Keravan Urheilijat 100 vuotta – juhlajulkaisu

KERAVAN URHEILIJAT 100 VUOTTA

JUHLAJULKAISU

1

Liikettä jäsenille jo vuodesta 1918

KEU 100 VUOTTA

www.keravanurheilijat.fi

#KEU100

Onnea vire채lle 100-vuotiaalle!

Energiaa kuin pienest채 kyl채st채!

2

KEU 100 VUOTTA

» PÄÄKIRJOITUS

SISÄLLYS Pääkirjoitus Kaupungin tervehdys Urheiluliiton tervehdys Melonta- ja soutuliiton tervehdys Tervetuloa 100-vuotisjuhlaan Suunnistusliiton tervehdys Hiihtoliiton tervehdys Painiliiton tervehdys Onnittelemme KEU johtokunta 2018 Kiitos Lions Club Sherwood Run Painijaosto Hiihtojaosto Suunnistusjaosto Soutujaosto Yleisurheilujaosto Nappulamaastot Liisa Kangas Liikettä by Anu Ek Juhlavuosi piristi myös logoa Pyry Selin Julkaisija: Keravan Urheilijat ry Päätoimittaja: Pauliina Kaas Taitto: Graphic Room Paino: Savion Kirjapaino Painosmäärä: 12.000

3 4 4 5 5 6 6 7 8 8 9 9 10 12 14 16 18 20 20 22 22 23

KULUNEEN kevään aikana seuramme sai lahjoituksena Hannele Vehkakoskelta sisarensa Vellamo Vehkakosken arkistoista löytyneen Keravan Urheilijoiden 30v historiikin vuodelta 1948, Ulf Korvenrannan omistuskirjoituksella varustettuna. Keravan Urheilijoiden toimistolla istuskellen ja noita jo kellastuneita sivuja selaillessa, kirjan sivuilta avautui tarina 30 vuotiaan Keravan Urheilijoiden aktiivisesta toiminnasta ja menestyneistä urheilijoista.

Sivuille on koottu ja värikkäästi kerrottu seuran toimintaa ja tapahtumia ensimmäisten toimintavuosien varrelta.

Moni asia oli ilmaistu meillekin hyvin tutuin sanankääntein kuten; ”Jokin luonnonoikku teki kiusaa harrastajille. Lunta ei ollut juuri nimeksikään”.

Siinä seuran toimistolla sivuja käännellessä tulee mieleen ajatuksia siitä mitä nuo sivut eivät kerro; ne eivät kerro kaikkea sitä työn määrää mitä nuo saavutukset ovat vaatineet, ne eivät kerro niitä pettymyksen hetkiä, jotka liittyvät arkisena osana urheiluun, sivut eivät kerro niiden nuorten ja lasten iloisista hymyistä ja naurusta, heidän yhteisissä hetkissä liikunnan parissa. Eivätkä ne kerro niistä tunneista jotka seuraväki on antanut talkoohengessä omasta ajastaan seuran hyväksi. Kaikki tuo kuuluu isona osana seuratoimintaan, liikuntaan ja urheiluun.

Nyt kun katsomme 100 vuotiaan Keravan Urheilijat ry:n tarinaa, löytyy sieltä kaikki nuo samat liikuntaan ja urheiluun liittyvät asiat. Edelleen näemme voittajan riemua ja häviäjän suolaisia kyyneleitä, edelleen tarvitaan suunnaton määrä harjoitustunteja menestyksen saavuttamiseksi. Edelleen on paljon seurahenkilöitä, jotka antavat merkittävän ja pyyteettömän panoksensa seuramme toiminnalle.

Maailma koki dramaattisia myllerryksiä seuramme alkuvuosina ja tuosta kaikesta selvittiin, kuten tuossa vanhassa historiikissa kerrataan. Tänään näemme ympäröivän maailmamme muuttuvan nopeasti, urheilumaailma sen mukana. Urheiluseuroista on tulossa entistä enemmän palvelujen tuottajia ja perin-

teinen yhteisöllisyys on jäämässä harmillisesti entistä enemmän taustalle. Meillä, seurassa toimivilla henkilöillä, on mahdollisuus vaikuttaa millaisen Keravan Urheilijat ry:n me haluamme luoda tuleville vuosille. Meidän on rohkeasti visioitava tulevaisuuden seuramme, joka on elinvoimainen tulevilla vuosikymmenillä; elämään, kasvamaan ja menestymään niin kuin olemme jo 100v tehneet.

Meidän on muistettava, että urheilu ja liikunta on ennen kaikkea tunteita.

Tunteita, joita koemme katsomossa ja kentillä. Hyvän olon tunne, jonka koemme liikunnan jälkeen. Tunteesta, joka saa urheilijat tavoittelemaan omia rajojaan joka päivä ja tunteesta, jolla valmentajat ja muut taustat jaksavat tehdä työtään.

Tehkäämme Keravan Urheilijoiden huomista tuolla Keravalaisella tunteella.

KARI PETROW puheenjohtaja

KEU 100 VUOTTA

3

» KAUPUNGIN TERVEHDYS

KERAVAN URHEILIJAT 100 VUOTTA KERAVAN Urheilijat ry. perustettiin 2.8.1918. Näin ollen seuran historia on lähes Suomen itsenäisyyden mittainen. Olemassa olonsa aikana se on nähnyt Keravan kehittyvän pienestä Tuusulan pitäjän kylästä ensin itsenäiseksi kauppalaksi ja myöhemmin kaupungiksi. Seura on elänyt tämän ajan yhdessä Keravan kanssa käsi kädessä tarjoten kotipaikkakunnalleen ison osan sen identiteettiä urheilullisena ja liikunnallisena asuinpaikkana.

Keravan Urheilijat on historiansa huomioiden merkittävin keravalaisten lasten, nuorten ja aikuistenkin liikuttaja. Seuralla on ollut tärkeä yhteisöllinen vaikutus harrastusten, ystävien ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan tarjoajana.

Keravan Urheilijat on toiminnallaan tehnyt mitä arvokkainta työtä keravalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Se on antanut jo usealle sukupolvelle Keravalla iloa ja ryhtiä arjen askareisiin.

Seuran kannattaa iloita toimintansa määrästä, laadusta ja uskollisista jäsenistään. Se on ollut koko toimintansa ajan valovoimainen kilpaurheiluseura ja arvostettu isojen kilpailutapahtumien järjestäjä.

Keravan kaupunki tervehtii ja onnittelee ylpeänä 100- vuotiasta Keravan Urheilijat ry:tä.

KIRSI RONTU kaupunginjohtaja

» SUOMEN URHEILULIITON TERVEHDYS KERAVAN Urheilijoiden perustamiselle on syyskesällä 1918 vallinnut ilmeinen tilaus. Kuten seuran ensimmäisessä historiateoksessa vuosilta 1918-1948 ylevästi mainitaan, piirsi Hannes Kolehmainen voittaessaan Tukholman Olympiakisoissa 1912 kolme kultamitalia rajat itsenäiselle Suomelle. Tuolloin suomalaisurheilijat esiintyivät kisojen avajaisissa omana marssiosastonaan, mutta kilpailivat keisarillisen Venäjän suurvallan lipun alla. Nuori kansakunta sai paljolti urheilusta ja tähtiurheilijoistaan sitä itsetuntoa ja tulevaisuuden uskoa, jota toden totta tarvittiin itsenäisyyden ja sitä seuranneiden levottomien aikojen koittaessa.

Helsingistä paikkakunnalle muuttanut nuori mies Lauri Osvald Viitanen oli eniten aloitteellinen tapahtumaketjussa, jonka lopputulemana perustettiin urheiluseura Keravan Urheilijat 2.8.1918. Tuon ajan keravalaisten urheiluvaikuttajien tahto oli perustaa Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon kuuluva yleisseura, jonka tärkeimpinä tehtävinä olisivat urheilullisten asioiden edistäminen, vetää kaikkia ikäluokkia nuorista varttuneisiin terveiden elämäntapojen ja harrastusten pariin sekä antaa arvokasta elämänkoulun alkeis- ja jatko-opetusta. Seuran arvoiksi ja tavoitteiksi kirjattiin tähänkin päivään hyvin sopivat reipas nuoriso, voimakas kansa ja terve ajattelutapa. Samaisessa historiateoksessa kuvataan ensimmäisten 30 vuoden alkutaivalta ytimekkäästi: ”Keravan Urheilijoiden synty ja kasvu maakunnan suurseuraksi on tyyppiesimerkki niistä seuroista, jotka samanaikaisesti syntyivät paitsi urheilu- myöskin itsenäisyysaat-

4

KEU 100 VUOTTA

teen innoittamana.” Paikallisen urheiluhistorian yhteyksissä ei voi olla ottamatta esille KeU:n pisimmälle yltänyttä huippu-urheilijaa, estejuoksun kaksinkertaista olympiavoittajaa Volmari Iso-Holloa (Los Angeles 1932, Berliini 1936).

Keravan Urheilijoiden toimintaan ovat kaikkina aikakausina kuuluneet hiihto, suunnistus ja yleisurheilu. Tänä päivänä yksilölajien kirjoa täydentävät paini ja soutu. Seuran vuosikymmenistä kirjoitettuihin dokumentteihin tutustuneena ja seuran nykyhistoriaa muutoinkin tuntevana uskallan todeta, että keravalaiset voivat olla hyvin ylpeitä siitä, miten seuran 100 vuotta sitten määritetyistä velvoitteista on Keravan Urheilijoissa sen kaikkina vuosikymmeninä huolehdittu.

Mitään yksittäistä selitystä ei Keravan Urheilijoiden satavuotiselle menestystarinalle liene löydettävissä. Kyse on yhteisöllisyydestä, rakkaudesta kotiseutuun ja kotiseuraan, yhdessä tekemisen riemusta, joka on rikastuttanut suuren osan keravalaisista elämää kaikkien itsenäisyytemme aikaisten sukupolvien osalta.

Suomessa urheiluseurat ovat vastanneet laajalla vapaaehtoistyöllä koko kansan liikuttamisesta. Nykyiset haasteet ja odotukset tuntuvat varmasti välillä kovilta urheilun kaupallistumisen, määrärahojen niukkuuden ja vapaaehtoistyöntekijöiden vähenemisen seurauksena. Kasvavana kuntayhteisönä seuran kärkikumppani Keravan kaupunki näyttää arvottaneen korkealle ne tarpeet, jotka paikkakunnan urheiluseuroilla on, puhutaanpa sitten kilpailemisesta, harjoittelemisesta tai liikunnan harrastamisesta.

Näin ollen tulee Keravan kaupungin ja Keravan Urheilijoidentuloksekkaalle yhteistyölle kohdistaa molemminpuoliset kiitoksen sanat.

Laajassa seuratyössään Keravan Urheilijoiden fokus on aina ollut vahvasti lasten sekä nuorten ohjaamisessa ja valmentamisessa. Seuran ydintoiminta on tuottanut mittavaa tulosta, aina kivenkovinta kansainvälistä huippu-urheilua myöten. Sen lisäksi seuratoimintaan osallistuminen on siivittänyt lukuisten kaupunkilaisten työvireisyyttä eri aika- ja ikäkausina.

Selvitysten mukaan myös nykyihmiset haluavat tehdä vapaaehtoista seuratyötä, toki ajankäyttöänsä siihen aiempia sukupolvia tarkemmin arvioiden. Muidenkin seuratoiminnan vaatimusten alati kasvaessa lienee Keravan Urheilijoidenkin yksi visio organisoida seuratyötä lisääntyvän päätoimisuuden myötä. Jokusen päätoimisen myötä kymmenet ja sadat vapaaehtoiset voivat tulevaisuudessakin tulla mukaan.

Suomen Urheiluliitto onnittelee vireää satavuotiasta jäsenseuraansa Keravan Urheilijoita.

Puolesta, JARMO MÄKELÄ toimitusjohtaja

» SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITON TERVEHDYS

VAHVA SEURAYHTEISÖ KANTAA Suomen Melonta- ja Soutuliiton puolesta haluan onnitella 100-vuotiasta Keravan Urheilijoita.

KERAVAN Urheilijat perustettiin vuosisata sitten hyvin erilaiseen Suomeen ja hyvin erilaiseen urheilukulttuuriin. 1900-luvun alussa elettiin hyvin vahvaa järjestökulttuurin kautta ja urheiluseuroja perustettiinkin aktiivisesti. Liikunta- ja urheiluseurat olivat vahvoja vaikuttajia Suomen kansalaisyhteiskunnan muotoutumisessa. Seuratoiminta on yhä hyvä tapa luoda aktiivista ja osallistuvaa yhteiskuntaa.

Liikuntakulttuuri perustui vuosisata sitten vahvasti perinteiseen urheiluun.

Urheilukulttuurin käsite on sittemmin laajentunut. Yhteiskunnan mullistukset – kaupungistuminen, työn muutos ja vapaa-ajan lisääntyminen – ovat kasvattaneet kuntoliikunnan ja massatapahtumien suosiota.

Liikunnan käsite on viime vuosisadan loppupuolella laajentunut myös terveys- ja hyvinvointiliikuntaan.

Vaikka liikunta ja urheilu ovat muuttuneet kovasti, monet asiat ovat myös säilyneet vuosikymmenten aikana. Liikunta ja urheilu tuottaa yhä mielihyvää ja jännitystä.

Liikunnan ja urheilun tärkeät arvot: sosiaalisuus, terveys ja hyvinvointi, rentoutuminen ovat säilyneet vuosikymmenien ajan.

Liikunta ja urheilu eivät ole muusta yhteiskunnasta erillisiä, vaan yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten yksilökeskeisyys tai digitalisaatio, vaikuttavat myös urheiluseuratoimintaan. Ne haastavat myös seuratoimintaa uusien sisältöjen ja toimintatapojen kautta.

Puhutaan seuratoiminnan ammattimaistumisesta ja toisaalta seuratoiminnan muutoksesta kohti yritysmäisempää palvelulaitosta perinteisen seurayhteisöllisyyden ja talkootyöhön perustuvan toimintamallin murtuessa. Suomalaisten liian vähäinen

liikunta ja passiivinen elämäntapa huolestuttavat laajasti liikunnan toimijoita.

Uskon vahvasti, että vapaaehtoistoiminnalla ja urheiluseuroilla on paikkansa liikuntakulttuurissamme myös 2020-luvulla ja siitä eteenpäin. Urheiluseuran kaltainen yhteisö voi olla juuri sellainen vastavoima yksilöllistyneelle maailmalle, mitä tulemme tarvitsemaan. Seuratoiminta rakentaa omanlaista sosiaalista pääomaa.

Hyvän liikunta- ja urheiluseuran pitkän iän salaisuus onkin yhteisöllisyys. Yhteinen tavoite, yhdessä tekeminen, avoimuus, kannustava ilmapiiri ja vahva vuorovaikutus ovat avaimia yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan se syntyy ihmisistä, jotka ovat mukana toiminnassa.

Tämä mielestäni toteutuu Keravan Urheilijoissa erinomaisesti.

Itse olen päässyt tutustumaan soutujaoston toimintaan. Keravan Urheilijoiden soutujaostosta on huokunut hyvä yhteishenki, yrittäminen ja aito ilo onnistumisista. Sitä on ilo seurata! Erityisen kiitettävää on Keravan Urheilijoiden panostus nuoriin harrastajiin. Keravan Urheilijat on pystynyt vuosittain houkuttelemaan soutua kokeilemaan ison joukon nuoria ja osa heistä on jäänyt lajin harrastajiksi. Myös koululaisia soudun pariin tutustuttavassa Kotiratasoudussa Keravan Urheilijat on ollut ehdoton ykkönen. Kiitos siitä!

Vielä kertaalleen onneksi olkoon ja pitkää ikää!

MARJAANA RISKU toiminnanjohtaja Suomen Melonta- ja Soutuliitto

KERAVAN URHEILIJAT RY:N 100-VUOTISJUHLA Lauantaina 6.10.2018 klo 18:00, Klondykessä Ohjelmassa mm. palkitsemisia ja huomionosoituksia soittoesityksiä muotinäytös puheenvuoroja pientä syötävää, kahvia ja kakkua musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa Illan juontaa Kimmo Vehviläinen.

Musiikista vastaa Kimalaiset.

Illalliskortin hinta on 25 euroa.

Lasten (4-12v.) illalliskortti 10 euroa.

Illalliskortteja voi ostaa 3.9.2018 alkaen seuran toimistolta (Kauppakaari 11).

Varaukset ja lisätiedot: keu@keravanurheilijat.fi tai p. 040 164 7736

Tervetuloa!

KEU 100 VUOTTA

5

» SUOMEN SUUNNISTUSLIITON TERVEHDYS

ONNITTELUT 100-VUOTIAALLE KERAVAN URHEILIJOILLE Keravan Urheilijat ry juhlii 100 vuotista taivaltansa. Vuoden 1918 elokuussa seura perustettiin haasteellisissa olosuhteissa, kun vuoden 1918 tapahtumien jälkimainingeissa pulaa oli kaikesta ja Suomenkin itsenäisyys oli vielä vajaan yhden vuoden ikäinen.

ENSIVUOSIEN jälkeen toiminta alkoi vakiintua ja 1920- sekä 1930- luku olivat seuralle jo vireää toiminnan aikaa.

Keravan Urheilijoita edustanut Volmari Iso-Hollo voitti olympiakultaa Los Angelesissa 3000m esteissä 1932 ja uusi mestaruutensa 1936 Berliinissä. Tämä keravalaisen kestävyysjuoksijan olympiaennätys sai vasta 2012 rinnalleen toisen estejuoksun tuplavoittajan, kenialaisen Ezekiel Kemboin.

Keravan Urheilijoiden ensimmäiset suunnistuskilpailut järjestettiin huhtikuussa 1934.

Tällöin lajista käytettiin nimitystä ”tiedustelujuoksu”. Suunnistuksen seuraan tuonut Olli Veijola oli tärkeä mies koko Suomen suun-

nistuksen kannalta. Suomen Urheiluliittoon perustettiin vuonna 1934 Suunnistamisvaliokunta, joka toimi itsenäisen Suunnistusliiton edeltäjänä. Suunnistamisvaliokunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Olli Veijola ja tässä tehtävässä hän toimi koko valiokunnan olemassaolon ajan eli vuoteen 1945 asti.

Tänä päivänä Keravan Urheilijat on aktiivinen yleisseura, jonka suunnistusjaoston puitteissa voi harrastaa kaikkia suunnistuksen lajimuotoja; suunnistusta, tarkkuussuunnistusta, pyöräsuunnistusta ja hiihtosuunnistusta. Nykyhengen mukaisesti tarjolla on niin lasten Hippo-suunnistuskouluja kuin aikuistenkin suunnistuskouluja. Yhteistyö lähiseurojen

kanssa on aktiivista, mikä tarjoaa parempia mahdollisuuksia niin harjoitusmaastojen hyödyntämiseen kuin nuorten kehittymiseen.

Juhlavuotensa 2018 kunniaksi Keravan Urheilijat ovat meritoituneet arvokilpailuiden järjestäjänä niin talvella ja keväällä 2018.

Keravan Urheilijat otti ennakkoluulottomasti haasteen vastaan järjestääkseen hiihtosuunnistuksen SM-kilpailut Keinukalliossa helmikuussa. Edellisten talvien huonohkot lumiolosuhteet eivät seuraa pelottaneet ja lopulta kisat saatiinkin vietyä kunniakkaasti läpi kirpeässä pakkasessa runsaslumisen talven vallitessa. ”Vanhan ajan hyvä talvi” saatiin jälleen kokea eteläisimmässäkin Suomessa

» SUOMEN HIIHTOLIITON TERVEHDYS

SATAVUOTIAALLE KERAVAN URHEILIJOIDEN HIIHDOLLE! Keravan Urheilijat on toiminut uusimaalaisen urheilun keulakuvana jo 100 vuotta. Se on hieno tarina ja herättää suuren kunnioituksen.

KERAVAN Urheilijat on ollut ja on varmasti tulevaisuudessakin sekä kasvattaja- että huippu-urheiluseura, tarjoten monipuolisen ja rikkaan lajivalikoiman, koulutettuja valmentajia ja ohjaajia, uutteria talkootyön tekijöitä sekä hyvää urheiluhenkistä seuraa kaikille siitä kiinnostuneille. Keravalaiset tunnetaan myös takuuvarmoista kilpailujärjestelyistä.

Suomi on urheiluhullua kansaa. Joku voisi väittää että jopa menestyshullua. Perinteet velvoittavat. Jo 1920-luvulla olimme toiseksi tai kolmanneksi paras maa kaikissa järjestetyissä kesäolympialaisissa. Talvikisoissa olemme aina olleet vahvoja. Olemme edelleen Pohjoismaisissa hiihtolajeissa olympiatilaston kakkonen Norjan jälkeen. Tulevaisuutta ei

6

KEU 100 VUOTTA

voi rakentaa ilman historiaa. Vahvuutemme lähtee perinteistä, osaamisesta ja kyvystä innovoida uutta. Siitähän on kysymys sekä liitto-, että seuratasolla. Ihmiset ja tiimit tekevät tulokset. Urheilu ja liikunta on osa suomalaisuutta, osa kansallisperintöämme, osa identiteettiämme.

Hiihtourheilu on Keravan Urheilijoiden yksi kivijaloista. Elämme suomalaisessa hiihtourheilussa uutta tulemista. Olemme kaksien viime talviolympialaisten aikana tuoneet suurimman osan suomalaismitaleista. Myös menestyksen hetkellä on tärkeää pitää jalat maassa ja jatkaa työntekoa entistä uutterammin toinen toistamme sekä kaikkia lajejamme arvostaen. Nousuja ja laskuja on edessä tule-

hiihtosuunnistajien ollessa tyytyväisiä sprinttiviikonlopun antiin.

Toukokuun lopussa Keravan Urheilijat järjesti historian ensimmäiset suunnistuksen sprinttiviestien Suomen mestaruuskilpailut. Vuodesta 2014 alkaen MM-kilpailuissa järjestetty kilpailumuoto sai näin ensikasteensa Suomessa keravalaisten isännöiminä.

On erittäin poikkeuksellista, että sama seura järjestää kahdet SM-kilpailut samana vuonna ja vain noin kolmen kuukauden välein. Keravan Urheilijoiden seurajohdolle ja talkooväelle tästä iso kiitos.

Suomen Suunnistusliitto lämpimästi onnittelee vireää ja aktiivista seuratoimintaa tekevää 100-vuotiasta Keravan Urheilijat ry:tä.

» SUOMEN PAINILIITON TERVEHDYS

Juhlallinen tervehdys, Itsenäisen maamme reilun sadan vuoden historia on kulkenut rinta rinnan maamme järjestäytyneen urheilutoiminnan kanssa.

Matkaa on tehty toisiaan tukien.

MIKA ILOMÄKI toimitusjohtaja Suomen Suunnistusliitto ry

vaisuudessakin.

Vahvuutemme kumpuaa suomalaisesta osaamisesta. Seuratyö ja seura-aktiivit näyttelevät keskeistä roolia osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä.

Ilman seuroja ei ole toimintaa, ei massoja eikä huippu-urheilua.

Yksittäisellä seuralla on erittäin tärkeä rooli tässä kokonaisarvoketjussa. Seura on väylä harrastaa, verkottua, oppia ja kehittyä.

Parhaimmillaan seuratyö eri muodoissaan on elämänmittainen polku junioreista vanhimpiin ikäluokkiin. Tärkeää on myös varmistaa urheilijan polku niissä kriittisissä vaiheissa joissa tehdään koko elämän kestäviä valintoja.

Seuratyö hiihdon parissa ei ole nykyisissä eteläsuomalaisissa lumiolosuhteissa helppoa.

Paljon talkootyötunteja kuluu olosuhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Keravan Urheilijoilla on ollut merkittävä rooli Keinukallion hiihto-olosuhteiden kehittämisessä ja varmistamisessa. Suomen Hiihtoliiton puolesta koen suurta ylpeyttä saadessani onnitella 100-vuotiasta seuraa ja sen tekijöitä. Samalla toivotan erinomaista tulevaisuutta seuraavalle satavuotistaipaleelle.

YHTEISKUNTA on suonut resursseja ja urheilumaailma vastaavasti tukenut kansallistuntoa, luonut imagoa ja identiteettiä maallemme, mutta ennen kaikkea antanut meille kaikille yhteisiä unohtumattomia kokemuksia. Keravan Urheilijat ovat osa tätä kansakunnan rakennusprosessia. Hyvin laaja-alaisesti ja määrätietoisesti kansalaisten liikuntakulttuuria on Keski-Uudellamaalla Keravan Urheilijat vieneet eteenpäin nyt jo vuosisadan verran.

Tämän 100-vuotisjuhlan johdosta itseni ja Suomen painiliiton puolesta haluan onnitella teitä tämän hienon virstanpylvään johdosta.

Paini on merkittävä osa suomalaista urheilua ja sen historiaa.

Keravan Urheilijat aloittivat painitoiminnan 1953 ja silloin ohjaajina toimivat Herrat Arvo Reini ja Eino Luoma, mutta varsinaisen ”mattokasteen” antoi silloinen Painiliiton toiminnanjohtaja Onni Sirenius. Toiminta ei alkuvuosina saanut ilmaa siipiensä alle ja painisivistystä yritettiin istuttaa uudemman kerran 1960 Sulo Virtasen toimesta.

Nykyisen todella esimerkillisen toiminnan juuret kumpuavat alkujaan Koskenkorvalta kotoisin olevan Olavi Ojalan uutteran seuratyön tuloksista. Ojala aloitti painitoiminnan Keravan Urheilijoissa 1992 ja loi vakaan perustan painille Keravalla. Sittemmin painitoiminnan voimahahmoja ovat olleet Kari Petrow ja Juha Kalander. He ovat rakentaneet uutteralla työllä Suomen lisenssi rikkaimman seuran viimeisimmän neljän vuoden ajan. Historiaa kunnioittaen ja siitä oppien nämä uuttera kaksikko luotsaa Keravan painitoimintaa todella esimerkillisellä tavalla tulevaisuuteen.

On ilo ja helppo onnitella Keravan Urheilijoita tämän 100-vuotis juhlan johdosta, sillä seuran paini menee eteenpäin todella hienon nuorisotyön takia. Kaikki arvot ja nuorten ohjeistaminen hakee vertaansa tässä valtakunnassa. Seura on oivallinen esimerkki nykyisten tiedotuskanavien kansanomaisesta käytöstä. Mieltä lämmittävintä on seuran nuorten ihmisten asenne- ja käytöskasvatus, joka mielestäni on urheiluvalmennuksen syvintä ydintä.

Onnea Keravan Urheilijat!

MIKA KULMALA toiminnanjohtaja Suomen Hiihtoliitto

TUOMO KARILA Puheenjohtaja Suomen Painiliitto

KEU 100 VUOTTA

7

Onnea satavuotiaalle! ·

·

·

·

Kytömaantie 4, 04200 Kerava P. (09) 274 6610

Mauri Airila Anne Arvola Mia ja Ilkka Ceder Jari Erkkilä Ossi Honkasalo Aino Juslén Kalervo Kenkkilä perheineen Jari Kortelainen Mirva, David, Matilda, Leonardo ja Oliver Lopez

Eero Nurmi Telle Parviainen Lea Sirola Risto Sirola Arvo Tolonen Kari, Sirpa, Tuomas ja Tero Turunen Keravan Kisa-Veikot ry Uudenmaan Yleisurheilu UUDY ry

» KEU JOHTOKUNTA 2018 Johtokunta Varajäsen Kari Petrow, puheenjohtaja Timo Sirola, varapuheenjohtaja Antti Virsu Reino Ruotsalainen, taloudenhoitaja Pertti Syrjälä Juho Kalander Juha Kalander Vesa Koivisto Tuomas Turunen Sampsa Savolainen Lasse Sevonkari Pentti Soini Piia Auranen vas. Reino Ruotsalainen, Sampsa Savolainen, Piia Auranen, Kari Petrow, Antti Virsu, Juho Kalander

8

KEU 100 VUOTTA

KIITOS LIONS CLUB KERAVAN Lions Club on tehnyt seurallemme rahalahjoituksen ja olemme ”korvamerkinneet” rahan suunnataksemme niiden käytön Lions Clubin toiveiden mukaisesti, nuorten matalan kynnyksen liikuntaan ja urheiluun. Seuramme on kovin kiitollinen tällaisesta huomionosoituksesta. Erityisesti näinä aikoina, kun nuorten harrastamisen kustannukset pyrkivät karkaamaan käsistä ja tämä saattaa monet perheet eriarvoiseen asemaan harrastusta valittaessa. Ja näin ei saisi olla. Halu liikkua tulisi lähteä nuoren innostuksesta ja kiinnostuksesta lajia kohtaa, eikä rajoittaa tätä innostusta kustannusseikoilla.

Enenevässä määrin nuorten liikunta on vähentynyt arjessamme, joten meidän kaikkien liikuntavaikuttajien on etsittävä keinoja

tämän suuntauksen estämiseksi. On tuotettava matalankynnyksin liikuntapalveluita, jotka kiinnostavat nuoria ja saavat heidät viihtymään tuon liikunnan parissa. On luotava liikuntaympäristöä, jossa on turvallista liikkua ja harrastaa. On annettava osaavaa ja innostavaa ohjausta nuorten kannusteeksi. Tuo kaikki edellä mainittu on haastava yhtälö ja suoralta kädeltä ei varmaankaan ole oikeaa toimintatapaa kenelläkään esittää. Siksi tämä haastava tehtävä vaatii paljon, mutta seuramme on valmis ottamaan haasteen vastaa ja suuntaamaan myös aikaa ja voimavaroja tämän tyyppiseen toimintaan.

Lions Clubin kaltaiset organisaatiot esimerkillisellä toiminnallaan edesauttavat luomaan mahdollisuuksia nuorille. Toivoisin enenemässä määrin tällaista, eri tahojen ja

organisaatioiden yhteistyötä näiden tärkeiden asioiden parissa toimittaessa. Olkoon siis tämä se alkusysäys toiminnalle, joka saa jatkossa merkittävät mittasuhteet parannettaessa nuorten mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa.

KARI PETROW Keravan Urheilijat ry

SUNNUNTAINA 16.9.2018 KLO 12:00 Kalevan Urheilupuisto, Kerava KYMPPI 31.8 asti 20 euroa jälki-ilm. 25 euroa PUOLIMARATON 31.8 asti 30 euroa jälki-ilm. 35 euroa

Sarjat

10 km M/N yleinen

Puolimaraton M/N yleinen M/N 40 M/N 50 M/N 60

Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.keravanurheilijat.fi/sherwood-run

KEU 100 VUOTTA

9

» PAINI

PAINISSA HÄVIÄT, JOS SINUT SELÄTETÄÄN Tällaiset julkaisut ovat hyvä kanava kertoa millaista toimintaa on Keravan Urheilijoiden Painissa.

ITSE aktiivisena valmentaja ei aina huomaa kaikkia lajin harrastamisen hienouksia, joten olen pyytänyt avukseni tätä kirjoitusta laatimaan seurassamme pitkän uran tehneen painijan Lassi Tarvainen 7v. jolta olen saanut ensiarvoisen tarkkaa analyysiä siitä, millaista harrastaminen on meidän eri ryhmistä. Lassi on jo vuosia harrastanut painia, aina pienempien ryhmistä lähtien ja nyt on Alokaskadettien ryhmässä.

On selvää, että Lassi on huomannut, mikä on tärkeintä hyvässä harjoittelussa, mitkä seikat ovat olennaisinta painissa ja kuinka hauskaa on painin harrastaminen Keravan Urheilijoissa.

Aluksi Lassin näkemyksiä tästä meidän niin ylpeästi harrastamastamme lajista: Yleisesti Lassin mielestä paini on ensisijaisesti kivaa ja treeneissä on hauskaa.

Tämän paremmin sitä tuskin voi ilmaista.

Meidän seurassamme harrastaminen jakautuu noin kahden vuoden välein oleviin ikäryhmiin. Aloittakaamme tarkastelu nuorimmista ikäryhmistä ylöspäin.

Pienimmät harrastajat meillä ovat Temppuryhmäläiset 3-4 vuotiaat. Sitten tulevat Nassikat 5-6 vuotiaat. Ryhmissä opetellaan yhdessä liikkumista ja liikunnallisia perustai-

10

KEU 100 VUOTTA

toja, kuten kuperkeikkoja, kärrynpyörän alkeita ja päälläseisontaa.

Lassi on jo sivuuttanut urallaan nämä ikäryhmät, mutta vielä muistaa jotenkin millaista ryhmissä harrastaminen oli. Ensin alussa harjoituksiin tulo jännitti. Treenit olivat kuitenkin hauskoja, että jännitys jäi pois. Parhaita leikkejä ovat olleet polttopallo sekä hai ja pikkukalat.

Kinuskihippa on jäänyt erityisesti Lassin mieleen, kun siinä ollaan yhdessä ringissä ja muut kiskovat jaloista. ”Kari opetti, että kinuskihipassa pitää murista. Kun murisin, niin sain ison pojan vedettyä irti. Jonossa seisominen ei ollut kivaa ja tikapuita pitkin hyppiminen väsyttää. Hyppiminen oli kuitenkin kivaa. Yleensä ei tullut hiki, mutta nyt tulee.”

Lassi harrastaa painia nykyisin Alokaskadetit (7-8v) ryhmässä. Tässä ryhmässä aloitamme oikeiden painiliikkeiden harjoittelun ja käymme läpi oikeaa ottelemista vastustajaa vastaan.

Tämän ja Kadettiryhmän (9-10v) harrastajat osallistuvat myös painikilpailuihin. Ja erityisesti suositut kilpailut ovat Kotisalikilpailut, joissa mitellään taidoissa oman seuran harrastajia vastaan.

Mikä Lassi on muuttunut kun olet siirtynyt uuteen ryhmää?

– Matsataan painimatseja. Painitaan enemmän. Alkuun ei oltu ollenkaan polttopalloa.

Venytellään. Ensimmäisellä kerralla pelattiin jalkapalloa.

Mikä on nyt Alokaskadeteissa parasta?

– Rapupolttopallo on parasta, koska siinä saa torjua jaloilla. Olen hyvä käyttämään jalkoja.

Millaisella mielellä ensimmäisistä kotisalikisoista?

– Hieman jännittää. Säännöistä muistan, ettei saa hyökätä jalkoihin, ei saa vääntää kättä, ei saa lyödä tai potkia. Saa ottaa niskalenkin.

Kilparyhmäläiset (10-14v) ja KeU Team (+15v) painijat ovat sitten jo yli 10 vuotiaita. Näissä ryhmissä tehdään töitä jo hieman vakavammalla asenteella. Perehdytään painin tekniikoihin jo syvällisemmin ja ajoittain valutetaan hikipisaroita molskille oikein kunnolla.

Lassi on tarkkaillut harjaantuneella silmällään myös näiden ryhmien toimintaa.

Mikä tekee kadettien/kilparyhmän

harjoituksista mielenkiintoisia, jotta niitä on kiva jäädä katsomaan omien treenien jälkeen?

– Treenejä on hauska katsella, kun ne joutuu hikoilemaan.

Kuten Lassikin on huomannut, painin parissa tutustuu kavereihin oikein lähikontaktilla ja että paini on ennen kaikkea hauskaa ja monipuolista liikuntaa, joka kehittää harrastajaa monella eri tavalla.

Lassi on kiteyttänyt painin lajina oikein osuvasti.

Lassi, mitä paini on sinun mielestäsi?

– Painissa häviät, jos sinut selätetään. Saa vetää kaverin maahan ja tehdä heittoja kuin judossa. Kaveria voi ottaa käsivarresta kiinni ja heittää.

Millainen on hyvä treeni?

– Hyvään treeniin kuuluu polttopallo. Polttopallossa parasta on väistely. Päähypystä siltaan lähtee komea tömäys. Hyppiminen on kivaa.

Millainen valmentaja on?

– Kari on hauska ja Karin kanssa saa painia. Kari on myös tiukka.

Tästä lauseesta näkee kuinka asiantunteva Lassi on myös valmennuksen suhteen. Tuota kaikkea siis paini on Keravan Urheilijoissa. Tervetuloa kaikki mukaan.

Painija Lassi Tarvainen 7v.

Lassikin on huomannut, painin parissa tutustuu kavereihin oikein lähikontaktilla

KARI PETROW ja LASSI TARVAINEN

» Tutustu painijaoston toimintaan www.keravanurheilijat.fi/paini 7. Tavoittele voittoa - iloitse menestyksestä.

8. Opi toisen ihmisen kunnioittamista liikunnan ja urheilun kautta.

9. Iloitse liikunnasta, nauti yhdessäolosta.

10. Liikunta on jokaisen oikeus.

1. Olet ihminen, olet arvokas.

2. Huolehdi liikunnasta ja terveydestä –

4. Olet mallina lapsille ja nuorille

– kanna kasvatusvastuusi. hoidat Jumalan hyviä luomislahjoja.

5. Tunnista oikea ja väärä.

3. Tue lapsen ja nuoren kasvua henkisesti, 6. Hyväksy epäonnistuminen hengellisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti.

– osoita arvostusta myös katsomossa.

KERAVAN

liikkuvaseurakunta.fi

SEURAKUNTA

liikkuvaseurakunta

KEU 100 VUOTTA

11

» HIIHTO

JUHLAVUODEN TAVOITTEET Nykymuotoinen hiihdon suunta Keravan Urheilijoissa on otettu vuonna 2011, jolloin toimintaa lähdettiin kehittämään sinettiseurakoulutuksen kautta. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui pidempiaikainen suunnitelma, joka tähtäsi KeU100 juhlavuoteen ajatuksella ”satalasissa”.

TAVOITTEEKSI asetettiin paikan vakiinnuttaminen valioluokan hiihtoseurana, jolla on vahva nuorisotoiminta ja jonka urheilijan polku on eheä hiihtokoulusta yleisen sarjan viestijoukkueisiin unohtamatta urheiluseuran liikuttajan roolia. Samalla asetettiin tavoite toimia vahvasti olosuhteiden kehittäjänä sekä mahdollistajana, koska lajiolosuhteiden turvaaminen takaa harrastusmahdollisuudet kaiken tasoisille hiihtäjille. Samassa yhteydessä luotiin toimintalinja, joka sisälsi tavoitteet ja kuvasi tehtävät, arvot ja periaatteet kuinka hiihtotoiminnassa edetään eteenpäin.

Tavoitteiden yhteenveto Hiihdon osalta KeU100 juhlavuosi on käytännössä ohi ja ennen uudelle sataluvulle lähtöä on toiminnan sekä saavutuksien tarkastelun aika. Vaikka kaikki yksityiskohtaiset ja kunnianhimoiset tavoitteet eivät täysin täyttyneet voidaan oikealla näkyvään kuvaan vedoten todeta, että määrätietoinen seuratyö on tuottanut tulosta. Nykyhiihto keskittyy Suomessa vahvasti hiihdon erikoisseurojen kautta suurkaupunkeihin, mutta niiden joukkoon paikkansa on vakiinnuttanut myös perinteikäs yleisseura Keravalta, joka on tehnyt yhteistyötahojen avulla laadukasta työtä maastohiihdon eteen pienellä porukalla.

Keravalla on pystytty luomaan hiihto-olo-

12

KEU 100 VUOTTA

Tulevan valmennustiimin jäsen Mari SirénKoskinen ja KeUn viides peräkkäinen valioluokka palkinto sekä Tähtiseura tunnus

suhteet aktiivisen seuratyön sekä kaupunkiyhteistyön ansiosta. Olosuhteet lauhoinakin talvina ovat mahdollistaneet harjoitus- ja kilpailutoiminnan sekä lasten hiihtokoulujen toteuttamisen.

KeUn hiihtäjät ovat jo tuttu näky mitaleilla tai muutoin hyvillä sijoituksilla nuorten

Talkoolaisten tekemällä tykkilumella on saatu varmistettua mm lasten hiihtokoulutoiminta

KeUn hiihtäjät ovat jo tuttu näky mitaleilla tai muutoin hyvillä sijoituksilla Keravan Urheilijat on nuorisohiihdon kärkiseuroja ja omien kilpailuiden järjestäminen on aktiivista.

sarjoissa kisan tasosta riippumatta ja valtakunnallisissa valmennusryhmissä. Ehkä hieman yllättäenkin KeUssa on jo neljänneksi eniten lasten ja nuorten sarjan lisenssihiihtäjä koko Suomessa.

Kun vielä yleisen sarjan joukkueita on jo saatu viime vuosina satunnaisesti kasaan sekä miesten, että naisten SM-viesteihin ja muihin valtakunnallisiin kilpailuihin, niin hiihdolla on hyvä tulevaisuus myös jatkossa.

Uudet tavoitteet ja suunnitelmat 2023 Juhlavuoden jälkeen on KeUn hiihdon suunta mietittävä uudelleen ja toimintalinjauksia tarkennettava. Paikoilleen ei saa jämähtää, tarvitaan uusia ajatuksia ja uusi henkilöitä. Kesän ja syksyn aikana toteutamme uuden suunnitelman, joka tähtää kauteen 2023. Jos sinä haluat olla mukana tavoitteissa urheilijana, seuratoimijana tai talkoolaisena niin tule mukaan!

TUOMAS TURUNEN

Hiihtoliiton seuraluokittelu

Valioluokkaraja TOP20 Keravan Urheilijat KeUn nuorisopisteet

Seuraluokittelu on hyvä seuratoiminnan mittari. KeU on vakiinnuttanut paikkansa hiihdon valioluokan seurana.

» Tutustu hiihtojaoston toimintaan www.keravanurheilijat.fi/hiihto

KEU 100 VUOTTA

13

KIINTORASTIEN etsiminen on suunnistuksen muoto, jossa aikataulut eivät ahdista.

Kiintorasti on rasti, joka on maastossa paikallaan pysyvästi. Rasti on joko väreillä merkitty tolppa, tai rastiväri on maalattu kiveen. Rastit on piirretty kartalle, jonka voi tulostaa seuran nettisivuilta.

Sadan vuoden kunniaksi KeU on nyt täydentänyt kiintorastiverkostoaan peräti sadalla uudella rastilla. Uusi kiintorastiverkosto tuo rastit lähemmäs kaupunkilaisia.

- Tavoitteemme on ollut madaltaa kynnystä lähteä etsimään rasteja, kertoo hankkeen vetäjä Harry Perälä. – Uudet kiintorastit ovat puistoissa ja viheralueilla, ja niiden lähelle pääsee jalan ja vaikkapa polkupyörällä.

Perälä antaa vinkin myös liikunnanopettajille: - Kiintorasteja kannattaa hyödyntää liikuntatunneilla.

Kiintorasteja voisi etsiä myös yritysten henkilöstötapahtumissa. Rastiverkostoon voi suunnitella monen tasoisia reittejä kuljettavaksi yksin tai yhdessä.

Kaikki sata kiintorastia julkaistaan kartalla, joka on peräti kokoa A2. Val-

14

KEU 100 VUOTTA

mista Keravan karttaa tätä työtä varten ei ollut olemassa. KeUn kiintorastityöryhmä on tehnyt ison työn kootessaan yhteen Keravan eri alueilta aikaisemmin tehdyt suunnistuskartat ja vielä täydentänyt niitä. Karttakokonaisuuden parissa on ahkeroinut erityisesti Reino Ruotsalainen.

– Erilaisten kartta-aineistojen yhdistely on ollut hyvin haastavaa, Ruotsalainen huokaa. - Eri alueilta tehtyjen karttojen liittäminen toisiinsa on vaatinut suurta tarkkuutta ja huolellisuutta.

Juhlavuoden kunniaksi 100 rastia – ehditkö käydä kaikilla?

Kierrä kaikki juhlavuoden 100 rastia, ja kun olet saanut sata täyteen, ilmoita yhteystietosi Keravan Urheilijoille, niin voit voittaa arvontapalkinnon! Osallistumisohjeet löytyvät myös KeUn nettisivuilta.

Rasteja voi etsiä myös aluekohtaisten, A4-kokoisten karttojen avulla, suurinta karttaa ei aina tarvitse kuljettaa mukana. Osakartat voi tulostaa Keravan Urheilijoiden nettisivuilta, www.keravanurheilijat.fi/suunnistus. Netistä löydät tarkemmat ohjeet.

MERJA JUUTILAINEN

Rasti numero 24 C, etsi kaikki sata, ja ilmoita seuralle yhteystietosi, niin osallistut juhlavuoden arvontaan!

MARI HOVINEN

Suunnistus on paitsi vauhdikas ja vaativa kilpailulaji myös mukavaa ja terveyttä edistävää kuntoliikuntaa.

> SK Uuden joukkueet menestyivät Uudenmaan alueen oravapolkuviestissä toukokuussa. Nuoret riemuitsevat tuloksistaan, vasemmalta B-sarjan joukkue Emil Jacobsson, Matilda Lukkari ja Mikael Koivisto, A-sarjan joukkue Roosa Muukkonen, Antti Kirves ja Esko Kytömäki.

HARRY PERÄLÄ

KERAVALLE KATTAVA KIINTORASTIVERKOSTO – 100 UUTTA RASTIA

SANNI PERÄLÄ

» SUUNNISTUS

Tämä kolmikko on ahkeroinut kevään mittaan tuottaakseen Keravan alueelle peräti 100 kiintorastia.

Vasemmalta Reino Ruotsalainen, Antti Virsu ja Harry Perälä.

SK Uuden Hipot Leimaus-leirillä 2017. Tässä valmistaudutaan leiriviestiin, hiotaan strategioita.

TUOMO JACOBSSON

Hippo suunnistuskoulu vie lapset metsään KERAVAN Urheilijat opettaa lapsille ja nuorille suunnistusta vuosittain Hippo-suunnistuskoulussa. Suunnistuskoulun tarkoituksena on tarjota suunnistuksen perustaitojen lisäksi innostavia elämyksiä ja haasteita koko perheelle.

Opetusta ja harjoituksia on järjestetty yhteistyössä Tuusulan Voima-Veikkojen ja Järvenpään Palon kanssa.

Hippo-suunnistuskoulun ohjelmassa on sekä alkeisopetusta että edistyneempien ohjausta ja harjoituksia. Alkeiskurssi käydään kevätkaudella, siitä voi siirtyä syyskaudeksi jatkoryhmiin. Halukkaat voivat osallistua suunnistuskoulun lisäksi muihin oman seuransa järjestämiin tapahtumiin.

KeUn nuoret suunnistavat SK Uuden väreissä kilpailuissa. SK Uusi on Keravan Urheilijoiden ja Tuusulan Voima-Veikkojen yhteinen edustusseura, joka toiminnallaan tukee urheilijan kehittymistä laadukkaan valmennuksen ja yhteistoiminnan kautta.

Kevätkausi 2018 on käynnistynyt vilkkaasti.

– Mukana on 83 lasta, heistä suurin osa eli 54 on keulaisia, KeUn hippovastaava Mari Hovinen kertoo. Kauden kilpailutkin ovat käynnistyneet, ja hipot menestyivät hyvin alueen Oravapolkuviestissä SK Uuden joukkueina.

– Esko Kytömäki, Antti Kirves ja Roosa Muukkonen veivät A-sarjan mestaruuden ja B-sarjan joukkueemme Emil Jacobsson, Matilda Lukkari ja Mikael Koivisto sijoittui sarjansa neljänneksi, riemuitsee Hovinen.

Jacobsson kuuluu Tuusulan Voima-Veikkoihin, muut Keravan Urheilijoihin.

Kauden kohokohtiin kuuluu Särkänniemisuunnistus, johon hippokoululaiset ovat vuo-

sittain osallistuneet isolla joukolla.

– Siellä suunnistamme yleensä kilpailun, josta tälle porukalle on aiemmin tullut hyvää menestystä, ja ainakin mukavia kokemuksia ja tutustumista kilpailutoimintaan. Loppupäivä vietetään sitten huvittelemassa muiden suunnistajien kanssa, Hovinen kuvailee. Toinen alkukesän tärkeä tapahtuma on valtakunnallinen Leimausleiri. Sinne lähdetään myös perinteisesti parinkymmenen suunnistajan voimin, ohjaajia tulee myös mukaan.

– Leirillä meitä odottavat haastavat suunnistusharjoitukset neljän päivän ajan. Lopussa suunnistetaan leiriviesti, johon kaikki osallistujat pääsevät osallistumaan. Leimausleirin vetovoimasta kertoo se, että siellä on ollut aika lailla sama porukka viime vuodet mukana, ja aina muutama uusikin on tullut mukaan, Hovinen vahvistaa. – Syksyllä teemme perinteisen Nuorisoviesti-Oravatonni-matkan Turun suuntaan, se on ollut mukava päätös suunnistuskoulukaudelle.

Leiri-/kilpailumatkat ovat tietysti eräänlaisia kohokohtia, mutta ne lapset jotka eivät kilpaile, ovat käyneet ahkerasti harjoituksissa ja palaute harjoituksista on ollut hyvää.

Harjoituspaikat ja teemat vaihtelevat ja ovat monipuolisia, ja mahdollisimman laajasti pyritään ottamaan mukaan suunnistuksen monia muotoja sekä vaadittavia taitoja, fysiikkaa unohtamatta.

Uusi Hippo-suunnistuskoulu alkaa taas ensi keväänä, mutta jos suunnistus kiinnostaa, Keravan Urheilijat antavat vinkkejä alkuun pääsemiseksi myös milloin tahansa kauden aikana. MERJA JUUTILAINEN

Tiesitkö että...

Keski-Uusimaa-rastit Keski-Uusimaa-rasteilla on käynnissä 40-juhlavuosi. Kuntotapahtuman järjestävät KeU yhdessä Järvenpään Palon, Tuusulan VoimaVeikkojen ja IF Sibbo Vargarnan kanssa. Vuosittain rasteilla tehdään noin 8 500 suoritusta ja kaikkiaan suorituksia on kertynyt jo noin 260 000 kpl. ”Keskareilla” on vakiona useita ratavaihtoehtoja, alkaen noin 1,5 km helposta radasta 7 km vaativaan rataan. Tapahtumatietoa löydät netistä hakusanalla ”KeskiUusimaa rastit”.

Aikuisten suunnistuskoulu KeUn ja TV-V:n yhteisesti järjestämä aikuisten suunnistuskoulu kokosi tänä keväänä yli 30 osallistujaa. Suunnistuskoulun rehtorin Eva Rönkön johdolla on karttaa ja suunnistustaitoja opiskeltu karttakävelyillä maastossa. Ohjaus tapahtuu pienryhmissä kokeneiden suunnistajien opastuksella.

SK Uusi KeUn nuoret ja yleisen sarjan suunnistajat edustavat kilpailuissa SK Uutta, joka on KeUn, TV-V:n ja JäPa:n yhteinen kilpasuunnistuksen edustusseura. SK Uudessa ei ole henkilöjäseniä, vaan urheilijat ovat perusseurojensa jäseniä. Keulaisista SK Uuden riveissä parhaiten on menestystä hankkinut Tommi Hakuli. Opiskelukiireidensä ohella Tommi toimi SM-sprinttisuunnistuskilpailun ratamestarina.

» Tutustu suunnistusjaoston toimintaan www.keravanurheilijat.fi/suunnistus

KEU 100 VUOTTA 15

Tervetuloa kokeilemaan soutua ja löydä harrastus, jota voit harrastaa mukavassa seurassa.

» SOUTU

KERAVAN URHEILIJAT - SOUTUJAOSTO Keravan Urheilijoiden soutujaosto tarjoaa liikunnaniloa kaikenikäisille, kilpamielellä urheileville ja omaa kuntoansa ylläpitäville.

JAOSTON toiminta-ajatuksena on edistää Suomen Soutuliiton jäsenseurana kilpa-, kunto- ja terveyssoutuharrastusta. Soudun aloituskynnys on erittäin matala, sillä tarvitset vain normaalit liikuntavaatteet; jaostolta löytyy muut välineet soudun kokeilemiseksi ja harrastuksen aloittamiseksi.

Jaostolla on neljä kirkkovenettä, joilla jäsenet harjoittelevat vapun ja syyskuun alun välisenä aikana. Kirkkoveneitä vuokrataan myös ulkopuolisille. Lisäksi jaoston jäsenille on harjoitteluun käytettävissä kolme parisoutuvenettä, joista yksi on säädettävissä soveltuvaksi yksinsoutuun. Kotisatama sijaitsee Tuusulanjärvellä Gustavelundin rannassa.

Yhteiset kirkkoveneharjoitukset ovat alkukesällä kolme kertaa viikossa, tiistaisin torstaisin ja sunnuntaisin. Sulkavan soutujen jälkeen heinäkuun alussa harjoitukset ovat kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Yleiset harjoitukset ovat kaikille jaoston jäsenille avoimet. Pienveneharjoituksista soutajat sopivat keskenään omien aikataulujensa ja veneiden saatavuuden mukaan.

16

KEU 100 VUOTTA

Avovesikauden jälkeen toiminta jatkuu soutua tukevilla harjoituksilla, kuten soutuspinningillä, sauvavaelluksilla ja kuntopiireillä. Soutuspinning-tunneilla hiotaan tekniikkaa ja kerätään pohjakuntoa tulevaa soutukautta varten. Soutuspinning-tunnit ovat loka-huhtikuussa 3-4 kertaa viikossa, vaellukset ja kuntopiirit kerran viikossa. Keravan Urheilijoiden nettisivuilta soudun osiosta löytyy tarkemmat aikataulut harjoituksista sekä mahdolliset muutokset aikatauluihin.

Jaoston jäsenet osallistuvat myös kilpailutoimintaan. Osallistumme kesän aikana kirkkovene- ja pienvenekisoihin tai muihin soututapahtumiin. Pienvenesoutajat osallistuvat Suomen mestaruuskisoihin niin sprintissä, keskimatkalla kuin pitkälläkin matkalla.

Kirkkovenejoukkue kerätään kilpailuihin tilanteen mukaan. Soutajat kilpailevat myös talvikaudella sisäsoudussa. Talven aikana kilpaillaan neljällä eri pituisella matkalla kolmena viikonloppuna. Sisäsoutukilpailujen tulosten perustella lasketaan seuraliigapisteet. Keravan Urheilijat ovat voittaneet seuraliigan useana vuonna peräkkäin.

Yksi suosituimmista sisäsoutukisoista on

Keravan Urheilijoiden järjestämä Ergomaraton huhtikuun puolessa välissä. Tänä vuonna Ergomaraton oli soutujaoston KeU100juhlatapahtuma ja se järjestettiin huhtikuun puolivälissä Tuusulan Gustavelundin juhlateltassa. Tavoitteenamme oli saada 100 osallistujaa soutamaan eri pituisilla matkoilla tunnin soudusta 100 kilometrin soutuun.

Osallistujamäärätavoitteesta jouduimme hieman tinkimään, mutta onnistuimme saamaan paikalle kaksi 100 km:n soutajaa ulkomailta. Ergomaraton perinteisesti päättää sisäsoutukauden ja tänä vuonna soudimme jäät järvestä, sillä aamulla kisan alkaessa Tuusulanjärvellä oli vielä jääpeite, mutta illalla kisapaikan sulkeutuessa järvi oli lähes kokonaan sula. Ergomaraton toimiikin erinomaisena ponnahduslautana kohti kesän soutuja.

Tervetuloa kokeilemaan soutua ja löydä harrastus, jota voit harrastaa mukavassa seurassa.

Soutujaosto toivottaa onnea ja menestystä 100-vuotiaalle pääseuralle!

PIIA AURANEN

Pökköä pesään Ergomaratonilla – Keravan Urheilijat 100 vuotta

KERAVAN Urheilijat ovat järjestäneet sisäsoutukauden päättävän Ergomaratonin huhtikuussa jo vuodesta 2003 lähtien. Tänä vuonna tapahtuma oli soutujaoston KeU-100v-juhlatapahtuma. Kilpailu sai jo etukäteen ulkomailla erityistä huomiota, josta kiitos kuuluu jaoston aktiivisille jäsenille Pentti Soinille ja Kristina Björknäsille. Mukaan saatiinkin kaksi ultrasoutajaa, yksi Ranskasta ja toinen Ruotsista, jotka soutivat tapahtumassa 100 kilometrin matkan, lisäksi puolimaratonille saatiin Virosta kilpailija kirittämään suomalaisia kilpasiskoja hyviin tuloksiin. Kilpailussa soudettiin kaikkiaan neljä maailmanennätystä sekä 11 Suomen ennätystä. Tapahtuma on joka vuosi saanut hyvän vastaanoton ja lähes joka vuosi tapahtumassa on kokeiltu jotain uutta. Tämän vuoden uutuutena oli sarjat dynaamisille soutulaitteille, joilla soututuntuma vastaa vieläkin paremmin oikeaa soutua. Uudet kokeilut ovat myös soutajien mieleen, ja niiden ansiosta Ergomaratonilla on aina ollut hyvä ja noususuuntainen osallistujamäärä. Lähestyvän kesän ansiosta myös tunnelma Ergomaratonilla on poikkeuksetta hyväntuulinen vaikka kisassa käydäänkin välillä tiukkoja kamppailuita toisia vastaan; Ergomaratonilla kaikki kannustavat kaikkia. Myös 100 kilometrin soutajat kokivat kannustuksen auttavan matkan aikana, erityisesti noin puolen välin tuntumassa, kun matkan rasitus alkoi jo painaa.

Molemmat ultrasoutajat soutivat loppuun hyvävoimaisina ja arvelivat, että osallistuvat kisaan ensi vuonnakin, houkutellen mukaansa myös muita soutajia kotimaistaan.

Kansainvälisesti tunnettu soutusivusto World Rowing julkaisi kilpailun jälkeen artikkelin, jossa kerrottiin Kristina Björknäsin mietteistä kisan jälkeen. Artikkeli on luettavissa osoitteessa www.worldrowing.com, myös KeU:n sivuilta soudun osiosta löytyy linkki artikkeliin.

» Tutustu soutujaoston toimintaan www.keravanurheilijat.fi/soutu

KEU 100 VUOTTA 17

KERAVAN URHEILIJOIDEN YLEISURHEILUN TAPAHTUMIA VUOSIEN VARRELTA

KUVAT: JORMA HYTTISEN ARKISTOT JA MIRKA KASPER

» YLEISURHEILU

18

Tervetuloa pienelle aikamatkalle Keravan Urheilijoiden yleisurheiluhistoriaan!

MATKAN varrelle on kertynyt lukuisia tapahtumia, kilpailuja, harjoituksia ja kokemuksia, jotka ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella tämän päivän Keravan Urheilijoiden yleisurheilujaoston toimintaan. Keravan vanhalla, Keskuskoulun viereisellä yleisurheilukentällä päästiin nauttimaan kansainvälisen yleisurheilujuhlan tunnelmasta 1970-1980-luvun vaihteessa, kun Keravan Urheilijat järjesti neljänä vuonna Keskarin Kisat yhdessä Korson Hölkkä ry:n kanssa.

Huippuvuotenaan Keskarin Kisat keräsi lähes 10 000 katsojaa, tarkkaa määrää ei edes tiedetä, sillä eräässä kohutussa kilpailussa kaikki varatut liput vietiin käsistä. Kisojen päälajit olivat 10 000m juoksu, keihään- ja kiekonheitto ja seiväshyppy.

Keskarin Kisoissa tehtiin kautta aikojen hyviä tuloksia, esimerkiksi sen ajan Nuorten Euroopan ennätys nähtiin keihäänheitossa Arto Härkösen toimesta. Eräässä 800m juoksukisassa oli mukana neljän kovan suomalaisjuoksijan lisäksi neljä amerikkalaista juoksijaa ja kaikki juoksivat alle 1,50. Kilpailun jäniksenä juoksi silloinen Yhdysvaltain olympiaviestiedustaja.

Vanhalla yleisurheilukentällä järjestettiin myös seuran 60-vuotisjuhlakilpailu v. 1978.

Kyseessä oli kansainvälinen kisa ja mukana oli silloisia tunnettuja suomalaisia urheilijoita, kuten Seppo Hovinen, Markku Tuokko ja Jorma

Keskarin kisat 1970-luvun lopulla.

KEU 100 VUOTTA

Kinnunen.

Seuran keskeisiin varainkeruutapoihin kuulunutta Kunniakierros-tapahtumaa järjestettiin Keravan Urheilijoiden toimesta 1990-luvun loppupuolelle.

Alun perin Kunniakierrosta järjestettiin vanhalla yleisurheilukentällä, mutta kentän parhaiden päivien tultua tiensä päähän, 1980-luvun loppupuolella, siirryttiin Kunniakierros järjestämään Keravan kävelykadulle.

Kyseessä oli ja on tänä päivänäkin valtakunnallinen kuntoliikuntatapahtuma.

Kunniakierrokseen pääsi osallistumaan joko tukijana tai kierroksen kiertäjänä. Tukimaksu oli vähintään 40 markkaa ja se oli mahdollista suorittaa kierrosmaksulla tai kiinteällä maksulla. Maksajina olivat yksityishenkilöt, kuten esimerkiksi kiertäjän sukulaiset

kävelykadulla, yleisurheilukenttää kun ei enää ollut käytössä. Iso-Hollon juoksuun kuului Volmarin Hölkkä (n. 12km) ja katumailit kaiken ikäisille.

Volmarin Hölkkään osallistui Suomen parhaita juoksijoita ja kansainvälisiäkin juoksijoita aina Keniasta asti. Kilpailut järjestettiin lauantaina keskellä päivää, kun ihmiset tulivat tarjousten perässä kaupoille ja näin kilpailu sai mahdollisimman paljon yleisöä ja huomiota.

Lasten ja nuorten Minikeskari-kisoja järjestettiin Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa 25 vuoden ajan 1980-luvulta 2000-luvun alkupuolelle. Viimeistä kertaa Minikeskarit järjestettiin v. 2003. Minikeskarit olivat tärkeitä kilpailuja useille nuorille ja oman kuvansa saattoi bongata kisan jälkeen päivän lehdestä.

Muita Keravan Urheilijoiden järjestämiä

Kunniakierroksen lähtö vanhalla yleisurheilukentällä 1980-luvulla.

Iso-Hollon juoksu 1990-luvun loppupuolella.

tai vaihtoehtoisesti yritykset. Aikaa kierrosten suorittamiselle oli tunti. Tuotto käytettiin seuran nuorisourheilun hyväksi.

Keravan tapahtumassa kiertäjiä oli vauhdittamassa ja markkinoimassa useita tunnettuja julkisuuden henkilöitä, kuten Niilo Tarvajärvi, Jorma Pulkkinen, Riitta Väisänen, Ville Virtanen ja Lola Odusoga.

Iso-Hollon juoksu, Volmari Iso-Hollon kunniaksi, järjestettiin v. 1996 alkaen Keravan

kilpailuja 2000-luvun alkupuolella ovat olleet mm. Keinukallio-juoksu, Keravan uuden yleisurheilukentän avajaiskilpailut v. 2004, jossa nähtiin mm. Tommi Hartonen 200m juoksussa, huipputuloksella 20,77. Yleisöä oli mahtavasti ja ilmassa oli juhlan tuntua - olihan se hienoa saada yleisurheilukenttä pitkällisen odotuksen jälkeen!

Nappulamaastot ovat voimissaan vielä tänäkin päivänä. Ensimmäiset Nappulamaastot

Koululaismaastot 2016.

Nuoria 90-luvulla Kuortaneella maastojuoksun viestikilpailun jälkeen (H. Leppänen 3. alh. oik. valk. asu).

järjestettiin 1960-luvun loppupuolella. Koululaismaastot ovat päässeet osaksi keravalaisten ala- ja yläkoululaisten joka keväisiä liikuntatapahtumia, kiitos Jorma Hyttisen pitkäaikaisen työn kilpailuiden onnistumisen eteen. Tänä keväänä Koululaismaastot järjestettiin 16. kertaa ja nykypäivänä mukana on vuosittain n. 1500 juoksijaa. Muita edelleen järjestettäviä lasten ja nuorten kilpailuja ovat kesäkaudella Kalevan yleisurheilukentällä järjestettävät Seurakisat, jotka aiemmin tunnettiin nimellä Viikkokisat.

Viikkokisoja järjestettiin alun perin Savion Koivikon kentällä, joka oli yleisurheilujaoston tärkein kilpailu- ja harjoituspaikka, ennen kuin Keravalle viimein saatiin uusi yleisurheilukenttä Kalevan Urheilupuistoon v. 2004, 20 vuoden odottamisen jälkeen!

Sitä ennen virallinen yleisurheilukenttä oli Keskuskoulun viereisellä kentällä ja se toimi tärkeimpänä kilpailukeskuksena 1980-luvun loppupuolelle, kunnes oli täysin käyttökelvottomassa kunnossa. Kyseessä oli viimeinen kumiasfalttiratainen kenttä Suomessa.

Keravan Urheilijoiden kantavia voimia ovat tietenkin oman seuran yleisurheilun harrastajat ja kilpailevat urheilijat vuosien saatossa.

Menestykseltäkään ei olla vältytty ja Keravan Urheilijoiden yleisurheiluedustajat ovat saaneet yhteensä n. 180 SM-mitalia viimeisen 50 vuoden aikana. Menestynein urheilija mitalitilastoja peilatessa on ollut ehdottomasti Helmi Leppänen, joka sai 28 SM-mitalia 10 vuoden aikana. Helmin päälajit olivat kuulantyöntö, korkeushyppy, ottelu ja keihäänheitto.

Helmi menestyi myös kansainvälisesti ja oli Koululaisten MM-kisojen kuulantyönnön neljäs.

Muita eniten SM-mitaleita vuosien varrella voittaneita urheilijoita ovat olleet Mikko Kyyrö (15), Ulla Lempiäinen (9), Pauli Pursiainen (8), Juha Kettinen (8), Jonna Salmivaara (7) ja Jari

Paussonen (7). Tällä hetkellä urheilevista Heta Paavolalla ja Johanna Laineella on eniten SMmitaleita, molemmilla viisi SM-mitalia saavutettuina.

Keravan Urheilijoita on edustanut myös useita maaottelu-urheilijoita vuosien varrella.

Menestys on vaatinut paljon pitkäjänteistä harjoittelua ja aina ei olla harjoiteltu vain kotimaassa. Useana talvena harjoittelu vei urheilijoita valmentajineen etelänleireille, esimerkiksi Espanjaan, Marokkoon, Portugaliin, Kreetalle tai Kanariansaarille harjoittelemaan intensiivisesti lämpimämpiin olosuhteisiin pariksi viikoksi.

Ulkomaan leirit ovat tuoneet mahtavia kokemuksia urheilijoille ja kasvattaneet yhteishenkeä ja harjoitusmotivaatiota.

Keravan Urheilijoiden yleisurheilujaoston toiminnan tavoitteena on ollut vuodesta toiseen pystyä pitämään harjoitusmaksut matalina ja mahdollistaa harrastaminen kaikille siitä kiinnostuneille. Avainasemassa tavoitteen saavuttamiseen on ympärivuotisen harjoittelun ja kilpailuiden järjestäminen.

Kilpailutoiminnalla ja siitä saatavilla tuloilla tuetaan lasten ja nuorten harjoitus- ja leiritoimintaa, maksetaan kilpailumaksuja, hankitaan uusia välineitä ja panostetaan valmentajien ja ohjaajien kouluttamiseen.

Keravan Urheilijoiden yleisurheilevien harrastajien määrä on selvästi kasvussa. Esimer-

Yleisurheilun ystävyyskaupunkivierailu Saksan Ascherslebenissä elokuussa 2016.

Aamulenkki etelänleirillä Espanjassa v. 2005.

kiksi lasten ja nuorten harrastajien määrä on kasvanut vuositasolla lähes 200 uudella harrastajalla vuosien 2014 - 2018 aikana. Suunta on lupaava ja selvää on, että Keravan Urheilijoiden siipien suojissa kehittyy koko ajan uusia lupaavia urheilijanalkuja, joista varmasti kuullaan vielä!

Loppuun vielä suuret kiitokset Jorma Hyttiselle, joka on tehnyt vuosikymmenten työn

Viikkokisat Kalevan yu-kentällä kesällä 2016

Keravan Urheilijoiden yleisurheilutoiminnan hyväksi ja tietenkin kaikille muille mukana olleille valmentajille ja ohjaajille ja kaikille harrastajille ja urheilijoille sekä vapaaehtoisille, jotka mahdollistavat Keravan Urheilijoiden yleisurheilutoiminnan!

Päättäjäisissä palkittuja yleisurheilunuoria ja -aikuisiakin v. 2016.

MIRKA KASPER

KEU 100 VUOTTA 19

NAPPULAMAASTOT –

KUVAT: ANTTI RÖNKKÖ JA MUSTAVALKOINEN KUVA JORMA HYTTINEN

liikunnan riemua ja matalan kynnyksen juoksukilpailuja jo yli 50 vuoden ajan

20

ELETTIIN 1980-luvun loppua. Muistan osallistuneeni isoihin juoksukisoihin Kalevan pururadalla. Muistan hauskan sedän kuuluttamassa, isot mäet, mehut kisan jälkeen ja mitalin.

Uskon, että samanlaisia muistoja ja positiivisia tunteita kilpailemisesta, juoksemisesta ja liikunnasta ovat saaneet Nappulamaastoista mukaansa tuhannet Keravalaiset ja lähiseudun lapset.

Keravan Urheilijat ovat järjestäneet Nappulamaastoja 1960-luvun lopusta lähtien ja kilpailun perustivat Gunnar Nokkonen, Oiva Nissinen sekä Jorma ”Jomi” Hyttinen. Näistä jälkimmäinen on myös aikaisemmin mainitsemani hauska kuuluttaja ja Jomin ääni raikaa Nappulamaastoissa positiivisesti kannustaen edelleen. ”Kilpailujen tavoitteena oli saada lapset liikkumaan ja mahdollistaa matalan kynnyksen kilpailemisen mahdollisemman monelle Keravalaiselle lapselle. Samalla kilpailun kautta Keravan Urheilijat ovat saaneet toimintaan mukaan uusia yleisurheilijan alkuja” kertoo Jorma Hyttinen, jonka panos kilpailuihin on ollut korvaamaton ja joka edelleen nauttii lasten liikuttamisesta toimien valmentajana ja aktiivisena toimijana Keravan Urheilijoissa.

KEU 100 VUOTTA

Nappulamaastojen kautta ovat liikunnan ilon siemeniä hakeneet myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla meritoituneet huippu-urheilijat kuten esimerkiksi Hanna-Mari Seppälä, Mikko Kyyrö ja Teemu Sainomaa. Parhaimmillaan osallistujia on ollut 332 ja tällä hetkelläkin osallistujamäärät liikkuvat 100 – 200 osallistujan määrissä.

Maailma muuttuu ja digitalisaatio on muuttanut lasten arkea merkittävästi. Siltikään aina ei tarvitse nykylapsillekaan keksiä uusia asioita, vaan iloinen, kannustava meininki, hauska setä kuuluttajana, mehu sekä makkara kisan jälkeen ja mitali kaulaan tuntuu saavan lapsissa edelleen saman vaikutuksen aikaan kuin 50 vuotta sitten. Innostetaan ja kannustetaan lapsia siis myös tulevinakin keväinä rohkeasti mukaan liikkeelle niin Nappulamaastojen kuin muidenkin liikunnan riemujen pariin!

SAMPSA SAVOLAINEN Keravan Urheilijat Kirjoittaja toimii Keravan urheilijoiden johtokunnassa sekä yleisurheilujaostossa, harrastaa kestävyysjuoksua sekä on kahden urheilusta monipuolisesti nauttivan lapsen isä.

» KUNTOILUN KANNALTA

LIISA KANGAS Tänä keväänä neljättä kertaa järjestettävään juoksukouluun ilmoittautui 15 innokasta oppilasta Yksi heistä, keravalainen Liisa Kangas, on tuttu kasvo ohjaajille.

TÄMÄ iloisuutta hersyvä mallioppilas on mukana jo toista kertaa. Juoksukoulun lisäksi Liisa käy yleisurheilujaoston lanseeraamilla Lauantailenkeillä, joista ei hauskuuttaa ja hikeä puutu. Lenkkien lisäksi Liisa on ahkera kisoissa kävijä.

Kerro hieman itsestäsi ajalta ennen juoksukoulua. Harrastitko lapsena ja nuorena liikuntaa? – Koululaisena pelasin korista, joskaan en ollut siinä koskaan hyvä.

Kunto oli heikko, en ollut lahjakas eikä itseluottamustakaan löytynyt. Palloa koriin heittäessään pohdinta: ”Ei taatusti mene sisään…” harvemmin auttaa palloa löytämään oikean osoitteen. Pidin kuitenkin lajista ja liikkumisesta. Kun menestyvässä joukkueessa ei enää päässyt ”harrastelijat” pelaamaan, vaihdoin lajin taekwondoon. Yksilölajissa sai kehittyä omaan tahtiin ja se sopi minulle hyvin. Pidin muutenkin lajin kurinomaisesta luonteesta. Siitä, että tehdään kun käsketään eikä urputeta vastaan turhia (olen siis luonnostani urputtaja, joka kaipaa sopivasti keppiä).

Mikä sai sinut osallistumaan juoksukouluun? – Olen aina arvostanut hyvää ja laadukasta valmentamista. Tänä päivänä on ihanaa kun ei tarvitse olla huippuurheilija, tai sellaiseksi tähtäävä, saadakseen laadukasta valmennusta. Vanhemmiten ollut ns. kausiliikkuja eli innostun helposti ja harjoittelen ahkerasti (lue: liikaa ja liian kovaa), mutta valitettavasti intoni lopahtaa melkein yhtä nopeasti kuin se on noussutkin. Lenkeillä päädyn juoksemaan ”tasaisen tappavia lenkkejä” eli melkein samaa reittiä samalla vauhdilla samaan suuntaan. Vähemmälläkin juoksun oppimäärällä arvaa, ettei edellä mainitulla menetelmällä kunto ole juuri noussut. Juoksukoulussa viehätti ajatus, että joku minua viisaampi kertoo mitä tehdään ja minun ei tarvitsisi muuta kuin noudattaa ohjeita.

Vuoden takainen juoksukoulu taisi lisätä innostustasi juoksuun? – Todellakin. Viime vuoden juoksukoulu kesti seitsemän kuukauden ajan (startti + jatko puolimaraton/ maraton -ryhmään), mikä ei päästänyt in-

nostustani lopahtamaan. Harjoitussuunnitelmaa en pystynyt täysin noudattamaan, sillä meillä oli talon rakennusprojekti meneillään ja se vei auttamattomasti suurimman osan vapaa-ajasta sekä voimista.

Toisaalta sekä rakennusprojekti että perheelämä hyötyivät juoksuharrastuksestani, jossa pääsin purkamaan stressiä ja tuulettamaan ajatuksia muissa maisemissa. Talo saatiin pystyyn ja syksyllä juoksukilometritkin alkoivat hiljalleen nousta ja Lauantailenkit varmistivat osaltaan, että talviharjoitteluun tuli säännöllisyyttä ja pysyvyyttä.

Mikä juoksukoulussa on ollut parasta?

– Säännöllisyys. Erinomaiset valmentajat.

Mukavat treenikaverit.

Mikä on ollut tärkein oppi minkä olet juoksukoulusta saanut? – Oppia on tullut niin paljon, että on erittäin vaikea nostaa yhtä tärkeintä. On kuitenkin myönnettävä, että oppi tuntuu myös unohtuvan aika helposti (lieneekö tämä yksi syy siihen, että olen jälleen mukana juoksukoulussa) ja tällöin kertaus on opintojen äiti. Rauhallisten peruskestävyyslenkkien tärkeys peruskunnon kasvattamisessa ainakin on kuultu (ehkä jopa aika ajoin sisäistettykin) moneen kertaan.

Oletko asettanut juoksuharrastuksellesi tavoitteita? – Pääsääntöisesti petyn ja masennun helposti jos en saavuta asettamiani tavoitteita. Tästä syystä olen ollut hieman varovainen tavoitteiden asettamisessa ja erityisesti niiden julkistamisessa. Nyt juoksusta on kuitenkin jo tullut tapa ja olen alkanut uskomaan itseeni ja omaan juoksemiseeni, joten ehkä vuoden 2018 tavoitteet uskaltaa jo ääneen sanoa: uudet ennätykset 10km ja puolimaratonin matkoille (tarkempaa aikatavoitetta ei vielä ole) sekä tämän vuoden aikana kokonaisjuoksumäärä yli 1000km.

Olet osallistunut jo useaan juoksukilpailuun. Koetko että juoksukoulun myötä lappujuoksuihin lähteminen on helpompaa? – Kyllä, ehdottomasti. Valmentajat ovat varmistaneet, että valmistautuminen kisoihin on järkevää. Kävimme lisäksi mm.

viime vuonna tutustumassa jo ennalta Vantaan maratonin kisareittiin, jossa osallistuin ensimmäiseen, ja vielä toistaiseksi ainoaan, puolimaratoniin. Tavoitteena oli vain päästä maaliin ja tämä tavoite siis täytettiin.

Mikä on suhteesi liikuntaan ylipäätään?

Miksi juokset? – Juokseminen on omaa aikaa vain ja ainoastaan minulle. Olen parempi vaimo ja äiti kun käyn säännöllisesti tuulettamassa ajatuksia lenkillä. Toki minulle on tärkeää olla myös hyvä roolimalli lapsilleni ja innostaa heitä esimerkilläni liikkumaan monipuolisesti.

Mikä on ollut mieleenpainuvin treeni, tapahtuma tai onnistuminen juoksuharrastuksesi aikana? – Viime talvena lähdimme Keinukalliolta kohti Kuusijärveä polkuja pitkin Lauantailenkkien porukassa. Lunta ei ollut vielä maassa, mutta vettä sitäkin enemmän. Reitille osui suuri (lue: valtava) oja, joka oli äyräitä myöten täynnä vettä. En olisi ikimaailmassa lähtenyt ylittämään ojaa mistään hinnasta, jos olisin ollut yksin liikkeellä. Nyt ei ollut kuitenkaan muita vaihtoehtoja kuin yrittää hypätä yli muiden perässä. Huippufiilis onnistuneen ylityksen jälkeen, kengissä olevasta ylimääräisestä vedestä huolimatta.

Luonnon extreme-urheilua ja itsensä ylittämistä parhaimmillaan.

Kolme tärkeintä juoksuun liittyvää esinettä (mitä ilman et lähtisi lenkille)? – Hyvät varusteet tekevät juoksusta miellyttävän, kengät ja vaatteet on oltava itselle sopivat.

Kaikkein tärkein esine minulle on kuitenkin sykemittari. Jos paristo pääsee yllättäen ehtymään, menen autolla kauppaan ostamaan uuden ennen seuraavaa lenkkiä.

Terveisesi juoksuharrastuksen aloittamista pohtiville? – Juokseminen on upea harrastus ja hyvässä seurassa vielä mukavampaa. Juoksukoulussa juoksun aloittaminen on paitsi turvallista niin myös superhauskaa. Ei tarvitse olla paras tai juosta yhtä kovaa kuin muut, vaan voi edetä omien tavoitteiden mukaan. Lenkillä voi mielessään aina miettiä kuinka monta sohvaperunaa tälläkin kerralla taas voitti.

KEU 100 VUOTTA 21

» JUHLAVUODESSA MUKANA

LIIKETTÄ BY ANU EK

PAULIINA KAAS

URHEILUSEURATOIMINNAN vapaaehtoistyöntekijät antavat arvokkaimman työpanoksensa mitä urheiluseura voi saada. Vapaaehtoisten merkitys on valtavan suuri, jopa niin suuri, ettei seuratoiminnan pyörittäminen ilman heitä olisi mahdollista.

Seuran juhlavuonna jaostot voivat palkita vapaaehtoisiaan uniikilla juhlakorulla. Korun on suunnitellut ja toteuttanut keravalainen koruseppä ja muotoilija Anu Ek. Anun kädenjälki näkyy myös mm. Suomen Olympiamaajoukkueen muistojuhlakorussa, jonka hän suunnitteli ja toteutti Rion kesäolympialaisiin v. 2016.

Annetaan Anun kertoa korun tarina tarkemmin: – Inspiraatio KeUn juhlakoruun syntyi liikkeestä, jota on kaikessa urheilussa. Avainsana on liike, jonka halusin jollain tavalla tuoda koruun. Suunnitteluprosessi käynnistyi materiaalivalinnasta ja hopea valikoitui siitä syystä, että se on se hyvin muotoiltavissa oleva materiaali ja tarpeeksi arvokas 100 -vuotiaalle juhlakoruksi. Minun piti miettiä sellainen muoto ja koko, joka sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Halusin, että korussa on lennokkuutta ja liikettä muunkin, kuin pelkän nimen perusteella. Lisäksi oli huomioitava, että korusarjaa ehkä halutaan vielä

täydentää muillakin koruilla, joten muodon täytyy soveltua myös toisiin korumalleihin.

Jokainen Liikettä -koru on käsin valmistettu uniikki yksilö, kahta samanlaista ei ole.

Tyyliäni voi kuvailla modernin alkukantaiseksi. Valmistan koruni perinteisesti ja tykkään kokeilla ja tehdä materiaaleihin erilaisia pintoja. Valmistan koruja mm. hopeasta, pronssista, alumiinista ja erilaisista kierrätysmateriaaleista. Toivon, että töistäni välittyy intohimo tekemiseen ja vahva käsityön leima.

Palataanpa vielä urheilun ja liikunnan pariin ja kysytään Anulta hänen omat liikuntatottumuksensa: – Omaan arkeeni aktiivinen liikunta kuuluu nelisen kertaa viikossa. Talviaikaan käyn 3 kertaa viikossa salilla ja kerran viikossa pilateksessa Kerava Design yrittäjäryhmämme kanssa. Näin kesällä pilates on tauolla ja pari kertaa viikossa tulee käytyä Keinukallion juoksuportailla tarpomassa salikäyntien lisäksi. Tykkään liikkua aamuisin ja klo 7 jälkeen olenkin jo liikenteessä. Työpäivä on ihana aloittaa pajalla energisenä ja liikunta on ehdoton vastapaino korupajalla työskentelyyn, joka pääsääntöisesti on istumista.

» JUHLAVUODESSA MUKANA

JUHLAVUOSI PIRISTI MYÖS LOGOA VUONNA 1938 Keravan Urheilijat päätti julistaa kilpailun uuden seuramerkin hankkimiseksi. Useiden ehdotusten joukosta 1. palkinnon suunnitelmastaan sai taiteilija Leo Nousiaisen ehdotus. Vuodesta 1938 lähtien KeUn tunnuksena loisti tämä tyylikäs merkki.

Vuonna 2018 80-vuotias logo sai uudistua 100-vuotiaan seuran kunniaksi. Graphic Roomin yrittäjä, AD, graafikko Susanna Muurman-Ovaska freesasi logon ja samalla uusi logo sai rinnalleen myös

22

KEU 100 VUOTTA

oman juhlavuoden mallin, mikä näkyy erityisesti kuluvan vuoden tapahtumissa ja julkaisuissa.

Kerro miten logon suunnitteluprosessi käynnistyi? Saitko työn tilaajalta toiveita?

– Olen saanut tehdä yhteistyötä KeUn kanssa jo useamman vuoden ajan. Olemme toteuttaneet mm. esitteitä ja ilmoitusmateriaaleja. Kun silloinen toiminnanjohtaja Mirva Lopez otti yhteyttä ja kertoi seuran

» LUPAUS

PYRY SELIN toiveesta freesata seuran logoa tähän päivään, olin ilomielin käytettävissä.

Minkälaisena kokonaisuutena näet Keravan Urheilijoiden visuaalisen ilmeen?

– Logossa tehtiin vain pieniä muutoksia alkuperäistä logoa kunnioittaen mutta juhlavuoteen toivottiin uutta ilmettä, joka poikkeaisi totutusta. Halusimme pitää kiinni keltaisesta väristä ja tuoda jokainen lajiliitto mukaan ilmeen piiriin. Otimme mukaan lajihahmot, jotka esiintyivät jo seuran nettisivuilla. Visuaalisen ilmeen jalkauttaminen ottaa oman aikansa, jotta kaikki materiaalit siirtyvät yhteiseen linjaan.

Minkälainen brändi Keravan Urheilijat mielestäsi on? – Toimiva brändi pohjaa vahvasti todellisuuteen ja toisaalta ilmentää yhteisiä tavoitteita. 100 vuotias Keravan Urheilijat on vahva brändi, josta jokainen jäsen ja koko kaupunki voi olla ylpeitä. Upea historia on takonut sille tukevan jalustan.

Minkä työn parissa työskentelet tällä hetkellä? – Tällä hetkellä pöydälläni on tämä Keravan Urheilijoiden juhlajulkaisu, joka ilmestyy kesällä jokaiselle seuran jäsenelle ja jatkaa matkaa myös seuran toiminnasta kiinnostuneille. Arkeni koostuu suurimmaksi osaksi yritysilmeistä, markkinointimateriaaleista, taitoista sekä verkkomedioista.

Suunnittelit myös uutukaisen juoksutapahtumamme Sherwood Runin logon. Miten liikunta näkyy omassa arjessasi? Nähdäänkö sinut viivalla 16.9.2018 kun Sherwood Runin kymppi ja puolimaraton starttaa Kalevan Urheilupuistosta?

– Veikeää eikö – luvaton tempaus jatkaa elämäänsä nyt virallisena Keravan tunnusmerkkinä sekä juoksutapahtumana. Ei tainnut keravalainen katutaideryhmä tietää, kun Sherwood-kyltin luvattomasti muutama vuosi sitten pystytti, mihin se johtikaan.

Harrastin aikoinani aktiivisesti yleisurheilua ja hyppäsin korkeutta Keski-Uusimaan Urheilijoiden verkkareissa. Sittemmin urheilu on jäänyt taka-alalle ja muuttunut pienten lasten kanssa aktiiviseksi peuhaamiseksi. Kovasti toivon, että urheiluharrastukset veisivät heidät mennessään. Viivalla en siis uskalla näyttäytyä mutta kannustusjoukoissa mahdollisesti. Seuraan urheilua aina mahdollisuuksieni mukaan.

Joulukuussa 13-vuotta täyttävä, lahjakas monilajilupauksemme Keravan Sorsakorvesta.

Milloin aloitit hiihto- ja yleisurheiluharrastukset? – Aloitin hiihdon hiihtokoulussa 4-vuotiaana ja siirryin valmennusryhmään 8-vuotiaana. Ensimmäisen kerran olin suksilla 2-vuotiaana.

Yleisurheilun valmennusryhmässä aloitin 9-vuotiaana.

Parhaat saavutuksesi lajeissa?

– Yleisurheilussa vahvuuteni ovat heittolajit. Ikäluokkani Suomen vuositilastossa olin viime vuonna kiekossa sijalla 4, moukarissa 8, kuulassa 13 ja keihäässä 19. Hiihdossa Hopeasomman henkilökohtaisella matkalla olin 31.

Miten kahden (tai useamman) lajin yhdistäminen huomioidaan harjoittelussasi?

– Talvikaudella pääpaino on hiihdossa ja kesällä yleisurheilussa.

Lajit tukevat hyvin toisiaan. Harrastin viime kesään asti myös jalkapalloa, mutta se piti lopettaa, koska aika ei enää riitä kaikkeen.

Mieleenpainuvin kisa, leiri tai harjoitus? – Yleisurheilussa Pihtiputaan keihäskarnevaalit ja Antti Ruuskasen keihäsleiri Tanhuvaarassa. Hiihdossa ensimmäiset Hopeasompa-kisat tänä vuonna Kuhmossa.

Kuinka monta kertaa viikossa harjoittelet?

– Ohjattuja harjoituksia on keskimäärin 3 kertaa viikossa ja sen lisäksi harjoittelen omalla ajalla 2-3 kertaa viikossa.

Mikä motivoi harjoittelemaan?

– Haluan kehittyä urheilussa monipuolisesti. Kilpailuissa on kiva käydä ja seurata omaa kehitystä esim. yleisurheilun Tilastopajasta.

Olen saanut myös paljon uusia kavereita urheilun parista ympäri Suomea. Leirit ovat harjoittelun kohokohtia!

Mitä teet vapaa-ajallasi? – Vietän aikaa kavereiden ja perheen sekä koiramme Niken kanssa.

Kesäisin olemme paljon mökillä Orivedellä. Pelattuakin tulee jonkin verran.

Tavoitteesi tuleville kisakausille? – Kaikissa heittolajeissa tavoittelen tällä kaudella Suomen top10-sijoitusta. Hiihdossa ensi kaudella Hopeasomman pistesijoille eli 30. joukkoon.

Terveisesi seurakavereille/ kilpakumppaneille? – Kannattaa harjoitella kovaa, sillä täältä tullaan!

KEU 100 VUOTTA 23