Page 1

LEHTI UUDESTA SUUNNITTELUSTA S M A R T B U I L D I N G

No. 1/2017

09 Tulevaisuuden älysairaalassa ”digi on liki” 12 Älykäs talotekniikka siivittää Finaviaa

04

Älykäs kaupunki, parempi arki


02 ½done 1_2017

Sisällys

parempi arki

Tulevaisuuden älysairaalassa ”digi on liki”

Tarvitseeko älykäs rakennus myös älykkäämpää ylläpitoa?

Älykäs talotekniikka siivittää Finaviaa Granlund Manager otetaan käyttöön kaikissa ABB Kiinan 43 toimipaikassa

Julkaisija: Granlund Oy Malminkaari 21, PL 59, 00701 Helsinki Päätoimittaja: Riikka Linna Toimituskunta: Pekka Metsi, Minttu Vilander, Riikka Linna ISSN 2242-4997 (painettu) ISSN 2242-5004 (verkkojulk.)

18

18 21 22 23 24

Granlund PULSE™ -palvelu auttaa kuuntelemaan kiinteistön käyttäjiä

Voiko Smart Building olla myös Wellness Building? Granlund Manager Mobile

tehostaa ylläpitoa

Asiakaslähtöisyys ja käyttäjäkokemus osana digitaalista murrosta

Rakennus- ja kiinteistöala digitalisoituu

Alkuperäinen graafinen suunnittelu: Porkka & Kuutsa Oy Taitto ja graafinen suunnittelu: Laboratorio Uleåborg Oy Painopaikka: Alocon Oy Kannen kuva: Shutterstock

Kuva: Kaapo Kamu

04 08 11 12 16

Älykäs kaupunki,

08

Kuva: Shutterstock

Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

12

Kuva: Shutterstock

04


½done 1_2017 03

Esipuhe

SMART BUILDING AUTTAA KÄYTTÄJIÄ TOIMIMAAN FIKSUMMIN Mikko Mäntyniemi, kuva

03

Tämän 1/2done-lehden teemana on Smart Buil-

tule kehittämään kokonaisvaltaisia killeriappeja, vaan tar-

ding. Asiaa käsitellään monelta kantilta, mutta

vitaan yhteistyötä innovaatio- ja kehitystoiminnassa sekä

tavoitteena on nimenomaan katsoa asiaa asiakkaidemme

kokeiluja käytännössä oikeiden käyttäjien kanssa. Alamme

ja tilojen käyttäjien näkökulmasta.

on menossa ehdottomasti hyvään suuntaan, kiitos mm.

Granlundilla on 2016-2017 valmisteltu kaksi strategiaa. Ensin teimme Granlund2020 - liiketoimintastrategian ja

Kira-Digin sekä yritysten, tutkimuslaitosten ja rahoittajien aktiivisuuden.

sitä tukemaan 2017 aikana Innovaatiostrategian. Liiketoi-

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Toivotan inspiroivia lu-

minnan kehittämisen vahvin taustavaikuttaja on ollut se

kuhetkiä 1/2donen parissa. Kommentteja otetaan vastaan. 

voimakas muutos, jonka kaikki asiakassektorimme käyvät läpi tulevina vuosina. Digitalisaatio lienee merkittävin nimittäjä tälle muutokselle, mutta ajureita on tietysti muitakin. Käyttäjälähtöisyys ja kaiken liiketoiminnan muuttuminen kuluttajaliiketoiminnan suuntaan toteutuu toivottavasti myös omalla toimialallamme. Älykkäämmät rakennukset tulevat olemaan yksi tämän muutoksen mahdollistajia. Rakentamisessa tehokkuuden rajulle kehitykselle on nyt paremmat edellytykset kuin koskaan aikaisemmin. Olemme huomanneet, että moderni johtaminen ja yhteistyö johtavat parempaan lopputulokseen kuin ’vanha kunnon äksiisi’. Prosesseja voidaan helpommin kehittää, kun data on hallinnassa ja työkalujakin ainakin osittain jo olemassa. Seuraavien vuosien aikana tulemme näkemään merkittävästi enemmän koneiden ja tekoälyn tekemää työtä kuin tänään. Asiantuntijoille tämä on ehdottomasti mahdollisuus, kun rutiinin määrä vähenee ja ns. älykkään, lisäarvoa tuottavan työn osuus kasvaa. Olemassa olevassa kiinteistökannassa kehitys on avannut mahdollisuuksia uusille palvelu- ja liiketoimintamalleille. Kiinteistöjen reaaliaikainen data, tiedon kertyminen eri alustoille ja tilan käyttäjien linkittäminen tähän tietoverkostoon mahdollistavat kiinteistönjohtamisen uudelleenmitoittamisen. Manuaalinen työ vähenee, käyttäjän rooli korostuu ja asiat hoituvat huomattavasti tehokkaammin kuin aikaisemmin. Ei tarvita omaa talonmiestä tai edes huoltomiestä, kun palaute- ja chattikanavat toimivat 24/7, tieto liikkuu moneen suuntaan ja data on hallussa. Näin ei ehkä tapahdu laajamittaisesti vielä huomenna, mutta todennäköi-

”KÄYTTÄJÄN ROOLI KOROSTUU JA ASIAT HOITUVAT HUOMATTAVASTI TEHOKKAAMMIN KUIN AIKAISEMMIN.”

sesti hyvin pian. Kiinteistö- ja rakennusalalla, jonka leimaava piirre on pirstaloitunut arvoketju, korostuu yhteistyö. Kukaan ei yksin

Pekka Metsi @p_metsi


04 ½done 1_2017

ÄLYKÄS KAUPUNKI, PAREMPI ARKI Noora Valkonen, teksti  Shutterstock, kuvat

04

Väestönkasvu, ikääntyminen, ilmastonmuutos ja kestävä energiantuotanto ovat massiivisia globaaleja haasteita. Älykkään kaupungin tai rakennuksen tehtävä on ratkoa niitä ja helpottaa asukkaiden elämää. Samalla säästyy rahaa. Kaupunki on ekosysteemi ja solmukohta, joka vetää ih-

Ihmiset ovat entistä tarkempia siitä, millaisissa tiloissa

misiä puoleensa ja pakottaa miettimään yhteiselon peli-

he viettävät aikaansa. Paikasta riippumattoman työn

sääntöjä. Kautta aikain ihmiset ovat pohtineet, millainen

yleistyessä kiinteistöjen on houkuteltava käyttäjiä luok-

kaupunki on toimivin, älykkäin. Roomalaisille fiksuun

seen. Älykäs ja hyvinvointia lisäävä tila on kohta kova

kaupunkiin kuuluivat muun muassa puhdas vesi sekä

kilpailuvaltti.

toimiva logistiikka ja jätehuolto.

Talotekniikan suunnittelussa kehitys tarkoittaa uutta

Tänä päivänä älykkääseen kaupunkiin linkittyviä

aikakautta. Alalla vaaditaan yhä enemmän taloteknisten

asioita ovat muun muassa virtuaalitodellisuus, tekoäly,

järjestelmien kokonaisuuksien hallintaa sekä niiden

automatiikka ja robotisaatio sekä IoT eli älyn laajentu-

integroimista ict-järjestelmiin. Granlund toimii jo nyt

minen erilaisiin fyysisiin esineisiin. Se tarkoittaa esimer-

tässä roolissa varmistamalla, että Uuden Lastensairaalan

kiksi sovellusta, joka näyttää kännykässä lähistöllä olevat

kiinteä sekä langaton infra on valmis uusiin digitaalisiin

vapaat autopaikat tai älykästä kiinteistöä, joka seuraa

palveluihin. Missään aikaisemmassa Granlundin koh-

jatkuvasti sisäilman laatua.

teessa uusiin tekniikoihin ei ole varauduttu näin laajasti.


½done 1_2017 05

Rakenteilla oleva Uusi Lastensairaala on tiennäyttäjä ja

kotiin tai olisivat saatavilla kävelymatkan päässä.

erinomainen esimerkki myös käyttäjän huomioimisesta.

Positiivisena esimerkkinä Linturi mainitsee yhteis-

Lapsia ja perheitä on kuultu niin tilasuunnittelussa kuin

käyttöautot. Vuokraaja voi hakea auton sieltä, missä se

teknologian hyödyntämisessä.

sattuu olemaan.

Uutta virtaa liikkumiseen. Millainen tarkalleen ottaen

Herättävä olisi Linturin mukaan myös siihen, että

on älykaupunki? Kysytäänpä asiaa tulevaisuudentutkija Risto Linturilta. – Älykäs kaupunki on sellainen, jossa asiat sujuvat niin järkevällä tavalla kuin teknologia antaa myöten ja resursseja käytetään tehokkaasti, Linturi määrittelee. Nykymeno Suomessa on hänen mukaansa vielä melko kaukana älykkäästä.

esteetön rakentaminen ei ole kannat-

”ÄLYKÄS JA HYVINVOINTIA LISÄÄVÄ TILA ON KOHTA KILPAILUVALTTI.”

Esimerkiksi käy liikenne. – Kaupungeissa on suunnaton määrä

tavaa. Liikuntarajoitteisille olisi tarkoituksenmukaisempaa luoda uudenlaisia apuvälineitä. – Rollaattorien sijaan kannattaisi kehittää päälle puettavia kävelyrobotteja. Jo nyt 40 000 dollarin hintainen kävelypuku saa alaraajahalvauspotilaan rullatuolista jaloilleen ja portaisiin. Energiatehokkuudessakin on petrattavaa lämpöhävikin minimoimisesta

parkkitilaa, joka on kallista, koska jokainen ajaa autolla

lähtien. Linturin mukaan kaikki rakennettu ympäristö

yksin. Älykkäässä kaupungissa ostokset tulisivat robotilla

olisi viisasta pinnoittaa aurinkopaneeleilla.


06 ½done 1_2017

– Aurinkopaneelien hinta laskee seitsemän prosentin vuositahtia ja 2020 luvulla ne kannattaa lisätä kaikkiin auringon valaisemiin rakennettuihin pintoihin. Aurinkosähkön hinta alittaa silloin nykyisen sähkön hinnan, ja aurinkopaneelit maksavat itsensä melko nopeasti takaisin. ”Muutos ei ole optio”. Kaupunkien ja väkimäärän kasvu, ikääntyminen, turvallisuus ja ympäristökysymykset ajavat ihmiset väistämättä kehittämään kaupunkeja. – Muutos ei ole optio. Ylhäältä alas -tapa ei kuitenkaan toimi. Ihmiset on otettava mukaan, muistutti Fujitsun Smart City Advisor Michael Mooney Granlundin keväällä järjestämässä energiaseminaarissa. Fujitsulle ihminen on älykkään kaupungin suunnittelun ja toiminnan keskipiste. Esimerkiksi Irlannissa Fujitsu on mukana projektissa,

TULEVAISUUDEN ÄLYKAUPUNGIN 6 PIIRRETTÄ

1)

Liikenne on

automatisoitu

Joukkoliikenne kulkee ovelta ovelle, parkkipaikat ovat

jossa sairaalasta kotiin päässeen potilaan vointia seura-

kadonneet ja autojen käyttö on vähentynyt. Huonolla

taan sensoreilla.

säällä voi turvautua robottitaksiin.

Asukkaita on kuunneltava ja kaupungin on mukauduttava ihmisten tarpeisiin - ei päinvastoin. – Kaupungin palveluiden tulisi tulla lähelle, tarjoutua eteeni sellaisina, kuin minä niitä voisin tarvita. Tämän tulisi tapahtua niissä ympäristöissä, joissa minä normaalisti kuljen, Risto Linturi sanoo. Pokemonien ohella kaupunkilainen voisi saada kännykkäänsä elämäntilanteeseensa tai asuinpaikkaansa liittyviä tarpeellisia neuvoja. Laajennetun todellisuuden lasien avulla ympäristömme informaatio voi avautua täysin uusilla tavoilla.

2)

Talot tuottavat itse energiansa

Energiantuotannon apureina ovat muun muassa tehokkaat aurinkopaneelit, jotka maalataan seiniin, liimataan ikkunoihin tai lisätään suoraan tehtaalla pintaraken-

teisiin.

3)

Robotti tuo

verkko-ostokset kotiin

Tavarat hankitaan verkkokaupasta ja robotti tuo ne nouto-

Linturin mielestä tulevaisuuden suurin uhkakuva on

lokeroon, jonka avaimen saa omaan kännykkään. Katoilla

se, että uutta teknologiaa ei aidosti hyödynnetä ympäristön

ja parvekkeilla on tilaa lentäviä robotteja ja droneja varten.

ja ihmisten hyväksi. Suomessa vallitsee hänen mielestään latistunut mentaliteetti, joka ei innosta kokeilemaan uutta. Edes julkisiin rakennuksiin ei laiteta sisäilman laatua tarkkailevia mittareita, jotka eivät enää ole kummoinenkaan tekninen haaste. – Odotan sitä aikaa, että lapsen reppuun tai kaulukseen voi kiinnittää anturin, joka mittaa homealtistusta. 

4)

Asunnoissa on virtuaaliset huonetilat

Lasit päähän ja TV on siellä missä kulloinkin haluat sen

olevan. Keittiössä kokkaa robotti. Huoneet ovat pyöreitä ja pehmeitä, jotta virtuaalilaseja käyttävä asukas ei loukkaa itseään. Huoneistoissa on näyttö­pintoina toimivia ja väriään muuttavia tapetteja.

5)

Jakotalous kukoistaa

Ihmiset tekevät enemmän asioita yhdessä. On yhteisiä

asuntoja, autoja ja tiloja, esimerkiksi kerrostaloasukkaiden jakamia sisäviljelmiä, joiden kasvunopeutta säädellään automatiikan avulla.

6)

Sensorit mittaavat ilmanlaatua,

liikenneruuhkia ja ihmisen hyvinvointia

Pulmatilanteissa viranomaiselle, lääkärille tai huolto­

miehelle lähtee automaattinen viesti.


½done 1_2017 07

Big Room antoi työkaluja Suomenlinnan tiedonhallintaan

RAKENTAMISEN TULEVAT MEGATRENDIT Mistä rakennetaan? Ekologiset ja kierrätettävät materiaalit korvaavat totutut rakennusmateriaalit, esimerkiksi betonin. Nanohiilet ovat sata kertaa terästä lujempia ja niillä voi tehdä vaikka häikäisevän korkeita tornitaloja. Pintamateriaalit kehittyvät itse itsensä puhdistaviksi. Lämpöä ei mene hukkaan huipputehokkaiden eristeiden ansiosta.

Miten rakennetaan? Robotisaatio tulee myös rakentamiseen. 3D-tulostuksella saadaan luotua mitä moninaisimpia elementtejä. Kiinteistöt koostuvat toiminnallisista ja muokkaantuvista tiloista.

Minne rakennetaan? Koulunkäynti tai lumiauran ajo onnistuu tulevaisuudessa omalta kotisohvalta. Etälääkärit tulevat potilaan luokse ja virtuaalilaseilla pääsee konserttiin syrjäseudullakin. Aurinkopaneelit ja polttokennot mahdollistavat yksittäisen kiinteistön irtaantumisen sähköverkosta. Tämä helpottaa asumista maaseudulla. Kaupungistuminen voi hidastua ja paluumuutto kasvaa.

”TULEVAISUUDEN SUURIN UHKAKUVA ON SE, ETTÄ UUTTA TEKNOLOGIAA EI AIDOSTI HYÖDYNNETÄ YMPÄRISTÖN JA IHMISTEN HYVÄKSI.” Risto Linturi, tulevaisuudentutkija


08 ½done 1_2017


½done 1_2017 09

TULEVAISUUDEN ÄLYSAIRAALASSA ”DIGI ON LIKI” Noora Valkonen, teksti  Shutterstock, kuvat

09

Oulun yliopistosairaalan motto - ”digi on liki” - kertoo, mihin suuntaan sairaala­teknologia on matkalla. Granlund on mukana useissa uusissa älysairaalahankkeissa.

­ Tulevaisuuden älysairaala on asenne- ja kulttuurikysy-

lastensairaalan toiminnan kulmakivi on reaaliaikainen

mys, ainakin jos asiaa kysyy Oulun yliopistollisen sairaa-

toiminnanohjaus, jossa hyödynnetään paikantamistek-

lan hallintoylilääkäriltä Juha Korpelaiselta.

nologiaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että potilaiden

– Emme ajattele sairaaloita ennalta laadittuina tek-

hoidon kulkua seurataan digitaalisesti ja varastot täyt-

nologialistoina. Maailma kehittyy jatkuvasti, sanoo Kor-

tyvät automaattisesti. Sairaalaan saapuessaan potilas

pelainen.

saa automaatista avatarin eli kuvallisen hahmon sekä

Sen sijaan avainsanoja ovat kokeilu, moninaiset yh-

merkin, joilla hänet tunnistetaan ja paikannetaan. Gran-

teistyöt ja teknologian kehityksen perässä pysyminen. Se

lund vastaa sairaalan sähkö-, tele-, ict-, turva-, palo- ja

edellyttää harkittuja investointeja ja strategiaa.

av-tekniikan sekä kiinteiden sairaalalaitteiden ja valais-

Uusia sairaalahankkeita on Suomessa vireillä Rovaniemeltä Helsinkiin. Kaikki ne tähtäävät potilaiden

tuksen suunnittelusta. Talotekniikalta edellytetään uudenlaista joustavuutta.

entistä parempaan hoitoon sekä tehokkaaseen ja energi-

Sairaalaympäristöä pyritään myös tekemään miellyttä-

aa säästävään toimintaan. Potilaat on otettu mukaan jo

vämmäksi.

suunnittelussa ja heidät halutaan kytkeä varhaisemmassa vaiheessa myös omaan hoitoonsa. – Pilottimaisia kokeiluja on meneillään runsaasti. Sel-

– Uusissa hankkeissa haetaan lisää viihtyvyyttä, modernimpaa tilasuunnittelua ja tilojen muunneltavuutta, sanoo ryhmäpäällikkö Aki Väänänen Granlundilta.

vitämme esimerkiksi sitä, miten potilas voi jo kotoaan olla

Esimerkiksi HUS:in uusi Siltasairaala suunnitellaan

suoraan yhteydessä sairaalaan netin kautta, Korpelainen

potilaille helposti hahmotettavaksi ja elämykselliseksi

kertoo.

ympäristöksi, jossa käytetään uudella tavalla luonnonva-

Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimii testauslabo-

loa. Siltasairaala on HUS:n suurin rakennushanke, jonka

ratorio, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori voivat

taloteknisestä suunnittelusta vastaa konsulttiryhmä

kehittää uusia innovaatioita aidossa sairaalaympäristössä.

Granlund-Ramboll.

Talotekniikalla iso rooli. Älykäs talotekniikka on uusien sairaaloiden selkäranka. Esimerkiksi HUS:in Uuden

Vaativinta sairaalahankkeissa on ennen muuta niiden aikataulutus.


10 ½done 1_2017

– Projektit kestävät monta vuotta, suunnittelusta käytän-

Mobiilia tekniikkaa. Uudistuneella Naistenklinikalla

töön jopa kymmenen. Tekniikka menee hirveällä vauhdilla

hoitajien käytössä on ensi kertaa älypuhelimet, joilla he

eteenpäin ja sen muutokset on pakko huomioida, Aki

saavat ajantaista tietoa sairaalan tapahtumista. Sama

Väänänen sanoo.

mobiililaite otetaan käyttöön myös muissa hankkeissa.

Hyötyjä potilaille ja hoitotyöhön. Kehittyneen talo-

– Hoitaja saa heti tiedon kun lääkintälaite, kuten infuu-

tekniikan ja digitalisaation hyödyt näkyvät sekä hoito-

siopumppu tai potilasmonitori, hälyttää. Tämä vähentää

henkilökunnan että potilaiden arjessa.

turhaa juoksemista ja seurantaa sekä samalla lisää po-

– Hoitajien ajankäyttö saadaan optimoitua, kun turha

tilasturvallisuutta. Tulevaisuudessa puhelimilla voidaan

laitteiden, potilaiden ja tilojen etsiminen jää pois. Rutii-

katsoa potilastietoja ja tehdä kirjauksia. Huoneeseen voi-

ninomainen tekeminen voidaan helposti automatisoida,

daan nyt jo ottaa puhe- ja kuvayhteydet, Sami Salmi kertoo.

Aki Väänänen sanoo. Älykäs sairaala osaa esimerkiksi kertoa, missä on lähin vapaa pyörätuoli. Leikkaussaleista voidaan puolestaan välittää realiaikaista kuvaa mihin tahansa. Tai jos näytteitä sisältävään jääkaappiin tulee häiriö, kaappi hälyttää heti korjaajan paikalle. HUS on myös kehittämässä tekniikkaa, jolla koneäly seuraa potilaiden huoneita.

Uudessa Lastensairaalassa vuodeosasto-

”ÄLYKÄS TALOTEKNIIKKA ON UUSIEN SAIRAALOIDEN SELKÄRANKA.”

– Kone osaa poimia kuvasta esimerkiksi kaatumiset ja hälyttää älypuhelimella henkilökunnan

potilaiden käyttöön hankitaan tabletteja, joilla he voivat lukea omaan hoitoonsa liittyvistä asioista, pelata pelejä sekä olla yhteydessä kotiin ja hoitajiin. Potilaiden vaatimuksetkin ovat kasvaneet. – Ihmiset ovat halukkaita etsimään tietoa ja vertailemaan sairaaloita. He edellyttävät, että sairaalalla on hyvä maine, hoito on

turvallista ja ammattitaitoista sekä henkilökohtaisesti

paikalle tai avaamaan video- tai ääniyhteys huoneeseen,

suunniteltua. Tämä on iso haaste suurille sairaaloille,

kertoo projektipäällikkö Sami Salmi HUS:in tietohallin-

Juha Korpelainen sanoo.

nosta.

Sairaaloiden on väistämättä pystyttävä vastaamaan

Lopputulos on se, että lääkärit ja hoitajat pystyvät

myös kasvaviin energiansäästövaateisiin. Siltasairaalassa

keskittymään entistä paremmin potilaaseen. Se lisää

selvitetään muun muassa mahdollisuuksia kierrättää jat-

myönteisiä kokemuksia sairaalasta.

kuvasti jäähdytettävistä tiloista syntyvää hukkalämpöä. 


½done 1_2017 11

TARVITSEEKO ÄLYKÄS RAKENNUS MYÖS ÄLYKKÄÄMPÄÄ YLLÄPITOA? Mikko Mäntyniemi, kuva

11 

Smart Building -kohteissa toistuvat aivan samat asiat

ja vaikeasti ylläpidettävä tietotekninen ympäristö. Smart

kuin perinteisissäkin kiinteistöissä. Hyvä kiinteistö

Building -suunnittelukonseptimme on osaltaan kehitetty

rakentuu, kun koko toimitusketju – suunnittelu ja toteutus sekä

taklaamaan tätä haastetta.

myöhemmin käyttö- ja ylläpito – onnistuu. Hyvin toimiva yllä-

Energia- ja rakennusautomaatiotiedon sekä käyt-

pito-organisaatio käyttää ja hoitaa kiinteistöä ammattimai-

täjäkokemuksen yhdistämisellä luodaan jo nyt monia

sesti ottaen samalla kaiken hyödyn irti asiakkaan tarpeen

asiakashyötyjä. Kun soppaan lisätään uudet sovellukset,

mukaan suunnitelluista ja toteutetuista järjestelmistä. Kun

ollaan tekemässä aidosti älykkäämpiä kiinteistöjä.

koko ketju toimii, ovat kohteen asiakastyytyväisyys, energiatehokkuus ja sisäympäristöolosuhteet kohdallaan.

Lisääntyneen datan hallintaan ja hyödyntämiseen on syntynyt uusi algoritmibisnes eli analytiikka. Se tulee hel-

Hieman viisastellen ja provosoiden voi kuitenkin kysyä,

pottamaan ja nopeuttamaan olennaisen tiedon löytämistä

miksi vain 40 prosenttia vuokralaisista on tyytyväisiä

suuresta datamäärästä, joka saadaan useasta lähteestä.

tai erittäin tyytyväisiä kiinteistöjen sisäilman laatuun

Me Granlundilla haluamme olla mukana kehittämässä

(Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2014). Entä miksi

analytiikkaa ja sen päälle rakennettavia ylläpidon pal-

energiakartoituksissa löydetään jatkuvasti yli 10 pro-

velukokonaisuuksia.

sentin säästöpotentiaaleja? Koko toimitusketjussa on parantamisen varaa. Miten digitalisaatio voi sitten auttaa toimijoita parantamaan käyttö- ja ylläpitotoimintaansa? Kiinteistöjen ylläpitomarkkina on erittäin pirstaleinen. Tilastokeskuksen mukaan yli 90 prosenttia alan toimi-

On myös hyvä muistaa, että vaikka elämme digitaalisessa teknomurroksessa, ihminen on edelleen kiinteistön ylläpitotoiminnassa oleellinen tekijä. Hyvä kiinteistönhoitaja on korvaamaton. Kun hänen toimintaansa tuetaan uusilla digitaalisilla työkaluilla, syntyy jotakin uutta ja merkittävää. 

joista on mikroyrityksiä eli alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Asiakastyytyväisyys ei korreloi yrityksen koon kanssa, vaan huoltomiesten pysyvyyden, ammattitaidon ja tavoitettavuuden. Pienempien yritysten on vaikea panostaa digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, vaikka ne vaikuttavat kiinteistöjen huolto- ja ylläpitotoimintaan jo nyt. Toiminnot tehostuvat, kun yritykset ottavat käyttöönsä mobiileja työn- ja tuotannonohjausjärjestelmiä. Lisäksi digitalisaatio mahdollistaa uudet etävalvonta- ja energiaseurantapalvelut. Kiinteistöjen omistajille ja loppukäyttäjille tehostuneet palvelut näkyvät työ- ja energiakustannusten säästöinä. Tulevaisuudessa tietomäärät vain lisääntyvät, kun uusia IoT-osa-alueita otetaan tuotannolliseen käyttöön kiinteistöissä. Esimerkiksi paikkatieto-, asiakasmäärä-, parkki-, lataus-, varaus- ja valaistussovelluksia on käytössä jo nykyisissä ja rakenteilla olevissa Smart Building -kohteissa. Loppukäyttäjän kannalta olennaista on kuitenkin järjestelmien käytettävyys. Pelkona on sovellusviidakko

Kirjoittaja Teemu Hausen toimii liiketoimintajohtajana Granlundilla.


12 ½done 1_2017

ÄLYKÄS TALOTEKNIIKKA SIIVITTÄÄ FINAVIAA Noora Valkonen, teksti  Finavia, PES-Arkkitehdit Oy, kuvat

12

Helsinki-Vantaalla on käynnissä lentokentän historian mittavin laajennushanke. Granlund vastaa matkustajaterminaalien laajennusten koko talotekniikan sekä energiatehokkuuden suunnittelusta. Ympäristötavoitteet ovat korkealla.


½done 1_2017 13


14 ½done 1_2017

Helsinki-Vantaan lentoasemalla kesän jälkeen käyneet

Hiilineutraali lentoasema. Hankkeessa suhtaudutaan

kaukomatkaajat eivät ole voineet välttyä huomaamasta

ympäristötavoitteisiin kunnianhimoisesti. Niitä ohjaavat

uutuutta hohtavaa eteläsiipeä. Heinäkuussa avatussa

kansainvälisen BREEAM-ympäristösertifioinnin kriteerit,

terminaalilaajennuksessa on kaksi kerrosta, kolme uutta

ja excellent-tason sertfikaattia aiotaan hakea.

matkustajasiltaa ja kosolti suomalaista designia. Ja tämä

– Helsinki-Vantaa on nyt täysin hiilineutraali lento-

on vasta alkua. Finavian vuosille 2014–2020 ajoittuva

asema. Olemme pystyneet painamaan päästöt nollaan ja

kehitysohjelma laajentaa terminaalin non-Schengen osaa

saaneet siitä kansainvälisen Airport Carbon Accredation-

Linnanmäen huvipuiston kokoisen alueen verran.

eli ACA-sertifikaatin, sanoo projektipäällikkö Esa-Pekka

Granlundilla on kehityshankkeessa monta tonttia,

Timonen Finavialta.

kuten LVIA-, sähkö- ja sprinklerisuunnittelu sekä ym-

Esimerkiksi eteläsiiven suunnittelussa kiinnitettiin

päristö- ja energiatehokkuuden konsultointi. Granlund

erityistä huomiota vedenkulutukseen sekä työmaan ai-

Manageria hyödynnetään ylläpidon ja energiatehok-

heuttamien ympäristövaikutusten minimointiin. Suurista

kuuden hallinnassa sekä hankkeiden huoltokirjakoor-

lasipinnoista huolimatta eteläsiiven energiankulutus

dinoinnissa. Suunnittelu sisältää muun muassa kaksi

on jopa 30 prosenttia pienempi kuin vastaavanlaisissa

kaukoliikenteen matkustajaterminaalin laajennusosaa

rakennuksissa. Terminaalirakennuksen katolle on myös

sekä lähtevien matkustajien kahdentoista bussiportin

rakennettu aurinkovoimalan ensimmäinen osa. Laajen-

terminaalirakennuksen.

nuksen valmistuttua Helsinki-Vantaalla on käytössään

Tietomallinnus työkaluna. Kehityshanke toteutetaan

Pohjoismaisten lentoasemien suurin aurinkovoimala.

vaiheittain. Uusi eteläsiipi otettiin käyttöön heinäkuussa.

– Eteläsiipeä jäähdyttävät ja lämmittävät katossa olevat

Sen seinät ovat pääosin lasia, mikä asetti suuret vaati-

paneelit. Ratkaisu vaikuttaa hyvin toimivalta ja sillä on

mukset talotekniikan suunnittelulle. Tilan läpi liikkuu

päästy eroon perinteisistä pattereista ikkunoiden edessä,

päivittäin runsaasti matkustajia, joille on taattava hyvät

Timonen sanoo.

sisäilmaolosuhteet.

Finavian tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan

– Talotekniikan suunnittelu on arkkitehtonisten rat-

asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa

kaisujen vuoksi vaativaa. Olemme tehneet lukuisia si-

että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittä-

mulointeja ja tutkineet useita vaihtoehtoisia ratkaisuja

vänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla

esimerkiksi ilmastoinnin suunnittelussa, kertoo hankkeen

voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa vuotuista

talotekniikan pääsuunnittelija Jukka Tyni Granlundilta.

matkustajaa. 

Yksi uusista ratkaisuista on viime vuonna avatun bussiporttirakennuksen täysin automatisoitu valaistuksen ohjausjärjestelmä. Valaistus on päällä vain silloin, kun rakennuksessa on käyttäjiä. Valaistukseen on satsattu samaan tapaan eteläsiivessäkin. Aulat kylpevät päivänvalossa, joten ledeillä toteutettua keinovalaistusta himmennetään luonnonvalon saatavuuden perusteella sekä ohjataan käyttötarpeen mukaan energiatehokkuuden parantamiseksi. Pimeän aikaan tunnelmaa luovat valaistut puuviilu- ja opaalilasipinnat sekä sisustusvalaisimet. Suunnittelu on Tynin mukaan sujunut erinomaisesti. – Kaikki laativat alusta lähtien suunnitelmansa tie-

”HELSINKI-VANTAA ON NYT TÄYSIN HIILINEUTRAALI LENTOASEMA.” Esa-Pekka Timonen,

tomallintamalla. Niitä sovitetaan yhteen työpajoissa ja

Finavian laajennushankkeen

Big Roomissa eli hankkeen eri osapuolille varatussa

projektipäällikkö

yhteisessä tilassa. Urakoitsija on ollut aikaisessa vaiheessa mukana hankkeessa, joten sekin tietotaito on saatu suunnitteluprosessiin mukaan. Myös tilaajan myötävaikuttaminen suunnitteluun on ollut kiitettävää.


½done 1_2017 15

Kuva: PES-Arkkitehdit Oy

GRANLUND FINAVIAN LAAJENNUSPROJEKTISSA • Lähtevien matkustajien bussiporttirakennus (avattu 2016)

• Eteläsiipi, joka sisältää kolme laajarunkokoneille tarkoitettua matkustajasiltaa (käyttöön heinäkuussa 2017)

• Plaza-aukio (avataan vuoden 2019 alussa)

• Länsisiipi, joka sisältää yhdeksän lentokoneiden matkustajasiltaa (avataan 2019)

• Rajatarkastuksen laajennuksen sähkösuunnittelu (otetaan käyttöön 2018)

• Laajennus on kokonaisuudessaa yli 100 000 m². Granlundin suunnittelua siitä on noin 80 000 m².

”TILAN LÄPI LIIKKUU PÄIVITTÄIN RUNSAASTI MATKUSTAJIA, JOILLE ON TAATTAVA HYVÄT SISÄILMAOLOSUHTEET.”


16 ½done 1_2017

PIONEERINA KIINAN MARKKINOILLA

GRANLUND MANAGER OTETAAN KÄYTTÖÖN KAIKISSA ABB KIINAN 43 TOIMIPAIKASSA Taina Luoto, Sanna Karppinen, teksti  Mikko Mäntyniemi, Minttu Vilander, kuvat

16

Granlund Managerin kiinan kielellä toimiva ohjelmisto on otettu käyttöön ABB Kiinan pääkonttorissa Pekingissä. Seuraavaksi käyttöä laajennetaan 43 myyntitoimistoon, jolloin Managerilla on jo yli 1000 loppukäyttäjää. ”Kun järjestelmä on otettu käyttöön, voimme muun muas-

takia. Managerin käyttö luotsaa nyt yhtiötä kohti uuden-

sa saada big dataa, luoda kuukausittaisia tai neljännes-

laista ylläpitokulttuuria.

vuosittaisia raportteja sekä arvioida työmääriä”, kertoo

”Aiemmin korjauksia ryhdyttiin tekemään vasta, kun

ABB Kiinan hankkeen valvoja Aya-Yanyan Yang. ”Ohjel-

jokin oli mennyt rikki”, kertoo ABB Kiinan kiinteistöjoh-

miston käyttöönotto tulee olemaan suuri muutos myös

taja Heikki Karvanen. ”Sellainen työskentelytapa tulee

loppukäyttäjien kannalta.”

kalliiksi, ja haimmekin uutta toimintamallia, jossa oi-

Ylläpidossa tehdään oikeita asioita oikeilla kustan-

keita asioita tehdään oikeilla kustannuksilla. Voimme

nuksilla. ABB Kiina valitsi Granlundin ohjelmistotoimit-

myös tuottaa entistä laadukkaampia palveluja, parantaa

tajaksi paikallisen läsnäolon ja kiinalaisten referenssien

ihmisten osaamista ja lisätä ylläpidon ennakoitavuutta.”


½done 1_2017 17

Kiinteistönhoidon pioneerityötä idän markkinoilla. Idässä riittää rakennuskantaa, mutta kiinteistöjen ylläpidossa on paljon parantamisen varaa. Granlund tekeekin Lähi-­ idässä ja Aasiassa pioneerityötä. ”Näyttäisi siltä, että olemme liikkeellä oikeaan aikaan, koska asiakkaat ovat kiinnostuneita Manager-ohjelmis-

”GRANLUNDISTA LÖYSIMME YHTIÖN, JOLLA ON PITKÄ KOKEMUS ALALTA.” Heikki Karvanen, ABB Kiinan kiinteistöjohtaja

tosta ja kilpailukin lisääntyy”, kertoo Granlund Oy:n kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan johtaja Jan Pawli. ”Kehittyvillä markkinoilla ollaan menossa siihen suuntaan, että kiinteistöjen ylläpitoon tarvitaan uusia työkaluja.” Suomessa markkinajohtajan aseman saavuttanut Granlund Manager -ohjelmisto vaikuttaa olevan myös idän markkinoille sopiva ylläpidon työkalu, jolla kiinteistönomistajat pystyvät säästämään kustannuksia. ”Kiinnostus ylläpidon läpinäkyvyyteen ja energiatehokkuuteen lisääntyy pikkuhiljaa idässä, kun työvoima- ja energiakustannukset kasvavat”, Pawli toteaa. ”Esimerkiksi Kiinassa ollaan kuitenkin vielä paljon jäljessä Suomea ja muita Pohjoismaita. Uusia markkinoita onkin lähestyttävä oikealla tavalla, ja siksi olemme ottaneet ensimmäisenä yhteyttä länsimaisiin yrityksiin, kuten hotelliketjuihin ja ABB:hen, joka on Kiinassa hyvä esimerkki onnistumisesta. Kun paikalliset yritykset ovat aikanaan valmiita vastaavaan muutokseen, meillä on toivottavasti jo hyvä markkina-asema.” 

”ABB KIINA ON ERINOMAINEN ESIMERKKI KIINASSA TOIMIVASTA YHTIÖSTÄ, JOSSA KIINTEISTÖJEN YLLÄPITOON HALUTAAN LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ JA SUUNNITELMALLISUUTTA. SAMALLA IDÄN MARKKINOIDEN AVAUTUMINEN VAHVISTAA USKOA SIIHEN, MITEN HIENOA TYÖTÄ SUOMESSA ON TEHTY JO KAUAN.” Jan Pawli, Granlund Oy:n kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan johtaja

ABB palvelee asiakkaitaan yli 1000 maassa teollisuudessa sekä energia-, liikenne- ja infrastruktuurialoilla. Kiinassa ABB:llä on noin 17 000 työntekijää 139 kaupungissa.


18 ½done 1_2017

KÄYTTÄJÄPALAUTTEELLA PAREMMAT SISÄOLOSUHTEET

GRANLUND PULSE™ -PALVELU AUTTAA KUUNTELEMAAN KIINTEISTÖN KÄYTTÄJIÄ Sanna Karppinen, teksti  Kaapo Kamu, kuvat


½done 1_2017 19

19

PULSE on Suomessa uraauurtava kiinteistön käyttäjäpalautteen keruu- ja raportointi­ järjestelmä. Tilojen käyttäjät voivat antaa palautetta esimerkiksi sisäilman laadusta digitaalisilla palautelaitteilla, mobiilisovelluksella tai nettisivustolla. Näin kiinteistön sisäolosuhteita seurataan reaaliajassa. Granlund PULSE-palvelujen tavoitteena on parantaa työskentelyolosuhteita ja työssä viihtymistä. ”Jokainen palaute vaikuttaa välittömästi kiinteistön sisäolosuhteista kertovaan PULSE-lukuun, joka kertoo kiinteistön ja sen eri tilojen sisäolosuhteista käyttäjien hyvinvoinnin näkökulmasta”, kertoo Granlundin Energiahallintapalvelujen asiantuntija Ilkka Kasari. Palautteen antaminen onnistuu kaikkien käyttäjien saatavilla olevalla PULSE-nettisivulla, älypuhelimen mobiilisovelluksella tai kiinteistön yleisistä tiloista löytyvillä

Mikä on Granlund PULSE™? Granlund PULSE™ on selkeä digitaalinen palvelu, joka parantaa kiinteistön ja sen tilojen käyttäjien hyvinvointia. Palvelu kertoo reaaliaikaisesti yhdellä luvulla, miten kiinteistössä voidaan.

palautteenantonapeilla. ”Käyttäjät voivat antaa palautetta esimerkiksi, jos tila koetaan liian kylmänä tai kuumana, jos sisäilmanlaatu on huono tai tilassa on outoja hajuja. Myös myönteisen palautteen antaminen on mahdollista, vaikkapa raikkaasta sisäilmasta tai muista onnistuneista ylläpitotoimista”, Kasari korostaa.

”JOKAINEN PALAUTE VAIKUTTAA VÄLITTÖMÄSTI KIINTEISTÖN SISÄOLOSUHTEISTA KERTOVAAN PULSE-LUKUUN.” Ilkka Kasari, Granlundin energiahallintapalvelujen asiantuntija

×× PULSE-palvelun hyvinvointiluku päivittyy reaaliajassa heti palautteen antamisen jälkeen.

• tyytyväiset käyttäjät • miellyttävät sisäolosuhteet • energiatehokasta ja toimivampaa tekniikkaa • raportointi hyvinvoinnin kehittymisestä • selkeitä säästöjä

Lue lisää IVG Polarin vuokrakiinteistöstä, jossa PULSE on käytössä: http://ivgpolar.fi/toimitilakiinteistot/ elimaenkatu-26-10071.


20 ½done 1_2017

Palauteprosessi osana kiinteistön kehittämistä. PULSEn käyttöön liittyy aina palauteprosessi. Sen lisäksi, että tiloissa liikkuvia ihmisiä kuunnellaan, käyttäjien kokemukset vaikuttavat suoraan kiinteistön ylläpidon kehittämiseen. ”Analysoimme määrävälein kaiken annetun palautteen ja käyttäjähavainnot sekä kirjoitamme niiden pohjalta raportin”, Kasari kertoo. ”Sitten käymme palautteen läpi kiinteistön ylläpitäjien, kuten teknisen isännöitsijän, kanssa. PULSEn ideana on sekä kerätä vuokralaisten kokemuksia että vaikuttaa ylläpidon toimintatapoihin. PULSElla parannetaankin aidosti käyttäjien hyvinvointia tiloissa.” IVG Polaria kiinnostaa vuokralaistyytyväisyys. Asiakaslähtöisyyttä ennakkoluulottomasti korostava kiinteistösijoitusyhtiö IVG Polar otti Granlund PULSE™ -palvelun käyttöön huhtikuussa Helsingin Vallilassa sijaitsevassa vuokrakiinteistössään. ”Yleensä vuokralaispalautetta saadaan vain yksittäisillä kyselytutkimuksilla, mutta IVG Polar halusi kerätä käyttäjäkokemuksia laajemmin ja jatkuvammin”, Kasari kertoo. ”PULSE-laitteet ovat jo herättäneet kiinteistön käyttäjissä positiivista ihmetystä ja mielenkiintoa.” 

”IVG POLAR HALUAA KUUNNELLA NIIN VUOKRALAISIAAN KUIN KIINTEISTÖN MUITA KÄYTTÄJIÄ, JOIDEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY KOKO AJAN.”


½done 1_2017 21

VOIKO SMART BUILDING OLLA MYÖS WELLNESS BUILDING? Mikko Mäntyniemi, kuva

Hyvinvointi vaikuttaa organisaatioihin yhä useam-

21 

asiat kuormittavat eniten, onko riittävästi aikaa palautu-

malla saralla. Se on tärkeää niin vastuullisuuden

miseen, syödäänkö terveellisesti?

Hyvinvoivat ihmiset sitoutuvat työhönsä, ovat luovempia ja

• Fiilistä voidaan mitata myös tiimi- ja yritystasolla.

tuottavampia, elävät terveellisemmin - ja tämän lisäksi kai-

Kerran vuodessa tehtäviä työilmapiirikyselyjä täyden-

killa on hauskempaa.

tävät online-kyselyt, joissa palautetta voi antaa oman

ja brändin kannalta kuin sijoitus- ja talousnäkökulmasta.

Miten Smart Building voisi sitten tukea ihmisten

älypuhelimen kautta aina, kun siihen on tarvetta. Tiimin

hyvinvointia? Eikö ”Smart” olen pikemminkin talotek-

ja koko organisaation fiilikset voidaan synkronoida talo-

niikkaa, rajapintoja, Big Dataa ja algoritmeja… Asioita,

tekniikasta saatuun ajantasaiseen tietoon.

jotka saattavat olla hyvinkin kaukana käsityksestämme hyvinvoinnista. Mielikuva on väärä: samoin kuin ihmiset

Kiinteistö- ja käyttäjätieto on mahdollista yhdistää Gran-

ovat tottuneet mittaamaan erilaisten älylaitteiden avulla

lund PULSE -palvelulla. Näin tieto rakennusten ja ihmisten

omaa hyvinvointiaan, myös rakennusten hyvinvointivai-

toiminnasta voidaan koota ja synkronoida tukemaan yhä

kutuksia ihmisiin voidaan yhä älykkäämmän edistää ja

paremmin hyvinvointia, käyttäjiä kuunnellen ja rakennuk-

mitata ”smartisti”.

sia säätäen. Eli kyllä – Smart Building on parhaimmillaan

Kehittämässämme Hyvinvoiva tila -konseptissa on

myös Wellness Building. 

selvitetty, miten kiinteistöt voivat parantaa käyttäjiensä hyvinvointia. Konseptissa on jaettu rakennusten vaikutukset kuuteen luokkaan, joita ovat: valo, viihtyisyys, sisäilmasto, aktiivisuus, ravinto ja fiilis. Kaikissa näissä on mahdollista yhä enemmän hyödyntää älyä, alla muutamia esimerkkejä. • Valaistus voi olla säädetty reagoimaan automaattisesti ulkoa tulevan valon määrään ja sen sävyä voidaan säädellä kellonajan mukaan, jolloin se on aina optimaalinen suhteessa käyttäjien toivottuun vireystilaan. • Viihtyisyyteen vaikuttavat mm. akustiikka, ergonomia ja lämpömukavuus; näiden kaikkien hallinnassa älystä on apua, kun optimoidaan ihmisten viihtyisyyttä. • Sisäilmastoa voidaan havainnoida sensorien avulla ja sen hallinta voidaan kytkeä sekä jatkuvaan käyttäjäpalautteeseen että ajantasaiseen talotekniikkatietoon varmistaen parhaat sisäolosuhteet. • Aktivisuuden ja ravinnon seurantaan voidaan kytkeä henkilökohtaiset hyvinvoinnin seurantatyökalut mm. keräämällä koko tiimiä koskevaa keskiarvotietoa: mitkä

Kirjoittaja Heli Kotilainen toimii Granlund Consulting Oy:ssä ympäristötoimialajohtajana @heli_kotilainen


22 ½done 1_2017

GRANLUND MANAGER MOBILE TEHOSTAA YLLÄPITOA Sanna Karppinen, teksti 

22

Uusi Granlund Manager Mobile mahdollistaa aidosti paikasta riippumattoman kiinteistönpidon.

Olennainen tieto kiinteistönpidon tarpeista kulkee sovel-

”Kiinteistönhoitajat voivat toimia applikaation ansiosta

luksen ansiosta aina mukana, tavoittaa oikeat henkilöt ja

pitkälti kentältä käsin ja kuitata esimerkiksi palvelupyyn-

vapauttaa aikaa varsinaisille ylläpitotoimille.

töjä reaaliajassa.” 

”Applikaation ja sen karttasovelluksen hyödyt tulevat esiin erityisesti suurten ja hajanaisten kiinteistömassojen ylläpidossa, kun paikasta toiseen kulkeminen vähenee”, kertoo Granlundin Ohjelmistot-osaston johtaja Jack Westrén-Doll. ”Ylläpidon tehokkuus heijastuu lopulta tilan käyttäjille palvelun laadun paranemisena: vasteajat lyhenevät, ja huoltotoiminta on läpinäkyvää.” Tehokasta mobiilityöskentelyä verkon laadusta riippumatta. Yksi applikaation suurimpia etuja on, että se toimii myös katvealueella. ”Offline-tuki mahdollistaa tehokkaan mobiilityöskentelyn esimerkiksi kiinteistöjen kellareissa ja muilla katvealueilla”, Westrén-Doll toteaa. ”Myös push-viestit saapuvat perille automaattisesti. Kohteessa havaitut korjaustarpeet voidaankin lisätä esimerkiksi kunnossapito-ohjelman budjettiesitykseen saman tien, mikä tehostaa hyväksymismenettelyjä ja päätöksentekoprosesseja.” Käyttäjiä kuunneltiin koekäytön aikana. Applikaation pilottiversio oli koekäytössä Sipoossa neljällä kiinteistöpäivystyksen kiinteistönhoitajalla. Erityisen tyytyväisiä Sipoossa oltiin kehitysvaiheen yhteistyöhön. ”Meitä todella kuunneltiin, ja Granlund teki yhteistyötä niin kiinteistönhoitajien kuin kiinteistön käyttäjienkin kanssa”, kertoo Sipoon kunnan tekninen isännöitsijä Ossi Hartikainen. ”Otamme sovelluksen seuraavaksi kaikkien kiinteistönhoitajiemme sekä työnjohdon ja esimiesten käyttöön, jolloin pääsemme tekemään Mobilella esimerkiksi auditointeja.” Käyttäjäkokemukset huippuluokkaa. Kiinteistönhoitajilta saatu palaute on ollut hyvää. ”Mobilea voidaan modifioida monipuolisesti käyttäjän mukaan, eli se taipuu moneen ja tulee nopeuttamaan toimintaamme paljon”, Hartikainen toteaa.

”MONET TUNTEMAMME PALVELUT OVAT JO SIIRTYNEET MOBIILIIN AIKAKAUTEEN. HARVA ESIMERKIKSI VIERAILEE ENÄÄ PANKISSA TISKILLÄ MAKSAMASSA LASKUJA, VAAN ASIAT HOIDETAAN NETISSÄ. NYT ON KIINTEISTÖNPIDON VUORO MUUTTUA, LIIKKUVAMPAA TYÖSKENTELYMALLIA MAHDOLLISTAVIA TYÖKALUJA OTETAAN KÄYTTÖÖN.” Jack Westrén-Doll, Granlundin ohjelmistot-osaston johtaja


½done 1_2017 23

ASIAKASLÄHTÖISYYS JA KÄYTTÄJÄKOKEMUS OSANA DIGITAALISTA MURROSTA Mikko Mäntyniemi, kuva

23 

Digitalisaation luoma murros jatkuu perinteisillä toi-

tuotekehityksen menetelmänä, ja jopa Suomen valtion

mialoilla, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole tässä

tasolla toteutetaan niin sanottuja strategisia kokeiluja.

poikkeus. KIRA-alan yritykset joutuvat tekemään – tai saa-

Granlundilla olemme käynnistäneet startup-yhteistyö-

vat tehdä – yhteistyötä myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa

tä esimerkiksi IoT-alan ja muiden käyttäjäkokemuksen

säilyttääkseen kilpailukykynsä uudessa yhä digitaalisem-

parantamiseen erikoistuneiden yritysten kanssa. Tun-

massa toimintaympäristössä. Elokuussa järjestetyn Reboot Finland: Smart Buildings

nemme sekä rakennusten toiminnan että käyttäjät, mutta olemme myös avoimia uusille ajatuksille ja odotamme

-tapahtuman avauspuheenvuorossa Tekesin Pekka Sivonen

innolla, mitä esimerkiksi kuluttajakeskeinen teknologia

totesi, että ”olemme siirtymässä tietoalustojen aikakauteen”.

aina älykelloista urheilusovelluksiin tarjoaa. Ehkä raken-

Hänen mukaansa Team Finland, Suomen Pankki ja valtio-

nuksen käyttäjät voivat tulevaisuudessa antaa palautet-

varainministeriö ennustavat alustatalouden osuuden olevan

ta käyttökokemuksestaan esimerkiksi Instagramin tai

vähintään 30 prosenttia Suomen taloudesta vuoteen 2030

Snapchatin kautta? 

mennessä. Alustatalouteen siirtymisen keskeisiä vauhdittajia ovat data ja tekoäly. Airbnb mainitaan usein esimerkkinä kiinteistö- ja rakennusalaankin vaikuttavasta alustatalouden nykytoimijasta. Se on maailman suurin hotelliketju, vaikkei sillä ole yhtään omaa rakennusta. Samaan tapaan maailman suurin taksiyritys Uber ei omista yhtään ajoneuvoa. Maailman suosituin mediakanava Facebook ei tuota lainkaan mediasisältöä, eikä maailman arvokkaimmalla jälleenmyyjällä Alibaballa ole omaa tuotevarastoa. Kokeilukulttuuri on keino kilpailla alaa mullistavien uusien tulokkaiden kanssa. Suuret yritykset ovatkin jo alkaneet hakea innoitusta startupeilta. Huomiota on kiinnitetty erityisesti ketteriin kehitysprosesseihin. Startupit hyödyntävät esimerkiksi Lean Startup – kokeilukulttuurin käsikirja -teoksessa esiteltyjä toimintatapoja ja kokeilevat nopeasti uusia menetelmiä. Lean-ajattelu kannustaa puhuttelemaan asiakkaita ja luomaan ad hoc -ratkaisuja todellisten ongelmien selvittämiseksi. Kyseessä on siis täysin vastakkainen lähestymistapa verrattuna perinteiseen malliin, jossa aikaa ja rahaa käytetään paljon tuotteen kehittelyyn yrityksen sisällä. Asiakas näkee tuotteen ensimmäistä kertaa usein vasta lanseerauspäivänä. Lean-menetelmillä kehitettyjen tuotteiden oletetaan olevan asiakaslähtöisempiä, koska niitä kehitetään vaiheittain. Kehityksen joka vaiheessa myös haetaan asiakaspalautetta. Kokeellisuus kasvattaakin suosiotaan

Kirjoittaja Ken Dooley toimii Granlundilla digitaalisuuden johtavana asiantuntijana.


24 ½done 1_2017

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALA

DIGITALISOITUU GRANLUND KEHITTÄÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTA, TEKNOLOGIOITA JA KÄYTTÄJÄKOKEMUSTA Sanna Karppinen, teksti  AE Partners, kuvat


½done 1_2017 25

25

Granlundin uuden innovaatiostrategian taustalla on halu kehittää omaa ja koko toimialan toimintaa käyttäjälähtöisemmäksi hyödyntämällä modernia tieto- ja talotekniikkaa. Innovaatiostrategia toteutettiin koko konsernin yhteistyönä. Granlundin tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan euron

strategian luomiseenkin koko henkilökunnan. Kaikki

liikevaihto vuoteen 2020 mennessä.

pääsivät kommentoimaan ehdotuksia nettipohjaisella

”Paras keino kehittyä pitkällä tähtäimellä ja kestävästi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on jatkuva innovaa-

ideaseinällä, ja jokaisella oli mahdollisuus jakaa myös omia ideoitaan.”

tiotoiminta. Jos pystymme tekemään asioita fiksummin ja tehokkaammin kuin muut, niin siitä syntyy selvää

Rakentavatko robotit tulevaisuuden talot?

kilpailuetua.”, toteaa Granlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka

Rakennus- ja kiinteistöalalla on vielä paljon hyödyntä-

Metsi. ”Uudistuminen ja tuoreiden ideoiden nopea kau-

mätöntä potentiaalia yleensäkin tietotekniikan hyödyn-

pallistaminen parantavat tuottavuutta ja mahdollistavat

tämisessä, mutta sellaiset asiat kuin tekoäly, robotiikka

myös tehokkaan kansainvälisen toiminnan.”

ja elinkaaren tiedonhallinta ovat vielä alkutekijöissään.

”Uusi innovaatiostrategiamme on voimassa 2017–2021,

Pystyykö ala itse uudistumaan vai tulevatko muutokset

ja sen avainperiaate on, että käyttö ohjaa kaikkea teke-

ulkoa Uberin tyyliin? Yleensähän isot muutokset eivät

mistämme”, kertoo Innovaatiot ja kehitys -osaston johtaja

synny toimialojen sisällä. Nyt kun vielä toimialallamme

Tuomas Laine. ”Strategian ytimessä on käyttäjälähtöisyys

eletään vahvaa suhdannetta, voi uudistumishalu olla

ja yhteistoiminta, ja samassa hengessä osallistimme

vähäistä.

”STRATEGIAN LUOMISEEN GRANLUNDILLA ON POSITIIVINEN SISÄINEN PAINE KEHITTYÄ. HENKILÖSTÖ PITÄÄ KEHITYSHAKUISUUTTA YHTENÄ MERKITTÄVIMMISTÄ ONNISTUMISEN EDELLYTYKSISTÄ.”


26 ½done 1_2017

01 Innovaatiostrategiassa 2017-2021 käyttö ohjaa kaikkea tekemistä.

”Meillä Granlundin päätoimialoilla suunnittelussa, konsultoinnissa ja ohjelmistoissa lähes kaikki toimintaan liittyvä analysointi ja laskenta tehdään jo tietoteknisesti. Ja osittain esimerkiksi optimoimalla hienoilla asiaan kehitetyillä algoritmeillä, jolloin voidaan puhua jo jonkun asteisesta tekoälystä. Kaikki tuotoksemme ovat digitaalisessa muodossa, mutta niiden tuottamiseen tarvitaan paljon ’insinöörin hiirikättä’ eli manuaalista työtä” Metsi kuvaa nykytilannetta. ”Uskomme Granlundilla, että ainakin jo 2020-luvulla koneen ja ihmisen tekemisen rajapinta muuttuu rajusti myös omalla toimialallamme. Koneet tekevät jatkossa selvästi suuremman osan työstä ja asiantuntija voi keskittyä enemmän suurempiin linjauksiin, kokonaisuuksiin ja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palveluun. Tämä muutos vapauttaa asiantuntijat luovempaan työhön ja ihmisten väliseen kommunikaatioon. Saman on pakko tapahtua myös varsinaisessa rakentamisessa. Tehtaassa tehtävät esivalmisteet, massaräätälöidyt ratkaisut ja rutiinitöiden teettäminen konevoimalla ovat osa toteutuksen kehitystä. Ja tästä kaikesta seuraa myös dramaattinen tuottavuuden kasvu, jota rakennusalalla on pitkään kaivattu”.

”DIGITALISAATIO VAPAUTTAA ASIANTUNTIJAT LUOVEMPAAN TYÖHÖN.”


½done 1_2017 27

02 Paras keino kehittyä kestävästi on tehokas innovaatiotoiminta.

Tulevaisuuden kiinteistö oppii ja kommunikoi Kehitys vie kohti oppivaa kiinteistöä, joka vastaa nykyistä paremmin käyttäjien tarpeisiin.

”Autoteollisuus kehittää kovaa vauhtia kuskittomia autoja. Mutta kiinteistöjen ohjaukseen, vaikka ne eivät kovasti liikukaan, tarvitaan suuri määrä ihmistyötä. Uudessa

”Visionamme on tulevaisuuden kiinteistö, jossa käyttäjä

innovaatiostrategiassamme tuommekin esiin kiinteistö-

ja rakennus kommunikoivat keskenään”, Metsi kertoo.

jen kehityspolun, jossa käyttäjänäkökulma on keskiössä

”Teknologian määrä kiinteistöissä lisääntyy ja samalla

älykkään talotekniikan rinnalla. Hyvä käyttäjäkokemus

niiden älykkyys. Ensimmäisessä vaiheessa meidän pitää

tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiinteistö parantaa käyt-

uudistaa käyttäjän ja tekniikan rajapinta eli käyttöliitty-

täjänsä hyvinvointia, tehokkuutta ja jopa terveyttä.” 

mät. Myöhemmin saamme sitten nauttia tekoälystä, joka ennakoi tekemisiämme ja ulkoista maailmaa ja auttaa meitä toimimaan tehokkaammin” Tällä hetkellä kehityksen suuri jarru on taloteknisten ekosysteemien puute. Kiinteistöissä käytetään hajanaista yhdistelmää erilaisia tietojärjestelmiä. Eikä ihmisten elämä tapahdu pelkästään taloissa eli järjestelmienkin pitää olla avoimia myös ulkoiseen maailmaan. Käyttäjäkokemus tekniikan rinnalla Vaikka tekoäly on yksi vastaus alan kehityspaineisiin, asiakaskokemusta ei unohdeta. Suunnannäyttäjänä voisi toimia autoteollisuus. ”Voimme oppia autoteollisuudelta muun muassa kuluttajaliiketoiminnan pelisäännöistä, tuotannon automatisoinnista ja massaräätälöinnistä”, Metsi toteaa.

”ASIAKASKOKEMUKSEN PARANTAMISESSA RAKENNUSJA KIINTEISTÖALA VOI OTTAA OPPIA AUTOTEOLLISUUDESTA.”


Hyvinvoivat työntekijät rakentavat hyvinvoivaa ympäristöä.

meistä granlundilaisista on tyytyväisiä työpaikkaansa.

Etsimme jatkuvasti monipuolista osaamista kasvavaan ja kansainvälistyvään konserniimme eri puolelle Suomea. Tutustu meihin ja kerro itsestäsi lisää www.granlund.fi/rekry

Lähde: Granlundin henkilöstötutkimus

95%

Halfdone 1 2017  

Granlundin Halfdone-asiakaslehden teemana Smart Building

Halfdone 1 2017  

Granlundin Halfdone-asiakaslehden teemana Smart Building