Vaasan kaupungin asukaslehti 03 / 2018

Page 1

Vaasan kaupungin ja seudun UUSI ILME s.4

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

ASUKKAAT MUKAAN keskustelemaan kuntaliitosselvityksestä s.6 Vanhan Vaasan koulu MUUTTI PALOSAARELLE s.12 Vaasan kaupungin asukaslehti 03 / 2018.


Asukaslehti 03/2018

4 8

Vaasan kaupungin ja seudun uusi ilme

3

Pääkirjoitus

3

Kysyimme

4

VAASAN KAUPUNGIN JA SEUDUN ILME UUDISTUI

6

Asukkaat mukaan keskustelemaan kuntaliitosselvityksestä

7

Lyhyesti

8

Muksubussit vievät lapsia uusiin maisemiin

9

Kaupunki kehittyy kokeillen

10 11

Mä haluan mennä joka päivä muksubussilla

6

12

18

Osallistu kaupungin kehittämiseen Etsivä nuorisotyö ohjaa nuoria elämän mutkissa

12

Vanhan Vaasan koulu muutti Palosaarelle

14

Tasa-arvoa ja yhdenvertaista liikkumista

15

Hyvinvointia Vähänkyrön lapsille ja nuorille

16

Hyödynnä sähköiset terveyspalvelut

18

Präntöön Helmi — uudenlaista arkea ikäihmisille

19

Sinun palveluksessasi

20 21

Briefly in English Poimintoja tapahtumista

Päätoimittaja: LEENA FORSÉN / Toimituspäällikkö: JENNI TULINIEMI / Toimitussihteeri: JOHANNA JUSSILA / Toimittajat: RAISA HUTTUNEN,

NEA KOIVISTO, PAULIINA PÄÄKKÖNEN / Kielenkäännökset: VAASAN KAUPUNGIN KIELENKÄÄNTÄMÖ / Kannen kuva: JUKKA VÄHÄLUMMUKKA, kuvassa: Johanna Keturi / Layout: MIKAEL MATIKAINEN, Vaasan kaupungin graafiset palvelut / Paino: ARKMEDIA OY / Painos: 53 400 kpl / Paperi: UPM Star Silk H 80g (PEFC™ & FSC® -sertifikaatit) / Julkaisija ja kustantaja: VAASAN KAUPUNKI, PL 3, 65101 Vaasa, www.vaasa.fi / Issn   (painettu): 1459-6016 / Issn   (verkkolehti): 1459-6032 Palaute: FEEDBACK.VAASA.FI / Seuraava asukaslehti ilmestyy MAALISKUUSSA 2019 /

fb.com/vaasankaupunki

2

@vaasavasa

@vaasavasa

youtube.com/cityofvaasa

pinterest.com/vaasa

linkedin.com/company/city-of-vaasa


Kysyimme

Kuntaliitosselvitykseltä odotetaan konkreettista tietoa Nea Koivisto

Pääkirjoitus

Kun muut ovat ehkä, me olemme kyllä

Nea Koivisto

Kysyimme ohikulkijoilta, mitä he odottavat Mustasaari-Vaasa -kuntaliitosselvitykseltä ja mistä asioista he haluaisivat lisätietoa. Toteutuessaan suunniteltu kuntaliitos tapahtuisi vuonna 2020. Pikagallupista kävi ilmi, että kuntaliitosselvitykseltä odotetaan konkreettisempaa tietoa mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksista, mutta perustietoa on saatavilla sitä haluaville.

ROHKEAT kokeilut ja yhdessä tekeminen ovat tärkeä osa kaupungin toimintaa. Näihin perustuu myös kaupungin uusi ilme. Teistä moni oli mukana ilmeen suunnittelussa, iso kiitos siitä kaikille osallistuneille! Kävimme antoisia keskusteluja kanssanne ja opimme teiltä paljon.

1. Mitä odotat kuntaliitosselvitykseltä? 2. Mistä asioista haluaisit lisää tietoa?

Meillä oli tärkeä syy siihen, että halusimme tehdä uuden ilmeen yhdessä. Yhteinen kaupungin, matkailun ja seudun ilme vahvistaa näkyvyyttämme ulospäin. Halusimme, että ilmeen takana oleva tarina perustuu todellisiin asioihin. Asioihin, jotka ovat tärkeitä ja merkittäviä asukkaille. Silloin ilme on aito ja kumpuaa todellisuudesta, tukee sitä, mitä oikeasti teemme, miltä näytämme, miltä tunnumme. Silloin ilme kestää myös aikaa. Tarina kiteytyy uuden ilmeen alkusanoihin: ”Mahdottoman muuttaminen normaaliksi vaatii hullun rohkeutta ja vakaasti jalat maassa seisovaa määrätietoista, intohimoista tekemistä. Kun muut ovat ehkä, me olemme kyllä. Kun muut varmistavat, me teemme”.

Maj-Lis Ahonen Vaasa

1

Odotan että kuntaliitos tapahtuisi, se tuottaisi molemminpuolista hyötyä.

2

Saan lehdistä tarvittavan tiedon.

William Samelin

Tarina ja ilme pohjautuvat Vaasan ja alueen vahvuuksiin: energiaan, mereen ja intohimoiseen tekemiseen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on Wärtsilän tuore päätös rakentaa Vaskiluotoon uuden sukupolven innovaatiokeskus. Olemme onnistuneet luomaan Vaasaan ainutlaatuisen yhteistyön mallin, joka tarjoaa houkuttelevan kasvu- ja kehitysympäristön kansainvälisen yrityksen tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä on vahva signaali myös muille yrityksille.

Mustasaari

1

Juuri nyt olisi hyvä saada konkreettista tietoa siitä, mitä kuntaliitos käytännössä tarkoittaisi.

2

Jos kuntaliitos toteutuu, mitä kouluille tapahtuu ja kuinka hyvin palvelut voivat pysyä Mustasaaressa.

Uuden ilmeen myötä myös asukaslehti uudistui, antoisia lukuhetkiä!

Mauri & Mailis Vieri Vaasa

1 2

Emme osaa sanoa, kuntaliitos näyttää vielä kovin epäselvältä.

Tietoa on saatavilla, jos sitä haluaa. Olemme kyllä seuranneet aihetta.

LUE kuntaliitosselvityksestä lisää SIVULTA 6.

LEENA FORSÉN viestintäpäällikkö

ASUKASLEHTI 03 / 2018

3


KEHITTYVÄ VAASA

Seudun brändi nousee vahvemmin esiin sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti, iloitsevat Mari Kattelus, Leena Forsén, Rita Kuha ja Max Jansson.

Vaasan kaupungin ja seudun ilme uudistui uniikilla ja yhteisöllisellä tavalla

S

trategian kärkiviesteiksi nostettiin meri, intohimo ja energia, kun Vaasan seudun viestintästrategiaa päivitettiin syksyllä 2017. Viestit näkyvät nyt myös seudun ilmeessä, muun muassa logon merensinisenä värinä.

Uusi ilme on nykyaikaa Ilmeuudistuksesta vastaava työryhmä valitsi tarjouskilpailun perusteella Zeeland Familyn uuden ilmeen toteuttajaksi. Työryhmässä oli mukana edustaja jokaisesta uudistuksessa mukana olleesta organisaatiosta. — Uuden ilmeen vahvuus on ehdottomasti sen taipumiskyky. Kuvasymboleiden avulla ilmettä voidaan käyttää monipuolisesti eri aihealueiden viestinnässä, Vaasan kaupungin markkinointipäällikkö Rita Kuha kertoo. Vaasan kaupungin aaltologo oli kymmenen vuotta vanha, eikä se vastannut nykyhetken tarpeita.

Raisa Huttunen

Jukka Vähälummukka

Vaasan kaupunki, Vaasan seutu ja Visit Vaasa ottivat käyttöön uuden logon ja visuaalisen ilmeen 8.8.2018. Missään muualla Suomessa ei ole aikaisemmin tehty yhtä laajaa seudullista yhteistyötä yhteisen brändin eteen. Myös asukkaat ja kaupungin henkilökunta otettiin mukaan suunnitteluun. 4

—Uusi ilme on digitaalisessa ympäristössä ja sosiaalisessa mediassa enemmän kuin kotonaan. Tyyni ja vakaa tunnus saa uusia merkityksiä, kun nimen kirjaimet muotoutuvat kuvasymboleiksi. Symbolit kiteyttävät tarinoita kaupunkimiljööstä, yksilöistä ja yhteisöistä, kuvailee mainostoimisto Zeeland Familyn projektipäällikkö Minna Lavinkoski. Ilmeen suunnittelusta vastasi luova suunnittelija Sanna Rantakoski.


Tämä on hauska tapa tehdä asioita yhdessä, sanoo Johanna Keturi (oik.).

Asukkaat näyttivät uuden ilmeen suuntaa

Asukaslehden sivuilta löydät jatkossa oheiset kuvasymbolit, jotka merkitsevät eri aihealueista kertovia artikkeleita.

Raisa Huttunen

VAASAN SEUDUN ASUKKAAT ja kaupungin henkilökunta otettiin mukaan uuden ilmeen suunnitteluun. Uutta ilmettä työstettiin myös asukkaista kootussa online-yhteisössä, johon kuka tahansa Vaasan seudun asukas sai ilmoittautua mukaan. Asukkaita rekrytoitiin sosiaalisen median ja lehti-ilmoituksen kautta. — Näin mainoksen Facebookissa ja se vaikutti mielenkiintoiselta, joten päätin ilmoittautua mukaan. Olen ollut töissä Vaasan kaupungin asuntomessutoimistossa, joten aihe oli ennestään hieman tuttu, kertoo yhteisössä mukana ollut Johanna Keturi.

Asukkaat mukana suunnittelussa Seudun asukkaat ja kaupungin henkilökunta otettiin mukaan yhteisen ilmeen suunnitteluun muun muassa Facebookäänestysten, Rewell Centerissä järjestetyn pop up -tapahtuman sekä online-yhteisön muodossa. — Oli hienoa huomata, että seudun asukkaat olivat aidosti mukana ilmeen suunnittelussa, Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsén kiittelee. Symboliäänestyksessä meriaiheiset symbolit (silta, auringonlasku ja purjevene) saivat eniten ääniä, kun kaupunkilaisilta kysyttiin parhaiten Vaasaa kuvaavia symboleita. — Oli yllättävää, että meri nousi kyselyissä niin tärkeäksi aiheeksi. Usein mereen läheisyyteen suhtaudutaan itsestäänselvyytenä, mutta kysyttäessä se nousee kuitenkin ensimmäisenä mieleen, Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson miettii. — Toivomme, että seudun asukkaat haluavat jakaa uutta ilmettä eteenpäin.

Siinä, että ihmiset vievät spontaanisti positiivista viestiä ulospäin on suuri voima, Forsén jatkaa.

Tunnettuus ja viestintä paranevat Logon päivittäminen nykyajan tarpeita vastaavaksi ei ollut ainoa motiivi uudistuksen ja yhteistyön tekemiseen. Ilmeen yhtenäistäminen tehostaa viestintää ja tiedon löydettävyyttä. Seudun brändi nousee vahvemmin esiin sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti, kun sitä vie eteenpäin useampi taho. — Parasta uuden ilmeen suunnittelussa on ollut se, että sitä tehdään yhdessä! Riippumatta edustettavasta organisaatiosta, tavoite on kuitenkin kaikilla sama, VASEKin markkinointipäällikkö Mari Kattelus pohtii. Seuraava askel on yhteinen verkkosivusto, johon tulee mukaan myös Merenkurkun maailmanperintö alueen sivusto.

Yhteisöön kirjautui lähes 80 asukasta, joista 50 osallistui toimintaan aktiivisesti. Keturin mielestä on hyvä asia, että asukkaita osallistetaan mukaan kaupungin toimintaan. — Tämä on hauska tapa tehdä asioita. Osallistuminen lisää sitoutumista ja tulee sellainen olo, että ”tää on meidän juttu”, Keturi iloitsee. Yhteisössä muun muassa keskusteltiin vaasalaisuudesta ja seudun erityispiirteistä, jaettiin seutuun liittyviä tarinoita, arvioitiin uutta ilmettä ja ideoitiin markkinointia. Uudesta ilmeestä ja online-yhteisöstä Keturille jäi positiivinen kuva. — Keskustelut eivät olleet muiden torppaamista, vaan yhdessä ideointia. Parhaiten mieleen jäivät keskustelut asuinalueista ja niiden yhteisöllisyyden kehittämisestä sekä siitä, ketkä tunnetut henkilöt sopisivat Vaasan markkinointiin.

Hyvinvointi

Kulttuuri ja tapahtumat

Opetus ja koulutus

Luonto ja ympäristö

Liikenne

Lapset ja nuoret

Kehittyvä Vaasa

Keturi olisi valmis osallistumaan vastaavaan toimintaan uudestaankin. — Workshop voisi olla yksi vaihtoehto osallistavan toiminnan kehittämiseen. Netissä tällaisen toteuttaminen on kuitenkin helpompaa, kun osallistuminen ei ole aikaan ja paikkaan sidottua.

Asuminen ja rakentaminen

Lyhyet uutiset

ASUKASLEHTI 03 / 2018

5


KEHITTYVÄ VAASA

Asukkaat mukaan keskustelemaan kuntaliitosselvityksestä Jenni Tuliniemi

Katja Lösönen

Vaasa ja Mustasaari aloittivat kuntaliitosselvitystyön maaliskuussa. Työ jatkuu syksyllä loppuraportin työstämisellä ja yhdistymissopimuksen luonnoksen valmistelulla. — Kuntalaisia kiinnostaa luonnollisesti, miten palvelut säilyvät ja miten omien lähipalveluiden käy. Myös se, muuttuuko oma elinympäristö ja omiin asioihin vaikuttaminen voi mietityttää. Lisäksi omalla äidinkielellä asiointi on tärkeä asia, pohtii selvitystyötä koordinoiva Olavi Kaleva kuntalaisten mietteitä. Kunnat neuvottelevat ja sopivat yhdessä niistä konkreettisista asioista, jotka ovat kynnyskysymyksiä ja erityisen tärkeitä muutostilanteessa ja mahdollisessa yhdistymissopimuksessa. — Kuntalaisten lisäksi kuullaan monia yhteistyöorganisaatioita, kuten esimerkiksi seurakuntia, kuntayhtymiä sekä lähikuntia. Myös näiden tahojen näkemykset ovat tärkeitä liitosneuvotteluissa, Kaleva sanoo.

Selvity s etenem työn is tä voi seurat a osoit LIITOS t KUULU eessa MISET .FI

Työ on edennyt Kalevan mukaan hyvässä hengessä.

Päätöksiä viimeistään alkuvuonna 2019

— Oma roolini selvityksessä on olla siltana molempien osapuolten välillä. Osallistun asioiden valmisteluun ja kirjoitustyöhön. Toimin myös asiantuntijan roolissa, Kaleva kertoo.

Selvitystyö jatkuu syksyn aikana loppuraportin työstämisellä ja yhdistymissopimuksen luonnoksen valmistelulla. Johtoryhmä käsittelee strategisia kysymyksiä teemakokouksissaan.

Työtä ohjaa molempien kuntien yhteinen ohjausryhmä, johon asiat valmistelee yhteinen johtoryhmä. Lisäksi oman alansa selvitystyötä tekee viisi työryhmää.

— Jos kaikki menee hyvin, valtuustot käsittelevät asiaa viimeistään tammi-helmikuussa. Mikäli kuntaliitos halutaan toteuttaa, tulisi se voimaan vuoden 2020 alussa, kertoo Kaleva.

palvelut riittävällä rahoituksella.

Lokakuussa kuntalaisille järjestetään yhteinen seminaari Vaasan yliopistolla, jonka aiheita ovat muun muassa palveluverkko ja palvelurakenne, kielivakaus sekä lähidemokratia.

Tavoitteena toimiva kunta — Kuntaliitosselvityksen tavoitteena on tarkastella, löytyykö Vaasan ja Mustasaaren yhdistymiselle toiminnallisia ja taloudellisia perusteita, sanoo Kaleva. Kuntarakennelain mukaan tavoitteena tulisi olla elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kunta. Pohjana olisi työssäkäyntialueen kokoinen kunta, jolla on edellytykset järjestää asukkailleen riittävät

6

Tule keskustelemaan ja kuulemaan kuntaliitosselvityksestä!

uu VAASAN JA MUSTASAAREN ASUKKAIDEN YHTEINEN SEMINAARI uu 23.10.2018 KLO 17-20 Vaasan yliopisto, auditorio Levón uu Aiheina mm. palvelut, kaksikielisyys ja lähidemokratia. uu Voit seurata myös Twitterissä livetviittausta #LIITOSKUULUMISET uu Koosteen voi lukea myöhemmin LIITOSKUULUMISET.FI


LYHYESTI

Palvelusetelipäiväkodit aloittivat toimintansa

Mico Botnia tulkki- ja käännöspalvelut

Johanna Jussila

PALVELUSETELIN KÄYTTÖ päiväkotitoiminnassa aloitettiin elokuussa. Muutoksessa suurin osa ostopalvelupäiväkodeista siirtyi palvelusetelituottajiksi. Vaasassa on tällä hetkellä 12

ostopalvelupäiväkotia.

Johanna Jussila

Vaasan ensimmäinen yksityisen rakennuttama palvelusetelipäiväkoti valmistuu Pukinjärvelle 1.1.2019. Uuden päiväkodin palveluntuottaja on Pilke Päiväkodit Oy.

POHJANMAAN tulkkikeskus siirtyi viime keväänä osaksi Pohjanmaan maakunnan tukipalveluyhtiötä Mico Botniaa, samalla nimi muuttui Mico Botnia tulkki- ja käännöspalveluiksi. — Kuten viimeiset 20 vuotta, tarjoamme edelleen tulkkipalveluita kymmenillä yleisimmillä kielillä. Tarjoamme myös käännöspalveluita sekä yrityksille että yksityisille henkilöille. Vahvuutemme on paikallisuus. Voimme tarjota tulkkipalveluja paikan päällä, myös ruotsinkielellä, kertoo tulkkija käännöspalveluiden johtaja Pia Hägglund.

www.vaasa.fi/palveluseteli-varhaiskasvatuksessa

Uuden yrit ysnimen lisäksi vaihtuivat myös sähköpostiosoitteet ja palvelunumerot.

Katuvalojen vikailmoitukset voi tehdä verkossa Harri Kotikangas

www.micobotnia.fi

Talous- ja velkaneuvonta Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan oikeusaputoimiston alaisuuteen

Sami Pulkkinen

Johanna Jussila

1.1. 2019 alkaen talous- ja velkaneuvonta siirtyy Vaasan kaupungilta KeskiPohjanmaan ja Pohjanmaan oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Toimipiste tulee säilymään Vaasassa tulevasta muutoksesta huolimatta.

VAASAN KAUPUNKI otti käyttöönsä maaliskuussa palvelun, jonka kautta asukkaat voivat tehdä katuvalojen vikailmoitukset verkossa. Ilmoitukset menevät suoraan katuvalojen kunnossapidosta vastaavan tehtävälistalle. Vikailmoituksia on tullut elokuun loppuun mennessä yhteensä 207 kpl asukkailta sekä kunnossapidon

Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena on yhdenmukaistaa talous- ja velkaneuvonnan toimintamalleja sekä ottaa käyttöön yhteinen ohjelma. Myös muita sähköisiä palveluja kehitetään, jotta talousja velkaneuvontaa voidaan antaa paikasta riippumatta.

palveluntuottajalta. Korjaustöitä tehdään arkisin klo 7–16. Liikennevahingot sekä terveyttä tai omaisuutta uhkaavat vauriot korjataan välittömästi ja tarvittaessa myös klo 16 jälkeen. Katuvalojen kunnossapidosta vastaa kuntatekniikan kanssa sopimuksen tehnyt SähköWaasa Oy.

Vikailmoituksen voi tehdä osoitteessa: www.vaasa.fi/katuvalaistus

LUE LISÄÄ uutisia osoitteessa www.vaasa.fi

ASUKASLEHTI 03 / 2018

7


LAPSET JA NUORET

Muksubussit vievät lapsia uusiin maisemiin Johanna Jussila

Mikael Matikainen

Vaasan perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa on tutustuttu uusiin lähialueisiin Muksubussien vauhdissa viime keväästä lähtien. Lapset ovat Muksubusseista innoissaan.

M

uksubussit ovat sähköavusteisia polkupyöriä, joilla voi kuljettaa 4–8 lasta. Päiväkodeilla on käytössään kuuden hengen muksubussi ja perhepäivähoitajilla neljän hengen muksubussi. Muksubussi on yhden päiväkodin tai perhepäivähoidon alueen käytössä noin kaksi viikkoa kerrallaan.

Muksubussit ovat käytössä ympäri vuoden Syksyllä pyörät huolletaan. Kun lumi tulee maahan, Muksubusseihin vaihdetaan talvirenkaat.

Muksubusseilla tehdään retkiä sekä lähimaastoon että kauemmas. Esimerkiksi Korkeallamäellä sijaitsevasta Punahilkan päiväkodista poljetaan juna-asemalle ja tullaan takaisin ruusupuiston ja jäähalliin kautta.

— Toki säiden mukaan mennään, mutta tarkoitus on pyöräillä ympäri vuoden, kertoo perhepäivähoitaja Elina Korpi. Kyydissä lapsilla on turvavyö tai turvakaari sekä pyöräilykypärä. Muksubusseissa on irrotettava katos sateen ja auringon suojaksi. Sähköavustusta polkijalle löytyy 25 km/h saakka. Muksubussit ladataan öisin, jotta virtaa riittää päivän retkiin.

Kråklundin perhepäivähoitajat ovat retkeilleet muun muassa Hietalahden puistoissa. — Kun lähtee aikaisin aamusta, niin ehtii polkea kauemmaskin, kertoo perhepäivähoitaja Tuula Autio.

— Pitää huljuuttaa ja renkuttaa, toivoo 4-vuotias Alex Uurainen, jonka mielestä pyörän ohjaustangon heiluttaminen tuntuu hauskalta.

Lapset ovat aina valmiita kyytiin — Tosi kivaa olla kyydissä! huudahtaa 6-vuotias Niko Havusela.

Yleensä mukaan napataan eväät, joskus jopa lounaskeitto, joka pysyy lämpimänä retkipadassa.

— Mä haluan mennä joka päivä muksubussilla, komppaa 4-vuotias Minja Pöytäkangas.

— Eihän se ole retki, eikä mikään, jos ei eväitä ole mukana, hymyilee Autio.

Retkitoiveetkin ovat selvillä.

8

Vaikka sähköavusteinen Muksubussi on helppo ajaa, niin ajoreittejä kannattaa suunnitella etukäteen. Muksubussi tarvitsee tilaa kääntyäkseen, ja korkeat katukivetykset hidastavat menoa. — Ylämäkeen laitetaan enemmän sähköä ja alamäessä hidastetaan vauhtia, kertoo lastentarhanopettaja Sanna Afonne.

Vauhdilla kohti uusia retkikohteita

— Mentiin lujaa, mutta ei pelottanut, kommentoi 3-vuotias Lauri Raitalampi kyytiä Muksubussissa.

— Mennään laivapuistoon! Havuselalle sopii lyhempikin reissu.

—Me halutaan Ruotsiin tällä pyörällä, 6-vuotias Väinö Karppi toivoo.

Muksubussit ovat käytössä seuraavat kaksi vuotta, jonka jälkeen mietitään jatkoa. Hankinta liittyy Vaasan tavoitteeseen hiilineutraalista kaupungista vuoteen 2035 mennessä. — Ehdottomasti toivon jatkoa. Ottaisin muksubussin itselleni koska tahansa, koska sillä on niin mukavaa liikkua, vakuuttaa Autio.


Kaupunki kehittyy kokeillen Pauliina Pääkkönen

NOPEASTI liikkeelle, ideoita, jatkuvaa oppimista ja yhdessä tekemistä hyvällä fiiliksellä. Näin rakennetaan tulevaisuuden Vaasaa. —Kokeiluissa on kyse uudesta tavasta toimia ketterästi sekä yhteisestä kehittämisestä yhteisöjen, korkeakoulujen, yritysten ja kuntalaisten kanssa, tiivistää kehittämispäällikkö Sari Tarvonen. Kokeilut perustuvat aina kaupungin strategiaan, josta nousevat kehitettävät asiat, joilla halutaan vastata haasteisiin ja löytää uusia ratkaisuja. Yhtenä esimerkkinä kokeilusta on Runsor Expressbussilinja. Se kehitettiin yhdessä työmatkaajien kanssa. Kokeilun aikana Runsor Expressillä matkaa

Muksubusseilla tehdään retkiä sekä lähimaastoon että kauemmas.

on taitettu kaupungin pohjoisosista työpaikoille maaliskuusta kesäkuulle. Runsorissa sijaitsee suuri osa energiayrityksistä. Kaupunkilaisia kannustettiin mukaan syyskuussa järjestettyyn Garden Festiin. Tapahtumalla innostettiin asukkaita itse tuottamaan elävää kaupunkikulttuuria. Vaasalaisen kulttuurin ja liikunnan kehittämistä jatketaan asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tarvosen mukaan palveluiden käyttäjien kanssa kehitetyt kokeilut ovat osallistamista parhaimmillaan. — Kokeilut johtavat pitkäaikaiseen toimintaan, mutta kokeiluihin kuuluu olennaisesti myös oppiminen, jos jostain syystä onnistumista ei tulekaan, kertoo Tarvonen. Kehittämispäällikköä ilahduttaa kokeilukulttuurin nostaminen osaksi strategiaa. Se näkyy nopeana päätöksentekona sekä innovatiivisina palveluina. Myös

kaupunginvaltuutetut ovat innostuneet kehittämään uusia toimintatapoja kokeilun keinoin. Tukena kokeilevassa kehittämisessä ovat Suomen Kuntaliiton Uskalla kokeilla–ohjelma ja Kokeilujalostamo, jota toteutetaan yhdessä Vaasan ja Turun kanssa. Myös tulevaisuustyöhön suuntaava Sitra on kiinnostunut Vaasasta. Syksyllä käynnistyvässä uudessa Kestävän koulutuksen kehittäjät -koulutuksessa pohditaan tulevaisuuden taitoja.

Eihän se ole retki, eikä mikään, jos ei eväitä ole mukana

— Vaasaa halutaan nyt moneen mukaan, koska se on yksi kokeilukulttuurin edelläkävijäkunnista, iloitsee Tarvonen.

TUULA AUTIO

ASUKASLEHTI 03 / 2018

9


KEHITTYVÄ VAASA

Osallistu kaupungin kehittämiseen Nea Koivisto

Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin toimintaan. Tapoja on monia aina sähköisistä menetelmistä perinteiseen asiointiin ja uusia osallistumistapoja kehitetään jatkuvasti. Tule mukaan kehittämään tulevaisuuden Vaasaa!

O

sallistua voi esimerkiksi antamalla palautetta, äänestämällä vaaleissa, tekemällä aloitteen ja osallistumalla tilaisuuksiin sekä kyselyihin.

Seuraa päätöksentekoa ja tee kuntalaisaloite Erityisasiantuntija Marjo Mäki-Krekolan mukaan äänestäminen on yksi helpoimmista keinoista osallistua kaupungin toimintaan. Vaasan äänestysprosentti nousi vuoden 2017 kuntavaaleissa 2,2 prosenttia, mutta äänestäjiä toivotaan silti lisää. Kuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. — Kuntavaaleissa valtuustoon valitaan ylimmät päätöksentekijät, jotka päättävät esimerkiksi kaupungin budjetista, hallinnon ja palveluiden järjestämisen perusteista, tavoitteista ja strategiasta, eli siitä mihin suuntaan kaupunkia kehitetään, kertoo Mäki-Krekola.

Pidämme todella tärkeänä sitä, että kaikissa elämäntilanteissa olevilla kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua MARJO MÄKI-KREKOLA

Päätöksentekoa kannattaa seurata. — Kaupungin verkkosivuilta löytyy toimielinten, kuten kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat avoimia ja niitä on mahdollista seurata myös suorien verkkolähetyksien kautta. Lisäksi verkkosivuilta löytyy Mitä kaupunginhallitus päätti? -juttusarja, joka kokoaa nopeasti luettavia lyhennelmiä kaupunginhallituksen päätöksistä, MäkiKrekola listaa.

10

Vaikuttaa voi myös kuntalaisaloitteen avulla. Kuntalaisaloite voi olla sisällöltään ja tyyliltään vapaamuotoinen, mutta siitä tulee ilmetä, mihin kunnan toimintaan liittyvään asiaan sillä halutaan vaikuttaa. Aloitteen voi tehdä sähköisesti tai toimittaa kaupungin kirjaamoon. — Kuntalaisaloitteella voi lähestyä aiheesta riippumatta, eikä sen tekemiseen ole ikärajaa, kertoo Mäki-Krekola.

Anna palautetta Kaupungilla on käytössä sähköinen palautepalvelu, jossa palautteen anto on helppoa ja vaivatonta. Kaupungin asiantuntijat vastaavat palautteenantajalle suoraan palvelun kautta. Palautteita annettiin vuonna 2017 sähköisesti 1822 kappaletta. Jos kuntalainen haluaa asioida perinteisellä tavalla, voi pääkirjastossa sijaitsevassa Kansalaisinfossa ja Vähänkyrön yhteispalvelupisteellä poiketa arkipäivisin. Halutessaan kuntalainen voi myös soittaa, tulla käymään tai vaikka lähettää kirjeen.

KUNTALAISALOITTEEN KULKU

1

Kuntalainen tekee aloitteen

2

Aloite kirjataan kirjaamossa ja siirretään vastaavalle viranhaltijalle valmisteluun

3

Aloitteen tekijä saa tiedon, kuka asiaa valmistelee sekä arvoidun käsittelyajan

4

Viranhaltija valmistelee vastauksen aloitteeseen

5

Mahdollinen toimielinkäsittely

6

— Nämä neljä osallistumiskeinoa toimivat aina. Pidämme todella tärkeänä sitä, että kaikissa elämäntilanteissa olevilla kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua, Mäki-Krekola painottaa.

Aloitteen tekijälle lähetetään vastaus

Tämän lisäksi kuntalaiset voivat vaikuttaa osallistumalla kaupungin järjestämiin yleisötilaisuuksiin ja vastaamalla kyselyihin. Myös asukasyhdistysten kautta voi vaikuttaa. Asukkaiden osallistumistapoja kehitetään jatkuvasti Vaasan kaupungin osallistamisohjelman mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on saada vaasalaisten ääni paremmin kuuluviin kaupungin kehittämisessä.

Valtuustolle annetaan vuosittain

Lue lisää: www.vaasa.fi/vaikuta Anna palautetta: feedback.vaasa.fi

10-15 kuntalaisaloitetta.


LAPSET JA NUORET

Etsivä nuorisotyö ohjaa nuoria elämän mutkissa Johanna Jussila

Etsivä nuorisotyö antaa tukea ja ohjausta 15-29-vuotiaille nuorille. Asioita ei tehdä nuorten puolesta, vaan kannustetaan heitä löytämään omat ratkaisunsa. Tärkeintä on, että nuoret eivät jää yksin ongelmiensa kanssa ja löytävät omat vahvuutensa.

Mikään asia ei ole liian pieni, vaan meihin voi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa KIRSI PÄIVINEN

N

uoria askarruttavat eniten arkeen liittyvät asiat, kuten opiskelupaikka, raha-asiat, asuminen, kuinka hoidetaan käytännön asiat armeijaan mentäessä. — Emme jätä nuorta yksin ongelmien kanssa, mutta emme myöskään tee ratkaisuja tai asioita nuoren puolesta, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Sara-Marie Sundqvist. — Hoidamme asioita yhdessä nuoren kanssa, ohjaamme ja motivoimme nuorta asioiden hoitamiseen ja olemme vierellä kulkija niin kauan kuin nuori meitä tarvitsee. Menemme yhdessä vaikkapa Kelaan tai tutustumaan työpajoihin, Sundqvist antaa käytännön esimerkkejä. Tarvittaessa nuoria ohjataan esimerkiksi mielenterveyspalveluihin tai opinto-ohjaajan luokse.

Joskus keskustelu kahvikupposen äärellä auttaa Nuori voi myös tuntea itsensä epävarmaksi, ja kaipaa vahvistusta omiin ratkaisuihinsa luotettavalta aikuiselta. —Joskus asiat ratkeavat jo kahvikupin äärellä, kun nuori itse huomaa keskustelun aikana ratkaisun

pulmaansa. Toisinaan nuorelle riittää, että saa kertoa huolensa turvalliselle aikuiselle ja saa tukea omille ajatuksilleen, kuvailee etsivä nuorisotyöntekijä Kirsi Päivinen.

Pyydä apua ajoissa Moni asia selviäisi vähemmällä, jos nuori ottaisi yhteyttä hyvissä ajoin ennen kuin ongelmia kasaantuu tai rahavelka kasvaa suureksi. — Mikään asia ei ole liian pieni, vaan meihin voi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa. Olemme täällä nuoria varten. Myös nuorten vanhemmat voivat ottaa meihin yhteyttä ja kysyä neuvoa, kannustaa Päivinen.

Tukea opintonsa keskeyttäneille — Saamme nuorisolain mukaan tiedot toisen asteen koulun sekä armeijan keskeyttäneistä nuorista. Otamme nuoriin yhteyttä ja selvitämme, miten ja missä asioissa voimme auttaa, Päivinen kertoo.

Ota yhteyttä!

uu Etsivä nuorisotyö palvelee osoitteessa: Raastuvankatu 30.

uu SOITA numeroon 040 480 2895 tai LAITA MEILIÄ: etsivatyo@vaasa.fi

uu facebook.com/origo.etsivanuorisotyo uu Palvelu on luottamuksellinen, vapaaehtoinen, maksuton ja kaksikielinen.

ASUKASLEHTI 03 / 2018

11


OPETUS JA KOULUTUS

Oppilailla on erittäin hyvät oltavat Palosaarella, siellä on kaikki JYRKI JOKINEN

12

Palosaaren koulu tarjoaa hyvät puitteet väistötiloiksi, kertovat aluerehtori Jyrki Jokinen ja Vanhan Vaasan koulun rehtori Annikki Uusipaavalniemi.


Vanhan Vaasan koulu muutti Palosaarelle Nea Koivisto

Sami Pulkkinen

Vanhan Vaasan koulun oppilaat siirtyivät väistötiloihin Palosaarelle elokuussa. Vielä ei ole varmaa, milloin uudet opetustilat valmistuvat, mutta sillä aikaa väistötilat tarjoavat oppilaille hyvät puitteet opiskeluun.

V

anhan Vaasan koulun oppilaat vuosiluokilta 1-6 siirtyivät elokuussa väistötiloihin Palosaarelle sisäilmaongelmien vuoksi.

Vuonna 1978 valmistunutta koulua on pintakorjattu vuosien mittaan useasti. Nykyisessä tilassaan koulun peruskorjaus ei kuitenkaan ole järkevää, sillä sisäilmaongelmien poistumisesta ei korjauksen jälkeenkään ole takeita.

Kuljetukset ovat isoin haaste Väistötilan sijainti huomioitiin lukujärjestyksien suunnittelussa. Lukujärjestykset on räätälöity sopimaan bussiaikataulujen kanssa.

Variskan yhtenäiskoulu suunnitellaan yhdessä

Palosaaren tilat tarjoavat hyvät puitteet

Kaupungin selvitysten pohjalta on päädytty siihen, että Variskan koulun yhteyteen rakennetaan yhtenäiskoulu 1.-9. -luokkalaisille. Vaasan kaupunginhallitus päätti asiasta kokouksessaan 13.8.

Aluerehtori Jyrki Jokisen arvion mukaan koulu toimii Palosaaren väistötiloissa ainakin kolme vuotta, riippuen uuden koulurakennuksen valmistumisesta. Uusi koulurakennus rakennetaan näillä näkymin Variskan koulun yhteyteen ja vanha koulurakennus todennäköisesti puretaan. — Oppilailla on erittäin hyvät oltavat Palosaarella, siellä on kaikki. Rakennuksesta löytyvät ruokala, liikuntasali, luokat ja muu tarpeellinen, Jokinen toteaa.

— Rannat ovat Vaasalle tärkeitä ja nyt ne ovat ihan vieressä. Oman luokan kanssa on helpompi lähteä vaikka luontoretkelle, lisää Rönnholm.

Rönnholmin mukaan järjestelyt vaativat myös vanhemmilta joustoa, vaikka tärkeintä kuitenkin on, että lapsia ei altisteta sisäilmaongelmille. Iltatilaisuuksien, kuten myyjäisten, järjestäminen hankaloituu, sillä tapahtumat haluttaisiin järjestää Vanhassa Vaasassa. Tapahtumien osalta vanhemmat ovat harkinneet yhteistyötä Haga Skolanin kanssa. — Koulupäivän aikana tapahtuvat sairastumiset ja hammaslääkärikäynnit vaativat vanhemmilta joustavuutta ja sumplimista. Kaikilla ei ole autoa käytössään. Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka ovat ongelmia vain muutaman vuoden. Yhteiskuljetus opettaa myös, ettei kouluun voi tulla myöhässä, vaan pysäkillä pitää olla ajoissa, Rönnholm pohtii.

Koulun oppilasmäärä on vaihdellut viime vuosina 200-240 välillä. Vanhan Vaasan alueen lisäksi oppilaita tulee myös Melaniemeltä, Ristinummelta ja Höstvedeltä.

Vanhan Vaasan koulun vanhempainyhdistyksen jäsentä, Lotta-Maria Rönnholmia, huolestuttaa väistötilan pihan viihtyvyys ja koko, vaikka hän näkee Palosaaren sijainnin luovan myös uusia mahdollisuuksia.

— Kuljetukset ovat olleet isoin haaste, eli miten oppilaat pääsevät Palosaarelle ja takaisin. Reitti on sovittu yhdessä liikennöitsijän kanssa, ja oppilaita otetaan kyytiin myös matkan varrelta, kertoo Jokinen.

Sisäilman laatu

uu SISÄILMAN LAATUUN vaikuttavat monet tekijät

kuten lämpötila ja kosteus. Tilojen käyttäjät reagoivat sisäilmatekijöihin yksilöllisesti. Vaasan kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Sisäilman laadun ylläpitäminen vaatii suunnitelmallista toimintaa eri tahoilta.

uu LUE LISÄÄ: www.vaasa.fi/sisailma

Yhtenäiskoulun muunneltavuus mahdollistaa tilojen joustavan käytön myös oppilasmäärän tai sen rakenteen muuttuessa. Edut, kuten yhteiset opettajaresurssit ja tilat, saavutetaan parhaiten, kun koulut toimivat saman katon alla. Hankesuunnitteluun halutaan mukaan oppilaita sekä vanhempainyhdistysten edustusta. Tilojen ja piha-alueiden suunnittelussa otetaan huomioon eri-ikäisten oppilaiden tarpeet. Yhtenäiskoulun toteutuminen edellyttää myös uuden liikuntasalin rakentamista, mikä puolestaan lisää alueen liikuntamahdollisuuksia. Koulun liikuntatiloissa sekä ulkoalueiden kentillä on tulevaisuudessa mahdollista järjestää yhä laajempia tapahtumia.

ASUKASLEHTI 03 / 2018

13


HYVINVOINTI

V

aasan kaupungin liikuntapalvelut tarjoaa laajan valikoiman soveltavan liikunnan ryhmiä. Tuntien suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisimman kattavasti kaikki vamma- ja sairausryhmät eri ikäluokissa.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaista liikkumista Nea Koivisto

Jukka Vähälummukka

Soveltavaa liikuntaa on tarjolla kaiken ikäisille ja tasoisille liikkujille sekä erityisryhmille. Liikuntaryhmät auttavat ylläpitämään fyysistä kuntoa, mutta ne tarjoavat myös vertaistukea ja liikunnan iloa.

Lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet Soveltavassa liikunnassa mietitään tarkasti kaikki yksityiskohdat, jotta tunneille olisi helppo osallistua. Asiakkaiden tarpeiden lisäksi myös palautteet ja toiveet ovat tärkeässä roolissa. —Tilat, esteetön kulku ja vaatteidenvaihtopisteet ovat fyysisen ympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä. Mietimme myös, missä toiminta järjestetään, jotta liikuntapaikat olisivat lähellä asiakkaita, kertoo soveltavan liikunnan suunnittelija Tatjana Asplund. Liikuntaryhmät ovat kaikille avoimia. Tuntien sisällön suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaiden lähtökohdat ja ryhmät onkin jaettu selkeästi eri kuntotasojen mukaan. — Vaikka ryhmän jäsenet olisivat keskenään erilaisissa tilanteissa, ryhmät antavat silti vertaistukea ja liikunnan iloa. Teemme paljon yhteistyötä myös sosiaalija terveystoimen kuntoutuksen kanssa, sanoo Asplund.

Soveltavan liikunnan ryhmissä käy viikoittain noin 1200 liikkujaa TATJANA ASPLUND

14


Hyvinvointia Vähänkyrön lapsille ja nuorille Nea Koivisto

VÄHÄSSÄKYRÖSSÄ on käynnistynyt VähäHyvä -hanke, jonka tavoitteena on edistää paikallisten lasten ja nuorten hyvinvointia ravinnon ja liikunnan kautta. Hankkeen rahoitus on saatu Sippola-rahastosta.. Hanke on osa valtakunnallista Lihavuus laskuun –ohjelmaa, joka pyrkii lisäämään terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Lasten ja nuorten keskuudessa yleistynyt ylipainoisuus halutaan kääntää laskuun ennaltaehkäisevällä työllä. — Vähässäkyrössä keskitytään liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin, syödään hyvin ja terveellisesti. VähäHyvä halutaan nostaa malliksi koko Vaasalle, kertoo hanketyöntekijänä toimiva terveydenedistämisen koordinaattori Hanna-Mari Joutsen.

Ohjelma suunnitellaan yhteistoimin

liikunnan kevät- ja syysaikataulut voi tarkistaa myös vaasa.fi -sivustolta.

Soveltava liikunnan kalenteri sisältää paljon erilaisia liikuntamuotoja aina tuolijumpasta ja kävelyfutiksesta taito ja tasapaino -ryhmään. Tunnit pyörivät aamusta iltaan kuusi päivää viikossa. Liikuntakalenteria muokataan sen mukaan, millaisia liikuntaryhmiä asiakkaat toivovat.

— Kuntojumpat eivät vaadi etukäteisilmoittautumista, joten parhaillaan yhdellä tunnilla saattaa olla jopa 60 jumppaajaa. Kun eläkkeellä olevat lasketaan mukaan, soveltavan liikunnan ryhmissä käy viikoittain noin 1200 liikkujaa, Asplund summaa.

Hankkeessa osallistetaan alueen toimijoita ja hyödynnetään heidän tarjoamiaan mahdollisuuksia. Käytännön suunnittelu käynnistyy syksyllä, jolloin paikalliset toimijat kootaan miettimään, mitä konkreettisesti lähdetään tekemään. Hankeen kesto on kokonaisuudessaan 1,5 vuotta.

— Meillä on paljon vuoropuhelua kohderyhmien kanssa, ja näin ollen soveltavan liikunnan ohjelma elää aika paljon. Haluamme kuulla kuntalaisten toiveita koskien lajeja ja liikuntaryhmiä, Asplund kertoo.

Ilmoittautumista vaativat ryhmät täyttyvät nopeasti. Osallistujamäärä elää koko ajan, mikä on otettu huomioon myös tilojen suunnitellussa. Pyrkimyksenä onkin hyödyntää liikuntatiloja, joissa on tarpeen vaatiessa tilaa suurelle määrälle liikkujia. Asplundin mukaan paljon osallistujia ovat keränneet esimerkiksi seniori-ikäisten tanssiryhmä ja eritysryhmille suunnattu yleisurheilu.

— Tarkoituksena on, että muutos lähtee Vähästäkyröstä, ja niistä resursseista ja mahdollisuuksista, joita alueella on tarjota. Haasteena on alueen laajuus, sillä välimatkat saattavat olla pitkiä. Idea on kuitenkin otettu hyvin vastaan, tämä on varmasti iso juttu kaikille, Joutsen toteaa.

— Yleisurheilutunneilla teemme erilaisia lajija lihaskuntoharjoituksia. Valmentajamme suunnittelee tuntien sisällön ja myös ryhmäläisten toiveet huomioidaan, kertoo 15 vuotta yleisurheilua harrastanut Juha Lindfors.

Kaikki ovat tervetulleita Soveltavan liikunnan tunnit ovat pääasiassa kaikille avoimia. Kaupungin liikuntapalveluiden aikataulut ilmestyvät kaksi kertaa vuodessa Vaasan ikkunan liitteenä. Soveltavan

Lue lisää:

— Jos ei ole erikseen mainittu etukäteisilmoittautumisesta, niin paikan päälle vain ja tervetuloa. Nimi toki pitää laittaa listaan, jotta voimme ylläpitää tilastoa ja viestiä poikkeustilanteista, kannustaa Asplund.

Tällä hetkellä Vähässäkyrössä on Liikkuva koulu –toimintaa, joka kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan kouluajalla. Syksyllä on luvassa myös yläasteikäisille suunnattuja liikuntaryhmiä, jotka rohkaisevat vähän liikkuvia nuoria kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja. Joutsen painottaa kuitenkin arkisen liikunnan ja siihen kannustamisen tärkeyttä. — Lähiliikuntapaikat ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet ovat tärkeässä roolissa. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on merkittävää tulevaisuuden kannalta, Joutsen sanoo.

www.vaasa.fi/soveltava-liikunta

ASUKASLEHTI 03 / 2018

15


HYVINVOINTI

Hyödynnä sähköiset terveyspalvelut Johanna Jussila

Jukka Vähälummukka

Vaasan kaupunki tarjoaa asukkaille monia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita vapaasti käyttöön. Jokainen voi hyödyntää palveluja silloin, kun itse haluaa ja siihen on aikaa.

V

työpäivän aikana, vaan ajan voi varata silloin, kun se itselle sopii. Toki netissä on tarjolla vain rajattu määrä aikoja, joista valita. Myös ajan peruuttaminen onnistuu helposti netissä, kertoo kahden alle kouluikäisen lapsen äiti Niina Smulter.

aasalaiset voivat tehdä itselleen vaikkapa sähköisen terveystarkastuksen. Tuloksen saatuaan voi tehdä valmennusohjelmia eri aiheista, kuten uni, parisuhde ja lapsiperhe.

Suostumus sähköiseen asiointiin

— Pitkäaikaissairauksien hoidossa kannattaa ehdottomasti hyödyntää eOmahoitokirjasto –palvelua. Palvelusta saa sairauskohtaiset, konkreettiset opetuspaketit omahoitoon kotona, terveyspalveluiden kehittämissuunnittelija Sirpa Manninen kannustaa.

18 vuotta täyttäneet voivat antaa suostumuksensa nettipalvelun kautta. Alle 18–vuotiailta huoltajat täyttävät kirjallisen suostumuksen, joka palautetaan terveydenhoitajalle.

Ennen kuin sähköisiä palveluja voi käyttää, on annettava kirjallinen suostumus sähköiseen asiointiin.

Sähköiset palvelut laajenevat

Yksi omahoidon sähköisiä palveluita on Marevanlääkettä käyttävien mahdollisuus seurata omaa sähköistä Marevan-korttiaan. Viime syksynä otettiin käyttöön seksitautien etätestaus, jossa vaasalaisilla on mahdollisuus tehdä maksutta klamydia- ja tippuritesti kotona.

— Nyt syyskuusta alkaen sähköinen ajanvaraus laajeni sukupuolitautien poliklinikalle. Ajan voivat netissä varata kaikki 15-70-vuotiaat vaasalaiset, kertoo Manninen.

Hammashuollon verkkoasiointi

Sähköinen ajanvaraus suosituin Sähköinen ajanvaraus ja terveyskyselyt ovat olleet käytössä opiskeluterveydenhuollossa jo vuodesta 2012. Sähköinen ajanvaraus laajeni viime vuoden aikana kouluterveydenhuoltoon, perhesuunnitteluun, seksuaalineuvontaan ja lastenneuvoloihin. Netin kautta varatun ajan voi myös siirtää tai perua netissä. — Ajan varaaminen lastenneuvolaan netin kautta on kätevä palvelu. Ei tarvitse puhelimessa jonottaa

16

Lue lisää:

www.vaasa.fi/ esosiaalijaterveyspalvelut www.vaasa.fi/omahoito

Hammashuollon verkkoasioinnissa voi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella tarkistaa omia ja alle 15-vuotiaan huollettavan hammashoitoaikoja sekä varata 1-, 3- ja 5-vuotiaiden lasten määräaikaistarkastusaikoja hammashoitajalle tai suuhygienistille, kaksi viikkoa ennen ja jälkeen lapsen syntymäkuukauden eli kahden kuukauden ajan. Verkkoasioinnissa lasten määräaikaistarkastuksiin varattuja aikoja voi myös siirtää tai perua.


Ajan varaaminen lastenneuvolaan netin kautta on kätevä palvelu, sanoo Niina Smulter.

AJANVARAUKSIA tehty sähköisesti 1.1. - 30.6.2018

423

Opiskeluterveydenhuolto

76

Lastenneuvolat

254

Kouluterveydenhuolto

324 Perhesuunnittelu

18

Seksuaalineuvonta

Klamydian ja tippurin etätestauksia tehdään noin 50 kpl kuukaudessa.

ASUKASLEHTI 03 / 2018

17


HYVINVOINTI

Präntöön Helmi – uudenlaista arkea ikäihmisille

Olemme samaa perhettä PAULA KUUTTILA

Johanna Jussila

Sami Pulkkinen

Elämä Präntöön Helmessä tarjoaa ikäihmisille kaikkea uutta ja erilaista, mutta myös ihanaa perusarkea. Samassa kerroksessa sijaitsevat pienkodit edistävät asukkaiden yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuinen seniorikerho tuo nuoret opiskelijat mukaan toimintaan.

V

ain elämää, ei sen enempää. On kaikki tää, koita ymmärtää , soivat tutun laulun sanat. Toukokuussa avatussa Präntöön Helmessä pyritään kuitenkin parempaan kuin ”vain elämään”.

Pienkodit lähellä toisiaan ilman väliovia Präntöön Helmessä pienkodit ovat samassa kerroksessa ilman väliovia. Näin siirtyminen pienkodista toiseen sujuu helposti, ja asukkaat voivat vapaasti käydä tervehtimässä kavereitaan. — Monet heistä, jotka muuttivat 8-kerroksisesta Kirkkopuistikon palvelutalosta tänne, ovat innostuneet liikkumaan paljon enemmän kuin ennen. Asukkaat haluavat tulla yhteisiin tiloihin lounaalle ja päivälliselle. Olemme samaa perhettä, kertoo lähihoitaja Paula Kuuttila ilahtuneena muutoksesta. Myös nekin, jotka eivät pääse liikkumaan omin neuvoin, tulevat mielellään yhteisiin tiloihin hoitajien avustamina.

Joustavaa toimintaa Yksikönjohtaja Marjo Suutari, asukas Irmeli Palmu ja vastaava lähihoitaja Anu Ahola nauttivat hetken raikkaasta ulkoilmasta.

18

Hoitajat ovat koko ajan asukkaiden kanssa, myös kirjaamiset asukkaiden hoidosta tehdään yhteisissä tiloissa. Kirjaamispisteet ovat lukituissa säilytyslokeroissa, joista ne vedetään esille kirjatessa. —Meillä ei ole tarkkoja aikatauluja tai sääntöjä, joita kaikkien asukkaiden olisi pakko noudattaa. Esimerkiksi viime kesänä vietimme juhannusta grillaamalla makkaraa omalla sisäpihalla koivujen katveessa, kuvailee Kuuttila.


Sinun palveluksessasi Johanna Jussila

Sami Pulkkinen

Lähihoitaja Paula Kuuttila tuli tervehtimään asukkaita Reku -koiransa kanssa. Vierailusta ilahtui kovasti asukas Terttu Rajasaari.

Präntöön Helmessä on oma valmistuskeittiö, jossa keitetään asiakkaiden toivomia ruokia. — Meillä on todella joustava, mainio keittiö! Pikaisetkin muutokset otetaan ystävällisesti vastaan, Kuuttila kiittää.

Minun tarinani Jokaiselle asukkaalle tehdään hyvinvointisuunnitelma, jossa näkyy kunkin asukkaan ”Oma tarina”. Suunnitelma tehdään yhdessä asukkaan, hänen omaisensa ja Präntöön Helmen omahoitajan kanssa. Asukas kertoo, mistä asioista hän pitää ja mitä hän haluaisi tehdä elämässään. Sitten asukkaalle annetaan mahdollisuus toteuttaa toiveitaan.

Kokeiluna musiikkitoimintaa Syyskuussa aloitettiin kokeiluna Vaasan Kuulaopiston kanssa yhteistyö, jossa musiikkipedagogi vetää ikäihmisille tarkoitettua musiikkitoimintaa. — Ryhmään pyydettiin mukaan asukkaat, jotka pitävät musiikista ja soittamisesta. Meiltä löytyy omasta takaa jo piano, kosketinsoittimet ja rumpu. Vetäjä tuo tullessaan lisää soittimia, kertoo Präntöön Helmen vastaava sairaanhoitaja Anu Ahola.

MITEN TYÖKAVERISI KUVAILISIVAT SINUA? On sanottu, että minua on helppo lähestyä ja minulle on helppo jutella asioista. Olen luotettava, teen työni tarkasti ja olen järjestelmällinen. MITKÄ OVAT TYÖSI TÄHTIHETKIÄ? Työni tähtihetkiä ovat hetket, kun näen, että asukkaat viihtyvät meillä. On aina mukava huomata, kuinka innolla asukkaat osallistuvat talon tapahtumiin, ja he ovat myös mukana suunnittelemassa niitä.

— Präntöön Helmi on minun unelmani, jonka halusin toteuttaa ikäihmisille. Esimieheni tukivat ja kannustivat minua tämän kaiken suunnittelussa. On ihana nähdä tämä toteutuneena ja myös asukkaiden ja henkilökunnan nauttivan unelmastani, hymyilee Präntöön Helmen yksikönjohtaja Marjo Suutari.

MISTÄ SINUT LÖYTÄÄ TODENNÄKÖISEMMIN VAPAA-AJALLA? Vapaa-aikaa vietän perheeni parissa. Kesäisin minut löytää hyvin usein jalkapallokentän laidalta kannustusjoukoista. Lisäksi lenkkeilen, pyöräilen sekä laulan pop- ja rock-kuorossa.

Ainutlaatuista Suomessa – ilmainen seniorikerho Präntöön Helmessä alkoi elokuussa uudenlainen toiminta, ilmainen seniorikerho Helmen Hetki. — Kerhotoiminta on asiakkaille ilmaista ja säännöllistä maanantaista torstaihin kello 10-14. Asiakkaat tulevat Helmen Hetkeen ajanvarauksella, kertoo Suutari. Vamian opiskelijat suunnittelevat yhdessä opettajiensa kanssa, mitä he voivat tehdä yhdessä ikäihmisten kanssa opintoihinsa liittyen. Opiskelijat voivat suorittaa myös työharjoittelunsa Helmen Hetkessä.

KUKA OLET JA MISSÄ TEHTÄVISSÄ TOIMIT? Anu Ahola, vastaava sairaanhoitaja Präntöön Helmessä. Työnkuvani on hyvin monipuolinen ja vaihteleva. Puolet työajastani on hoitotyön johtamista ja kehittämistä. Vastaan muun muassa lääkehoidon toteutuksesta, kirjaamisesta, uusien työntekijöiden perehdytyksistä sekä koulutuksista. Toinen puoli työajastani kuluu sairaanhoidollisissa tehtävissä.

Lue lisää:

MINNE VEISIT VAASASSA VIERAILEVAN JA MIKSI? Musiikki on minulle tärkeää, joten veisin vieraan johonkin hyvään konserttiin. Toinen vaihtoehto olisi lenkkeily Suvilahdessa hienoissa rantamaisemissa.

www.vaasa.fi/palvelupiste/ prantoon-helmi

ASUKASLEHTI 03 / 2018

19


20 Jukka Vähälummukka

V

— The new look really suits the digital and social media environment. The letters are shaped as pictograms that tell stories about the urban milieu, individuals and communities, says Minna Lavinkoski, project manager at Zeeland Family.

aasa City, Vaasa Region and Visit Vaasa introduced a new logo and visual look in August. The new look shows the sea, passion and energy. The marketing communications group, Zeeland Family, was chosen to design this change.

The next step is a common website that also includes the Kvarken World Heritage Site website.

— It has been great to note that the residents of the region have been genuinely involved in the design of the look, applauds Leena Forsén, communications manager of the City of Vaasa.

The residents of the region and city staff were involved in the joint planning of the new look, which involved Facebook voting, a Rewell Center pop-up event and the online community.

Residents involved in the planning

A new look for Vaasa City and Region

Original: Johanna Jussila • Translation: Paul Wilkinson

BRIEFLY IN ENGLISH

V

The Muksubussi will be used throughout the year for the next two years, after which we will consider its continuation. The acquisition is related to Vaasa’s target for a carbon neutral city by 2035.

— I want to go on a Muksubussi every day, hopes 4-year-old Minja Pöytäkangas.

F

— At their best, experiments lead to longterm activities, but experimentation also includes learning, if for some reason there is no success, says Tarvonen.

Citizens were encouraged to join Garden Fest which was arranged in September. The event inspired residents to produce a living urban culture themselves.

T

There is also a remote testing of sexually transmitted diseases available, where residents can make a free chlamydia and gonorrhoea test at home.

he City of Vaasa offers many free wellbeing and health-promoting services for residents. For example, residents may conduct an electronic health check and take part in a variety of coaching programs.

Residents over 18 years of age can give their electronic informed consent via a web service. Those under 18 years of age must provide written consent, which will be returned to the nurse.

An online appointment can be made for student healthcare, school healthcare, family planning, sexual counselling and child counselling.

Take advantage of electronic healthcare services

One example of this experimentation is the Runsor Express bus route, where people could travel from the northern part of

— Experimentation is a new way to act agilely and to develop jointly with communities, universities, businesses and local people, says development manager, Sari Tarvonen.

ast paced, new ideas, continuous learning and working together with a good attitude. The Vaasa of the future will be built in this way.

the city to their workplaces from March to June. It was developed in cooperation with commuters.

The city develops by experimenting

aasa’s family daycare services and kindergartens have got to know new neighbourhoods thanks to the Muksubussi. A Muksubussi is an electrically-assisted bike that can carry 4-8 children. Riders are protected with a safety belt or a safety bar as well as a cycle helmet. The Muksubussi can be used by a district’s kindergarten or family daycare services for about two weeks at a time.

Children taken to new surroundings in a Muksubussi