LEHTI UUDESTA SUUNNITTELUSTA K O N S U LT O I N T I -T E E M A N U M E R O
No. 1/2016 0€
08 Big Room korostaa vuoro vaikutusta 16 Mitä vuokralai nen tarvitsee?
20
Due Diligence vauhdittaa kiinteistökauppoja
02 ½done 1_2016
Sisällys
olosuhteisiin Kolumni: ”Tehokkaalla toimitusjohtajalla on toinen jalka menneisyydessä.”
Big Room antoi työkaluja Suomenlinnan tiedonhallintaan
Vähemmällä enemmän. Oras Tynkkysen haastattelu
Julkaisija: Granlund Oy Malminkaari 21, PL 59, 00701 Helsinki Päätoimittaja: Minttu Vilander Toimituskunta: Miia Anttila, Pekka Metsi, Juhani Pekkonen, Susanna Sairanen, Ritva Rissanen, Jari Salmi, Minttu Vilander, Piia Sormunen ISSN 2242-4997 (painettu) ISSN 2242-5004 (verkkojulk.)
18
15 1 8 20 23
Ärrä on aina matkan varrella
BREEAM-ympäristösertifiointi ohjaa
vastuulliseen päätöksentekoon Due Diligence -prosessi hallintaan
Tulevaisuuden Olympiastadion kunnioittaa
yleisöä ja perinteitä
Graafinen suunnittelu: Porkka & Kuutsa Oy Painopaikka: Alocon Oy Kannen kuva: Mikko Mäntyniemi Kannen mallit: Susanna Sairanen, Jari Salmi, Ville Reinikainen, Piia Sormunen ja Ritva Rissanen Kansikuva kuvattu Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Kuva: Citycon
04 07 08 12
Senaatti panostaa kiinteistöjensä
12
Kuva: Sitra
Kuva: Mikko Mäntyniemi
15
Kuva: Arttu Kokkonen
08
Esipuhe
½done 1_2016 03
KONSULTOINNIN SYVIN OLEMUS Petri Juntunen, kuva
03
Granlundin uuden konsultointiyhtiön Granlund
Kestävä hyvinvointi on meille ihmisten tarpeiden,
Consultingin toiminta käynnistyi vilkkaasti.
taloudellisten reunaehtojen ja luonnonvarojen huomioon
Porukan määrä yli tuplaantui ensimmäisen puolivuotis
ottamista toiminnassamme. Elinkaarikonsultoinnin
kauden aikana. Asiantuntijoiden osaaminen on hyvä mix
kulmakivinä toimivat ihmisten hyvinvointi, energia- ja
kivijalkojamme, energiatehokkuutta ja ympäristöasioita
ympäristöviisaat ratkaisut sekä enenevässä määrin
sekä uusien kykyjen Due Diligence-, kustannustenhallinta-,
myös ylläpidon arvostuksen lisäämiseen.
koulutus- ja kiinteistöjohtamisen osaamista.
Näillä teemoilla lähdemme liikkeelle. Lisää ideoita
Avaamme tässä ½donessa uuden yhtiön tekemistä
kumpuaa varmasti yhteistoiminnasta asiakkaidemme
ja tutustumme ihmisiin. Jutut, kuten toimintammekin,
kanssa. Mukana on nöyrä palveluasenne, sillä konsultointi
ovat ”poikkitieteellisiä”, eli niissä on mukana Granlundin
on palveluammatti. Jatkuvaa kehittämistä unohtamatta..
asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja omia osaajiamme.
Antoisia lukuhetkiä uuden ½donen parissa. Laittakaa
Mitä uutuusarvoja konsultoinnissa sitten haetaan? Ainakin seuraavat tekijät ovat nousseet esiin: Digitaaliset palvelut – mikä voisi olla hedelmäl lisempi alue IoT:n ja Big Datan hyödyntämiselle kuin kiinteistöt? Monille asiakkaillemme ajatus uusien tietojärjestelmien käyttöönotosta ja eri järjestelmien integraatiosta ei kuitenkaan ole agendalla kovin kor kealla. Tähän tartumme uusilla digitaalisilla palveluilla. Taustalla hyrräävät parhaat tietojärjestelmät ja reaa liaikaisesti integroituvat tietovarastot, joista asiakas voi hankkia hyödyt ja herkut palveluna. Uusi Granlund PULSE on hyvä esimerkki tästä. Faktat ja laskennallinen analyysi – kiinteistöissä yhdistyy mielenkiintoisella tavalla fyysinen, yleensä melko stabiili ja vaikeasti muokattava, rakenne sekä tiloissa tapahtuva dynaaminen toiminta ja muuttu va toimintaympäristö. Granlundin perinteisiin kuuluu laskea, simuloida ja opti moida. Tämä pätee hyvin uuteen konsultointiinkin. Jokaisessa projektissa voi olla Due Diligence -näkö kulmaa, kun kohteista kai vetaan esiin faktat ja tule
”JOKAISESSA PROJEKTISSA VOI OLLA DUE DILIGENCE -NÄKÖKULMAA.”
vaisuuden skenaarioista optimoidaan paras vaihtoehto. Käyttäjät, tuo kiinteistöalan heikoiten hyödyn netty voimavara. Ymmärtämällä tiloissa tapahtuvaa toimintaa ja siellä toimivia ihmisiä paremmin, ym märrämme myös mitä pitää kehittää. Haluamme tukea sekä isoja päätöksi että arkea. Tiedon aktiivinen jakaminen, opastus ja motivointi, tuotteistetut palvelut – näillä tee moilla kehitetään toimivampaa kommunikaatiota ja yhteistyötä myös käyttäjien suuntaan.
palautetta tulemaan vaikka Twitterin kautta. Pekka Metsi @p_metsi Granlund
04 ½done 1_2016
SENAATTI PANOSTAA KIINTEISTÖJENSÄ OLOSUHTEISIIN Vesa Tompuri, teksti ja kuva
04
Senaatti-kiinteistöt ja Granlund ovat käynnistäneet laajan yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on parantaa Senaatin kohteiden käyttäjätyytyväisyyttä ja lisätä työn tuottavuutta olosuhdehallinnan avulla. Teknisenä perustana työssä on kiinteistöjen laaja anturointi ja mittauksista Granlundin Manager Metrix -ohjelmiston avulla koottava big data.
01 Pasi Pipatti (kuvassa oikealla) ja Heikki Ihasalo laittoivat tietämyksensä palvelemaan yhteistä tavoitetta, rakennusten entistä täsmällisempää olosuhdehallintaa.
½done 1_2016 05
Senaatti on ottanut edelläkävijän roolin suomalaisessa
kiinteistöissä ei ole pois käyttäjien yksilöllisistä toiveista.
kiinteistönhallinnassa ryhtymällä systemaattisesti
– Olosuhteita voi seurata ja säätää jopa työpistekoh
parantamaan kiinteistöjensä olosuhdehallintaa tieto
taisesti. Tavallisesti käyttäjillä on muutaman asteen
tekniikan ja tietomallinnuksen keinoin. Tavoitteen taus
vaikutusmahdollisuus huonelämpötiloihin, Pipatti toteaa.
talla on tutkittu tieto optimoitujen sisäilmaolosuhteiden
Senaatin ja sen edeltäjäorganisaatioiden 200-vuoti
myönteisestä vaikutuksesta tuottavuuteen. – Viime aikoina kiinteistönpidossa on keskitytty Suo
sen historian aikana kiinteistökantaan on kertynyt hyvin erityyppisiä rakennuksia. Erot niiden automaatiojärjes
messa lähes pelkästään energiatehokkuuteen. Se on tär
telmien välillä ovat niin ikään suuria. Metrixin käytön
keää edelleen, mutta olosuhteiden hallinta on vielä monin
näkökulmasta tämä ei ole ongelma, sillä Metrixiin voi
verroin tärkeämpää, sanoo talotekniikan asiantuntija Pasi
hakea tietoa mistä tahansa nykyaikaisesta automaatio
Pipatti Senaatin toimitila- ja ylläpitopalvelut -yksiköstä.
järjestelmästä.
Valmiudet olosuhdehallinnan kehittämiseen tieto
– Kerättävä mittaustieto ja näin kertyvä big data on
tekniikan keinoin ovat olleet olemassa jo aiemmin. Granlundin johtava asian tuntija, automaatiotekniikasta tohtoriksi kolme vuotta sitten väitellyt Heikki Ihasalo kertoo, ettei olosuhteiden hallinta tiedolle ollut alkuvaiheessa hyödyntäjiä, vaikka tiedon käyttökelpoisuudesta oli näyttöä. – Tarvittiin Senaatin kokoinen toimija tekemään päänavaus. Tässä on kyse ei enempää eikä vähempää kuin big datan hyödyntämisestä ylläpitotoiminnassa,
murskattavissa niin pieniksi paloiksi, että
”VIIME AIKOINA KIINTEISTÖNPIDOSSA ON KESKITYTTY SUOMESSA LÄHES PELKÄSTÄÄN ENERGIA TEHOKKUUTEEN.”
se on hyödyksi jopa johtamisjärjestelmissä tai kiinteistösijoituksia mietittäessä, Heikki Ihasalo lupaa. Miljoonia mittauksia. Fysikaalisessa mielessä kyse on perussuureista: lämpö tiloista, hiilidioksidipitoisuudesta, ilman kosteudesta ja ilmanvaihdon paine-eroista. Senaatin tämänhetkisistä noin 60 Met rix-kohteesta kertyy vuorokaudessa mil joona mittaushavaintoa, joiden välittämää
Pasi Pipatti, Senaatti
tietoa on voitava analysoida tehokkaasti. – Lähestymme asiaa uudesta näkökul
Ihasalo sanoo. Jatkossa tavoitteena on Ihasalon mukaan myös tieto
masta päästäksemme kiinni siihen, mikä ei toimi kuten
mallien integrointi ylläpitoaikaiseen olosudeseurantaan
pitää. Sen sijaan, että ohjelmisto tuottaisi käyttäjälleen
ja asiakaspalveluun.
loputtomasti mittauslukemia, se ensisijaisesti panee
– Senaatti on pilotoinut virtuaaliseksi kiinteistöksi nimettyä ylläpidon tietomallia muutamissa kohteissa, Ihasalo kertoo.
kiinnittämään huomiota esimerkiksi automaatiohäly tysten määrään, Heikki Ihasalo toteaa. Vaikka olosuhdehallinta on Metrixin sovelluksis
Sopii kaikkiin kiinteistöihin. Senaatilla on kiinteis
ta uutuusarvoisin ja ehkä keskeisin, Metrix soveltuu
töjä kaikkialla Suomessa, ja niiden käyttötarkoitukset
erinomaisesti myös energiatehokkuuden optimointiin.
vaihtelevat virastotyöstä näyttämötaiteeseen ja raja
Tämä sopii myös Senaatin tavoitteisiin, sillä energiate
valvontaan. Jotta laaja ja maantieteellisesti hajautettu
hokkuuden parantaminen on jatkossakin yksi Senaatin
kiinteistökanta olisi yhtenäisesti analysoitavissa, kiin
keskeisistä kiinteistönhoidollisista tavoitteista.
teistöjen rakennusautomaation kattavine anturointei neen on oltava ajan tasalla.
– Tämän big data -projektimme myötä energiankäyt töön vaikuttavat tekijät ovat tunnistettavissa entistä
– Kiinteistöjä voi ja kannattaa etävalvoa. Metrix-oh
helpommin. Näin ollen voimme reagoida kulutuspoik
jelmisto toimii keskeisenä etävalvonnan työkaluna.
keamien syihin entistä tehokkaammin, Pasi Pipatti
Tärkeää on myös antaa asiantuntija-apua paikallisille
perustelee.
toimijoille heidän kiinteistönhoidossaan, Heikki Ihasalo muistuttaa. Pasi Pipatti korostaa sitä, että Metrixin mahdollista ma yhtenäinen tapa valvoa ja ohjata olosuhteita Senaatin
Big data -projekti on samalla luonnollinen jatkumo Senaatti-kiinteistöissä jo vuosien ajan harjoitettuihin energiansäästötalkoisiin. Big data tuo tärkeän lisän energiankulutuksen mittarointiin.
06 ½done 1_2016
KOETTU EI OLE YHTÄ KUIN MITATTU Riikka Soitinaho ja Minttu Vilander, teksti Kaapo Kamu, kuvat
06
Granlund antaa käyttäjille äänen – myös omissa toimitiloissaan.
Nykyaikaiset rakennukset ovat täynnä mittauksia. Kiin
Myöhemmin onneksi huomattiin, ettei aktiivisuus vaadi likakaivon tyhjennystä. Palautetta tuli ensim mäisen kuukauden aikana satoja ja niihin on reagoitu aktiivisesti. Tämä kertoo, että kanavalle on tarvetta.
teistöistä saadaan yhä tarkempaa ja reaaliaikaisempaa
Palautteen keräämisen lisäksi tärkeää on, että siihen
dataa, ja uusien sovellusten myötä se on useampien
reagoidaan. Käyttäjän tulee saada nopeasti vastaus, sillä
saavutettavissa ja hyödynnettävissä.
kukaan ei jaksa antaa palautetta, jos siihen ei reagoida.
Mutta mitä tekniset mittaukset kertovat ihmisten hyvinvoinnista? Kiinteistöissä mitataan myös asioita, jotka havait semme itsekin, kuten lämpötila, hiilidioksidipitoisuus,
Tulevaisuus on käyttäjäystävällinen. Ennen käyttä jät pääsivät ääneen kerran tai kaksi vuodessa perinteis ten kyselytutkimusten avulla. Niiden tulokset kertovat usein vain yhdestä ajanhetkestä.
ilmankosteus tai valoisuus. Emme pysty havaitsemaan,
Palautetta halutaan kuitenkin antaa, kun ongelma
että lämpötila on juuri 23 astetta, mutta tiedämme, onko
on akuutti, silloin esiin nousseisiin ongelmiin voidaan
se meille sopiva vai ei.
tarttua nopeammin. Palautteen avulla voidaan myös
Kun rakennuksen automaatiojärjestelmä arvioi läm pötilan sopivuutta, se luottaa ennalta määrättyyn tavoi
hahmotella, miten mitattu ja koettu sisäympäristö eroa vat toisistaan.
tearvoon ja sallittuun vaihteluväliin, jotka on määritelty
Tulevaisuudessa käyttäjä voi lähettää huoltopyyntöjä
ohjearvojen mukaan. Ihmisten kokemukset ympäristös
muutamalla napin painalluksella omalla mobiililaitteel
tään ovat kuitenkin paljon monimuotoisempia.
laan juuri silloin, kun vika tai puute havaitaan.
Pelkillä mittauksilla emme tiedä, jos jossain vetää
Avainasemassa onkin sovellusten käytettävyys, kos
tai työtiloissa on liian hämärää tai meluisaa, puhu
ka palautteen antamisen täytyy olla helppoa ja nopeaa.
mattakaan siitä, että voisimme ymmärtää kokemusten, ympäristön ja viihtyisyyden vuorovaikutusta.
Tunteet ja tekniikka yhdistyy? Tunteiden ja teknii kan yhdistäminen voi tuntua haastavalta. Moni kysyykin,
Joskus paras keino onkin kysyä käyttäjiltä itseltään.
mistä voi tietää, että saatu palaute on ”relevanttia” eikä
Likakaivon tyhjennys aiheutti palautetulvan. Gran
vain tunnemyrskyssä tehty avautuminen.
lund otti käyttöön reaaliaikaisen palautejärjestelmän,
Tunteet vaikuttavat ihmisten toimintaan. Kaikki
Granlund PULSEn, pääkonttorillaan. PULSEN avulla ih
vaikuttaa kaikkeen – tunteet siihen, miten koemme
misillä on ollut mahdollisuus antaa palautetta verkossa,
sisäympäristön ja sisäympäristö siihen, millainen fiilis
mobiilisti sekä tiloihin sijoitetuilla ”fiilisnappuloilla”.
meillä on.
Jo ensimmäisenä päivänä palautteita tuli kymme niä. Osasyynä innostuneeseen vastaanottoon lienee työaikana tyhjennetty likakaivo, jonka hajuhaitta toimi sopivana motivaattorina palautteenantajille.
Granlund kysyy tiloissaan vain yksinkertaisesti ”mikä fiilis?” ja antaa käyttäjille vapaan sanan kertoa lisää. Ja tällä kysymyksellä saatu informaatio on ollut kiin teistön kehittämisen kannalta hyvinkin relevanttia.
½done 1_2016 07
”TEHOKKAALLA TOIMITUSJOHTAJALLA ON TOINEN JALKA MENNEISYYDESSÄ.” Miia Anttila, teksti Sami Kulju, kuva
07
Näin kirjoitti Eteran toimitusjohtaja Stefan
Ylläpidon näkökulmasta mahdollisimman suuri tuo
Björkman. Hän puhui johtamisesta, mutta aja
tanto tarkoittaa usein mahdollisimman monipuolista
tus pätee mielestäni myös kiinteistöalan kehitykseen. Alaamme liittyvät keskeisesti jättiläismäiset möhkäleet,
palvelukokonaisuutta. Onko se realistista? Tehokkuuden nimissä managereiden ja huoltohen
rakennukset, joita ei noin vain korvata, jos lopputulos ei
kilökunnan odotetaan olevan monialaisia osaajia, suo
miellytä. Siksi on hyvä pitää toinen jalka menneisyydes
ranaisia ihmemiehiä ja -naisia, joiden pitää suorittaa
sä, vaikka toinen juokseekin jo kohti kokeilukulttuuria.
kaikki tehtävät minimiajassa.
Digitaalisuus tulee vahvasti kiinteistöjen ylläpidon kes
Retronäkökulma hankintamallille olisi hankkia yllä
kiöön, mutta missä ylläpidon teemoissa jalka on hyvä pitää
pitoa pienempinä kokonaisuuksina, eli parasta osaamis
menneessä? Omien kokemusteni kautta nostan seuraavat
ta kuhunkin osa-alueeseen. Tämä vaatii tilaajalta enem
asiat, joissa me voisimme olla niin sanotusti Retro Trendy.
män johtamisen resursseja, joita ei enää välttämättä ole.
Ylläpito huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Muu tama vuosi sitten olin mukana tienrakennushankkees
Voisivatko allianssimallit rantautua myös ylläpitoon? Ylläpidon hankinta ja johtaminen ovat niin tiukasti
sa, jossa urakoitsija muisteli kaiholla, kuinka ennen
kiinni taloudellisessa tehokkuudessa, että uskon vain
tiemestarit olivat aina mukana varmistamassa, että
uusien hankintamallien voivan kasvattaa ylläpidon
teemme teistä myös helposti ylläpidettäviä jo suunnit
arvostusta ja palvelukokemusta.
telu- ja rakennusvaiheessa. Tämän tarpeen ymmärtää varmasti jokainen. Menneestä tähän päivään tuotu versio on elinkaari suunnittelija, jonka rooliin kuuluu ylläpidon tarpeiden huomioiminen hankkeen jokaisessa vaiheessa, alun suunnittelusta lopun ylläpitoon. Tärkeää tietoa ruutupaperilla. Toinen käytännön kokemus on jäähallihankkeen elinkaarikustannusten määrittämisen yhteydestä, jossa määritettiin järjestel mien vikaantumisen ennustamista ja korjaussyklejä. Kokenut asiantuntija kaivoi esiin vanhat ruutuvihko merkinnät, kuinka laitteiden ylläpitoon liittyviä tilastoja pidettiin ennen yllä. Kun toiminnan merkittävä tehosta minen alkoi 1990-luvulla, tällaiset ruutupaperimerkin nät alkoivat näyttää turhalta ja ne lopetettiin. Nyt niille kuitenkin oli taas käyttöä. Ilokseni olen huomannut, että moni tiedostaa jälleen, että pelkkä investointikustannuksien määrittäminen ei enää vastaa kustannusohjauksen tarpeisiin. Käytön ja ylläpidon kustannustietoja analysoidaan jälleen pitkällä ai kavälillä – eikä sitä enää edes tarvitse tehdä ruutupaperille. Alliansseja ylläpitoon. Wikipedian mukaan talou den tehokkuus tarkoittaa ”käytössä olevien niukkojen tuotantoresurssien hyödyntämistä mahdollisimman suuren tuotannon aikaansaamiseksi mahdollisimman vähin uhrauksin”.
”VOISIVATKO ALLIANSSIMALLIT RANTAUTUA MYÖS YLLÄPITOON?”
08 ½done 1_2016
BIG ROOM ANTOI TYÖKALUJA SUOMENLINNAN TIEDONHALLINTAAN Elina Jäntti, teksti Arttu Kokkonen, kuvat
08
Big Room -työskentely auttoi Suomenlinnan hoitokuntaa eteenpäin tiedonhallinnan uudistuksessa. Kun projektin eri tekijät kerätään saman pöydän ääreen ja kaikki saavat vaikuttaa, tuloksena on paremmin toteutettu ja tehokkaampi hanke.
01 Työpajoissa kaikki ovat päässeet alusta asti vaikuttamaan ja antamaan oman näkemyksensä päätöksentekoon. Samoissa pöydissä istuivat Granlund Consultingin vetäjien kanssa niin huoltomiehet, puutarhurit, arkkitehdit, Suomenlinnan vankilan edustajat kuin urakoiden työnjohtajat.
½done 1_2016 09
10 ½done 1_2016
Hyvää pöhinää. Energinen olo. Innostuneita ihmisiä. Tällaisia tuntemuksia oli ilmassa Big Room -työpa japäivän päätteeksi Suomenlinnassa. Granlundin ja Suomenlinnan yhteistyö lähti liikkeelle, kun Suomenlinnan hoitokunta etsi sopivaa tapaa tie donhallinnan projektin toteuttamiselle. Historiallisena maailmanperintökohteena Suomenlinna on yksi Suomen mittavimmista ja merkittävimmistä restaurointikoh teista, mutta linnoituksessakin painitaan nykyaikaisten haasteiden kanssa. – Toimintakulttuuri on muuttumassa muun muassa digitalisaation ja suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Yksi ajankohtaisia kärkihankkeitamme on tiedon hallinnan kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on tuoda
Käytännössä kaikki pro
kaikki Suomenlinnan kunnossapitoon ja sen proses
jektin kannalta olennaiset
02 Suomenlinnan hoito kunnan Petri Lyytikäinen (vas.), Ulla Räihä ja Satu
seihin liittyvä tieto järkevästi eri osapuolten saataville,
tahot sekä työpajoja koor
kertoo Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ulla Räihä.
dinoivat Granlundin osaajat
ovat auttaneet löytämään
Projekti haluttiin toteuttaa vuorovaikutteisella ja
ovat kokoontuneet samaan
yhteisen kielen asioiden
osallistavalla tavalla, joten menetelmäksi valittiin Gran
tilaan – Suomenlinnan Pi
lundin Big Room -työpajat. Suomenlinnassa on jo käy
runkirkkoon – kaksi kertaa.
tössä Granlund Manager -huoltokirja, joten yhteistyö
Aamusta iltapäivään kestävissä työpajoissa olivat mukana
Granlundin kanssa oli luontevaa.
hoitokunnan eri yksikköjen edustajat ja tärkeimmät si
Niemelä kokevat, että työpajat
ratkaisemiseen.
– Big Room -työskentely sopii erinomaisesti tällaiseen
dosryhmät: samoissa pöydissä istuivat niin huoltomiehet,
projektiin, joka koskettaa erilaisia kiinteistötiedon kans
puutarhurit, arkkitehdit, Suomenlinnan vankilan edustajat
sa tekemisissä olevia toimijoita. Kun kaikki käytännön
kuin urakoiden työnjohtajat. Kaikki ovat päässeet alusta
työtä tekevät osapuolet ovat alusta asti osallisena, pää
asti vaikuttamaan ja antamaan oman näkemyksensä
tösten tekeminen on vahvemmalla pohjalla ja ihmiset
päätöksentekoon.
sitoutuvat projektiin paremmin, Ulla Räihä sanoo. Työpajoja pohjustettiin Granlundin ja Suomenlinnan hoitokunnan yhteistyönä ottaen huomioon kohteen ja
Toisen työpajapäivän jälkeen tunnelmat Suomenlin nassa olivat innostuneet. – Hyvin koordinoitu työskentelytapa, ajattelun ohjaa
projektin erityispiirteet. Suomenlinnan hoitokunta on organisaationa monialai nen: kunnossapitopalveluissa, restau roinnissa, maailmanperintöpalveluissa sekä hallinnossa työskentelee monen eri alan ammattilaisia. Hoitokunnan
minen ja tittelien heittäminen syrjään on
”IHMISET EIVÄT KOE OLEVANSA YKSIN ASIOIDEN KANSSA.”
tuottanut hyviä avautumisia ja löydöksiä. On ollut niin sanotusti hyvää pöhinää, to teaa Suomenlinnan hoitokunnan kunnos sapitopäällikkö Petri Lyytikäinen. – Ihmiset ovat olleet innostuneita. Työ
yhteistyöverkosto on laaja ulottuen Suo
Ulla Räihä, Suomenlinnan
pajojen ansiosta pintaan on noussut eri
menlinnan vankilasta kansainväliseen
hoitokunta
suunnista samanlaisia asioita ja käytäntöjä,
Unescoon. Myös historiallinen kohde
joita voisi parantaa, Satu Niemelä lisää.
asettaa omat raaminsa: toisaalta hallussa on suuri määrä
Osallistujien mukaan jo kahdessa kokoontumisessa
historiatietoa, jota on velvollisuus säilyttää ja esitellä,
on löydetty ratkaisuja ongelmiin, jotka voisivat muuten
mutta samaan aikaan eletään kvartaalitaloutta ja asioita
vaatia useita palavereja, sähköposteja ja selvityksiä.
täytyy toteuttaa nykyaikaisesti.
Toisaalta itse työpajoissa on ehditty keskittyä projektin
– Meillä on paljon kohteen hoitamiseen liittyvää tietoa,
kannalta olennaisiin asioihin.
mutta se on tällä hetkellä osittain hajallaan eri järjes
– Työpajoissa on enemmän aikaa hakea yhteinen
telmissä, tietokoneilla ja hiljaisena tietona ihmisten
kieli eri tahojen välille kuin perinteisissä kokouksis
päässä. Halusimme työpajoissa ratkoa käytännön pro
sa tai sähköposteissa. Big Room -työskentely auttoi
sesseja ja työtapoja, joilla oikea tieto saadaan oikeaan
huomaamaan, että eri osapuolilla oli asioista samoja
paikkaan ja oikeille ihmisille, kertoo tiedonhallinnan
näkemyksiä ja että yhteinen kieli voi löytyä. Ihmiset
kokonaisuudistuksen projektipäällikkö Satu Niemelä
eivät koe olevansa yksin asioiden kanssa, Ulla Räihä
Suomenlinnan hoitokunnasta.
kiittelee.
Big Room antoi työkaluja Suomenlinnan tiedonhallintaan
VUOROVAIKUTTEINEN JA TULOKSELLINEN MENETELMÄ
11
Big Room -työpajat ovat yksi
säännöllisin väliajoin samaan ti
Granlund Consultingin tar
laan. Olennaista on yhteisten tavoit
½done 1_2016 11
Suomenlinnan Big Room -työpajoissa on työs tetty muun muassa tiedon hallintaan liittyvää vas tuunjakoa ja keskusteltu
joamista asiantuntijapalveluiden
teiden löytäminen ja ymmärryksen
kokoustamisesta. Asiakas
ja -koulutuksen työmenetelmistä.
luominen eri osapuolten välille.
Big Room voidaan käsittää fyy
Koordinaattori suunnittelee ja ohjaa
on ollut työpajoissa aktii
sisenä tilana, joka kokoaa kaikki
prosessia sekä vastaa työpajojen
projektin kannalta olennaiset osa
tulosten koostamisesta, raportoin
puolet samaan tilaan ratkomaan
nista ja osapuolten informoinnista.
keskeisiä ongelmia. Toisaalta Big
– Haluamme, että yhteistyö kans
Room on myös työskentelymene
samme on energisoivaa. Konsultis
03 Työpajatyöskentelyssä muodostetaan visuaalisuuden ja vuorovaikutuksen keinoin yhteinen muisti. Post it -laput auttavat konkretisoimaan ja ryhmittelemään ajatuksia.
vinen toimija. – Edellisestä työpajasta opimme, että aina pitää olla mukana joku yllätysmomentti. Tällä kertaa se oli uuden lainen tahti: työpajojen tulosten esittelylle varattiin aikaa
telmä, jossa olennaista on vuoro
ta tulee helposti vain sähköpostin
10 minuuttia per ryhmä. Tahallinen kiire tuotti tulosta,
vaikutteinen ja hyvin koordinoitu
täyttäjä, mutta me haluamme tehdä
tapa työskennellä.
asioita toisin. Työpajatyötä tehdään
Petri Lyytikäinen kuvailee.
– Uudet innostavat ja osallista
asiakkaan kanssa yhdessä, mikä
Työskentely jatkuu työpajojen tulosten raportoinnilla
on innostavaa myös meille, sanoo
ja toimenpidesuunnitelmilla. Osallistujia informoidaan
yksi vahvoista toimintatavoistam
Granlund Consultingin toimitus
me. Rakennusala on murroksessa,
johtaja Miia Anttila.
läpi projektin.
vat työskentelymenetelmät ovat
ja perinteinen ylhäältä johdettu
Granlund on käyttänyt Big
– Kaikki työpajojen osallistujat ovat kokeneet, että tällä
kokouskäytäntö ei enää toimi.
Room -menetelmää menestyk
työskentelytavalla päästään konkreettisesti eteenpäin
Vuorovaikutteisella Big Room -työ
sekkäästi rakentamisen allianssi
ja käytännön työhön. Mitä paremmin tiedonhallinta
pajamenetelmällä luodaan posi
hankkeissa. Menetelmä on käytös
tiivinen ilmapiiri aiheen ympärille
sä myös avaruusteknologiassa ja
ja ihmiset sitoutuvat projekteihin
autojen valmistuksessa.
paremmin. Kaikki pääsevät vaikuttamaan ja antamaan oman
– Olemme saaneet Big Room -menetelmällä aikaan hyviä tulok
näkemyksensä, kuvailee Granlund
sia verrattuna perinteisiin työta
Consultingin neuvonantopalvelui
poihin. Intensiivinen menetelmä
den johtaja Piia Sormunen.
tehostaa hankkeen edistämistä ja
Big Room -työpajat kokoa
tuo nopeassakin ajassa laadukkai
vat Granlundin ammattilaiset
ta lopputuloksia, Piia Sormunen
sekä kaikki projektin osapuolet
sanoo.
hoidetaan, sitä enemmän säästetään ihmisten työaikaa ja rahaa. Viime kädessä se vaikuttaa siihen, että Suo menlinnan kaikki prosessit on hoidettu tehokkaasti, maailmanperintöarvojen mukaisesti ja oikeassa aika taulussa, Ulla Räihä sanoo. – Big Room -menetelmästä saimme myös hyviä työ kaluja tulevaa Suomenlinnan tunnelin allianssiprojektia ajatellen, Petri Lyytikäinen lisää.
12 ½done 1_2016
VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄN ENERGIATEHOKKUUS ON AVAIN PAREMPAAN HUOMISEEN Satu Irisvik, teksti Sitra, kuva
12
Pariisin ilmastosopimuksessa maat sitoutuivat rajaamaan ilmaston lämmönnousun alle kahteen asteeseen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja kuinka se tulee vaikuttamaan suomalaisiin kiinteistöihin ja asumiseen tulevaisuudessa? Joulukuussa solmittua Pariisin ilmastosopimusta pi
ero. Erityisesti muualla Pohjois-Euroopassa ollaan mo
detään tärkeänä edistyksenä taistelussa ilmaston läm
nissa asioissa meitä edellä ja meillä on tsempattavaa,
penemistä vastaan. Sopimuksen sisältö on moninainen
Tynkkynen toteaa.
ja sisältää useita, toisiaan täydentäviä tavoitteita, joilla
Nettopositiivisuus maksimoi hyödyt. Asumisen ja
kaikilla on kuitenkin yhteinen päämäärä: maapallon läm
kiinteistöjen energiatehokkuus on ilmastonmuutoksen
pötilan nousu rajataan selvästi alle kahteen asteeseen.
hillitsemisessä merkittävä tekijä ja koskettaa meitä
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nettona koko
kaikkia. Länsimainen ihminen viettää 90% ajastaan
maailman päästöt olisivat nolla. Maailman päästöt
sisällä. Asumisen ja rakentamisen energiatehokkuuteen
täytyy kääntää laskuun mahdollisimman ripeästi, Oras
voivat vaikuttaa niin yksilöt kuin yrityksetkin. Yksilön
Tynkkynen kertoo.
kohdalla keinot ovat erilaiset, riippuen asuuko henkilö
Tynkkynen tietää mistä puhuu. Hän on työskennel
omakotitalossa vai kerrostalossa. Jälkimmäisessä suo
lyt ilmastoasioiden parissa monissa eri rooleissa jo
ria vaikutusmahdollisuuksia voi olla vähemmän, mutta
vuosia. Hän on toiminut muun muassa Vihreiden kan
myös taloyhtiöissä energiatehokkuuteen on kiinnitetty
sanedustajana sekä vuosina 2007–2011 hallituksen
huomiota yhä enemmän.
ilmastopoliittisena asiantuntijana ja sittemmin Sitran
– Omakotitalossa asukas voi vaikuttaa energiankäytön
vanhempana neuvonantajana. Lisäksi Tynkkynen on
tehostamiseen suoraan tekemällä esimerkiksi energia
osakas ilmasto- ja ympäristöalan asiantuntijapalveluita
remontteja. Vaikutus näkyy heti energialaskussa. Oma
tarjoavassa Tyrskyssä. Tynkkynen kertoo, että Suomen hal litusohjelmassa on jo joukko vahvoja kirjauksia, jotka tukevat muun muassa päästöjen vähentämistä. Parhaillaan hallitus valmistelee energia- ja ilmas tostrategiaa, joka antaa konkreettisia ehdotuksia myös Pariisin ilmastosopi muksen tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa.
kotiasuja voi itse valita käyttöönsä vain uu
”ERITYISESTI MUUALLA POHJOISEUROOPASSA OLLAAN MONISSA ASIOISSA MEITÄ EDELLÄ.” Oras Tynkkynen, Sitra
Mutta onko suomalaisilla kestä
siutuvaa energiaa, asentaa aurinkopaneelin tai maalämpöpumpun, kertoo Tynkkynen. Yrityksillä valtaa on yksilöä enemmän ja niiden vaikutusmahdollisuudet ilmaston muutoksen hillitsemiseksi ovat monipuo liset. Eivätkä vaikutukset jää ainoastaan luonnon osalta saamapuolelle. Tynkkynen puhuu tästä nimellä nettopositiivisuus. –Idea on se, että yritys pyrkii jättämään nettona positiivisen jäljen yhteiskuntaan.
vä kehitys hallussa verrattuna muuhun Eurooppaan?
Kun aiemmin on pyritty minimoimaan haittoja, kuten
Tynkkysen mukaan se riippuu paljon näkökulmasta ja
kasvihuonekaasupäästöjä, tässä katsotaan myös miten
siitä, mitä tarkastellaan. Monia asioita teemme hyvin:
voidaan maksimoida hyötyjä. Yritys pystyy auttamaan
meillä on esimerkiksi fossiilisia polttoaineita korvattu
tuottamiensa palveluiden ja tavaroiden kautta myös
biopolttoaineilla. Toisaalta parantamisen varaakin löy
toisia vähentämään ilmastokuormitusta. Esimerkiksi
tyy. Suomessa tuotetaan ilmastopäästöjä ja kulutetaan
rakennusliike voi rakentaa energiatehokkaita taloja,
luonnonvaroja paljon asukasta kohti.
jotka auttavat asukkaita ja käyttäjiä tehostamaan omaa
– Ruotsissa asetettiin tavoitteeksi, että päästöt lei
energiankäyttöään.
kataan nollaan vuoteen 2045 mennessä. Suomessa
Yritykset voivat vaikuttaa ilmastokuormitukseen
tavoite on –80% vuoteen 2050 mennessä. Siinä on selvä
muun muassa sillä, miten ja millaista energiaa käyttävät
Oras Tynkkynen ×× 38-vuotta ×× Yhteiskuntatieteiden maisteri ×× Asuu Tampereella ×× Vihreiden kaupunginvaltuutettu ja varaeuroparlamentaarikko ×× Vanhempi neuvonantaja Sitrassa ×× Osakas ilmasto- ja ympäristö alan asiantuntijapalveluita tarjoavassa Tyrskyssä ×× Kansanedustaja 2004–2015 ×× Vihreän liiton vara puheenjohtaja 2009–2013
½done 1_2016 13
14 ½done 1_2016
Vähemmällä enemmän
tiloissaan. Liikematkan voi korvata videokonferenssilla ja yrityksen autot voivat olla hybridejä. Yrityksillä on
PARIISIN ILMASTOSOPIMUS LYHYESTI
jo olemassa olevissa toiminnoissaan selkeitä mah
Lämpötilaraja. Maapallon lämpötilan nousu rajataan selvästi alle
dollisuuksia muuttaa toimintaansa, tuotteitaan sekä
kahteen asteeseen.
palveluitaan kestävän kehityksen suuntaan. Yritykset ovat myös ostajia, joilla on vaikutusvaltaa. Kun yritys etsii alihankkijaa, joka toimii kestävän kehityksen pe riaatteiden mukaisesti, se nojaa markkinatalouteen: jonkunhan kysyntään on vastattava.
Ilmastorahoitus. Teollisuusmaat maksavat köyhille kehitysmaille niiden ilmastotoimista vähintään sata miljoonaa dollaria vuosittain alkaen vuonna 2020. Vahingonkorvaukset ja menetykset. Kaikkein haavoittuvimmat maat voivat hakea ilmastonmuutoksen aiheuttamista pysyvistä va hingoista korvauksia. Esimerkiksi, jos saarivaltio joutuu siirtämään koko kansan toiseen paikkaan ilmastonmuutoksen vuoksi.
Viherkattoja ja aurinkopaneeleja. Millaista on tule vaisuuden rakentaminen ilmastonmuutoksen hillitsemi sen näkökulmasta? Tynkkynen uskoo, että kiinteistöjen energiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot ovat tärkeitä tekijöitä, jotta päästöjä voidaan vähentää. – Uudisrakentamisessa täytyy päästä nollaenergia
Tavoitteet tarkastetaan. Sopimus tarkastetaan viiden vuoden välein ja sopimusta voidaan tuolloin kiristää. Päästötavoitteet riittämättömiä. Sopimuksen päästötavoitteet eivät kuitenkaan riitä pitämään lämmönnousua alle kahdessa astees sa. Sopimus ei myöskään velvoita Kiinaa maksamaan ilmastorahaa, vaan se on luokiteltu neuvotteluissa kehitysmaaksi. Lähde: Yle
tasolle. Nykyisen rakennuskannan energiantehokkuu – Esimerkiksi aurinkopaneelit ovat kalliin maineessa,
dessakin on iso työ. Se, että kiinteistöissä ja rakennustyömailla on parem
mutta oikeasti niiden hinnat ovat romahtaneet hyvin
mat mahdollisuudet seurata energiankulutusta auttaa
lyhyessä ajassa niin, että ne ovat yhä useammassa
myös vähentämään sitä. Jo nyt hajautettu energiantuo
tilanteessa taloudellisesti järkeviä. Niillä voi korvata
tanto on yleistynyt merkittävästi ja se kasvaa koko ajan,
ostosähköä ja säästää rahaa, puhumattakaan luonnosta.
kun ihmiset tuottavat itse energiaa. Liikenne muuttuu
Kymmenen neliön vaikutus. Kun puhutaan asumi
ja sähköautot yleistyvät kiihtyvässä tahdissa. Oras Tynkkynen kuvaa energiatehokkuuden tule
sen ja rakentamisen ilmastokuormituksesta, katsomme usein niihin liittyviä suoria kytköksiä, kuten energian
vaisuuden olevan valoisa, vaikka Suomen olosuhteet
kulutusta. Kiinteistöihin ja asumiseen sekä niiden ilmas
ovatkin haastavat. Uudet rakennukset kuluttavat yhä
tokuormitukseen liittyy kuitenkin olennaisesti myös
vähemmän energiaa ja nykyteknologialla voidaan tehdä
muita tekijöitä, kuten tilankäyttö.
rakennuksia, jotka eivät tarvitse ostoenergiaa muualta,
– Meillä on Suomessa kova asuntopula, mutta samaan
vaan voivat tuottaa sen itse. Tynkkynen visioi, kuinka
aikaan meillä seisoo tyhjän panttina hirveästi käyttä
tulevaisuudessa meillä on tuhansia – ellei jopa miljoo
mätöntä tilaa, jota lämmitetään. Sitä voitaisiin käyttää tehokkaammin muussa tarkoituksessa,
nia – rakennuksia, jotka tuottavat itse energiaa, joka voi olla aurinkopaneeleita tai lämpöpumppuja. Toisaalta rakentaminen kuluttaa pal jon energiaa ja luonnonvaroja. Mutta siinäkin voidaan tehdä tulevaisuudessa ympäristön kannalta järkeviä ratkaisuja. Tynkkysen mukaan erityisesti kotimai sen puun käyttö on ilmaston kannalta
”RAKENNUSTEN ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASSA ON RATKAISEVA.”
esimerkiksi vanhoja toimistoja asumis käytössä, summaa Tynkkynen. Tiukat kaavoitusmääräykset sanelevat näiden tilojen käyttöä – tai käyttämättä jät tämistä – mutta Tynkkynen kehottaa niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin miet timään asuntoa tai liiketilaa hankkiessaan,
Oras Tynkkynen
millaiselle tilalle on itseasiassa tarvetta.
hyvä valinta. Ylipäänsä rakennusten rooli ilmastonmuu
Tarvitaanko välttämättä 150 neliötä vai riittäisikö 110?
toksentorjunnassa on ratkaiseva.
Etenkin isommissa kaupungeissa jokainen neliö on kallis
– Huomattava osa energiasta kuluu rakennusten läm mitykseen ja muuhun energiankäyttöön. Se mitä rakennuksissa tehdään, on ratkaisevaa siinä, miten ilmastokuormitus vähenee.
hankinta ja sen käyttöaste kannattaa pitää korkeana jo taloudellisista syistä. – Jos täytyy olla se kerrostalohuoneiston oma sauna, jota käytetään vuorokaudesta puoli tuntia ja muun ajan
Tynkkynen uskoo, että tulevaisuutta rakentamisessa
se seisoo tyhjillään, niin se sitoo pääomaa ja energiaa.
ja kiinteistöissä on muuttuvan ilmaston myötä myös
Tilankäytön optimointi vähentäisi merkittävästi niin
muun muassa viherkatot, jotka auttavat hillitsemään
kuluja kuin ilmastokuormitustakin.
tulvia ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Tynk
Kymmenen neliön vaikutus voi siis olla niin kukka
kynen nostaa myös esille vähäpäästöisten ratkaisujen
rolle kuin maapallollekin suuri. Joskus vähemmän on
taloudelliset hyödyt.
enemmän.
½done 1_2016 15
ÄRRÄ ON AINA MATKAN VARRELLA Satu Irisvik, teksti Mikko Mäntyniemi, kuvat
15
Kun ärräläiset etsivät liiketilaa uudelle myymälälle, vaikuttaa sijainti ja tilan muunneltavuus kiinteistönvalintaan enemmän kuin mikään muu. Ärrä on siellä, missä ihmiset liikkuvat. Ei ole liiketiloiltaan kahta samanlaista Ärrää, ei Helsingissä eikä Rovaniemellä, mutta jokainen Ärrä tarjoaa asiak kailleen mahdollisimman kattavat ja yhtenäiset palvelut. Valtakunnallisesti R-kioskilla on yhteensä 615 myymälää. – Haluamme ylläpitää verkostoa joka puolella Suomea ja taata palveluja sielläkin, mistä muut ovat jo lähteneet, Nora Immonen kertoo. Immonen työskentelee R-kioski Oy:llä kauppapaikatja rakentaminen -liiketoimintayksikön johtajana. Hänen vastuulleen kuuluu siis uusien R-kioskin myymälöiden kiinteistöt, niiden etsiminen ja vuokraaminen sekä muokkaaminen Ärrän käyttöön. Palveluita nopeasti ja helposti. R-kioski, tuttaval lisemmin Ärrä, käyttää toiminnastaan mieluiten sanaa convenience business. Mitä se tarkoittaa suomenkielellä? – Siltä puuttuu vielä suomenkielinen vastine. Se on yhdistelmä lähikauppaa, palvelupistettä ja kahvilaa. Myymälästämme voi ostaa ja hankkia kaikki nopeasti, matkan varrelta. Se on helposti lähestyttävä ja nopea paikka, Immonen vastaa. Tämä asettaa myös kiinteistönvalinnalle kriteereitä. Immonen listaa tärkeimmiksi sijainnin ja näkyvyyden. Myymälän on oltava esimerkiksi julkisen liikenteen solmukohdassa ja siellä missä ihmiset jo liikkuvat. Sen on oltava helposti lähestyttävä ja sinne täytyy voida poiketa nopeastikin. Ärrän myymälät tarjoavat myös valtavan määrän palveluja. Ärrältä löytyvät muun muassa matkakorttien latauspisteet, käteisnostopalvelut, Veikkauksen ja Postin palvelut sekä muut pakettipalvelut, passinluovutukset ja prepaid-liittymien myynti. Ja lisää tulee koko ajan. Vuokralaiselle yksi tärkeä kriteeri kiinteistövalinnoissa onkin, että kiinteistö tai sen tekniikka ei rajoita uusien
16 ½done 1_2016
tuotteiden ja palveluiden
02 Granlund Consultingin
kuin vaikka 100 vuotta paikoillaan seisseen kivijalka
sisään ottamista.
työntekijät jalkautuivat
myymälän ominaisuuksiin. Erityisesti rakennusvaiheessa
– Tarjoamme esimer kiksi entistä enemmän postipalveluita, joiden kohdalla muun muassa
Helsinki-Vantaan uudelle R-kioskille pohtimaan vuokra-
olevien kiinteistöjen kohdalla Ärrä painottaa enenevissä
laisten tarpeita. Myös Finavia
määrin hyvää ja esteetöntä sisäänpääsyä, hyviä näyteik
on Granlundin pitkäaikainen
kunoita sekä automaattiovia. Jos kädessä on kahvikuppi,
kumppani.
esteettömyysvaatimukset ovat tärkeitä. Näitä kysy
postipaketti ja sanomalehti, ovesta olisi mukava kulkea avaamatta sitä itse. Silti, sijainti ratkaisee.
myksiä mietimme niin nykyisten kiinteistönomistajien
–Meidän täytyy olla asiakkaan matkan varrella, siellä
kuin tulevienkin kanssa. Näissä tilanteissa voi joskus
missä ihmiset liikkuvat. Jos se täydellinen paikka sattuu
olla myös kunta tai kaupunki mukana, riippuen missä
olemaan kolmion mallinen tila, jossa on ympyränmuo
myymäläpaikka on, kuvailee Immonen vaatimuksia.
toiset seinät, pyrimme ratkaisemaan senkin tilanteen,
615 myymälää, tuhansia erilaisia ratkaisuja. R-ki
Immonen kertoo nauraen.
oski on vuokralaisena noin 400:ssa kiinteistössä. Myy
Valoisa tulevaisuus. Etenkin pienissä kivijalkamyy
mälät vaativat kiinteistöön muutostöitä etenkin aloitus
mälöissä olosuhteet ovat itsessään haastavia. Lämpöti
vaiheessa sekä usein myös silloin kun uusia tuotteita
lanvaihtelut voivat olla talvella suuria, kun ovi käy yh
tai palveluita lanseerataan. Toisaalta Ärrä sitoutuu lii
tenään ja loskaa pakkautuu kynnyksille. Kesäkuumalla
ketiloihinsa pitkäksi aikaa eikä vaadi kohtuuttomuuksia.
jäätelöaltaat puhaltavat täydellä teholla, jotta herkut
–Teemme myymälästä pohjakuvat ja suunnitelmat,
eivät sula käsiin. Kiinteistön tekniikka onkin kovassa
jotka käymme läpi kiinteistönomistajien kanssa. Neu
arvossa jo nyt, mutta sen merkitys on suuri myös tule
votteluvaiheessa meillä on lista siitä mitä tarvitaan ja
vaisuudessa. Tulevaisuuden kehityskohteena Immonen
millaisia ratkaisuja niihin tehdään, Immonen kuvailee
pitää myymälöiden valaistusta.
kiinteistönvalintaprosessia.
–Valaistusta ei ehkä ole koettu aiemmin niin oleellise
Immonen kertoo, että monet kiinteistönomistajat
na elementtinä myymäläsuunnittelussa, me suomalaiset
ovat yllättyneitä Ärrän investointien suuruudesta per
olemme ehkä niin funktionaalisia. Mutta onhan valon
myymälä. Tämä johtuu lähinnä R-kioskin convenien
kohdistamisella ja sävyllä paljon merkitystä myös siinä
ce-konseptiin liittyvistä laitteista. Virvoitusjuomat
miltä tuotteet näyttävät ja miten asiakas kokee tilan
täytyy pitää kylminä, hotdogit tarjota kuumina, pullat
viihtyvyyden. Se on tärkeässä roolissa myös energian
paistuvat uunissa ja kahvi keitetään parhaalla mahdolli
kulutuksessa, Immonen linjaa.
sella keittimellä, jotta sen maku on taattua. Lisäksi Ärrän
Immonen kehottaa myös kiinteistönomistajia tu
ajatus on, että valitussa kiinteistössä ollaan 10, 20 tai
tustumaan kiinteistöjensä äärellä liikkuviin ihmisiin
30 vuottakin. Muutostyöt voivat olla pieniä tai suuria
ja siihen millaisia palveluja he kaipaavat. Sen jälkeen
riippuen paikasta, mutta yhteinen sävel löytyy kyllä. Rakentamisvaiheessa oleviin kiinteistöihin on luon nollisesti helpompi vaikuttaa vuokralaisenakin eri tavoin
myös kiinteistönomistajan on huomattavasti helpompi päättää, millaisia tuottavia vuokralaisia tämän kannattaa liiketilaansa ottaa. Kaikki voittavat.
½done 1_2016 17
ARKKITEHTUURI, ENERGIANKULUTUS, TARINANKERRONTA
MONI ASIA OHJAA TIL AVALINTAA 17
Granlund Consulting haluaa yhdistää tuottavan kiinteistön ja tyytyväisen, sitoutuneen käyttäjän. Käyttäjän äänen tulee kuulua, joten kysyimme Ärrän lisäksi neljä erilaista näkökulmaa siihen, mitkä ovat olennaisia kriteerejä toimitiloja etsittäessä. 1. Millaisia asioita huomioitte sijainnin lisäksi toimitiloja valitessanne? 2. Miten kiinteistöala voisi kehittää toimintojaan? 3. Mitkä ovat oman toimialanne ydin bisneksen merkittävimmät muutokset tulevina vuosina? Vaikuttavatko ne toimitilatarpeisiinne?
KENNETH STRÖMSHOLM, CEO JA PEKKA UTTI, KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ, VEHO 1. Kilpailijoiden sijoittuminen alueelle tai lähistölle, oma liikekiinteistöverkosto, kiinteistöjen sopivuus toiminnallemme, muunneltavuus ja kunto (omat/ vuokratilat), isännöinnin ja kiinteistöhuollon toiminta sekä kiinteistöjen energiankulutus ja ekologisuus. 2. Lisätä palveluhenkisyyttä, parantaa kiinteistöjen huollon ja kunnossapidon koordinointia, koulutuksen lisääminen. 3. Autojen ”sähköistyminen” sekä muut polttoaine ratkaisut, nettikaupparatkaisut ja some saattavat vaikuttaa myös toimitilatarpeisiin.
ANJA MATILAINEN, COUNTRY MANAGER, ARTEK 1. Tilan sopivuus toiminnallemme, koko, varasto. Ra kennus itsessään ja sen arkkitehtuuri.
JUSSI KARJULA, CEO, HOIVATILAT 1. Päiväkotihankkeissa tärkeää, mihin suuntaan kunta
2. Tänä päivänä tulisi löytyä enemmän joustavuutta ja
kasvaa ja miten työmatkaliikenne suuntautuu. Hoi
yhteistyökykyä ideoida ja toteuttaa yhdessä tilan
vakotihankkeissa keskeistä on ympäröivät palvelut,
käyttöä mahdollisimman sopivaksi ja vuokralaisen
kuten etäisyys terveyspalveluihin. Molemmissa
tarpeita vastaaviksi. Tilojen remontoiminen ja päi
korostuvat joukkoliikenneyhteydet, koska henkilö
vittäminen tulisi tehdä yhteistyössä ja kustannukset
kuntaa on paljon ja vanhemmat sekä läheiset voivat
jakaen. Hyvästä suunnittelutyöstä ja tilojen päivityk sestä hyötyy myös kiinteistön omistaja.
liikkua joukkoliikennevälineillä. 2. Palvelurakentamisessa korostuu usein nopeus
3. Meillä on useampi myyntikanava, joita kehitämme
ja ratkaisujen konseptointi, ei kuitenkaan laadun
jatkuvasti. Tällä hetkellä fokuksemme on kehittää ja
kustannuksella, siksi tietty modulaarisuus ja teh
kasvattaa projektimyyntiämme, jota varten etsimme
dasvalmistus sopii hyvin käyttämiimme tiloihin.
uusia toimisto- ja näyttelytiloja.
Tärkeää on myös muuntojoustavuus, jolloin raken nus taipuu tarvittaessa kohtuukustannuksin uu teen käyttötarkoitukseen. Myös energiatehokkuus ja ekologisuus sekä elinkaaren aikaiset käyttökulut
HANNO NEVANLINNA, DIRECTOR OF CULTURE, FUTURICE
merkitsevät.
1. Liikenneyhteydet, erikoisuus, puhutteluvuus, laa
3. Suomi ikääntyy ja väki keskittyy kasvukeskuksiin
jeneminen, muokattavuus, tarinankerronnalliset
tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti vanhuspuolelle
elementit…
tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat itsenäistä asumista
2. Joustavuutta, nopeutta, asiakaslähtöisyyttä.
mahdollisimman pitkään, mahdollistaen samalla
3. Tällä hetkellä trendi on, että töitä tehdään paljon
sosiaalisen yhteyden, tuen ja palvelun. Uskon, että
asiakkaan tiloissa. Trendi on vaihteleva ja vaikuttaa
kehittämämme palvelukortteli-konsepti, joka yhdis
erittäin merkittävästi tarvitsemaamme työpiste
tää erilaiset palvelut, on yksi tapa tuottaa asuminen
määrään.
ja palvelut tehokkaasti tulevaisuudessa.
18 ½done 1_2016
BREEAM-YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OHJAA VASTUULLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON CITYCON ON YKSI POHJOISMAIDEN AHKERIMMISTA RAKENNUSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOIJISTA
BREEAM-kategoriat: ×× Materiaalit ×× Terveys ja hyvinvointi
Sanna Karppinen, teksti Citycon, kuvat
×× Liikenne
18
×× Vesi
×× Jätehuolto
Yhteensä jo 16 Cityconin omistamaa ja neljä yhtiön hallinnoimaa kauppakeskusta on saanut BREEAM In-Use -sertifikaatin. Tavoitteena on sertifioida 75 % kiinteistökannasta vuoteen 2017 mennessä. Citycon Oyj on keskeisillä paikoilla sijaitsevien kaup
×× Energia ×× Päästöt ×× Maankäyttö ja ekologia ×× Johtaminen
Cityconin ja Granlund Consultingin yhteistyö ym
pakeskusten johtava omistaja, kehittäjä ja hallinnoija
päristösertifioinneissa alkoi BREEAM-sertifioinneilla
Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kestävän kehi
vuonna 2015: Suomessa, Ruotsissa ja Virossa päätettiin
tyksen periaatteiden noudattaminen on osa Cityconin
sertifioida kahdeksan kauppakeskusta.
vastuullisuusstrategiaa.
– BREEAM In-Use -luokitusjärjestelmä oli meille toi
– Kiinteistöalalla on erinomaiset mahdollisuudet ja
mivin vaihtoehto, ja myös Norjassa sijaitsevissa osto
useita kustannustehokkaita keinoja pienentää hiili
keskuksissamme on tehty aikaisemmin sama valinta,
jalanjälkeä ja ympäristövaikutuksia sekä vähentää sa
kertoo Kivelä.
malla energiankulutusta ja siihen liittyviä kuluja, kertoo
– BREEAM on Britteinsaarilla jo 1990-luvulla luo
Cityconin vastuullisuusanalyytikko Johanna Kivelä.
tu maailman ensimmäinen rakennusten ympäristö
– Kyseessä on win-win-tilanne.
luokitusjärjestelmä, ja se sopiikin eurooppalaisille
½done 1_2016 19
kiinteistöille usein paremmin kuin Yhdysvalloissa kehitetty LEED, toteaa Granlund Consultingin projekti päällikkö Robert McGrath. – Se on asiakkaille myös nopeampi ja edullisempi vaihtoehto. Sertifiointi nostaa kiinteistön arvoa ja ympäristö profiilia. Sertifioitavista kauppakeskuksista neljä sijaitsi Suomessa, kolme Ruotsissa ja yksi Virossa. Tavoitteena oli saavuttaa kiinteistöissä vähintään sertifiointitaso ”Good”. – Lopullisessa sertifioinnissa kaikki Cityconin kauppa keskukset saivat joko arvosanan ”Good” tai ”Very good”,
”GRANLUND CONSULTING ON AINOA SUOMALAINEN YRITYS, JOKA VOI SUORITTAA BREEAM IN-USE -SERTIFOINTEJA MYÖS MUISSA POHJOISMAISSA. KANSAINVÄLINEN PROJEKTITIIMI MAHDOLLISTAA SUJUVAN YHTEISTYÖN MONIKANSALLISTEN YRITYSTEN KANSSA.”
kertoo Robert McGrath. – Sertifiointi paljasti joitakin puutteita kiinteistöjen käytäntöjen dokumentoinnissa ja rakennusten perustiedoissa, mutta näitä asioita voitiin parantaa. Nyt kiinteistöissä on hyvät mahdollisuudet sertifiointitason nostamiseen tulevaisuudessa. Sertifiointiprosessi parantaa kiinteistöjen markki na-arvoa ja ympäristöprofiilia.
– Tunnemme Cityconin kiinteistöt ja järjestelmät niin hyvin, ettei asiakkaan tarvitse osallistua sertifioinnin kaikkiin vaiheisiin, vaan heidän asiantuntijoidensa ai
– Kansainvälisen sertifikaatin käyttö on meille hyödyl
kaa säästyy muihin töihin, Granlundin McGrath toteaa.
listä, koska Cityconilla on kansainvälinen omistajakunta
– Kun prosessi voidaan viedä läpi nopeasti, kustannukset
ja tarvitsemme eri maissa sijaitsevista kiinteistöistäm
laskevat.
me vertailukelpoista tietoa. BREEAMin avulla teemme
Suomessa Cityconin kauppakeskuksissa on käy
benchmarkkausta ja pohdimme, mikä on tilanteemme
tössä Granlund Manager Energy -ohjelmisto. Se antaa
nyt ja mitkä voisivat olla seuraavat askeleet, joilla paran
kiinteistöjen energiakulutuksesta reaaliaikaista tietoa,
namme kiinteistöjemme ympäristö- ja kustannushyötyjä.
jota voidaan hyödyntää sertifioinnissa.
BREEAM kiinnostaa myös vastuullisesta sijoittamisesta
– Tiedon avulla etsimme kunkin rakennuksen kannalta
kiinnostuneita kansainvälisiä sijoittajia ja helpottaa heidän
toimivimmat ratkaisut, joilla sertifioinnissa saavutetaan
analyysiaan. Lisäksi sertifiointi auttaa meitä panostamaan
paras mahdollinen tulos, McGrath kertoo. – Granlundin
järjestelmällisyyteen ja dokumentaatioon, eli voimme
laaja ympäristöalan asiantuntemus auttaa esimerkiksi
käyttää BREEAMia jatkuvan parantamisen työkaluna.
kehittämään energiankulutuksen mittausjärjestelmiä
Ympäristöystävällisyyden pitkäjänteistä paran-
ja parantamaan tuloksia niissä kohdissa, joissa se on
tamista. BREEAM In-Use -sertiointi on parhaimmillaan
mahdollista. Samalla kun BREEAM-tulokset paranevat,
työkalu, jolla kiinteistön energiatehokkuutta ja ympä
kiinteistön energiakustannukset laskevat.
ristöystävällisyyttä parannetaan pitkäjänteisesti. Gran
Sertifiointi on yksi etappi matkan varrella. Kah
lundin konsultointipalvelujenkin tavoitteena on auttaa
deksan kauppakeskuksen sertifiointiprojekti saatiin
asiakasta hyödyntämään BREEAM-prosessia ja sen
päätökseen sovitussa ajassa ja budjetissa. Aikaisemmat
tuloksia monipuolisesti.
sertifioinnit huomioiden Citycon omistaa nyt Pohjoismai den suurimman BREEAM In-Use -ympäristösertifioidun
– Sertifiointiprosessissa
kauppakeskusportfolion.
saatu tieto auttaa tulevai suuden päätöksenteossa,
– Sertifioituna on nyt 55 % koko kiinteistökannastam
kuten kiinteistön ylläpidon
me, kertoo Cityconin Johanna Kivelä. – Sertifiointi on
pitkän aikavälin suunnit
osoittanut, että Cityconin kauppakeskusten vahvuuksia
telussa (capex), rakennuk
on esimerkiksi sijainti erinomaisten joukkoliikenne
sen peruskorjaustarpeiden
yhteyksien varrella osana tiivistä kaupunkimaisemaa. Kiitosta on saanut myös kauppakeskustemme jätehuolto,
määrittämisessä sekä energiatehokkuuden ja jä tehuollon parantamisessa, McGrath toteaa. Myös pitkään jatku neesta yhteistyöstä on prosessin aikana hyötyä.
01 Cityconin vastuullisuus analyytikko Johanna Kivelä nostaa Cityconin kauppakeskusten vahvuuksiksi sertifioinneissa mm. energiaseurannan, laajat kierrätysmahdollisuudet ja sijainnin: ostoksille pääsee joukkoliikennevälineillä.
kuten laajat kierrätysmahdollisuudet, ja uusiutuvan energian käyttö. Esimerkiksi Tampereen Koskikeskuk sessa hyödynnetään viereisestä koskesta saatavaa lämpö- ja jäähdytysenergiaa. Seuraava tavoitteemme on, että 75 % Cityconin kiinteistöistä on BREEAM In-Use -sertifioitu vuoteen 2017 mennessä.
20 ﾂｽdone 1_2016
DUE DILIGENCE -PROSESSI HALLINTAAN!
Sanna Karppinen, teksti窶サuukka Rantala/P&K, kuvitus Sami Kulju, kuva
½done 1_2016 21
21
Teknisten ja ympäristö Due Diligence -prosessien aikataulu on yleensä kireä. Siksi työn sisältö on tärkeää räätälöidä tarkoituksenmukaiseksi ja palvelemaan koko kiinteistökauppaprosessia. Keskeistä on myös DD-työn puolueettomuus.
”KESKEINEN ASIA LÄHES KAIKISSA DUE DILIGENCE -SELVITYKSISSÄ ON KORJAUSJA YLLÄPITOVASTUIDEN JAKAUTUMINEN KIINTEISTÖN OMISTAJAN JA VUOKRALAISTEN VÄLILLÄ”
Tänä päivänä DD-prosessissa kiinnitetään huomiota myös kiinteistökokonaisuuden vahvuuksiin ja esimer kiksi vuokralaisten tyytyväisyyteen. – Vielä 15 vuotta sitten tekninen Due Diligence tarkoitti lähinnä kuntotarkastusta ja PTS-suunnitelmaa, kertoo
Ritva Rissanen
Granlundin omaisuudenhallintapalvelujen toimiala johtaja Ritva Rissanen. – Tänä päivänä DD-selvitykset
ympäristömääräyksiä sekä ympäristövastuita, Rissanen
käsittävät useita eri osa-alueita ja lopullinen sisältö
toteaa. – Tärkeää on huomioida myös Natura- ja muut
valitaan aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Granlundin asiantuntijoiden tehtävänä on huolehtia, että DD-prosessissa keskitytään oikeisiin asioihin. – Tehokas DD-prosessi edellyttää aktiivista yhteis
luonnonsuojelualueet. Niiden unohtaminen voi viiväs tyttää tai jopa kaataa kehityshankkeen. Ulkomaiset ostajat ovat usein kiinnostuneita myös kiinteistöjen ympäristösertifioitavuudesta.
työtä niin asiakkaan kuin hänen sidosryhmiensäkin
DD-prosessissa huomioidaan lähes poikkeuksetta
kanssa, ja tuloksista on tärkeää viestiä ymmärrettävästi,
maaperä- ja pohjavesiriskit sekä rakennusmateriaalien
Rissanen korostaa. – Riskejä ei vähätellä, muttei liioi
haitta-aineriskit.
tellakaan. Emme myöskään halua unohtaa kokonaan myönteisiä asioita.
– Ympäristöriskien arvioinnissa on tärkeää pysyä muuttuvan maailman mukana, Rissanen toteaa. – Esi
Realistinen näkemys kustannuksista. Kiinteistön
merkiksi tulvat ovat runsastuneiden sateiden ja en
korjauskustannusten arvioinnissa huomioidaan esimer
nustetun meren kohoamisen takia uhkia laajemmilla
kiksi kiinteistön ikääntyminen, tekninen kuluminen ja
alueilla kuin ennen.
omistamisen strategia.
Huomio kiinteistöjen käyttäjiin. DD-selvityksis
– Keskeinen asia lähes kaikissa Due Diligence -selvi
sä kiinnitetään yhä useammin huomiota käyttäjien
tyksissä on korjaus- ja ylläpitovastuiden jakautuminen
tarpeisiin ja arvoihin, joista energiatehokkuus on yksi
kiinteistön omistajan ja vuokralaisten välillä, Rissanen
tärkeimmistä.
kertoo. – Vuokrasopimusten määrittämän vastuujaon pe
– Laajaa peruskorjausta tai kiinteistökehitystä vaa
rusteella on ennustettava omistajan ylläpitokustannuksia
tivissa kohteissa arvioimme aina huolella, miten ener
tulevaisuudessa. Jo kiinteistön ostovaiheessa onkin hyvä
giatehokkuusvaatimukset vaikuttavat korjausrakenta
arvioida, miten vuokralaiset ovat suorittaneet ylläpitovel
misen kustannuksiin, Rissanen toteaa. – On myös hyvä
voitteensa siihen asti ja miltä tulevaisuus näyttää.
muistaa, että energiatehokkuuden parantamisella on
Kiinteistöjen ylläpitoa kannattaa katsoa riittävän pitkälle eteenpäin. – Suosittelen pohtimaan, millaiset ylläpitokäytännöt tukevat kiinteistön arvon säilymistä ja kannattavaa
usein myönteisiäkin vaikutuksia, esimerkiksi vuokra laistilanteeseen. Yhä useammin DD-selvitys huomioikin kiinteistön käyttäjien tyytyväisyyden.
kiinteistöliiketoimintaa, Rissanen toteaa. – Esimerkiksi
– Omistajan tuottotavoitteet ja vuokralaisten toiveet
kiinteistön muuntojoustavuus nousee pitkän tähtäimen
muodostavat saumattoman liiton, Rissanen kiteyt
suunnitelmissa usein valttikortiksi.
tää. – Hyvillä paikoilla sijaitsevissa arvokiinteistöissä
Ympäristöselvitykset korostuvat kansainvälisissä
vuokralaiset ovat valmiita korkeisiin vuokriin, mutta
kaupoissa. Suomessa on runsaasti paikallisia raken
samalla he vaativat kiinteistöltä enemmän kuin vuok
tamis- ja ympäristömääräyksiä, ja siksi suomalainen
ralaiset alueilla, joilla vuokrat ovat matalammat ja pal
asiantuntijakumppani on erityisen tärkeä silloin, kun
velutarjonta vähenemässä.
myyjä- tai ostajakandidaatti on ulkomaalainen. – Granlundin laaja tietämys ympäristö- ja ener gia-asioista auttaa ennakoimaan hanke- ja viran omaissäädösten vaikutuksia, paikallisia rakentamis- ja
Toimivat sisäolosuhteet ja talotekniikka eivät enää aina riitä. – Yhä useammin kiinteistön pitää tukea myös vuok ralaisten brändiä sekä tuote- ja palvelukonsepteja.
22 ½done 1_2016
Due Diligence -prosessi hallintaan!
01 Northern Horizon Capitalin rahastomanageri ja maajohtaja Jussi Rouhennon mielestä alan toimijoiden kanssa on helppo toimia.
NORTHERN HORIZON CAPITAL :
MYYJÄN DD VAUHDITTI HOIVAKIINTEISTÖJEN KAUPPAA Sanna Karppinen, teksti Northern Horizon Capital, kuva
22
Northern Horizon Capital hallinnoi kiinteistö
osoitus myyjän vastuullisuudesta
rahastoja useilta eri kiinteistösegmenteiltä
ja kaukonäköisyydestä. Puolueet
vastuu jää kokonaan kiinteistön
tomalla raportilla vältetään myös
omistajalle. Siksi DD-prosessissa
koko Itämeren alueella. Granlund Consulting toimi Nor
olivat yhden käyttäjän kohteita ja
thern Horizon Capitalin hallin
tarkoitettu ikäihmisten tehostet
noiman Healthcare I -rahaston
tuun palveluasumiseen.
kohteiden TEDD-projektissa
– Tavoitteenamme oli saada
ole, tyhjien kiinteistöjen korjaus
yllätykset, jotka voivat aiheuttaa
on tärkeää huomioida, miten
kiistoja tai jopa kaataa kaupan
ylläpitovastuut jakautuvat omis
jälkikäteen.
tajan ja vuokralaisten välillä eri
– Mielestämme myyjän DD so veltuu kaikille sellaisille toimijoil le, jotka haluavat antaa myyntiti
myyjän DD-selvityksen teknisenä
koko kiinteistöportfoliosta tekni
lanteessa potentiaalisille ostajille
ja ympäristöalan asiantuntijana.
nen yleiskuva ja riittävän kattavat
ammattimaisen ja mahdollisim
tilanteissa. Laadukkaat kiinteistöt houkut televat pitkiin vuokrasopimuksiin. – Portfolion pitkien vuokraso pimusten taustalla on, että kaikki
Myyntiprojekti kantoi nimeä ”Sky”.
taustatiedot, jotka toimisivat suo
man kattavan myyntiaineiston,
kiinteistöt ovat suhteellisen uusia,
– Tiimimme tuotti puolueetto
raan myös kaupanteon aineistona,
Rouhento toteaa. – Olimme hank
rakennettu vuosina 2006–2012, kertoo Northern Horizonin Rouhen
mat kiinteistökohtaiset raportit,
kertoo Northern Horizon Capitalin
kineet ja rakennuttaneet kohteita
joiden tekniseen osioon kuuluivat
Suomen maajohtaja ja Healthcare
vuodesta 2007 alkaen viiden
to. – Kaikki kiinteistöt ovat myös
esimerkiksi kiinteistöjen kaava-,
rahastomanageri Jussi Rouhento.
vuoden ajan sekä sen jälkeen hal
käyttötarkoituksensa mukaisia ja
rakennuslupa- ja rasiteasioiden,
– Kohdetasolla halusimme konk
linnoineet niitä määrätietoisesti.
hoiva-alan toimijoille sopivia. Niillä
ylläpitokustannusten sekä tekni
reettisen tilannekuvan ja tiedot
Niinpä halusimme tehostaa myös
on hyvä sijainti, ja ne jakautuvat
sen kunnon ja korjaustarpeiden
kussakin kiinteistössä tarvitta
myyntiprosessia ja tehdä tarjouk
maantieteellisesti ympäri Suomen
selvitykset, kertoo Granlund
vista toimista ja esimerkiksi mah
sen antamisesta ostajaehdokkaille
aina Kuusamosta Helsinkiin.
Consultingin johtava asiantuntija
dollisesta korjausvelan määrästä.
mahdollisimman helppoa.
Jari Loukiainen. – Lisäksi otimme
Kiinteistöjen oli myös täytettävä
Kiinteistön laatu vaikuttaa
Northern Horizonin Healtcare-tiimi on syystäkin tyytyväi-
kantaa kohteiden energiate
tietyt viranomaisten kriteerit,
ylläpitokulujen jakautumiseen.
nen DD:n tuloksiin. Healthcare
hokkuuteen. Ympäristöosiossa
koska hoiva-ala on monin tavoin
Yksi olennainen osa Granlundin
I -rahaston kiinteistöportfolio
teimme vaiheen 1 -ympäristöris
säänneltyä liiketoimintaa.
DD-selvityksiä on tutkia, miten
myytiin vuoden 2016 alussa eQ
kiinteistöjen vuokralaistilanne ja
Hoivakiinteistöt -erikoissijoitus
ylläpitovastuiden jakautuminen
rahastolle 155 miljoonan euron
vaikuttavat kustannuksiin pitkällä
hintaan.
kikartoitukset, joissa selvitimme muun muassa tontin toiminta historiaa, arvioimme maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä
DD-selvitys ei paljastanut suuria yllätyksiä. – Muutamat löydökset pystyim
tähtäimellä.
sekä kartoitimme rakenteiden
me korjaamaan ennen kaupante koa ja samalla saimme varmuuden
– Kaikissa rahaston kohteissa
herättelivät meitä nostamaan
epäpuhtauksien esiintymistä.
siitä, että selvitys oli perusteelli
oli voimassaolevat vuokrasopi
valmiustasoamme, Rouhento
sesti tehty.
mukset, joissa ylläpitovastuiden
kiteyttää. – Uskon, että DD-selvi
Tietoa ylläpidon kokonais-
– Granlundin asiantuntijat myös
DD vauhdittaa kauppoja ja
jakautuminen vuokralaisen
tyksen arvoa lisäsi, että sen teki
toimista. Rahaston johto tarvitsi
osoittaa vastuullisuutta. Laki ei
ja vuokranantajan välillä oli
yksi maamme nimekkäimmistä,
DD-raportin 27:stä hoiva-alan
määrää kiinteistön myyjää teettä
määritetty, toteaa Granlundin Jari
tunnetuimmista ja hyvämainei
kiinteistöstä. Pääosin kiinteistöt
mään DD:tä. Siksi se onkin selvä
Loukiainen. – Jos vuokralaisia ei
simmista toimijoista.
tilanteesta ja konkreettisista
½done 1_2016 23
TULEVAISUUDEN OLYMPI A STADI O N KUNNIOITTAA YLEISÖÄ JA PERINTEITÄ Minttu Vilander, teksti Työyhteenliittymä K2S ja NRT, kuvat
23
Vuonna 1938 avattu Olympiastadion tunnetaan niin tornistaan kuin moniin mieliin painuneista urheilu- ja kulttuurihetkistä. Suomalaiset ovat kokeneet stadionilla moninaisia hurmoshetkiä, oli kyse sitten vuoden 1952 olympialaisista, suomimusiikin muistomatkalle kuulijat singonneesta Mestarit Areenalla -konsertista tai Huuhkajien otteista täyden stadionin edessä.
24 ½done 1_2016
Tänä keväänä alkava Olympiastadionin remontti muun
2006 ja perusparannustyötä tehdäänkin yhteistyössä
taa historiallisen urheilu- ja tapahtuma-areenan uu
Museoviraston kanssa.
teen kuosiin, paikaksi, joka täyttää kansainvälisten
– Olemme tehneet töitä sen eteen, että stadionin eri
suurtapahtumien vaatimukset. Remontin on tarkoitus
tyinen luonne säilyy. Tehtävät muutokset ja paikan
valmistua vuonna 2019.
historiallinen aitous erottavat uudistetun stadionin koko
Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen ko
maailman stadioneiden joukossa. Olympiastadion on
rostaa, että suunnittelun lähtökohtana on ollut se, että
maamerkki ja osa suomalaista identiteettiä. Stadionin
yleisöllä on korkeat standardit, mutta he arvostavat
uudistaminen mahdollistaa sille toisen, uudenaikai
yhteistä menneisyyttä.
semman elämän.
– Olympiastadion on kautta historian ollut ja on tu
Asiakaslähtöisyys on remontin tärkein näkökulma.
levaisuudessakin Suomen tärkein suurtapahtumien
Maija Innanen korostaa, että yleisön palveleminen ja
areena. Stadionin uudistamisen omaleimaisuus tulee
elämykselliset kokemukset ovat uuden stadionin mer
näkymään aitojen puitteiden merkittävissä parannuk
kittävin tehtävä.
sissa, jotka palvelevat uusimpia stadionvaatimuksia.
– Tärkeimpinä näkökulmina ovat katsojien mukavuu
Innanen korostaa, että stadionin merkitys urheilun,
den nostaminen sekä sellaisten tilojen lisääminen, joissa
kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikkana säilyy,
ihmiset voivat tavata, juoda, syödä ja nauttia ennen
mutta tehtävät vain päivitetään vastaamaan nykypäivän
tapahtumaa, tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Tavoit
vaatimuksia.
teenamme on rakentaa erinomainen katsojakokemus,
– Uudistetulla stadionilla tilat, yleisöpalvelut, suo rituspaikat, logistiikka ja tekniset valmiudet ovat ny
kunnioittaen olemassa olevan rakennuksen luonnetta ja merkitystä.
kyaikaisen monitoimiareenan vaatimusten mukaiset.
Yleisön parempi palveleminen näkyy tehtävissä uudis
Monikäyttöisyys ja muunneltavuus ovat tärkeitä, ne ovat
tuksissa: kaikki stadionin katsomot katetaan ja istuimet
stadionrakentamisen kehityssuunta kaikkialla maailmassa.
uusitaan. Ravintola- ja palvelutilojen määrä kuusinker
Merkittävänä historiallisena kohteena Olympia
taistetaan ja wc-tilojen määrä 2,5-kertaistetaan. Yleisön
stadion on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna
turvallisuutta kasvatetaan lisäämällä poistumisteitä.
”VIIME VUOSINA OLYMPIASTADIONILLA ON VIERAILLUT VUOSITTAIN NOIN 650 0 00 – 7 00 0 00 KÄVIJÄÄ JA TULEVAISUUDESSA PAIKAN USKOTAAN HOUKUTTELEVAN MILJOONA KÄVIJÄÄ JOKA VUOSI.“
½done 1_2016 25
Remontin tavoitteissa korostetaan, että stadion tu lee olemaan kaupunkilaisten ja vierailijoiden käytössä päivittäin. – Stadionin uudistuva vierailijakeskus ja ravintola palvelevat kaikkia vierailijoita – turisteja, liikkuja, kokous asiakkaita – ympäri vuoden. Tänne voi siis tulla vaikka vain fiilistelemään paikan tunnelmaa, Innanen kertoo. Kasvavia vierailijamääriä ja ainutlaatuisia elämyksiä. Tavoitteet vierailijamäärien kasvamiselle on asetettu myös korkealle. Viime vuosina Olympiastadionilla on vieraillut vuosittain noin 650 000 – 700 000 kävijää ja tulevaisuudessa paikan uskotaan houkuttelevan mil joona kävijää joka vuosi. Valmistuessaan stadion on 81-vuotias. Mikä on se asia, mikä ei ole muuttunut vuosikymmenten saatossa, vaikka tekniset vaatimukset ja yleisön tarpeet ovatkin kasvaneet? – Olympiastadion on paikka, jossa ihmiset voivat ko kea yhdessä ikimuistoisia ja ainutlaatuisia elämyksiä. Uskomme, että tämä yhteisöllisyys on ollut kantava voima ennen ja on myös tulevaisuudessa. Rakennamme yhteisiä elämyksiä tuleville sukupolville, Maija Innanen tiivistää Olympiastadionin merkityksen suomalaisille. Tutustu Olympiastadionin uudistukseen: www.stadion.fi
26 ½done 1_2016
menestykseen.
Kuva: Mikko Mäntyniemi
01 Jan Pawli luotsaa Granlund Manageria kansainväliseen
Lyhyesti
GRANLUND MANAGER TARJOAA RATKAISUJA LÄHI-ITÄÄN JA KIINAAN
26
Maailmalla autetaan kiinteistönomistajia säästämään kuluja ja energiaa.
Granlund Manager -liiketoiminnassa on panostettu viime syksystä alkaen kansainvälisen liiketoiminnan voimakkaaseen kehittämiseen. Skandinaviassa Mana gerille on tehty jalansijaa jo pitkään, mutta viime syk systä lähtien on selvitetty aktiivisesti mahdollisuuksia myös uusilla markkinoilla. Kiina ja Lähi-itä ovat nousseet erityisen potenti aalisiksi alueiksi Managerin maailmanvalloitukselle. Näillä alueilla on viimeisen 20–30 vuoden aikana nähty valtava rakennusbuumi sekä
”NYT YLLÄPITO ON AJANKOHTAISTA.” Jan Pawli
elintason nousu. Näiden seu rauksena tarve ylläpidon te hokkaaseen seuraamiseen ja toteuttamiseen on erityisen akuuttia
– Aiemmin näillä alueilla keskityttiin luomaan ja rakentamaan uutta, ei ylläpitämään jo rakennettua. Nyt ylläpito on ajankohtaista, summaa kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan johtaja Jan Pawli. Manager tarjoaakin ratkaisuja juuri tämän hetken ajankohtaisiin ongelmiin, kun talouskasvun hidastu minen, energiahinnan nousu ja työntekijäkustannusten kasvaminen vaativat kulujen tarkempaa hallintaa. Gran lund Manager antaa ratkaisuja ylläpidosta ja energiasta aiheutuvien kustannusten hallintaan. Ohjelmisto tarjoaa kiinteistönomistajille tietoa ja läpinäkyvyyttä kiinteistön ylläpitoprosesseihin. Lisäksi Granlund Manager kerää, raportoi ja optimoi energian kulutukseen liittyvää tietoa ja käytäntöjä – Me tarjoamme kiinteistönomistajille vaikutusmah dollisuuksia ylläpidon toimenpiteisiin sekä pitkän aika välin suunnitteluun ja kustannustenhallintaan. On selvää, että heillä on haasteita, joihin me voimme vastata, Pawli summaa.
Lyhyesti
½done 1_2016 27
Kuvitus: Pirita Toivanen
ELINKAARI OHJAIN – MUKANA ALUSTA ASTI
27
Rakennusten elinkaariominaisuuksiin vai kutetaan parhaiten varhaisessa vaiheessa, jo
hankekohtaisia tavoitteita asettaessa ja suunnittelun käynnistyessä. Uuden palvelukokonaisuutemme, Elinkaari Ohjai men, avulla tunnistamme ja ennakoimme rakennuksen elinkaariominaisuudet hankkeen alkutaipaleella, mikä mahdollistaa myös käyttöön ja ylläpitoon liittyvien haasteiden tuomisen esille jo varhain. Energia-, ympäristö- ja sisäympäristöasioiden lisäksi, laajennamme elinkaarikonsultin roolin käsittämään sekä terve talo -näkökulman että elinkaarikustannushallin nan. Elinkaarikonsultti on ohjaava, poikkitieteellinen ja puolueeton sekä eri osapuolia yhdistävä asiantuntija. Elinkaari Ohjain ei tarkoita yhtä henkilöä, vaan eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuvaa tiimiä, jota edustaa kokenut hankevastaava. Hankevastaava työs kentelee asiakkaan, suunnittelijoiden ja muiden osa puolten yhteyshenkilönä. Elinkaari Ohjain -tiimi huolehtii yhteistyössä raken nuttajan kanssa elinkaaritavoitteiden määrittelystä sekä varmistaa elinkaaritavoitteiden ja pitkäaikaiskestävyyden toteutumisen koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tavoit teiden hallinta sekä niiden raportointi ja päivittäminen suunnittelun edetessä, rakentaessa ja käyttöönottovai heessa varmistaa tavoitteiden toteutumisen. Näin mahdollistamme saumattoman laadunhallinnan, jossa asiakkaamme saa elinkaariedullisen ja toimivan kiinteistön koko sen käyttöiän ajaksi. Uudessa palvelussamme hyödynnämme työpajame netelmiä ja edistämme uudenlaista vastuullista toiminta kulttuuria rakennusalalla – kuten kaikessa, mitä teemme. Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä. Johtava energia-asiantuntija Ulla Nykter, Granlund Consulting, 050 303 7697, ulla.nykter@granlund.fi
COACHING: UUDENLAISIA TOIMINTAMALLEJA ALALLE
27
Granlund Consulting haluaa tuoda tuoretta ajattelua kiinteistöalalle Coaching-palveluil
laan. Valmennuksissa uudet toimintamallit ja alaan vaikuttavat säädökset ja trendit sidotaan asiakkaan omaan liiketoimintaan. – Haluamme yhdistää tarpeellisuuden, tiiviyden ja toimivuuden, summaa Coaching –vastuukouluttaja Piia Sormunen. Valmennuksiin osallistuneille jaetaan Open Badge -osaamismerkki, jonka voi liittää esimerkiksi Linked Inin-profiiliin. – Oppimismerkistä voi valmennettavalle muodostua merkittävä hyöty esimerkiksi, kun allianssihankkeen henkilöitä kootaan yhteen. Badgen avulla voi osoittaa tuntevansa fasilitointia, Sormunen korostaa. Tällä hetkellä valmennuksia järjestetään mm. Big Room -työpajamenettelyistä, lähes nollaenergiaraken tamisesta ja ISO 14001 -standardeista. Mikäli haluat tietää, mitä nämä tarkoittavat juuri sinun liiketoimintasi kannalta, otathan yhteyttä Piia Sor museen (040 653 3118 tai piia.sormunen@granlund.fi).