Vaasan kaupungin strategiassa asetuilla mittareilla katsottuna tilanne on todellakin haasteellinen. Esimerkiksi vuonna 2011 aloitetulla vahvalla investointiohjelmalla ei ole edellä olevien mittareiden perusteella vielä tavoitettu sitä väestöpohjaa, joka turvaisi kunnan palvelut nykymuodossaan myös tulevaisuudessa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Eräiden muiden, kilpailukykyä ja elinvoimaa kuvaavien tutkimusten perustella tilanne on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan jopa valoisa. Esimerkiksi Timo Aron 2016 julkaiseman Seutukuntien elinvoimaindeksi -tutkimuksen mukaan Vaasan seutukunta kuuluu maan elinvoimaisimpiin yhdessä Porvoon ja Maarianhaminan kanssa heti Helsingin jälkeen. Samoin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön 2017 tekemän tutkimuksen mukaan Vaasan seutukunnan kilpailukyky on Suomen paras (kuva 16). Muuttujina kauppakorkeakoulun tutkimuksessa käytettiin työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Tämän perustella voidaan tarkastuslautakunnan mukaan todeta myös, että verotulojen taso suhteessa alueen väestömäärään ja sen tuottamaan kilpailukykyyn on erittäin hyvällä tasolla. Kuva 16: Suomen seutukuntien kilpailukyky 2015. Huom! 15 parhaimman kilpailukyvyn seutukuntaa, seutukuntia yhteensä 70 kpl. Lähde: Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö 2017.
Vetovoimaisen alueen luomiseksi on Vaasassa ponnisteltu erittäin paljon. Lähes kaikkien strategiassa määritettyjen toimenpiteiden voidaan katsoa toteutuneen tai toimenpide on vähintään saatettu alulle vuonna 2017. Erityisesti energiaosaamisen kehittäminen on edennyt hyvin. Kehittäminen on keskittynyt sekä fyysisten toimintaedellytysten luomiseen että tulevaisuuden tekijöiden kouluttamiseen. Toimenpiteisiin kohdistuvan tarkastelun perusteella voidaan todeta, että vetovoimaisuuden edistämiseksi tehdyt strategiakauden alussa aloitetut (mittavatkin) investoinnit ovat alkuvaiheissaan osoittautuneet alueen kehittämisen kannalta tärkeiksi ja onnistuneiksi. Tätä osoittaa tehtyjen vertailujen perusteella muun muassa alueen kilpailukyvyn erittäin hyvä asema. Strategiassa asetettujen toimenpiteiden onnistumiset vielä näy asetettujen mittareiden osoittamissa tuloksissa. Erityisesti verotulokertymän kannalta merkityksellinen väestökehitys on ollut tavoitteiden vastaisesti negatiivinen. Kokonaisverotulo on ollut laskeva kohtuullisen hyvästä yhteisöverotulosta huolimatta. Yhteisövero tulo ei ole saavuttanut asetettua 15 % osuutta kaikesta verotulosta, vaikka sen vastaava osuus on vertailukaupunkeihin nähden lähes kaksinkertainen. Voimakkaan kehityksen ja strategisen suunnittelun keskittämisen tulokset ovat näkyvissä. Strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että jatkossa tehdään riskianalyysiä myös siitä, mitä nyt tehty voimakas toiminnan keskittäminen tarkoittaa käytännössä. Onko varauduttu riittäviltä osin siihen, että esimerkiksi energiakehittämiseen liittyvät pitkän aikavälin tavoitteet eivät toteudu.
20