Issuu on Google+

Lehti Greenpeacen tukijoille

Kevät 2012

Uusi lehti — katso sivu 5! # 2/2012

Fukushima

VUOSI KATASTROFIN JÄLKEEN SIVU 2

YK-kokous

EU tyhjentää Afrikan meret RAOUL KAMPPAILEE RYÖSTÖKALASTUSTA VASTAAN

SIVU 8

Kestävyyden puolesta – köyhyyttä vastaan SIVU 6

Muotokuva

PERÄMIEHENÄ RAINBOW WARRIORILLA SIVU 15

TAKAKANSI: TÄÄLLÄ LAHJOITUKSESI AUTTAA!

PIIRRÄ JA VOITA T-PAITA

SIVU 14

Koko maailmalle.Joka päivä. Sinun tuellasi on merkitystä.

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 1

2012-04-18 14:27


Hetkessä ukushima, Japani

Känslan Pitkä tie av takaisin det s ”Näiden kylien läpi kävellessä voi aistia valtavan Fukushima menetyksen tunteen. Kulttuuri, perinne, yhteisö ja elämäntapa on JAPANI mennyttä, kuten terveys ja jopa elämä.” Näillä sanoilla alkaa Menetetty maa-raportti, joka kertoo kuvin ja tarinoin

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 2

Japanin Fukushimasta vuosi onnettomuuden jälkeen. Maaliskuun 11. päivänä 2011 Japanin ulkopuolella tapahtui maanjäristys. Tuntia myöhemmin maan koillisrannikolle iski 15 metriä korkea tsunamiaalto. 20 000 ihmistä kuoli ja suuria alueita tuhoutui. Katastrofi aiheutti myös historian suurimman ydinonnettomuuden sitten Tshernobylin vuonna 1986.

Kotinsa joutui jättämään 150 000 ihmistä, eikä Fukushimaa ympäröivä alue tule olemaan asumiskelpoinen pitkään aikaan. Noin 100 000 ihmistä elää yhä evakossa vailla tietoa siitä, koska he voivat palata koteihinsa – jos koskaan. Valokuvaaja Robert Knoth ja toimittaja Antoinette de Jong vierailivat Greenpeacen toimeksiannosta tuhoalueella

2012-04-17 13:51


robert knoth

tapaamassa onnettomuuden uhreja. Kolmen lapsen äiti Akiyo Suzuki on yksi niistä, joita katastrofi koetteli. – En voi ymmärtää, miten valtiot voivat edes harkita rakentavansa ydinvoimaloita tällaisen onnettomuuden jälkeen. Hänen perheensä elää nyt hajallaan. Isä ja kolme lasta asuvat turvallisella alueella, mutta Akiyo on jäänyt Fukushimaan.

Monien muiden tapaan he joutuvat pohtimaan, jäädäkö kotiseudulle taloudellisista syistä vai kääntääkö koko elämä päälaelleen muuttamalla pois turvaan. Myös 20 kilometriä leveän turvallisuusvyöhykkeen ulkopuoliset alueet ovat saastuneet, koska tuulet kuljettivat mukanaan radioaktiivisia aineita. Monet asukkaista tuntevat epävarmuutta, koska viranomaisten

tiedotus riskeistä on ollut puutteellista sekä onnettomuuden aikana että sen jälkeen. Greenpeacelle on olemassa vain yksi keino estää vastaavaa tapahtumasta uudelleen: ydinvoimasta on luovuttava ja se on korvattava uusiutuvilla energialähteillä. ● Verkkoreportaasi Lue koko reportaasi ja katso kuvia osoitteessa: www.greenpeace.fi/menetettymaa

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012 • 3

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 3

2012-04-17 13:52


uutisia

Tuoreimmat uutiset. Haluatko pysyä ajan tasalla? Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa www.greenpeace.fi/uutiskirje

GMO-pottuja – ei kiitos! Protestit tuottivat tulosta

christian åslund

Eurooppa

ettei geenimuuntelun riskeistä ole riittävästi riippumatonta tutkimustietoa ja että sillä voi olla kauaskantoisia

vaikutuksia ympäristölle, biologiselle monimuotoisuudelle, maanviljelylle sekä eläinten ja ihmisten terveydelle. Vuonna 2010 Greenpeace keräsi yhdessä Avaaz- liikkeen kanssa miljoona allekirjoitusta gmo viljelyä vastaan Euroopassa. Laaja vastarinta, johon liittyivät niin kuluttajat, viljelijät kuin poliitikotkin, tuotti tulosta tämän vuoden tammikuussa. basf päätti lopettaa geenimuunneltujen viljelmien kehittämisen sekä niiden sadon myymisen kaikkialla Euroopassa. ●

teleminen on täysin mahdollista. Toivomme, että niin alettaisiin tehdä myös Norjassa, jonka omistama Statoil

on mukana öljyhiekan jalostamisessa, toteaa Norjassa Greenpeacen kampanjoita johtava Truls Gulowsen. ●

Geenimuuntelua vastustavat protestit tuottivat tulosta. Saksalainen kemianalan yritys basf lopetti gmo-perunoiden viljelyn Ruotsissa. Viime vuonna Greenpeacen pohjoismaalaiset aktivistit protestoivat usean viikon ajan geenimuunnellun perunan, niin kutsutun Amfloran, koeviljelyä vastaan Ruotsin Haaparannassa. Estämällä pääsyn perunavarastoon ja kahlitsemalla itsensä traktoreihin aktivistit onnistuivat pysäyttämään perunan istutuksen kolmen viikon ajaksi.

Protesti gmo-perunoita ja geenimuunneltua viljelyä vastaan Haaparannassa.

Geenimuunneltu peruna on kiistanalainen. Se sisältää antibiootille vastustuskykyisen geenin, joka puolestaan

voi tehdä bakteereista vastustuskykyisiä elintärkeille lääkkeille. Greenpeace on vuosikausia varoittanut,

jiri rezac

Maailman haitallisin energiahanke kaatuu Pohjois-Amerikka

Maailman suurin sekä ympäristön että ilmaston kannalta haitallisin energiahanke. Tällaisen tuomion sai kanadalainen öljyhiekkateollisuus. TransCanada-yhtiö suunnitteli 3 500 kilometrin pituista, Keystone xl -nimistä putkea kuljettamaan öljyä Kanadan öljyhiekkajalostamoilta usa:n halki Meksikonlahdelle. Presidentti Obama hylkäsi Keystone xl- hankkeen tammikuussa. Tämä on voitto kaikille,

Öljyhiekan jalostaminen on taloudellisesti ja ekologisesti kestämätöntä.

jotka ovat taistelleet taloudellisesti ja ekologisesti kestämätöntä öljynjalostusta vastaan. – On hienoa nähdä,

etteivät kaikki taivu öljylobbareiden edessä. Obama on päätöksellään osoittanut, että omilla aivoilla ajat-

4 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 4

2012-04-17 13:52


Pelastetaan Arktis! Tue kampanjaamme osoitteessa www.greenpeace.fi/arktis.

Anna lehti eteenpäin, kun olet lukenut sen. Näin yhä useampi saa tietää miten Greenpeacen tukeminen auttaa ympäristöä.

Pääkirjoitus

Punk-legenda vankilassa steVe morgan

Paul Simonon työskenteli apukokkina Esperanzalla.

Grönlanti

Laivalla hän oli apukokki. Kukaan ei aavistanut, että Esperanza-aluksen keittiössä häärinyt ujo mies oli legendaarisen englantilaisen punk bändin The Clashin basisti Paul Simonon. Hän halusi osoittaa halveksuntansa Arktista riistäviä öljy-yhtiöitä kohtaan.

Simonon ja 17 muuta aktivistia tunkeutuivat valtavalle öljynporauslautalle vaatien, että yhtiö näyttäisi katastrofisuunnitelmansa öljyvuodon varalta. Aktivistit otettiin kiinni ja heitettiin kahdeksi viikoksi grönlantilaiseen vankilaan. Simonon sai toimia kokkina myös kiven sisällä. ● darren michaels / uniVersal pictures

Pelastamassa valaita valkokankaalla. ”Rakastan Greenpeacea. Teillä on selkärankaa!”, kehui näyttelijä Drew Barrymore Big Miracle -elokuvan ensi-illassa. Elokuva perustuu tositarinaan ja osoittaa, että pienellä joukolla ihmisiä voi olla suuri vaikutus.

Paulo Adario – metsien sankari Yli 15 vuoden ajan Paulo Adario on johtanut Greenpeacen työtä Amazonin sademetsän pelastamiseksi Brasiliassa. YK on myöntänyt hänelle Forest Hero Award -palkinnon tunnustuksena hänen väsymättömästä kamppailustaan, jonka myötä esimerkiksi

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 5

Paulo Adario palkinnonjakotilaisuudessa.

mahonkipuun myyntiä on rajoitettu ja Brasiliaan on perustettu sade-

metsiä suojelevia alueita. Palkinnonjakotilaisuudessa Paulo Adario totesi, ettei palkinto kuulu ainoastaan Greenpeacelle, vaan kaikille maailman metsien hyväksi ahkeroiville. – YK viestittää palkinnolla metsien suojelemisen olevan elintärkeää planeetan tulevaisuuden kannalta, Adario sanoi. ●

Suora toiminta on se, mistä Greenpeace parhaiten tunnetaan. Kyseenalaistamme ja kiinnitämme aktiivisesti huomiota poliittisiin päätöksiin tai tekoihin, jotka vahingoittavat ympäristöä, ja meidän kaikkien tulevaisuutta. Action tarkoittaa myös tekoja. Greenpeacen toiminta ja teot ovat monimuotoisia, ja siitä myös lehdessämme on kyse. Kerromme ihmisistä,

jotka tarttuvat toimeen monin erilaisin tavoin, koska he haluavat taata ympäristön kannalta kestävän kehityksen. Kerromme myös, mitä me

kaikki voimme tehdä ympäristön hyväksi. Tässä numerossa voit lukea muun muassa Saskia Richartzista, joka on lähes päivittäin yhteydessä päättäjiin Brysselissä, missä hän pyrkii vaikuttamaan eu:n kalastuspolitiikkaan. Tapaamme myös Senegalin toimistossamme työskentelevän Raoul Monsembulan, joka vastustaa eurooppalaisten teollisuustroolareiden ryöstökalastusta Länsi-Afrikan rannikolla sekä dokumentoi sitä muulle maailmalle Arctic Sunrise -alukseltamme. Saskian ja Raoulin tarinat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Greenpeace toimii kansainvälisesti ja monilla eri tasoilla vaikuttaakseen poliittiseen päätöksentekoon. Heidän työnsä,

kuten kaikki muukin toimintamme, on täysin riippuvaista sinun kaltaisistasi ihmisistä, jotka tukevat tavoitteitamme ja jakavat toiveemme kestävistä ja oikeudenmukaisista ratkaisuista koko maapallon hyväksi. Vahvuutemme ja menestyksemme pohjautuu sinun ja muiden sitoutumiseen ja tahtoon toimia yhdessä ympäristön puolesta. Toivon, että viihdyt Actionin parissa!

johanna hanno

michael nagle

Brasilia

Action on uusi lehtemme. Action voidaan suomentaa sanalla toiminta. Mutta se tarkoittaa myös tekoja.

Mads Flarup Christensen Pääsihteeri, Greenpeace norden

2012-04-17 13:52


Keskiössä Rio+20, YK-konferenssi kestävästä kehityksestä

Matka kohti tulevaisuutta Greenpeace on saavuttanut paljon sitten vuoden 1971, jolloin se perustettiin Kanadassa. Tässä muutama virstanpylväs Greenpeacen historiassa. 1982 Kaupallinen valaanpyynti kielletään.

1971 Greenpeacen ensimmäisen suoran toiminnan protestin ansiosta USA lopettaa ydinkokeet Alaskan ulkopuolella. 1970

1980

1991 Antarktis suojellaan kansainvälisellä sopimuksella.

1990

Tärkeitä saavutuksia YK:n ympäristötyössä. 1972 YK:n ensimmäisessä ilmastokokouksessa Tukholmassa aloitetaan työ kansainvälisten ympäristöperiaatteiden laatimiseksi. Maailman köyhät maat vaativat, että taloudellinen kehitys asetetaan ympäristön edelle.

1983 Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland saa YK:lta tehtäväksi johtaa ympäristön ja kehityksen maailmankomissiota.

1987 Komission työn pohjalta syntyy raportti ”Yhteinen tulevaisuutemme”. Siinä osoitetaan yhteys taloudellisen kehityksen ja ympäristön välillä sekä vakiinnutetaan kestävän kehityksen käsite: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”

Kokous maapallon turvaamiseksi Tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Kesällä vallanpitäjät, yritykset ja järjestöt ympäri maailman kokoontuvat Rio de Janeiroon keskustelemaan planeettamme kohtalonkysymyksistä. Greenpeace osallistuu kokoukseen korkein odotuksin.

R

io+20-kokoukseen odotetaan yli 50 000 osallistujaa. 20.–22. kesäkuuta pidettävä konferenssi pohjautuu julistuksiin, toimintasuunnitelmiin ja sopimuksiin, joita kansainvälisissä huippukokouksissa on tehty viimeisten 40 vuoden aikana. Keskipisteessä ovat vihreä talous ja kestävä kehitys sekä köyhyyden vastainen taistelu. Greenpeace pitää Rio+20-kokousta ainutlaatuisena mahdollisuutena uudistaa poliittista sitoutumista kestävään kehitykseen.

Greenpeacen poliittinen neuvonantaja Jan Søndergaard osallistui vastaavaan konferenssiin Johannesburgissa vuonna 2002. Ympäristö- ja kehitysasiat hyvin tunteva Søndergaard on seurannut Rion kokouksen valmisteluja. – 20 vuotta sitten maailman väestölle luvattiin ruokaa, puhdasta energiaa ja että kaikki hyötyisivät taloudellisesta kehityksestä. Valitettavasti hallitukset ja muut toimijat ovat epäonnistuneet näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Noin 1,4 miljardia ihmistä elää yhä äärimmäisessä köyhyydessä.

Jan Søndergaard on Greenpeacen poliittinen neuvonantaja, jolla on vuosien kokemus poliittisesta lobbaamisesta.

Useimmat ympäristöongelmat ovat akuutimpia kuin koskaan, ja saasteet lisääntyvät koko maailmassa. – Oikeudenmukainen vihreä talous on mahdollista. Siihen on olemassa ratkaisut, eivätkä ne tule muita kalliimmiksi. Se vaatii kuitenkin tekoja. Konferenssissa päätettyjen lauselmien täytyy sisältää selkeitä toimia, joilla voidaan tarttua nälän, köyhyyden ja ympäristön saastumisen taustalla vaikuttaviin syihin sekä lopettaa kestämättömät toimintatavat. Rikkaiden maiden tuet fossiilisten polttoaineiden käytölle sekä kestämättömille kalastus- ja viljelymenetelmille voivat olla esteenä tulevaisuuteen katsovalle sopimukselle. Lisäksi esteenä ovat ympäristöä vahingoittavien alojen teollisuuslobbaajat. – Nämä yritykset haluavat vaikuttaa kokouksessa tehtäviin päätöksiin, jotta ne voisivat jatkaa saastuttavaa toimintaansa, Jan Søndergaard toteaa. – Toivon, että päättäjät ajattelevat kauaskantoisesti kestävän tulevaisuuden mahdollistamiseksi

6 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 6

2012-04-17 13:52

1992 vuonn Se on menn lukoh


daniel gineman

.

1993 Radioaktiivisen ja teollisuusjätteen hävittäminen mereen kielletään kansainvälisesti.

1999 Ftalaatit kielletään PVC-muovisissa leluissa yhdeksässä maassa kolmen vuoden kuluessa. PVC-muovista tehdyt pehmeät purulelut kielletään.

0

mpästävä

2010 Greenpeace kerää yli miljoona allekirjoitusta osoittaakseen eurooppalaisten vastustuksen geenimuunneltua viljelyä vastaan sekä painostaakseen EU-komissiota.

2004 Vuoden kampanjoinnin jälkeen Greenpeace ja muut ympäristöjärjestöt onnistuvat taivuttamaan Brasilian presidentin antamaan suojelumääräyksen kahdelle miljoonalle hehtaarille Amazonin sademetsää. 2007 Kalastussopimus eteläisen Tyynenmeren suojelemiseksi kestämättömiltä ja tuhoisilta kalastusmenetelmiltä.

2001 Kansainvälinen suunnitelma laittoman kalastuksen kitkemiseksi kansainvälisiltä vesiltä.

2009 Metsä-Lapin vanhat metsät saadaan suojeltua hakkuilta.

2000

1992 YK kokoontuu Rio de Janeirossa jatkaakseen vuonna 1987 laaditun Brundtlandin raportin jalanjäljissä. Se on maailman suurin kansainvälinen konferenssi siihen mennessä. Konferenssista on sittemmin tullut vertailukohta kansainvälisessä ympäristö- ja kehitystyössä.

●  1

Nälänhädän poistaminen

4

Globaalia elintarvikehuoltoa on parannettava keskittymällä kehitysmaissa pienimuotoiseen ekologiseen maanviljelyyn. Maatalousteollisuuden vaikutusta maankäyttöön, viljelyyn ja jalostukseen on rajoitettava, ja kemiallisten lannoitteiden sekä torjuntaaineiden käyttöä on vähennettävä.

●  2

2010

1997 Kioton sopimus. Tavoitteeksi asetetaan, että globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Sopimuksen on ratifioinut nykyään 176 maata.

Uusiutuvaa energiaa kaikille

Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto on tehokkain keino vastata köyhien maiden energiantarpeeseen. Maail-

2002 Rio+10-konferenssi Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Kokous vahvistaa kestävän kehityksen tärkeyden kansainvälisen työn kohteena.

Alla on lueteltu neljä tärkeintä asiaa, johon Greenpeacen mielestä kokouksessa tulisi keskittyä. Vaikeasti saavutettavia tavoitteita? Kyllä, muttei suinkaan mahdottomia Jan Søndergaardin mukaan:

eivätkä anna yritysten lyhytnäköisen taloudellisen eduntavoittelun ohjata päätöksentekoaan. Lisäksi toivon, että tavoitteet kirjataan oikeudenmukaiseen, vahvaan ja sitovaan sopimukseen.

tavoitetta kestävälle maailmalle Greenpeacen prioriteettilista Rio+20-kokoukseen.

man hallitusten on sitouduttava toimittamaan puhdasta ja turvallista energiaa kaikille vuoteen 2020 mennessä lisäämällä merkittävästi uusiutuvan energian osuutta.

●  3

2011 Kuusi maailman suurimmista vaateyrityksistä sopii yhteisesti poistavansa myrkylliset kemikaalit tuotantoprosesseistaan.

Metsäkadon pysäyttäminen

Viimeisen vuosikymmenen aikana on menetetty 5,2

miljoonaa hehtaaria metsää vuosittain. Samaan aikaan Brasiliassa on osoitettu, että metsäkatoa on mahdollista hidastaa tehokkaalla hallinnolla ja reilulla kaupankäynnillä. Alkuperäisväestön ja paikallisten yhteisöjen oikeus metsään on tunnustettava ja sen tukeminen asetettava etusijalle. Jotta biologista

2012 Rio+20-kokouksessa Brasiliassa 20.–22. kesäkuuta asialistalla ovat vihreä talous ja kestävä kehitys sekä köyhyyden vastainen taistelu.

– Nämä neljä tavoitetta ovat toteutettavsissa paitsi käytännössä myös taloudellisesti. On tärkeää ymmärtää, että me kaikki hyödymme kestävästä kehityksestä. ●

monimuotoisuutta voidaan varjella, on kestävää metsätaloutta tuettava ja metsäkatoa lisäävät taloudelliset tuet lopetettava. Metsien tuhoaminen on saatava loppumaan vuoteen 2020 mennessä.

●  4

Meriin kalaa myös tuleville sukupolville

Jopa 85 prosenttia maailman kalakannoista on yli- tai loppuun kalastettuja. Liikakalastus on lopetettava vähentämällä kalastusalusten kapasiteettia, tukemalla paikallisia kalastajia hyödyttäviä menetelmiä sekä luomalla koko maailman kattava mertensuojelualueiden verkosto. ●

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012 • 7

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 7

2012-04-17 13:52


Raportti Liikakalastus

Lopettakaa vesiemme riistäminen! Älkää uhratko Afrikan tulevaisuutta! Tätä viestiä Greenpeacen Arctic Sunrise -alus välittää Länsi-Afrikan vesillä. Yhdessä paikallisväestön kanssa aktivistit vastustavat eurooppalaista liikakalastusta, joka koettelee maailman köyhimpiä maita.

Merten rosvous 8 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 8

2012-04-17 13:52


Scheveningen on hollantilainen supertroolari, joka kalastaa Afrikan rannikkovesillä. pierre gleizes

usta torjumassa

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012 • 9

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 9

2012-04-17 13:52


Raportti Liikakalastus

Toisaalla avautuu kaunis maisema – valaita, delfiinejä ja upea meri. Toisaalla näemme supertroolareita, jotka tyhjentävät meren elämästä.

Paikalliset kalastajat levittävät verkkojaan Kap Verden rannikon ulkopuolella. Jättiläistroolarit pakottavat paikalliset kalastajat yhä kauemmaksi vesille ja koko ajan pienenevän saaliin pyydystäminen kestää aina vain kauemmin.

Taistelu kohti kestävää k

K

un Arctic Sunrise miehistönään 25 aktivistia 15 eri maasta kiinnittyi Dakarin satamaan Senegalissa helmikuun alussa, oli heitä toivottamassa tervetulleeksi satoja kalastajia. He olivat tulleet paikalle perinteisillä kalastusveneillään. Ero pienten kalastusveneiden ja jättiläismäisten aasialaisten ja eurooppalaisten troolareiden välillä on valtava. Teollisuustroolarit pyytävät tunnissa enemmän kalaa kuin paikallinen kalastaja kuukaudessa. Liikakalastus on radikaalisti muut-

tanut kalastajien ja kalastajakylien elinehtoja. – Ennen pystyin saamaan tarvitsemani saaliin muutamassa tunnissa. Nyt minun on mentävä paljon kauemmaksi ja kalastettava useita päiviä. Enkä voi olla silloinkaan varma, että saan riittävän saaliin, kertoo mauritanialainen kalastaja Ismael Harouna. Greenpeacen Senegalin toimiston mertensuojeluvastaava Raoul Monsembula raportoi Arctic Sunriselta, joka seilaa Senegalin ja Mauritanian vesillä kahden kuukauden ajan: – On vaikea pukea sanoiksi sitä, mitä koemme merellä. Toisaalla avautuu kaunis maisema – valaita,

Kalastusteollisuudessa meitä vältellään mielellään. Meidän onkin toimittava nopeasti – minuuttikin voi ratkaista.

delfiinejä ja uskomattoman upea meri. Toisaalla näemme ulkomaisia supertroolareita, jotka tyhjentävät meren kaloista ja elämästä. Ulkomaalaisten lippujen alla seilaavat, jalkapallokentän kokoisia trooleja vetävät kalastusalukset eivät valitettavasti ole uusi ilmiö. Greenpeace onkin jo usean vuoden ajan raportoinut liikakalastuksesta afrikkalaisilla vesillä. Viisiviikkoisen jakson aikana vuonna 2010 Greenpeace laski Länsi-Afrikan vesillä jopa 93 ulkomaista alusta, joista 61 tuli eu:sta. eu:lla on toistaiseksi kalastussopimukset 16 maan kanssa. Näistä seitsemän on Länsi-Afrikassa.

10 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 10

2012-04-17 13:52


EU-uudistuksia

Raoul Monsembula seuraa Arctic Sunrise -alukselta liikakalastusta Senegalin ja Mauritanian vesillä. pierre gleizes clÉment tardiF

Senegalilaiset kalastajat vastustavat ryöstökalastusta suurella banderollilla, johon on painettu kädenjälkiä sekä teksti ”Sinun äänelläsi on väliä – tuo se kuuluville heti”. christian åslund

Lue lisää eu:n kalastuspolitiikasta seuraavalla sivulla.

ä kalastusta

Kalatiskin pahikset

alueella. Senegalilaisia kalastusveneitä ei ollut ainuttakaan. Mikä on työssä vaikeinta? – Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kalastusteollisuudessa tiedetään liikkeemme ja meitä vältellään mielellään. Kalastuskampanjoita ei ole Senegalissa helppo toteuttaa. Kalastusala on hyvin politisoitunut, sääntöjä ei noudateta ja korruptio rehottaa. –Ihmiset tavoittelevat omaa etuaan sen sijaan, että pitäisivät huolta yhteisistä resursseistamme. Siksi viestiämme ei voi kuuluttaa liikaa: Lopettakaa kalastamasta Afrikalta tulevaisuus – heti! ●

Lue lisää Saskia uskaltaa sanoa vastaan EUministereille.

Vaikuta! Kuluttajana voit aina vaatia lisää tietoa myytävistä kaloista. Mistä kala on peräisin? Onko se pyydetty kestävällä tavalla? Miten se on viljelty? Greenpeace työskentelee aktiivisesti kauppiaiden kanssa eri puolilla maailmaa painostaakseen kalastusteollisuutta. Jos ostat kalaa, vältä erityisesti näitä: ● sini- ja keltaevätonnikala sekä kaloja houkuttelevilla laitteilla pyydetty tonnikala ● troolattu punakampela (eurooppalainen) ● troolatut keisarihummerit ● kaikki ankeriaslajit ● meriantura ● troolattu turska ● viljelty lohi ● trooppiset Viljelty lohi on katkaravut huono valinta. ● hoki

colourboX

Sopimusten mukaan eu saa kalastaa vain, mikäli kalakannassa on ylijäämää. Todellisuudessa se nopeuttaa loppuun kalastamista. Toimintaa rahoitetaan osaksi eu:n veronmaksajien rahoilla. eu:n vuosittaisesta kalasaaliista neljännes, eli 1,2 miljoonaa tonnia kalaa, tulee ulkomaisilta vesiltä. Pelkästään Marokon ja Mauritanian vesillä eu pyytää 235 000 tonnia kalaa. Raoul Monsembula kertoo: – Eilen kävimme alueella, jolla on paljon sardiineja, makrilleja ja muita merikaloja. Yli kymmenen ulkomaista teollisuustroolaria kalasti 15 neliökilometrin suuruisella

Fakta. eu:n yhteisessä kalastuspolitiikassa (Ykp) säädellään milloin, miten ja kuinka paljon eu-maat saavat kalastaa. Ykp:n sisältö neuvotellaan uudelleen joka kymmenes vuosi. Uusi Ykp astuu voimaan vuonna 2013. Tavoitteena on ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestävä kalastus. Nykytilanne on päinvastainen – lähes 90 % Euroopan meristä on ylikalastettuja. Yli puolet Euroopassa myytävistä kaloista ja äyriäisistä tuodaan muualta. Muutamia eu-komission uudistusehdotuksia: ● Kaikki kalakannat on saatava kestävälle tasolle vuoteen 2015 mennessä. ● Käyttöön ekosysteemiin ja tieteelliseen tietoon perustuva pitkäntähtäimen strategia. ● Kalan heittäminen takaisin mereen kielletään. ● Lisää valvontaa estämään laitonta kalastusta ja liikakapasiteettia. ● Taloudellista tukea vain ympäristöystävällisille aloitteille.

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012 • 11

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 11

2012-04-17 13:52


2047

Raportti Liikakalastus

– vuosi, jolloin kaikki suuret kalakannat ovat hävinneet, jos mitään ei tehdä.

Eurooppa

Kalastuspolitiikan pohjanoteeraus

L

iian monta ylisuurta alusta, jotka kalastavat liikaa. Siinä Euroopan viimeisten 30 vuoden kalastuspolitiikka pähkinänkuoressa. Jos sama jatkuu, mitkä ovat seuraukset? Kalat loppuvat ja meret kuolevat. Elämä vedenpinnan alla on tullut yhä uhatummaksi 1980-luvulta lähtien. Lähes 90 prosenttia Euroopan kalakannoista on ylikalastettuja ja saaliit käyvät yhä pienemmiksi. Vuosina 1995–2009 eu:n kokonaissaalis on laskenut yli seitsemästä miljoonasta tonnista viiteen miljoonaan. Syynä ei suinkaan ole kalastuksen väheneminen – päinvastoin. Kalastuslaivueista on tullut yhä suurempia ja kehittyneempiä. Syynä on, ettei kalaa ole enempää. Jos mitään ei tehdä, 35 vuoden päästä ei ole jäljellä todennäköisesti ainuttakaan suurta kalakantaa. – Nykyinen tilanne on seurausta kroonisesta ylikapasiteetista; vesillä on liian monta kalastusalusta. Suunta

7

Mitä sanot eurooppalaisille kalastajille, joita uhkaa työttömyys? – Jotta voi toimia kalastajana, täytyy meressä olla kalaa. Kun kalastusalukset suurenevat, työskentelymahdollisuudet vähenevät. Emme halua työttömiä kalastajia, vaan lisää sellaisia, jotka kalastavat kestävällä tavalla, jotta meret ja kalastuselinkeino elpyvät. Onko toivoa? – Ehdottomasti. Muuten en työskentelisi asian parissa. Nyt on tärkeintä saada läpi mahdollisimman hyvä yhteinen eurooppalainen kalastuspolitiikka, Hanne korostaa. ●

Greenpeacen vaatimusta EU:lle

Kalastuslaivueiden ja ylikapasiteetin pienentäminen 50 prosentilla. Herkkiä elinympäristöjä vahingoittavien pohjatroolareiden ja muiden tuhoisimpien alusten poistaminen käytöstä. Sellaisten lakien säätäminen, joiden mukaan

●  3

kalastuskiintiö ei saa ylittää tutkijoiden tieteellisiä suosituksia. Huomion kiinnittäminen saalismäärien sijaan siihen, miten voidaan kalastaa kestävällä ja merten kannalta terveellisellä tavalla. Monimuotoisuuden säilyttäminen perustamalla

pierre gleizes

●  1 ●  2

on saatava kääntymään, koska se johtaa muuten syöksykierteeseen, jossa me kaikki olemme vaarassa hävitä, toteaa meribiologi Hanne Lyng Winter, joka työskentelee merensuojelun parissa Greenpeacen toimistossa Kööpenhaminassa. Tilanteen kärjistymiseen ovat johtaneet useat tekijät. Sen sijaan, että kalastusta sopeutettaisiin kalakantoihin, laivueet ovat sopeuttaneet kalastuksen alusten kapasiteettiin ja suunnanneet kauas Euroopan ulkopuolelle. – Emme voi viedä ongelmiamme muualle maailmaan kuten Afrikkaan. Uudessa eurooppalaisessa kalastuspolitiikassa on taattava, että muun maailman kanssa solmittavat kalastussopimukset perustuvat kestävään kalastukseen, josta on hyötyä paikallisväestölle, Hanne Lyng Winter sanoo. eu:n kalastusteollisuudelle myöntämillä merkittävillä taloudellisilla tuilla on ollut tarkoituksenvastaiset seuraukset, sillä ne ovat

johtaneet yhä pahempaan liikakalastukseen. Toinen suuri ongelma on kalojen poisheittäminen. eu:n sääntöjen mukaan liian pieniä tai vääränlajisia kaloja ei saa kalastaa, joten kalastajat heittävät tällaiset kalat takaisin mereen. Useimmissa tapauksissa kala kuolee eikä siis pysty koskaan lisääntymään. Usein jopa yli puolet saaliista joudutaan heittämään takaisin mereen. Greenpeace vaatii muun muassa, että eu vähentää kalastuslaivueita ja ylikapasiteettia 50 prosentilla.

●  4 ●  5

mertensuojelualueita, joilla kalastaminen on kielletty.

●  6

Kalastusmenetelmien muuttaminen luonnolle ja merenpohjan herkille elinympäristöille vähemmän haitallisiksi. Päätöksenteosta, tiedunkeruusta sekä kalojen ja äyriäisten alkuperämerkinnöistä läpinäkyviä.

●  7

12 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 12

2012-04-17 13:52


roger grace

’’Poliitikot piiloutuvat kriisin taakse’’

S

askia Richartz liittyi Greenpeaceen jo kaksitoistavuotiaana. Nyt, 23 vuotta myöhemmin, hän painostaa eu:n kalastusministereitä lopettamaan merien liikakalastuksen. Greenpeacen eu-toimistossa Brysselissä päivät venyvät usein pitkiksi. Saskia Richartz pyrkii paitsi vaikuttamaan eu-poliitikkoihin, hän auttaa myös kollegoitaan eri puolilla Eurooppaa ymmärtämään kunkin maan kalastuspolitiikkaa. – Tiesin heti, että tämä työ on juuri minua varten. Viime kesänä eu-komissio teki ehdotuksen Euroopan kalastuspolitiikan uudistamisesta. Neuvotteluja käydään parhaillaan. Tällä hetkellä maat ovat jakautuneet kahteen leiriin: Ruotsi ja Alankomaat haluavat suuria uudistuksia, kun taas esimerkiksi Iso-Britannia ja Saksa ovat varovaisempia. – Tavoitteet ja visiot saattavat olla hyviä, mutta niiden saavuttamista ei ole määritelty riittävän selvästi. Monet Euroopan hallituksista piiloutuvat talouskriisin taakse eivätkä uskalla puuttua kalastusteollisuuteen. Olemme kirjaimellisesti keskellä kamppailua, joka voi ratketa kumpaan suuntaan tahansa, Saskia Richartz sanoo. Hänelle on kuitenkin olemassa vain yksi tie eteenpäin: Euroopan maiden on pyrittävä yhdessä luomaan kestävää kalastusta, pelastamaan sukupuuttoon kuolevia kalakantoja sekä antamaan merille aikaa elpyä. Omien etujen tavoittelu, vain omien merialueiden suojelu ja liikakalastuksen siirtäminen Euroopan ulkopuolelle eivät ole vaihtoehtoja. – Oikeastaan asia on itsestään selvä. Jos ei ole kaloja, ei ole myöskään kalastajia. Niin yksinkertaista se on. Niin poliitikkojen, kalastajien kuin kuluttajienkin otettava asiasta vastuuta. ●

Henkilö Saskia Richartz Työskentelee meri- ja kalastusasioiden vastaavana Greenpeacen EU-toimistossa. Ikä 35 vuotta. Asuu Brysselissä. Harrastukset Valokuvaus ja ystävät. Unelmana, että ihmiskunta saisi nauttia planeetastamme mahdollisimman paljon sitä kuitenkaan vahingoittamatta.

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012 • 13

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 13

2012-04-17 13:52


suomesta

24 394

Lahjoittajiemme määrä Suomessa. Tukemalla Greenpeacea annat äänen ympäristölle.

Puulajilla on merkitystä:

Sisusta sademetsiä säästäen Vihreä vinkki

Moni pohtii keväällä puutarhakalusteita uusiessaan, mikä olisi luontoystävällinen vaihtoehto. Kaupat tarjoavat edelleen huonosti tietoja myymistään puutuotteista. Kuluttajan täytyy itse tietää paljon. Trooppisia sademetsiä tuhotaan kovaa vauhtia. Usein sääntöjä ja veroja kiertäen hakattu puu on markkinoiden halvin vaihtoehto ja sitä tuo-

daan myytäväksi Suomeenkin. Monet sademetsäpuulajeista ovat itsessään uhanalaisia, kuten merbau, khaya, meranti ja wenge. Tiikkiä puolestaan hakataan laittomasti Myanmarissa ja sen laillista alkuperää on usein vaikea varmistaa. Turvallisin vaihtoehto on ostaa pohjoisista, tutuista puulajeista tehtyjä kalusteita. Vaikka metsätalous uhkaa Suomessakin biodiversiteettiä, voi kotimaisista puulajeista

tehtyjä kalusteita kuitenkin suositella parhaana vaihtoehtona. Tuotteita, joiden puulaji ei ole tiedossa, ei kannata ostaa. Puulajimerkintöihin ei myöskään voi aina luottaa. Esimerkiksi Indonesiassa on tyypillistä väärentää alkuperätodisteita ja puulajitkin voidaan merkitä väärin. Näin peitellään uhanalaisten lajien hakkuita. Varminta on välttää trooppista puuta, ellei se ole

varmasti viljeltyä ja uskottavasti sertifioitua. Vietnamissa viljelty fsc-sertifioitu akaasia on melko hyvä vaihtoehto. Tuotteessa pitää olla fscmerkinnän yhteydessä myös sertifikaatin numero. ●

3 neuvoa huonekaluostoksille ➊ Vältä trooppista puuta ➋ Suosi kotimaisia puulajeja ➌ Pyydä kauppiaalta lisätietoa

jonne sippola

Lastennurkka

Millainen on sinun, Pohjoisnapasi? Osallistu piirustuskilpailuun ja voita t-paita! Valtavan suuria jäävuoria, leikkiviä hylkeitä, valkoisia jääkarhuja ja kiehtovia syvänmereneliöitä. Vai kerrostalojen kokoisia öljynporauslauttoja, jäättömiä merialueita ja merenpohjaa tuhoavia kalastustroolareita. Millainen haluat sinun Pohjoisnapasi olevan? Anna mielikuvituksesi nick cobbing

Tiukempi ydinvastuulaki. Vakuutusmyyjiksi pukeutuneet aktivistit tarjosivat ihmisille vakuutuksia ydinonnettomuuden varalle. Nykyisellään ydinvoimayhtiöiden vastuu ei kata ydinonnettomuuden seurauksia. Vetoa elinkeinoministeriin ydinvastuulain tiukentamiseksi: www.greenpeace.fi/ydinvastuu matti snellman

lentää ja piirrä meille kuva itsellesi mieluisasta arktisesta alueesta. Työn koko on a4 ja tyyli vapaa. Kilpailutöitä ei palauteta vaan ne luovutetaan Suomen ulkoministerille osana Greenpeacen Arktiskampanjaa. Piirustukset voidaan lisäksi julkaista Greenpeacen verkkopalvelussa tai lahjoittajalehdessä. Kilpailussa on kolme ikäryhmää: alle 8-vuotiaat, 8–12-vuotiaat ja 13– 18-vuotiaat. Piirustuksen taakse tulee kirjoittaa piirtäjän nimi, ikä, osoite ja puhelinnumero/s-posti, jotta voimme ilmoittaa mahdollisesta voitosta. Piirustukset lähetetään 15.8. mennessä osoitteeseen: Greenpeace/Piirustuskilpailu, Iso Roobertinkatu 20-22a, 00120 Helsinki. ●

Pelasta Arktis Shell haluaa porata öljyä kauniilla ja ainutlaatuisella Arktiksella. Me haluamme suojella sen. Allekirjoita vetoomus osoitteessa www.greenpeace.fi/ savethearctic Aktivistit vastustavat Shellin vaarallista arktista öljynporausta, johon suomalaiset jäänmurtajat ovat osallistumassa.

14 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 14

2012-04-17 13:53


ölle.

Lahjoita tekstarilla! Lahjoita 10 euroa kirjoittamalla viestiksi 10E GP Nimi Osoite ja lähetä viesti numeroon 16303. Lahjoitukset käytetään Greenpeacen ympäristötyöhön.

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi sähköpostilla: raisa.heinamaki@greenpeace.org

Muotokuva

Perämiehenä Rainbow Warriorilla paul hilton

Greenpeace Lahjoittajapalvelun osoite: pl 4130, 00002 Helsinki Lahjoittajapalvelun puh. (09)698 6317 Käyntiosoite: Iso Roobertinkatu 20-22 a, 5krs. 00120 Helsinki Puh. (09) 622 922 00 info.nordic@greenpeace.org www.greenpeace.fi Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Greenpeace Pohjolalle 6.4.2011 myöntämä rahankeräyslupa 2020/2011/393 ajalle 15.4.2011–14.4.2013. Ahvenanmaan maakuntahallitus 1330 k12

Greenpeace Action # 2 2012 Julkaisija: Irina Heinonen Toimitus: Kristine Clement, Irina Heinonen ja Raisa Heinämäki Toimituksen sähköposti: raisa.heinamaki@ greenpeace.org

”Arktis on villiä ja autiota, täysin luonnontilaista seutua. Ihmiskunta ei tarvitse Arktiksen luonnonrikkauksia. Ei öljyä, ei kaloja, ei mineraaleja, ei mitään.”

Kansikuva: Christian Åslund/Greenpeace Ellei toisin mainita, kaikkien lehdessä käytettyjen kuvien tekijänoikeudet kuuluvat Greenpeacelle.

.greenpeace.fi

M

artti Leinonen lopetti työnsä Neste Oilin tankkerilla puolitoista vuotta sitten ja liittyi Rainbow Warriorin miehistöön. Mikä on ollut mieleenpainuvin työtehtäväsi Greenpeacella? ”Viime kesänä matkasimme Arktikselle ja vaadimme Cairn Energya julkaisemaan öljyntorjuntasuunnitelmansa. Se oli todella intensiivinen kokemus. Olimme merillä kaksi kuukautta, elimme ja hengitimme kampanjaa. Kaikki päättyi lopulta pidätykseen ja karkotukseen Grönlannista.”

Millainen kokemus oli jakaa selli Grönlannissa The Clashin ex-basisti Paul Simononin kanssa? ”Silloin en vielä tiennyt kuka hän oli! Ei kenellekään tullut mieleen, että kukaan olisi sen kummoisempi kuin kaveriaktivisti. Paul on brittiherrasmies, jolla on hemmetin hyvä huumorintaju ja joka ei pidä itsestään millinkään vertaa melua.” Mikä on yllättänyt sinut eniten siirryttyäsi Neste Oilin palveluksesta

Greenpeacen laivoille? ”Vaikuttavinta on ollut ymmärtää järjestön toiminnan laajuus. Välillä tökitään muurahaispesää ja ollaan esillä mielenilmauksessa, mutta se on vain pieni prosentti kaikesta työstä. Näkyvä osuus palvelee kokonaisuutta eikä ole itsetarkoitus. Tällaisessa toiminnassa haluan olla mukana, se on älykästä ja aikaansaavaa.”

”Laivojen ylläpitäminen ei ole halpaa lystiä, mutta erittäin tarpeellista. Aluksilla on usein mukana riippumattomia tutkijoita eli ne mahdollistavat tärkeän tieteellisen tutkimustyön. Monet epäkohdat jäisivät myös paljastamatta ja ympäristörikokset pysäyttämättä ilman laivoja. Onneksi lahjoittajiemme ansiosta tämä on mahdollista.”

Miksi laivat ovat niin tärkeitä Greenpeacelle?

Minne työsi vie sinut seuraavaksi?

Henkilökohtaista Martti Leinonen Ikä 29-vuotias Koulutus Merikapteeni Harrastukset Kirjoittaminen ja liikunta laivan itse rakennetulla kuntosalilla.

”Seuraavaksi Rainbow Warrior suuntaa Brasiliaan. Tulemme olemaan näkyvästi esillä YK:n kestävän kehityksen Rio+20- kokouksessa!” ●

Muistathan, että verkkopalvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen lahjoituksen • Tilata testamenttiesitteen • Päivittää yhteystietosi • Tilata sähköisen uutiskirjeen • Allekirjoittaa vetoomuksia • Osallistua kampanjoihimme

Paperi ja ympäristö Tämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % kierrätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.

Lukijatutkimus Tammikuussa kirjoitimme satunnaisesti valitulle joukolle lahjoittajiamme ja pyysimme heitä kertomaan millaisia juttuja he haluaisivat lukea ja mitä voisimme tehdä paremmin. Saimme paljon hyödyllisiä vastauksia ja kommentteja. Ne ovat olleet tärkeässä roolissa uudistaessamme nyt kädessäsi pitämääsi lehteä.

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012 • 15

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 15

2012-04-17 13:53


M

PB 4130, FI-00002, Helsingfors

Itella Posti Oy

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2012

Maailmalla

Täällä lahjoituksesi auttaa! Kiina

Tanska

Vaatejätit lopettavat myrkkyjen käytön

Parempi suoja riutoille

●  1

●  3 stock.Xchng

Marraskuussa 2011 vaatealan yritys c&a ilmoitti, että se aikoo lopettaa ympäristömyrkkypäästönsä vuoteen 2020 mennessä. Samalla se liittyi kilpailijoidensa Adidaksen, Niken, Puman, H&m:n ja Kiinan suurimman urheiluvaatevalmistajan Li-Ningin seuraan. Tämä on tulosta viime vuoden Detoxkampanjasta, jossa Greenpeace nosti esiin suoran yhteyden vaateteollisuuden ja Kiinan vesien saastumisen välillä. Tuhansia ihmisiä ympäri maailman osallistui kampanjaan vaatien vaateyrityksiä poistamaan myrkyt tuotantoprosesseistaan. 4 H&m parantaa Nyt yritapansa. tykset ovat 3 sopineet yhteisestä toimintasuunnitelmasta 1 myrkkyjen poistamiseksi. Greenpeace valvoo, että yritykset toteuttavat 5 lupauksensa.

Vuosien työ riuttojen suojelemiseksi pohjatroolaukselta on tuottanut tulosta. Vuonna 2013 astuu voimaan kielto, joka estää pohjatroolauksen kaikilla EUdirektiivien suojelemien alueiden riutoilla. Riutat ovat tärkeitä, sillä monet lajit lisääntyvät ja löytävät sieltä Riutta. ravintoa.

D Katso myös s. 8–13. ●

2

Sademetsien puolustaminen

6

●  2

Greenpeace pyrkii vaikuttamaan Brasilian hallitukseen vierailemalla maan suurlähettiläiden luona, jottei se heikentäisi sademetsiä suojelevaa lakiaan. Ratkaisu on Brasilian presidentin Dilma Rousseffin käsissä.

D Lue metsien puolusta● ja Paulo Adariosta s. 5.

●  5

Jatkuvasti paheneva metsätuho huonontaa merkittävästi eläinten elinehtoja. Muun muassa sumatrantiikereitä on maailmassa jäljellä enää noin 400 yksilöä. Niiden elinympäristön pelastamiseksi Greenpeacen indonesialainen Tiger eye -ryhmä dokumentoi aPP-selluyhtiön Indone- tuhoamia metsäalueita. Todisteita on toimitettu Indonesian sialaisia hallitukselle, jotta se tiukentaisi metsäteollisuuden vaatiaktivisteja. muksia. Sumatranorankeja on jäljellä noin 6 600 yksilöä.

Grönlanti

Väittely öljynporauksesta

●  4

Greenpeacen edustajat osallistuivat tammikuussa lukuisiin julkisiin väittelyihin eri puolilla Grönlantia. Oppilaitoksissa järjestettyjen väittelyiden tavoitteena oli lisätä tietoisuutta siitä, miten kaavaillut öljynporaukset vaikuttaisivat arktiseen luontoon.

Pelastakaa tiikerit!

Uusi-Seelanti

Shellin alus pysäytettiin

●  6

Arktiksen herkkää ekosysteemiä uhkaavat öljy-yhtiöiden koeporaukset. Aktivistimme pysäyttivät helmikuussa Alaskaan matkalla olleen Shellin porausaluksen Uudessa-Seelannissa. Greenpeace varoittaa Meksikonlahden katastrofin kaltaisen onnettomuuden olevan kohtalokas Arktikselle ja päästöjen puhdistamisen lähes mahdotonta.

UUTISIA: miksi THE CLASH -yHtyeen PUNK-LEGENDA joutui VANKILAAN? Sinun tuellasi on merkitystä.

120327 FI_Greenpeace Action v7.indd 16

kuVa: h&m (kiina), Wilson dias (brasilia), steFan bleck (tanska), ardiles rante (sumatra)

Sumatra

Brasilia

sivu 5

Koko maailmalle. Joka päivä.

2012-04-17 13:53


Greenpeace Action Kevät 2012