Vaasan kaupungin asukaslehti 02/2020

Page 1

Mitä on onnellisuus? s.4 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Uusi, upea jäähalli s.14 Onko sinulla kotivara? s.7 Vaasan kaupungin asukaslehti 02/2020


Asukaslehti 02/2020

12

Arjen ekotekoja

tällaisia ei löydy

16

10

Pääkirjoitus

3

Kysyimme

4

Onnellisuus on asenteesta kiinni

5

Mitä on onnellisuus?

6

Tuli – hyvä renki mutta huono isäntä

7

Kotivara kuntoon

8

Seniorikerho Helmen Hetki

9

Lyhyesti

10

14

Muualta ”Suomesta

3

20 Briefly in English

H-TALO SUUNNITELLAAN YHDESSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA

11

Pohjanmaan asukkaille laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut

12

Arjen ekotekoja

14

Uusi jäähalli säväyttää

16

Variska kokee muodonmuutoksen

17

Vanhemmat ja opettajat mukana suunnittelussa

18

Taloprojekti ilman unettomia öitä

19

Sinun palveluksessasi

20

Briefly in English

Päätoimittaja: Leena Forsén / Toimitus: Johanna Jussila, Eevamaria Paasikari, Susanna Saari, Eliina Salmela, Tiina Salonen, Jenni Tuliniemi,

Marianna Österlund / Kielenkäännökset: Vaasan kaupungin kielenkääntämö / Kannen kuva: Christoffer Björklund / Layout: Mikael Matikainen, Vaasan kaupungin graafiset palvelut / Paino: Arkmedia oy / Painos: 53 500 kpl / Paperi: UPM Star Silk H 80g (PEFC™ & FSC® -sertifikaatit) / Julkaisija ja kustantaja: Vaasan kaupunki, PL 3, 65101 Vaasa, www.vaasa.fi / Issn   (painettu): 1459-6016 / Issn   (verkkolehti): 1459-6032 / Palaute: feedback.vaasa.fi / Seuraava asukaslehti ilmestyy huhtikuussa 2021 fb.com/vaasankaupunki

2

@vaasavasa

@vaasavasa

youtube.com/cityofvaasa

pinterest.com/vaasa

linkedin.com/company/city-of-vaasa


Kysyimme

Koronaepidemia on ollut konkreettinen muistutus kotivaran tärkeydestä Marianna Österlund

Pääkirjoitus

Onnellisuus on tässä hetkessä

Marianna Österlund

Kotivaralla tarkoitetaan kodin tarvikevarastoa, jonka tarkoitus on turvata pärjääminen kotona kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Se voi koostua elintarvikkeista sekä muista elämiseen tarvittavista asioista. Kysyimme vaasalaisilta heidän kotivarastaan sekä heidän kotiensa yleisestä turvallisuudesta.

1. Onko sinulla kotivara? 2. Mitä se pitää sisällään? 3. Miten olet huolehtinut kotisi turvallisuudesta? Anna-Liisa Kultavirta Vaasa

1 2 3

Kyllä, kotivara löytyy. Kotivaraani kuuluu pakasteita, ruokaa ja marjoja. Katson lähtiessäni, ettei sähkölaitteita jää päälle ja laitan ovet lukkoon.

Riitta Konster Vaasa

1

Kyllä. Varauduin jo pahimpana korona-aikana, kun oli pelko elintarvikkeiden loppumisesta. Toki olen syönyt niitä jo pois. Ostan uudelleen, jos tilanne näyttää siltä.

2 3

Minulla on kondensoitua maitoa ja kuivatuotteita, kuten nuudeleita, puuroa, tonnikalaa ja makaronia.

Kotoani löytyy palohälytin, sammutuspeite sekä tarra ovenpielessä muistuttamasta siitä, ettei rappukäytävään saa mennä, jos siellä on savua. Kännykästä löytyy 112-sovellus ja olen harjoitellut kotoa poistumista sokkona.

André Lassfolk Vaasa

1 2 3

Minulla ei ole kotivaraa. Jos olisi kotivara, niin siihen kuuluisi paljon pastaa, pakasteita sekä lihaa. Kodistamme löytyy asianmukaiset palovaroittimet.

Ota talteen

KOTIVARAESITE

KORONA tuli ja muutti paljon. Sille emme voi mitään, mutta sille voimme, miten suhtaudumme koronan tuomiin muutoksiin. Jäämmekö jumiin kaikkeen siihen, mistä on pitänyt luopua? Murehdimmeko loputtomiin sitä etelänmatkaa, joka jäi toteutumatta, tai niitä festareita, jotka peruttiin? Vai keskitämmekö ajatukset niihin asioihin, jotka kaikesta huolimatta ovat hyvin? Voisimmeko ajatella jopa, että koronan myötä jotkut asiat paranivat? Vähentynyt matkustaminen on hellinyt maapalloamme -päästöt ovat vähentyneet, ilmanlaatu on parantunut ja vedet ovat puhdistuneet. Uusi todellisuus haastaa meitä myös keksimään innovaatiota ja uusia tapoja toimia. Kirjasimme Vaasan kaupungin strategiaan jo viime vuonna kunnianhimoisena tavoitteena Suomen onnellisimmat asukkaat. Mietimme, onko tänä korona-aika ollenkaan soveliasta kertoa tästä tavoitteesta. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että nyt jos koskaan tarvitsemme onnellisuutta. Koronan takia tulevaisuus saattaa tuntua epävarmalta ja suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen ei kannata tehdä. Tämä on opettanut ainakin minut elämään tiukemmin juuri tässä hetkessä ja nauttimaan yksinkertaisista asioista. Korona vei meidät seikkailulle lähimetsiin, luontopoluille, meren ääreen, paikallisiin lähimatkailukohteisiin ja ravintoloihin. Koti, perhe, ystävät, harrastukset, luonto ja sopivan kokoinen kaupunki antavat onnen eväät jokaiseen päivään. Onnellisuus on todella tässä hetkessä, arjen pienissä, tärkeissä asioissa. Tässäkin lehdessä kerromme kaupungin palveluista, joiden kautta haluamme osaltamme tuoda onnellisuutta vaasalaisille. Tässä työssä meitä tukee onnellisuusprofessori Markku Ojanen, jotta ymmärtäisimme paremmin, mitkä asiat tekevät ihmiset onnellisiksi ja miten kaupungin palveluilla ja teoilla voimme lisätä onnellisuutta ja hyvinvointia.

LEENA FORSÉN viestintäpäällikkö

sivulta 7!

ASUKASLEHTI 02/2020

3


HYVINVOINTI

Parikymppisenä päätin, että teen elämälleni jotain IIRO HÄYRY

Iiro on mukava ja rauhallinen ohjaaja, ei mikään piiskuri. Kuntosalilla on hyvä tunnelma ja tänne on aina kiva tulla, Iiron ryhmäläiset kiittelevät.

Onnellisuus on asenteesta kiinni Eliina Salmela

4

Christoffer Björklund

Kun kolmekymppinen Iiro Häyry treenaa kuntosalilla, ei sivustaseuraaja arvaisi, mitä mies on elämässään kokenut. Positiivinen asenne ja terveelliset elämäntavat kannustavat eteenpäin arjessa, joka on erilaista kuin monella meistä.


E

lämä voi muuttua silmänräpäyksessä. Näin kävi viisivuotiaalle Iiro Häyrylle, joka lähti innoissaan testaamaan uutta sinistä polkupyöräänsä. Kun pieni pyöräilijä kurvasi vauhdilla suojatielle, ei autoilija ehtinyt huomata poikaa ajoissa. — Sain törmäyksessä osuman päähäni, minkä jälkeen olin kolme viikkoa koomassa ja muutaman vuoden pyörätuolissa. Pitkällä kuntoutusjaksolla opettelin uudelleen kävelemään, Häyry kertoo. Onnet tomuus leimasi koko lapsuutta ja vaikutti myös nuoren miehen herkkään mieleen. — Parikymppisenä kävin todella pohjalla. Olin huonossa kunnossa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Silloin päätin, että teen elämälleni jotain, Häyry muistelee. Häyry sai keskusteluapua ammattilaisilta, ja myös oma perhe oli tukena toipumisessa. Häyr yn mukaan tärkein tekijä oli kuitenkin oma asenne – ilman sitä ei tuloksia olisi syntynyt. — Lähdin liikkeelle ihan pienistä asioista, aloin käydä kuntosalilla, nukkua ja syödä terveellisesti. Ymmärsin myös, että vaikeuksilla on elämässä paikkansa, niiden tehtävä on kasvattaa, Häyry pohtii.

Halauksia mummoilta Lähihoitajaopintoihin kuuluvien työharjoitteluiden myötä Häyr y pääsi seuraamaan kuntoutustyötä uudesta näkövinkkelistä. Vaikka opinnot jäivät loppuvaiheessa kesken onnettomuudesta seuranneen vamman vuoksi, poiki hienosti suoritettu työharjoittelu työpaikan Vaasan Ikäkeskuksessa. Siellä Häyry ohjaa ikäihmisten kuntosaliharjoittelua kerran viikossa. — Ty ö s s ä n i p ä ä s e n tsemppaamaan senioreita voittamaan itsensä. Tuon treeneihin aina pientä haastetta,

Mitä on onnellisuus? Eevamaria Paasikari

kuitenkin niin, että jokainen voi osallistua omien kykyjensä mukaan, Häyry sanoo. Häyryn mukaan työ ikäihmisten parissa palkitsee ja tuo sisältöä arkeen. Joulukortit ja halauk set asiakkailta lämmittävät. — Se, että saan tehdä työtä, josta tulee hyvä mieli sekä itselle että asiakkaille, tuo valtavasti merkitystä elämääni, Häyry iloitsee.

Ylös sohvalta Työn ohella Häyry käy aikuislukiota, ja tavoitteena on painaa valkolakki päähän lähitulevaisuudessa. Ylioppilastutkinnon jälkeen haaveena on perehtyä liikuntatieteisiin tai opiskella fysioterapeutiksi.

Vapaa-aikanaan Häyry käy salilla, harrastaa kamppailulajeja ja soittaa kitaraa; soittolistalta löytyy niin Metallicaa kuin Iron Maidenia. — Tavoitteet ja itsensä likoon laittaminen vievät elämässä eteenpäin, nyt treenaan ensimmäisiin kehonrakennuskisoihini, Häyr y paljastaa. Vaikka Häyry yrittää nähdä elämän positiiviset puolet, välillä kohdalle sattuu myös huonoja päiviä. — Kaikki varmaan syyllistyvät siihen joskus. Itse kohtaan huonon päivän sellaisena kuin se on, yleensä jo sohvalta nouseminen auttaa. Mielestäni onnellisuus on asenteesta kiinni, Häyry hymyilee.

?

TÄHÄN K Y S Y M Y K S E E N psykologian emeritusprofessori M a r k k u O j a n e n on saanut vastata uransa aikana lukemattomia kertoja. — Kun ihminen on onnellinen, hänen ei tarvitse muistella “vanhaa hyvää aikaa”, eikä ajatella, että tulevaisuus tuo jotakin parempaa, sillä hän on tyytyväinen, kiitollinen ja iloinen siitä, mitä elämä antaa juuri tällä hetkellä, sanoo Ojanen. Onnellisuutta ja positiivisuutta on myös mahdollista oppia ja lisätä omassa elämässään, vaikka olisi tottunut pessimistisempään ajattelutyyliin. Erityisesti hyvät elämäntavat ovat merkittävässä roolissa. — Muuttaessaan elämäntapoja ei tarvitse kaikkia tapoja uusia kerralla. Tärkeää ovat pienetkin muutokset, kuten liikunnan lisääminen tai ruokavaliosta huolehtiminen. Myös kulttuurikokemuksilla voi lisätä onnellisuuskokemuksia arkeen, Ojanen luettelee. Ojanen on mukana neuvonantajana Vaasan kaupungin strategian toteuttamisessa. Hän huomauttaa, että onnellisuudessa myös asukkaille voi heittää haasteen. — Ohje tee hyvää muille voi kuulostaa pieneltä, mutta sitä noudattaessa ja toistettaessa onnellisuus kertautuu. Se voi olla, että kehut töissä kollegoita enemmän, liityt mukaan vapaaehtoisjärjestöön tai lenkkeilytät satunnaisesti naapurin koiraa, Ojanen vinkkaa. Lue lisää onnellisuudesta: www.maailmanonnellisinkaupunki.fi

Markku Ojanen

ASUKASLEHTI 02/2020

5


ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Tu palotu tustu rvallisu uteen ja tee testi palotu rvallisu viikko.fi us-

Tuli – hyvä renki, mutta huono isäntä Marianna Österlund

Adobe Stock / Rob Cartorres

Iltojen pimetessä kynttilöiden polttaminen lisääntyy. Nuo iltojen tunnelman luojat voivat olla kohtalokkaita, jos paloturvallisuus ei ole kunnossa. Aina vahinkoa ei voi välttää ja silloin palovaroitin on halpa henkivakuutus.

J

os kynttilät tai tuikut on sijoitettu liian lähelle toisiaan, ne voivat aiheuttaa niin sanotun allaspalon. Allaspalossa liekit yhdistyvät yhdeksi suureksi, jopa metrien korkuiseksi liekiksi, josta palo lähtee nopeasti ja tuhoisasti leviämään koko asuntoon. — Nyt on korkea aika huolehtia sekä oman että läheisten kotien palovaroittimet kuntoon.

6

Palovaroitin on aina asukkaan vastuulla, muistuttaa Pohjanmaan pelastuslaitoksen viestintäsuunnittelija Tanja Nyqvist. Pelastuslaitos vierailee valitettavan usein asunnoissa, joista palovaroittimet puuttuvat tai ne eivät toimi. Palovaroitin todella on halpa henkivakuutus. — Nykyajan talot ovat niin tiiviitä, ettei palohälytyksen ääni kuulu välttämättä sisältä edes omalle pihamaalle. Onneksi nykyisin on saatavissa myös palovaroittimia, jotka hälyttävät suoraan asukkaan omaan puhelimeen, Nyqvist kertoo.

Kansallista paloturvallisuusviikkoa vietetään 21.11.–1.12. Viikon aikana kaupungin ja pelastuslaitoksen Facebookiin ja Instagramiin tulee aiheeseen liittyvää materiaalia. Lisäksi viikkoon kuuluu perinteinen Päivä Paloasemalla –tapahtuma. Tapahtumaan osallistuvat paloasemat löydät Pohjanmaan pelastuslaitoksen kotisivuilta pohjanmaanpelastuslaitos.fi.

Pohjanmaan pelastuslaitoksen paloturvallisuusvinkit

u Tarkista palovaroittimen toimivuus

nappia painamalla kerran kuussa. Muista myös pariston vaihto vuosittain. Huolehdi että palovaroittimia on kerroksittain yksi jokaista 60 asuinneliömetriä kohden. Pidä huolta myös läheistesi palovaroittimista.

u Sijoita tuikut ja kynttilät vähintään

viiden sentin päähän toisistaan ja kauaksi syttyvistä materiaaleista. Suosi patterilla toimivia LED-kynttilöitä aitojen kynttilöiden sijaan. Älä jätä kynttilöitä koskaan yksin, edes viereiseen huoneeseen.

u Laita takan tuhkat metalliastiaan, ei

muoviämpäriin. Viileältä tuntuva tuhka voi vielä kyteä.

u Käy läpi kotisi poistumisreitit perheenjäsenten kanssa.


Leikkaa ja ota talteen!

KOTIVARA kuntoon!

Kansalaisten ja eri yhteisöjen omatoiminen varautuminen on yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta. Jokaisen talouden tulisi varata kotiin vettä, ruokaa ja välttämättömiä tarvikkeita KOLMEKSI VUOROKAUDEKSI.

KOTIVARA Vettä juomiseen ja peseytymiseen

Astioita veden säilyttämiseen

Ruokaa, esim. kuivamuonaa ja säilykkeitä sekä tölkinavaaja

Erityisruokavalion elintarvikkeet

Taskulamppu ja varaparistoja

Paristoradio ja varaparistoja

Hygieniatarvikkeet

Lääkkeet, ensiapu- ja alkusammutustarpeisto

Kynttilät, tulitikut ja retkikeitin

Lämpimiä peittoja tai makuupusseja

Käteistä rahaa

Lemmikkieläinten tarvikkeet

Mikäli asut talossa, jossa on takka, puuhella tai -kiuas, hanki tarpeeksi polttopuita varalämmöksi

Pidä autosi tankki aina mahdollisimman täynnä

Kotivaraa käytetään päivittäin ”parasta ennen”-suosituksia noudattaen ja uutta hankitaan aina tilalle. Näin ruokaaineet ja tarvikkeet pysyvät käyttökelpoisina.

SÄHKÖKATKOKSEN SATTUESSA

1

Ota TASKULAMPPU sille varatusta paikasta.

3

Soita hätänumeroon 112 VAIN HÄTÄTILANTEISSA. Muissa asioissa auttaa Kansalaisneuvonta, puh. 0295 000 tai kansalaisneuvonta.fi.

2

Sammuta sähköliesi, sirkkeli yms. VAARATILANTEITA TUOTTAVAT KODINKONEET tai -laitteet.

4

Avaa PARISTORADIO ja kuuntele mahdollisia VIRANOMAISOHJEITA (Yle Radio Suomi 94,8 MHz).

LISÄTIETOA: Pohjanmaan pelastuslaitos www.pohjanmaanpelastuslaitos.fi ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö www.spek.fi.

ASUKASLEHTI 02/2020

7


HYVINVOINTI Helmen Hetkessä asiakasta ei koskaan jätetä yksin, kertoo Vamian lehtori Marjut Töyli vierellään asiakas Börje Kukkonen, joka ensin pyöräilee kuntosalilla ja sitten nauttii muusta ohjelmasta.

Helmen Hetken toiminta on minulle ehdoton henkireikä! BÖRJE KUKKONEN

Seniorikerho Helmen Hetki antoi vauhtia kuntoutumiseen Johanna Jussila

Christoffer Björklund

Börje Kukkosen kävelytaito oli sairauksien myötä pahasti heikentynyt, kun omassa asunnossa ei tullut tarpeeksi liikuttua. Kuntoilu Palosaarella sijaitsevassa Helmen Hetkessä antoi lisävauhtia.

S

eniorikerho Helmen Hetki on maksuton ja toimii ajanvarauksella. Helmen Hetkessä on monenlaista toimintaa, luentoja, tapahtumia sekä teemaviikkoja. Lisäksi kukin asiakas saa esittää oman toiveensa siitä, mitä tehdä. Börje Kukkonen viettää päiväänsä Helmen Hetkessä kerran viikossa. — Pyöräilyn lisäksi tykkään teemaviikoista. Olen

8

oppinut tuntemaan eri kulttuureja, sillä opiskelijat ovat eri maista kotoisin. He ovat kertoneet kulttuuristaan sekä opettaneet maansa tansseja, hymyilee Kukkonen.

Toimintaa pyörittävät Vamian opiskelijat opettajan johdolla — Helmen Hetkessä opiskelija on asiakkaan kanssa koko ajan. Kävelyetäisyydellä asuvien asiakkaiden kanssa voidaan sopia, että opiskelija hakee hänet kotoa ja saattaa päivän päätteeksi kotiovelle, kertoo Vamian lehtori Marjut Töyli. Helmen Hetki sijaitsee ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikössä Präntöön Helmessä. — Asiakkaat saavat olla haluamansa ajan, vaikka tunnin päivässä. Asiakkaat tulevat ajanvarauksella, jonka voi tehdä puhelimitse tai netissä. Valitettavasti seniorikerho on suljettu loppuvuoden epävarman koronatilanteen vuoksi, Töyli vahvistaa. Vamia kehittää seniorikerhon opetustoimintaa TecnoFuture-hankerahoituksella.

”Haluaisin pärjätä kepillä ja jättää rollaattorin pois” Kotihoidon henkilöstön ja fysioterapeutin avulla Kukkonen pärjää hyvin kotona. Ulkona liikkuminen on haastavampaa, sillä Kukkosella on myös näkövamma. — Joskus minulla oli käytössäni näkövammaisten valkoinen keppi. Tämä oli helpottavaa, sillä ulkopuoliset osasivat huomioida vammani. Siksi tavoitteenani on saada kuntoni niin hyväksi, että pärjäisin valkoisella kepillä, ja voisin jättää rollaattorin pois. En haluaisi vielä pyörätuoliin, vaan liikkua itse, vahvistaa Kukkonen. — Kiitokseksi Helmen Hetken opiskelijoille kerroin, miten meitä näkövammaisia tulisi huomioida. Opiskelijat ovat mielellään kuunnelleet tarinoitani, Kukkonen hymyilee.

Helmen Hetki:

www.vaasa.fi/helmenhetki


LYHYESTI

Vaasa.fi Kuntamarkkinoinnin SM-finaalissa

Vaasan kaupungista hiilineutraali datan avulla

Tiina Salonen

A I N U T L A AT U I N E N seudullinen verkkopalvelu vaasa.fi valittiin Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun finaaliin! Kuntaliiton mukaan finaaliin valituissa töissä oli pohjana huolellista brändityötä ja tuloksena elinvoiman ja kehityksen voimistumista. Kolme palkintosijaa ratkaistiin viiden finalistin joukosta 9. syyskuuta. Vaasa.fi -verkkopalvelu huomioitiin kunniamaininnalla. Kisaan osallistui 49 ehdotusta eri puolilta Suomea. Vaasan kaupunki, Vaasan seutu / VASEK, Visit Vaasa ja UNESCOn luonnonperintökohde Merenkurkun saaristo julkaisivat uuden yhteisen verkkopalvelun syksyllä 2019. Seudun palvelut ja tapahtumat löytyvät helposti yhdestä osoitteesta vaasa.fi. Uudistus toi huikean kasvun kävijämääriin: koko sivustolla +44 %, matkailun osioissa +118 %. Verkkopalvelu on valtakunnallisesti ainutlaatuisen yhteistyön ja kohderyhmien aktiivisen osallistumisen tulos.

Tiina Salonen

SUOMESSA on rakenteilla yksi maailman ensimmäisistä kaupunkia hiilineutraaliksi auttavista ratkaisuista Vaasan kaupungin, Vaasan Sähkön, Wärtsilän ja TietoEVRYn yhteistyönä. Kokeilussa tutkitaan ilmastonmuutosta jarruttavia toimenpiteitä Vaasan kaupungin muodostamassa pilottiympäristössä. Kaupungeilla on yhteinen ongelma; hiilidioksidipäästöjä pitäisi leikata paljon ja nopeasti. Päätöksentekoon tarvittava tieto on hajallaan eri toimijoiden järjestelmissä. Vaasa aloittaa uraauurtavan kokeilun, jossa ilmiöt, toiminta ja tiedot kaupungin kolmesta suurimmasta päästölähteestä – liikenteestä, lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta – saadaan yhteen. Näin toimijat voivat tarkastella erilaisten toimenpiteiden vaikutusta päästömääriin. Uuden työkalun avulla voidaan havainnollistaa, mistä ja millä tavalla Vaasan päästöt aiheutuvat sekä simuloida ja todentaa yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia. Mikä olisi päästövaikutus, jos vaikkapa koulujen sisälämpötilaa laskettaisiin asteella?

Vaasan ja Mustasaaren yhteistä joukkoliikennettä brändätään valtionavustuksella

Varaa hoitajalle aika netissä Johanna Jussila

Tiina Salonen • Eevamaria Paasikari

VOIT hoitajalle varata ajan netin kautta, kun tarvitset ajan lääkeinjektion antoon, rokotukseen, korvahuuhteluun tai ompeleiden poistoon. Kiireettömissä asioissa voit varata netissä myös puhelinajan hoitajalle. Hoitajan ajanvaraus aikuisille onnistuu ilman sähköisen asioinnin sopimusta. 18 vuotta täyttäneet voivat tehdä sähköisen asioinnin sopimuksen, jolloin saat käyttöösi myös viestipalvelun. Varaa aika tai täytä sopimus osoitteessa: www.vaasa.fi/terveysasemapalvelut

Mikael Matikainen

V A A S A N K A U P U N K I on saanut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuodelle 2020. Valtionavustusta haettiin joukkoliikenteen brändäykseen, viestintään ja markkinointiin. Vaasa ja Mustasaari ovat sitoutuneet yhteiseen joukkoliikenteen alueeseen, joka tulee toimintaan kahden vuoden sisällä. Muutos näkyy asukkaille oman brändin lisäksi

täysin uuden linjaston muodossa. Uudistuksen tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä kaikissa käyttäjäryhmissä. Viestinnällinen ilme tulee pohjautumaan Vaasan ja Vaasan seudun ilmeeseen sekä viestintäkärjillään brändi tuo esiin Vaasan kestävän liikkumisen ydinajatuksia. Työryhmän muodostavat Vaasan kaupungin, Mustasaaren kunnan ja VASEKin MoveIT-hanke edustajat.

LUE LISÄÄ uutisia osoitteessa www.vaasa.fi

ASUKASLEHTI 02/2020

9


HYVINVOINTI

Vuonna 2022 valmistuva H-talo suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa Johanna Jussila

10

Bothnia High 5 -allianssin kuvapankki


Gerbyn, Kirkkopuistikon, Ristinummen ja Tammikaivon terveysasemien hoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoiminta siirtyy syksyllä vuonna 2022 uuteen H-taloon Vaasan keskussairaalan alueelle. Vähänkyrön terveysasema jatkaa toimintaansa Vähässäkyrössä.

H

-taloon siirtyvät myös sukupuolitautien poliklinikka, Vaasan opetusterveyskeskus sekä osa mielenterveys- ja päihdepalveluista. Hyvinvointikuntayhtymän muodostuttua vahvistuu muiden toimintojen mahdollinen siirtyminen H-taloon. Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta siirtyy noin 150 henkilöä uuteen H-taloon. H-talo yhdistää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon maakunnallisia sekä yksityisiä palveluita, kuten apteekin, kahvilan, ravintolan.

Tilat suunnitellaan asiakaslähtöisesti, teknologiaa hyödynnetään monin tavoin Tavoitteena on tarjota asiakkaille ja henkilöstölle Suomen parasta laatua. Suunnittelussa on mukana asiakasraateja, potilasyhdistyksiä sekä henkilöstön edustajista koottuja työryhmiä. Myös esteettömyys on huomioitu suunnittelussa. Valmistuttuaan H-talo on älykäs sairaalarakennus, jossa on nykyaikaiset ja laadukkaasti tehdyt tilat sekä valmiudet tulevaisuuden teknologian hyödyntämiseen. Digitalisaation ja etäyhteyksien avulla palvelut tuodaan tasapuolisesti asiakkaiden lähelle, asuinkunnasta riippumatta. Myös erilaisia sovelluksia testataan.

Mistä nimi H-talo? H-talon nimi perustuu siihen, että Vaasan keskussairaalan kaikilla rakennuksilla on kirjaintunnus. H-kirjain kuvastaa myös hyvinvointia. H-talon Bothnia High 5 –allianssin muodostavat Vaasan sairaanhoitopiiri, YIT, Granlund Pohjanmaa, Ramboll Finland, Raami Arkkitehdit sekä Arkkitehdit Kontukoski.

Lue lisää hankkeesta: www.bothniahigh5.fi

H-talo

u 326 000 asiakaskäyntiä vuodessa u 37 000 neliömetriä u 10 kerrosta u Avohoidon palveluja vähintään kolmessa kerroksessa u Vuodeosastopalveluja viidessä kerroksessa

Pohjanmaan asukkaille laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut Johanna Jussila

POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN kuntayhtymä on välivaihe, jolla valmistaudutaan valtakunnalliseen sote-uudistukseen. Tulevaisuus näyttää, miten uudistukset etenevät. Joka tapauksessa uudistus, maakunnallinen tai valtakunnallinen, astuu voimaan 1.1.2022. Vaasan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat, Maalahtea ja Korsnäsiä lukuun ottamatta, ovat siirtäneet lakisääteisten sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun kokonaisuudessaan Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymälle. — Meillä kaikilla kunnilla on sama tavoite; varmistamme asukkaillemme tasalaatuiset ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kuntayhtymänä meillä on suuremmat hartiat, eli enemmän henkilöstöä huolehtimassa asukkaista. Autamme toinen toisiamme, summaa Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Jukka Kentala. Valmistelutyössä on huomioitu muun muassa hallintosääntöön tulevat muutokset, kartoitettu kiinteistöjä sekä niiden hallintaa. Lisäksi on tehty selvityksiä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimeen liittyvistä tukipalveluista. Yksi meneillään olevista hankkeista liittyy yhteisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Valmistelu ja täytäntöönpanon suunnittelu tehdään valmiiksi vuoden 2021 aikana.

Valtakunnallisessa uudistuksessa mukana Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ja valtakunnallisen sote-uudistuksen käytännön ero on siinä, että valtakunnallisessa uudistuksessa Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymään liitetään myös Pohjanmaan pelastuslaitos. Muutoin kuntayhtymä täyttää hallituksen asettamat vaatimukset maakunta-alueille.

Oma hyvinvointialueen kuntayhtymä tehdään vapaaehtoisesti — Oman Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän suunnitteleminen on ollut sekä hyödyllistä että haasteellista. Hyödyllistä sen osalta, että voimme vapaaehtoisesti ja vapaasti toimia yhdessä kuntien kanssa tässä valmisteluvaiheessa. Haasteena on ollut mukana olevien kuntien vakuuttaminen siitä, että muutos on väistämätön tulevia vuosia ajatellen, pohtii Kentala. Pienillä kunnilla on ollut aiheellisena pelkona paikallisten palveluiden väheneminen, joka koskettaisi erityisesti iäkkäämpää väestöä. — Kyllä jokainen kunta huolehtii omista iäkkäistä kuntalaisistaan. On tärkeää, että ikäihmiset saavat elää tutussa ympäristössä kotikunnassaan, vakuuttaa Kentala.

Monella kunnan työntekijällä vaihtuu työnantaja Monissa kunnissa suurin työnantaja on kunta tai kaupunki. Kentalan arvion mukaan yli puolet kuntien nykyisestä henkilöstöstä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen, joko Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymään tai Pohjanmaan maakunta-alueen palvelukseen. Lisäksi kuntien budjeteista noin 60 prosenttia siirtyy sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuumuutoksen myötä.

Seuraa valmistelua:

www.vaasankeskussairaala.fi/hyvinvointialue

ASUKASLEHTI 02/2020

11


ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Arjen ekotekoja Marianna Österlund

04.

Lähialueiden liikuntamahdollisuudet käyttöön

Vaasan kaupunki ylläpitää ympäri vuoden hiihto- ja ulkoilureittejä sekä nuotiopaikkoja. Sateisena päivänä voit suunnata esimerkiksi Botniahallin tai uudistetun jäähallin yleisövuoroille. Hyödyntämällä lähialueiden liikuntamahdollisuuksia säästät paitsi polttoainetta, myös luontoa. Muistetaan kuitenkin pitää luontopaikat siistinä myös talvella!

Ekologiset valinnat ja ympäristöä säästävä elämäntapa puhuttaa paljon, mutta sen toteuttaminen arjessa voi tuntua työläältä. Kokosimme kymmenen helppoa ekotekoa, joilla voit tehdä arjestasi hieman vihreämpää.

01.

Hyödynnä kirjastoa ja kirjanvaihtopisteitä

Kirjastossa asioiminen on ilmaista ja ekologista. Jos haluat kuitenkin omistaa kirjan lainaamisen sijaan, hyödynnä kaupungin kirjastojen kirjanvaihtopisteitä tai perusta sellainen esimerkiksi taloyhtiöösi. Muista viedä vain hyväkuntoisia kirjoja vaihtoon.

02.

Entä jos pyöräilisit tänä talvena?

Pyöräileminen on helppo ja usein nopein tapa liikkua lyhyitä matkoja, kuten työmatkat. Talven tullen moni vie pyöränsä varastoon, mutta Vaasa.fi-sivustolta löydät pyöräilykartan sekä vinkkejä talvipyöräilyyn. u www.vaasa.fi/pyoraily

03.

Lajittele oikein

Jätteiden lajittelu helpottuu tulevaisuudessa, sillä muovin kierrätys tulee pakolliseksi taloyhtiöissä. Huuhtele muoviroskasi ja laita ne erilliseen keräyspaikkaan jo kotonasi. Myös biojäteastia tulee pakolliseksi omakotitaloihin, vaihtoehtona on tietenkin kompostointi. Biojätepusseja voit hakea esimerkiksi Kansalaisinfosta.

12

05.

Vähennä ruokahävikkiä

Tee kauppalista valmiiksi, se vähentää heräteostoksia. Tai ota käyttöösi ruokahävikkisovellus. Vaasassa toimii esimerkiksi ResQ Club, jonka kautta voi ostaa ravintolaruokaa kotiin. Ruokaa voi tilata myös netistä. Esimerkiksi fiksuruoka.fi:stä voit ostaa alennettuun hintaan muuten roskiin joutuvia ruokia tai hygieniatuotteita.


09.

Vähennä muovia

Muovikelmun voit korvata esimerkiksi uudelleenkäytettävällä mehiläisvahapaperilla tai silikonisuojalla. Kauppareissulle kannattaa ottaa mukaan omat kankaiset kestopussit tai käyttää paperikassia. Kansalaisinfosta voit ostaa Vaasa –kestohedelmäpusseja. Muistathan aina punnita irtotuotteet! Paperisesta kauppakassista taittelet helposti jopa kaksi biojätepussia. Taitteluohjeita löydät netistä.

06.

Hyödynnä somea

Vaasan alueella on useita Facebook-ryhmiä, kirpputoreja tai roskalavaryhmiä, joista voit hankkia esimerkiksi huonekaluja tai harrastusvälineitä. Instagramissa kannattaa seurata tageja #nowaste ja #ecofriendly. Niistä saat helposti inspiraatiota arkeesi.

07.

Tarvikkeita yhteiskäyttöön naapurin kanssa

Löytyykö sinulta omenapuu, jonka sato ylittää omat tarpeesi tai iskuporakone, jota olisit valmis lainaamaan naapurillesi? Luo taloyhtiöllesi tai naapurustollesi foorumi, jossa voitte ilmoittaa joko avun tarpeesta tai auttamishalusta. Yhteisöllisyys on oiva tapa tavata ihmisiä, vähentää turhaa ostamista sekä lisätä onnellisuutta arjessasi.

08.

Hae take awayruuat omalla astialla

Hakiessasi lounasta, leivoksia tai kahvia kotiin vietäväksi, kokeile ottaa oma säilytysastia tai kahvikuppi (kestomuki / termosmuki) mukaan. Ympäristötietoiset ravintolat ja kahvilat voivat antaa pyynnöstä take away -annoksia omiin astioihisi. Tämä on helppo keino vähentää turhaa jätettä.

10.

Paketoi lahjat kierrätysmateriaaleihin

Hakiessasi lounasta, leivoksia tai kahvia kotiin vietäväksi, kokeile ottaa oma säilytysastia tai kahvikuppi (kestomuki / termosmuki) mukaan. Ympäristötietoiset ravintolat ja kahvilat voivat antaa pyynnöstä take away -annoksia omiin astioihisi. Tämä on helppo keino vähentää turhaa jätettä.

ASUKASLEHTI 02/2020

13


KEHITTYVÄ VAASA Lorem ipsum

Uusi jäähalli säväyttää Marianna Österlund

Mikael Matikainen

Vaasan Sähkö Areenan peruskorjaus- ja laajennushanke valmistui lokakuussa. Uusi jäähalli on erityisen hieno Suomen mittakaavassa, ja odotettavissa on paitsi kiireinen SM-liigakausi, myös vilskettä muiden jääurheilu- ja vapaaajan tapahtumien saralla.

14

E

nsimmäiset hankesuunnitelmat tehtiin jo vuonna 2011, ja rakennusurakka aloitettiin alkuvuodesta 2019. Suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella paljon, mutta vihdoin ollaan hankkeen loppusuoralla. Päärakennuttajana toimi Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä. Vaasan Sport vastasi noin tuhannen neliön ravintolatilan toteutuksesta.

Lähes kaikki on uutta Remontin liikkeellepanevana voimana oli ikääntyvä hallirakennus, erityisesti sen kattorakenteet. Jäähallin kiinteistötekniikka täyttäisi ensi keväänä 22 vuotta, joten uudistus oli enemmän kuin tervetullut. Vaasanseudun Areenoiden hallipäällikön Tommi Pullolan mukaan 70-luvun kaarihalleissa tilankäyttö on muutenkin haasteellista. — Kaarihallien katto on korkeimmillaan keskiosassa, eli siellä missä ihmisiä ei ole lainkaan. Yleisöllä on kaikista vähiten tilaa, ja siihen haluttiin muutosta. Hallia tuskin tunnistaa samaksi rakennukseksi nykyään, kertoo Pullola. Parhaaksi nähtiin siis uudistaa koko halli samalla kertaa; fanipäätyä lukuun ottamatta lähes kaikki on


uutta. Kattorakenteiden lisäksi ainakin katsomot, kiinteistötekniikka ja kaikki yleisön tilat on uusittu. Jäljellä on enää pieniä pintatöitä, ja halli valmistuu suunnitelmien mukaan lopullisesti vuoden loppuun mennessä. Halli on ollut käytössä remontista huolimatta lähes koko ajan. Katsomon paikkamäärä lisääntyi remontin myötä tuhannella, ja uudet paikat ovat vieläpä hyvällä sijainnilla. Hallin kokonaispaikkamäärä on nykyään noin 5000 jääurheilutapahtumissa.

Parempia palveluita ja enemmän tilaa Hallista löytyy yhteensä neljä jäätä; yksi kilpailujää ja kolme harjoitusjäätä. Lisäksi on kuntosali, jumppasali sekä pitkiä käytäviä, joita voidaan hyödyntää urheilutapahtumissa lämmittelyssä tai oheisharjoittelussa. Toisesta kerroksesta tehtiin yleisökerros, jossa on aiempaa enemmän myyntipisteitä sekä WC-tiloja. Palvelupaikat parantuivat huomattavasti. Kolmas kerros on Vaasan Sportin suunnittelema ja toteuttama VIP-kerros, josta löytyy esimerkiksi ravintola. Jäähalli tulee olemaan tämän syksyn seuratuin SM-liigassa, mikä tuo Vaasalle näkyvyyttä ja vierailijoita ympäri Suomen. Junioriturnaukset ja muut jääurheilutapahtumat ovat myös tervetulleita, puitteet niiden järjestämiseen ovat erinomaiset. — Meillä voi parhaassa tapauksessa olla samanaikaisesti käynnissä kolme jääkiekkopeliä ja vaikka taitoluisteluakin yhdellä

jäällä, Pullola hehkuttaa. Kysyntä jääurheilun ulkopuolisiin tapahtumiin on myös kasvussa. Esimerkiksi jäähallikonserteissa uuden hallin katsojapaikkamäärä kasvaa 7000:een.

Esimerkkinä muille Halli herättää kiinnostusta myös rakennusprojektina, sillä halli oli pilottikohde kaarihallin muuttamisesta teräsristikkorakenteiseksi. Pullola kertoo, että hallia on käyty katsomassa jo kahdelta liigapaikkakunnalta. On todennäköistä, että Vaasan jäähalli toimii esimerkkikohteena muille vastaaville kaarihalleille Suomessa. — Toivon, että harrastajat arvostavat, millaiset puitteet olemme tänne luoneet. Muualta Suomesta tällaisia ei löydy. Näitä puitteita täytyy kuitenkin vaalia, joten toivomme kaikkien sitoutuvan myös siihen, toteaa Pullola. Rakennushanke vaati hyvää ja tiivistä yhteistyötä projektin vetäjien sekä pääurakoitsijan välillä. Haasteita urakkaan toi aikataulutettu rakentaminen kahden kauden välissä, mutta siinä onnistuttiin. Nyt pääsemme kaikki nauttimaan uusista puitteista sekä jääurheilusta sen eri muodoissa. — On ollut mahtavaa olla mukana tällaisessa hankkeessa rakennuttajan puolesta. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet intensiivisiä, mutta selvisimme niistä hienosti, Pullola kiittelee.

Tommi Pullola

Vaasan Sähkö Areena

u Valmistunut 1971. u Laajennettu 1999 ja 2020. u Yleisökapasiteetti jääkiekko-otteluissa n. 5 000. u 3 500 istumapaikkaa ja 1 500 seisomapaikkaa. u Yleisökapasiteetti konserteissa n. 7 000. u Vaasan kaupunki omistaa 84% ja Mustasaari 16%. u Kolme harjoituskaukaloa ja kisajää saman katon alla.

Lorem ipsum

Muualta Suomesta tällaisia ei löydy TOMMI PULLOLA

ASUKASLEHTI 02/2020

15


OPETUS JA KOULUTUS

Variska kokee muodonmuutoksen Susanna Saari

UKI Arkkitehdit Oy

Variskan koulu laajenee, kun alueen alakoululaisille valmistuvat uudet tilat yläkoulun yhteyteen vuonna 2022. Samalla koulut yhdistyvät Variskan yhtenäiskouluksi.

Koulun teemapihoissa korostuu luonnonmukaisuus. Kuvassa uudisosa, joka tulee alakoulun käyttöön.

16

R

akentaminen alkaa tammikuussa 2021 vanhan koulurakennuksen remontilla. Olemassa olevaa keittiötä sekä ruokasalia laajennetaan ja tilan akustiikkaa parannetaan. Uudisosa rakennetaan kiinni nykyiseen rakennukseen sen eteläpuolelle. Uusia neliöitä on yhteensä 3 400. — Uudisosassa on 12 luokkahuonetta

ja monitoimitila. Lisäksi sinne saadaan koululle toinen liikuntasali, josta on iloa myös salien iltakäyttäjille, kertoo rakennuttajapäällikkö Kukka Potka. Rakennustöiden aikana nykyisen yläkoulun tiloissa joudutaan tekemään jonkin verran poikkeusjärjestelyjä, mutta koulutyöhön vaikuttavat haitat pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä.


Uudisosan sisustukseen on valittu hillittyä värikkyyttä ja murrettuja värejä.

Vanhemmat ja opettajat mukana suunnittelussa Susanna Saari

Teemapihoja ja seikkailurata Uuden koulun piha jakautuu teemapihoihin, joissa korostuu luonnonmukaisuus. — Vanhaa kaunista puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Olemassa oleva kumpare hyödynnetään toiminnallisena seikkailuratana. Iltakäyttökin on huomioitu, sillä koulun piha toimii myös virkistysalueena, kuvailee arkkitehti Nina Hokka suunnittelusta vastaavasta Uki arkkitehdit Oy:stä. Uudisosan suunnittelua määritteli vuonna 1990 valmistunut yläkoulurakennus. Uusi rakennus muodostaa vanhan kanssa toimivan parin, ja kokonaisuus on ehjä ja harmoninen. — Molemmissa rakennuksissa on viistettyjä kulmia, katoissa kolmiopäätyjä, julkisivumateriaalina punainen tiiliverhoilu, horisontaaleja ikkunarivistöjä ja julkisivussa käytetty puisia pystyrimoituksia, Hokka kertoo. Uudessa Variskan koulussa on mahdollisuus avoimille oppimisympäristöille, ja jokaiselle ryhmälle myös oma kotiluokka. Opetustilojen kokonaisuus on monipuolisesti muunneltavissa. — Halusimme joustavat tilat, jotka mahdollistavat erilaisia opetuksellisia menetelmiä ja toimivat myös kymmenien vuosien päästä, kuvailee Variskan koulun rehtori Päivi Kaarniemi.

Yhtenäiskoulussa turvallinen koulupolku Yhtenäiskoulussa ala- ja yläkoulun luokat opiskelevat samassa koulurakennuksessa. Muita yhtenäiskouluja Vaasassa ovat Onkilahden ja Savilahden koulut. Valmistuttuaan uudessa koulussa on noin 700 oppilasta: 500 yläkoululaista ja 200 alakoululaista. — Isossa yhteisössä on paljon erilaista osaamista, josta kaikki pääsevät hyötymään niin koulun arjessa kuin juhlahetkissä. Meillä on tärkeä tehtävä varmistaa oppilaille turvallinen yhdeksän vuoden koulupolku tutussa fyysisessä ympäristössä, jossa isommat pitävät huolta pienemmistä, kertoo Kaarniemi. Hankeen kustannukset ovat yhteensä 9,7 miljoonaa euroa. Tällä summalla rakennetaan uudisosa ja tehdään muutokset nykyisissä tiloissa. Rakentamisesta vastaa Lujatalo oy. Vanhan Vaasan alakoulu purettiin vuonna 2019 pitkään jatkuneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Tällä hetkellä Vanhan Vaasan alakoululaiset käyvät koulua väistötiloissa entisessä Palosaaren koulussa.

VANHAN VAASAN alueen koululaisten vanhemmat sekä koulun opettajat ovat saaneet vaikuttaa Variskan uuden yhtenäiskoulun suunnitteluun. Toiveita ja ehdotuksia on kerätty verkkokyselyllä ja infotilaisuudessa. Lisäksi vanhempainyhdistyksellä on edustus hankesuunnittelutyöryhmässä. Uuden koulun suunnitteluun liittyen vuonna 2019 tehtiin avoin verkkokysely, johon saivat vastata niin vanhemmat kuin alueen asukkaat. Kyselyn vastauksissa vanhemmat toivoivat, että Variskan yhtenäiskoulun suunnittelussa kiinnitettäisiin huomiota erityisesti turvallisuuteen ja viihtyvyyteen sekä ulkoilualueisiin ja liikenteeseen. — Liikennejärjestelyjä on pohdittu todella tarkkaan. Saattoalueita tulee kaksi, yksi koulun tontille ja yksi Vanhan Vaasan kadun varteen. Mopoille tehdään oma parkkialue erillään muusta oppilasliikenteestä. Huoltoajo ja ruuan kuljetus pidetään erillään oppilaiden reiteistä, kertoo rakennuttajapäällikkö Kukka Potka. Kyselyn vastauksissa toivottiin erityisesti ala- ja yläkoulun piha-alueiden pitämistä erillään sekä luonnonläheisyyttä ja tilaa alakoulun välituntialueelle. — Pienempien oppilaiden pihaa ei aidata erilleen muusta piha-alueesta, mutta pihan toiminnot on ryhmitelty niin, että eri ikäisille suunnatut toiminnot sijaitsevat pihan eri osioissa, uuden rakennuksen eri puolilla, Potka kertoo.

Tiloja voidaan avata luokkien väliseen soluaulaan.

ASUKASLEHTI 02/2020

17


ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Taloprojekti ilman unettomia öitä Elämä pahvilaatikoiden keskellä päättyi Virolaisen perheessä kesän kynnyksellä. Silloin Tiialle, Petrille sekä perheen tyttärille Matildalle ja Helmiinalle valmistui uusi koti Koskisuon asuinalueelle. Komean rapatun puutalon ovat rakentaneet Vamian rakennusalan opiskelijat. Eliina Salmela

18

Christoffer Björklund

E

nsimmäinen yö metsän laidalla sijaitsevassa uudessa kodissa sujui rauhallisesti. Jopa perheen ragdoll-kissat Lumi ja Toma kotiutuivat heti ja jättivät yöllisen vaeltamisen vuoden tilapäiskotina toimineeseen kerrostaloasuntoon. — Parasta uudessa kodissa on tavallinen arki. On ihana juoda aamukahvia omalla pihalla linnunlaulua kuunnellen. Pientä luksusta tuovat oma grillikatos,


ulkoporeamme sekä kattoterassi, Tiia tunnelmoi. Koskisuolla perhe ei ole enää kaivannut mökille, josta luovuttiin ennen uuden kodin hankkimista. Hyvin suunniteltu ja laadukkaasti rakennettu talo tuo mökinomaista rauhaa, jota kotona viihtyvä perhe kaipaa. — Ostovaiheessa meitä vähän kauhistutti, minkälainen talo kokemattomien opiskelijoiden käsissä syntyy. Meille kuitenkin vakuutettiin, että opettaja ja muut alan ammattilaiset ovat jatkuvasti mukana valvomassa rakennusprosessia ja -laatua. Sen jälkeen emme juuri stressanneet taloprojektista, Petri kertoo.

Pitkällä kokemuksella Ammatillista koulutusta Vaasassa tarjoavan Vamian rakennusalan opetus tapahtuu suurelta osin talotyömailla. Myös aikuiskoulutuksessa opetetaan enimmäkseen asiakastyömailla, missä projektit ovat pienempiä, esimerkiksi terassitöitä ja sisätilojen pintaremontteja. — Oikea työ aidossa ympäristössä motivoi opiskelijoita ja valmentaa työelämään parhaalla mahdollisella tavalla, tietää opettaja ja työmaan vastaava mestari Tero Kontiainen. Opetustyömailla tapahtuva rakennusalan opetus käynnistyi Vaasassa 90-luvun puolivälissä, jolloin Melaniemeen rakennettiin viisi paritaloa. Sen jälkeen siirryttiin Metsäkallioon, jonne valmistui useita paritalokohteita. — Koskisuolle on rakennettu tyytyväisille asukkaille tähän mennessä kolme omakotitaloa avaimet käteen -periaatteella. Virolaisten naapurissa on vielä useita tyhjiä tontteja, jonne talot nousevat oppilastyönä, vinkkaa koulutuspäällikkö Seppo Uusitalo.

Ei kauhutarinoita Rakennusvaiheessa piti ottaa huomioon opiskelijoiden oppimiseen ja opettamiseen kuluva aika, joten Virolaiset osasivat varautua normaalia pitempään rakennusprojektiin. Kun päätös uudesta kodista tehtiin, olivat talon ulkoseinät jo pystyssä. — Koska teimme ostopäätöksen noin vuosi ennen talon valmistumista, pääsimme suunnittelemaan talon sisätiloja eli vaikuttamaan muun muassa keittiön toiminnallisuuteen ja kodin sisustusmateriaaleihin, Tiia sanoo. Nettipalstojen kauhutarinat epäonnisista taloprojekteista ja hurjasti ylittyneistä budjeteista eivät toteutuneet Virolaisten kohdalla. Talo eteni myös sovitussa aikataulussa siihen asti, kunnes koronapandemian aiheuttama poikkeuskevät pakotti opiskelijat ja opettajat etätyöskentelyyn. — Silloin meinasi iskeä hetkeksi epätoivo, pääsemmekö ikinä muuttamaan. Onneksi Vamian rakennusalan opetuksen tukena työskentelevä erikoisammattimies ja sähkö-, sekä LVI-alan opettajat pienryhmineen pystyivät viimeistelemään talon aikataulussa, Petri kiittelee. Oppilasprojektina syntynyt, reilun 140 neliömetrin koti on Virolaisten ensimmäinen omakotitalo ja Koskisuo koko perheelle mieluinen asuinpaikka. — Tällä hetkellä tuntuu, että tässä kodissa voisimme kyllä viettää loppuelämämme, Tiia hymyilee.

Kysy r akennu sa koulut uspaik lan k oja Opinto -ohjaa : ja Heli Ka ntola, 040 8 34 251 8

Sinun palveluksessasi Eliina Salmela

Eliina Salmela

KUKA OLET JA MISSÄ TEHTÄVISSÄ TOIMIT? Olen kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi. Vedän kuntatekniikan tulosaluetta, joka on osa teknistä toimialaa. Kuntatekniikka vastaa seitsemän palveluyksikön voimin muun muassa liikenteen, viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen infrasta sekä tuottaa näihin liittyviä palveluita. MITEN TYÖKAVERISI KUVAILISIVAT SINUA? Luulen, että he kuvailevat minua aika vauhdikkaaksi. Olen aloittanut tässä työssä keväällä ja pistänyt lyhyessä ajassa monia asioita vauhdilla eteenpäin. MITKÄ OVAT TYÖSI TÄHTIHETKIÄ? Kun on tehty jotain uutta ja vaikuttavaa yhteisen hyvän eteen. MISTÄ SINUT LÖYTÄÄ TODENNÄKÖISEMMIN VAPAA-AJALLA? Leikkipuistosta kahden pienen lapsen kanssa. MINNE VEISIT VAASASSA VIERAILEVAN JA MIKSI? Uudistettuun Kalarantaan ja hienolle rantareitille, niitä kelpaa esitellä muille. Vaasasta löytyy toki lukuisia hienoja paikkoja ja uskon, että vierailijat viihtyvät täällä pidempäänkin.

Vasemmalta Seppo Uusitalo ja Tero Kontiainen sekä Virolaisten perhe: Tiia, Matilda, Helmiina ja Petri

ASUKASLEHTI 02/2020

19


BRIEFLY IN ENGLISH Ostrobothnian Rescue Department included in national reform

The practical dif ference between the Ostrobothnian Consor tium of Municipalities for Regional Welfare and the national social welfare and healthcare reform (SOTE) is that in the national reform, the Ostrobothnian Rescue Department (Pohjanmaan pelastuslaitos) will also be affiliated with the Ostrobothnian Consortium of Municipalities for Regional Welfare. Otherwise, the consortium of municipalities meets the requirements set out by the government for provincial areas.

Hospital H-building complex, scheduled for completion in 2022, will combine specialist medical care and primary healthcare

Original: Johanna Jussila • Translation: Paul Wilkinson

Bothnia High 5

High-quality social welfare and healthcare services for Ostrobothnian residents

T

he Ostrobothnian Consortium of Municipalities for Regional Welfare (Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä) is an intermediate stage in preparing for the national SOTE reform. How the reform progresses will be seen in the future. In any case, the reform, provincial or national, will come into effect on 1 January 2022. The member municipalities belonging to Vaasa Hospital District, apart from Maalahti (Malax) and Korsnäs, have transferred the entire responsibility for organising and producing statutory social and primary healthcare services to the Ostrobothnian Consortium of Municipalities for Regional Welfare.

All municipalities have the same goal

— We all have the same goal, which is to ensure equal and efficient social welfare and healthcare services for our residents in both primary healthcare and specialist care. As a consortium of municipalities, we have broader shoulders. In other words, there are more staff to take care of residents. We help each other, sums up Jukka Kentala, Director of the Social and Healthcare Sector at the City of Vaasa. Activities currently being conducted during the preparation stage include the consideration of changes in administration rules, real estate surveys and studies on support services related to social welfare and healthcare. The preparation and implementation planning will be completed during 2021.

In 2022, the practices of doctors and nurses at health stations located at Gerby, Kirkkopuistikko, Ristinummi and Tammikaivo will be moved into the new H-building complex at Vaasa Central Hospital. Vähäkyrö Health Centre will continue to operate in Vähäkyrö. The Venereal Diseases Outpatient Clinic, the Vaasa Teaching Health Centre and several mental health and substance abuse services will also be transferred to the H-building. The possible transfer of other functions to the H-building will be strengthened due to the establishment of the Ostrobothnian Consortium of Municipalities for Regional Welfare. About 150 people will move to the new H-building from social welfare and healthcare services belonging to the city of Vaasa. The H-building will combine specialist healthcare, basic healthcare, and social welfare services for the province as well as provide a location for private services, such as a pharmacy, café, and restaurant. The H-building is an intelligent hospital complex with the capacity to utilise future technology. Digitalisation and remote connections bring services close to all customers, regardless of their place of residence.

Variska is being transformed

V

ariska school will expand when new facilities are completed for primary school children living in the area in 2022. At the same time, the schools will merge into a single school at Variska. Building work will begin in January 2021 with the renovation of the old school building. The new wing will be attached to the southside of the existing building. The new school area will be 3 400 square metres in total. — The new wing has 12 classrooms and a multifunctional space. In addition, a second sports hall will be built for the school, which will also be a joy for the evening users of the halls, says building manager Kukka Potka. Some exceptional arrangements will have to be made on the premises of the current secondary school during the building work, but the inconveniences affecting schoolwork will be kept to a minimum.

A safe learning pathway in an integrated school

In an integrated school, primary and secondary school classes study in the same school building. Upon completion, the new school will have about 700 pupils: 500 secondary school pupils and 200 primary school pupils. — There are a lot of different skills in a large community that everyone can benefit from in everyday school life as well as in celebrations. We have an important task to ensure a safe nine-year learning pathway for pupils in a familiar physical environment, where the bigger ones take care of the smaller ones, says Variska headteacher Päivi Kaarniemi. The total cost of the project is 9.7 million euros. This amount will be used to build the new wing and make changes to the existing facilities. Lujatalo Oy is responsible for the building work.


New ice rink sparkles

T

he renovation and expansion project of Vaasa Sähkö Areena was completed in October. The new ice rink is particularly impressive on a Finnish scale. Not only is a busy Finnish SM-league season expected, but a bustle in the field of other ice sports and leisure events is anticipated as well.

Almost everything renewed

The driving force behind the renovation was the age of the hall. The technology used when the ice rink was built will be 22 years old next spring, so the renovation was more than welcome. It was decided that the best solution was to renovate the entire hall at the same time; with the exception of the supporters’ terrace. In addition to the roof structures, the seating areas, building systems and all public spaces have been renovated. There is only a small amount of surface work left, and the hall will be finally completed by the end of the year. Despite the renovation, the hall has been in use almost all the time. The number of seats in the arena has increased by a thousand with the renovation, making the total number of seats at around 5,000 during ice sports events. Mikael Matikainen

Happiness is all about attitude

A total of four ice rinks are found in the arena complex: one competition rink and three training rinks. In addition, there is a gym, sports hall and long corridors that can be used for warming-up before sporting events or side training.

W

An example for others

The arena is also of interest as a building project since the hall was a pilot project for converting an arched hall into a steel truss structure. Tommi Pullola, the hall manager of Vaasa Region Arenas, says that the arena has already been visited by representatives from two league locations. It is probable that the Vaasa ice rink will serve as an example for other similar arched halls in Finland. — I hope all the hall users appreciate what we have made here. Nothing like this can be found elsewhere in Finland. This place needs to be cared for, so we hope that everyone will look after it. It has been great to be involved in such a project on behalf of the developer, says Pullola.

u vaasanseudunareenat.fi/en/ vaasan-sahko-arena/

Christoffer Björklund

hen thirty-year-old Iiro Häyry trains at the gym, an observer would never guess what the man has experienced in life. Life can change in the blink of an eye. This was the case for five-year-old Iiro Häyry, who was excited to test his new bicycle. When the little cyclist was cornering at speed onto a pedestrian crossing, a motorist did not manage to notice him in time. — My head was hit in the collision, after which I was in a coma for three weeks and in a wheelchair for a few years. During a long period of rehabilitation, I learnt to walk again. In my twenties, I was in poor shape both physically and mentally. That’s when I decided to do something about my life, Häyry recalls. — I started off doing little things, like going to the gym, sleeping and eating healthily. I also realised that difficulties are a part of life, and they can actually help you to become stronger, Häyry ponders. Häyry received counselling from professionals, as well as from his own family who also supported his recovery. According to Häyry, the most important factor was his own attitude.

Get off the sofa

Although Häyry’s studies as a practical nurse were interrupted in the final stages due to an injury following the accident, he has done a great job at the Vaasa Senior Centre. There, Häyry organises gym training for seniors once a week. — In my work, I encourage seniors to break through their barriers. I always bring a little challenge to my workouts, but in a way that everyone can participate according to their own abilities, Häyry says. In addition to the work, Häyry attends an upper secondary school for adults, where his goal is to place a white graduation cap on his head in the near future. After graduating from high school, his dream is to learn more about sports science or to study to be a physiotherapist. While Häyry tries to see the positive aspects of life, sometimes there are bad days too. — Everyone is guilty of having them sometimes. On a bad day, it usually helps to simply get off the sofa. I think happiness depends on attitude, Häyry smiles.