itä-Uudenmaanliitto ja Porvoon kaupunki. Valmistuessaan vuonna 2010 Porvoo Campus tulee olemaan osaamisen, liiketoiminnan ja kulttuurin monipuolinen keskus, jossa yhdistellään asumista, työntekoa ja vapaa-aikaa. Kampusalueella tulevat toimimaan HAAGA-HELIAn ja Laurean Porvoon yksiköt sekä Taidetehdas näyttelyineen ja tapahtumineen. Porvoolaiset opiskelijajärjestöt on otettu tulevien tilojen suunnittelutyöhön mukaan. Järjestöt ovat toivoneet alueelle muun muassa viihtyisiä kohtaamispaikkoja. Kampukselle on rakenteilla myös hotelli, uusia liiketiloja sekä opiskelija-asuntoja. Lisätietoja Porvoo Campus 2010- hankkeesta löydät HAAGA-HELIAn internetsivuilta: www.haaga-helia.fi/fi/haaga-helia/porvoo-campus-2010

29

koko_lehti.indd 29

17.3.2009 17:15:32


Marina Kozneyeva, 18 years

Tiina Paasonen, 20 years Degree Program in Journalism

My sweater and jeans are from H&M, the shirt is from Vero Moda and the shoes are from DinSko. The bag is by Accent and my jewels are from Lindex. I like colours and my favorites are pink and purple. My style icon is Beyonce.

I’m wearing my mom’s scarf. The dress is from Beamhill and the shoes from Andiamo. I use both cheap and expensive clothes. My favourite brands are Volcom, Nümph and Vans. I own3040 caps. I get my inspiration from streets.

H2

looks Martti Penttilä, 21 years Degree Program in Journalism

Franziska-Doreen Hornung, 21 years Degree Program in Hotel, Restaurant and Tourism Management

My cap is from UFF, the coat from Boardstock, the shirt from One Way, the bag is by Volcom and the shoes by Vans. My style is relaxed. Normally I’m not this colorful. My style icon is the guitarist of Backyard Babies.

The coat is from Esprit, the jeans from Mango, the scarf is from Esprit, the cap from H&M and the shoes from Sokos. I’m interested in fashion and I think my style is trendy. Accessories are important to me.

Random styles from people in Haaga-Helia.

Anfisa Proskuryakova, 20 years Degree Program for multilingial management assistants

Joáo Carlos Cardoso, 19 years

I’m wearing a scarf made by my aunt, a shirt and shoes from St.Petersburg and jeans by Ginatricot. Style is my way to express personality. My style is feminine and original. My style icons are Greta Garbo and Marilyn Monroe.

I’m wearing jeans by Lee, jacket by Pepe Jeans and my girlfriend’s beanie. I buy my clothes anywhere. I go to second hand shops with my girlfriend. I don’t care much about clothing. I get inspired by music, especially punk-rock.

30 TEKSTI Laura Kärppä, Maria Silvennoinen KUVAT Elina Juntunen koko_lehti.indd 30

17.3.2009 17:15:32


PUHEENJOHTAJALTA

Kuka valvoo etujasi? Opiskelijakunnat ja työmarkkinajärjestöt tekevät tärkeää työtä. Opiskelijakunta on ammattikorkeakouluopiskelijan ensisijainen edunvalvoja. HAAGA-HELIAssa opiskelijoiden etuja valvoo opiskelijakunta HELGA. Opiskelijakunta pyrkii takaamaan hyvän opiskeluilmapiirin ja edistämään opiskelijoiden asemaa niin koulussa kuin yhteiskunnassakin. Opiskelijakunta tarjoaa jäsenilleen opiskelijakortin, puuttuu koulutuksen epäkohtiin, osallistuu tutkintojen kehittämiseen, tuottaa opiskelijoille palveluita ja nimittää opiskelijaedustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin toimielimiin. HELGA on Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n jäsen. Liiton toiminta on opiskelijalähtöistä: sen päätehtäviä ovat edunvalvonta ja palveluiden tuottaminen opiskelijakunnille. SAMOKin jäsenopiskelijakuntiin kuuluu 50 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja kokonaisuudessaan se edustaa noin 130 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Liitto saattaa opiskelijoiden näkemykset valtakunnan tasolle, valtionhallintoon sekä muille yhteistyötahoille. Työelämässä etuja valvovat työmarkkinajärjestöt. Järjestöillä on usein myös opiskelijatoimintaa. Esimerkiksi HAAGA-HELIAssa toimii työmarkkinajärjestöjen opiskelijayhdistyksiä, eli ainejärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä. Ne tuovat työmarkkinajärjestöille opiskelijanäkökulmia. Työmarkkinajärjestöjä on kahdenlaisia: toiset ovat tutkintopohjaisia ja toisiin liitytään alan tai työtehtävän mukaan. Ne tarjoavat usein edunvalvonnan ja palveluiden lisäksi jäsenetuja, joita voivat olla esimerkiksi työnhaku- ja lakimiespalvelut, oikeusturvavakuutus, erilaiset koulutukset sekä jäsenlehti. Työmarkkinajärjestöt ovat mukana neuvottelemassa työehtosopimuksia, ja niiden kautta on mahdollista liittyä työttömyyskassaan. Kaikilla järjestöillä ei ole suoranaista opiskelijatoimintaa, mutta niihin voi usein liittyä jo opiskelija-aikana. Silloin jäsenmaksua ei ole, tai se on pienempi kuin valmistuneen, vakituisesti työssäkäyvän ihmisen jäsenmaksu. Sekä opiskelijakunnilla että työmarkkinajärjestöillä ja niiden opiskelijayhdistyksillä on oma tehtävänsä työ- ja korkeakoulumaailmassa, eivätkä ne kilpaile keskenään. Mieti siis, kuka valvoo etujasi. Mitä suurempaa joukkoa edunvalvojat edustavat, sitä suuremmat vaikutukset niiden toiminnalla on. Lisää tietoa liitoista ja edunvalvonnasta: samok.fi, journalistiliitto.fi, sure.fi ja tradenomiliitto.fi

Kaisa Kallio HELGAn puheenjohtaja

KUVA Valeria Gasik

31

koko_lehti.indd 31

17.3.2009 17:15:33


32

koko_lehti.indd 32

17.3.2009 17:15:35


VASTAAVA

Kohti parempaa huomista Ylipitkiä päiviä, väsyttäviä luentoja ja huuruisia baari-iltoja. Tätähän se opiskelijaelämä on, vai onko sittenkään? Kun tämän vuoden ensimmäinen painos H2-lehteä ilmestyy, on jokainen meistä palannut takaisin opintojensa pariin ja toivottavasti todennut, että lomailu on todellisuudessa melkoista joutilaan hommaa. Kuinka elämän saisikaan paremmin ohjattua uomilleen kuin ylläpitämällä epäsäännöllistä rytmiä opiskelemalla, työskentelemällä ja osallistumalla opiskelijarientoihin? Opiskelijat viettävät ammattikorkeakoulussa keskimäärin reilut neljä vuotta ennen kuin he voivat todeta olevansa korkeasti koulutettuja, tunnollisesti työssäkäyviä veronmaksajia. Tämä saattaa kuulostaa tylsältä, mutta opiskeluaika on lyhyt ja siksi siihen kannattaa todella panostaa. Kannattaa siis keskittyä mieluummin opiskelijaelämän laatuun kuin sen pohtimiseen, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. HAAGA-HELIAssa on useita ainejärjestöjä sekä paikallisyhdistyksiä, joista on hyvä etsiä elämälle sisältöä. Nämä opiskelijan hyvinvointia edistävät yhdistykset ovat tärkeä osa opiskelijan arjessa jaksamista. Myös tutortoiminta on hyvä vaihtoehto opiskelijalle, jota kiinnostavat verkostoituminen, vastuullinen toiminta sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Yksi oman elämäni parhaista päätöksistä on ollut lähteä mukaan opiskelija-aktiivitoimintaan. Vietin vuosia oman ainejärjestöni parissa, ja se polku johdatti yhä suurempiin kuvioihin: Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n hallitukseen sekä opiskelijakunta HELGAan. Opiskelijakulttuurin syvimpään olemukseen kuuluu hauskanpito. Se ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan juhlimista, vaan myös muuta aktiivista toimintaa opiskelun ohella. Opiskelijaelämää jo hetken aikaa viettäneenä voin todeta, että elämä opiskelijana on todellakin ihanaa. Lämpöä ja läheisyyttä jokaiselle sekä aurinkoista ja aktiivista kevään jatkoa.

KUVA Valeria Gasik

Juho Karhumäki vastaava päätoimittaja

33

koko_lehti.indd 33

17.3.2009 17:15:36


Opiskelijan

HAlVAt HUVIt

H2-kalenteri listaa näyttelyt ja taPaHtumat, joiHin kÖyHälläkin oPiskelijalla on varaa. teKStI Maija Huitu KUVItUS Maria Silvennoinen

heLSInKI Museot ja näyttelyt

Liikunta ja urheilu

RAM RAM Ludia – Hyvästi kyläni. Magi Viljasen valokuvateoksia 27.2.2009–3.1.2010 Kulttuurien museossa (Tennispalatsi 2. krs. Eteläinen Rautatiekatu 8). Vapaa pääsy tiistaisin klo 17.00-20.00.

Kaupungin liikuntaviraston alaisuudessa toimii yli 20 kuntorataa ja 18 kuntosalia. Kuntosalin kertamaksu vaihtelee kahdesta viiteen euroa paikasta riippuen. Lisätietoja: http://www.hel.fi/liikuntavirasto.

Suomen Kansallismuseoon on vapaa pääsy tiistaisin klo 17.30-20.00. 1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta 19.4.2009 asti. Lumoava posliini - Venäläistä posliinia Suomen kansallismuseon kokoelmista 19.4.2009 asti.

Tapahtumat

Kalevala-aiheisen taiteen suurnäyttely Ateneumin taidemuseossa. Näyttely on avoinna 9.8.2009 asti. Pääsymaksu 8/6,50 €

11.4.2009 Via Crucis – Ristin tie. Ekumeeninen kärsimysnäytelmä pääsiäisen tapahtumista, joka huipentuu Tuomiokirkon portailla Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.

Valokuvataiteilija Ola Kolehmaisen näyttely ”A Building Is Not a Building” 26.02.2009 - 26.04.2009 ja OIKEILLA JÄLJILLÄ... - Kiasman 10. kokoelmanäyttely 27.03.2009 - 31.12.2009 Nykytaiteen museo Kiasmassa. Opiskelijat 5 € Taidemuseo Tennispalatsin vaihtuvana näyttelynä on 31.5.2009 asti Walt Disney ja Euroopan taide. Perjantaisin vapaa pääsy. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa järjestää pitkin kevättä erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia, joihin on vapaa pääsy. Lisätietoja: http:// www.caisa.fi Perjantaisin on vapaa pääsy Taidemuseo Meilahteen, Kluuvin galleriaan ja Suomen rakennustaiteen museoon. Luonnontieteelliseen museoon on vapaa pääsy torstaisin klo16.00-18.00

21.–29.3.2009 Kirkko soikoon -festivaali. Kirkkomusiikkifestivaali pidetään Helsingin kirkoissa. Konsertteja on muun muassa Temppeliaukion kirkossa, Johanneksen kirkossa ja Tuomiokirkossa.

Helgan vappurieha 1.5. Kaivopuistossa. Grillausta, chillausta ja hauskanpitoa perinteisessä vappupäivän tapahtumassa

Ravintolat ja baarit Ravintola Belly järjestää pitkin kevättä erilaisia edullisia tapahtumia. Esimerkiksi 26.3. esiintyy improvisaatioteatteri Saippuakuplat! Esitykseen on vapaa pääsy, narikka 2 €. Lisätietoja: http://www.belly.fi Ravintola Fever ke–to iltaisin ilmainen sisäänpääsy HELGAn opiskelijakortilla klo 24 asti.

Muuta Helsingin kaupungin internetsivuilta löytyy erilaisia teemareittejä Komisario Palmu –elokuvien kuvauspaikoista kaupungin korkeimpiin torneihin. Lisätietoja: http://www.hel.fi.

KIASMAN, ATENEUMIN- JA SINEBRyCHOFFIN TAIDEMUSEON yHTEINEN ILMAISILTA ON KUUKAUDEN ENSIMMÄINEN KESKIVIIKKO KLO 17 ALKAEN.

34

koko_lehti.indd 34

17.3.2009 17:15:36


VAnTAA & eSPOO

LAhTI

Museot ja näyttelyt

Liikunta ja urheilu

Vantaan taidemuseoon on vapaa pääsy. Lisätietoja: http://www.vantaa.fi

Keväiseen Lahteen on helppo tutustua polkupyörällä. Muun muassa Lahti Travelin nettisivuilta http://www.lahtitravel.fi löytyy erilaisia reittiehdotuksia. Jos omaa pyörää ei löydy, sopivan menopelin voi vuokrata. Lahti Travel vuokraa retkipyöriä hintaan 15€ päivä ja 25€ viikonloppu.

Espoon kaupunginmuseon alaiseen Glims talomuseoon on vapaa pääsy keskiviikkoisin klo 10.00-16.00 ja Lagstadin koulumuseoon keskiviikkoisin klo 14.00-19.00. Lisätietoja: http://www.espoonkaupunginmuseo.fi

PORVOO

Tapahtumat ja messut 28.-29.3.2009 Terve elämä. Hyvinvointimessut Lahden messukeskuksessa Opiskelijat 7 €

Museot ja näyttelyt Porvoon Taidehalliin, Galleria Vanha Kappalaisentaloon ja Yrjö A. Jäntin taidekokoelmaan on vapaa pääsy.

Muuta Porvoossa vietetään juhlavuotta, koska Porvoon valtiopäivistä on kulunut 200 vuotta. Lisätietoja juhlavuoden tapahtumista: http://www. porvoo.fi

35

koko_lehti.indd 35

17.3.2009 17:15:38


T A A H PAR

IN N N Y MY

AT K I A TYÖP

! Ä L L I - ME

Wulff hakee uusia staroja myynnin estradille - NYT! Tutustu myynnin mahdollisuuksiin Wulff-konsernissa ja hae itsellesi kenties elämäsi paras työ! Tapaat Wulffin HAAGA-HELIAn tapahtumissa vuonna 2009. Innokkaimmat työnhakijat löytävät avoimet myynnin työpaikat osoitteesta www.urawulffilla.fi. Lisätietoja Wulffin rekrytoijilta: Anne Heinämäki 040 588 9814 ja Heta Kulla 050 548 1615. 36

koko_lehti.indd 36

17.3.2009 17:15:39

H2-1-2009  

H2-lehden ensimmöinen numero vuodelta 2009

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you