Page 1

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? TIETOA MAAILMAN KEHITYKSESTÄ

Empowered lives. Resilient nations.


2

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


MUUT TUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

3


SISÄLLYS Esipuhe.................................................................................................................................................................................... 6 Huikea mahdollisuus.......................................................................................................................................................... 9 Mitä on kehitys?.................................................................................................................................................................10 Miltä maailma mielestäsi näyttää?..............................................................................................................................15 Muuttuuko maailma paremmaksi?.............................................................................................................................21 Vähemmän tunnettuja saavutuksia............................................................................................................................33 Edelleen suuria haasteita................................................................................................................................................40 Maailman kehitystavoitteet...........................................................................................................................................53 Kohti tulevaa.......................................................................................................................................................................61 Jokainen voi olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa........................................................................70 Maiden jaottelu..................................................................................................................................................................74 Lisätietoa maailmanlaajuisesta kehityksestä..........................................................................................................80

Tämän opetusmateriaalin on tuottanut YK:n kehitysohjelma UNDP. UNDP on inhimillistä kehitystä edistävä maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii yli 170 maassa ja alueella. UNDP luo yhteistyötä eri maiden välille ja etsii paikallisia ratkaisuja globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin yhdessä hallitusten ja kansalaisten kanssa. Se pyrkii elinolojen parantamiseen kaikkialla maailmassa. UNDP koordinoi myös vuosituhattavoitteisiin liittyvää työtä. Lisätietoa on saatavilla suomeksi osoitteessa www.undp.fi ja ruotsiksi osoitteessa www.milleniemalen.nu. Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen ruotsinkielinen painos julkaistiin vuonna 2005. Tämä on kirjan seitsemäs painos, jota on päivitetty ja muokattu. Kirjan on kirjoittanut Staffan Landin (UNDP:n avustaja vuosina 2001–2005) yhdessä UNDP:n Pohjoismaiden toimiston kanssa. Landin työskentelee nykyään freelancerina ja luennoi sekä kirjoittaa erityisesti kehityshaasteista. Häneen voi ottaa yhteyttä osoitteessa www.staffanlandin.se. Sivustolla www.undp.fi on lisäksi UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Den Globala Skolan -hankkeen tuottamaa opetusmateriaalia ja harjoituksia kaikille luokkatasoille (napsauta otsikkoa ”Globaalikasvatus” sivun päävalikossa). Muuttuuko maailma paremmaksi? on tuotettu Suomen ulkoasiainministeriön tuella. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Tietoa maailman kehityksestä Copyright: YK:n kehitysohjelma UNDP Teksti: Staffan Landin ja UNDP:n Pohjoismaiden toimisto Painoksen suunnittelu: (Ruotsissa) m a o Malin Engman AB ja (Suomessa) Milla Toro, Innocorp Oy Empowered lives. Resilient nations. Kuvat: UN Photo ja Tinyglobe Kansi: ©Ville Palonen Paino: Grano Oy, Espoo 2014. Painos: 6 000 kpl. UNDP Nordic Representation Office, c/o UNU-WIDER Katajanokanlaituri 6 B, 00160 Helsinki Tilaa kirja osoitteessa: www.subjectaid.fi

4

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


»Leave no one behind and bring everyone forward.« YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

5


Esipuhe

S

aamme kuulla päivittäin uutisia sodista ja ympäristöongelmista, mutta maailmasta olisi kerrottavana myös paljon hyviä uutisia, jotka tuntuvat usein hukkuvan uutistulvaan. Peruskoulun aloittavien lasten määrä on suurempi kuin koskaan, ihmiset elävät pidempään lähes koko maailmassa ja yhä useammassa maassa vaalit järjestetään demokraattisesti. Toisaalta maiden väliset ja sisäiset kuilut syvenevät jatkuvasti ja maailmanlaajuinen kilpailu asettaa yhä kovempia vaatimuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos sisältää ajankohtaisia tietoja ja tilastoja. Kirjassa pyritään esittelemään maailmanlaajuisia kehityskysymyksiä kattavasti ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Kirjassa selitetään, miten kehitystä voidaan mitata, ja lisäksi kerrotaan seuraavan sukupolven kehitystavoitteiden suunnittelutyöstä. Uudet tavoitteet asetetaan vuonna 2015, jolloin Yhdistyneiden kansakuntien (eli YK:n) kahdeksan vuosituhattavoitteen määräaika päättyy. Kehitämme lisäksi jatkuvasti verkkosivustoa www.undp.fi, jonne tätä kirjoittaessa on koottu parikymmentä harjoitusta. Harjoitukset on laadittu Ruotsissa yhteistyössä Den Globala Skolan -hankkeen kanssa. Den Globala Skolan -verkostoon kuuluu yli 12 000 opettajaa, joilla on vankka kokemus kasvatustyöstä.

6

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Olemme saaneet Ruotsissa kirjasta jatkuvasti tiedusteluja ja palautetta. Niiden perusteella kirjaa käytetään paljon ja myös arvostetaan. Ensimmäisestä vuoden 2005 painoksesta lähtien Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjaa ovat lukeneet kymmenettuhannet ruotsalaiset nuoret ja aikuiset kouluissa, yhdistyksissä ja opintopiireissä. Lisäksi kirja on jo käännetty islanniksi. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta erityisesti siitä, että maailma ei tosiaankaan ole niin kurja kuin voisi luulla. Eräs opettaja kirjoitti, että ”kirja avartaa sekä omaa että oppilaiden maailmankuvaa”. Eräs toinen totesi, että ”kirjassa esitellään todella valaisevasti maailmanlaajuisia haasteita”. Vaikka kirja alkaa melko suoraviivaisella ja yksinkertaisella kysymyksellä – Muuttuuko maailma paremmaksi? – tarkoituksena on, että kirja herättää lisää kysymyksiä ja keskustelua yhteisestä maailmasta ja tulevaisuudesta. Mukavia lukuhetkiä kirjan parissa ja verkossa!

Camilla Brückner, UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

7

Kuva: UN/Photo: Shehzad Noorani


Kuva: Pedro Adersio Redenio Canisio Ferreira

8

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kuva: UNDP/Felisberta da Silva

Kuva: Filomena Marques de Oliveira

Vasemmalta oikealle: Hopesellerin johtaja Alberto Quintão de Oliveira, Hopesellerin projektipäällikkö Pedro Redenio Adersio Canisio Ferreira, Antonio da Coceição TK ja Hopesellerin projektipäällikkö Afonso Margues Casimoro.


Huikea mahdollisuus Itä-Timorissa nuoret rakentavat kestävää tulevaisuutta tyhjien pullojen avulla.

I

tä-Timor on pieni maa, missä jätteet aiheuttavat suuria ongelmia. Maassa ei ole toimivaa jätehuoltoa eikä roskaamista ja kierrättämistä koskevaa lainsäädäntöä. On kuitenkin muistettava, että maa on ollut itsenäinen vasta hieman yli kymmenen vuotta. Vesi ei ole juomakelpoista, minkä vuoksi erikokoisia tyhjiä vesipulloja on aivan kaikkialla. Ongelma on pahin pääkaupunki Dilissä. Ryhmä nuoria yliopisto-opiskelijoita on yhdessä korealaisen professorinsa ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n kanssa aloittanut hankkeen, jossa tarkoituksena on siivota pääkaupunki ja myöhemmin koko maa. Pullo kerrallaan. Lisäksi hankkeessa tiedotetaan ihmisille ympäristökysymyksistä, annetaan nuorille johtajuuskoulutusta ja luodaan työmahdollisuuksia sekä tulonlähteitä. ”Tärkeintä on kannustaa nuoria ottamaan vastuuta maansa kehityksestä”, kertoo professori Choi. Opiskelijat kertovat professori Choin muuttaneen koko heidän ajattelutapansa: ”Kurssilla aloimme ymmärtää, että me omistamme tämän maan ja olemme osa tätä maailmaa.” He perustivat Hopeseller-nimisen vapaaehtoisjärjestön, joka ostaa ihmisten keräämiä

tyhjiä pulloja. Pullot pestään, leikataan pieniksi paloiksi ja myydään ulkomaille kierrätysmateriaaliksi. Tuloksena on puhtaampi ympäristö, ja samalla luodaan työpaikkoja ja mahdollisuus ansaita tuloja. Työtä ja mahdollisuuksia todella tarvitaan. Noin 60 prosenttia maan 1,2 miljoonan väestöstä on alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorista yli 60 prosenttia on työttömänä. Yli 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ei ole suorittanut virallista koulutusta. Hankkeen tavoitteet ulottuvat siten puhtaampaa ja viihtyisämpää ympäristöä pidemmälle. Itä-Timor itsenäistyi vuonna 2002 ja on siitä lähtien ponnistellut voittaakseen haasteet, joita nuoren ja konflikteille alttiin kansan on ratkaistava. Korkea nuorisotyöttömyysaste voi lisätä jännitteitä ja luoda uusia konflikteja, joten nuoriin panostetaan erityisen paljon. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hankkeessa kerättiin yli 300 000 tyhjää pulloa. Nuoret yrittäjät vierailevat nyt säännöllisesti eri puolilla maata kannustamassa ja motivoimassa ihmisiä pohtimaan ympäristöasioita ja tulevaisuutta.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

9


Mitä on kehitys? Miten kehitystä mitataan? Eniten autoja asukasta kohden, parhaiten koulutetut nuoret, korkein BKT asukasta kohden tai eniten rahaa valtionkassassa?

J

otta voitaisiin vastata kysymykseen muuttuuko maailma paremmaksi, on ensin määriteltävä, mitä on parannettava ja kehitettävä. Onko tärkeämpää vähentää köyhyyttä vai lisätä koulutusta? Onko tärkeämpää vähentää sotia vai jakaa maapallon luonnonvarat oikeudenmukaisemmin? Tehtävää hankaloittaa se, että kehitykselle ei ole olemassa yhteistä määritelmää, josta kaikki ihmiset ja maat olisivat yksimielisiä. Joidenkin mielestä kehitystä mitataan parhaiten talouskasvun avulla, kun taas toisten mielestä raha on korkeintaan väline, jonka avulla saavutetaan elämässä oikeasti tärkeitä asioita. On kuitenkin selvää, että kaikilla ihmisillä on tiettyjä yleismaailmallisia tarpeita riippumatta siitä, missä he elävät tai paljonko heillä on rahaa. Kaikki tarvitsevat ruokaa, vettä ja asuinpaikan. Sairaat tarvitsevat sairaanhoitoa ja ehkä lääkkeitäkin, koulutus puolestaan tarjoaa sekä lapsille että aikuisille paremmat edellytykset elämään. Ilman kohtuullisesti palkattua työtä on vaikea huolehtia tärkeimmistä perustarpeista.

10

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kehitys koostuu useista erilaisista tekijöistä. Sen vuoksi UNDP on kehittänyt inhimillisen kehityksen käsitteen (englanniksi Human Development), joka tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus elää täysipainoista elämää. Olennaista on, että ihmiset voivat itse valita, mitä he elämältään haluavat. Tämä edellyttää esimerkiksi tiettyä vapautta, demokratiaa ja päätösvaltaa. UNDP on vuodesta 1990 lähtien julkaissut vuosittain Inhimillisen kehityksen raportin (Human Development Report), jossa mitataan ajankohtaisten tilastotietojen avulla inhimillistä kehitystä kaikissa maailman maissa. Kehitystä ei mitata pelkästään tulojen perusteella vaan myös koulutustasoon ja odotettavissa olevaan elinikään nähden. Tätä kutsutaan inhimillisen kehityksen indeksiksi (Human Development Index, HDI), jonka avulla pyritään muodostamaan kehityksestä monipuolisempi kuva. Kun maat asetetaan tämän indeksin mukaiseen järjestykseen, käy selvästi ilmi, että kehityksessä ei ole kysymys pelkästään tuloista ja taloudesta.


INHIMILLISEN KEHITYKSEN INDEKSI (HUMAN DEVELOPMENT INDEX, HDI) Inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitataan maan inhimillistä kehitystä ottamalla huomioon väestön odotettavissa oleva elinikä, koulutustaso (aikuisten koulutus ja lukutaito) ja elintaso (bruttokansantulo eli BKTL henkeä kohden). Näiden kolmen tekijän avulla kullekin maalle lasketaan arvo, jota voidaan verrata muihin maihin ja eri ajanjaksoihin sen selvittämiseksi, mihin suuntaan maa kehittyy. VIISI KEHITTYNEINTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN:

Kuva: UN/Photo: Kibae Park

Norja Australia Yhdysvallat Alankomaat Saksa VIISI VÄHITEN KEHITTYNYTTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN: Niger Kongon demokraattinen tasavalta Mosambik Tšad Burkina Faso Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

11


MITÄ ON KEHITYS?

Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla. Sen vuoksi kehityskeskustelua on laajennettu indeksin ja raporttien avulla. TIETTYJÄ ASIOITA ON VAIKEA MITATA Tämän kirjan johtopäätökset perustuvat mitattaviin osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi keskimääräinen elinikä, tulotaso ja koulunkäynti. Muita tekijöitä, jotka myös ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä, on vaikeampi mitata. Tällaisia ovat muun muassa valinnanvapaus, demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet. On esimerkiksi vaikea osoittaa yksiselitteisesti tilastojen avulla, että maan demokratisoituminen johtaa aina parempaan kehitykseen. Inhimillisen kehityksen edistysaskelia ja takaiskuja on koettu niin demokraattisissa maissa kuin diktatuureissakin. Ihmisoikeudet, demokratia, kulttuurillinen vapaus ja yksilönvapaus ovat itsessään ehdottoman tärkeitä tavoitteita. Niitä tarvitaan, jotta ihmiset voisivat elää elämäänsä haluamallaan tavalla. Näin on huolimatta siitä, voidaanko niiden osoittaa johtavan myös taloudelliseen kehitykseen. VÄÄRYYDET JARRUTTAVAT KEHITYSTÄ Viime aikoina sosiaalisen ja taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden on todettu jarruttavan merkittävästi inhimillistä kehitystä, ja tutkimusten mukaan kaikki – niin rikkaat kuin köyhätkin – hyötyvät tasa-arvon parantumisesta. Gini-kertoimella mitataan tulojen jakautumista, ja sen avulla on osoitettu, että suuret sosiaaliset erot lisäävät yhteiskunnassa usein myös väkivaltaa. Tähän on päädytty myös muissa tutkimuksissa, mutta yhteyttä ei aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Aikaisemmin saatavilla ei ole ollut tilastoja, jotka osoittaisivat varallisuuden ja palvelujen

12

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

jakautumisen eri maissa. Varallisuuden lisääntyessä yhä useammassa tutkimuksessa on kuitenkin pantu merkille ongelmia, joita epätasa-arvo tuo tullessaan. Viime vuosina inhimillisen kehityksen raporteissa on otettu käyttöön uusia inhimillistä kehitystä mittaavia indeksejä, joissa tarkastellaan myös eroja ja epätasa-arvoa (sukupuolten välisen epätasaarvon indeksi GII ja epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi IHDI). Indeksien mukaan Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Muutama vuosi sitten brittiläiset tutkijat osoittivat, että myös rikkaat kärsivät liian suurista eroista. Tutkimus perustui 21 maasta kerättyihin tilastoihin. Tutkimustuloksia esitellään Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin huomiota herättäneessä kirjassa ”Tasa-arvo ja hyvinvointi”, jonka mukaan epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa myös rikkaat voivat huonommin ja kuolevat aikaisemmin kuin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITÄ ON KEHITYS? ●●

Miten maan kehitystasoa pitäisi mitata? Voiko kehitystä ylipäätään mitata?

●●

Onko sillä merkitystä, että kaikki saavat äänestää, jos ei ole varaa koulutukseen, sairaanhoitoon tai edes ravintoon?

●●

Vaikuttavatko perusvapaudet, kuten yhdistymisvapaus ja sananvapaus, maan kehitykseen? Miten?

●●

Mikä on tärkeintä: taloudellinen kehitys, terveys vai ihmisoikeudet?

●●

Vaikuttavatko ympäristö ja ekologia ihmisten hyvinvointiin? Jos vaikuttavat, niin miten?


”Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla.”

HDI- JA BKTL-LUOKITTELUN VÄLINEN ERO MAAT, JOISSA HDI ON KORKEAMPI KUIN BKTL Australia

Uusi Seelanti

HDI SIJOITUS

BKTL SIJOITUS

2

17

6

Kuuba

59

Georgia

72

Grenada

Madagaskar

MAAT, JOISSA BKTL ON KORKEAMPI KUIN HDI

63

151

32

103

Kuuba on vasta maailman 103:nneksi rikkain maa (187 maasta), mutta HDI-luokittelussa jo sijalla 59.

BKTL SIJOITUS

84

109 179

HDI SIJOITUS

Qatar

1

Oman

33 42

136

Botswana

64

119

Luxemburg

Päiväntasaajan Guinea Angola

6

36

Qatar on maailman rikkain maa, mutta HDI-luokittelussa vasta sijalla 36.

26

84

113

148

Vaurauden (korkea BKTL) ja inhimillisen kehityksen (HDI) välillä ei aina ole selvää yhteyttä. Matalan BKTL:n maat, jotka panostavat koulutukseen ja terveydenhuoltoon, pärjäävät usein HDI-luokittelussa. Vastaavasti joissakin ”rikkaammissa” maissa hyvinvointia ei riitä koko väestölle. Kehityksessä on kyse poliittisesta tärkeysjärjestyksestä! Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

13


14

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Miltä maailma mielestäsi näyttää? Mitä ajattelet, kun kuulet käsitteen maailmanlaajuinen kehitys, köyhyyden torjunta tai Saharan eteläpuolinen Afrikka?

Kuva: UN/Photo: Martine Perret

E

hkä mieleesi tulee ihmisiä maailman eri osista: iloisia lapsia koulupuvuissaan tai nälkäisiä ihmismassoja kaukaisella pakolaisleirillä. Ehkä ajattelet kasvavia suurkaupunkeja, moderneja pilvenpiirtäjiä ja liikenneruuhkia tai ehkäpä paisuvia hökkelikyliä ja vilkkaita toreja. Voit nähdä mielessäsi mielenosoittajia, jotka saavat vastaansa kyynelkaasua ja sotilaita panssarivaunuissa, tai epätoivoisia ihmisiä, jotka ovat paenneet sotaa tai katastrofeja. Maailmankuvaamme mahtuu paljon erilaisia kuvia ja ajatuksia, jotka muotoutuvat kokemusten ja tiedotusvälineiden perusteella tai voivat olla peräisin vaikkapa oppikirjoista. Mutta mitä oikeastaan tiedät nykypäivän maailmasta?

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

15


TESTAA TIETOSI

Mitä tiedät maailmasta? 1. Missä asuu eniten köyhiä? Intiassa vai Afrikassa 2. Kuinka suuri osa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä (alle 1,25 dollarilla päivässä)? a) noin 20 prosenttia b) noin 40 prosenttia c) noin 80 prosenttia 3. Missä lapsikuolleisuus on yleisempää? a) Ranskassa vai Singaporessa b) Turkissa vai Malesiassa c) Serbiassa vai Yhdysvalloissa 4. Kuinka suuri osa maailman lapsista aloittaa koulunkäynnin? a) 50 prosenttia b) 70 prosenttia c) 90 prosenttia 5. Mikä on odotettavissa oleva elinikä maailmassa? a) noin 50 vuotta b) noin 60 vuotta c) noin 70 vuotta 6. Kuinka suuri osa maailman kansanedustajista on naisia? a) noin 10 prosenttia b) noin 20 prosenttia c) noin 40 prosenttia 7. Kuinka suurella osalla maailman väestöstä on saatavilla puhdasta vettä? a) lähes 50 prosentilla b) lähes 70 prosentilla c) lähes 90 prosentilla 16

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

17

OIKEAT VASTAUKSET: 1. Tätä kirjaa kirjoitettaessa oikea vastaus on: Afrikassa. Kun maailmanlaajuinen vertailu tehtiin edellisen kerran vuonna 2010, Intiassa oli enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä (430 miljoonaa) kuin Afrikassa (414 miljoonaa). Äärimmäisen köyhyyden raja on 1,25 dollaria päivässä. Maailmanpankin mukaan yli sata miljoonaa intialaista on sittemmin päässyt pois äärimmäisestä köyhyydestä. Afrikassa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä sen sijaan kasvaa nopeasta talouskasvusta huolimatta. 2. Maailmanpankin viimeisimpien, vuoden 2010 tietojen mukaan äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmassa noin 43 prosentista vajaaseen 21 prosenttiin vuosina 1990–2010. Näin ollen noin 1,2 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. 3. Ranskassa on korkeampi lapsikuolleisuus kuin Singaporessa. Turkissa on lähes kolme kertaa korkeampi lapsikuolleisuus kuin Malesiassa. Yhdysvalloissa on hieman korkeampi lapsikuolleisuus kuin Serbiassa. 4. Tänä päivänä yhdeksän kymmenestä lapsesta aloittaa peruskoulun (lähes 90 %). Määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Silti lähes 57 miljoonalla lapsella ei edelleenkään ole mahdollisuutta käydä koulua. 5. Maailman keskimääräinen elinikä vuonna 2012 oli noin 70 vuotta, ja se nousee edelleen. Maailman eri osien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen elinikä on 81 vuotta mutta Angolassa vain 51 vuotta. 6. Vaikka tilanne on parantunut, edelleen vain 20 prosenttia maailman kansanedustajista on naisia. 7. Tänä päivänä lähes yhdeksällä kymmenestä (89 %) on saatavilla puhdasta juomavettä. Vuonna 1990 osuus oli 77 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että niiden ihmisen osuus, joilla ei ole puhdasta juomavettä, on puolittunut. Lähteet: YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti (The Millennium Development Goals Report 2013), YK:n vuosituhattavoitteiden tietopalvelu (Millennium Development Goals Database), YK:n väestörahasto UNFPA, Inhimillisen kehityksen raportti 2013, Maailmanpankki ja OECD.


MILTÄ MAAILMA MIELESTÄSI NÄYTTÄÄ?

MAAILMA ON LUULTUA PAREMPI Suomen ulkoasiainministeriö tilasi Taloustutkimus Oy:ltä vuonna 2013 tutkimuksen, jossa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta heidän näkemyksiään maailman tilasta. Tulos oli masentava. Tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen uskoo, että maailma on todellista kurjempi ja että useat kehitysmahdollisuudet on yksinkertaisesti jätetty hyödyntämättä. Enemmistö (78 %) uskoi, että alle puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua. Lähes kukaan ei tiennyt, että itse asiassa koulunkäynnin aloittaa yhdeksän kymmenestä lapsesta. Lisäksi todellisuudessa runsaat 80 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa ainakin välttävästi. Heikoimmat tiedot suomalaisilla oli siitä, mihin suuntaan maailma kehittyy. Peräti 68 prosenttia vastaajista uskoi, että äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt enemmän ihmisiä kuin vuonna 1990. Todellisuudessa tilanne on päinvastainen: Maailmanpankin tuoreet tilastot osoittavat, että köyhyys on jo puolittunut maailmassa vuoden 1990 tasoon nähden. Tämä osatavoite saavutettiin siis jo useita vuosia ennen vuoden 2015 määräaikaa. Taloustutkimuksen kysely osoittaa kuitenkin samalla, ettei taloudellinen taantuma ole vaikuttanut suomalaisten haluun auttaa: 80 prosenttia suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti. MIKSI KUVA ON VINOUTUNUT? On vaikea osoittaa, miksi maailmankuvamme eroaa niin paljon todellisuudesta. Syiden selvittämiseksi olisi tutkittava pidemmältä ajalta, mitkä lähteet vaikuttavat eniten maailmankuvan muodostumiseen. On selvää, että tiedotusvälineiden uutisointitavalla on paljon merkitystä. Sanomalehdet, radio ja tv ovat tavallisesti olleet tärkeimmät maailmankuvaa muokkaavat lähteet. Sodat, kohtalokkaat vaalit ja katastrofit saavat

18

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

»Internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä.«

aikaan suurempia otsikoita kuin pitkäjänteiset kehityssuuntaukset, kuten se, että yhä useampi lapsi aloittaa peruskoulun tai että yhä useamman saatavilla on puhdasta vettä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti maailmankuvaamme. Uutisraporttien taustalla on jo pitkään toiminut muutama suuri uutistoimisto, kun taas ulkomaankirjeenvaihtajien määrä on vähentynyt. Uutisointi on entistä virtaviivaisempaa, sillä toimitukset turvautuvat suurelta osin samojen lähteiden, kuten kansainvälisen uutismedian tuottamaan materiaaliin. Internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä. Maailmankuvan ja todellisuuden eroja voidaan selittää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi avustusjärjestöjen ja keräyskampanjoiden välittämä kuva maailmasta on usein yhtä kärsimystä ja täynnä ongelmia, sillä tarkoituksena on kerätä rahaa tilanteen parantamiseksi. Myös omat ennakkokäsityksemme voivat vaikuttaa siten, että tiedostamatta suodatamme pois tiedon, joka ei vastaa maailmankuvaamme. Osaltaan asiaa selittää varmasti myös se, miten opetus kouluissa on järjestetty ja mitä opetusvälineitä käytetään. Muita vaikuttavia tekijöitä voivat olla poliittiset näkemykset ja kulttuuri.


VOIKO VINOUTUNEESTA MAAILMANKUVASTA OLLA HAITTAA? Onko sillä väliä, jos uskomme todellista suuremman osan maailmasta kärsivän köyhyydestä ja nälänhädästä? Sillä on väliä. On olemassa useita syitä siihen, miksi on tärkeää saada tietoa saavutuksista eikä liioitella ongelmia. Joitakin näistä syistä kuvataan jäljempänä. VASTOINKÄYMISET LAMAUTTAVAT Jos emme saa tietää parannuksista, on helppo ajatella, ettei nälänhätää ja köyhyyttä ole edes mahdollista vähentää eikä maailmaa muuttaa. Tämä voi johtaa toivottomuuden tunteeseen: miksi pitäisi edes yrittää muuttaa maailmaa, jos sillä ei ole vaikutusta? Jos sitä vastoin tiedämme, että monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maista ovat onnistuneet pysäyttämään vakavan hiv-epidemian, on selvää, että oikeanlaisella politiikalla ja ulkoisella avulla myös muut maat voivat onnistua siinä. Tällöin on mielekkäämpää edistää muutosta. Suomessa on viime vuosina yleistynyt uudenlainen avustustyötä koskeva arvostelu, joka perustuu siihen uskomukseen, että Suomi on syytänyt rahaa Afrikkaan eikä mikään ole silti muuttunut. Jos tämä olisi totta, olisi avustustyö tietenkin lopetettava heti. Totuus kuitenkin on, että tilanne on parantunut huomattavasti, myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

SAAVUTUKSISTA VOIDAAN OPPIA Jotta merkittävästi edistyneiden maiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää, on ensin tunnistettava tämä edistys. Ilman kattavia tietoja on vaarana, että vedetään vääriä johtopäätöksiä. Kaikilla alueilla, kaikilla aloilla ja kaikentyyppisissä maissa on esimerkkejä saavutuksista. Jokaisen maan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. On otettava oppia niiltä, jotka ovat jo onnistuneet. EDISTYMINEN EI VIELÄ RIITÄ Äärimmäisen köyhyyden vähentämistavoitteissa on edistytty, mutta työtä on vielä paljon. Vaikka maailma on monella tapaa parempi kuin useimmat luulevat, edistyminen ei milloinkaan saa johtaa siihen, että lopetetaan uurastus ja ajatellaan, että maailma on nyt valmis ja oikeudenmukainen. Seuraavassa luvussa kuvataan joitakin haasteita, joita maailmassa on edelleen ratkaisematta.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITEN MAAILMANKUVASI ON MUODOSTUNUT? Mieti tarkasti kaikkia mieleesi tulevia tiedonlähteitä. Pohdi sen jälkeen, miksi nämä tiedonlähteet kuvaavat maailmaa omalla tavallaan. ●●

Miten maailmasta voi saada toisenlaisen kuvan?

●●

Mistä voi löytää vaihtoehtoisia tiedonlähteitä?

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

19


20

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Muuttuuko maailma paremmaksi? Onko maailmassa parempi vai huonompi elää nyt kuin 10, 30 tai 50 vuotta sitten?

K

Kuva: UN/ Logan Abassi

ysymykseen siitä, kehittyykö maailma oikeaan suuntaan, on mahdotonta vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei. Vastaus riippuu siitä, miten kysymyksen tulkitsee ja kenelle sen esittää. Monet vastaavat, että maailma ei ole koskaan ollut parempi paikka elää kuin nyt. Peruskoulun aloittavien lasten ja luku- ja kirjoitustaitoisten määrä on suurempi ja köyhien osuus puolestaan pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Puhumattakaan siitä, että yli viisivuotiaiksi elävien lasten osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Toiset sanovat, että maailma ei milloinkaan ole ollut niin epäoikeudenmukainen kuin nyt. Köyhimpien ja rikkaimpien väliset erot ovat suurimmillaan ja ongelmat vain kasvavat tietyissä osissa maailmaa. Näin on siitä huolimatta, että maapallolla ei koskaan ole ollut näin paljon resursseja jaettavana. Tosiasiassa molemmat ovat oikeita näkemyksiä. Maailma muuttuu koko ajan paremmaksi monilla tärkeillä alueilla. Kehitys ei kuitenkaan ole tarpeeksi nopeaa ja ennen kaikkea kaikkien tilanne ei parane. Köyhimmät kärsivät pahiten ilmastonmuutoksesta, josta ovat vastuussa pääasiassa kehittyneet maat ja joka uhkaa vesittää monet jo saavutetut edistysaskeleet. Tässä luvussa käydään läpi viime vuosikymmenten kehityssuuntauksia.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

21


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

TILASTOJEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHITYKSEN MITTAAMINEN Kuten on jo todettu, joskus voi olla vaikea löytää oikeita tietoja ja luotettavia tilastoja. Kaikki maailmanlaajuiset viralliset tilastotiedot ovat vain arvioita, minkä vuoksi tietoihin sisältyy tietty virhemarginaali. Tietyissä maissa, joissa on jo pitkään tehty mittauksia ja pidetty väestörekisteriä, virhemarginaali on usein hyvin pieni. Sodan runtelemissa maissa, joissa ei ole ajan tasalla olevaa väestölaskentaa eikä erilaisia kuolinsyitä tilastoida, virhemarginaali voi kuitenkin olla suurempi. Monipuolisilla mittauksilla, hyvillä ja luotettavilla menetelmillä sekä kertomalla avoimesti lähteistä, tutkimusmenetelmistä ja dokumentoinnista tutkijat ja tilastotieteilijät

pääsevät lähemmäksi totuutta ja virhemarginaali kutistuu. Vain luotettavien tietojen avulla voidaan saada todenmukainen kuva maailmasta ja vain todenmukaisen maailmankuvan avulla voidaan ymmärtää, mitä päätöksiä kehitys edellyttää. Tässä kirjassa käytämme vain kaikkein parhaimpia ja luotettavimpia lähteitä. Usein tiedot ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä tai Maailmanpankilta. Joillakin osa-alueilla luotettavimpia tietoja tarjoavat muut järjestöt ja säätiöt. Esimerkiksi ruotsalainen SIPRI-instituutti laatii maailmanluokan tilastoja aseteollisuudesta, ja ruotsalainen Gapminder-säätiö puolestaan hyödyntää useita virallisia lähteitä ja kokoaa niiden avulla pidempiä ja kattavampia aikakuvauksia.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: ●●

Miksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitystaso on niin paljon alhaisempi kuin muualla maailmassa?

●●

Miten on mahdollista, että joissain maissa on suhteellisesti korkea tulotaso mutta kuitenkin matala odotettavissa oleva elinikä?

22

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Kuva: UN Photo Kibae Park

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

23


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Köyhät maat

Keskimääräinen elinikä (vuosina)

80

2012

Rikkaat maat

Kiina

Vietnam

Korkea keskimääräinen elinikä

Suomi 2012

70 (Suomi 1960)

Venäjä

60 Etelä-Afrikka Nigeria

50

Kongon demokraattinen tasavalta

Botswana

40

Matala keskimääräinen elinikä

BKT per asukas (ppp) 1000

5000

10000

20000

40000

Lähde: Gapminder

MAAILMAN TILA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Yllä olevassa kaaviossa näytetään maailman kehitys tulojen ja terveyden osalta. Pystysuora viiva on summittainen raja matala- ja keskituloisten maiden välillä, ja vaakasuora viiva kuvaa 65 vuoden elinikää. Kaaviosta käy ilmi, että lähes kaikissa Afrikan ulkopuolisissa maissa keskimääräinen elinikä on tällä hetkellä yli 65 vuotta ja valtaosa maista on keski- tai korkeatuloisia. On tärkeää huomata, että suurin osa maista ei ole enää köyhiä ja alikehittyneitä (vertaa viereisen kaavion tilannetta 50 vuotta sitten). Toisaalta kaaviosta näkyy selvästi, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäänyt jälkeen niin terveyden kuin tulojenkin osalta.

24

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Ero Afrikan ja muun maailman välillä on huomattava. Afrikan ulkopuolella on vain kolme maata, jotka ovat 65 vuoden viivan alapuolella: Jemen (63 vuotta), Haiti (63 vuotta) ja Afganistan (61 vuotta). Afrikassa keskimääräinen elinikä ylittää 65 vuotta vain Pohjois-Afrikan maissa sekä kolmessa pienessä saarivaltiossa, jotka ovat Mauritius (73 vuotta), Kap Verde (75 vuotta) ja Seychellit (73 vuotta). Vuodesta 2000 lähtien kehitys on kulkenut parempaan suuntaan suuressa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Suuntauksen olisi kuitenkin jatkuttava vielä 10–20 vuotta, jotta Afrikka voisi nousta köyhyydestä.


Köyhät maat

Keskimääräinen elinikä (vuosina)

80

Rikkaat maat

1960

Korkea keskimääräinen elinikä Ruotsi, Norja Tanska, Islanti

70 Suomi

60

50

Kiina

40 Matala keskimääräinen elinikä

BKT per asukas (ppp) 1000

5000

10000

20000

40000 Lähde: Gapminder

ENNEN OLI TOISIN Viisikymmentä vuotta sitten maailma oli täysin erilainen. Neljä viidesosaa väestöstä asui tuolloin matalatuloisissa maissa ja ainoastaan Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa keskimääräinen elinikä oli yli 65 vuotta. Suomi, joka toisen maailmansodan jälkeen oli yksi maailman nopeimmin kehittyvistä maista, oli saavuttamassa pohjoismaisia naapureitaan: maan keskimääräinen elinikä oli jo melkein 70 vuotta. Nykyään suurin osa maista on ylittänyt tason, jonka Suomi saavutti vuonna 1960. Suurin osa maista kehittyi siis myönteisesti 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Afrikassa

kehitys oli hitainta mutta enimmäkseen kuitenkin oikeansuuntaista. Useimmat Afrikan ulkopuoliset maat ja kymmenkunta Afrikan maata ylitti 60 vuoden keskimääräisen eliniän 1990-luvulla. Kehitys 1990-luvulla oli epätasaista. Itä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa terveyden taso parantui ja talous kasvoi. Useissa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa talous kuitenkin romahti kommunismin luhistumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Heikoiten pärjäsivät monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maat. Keskimääräinen elinikä laski rajusti useissa maissa, mikä johtui osittain konflikteista ja köyhyydestä mutta pääasiassa hivin/aidsin leviämisestä.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

25


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kuva: Victor Brott

»Maailma ei koostu enää vain muutamista rikkaista ja lukuisista köyhistä maista.«

26

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


SUURIMMAT HAASTEET AFRIKASSA Kaaviosta käy ilmi, että Saharan eteläpuolisella Afrikalla on eniten matkaa korkeaan kehitystasoon. Vaikka kehitys on viime vuosina kulkenut vauhdilla, on se toistaiseksi ollut silti paljon hitaampaa tällä alueella kuin muualla maailmassa. Lisäksi lähtötaso oli paljon muita alhaisempi. Esimerkiksi odotettavissa oleva elinikä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on vain 55 vuotta, kun Etelä-Aasiassa se on 66 vuotta, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Itä-Aasiassa 72 vuotta ja Latinalaisessa Amerikassa 74,5 vuotta. Moni asia on vaikuttanut Afrikan heikkoon tilanteeseen, niin sisäiset, ulkoiset, historialliset, kulttuurilliset kuin maantieteelliset tekijät. Useilla Afrikan mailla ei ole rannikkoa, minkä vuoksi ne ovat kaukana maailmanmarkkinoista. Lisäksi useat maat ovat kärsineet pahoin ilmastonmuutoksen seurauksista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Afrikan eri maiden välillä on suuria eroja. ”KEHITYSMAA” ON VANHENTUNUT KÄSITE On aika lakata puhumasta teollisuusmaista ja kehitysmaista. Yleisen määritelmän mukaan kehittyneimpiä maita lukuun ottamatta kaikkia maita olisi kutsuttava kehitysmaiksi, joten maailman jaottelemiseksi tarvitaan parempia ja täsmällisempiä keinoja. Singapore on esimerkiksi yhtä kehittynyt kuin EU-maat, mutta silti se lasketaan kehitysmaaksi. Kehitysmaaksi lasketaan myös Sierra Leone, jossa odotettavissa oleva elinikä on alle 50 vuotta ja jolla on hyvin vähän yhteistä Singaporen kanssa. Maailma ei koostu enää vain muutamista rikkaista ja lukuisista köyhistä maista. Nykyään maiden kehitystaso vaihtelee aina köyhimmistä kaikkein rikkaimpiin maihin. Kirjan lopussa esitetään vaihtoehtoisia tapoja

jaotella maita. UNDP jaottelee maat alhaisen, keskitason ja korkean inhimillisen kehityksen mukaan. Tämä on monimutkaisempi mutta myös oikeudenmukaisempi tapa. Myös tuloihin perustuva jako (matala-, keski- ja korkeatuloiset maat) antaa vanhoja käsitteitä oikeudenmukaisemman kuvan. VALTAOSA MAISTA EDISTYY Valtaosassa maista tulot ja terveys ovat kehittyneet oikeaan suuntaan jo 1960-luvulta lähtien (vertaa kaavioita edellisellä aukeamalla). Viisikymmentä vuotta sitten vain Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Japanissa ja Australiassa odotettavissa oleva elinikä oli yli 65 vuotta. Nykyään koko maailma on Saharan eteläpuolista Afrikkaa lukuun ottamatta saavuttanut tämän rajan. Kehitys on ollut rikkaissa maissa köyhiä maita nopeampaa, mutta valtaosassa maista suunta on joka tapauksessa ollut oikea. Saharan eteläpuolinen Afrikka on kehittynyt muuta maailmaa huomattavasti hitaammin, mutta sielläkin on edistytty. Erityisesti 10–15 viime vuoden aikana useat maat ovat edistyneet merkittävästi terveyden, koulutuksen ja talouden aloilla. Arvioiden mukaan kymmenestä tulevina vuosina nopeimmin kehittyvästä maasta seitsemän sijaitsee Afrikassa. On kuitenkin muistettava, että kehitys kestää aikansa, ja vaikka kasvu on Afrikassa ollut suhteellisesti nopeaa 2000-luvulla, lähes kaikki Afrikan maat ovat edelleen hyvin köyhiä. ODOTETTAVISSA OLEVA ELINIKÄ LASKI USEISSA MAISSA Jotain epätavallista ja varsin kohtalokasta tapahtui 1990-luvulla, kun odotettavissa oleva elinikä laski noin 30 maassa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kaikkein pahiten kärsineissä maissa elinikä laski jopa 15–20

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

27


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

vuodella. Näissä maissa arviolta 20 –25 prosentilla aikuisista on hiv.

Kuva: UN/Photo: Tim McKulka

EROT KASVAVAT Maailman köyhien ja rikkaiden välillä on edelleen valtavia eroja. Maailman väestön köyhimmällä viidenneksellä on vain kaksi prosenttia maailman kokonaistuloista. Yli miljardi ihmistä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä eli noin alle eurolla päivässä. Toisaalta rikkaimman viidenneksen käytettävissä on 75 prosenttia maailman kokonaistuloista. Rikkaimpien ja köyhimpien välinen kuilu on siten syventynyt entisestään viime vuosikymmenten aikana. Samanaikaisesti monien keskituloisten asema on parantunut tuntuvasti. Nopea talouskasvu esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa on luonut niin sanotun maailmanlaajuisen keskiluokan, joka nykyisten ennusteiden mukaan saavuttaa ajan mittaan rikkaimpien maiden elintason. Tavallaan voidaan siis sanoa, että maailmanlaajuisesti tulot jakautuvat nyt aikaisempaa tasapuolisemmin. Nopean talouskasvun maissakaan kaikki eivät kuitenkaan pääse osaksi menestystä. Useimmiten rikkaiden tulot kasvavat köyhien tuloja nopeammin. Sen vuoksi myös epätasa-arvo kasvaa useimmissa maissa.

28

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

29


KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? ●●

Voidaanko sanoa, että maailma muuttuu paremmaksi ja että menemme oikeaan suuntaan?

●●

Mikä nykypäivän kehityksessä on hyvää ja mikä huonoa?

●●

Mitä pitäisi muuttaa, jotta maailmasta saataisiin parempi ja oikeudenmukaisempi?

●●

Onko sillä väliä, että erot köyhien ja rikkaiden välillä kasvavat, jos köyhien asema kuitenkin parantuu? Onko mukainen jako ensisijainen päämäärä?

30

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kuva: UN/Photo: Flaka Kuqi

maapallon resurssien oikeuden-


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

31


Kuva: UN/Photo: Kibae Park

32

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Vähemmän tunnettuja saavutuksia Ainaisista katastrofeja, nälänhätää ja kurjuutta kuvaavista uutisista huolimatta maailmassa tapahtuu melkoisesti myös edistystä. Jos emme saa tietää edistysaskeleista, on vaarana, että muodostamme virheellisen kuvan maailman tilasta.

T

iesitkö, että Ruanda on kymmenen viime vuoden aikana kehittynyt sosiaalisesti ja taloudellisesti kahdesta kolmeen kertaa niin nopeasti kuin Suomi sotien jälkeen? Tai että Malawissa, Tansaniassa ja Liberiassa lapsikuolleisuus on vähentynyt ennätysvauhtia? Seuraavaksi esitellään joitakin viime vuosien saavutuksia, jotka saavat harvoin aikaan suuria otsikoita. IHMISET ELÄVÄT PIDEMPÄÄN Keskimääräinen elinikä maailmassa on kasvanut 1960-luvun alun 52 vuodesta nykypäivän yli 70 vuoteen. Näin on käynyt siitä huolimatta, että kehitys hidastui 1980- ja 1990-luvuilla muun muassa hiv/aids-epidemian vuoksi. Tahti on kiihtynyt jälleen 2000-luvulla, mikä johtuu suurelta osin terveydenhuollon kehittymisestä

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi yhä harvempi kuolee aidsiin. Jos mitataan kehitystä vuodesta 1970 lähtien, pisimmälle on päässyt Malediivit. Ihmiset elävät siellä keskimäärin 34 vuotta pidempään kuin vuonna 1970. Vietnamissa elinikä on noussut 16 vuotta vuodesta 1970, jolloin Vietnamin sota riehui pahimmillaan. Myös Bangladeshissa elinikä on noussut merkittävästi. Vuonna 1970 maa ponnisteli itsenäistyäkseen Pakistanista. Tuolloin keskimääräinen elinikä oli vain 48 vuotta, kun nykyään se on lähes 70 vuotta. Niiden kymmenen maan joukossa, joissa keskimääräinen elinikä on noussut eniten, ovat sekä Egypti että Libya. Nämä kaksi maata olivat vuonna 2011 arabikevään keskiössä, jonka myötä kansa syöksi aikaisemmat hallinnot vallasta. Vallankumoukset

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

33


VÄHEMMÄN TUNNETTUJA SAAVUTUKSIA

ODOTETTAVISSA OLEVA ELINIKÄ

PERUSKOULUUN KIRJAUTUNEIDEN LASTEN PROSENTTIOSUUS (KAIKISTA LAPSISTA):

1970

2012

Muutos

Malediivit

44

78

+34

Kambodža

42

72

+30

Bhutan Oman Nepal

Tunisia

Senegal

Afganistan Iran

Bangladesh

37

50

42

51

39

37

51

48

68

76

68

76

63

61

74

70

+31

+26

+26

+25

+24

+24

+23

+22

2010

Etiopia

36

81

Guinea

43

77

Mosambik

52

Bhutan Niger

56

Guinea-Bissau Marokko Jemen

Sambia

Ruanda

26 50 71 56 71 78

92 89 57 74 94 78 91 99

Lähde: Gapminder-säätiö

Lähde: Maailmanpankki, www.data.worldbank.org

osoittavat, että materiaalinen hyvinvointi ei riitä. Vaikka koulutustaso ja terveys parantuvat, ihmiset haluavat myös osallistua ja vaikuttaa tulevaisuuteensa.

ilahduttavaa, että kehitystä on tapahtunut juuri tällä alueella, missä on eniten ilman koulutusta jääviä lapsia. Yllä olevassa taulukossa esitetään joitakin maita, joissa kouluun kirjautuvien lasten osuus on kasvanut nopeasti. Viime vuosien myönteinen kehitys osoittaa, että suuret saavutukset ovat mahdollisia lyhyessäkin ajassa. Koulunkäynnin lisäämiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat yleisesti tiedossa, ja niiden toteuttaminen on yleensä melko yksinkertaista. Tietyt toimet vaativat rahoitusta, mutta investoinnit koulutukseen maksavat itsensä takaisin ajan mittaan.

YHÄ USEAMPI LAPSI KÄY KOULUA Milloinkaan aikaisemmin yhtä moni ei ole saanut mahdollisuutta koulutukseen, ja 90 prosenttia eli yhdeksän kymmenestä lapsesta koko maailmassa aloittaa koulun. Kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 82 prosenttia. Tämä tarkoittaa kuitenkin samalla, että hieman yli 10 prosenttia eli 57 miljoonaa lasta ympäri maailmaa ei edelleenkään saa mahdollisuutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Kyse voi olla vammaisista lapsista tai sodan tai konfliktin runtelemilla alueilla asuvista lapsista. Peruskoulun aloittavien lasten osuus on kasvanut nopeimmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa: 60 prosentista (vuonna 2000) 77 prosenttiin (vuonna 2011). On valtavan

34

1999

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ LASTEN KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMISEKSI: ●● Poistetaan lukukausimaksut ja koulupuvut, jotta kaikilla on varaa käydä koulua.


●●

●●

●●

Otetaan käyttöön ilmainen kouluruoka, jotta lapset saavat riittävästi ravintoa. Tällöin he oppivat paremmin ja vanhempien mahdollisuus pitää huolta lapsistaan paranee. Lisätään lasten ja erityisesti tyttöjen turvallisuutta koulussa sekä koulumatkoilla. Näin vähennetään väkivallan uhkaa. Yksikään vanhempi ei halua lähettää lapsiaan kouluun, jos lapsille voi käydä huonosti! Panostetaan naisten koulutukseen: mitä korkeammin koulutettu nainen, sitä pidempään hänen lapsensa käyvät koulua.

Näistä toimenpiteistä huolimatta monet lapset keskeyttävät koulun ennenaikaisesti. Syitä voi olla monia: lasten on mentävä töihin auttaakseen perhettään, tytöt naitetaan aivan liian aikaisin tai koulu on tuhoutunut konfliktissa tai luonnonkatastrofissa. VÄESTÖNKASVU HIDASTUU Sitä mukaa kuin tietoisuus ihmiskunnan haitallisesta vaikutuksesta ympäristöön on lisääntynyt, on kasvanut myös huoli väestönkasvusta. Maapallon väestömäärä ylitti syksyllä 2011 seitsemän miljardin rajan, ja monet pohtivat, miten luonnonvaroista riittäisi kaikille. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että ihmisten määrä maapallolla kasvaa nyt aikaisempaa hitaammin. Väestönkasvun odotetaan pysähtyvän vuoden 2050 tienoilla, ja todennäköisesti määrä ei milloinkaan ylitä kymmentä miljardia. Väestönkasvu pysähtyy sen vuoksi, että naiset synnyttävät vähemmän lapsia. Naisten lapsiluku on vähentynyt viidestä lapsesta alle 2,5 lapseen vuosina 1960–2009. Yleisesti uskotaan virheellisesti, että esimerkiksi sairauksista tai köyhyydestä johtuva suuri kuolleisuus voisi hillitä väestönkasvua. Tällöin voitaisiin virheellisesti päätellä, että kehitys johtaa liikakansoitukseen.

Onneksi asia on päinvastoin: mitä vähemmän köyhyyttä ja lapsikuolleisuutta ja mitä enemmän mahdollisuuksia ihmisillä on, sitä vähemmän lapsia syntyy ja sitä nopeammin väestönkasvu hidastuu. RUANDAN UPEA NOUSU Keväällä 1994 alkoi yksi nykyajan pahimmista

kansanmurhista. Joka seitsemäs ruandalainen, eli lähes miljoona ihmistä murhattiin vain muutaman kuukauden aikana. Katastrofin laajuus näkyy selvästi tilastoissa. Keskimääräinen elinikä laski 50 vuodesta 28 vuoteen vain yhden vuoden aikana, ja jo ennestään korkea lapsikuolleisuus melkein kaksinkertaistui 15 prosentista lähes 30 prosenttiin. Joka kolmas alle viisivuotias lapsi menetti henkensä. Katastrofin aiheuttamat haavat eivät ehkä koskaan parane, mutta vuosi kansanmurhan jälkeen maa alkoi nousta taas jaloilleen. Valtaan nousi uusi hallinto, ja vain 7–8 vuoden jälkeen maa oli terveyden, koulutuksen ja talouden osalta samalla tasolla kuin ennen kansanmurhaa. Viimeisten 15 vuoden tapahtumat ovat kuitenkin ylittäneet kaikki odotukset: keskimääräinen elinikä on jatkanut nousuaan ja noussut nopeammin kuin missään muussa maassa. Nykyään ruandalaisten keskimääräinen elinikä on 65 vuotta eli 15 vuotta korkeampi kuin ennen kansanmurhaa. Myös lapsikuolleisuus on edelleen vähentynyt nopeammin kuin muissa maissa. Kansanmurhan aikaan se oli 30 prosenttia, ja viimeaikaisten arvioiden mukaan se on laskenut viiteen prosenttiin. Kaikista maailman parlamenteista Ruandan parlamentissa on eniten naisia (noin 64 %), ja maa pyrkii kasvamaan taloudellisesti maailman nopeimmin.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

35


VÄHEMMÄN TUNNETTUJA SAAVUTUKSIA

LAPSIKUOLLEISUUS VÄHENEE LÄHIIDÄSSÄ JA POHJOIS-AFRIKASSA Lapsikuolleisuus oli 1970-luvun alussa hyvin yleistä useimmissa arabimaissa. Monessa maassa lähes joka viides lapsi kuoli alle viisivuotiaana. Tilanne oli pahin Jemenissä, missä joka kolmas lapsi kuoli ennen viidettä ikävuottaan. Sittemmin lapsikuolleisuus on vähentynyt rajusti alueella, useimmissa maissa lähes 90 prosenttia. Näin on käynyt myös konfliktimaissa. Nopeimmin lapsikuolleisuus on vähentynyt Omanissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Tunisiassa ja Egyptissä. Tämä on muun muassa kansanterveyttä ja koulutusta parantavien toimenpiteiden ansiota. ALLE VIISIVUOTIAINA KUOLLEIDEN LASTEN PROSENTTIOSUUS (KAIKISTA SYNTYNEISTÄ)

Oman

Yhdistyneet arabiemiirikunnat

Tunisia

Egypti

Saudi-Arabia

Qatar

Bahrain

Libya

Iran

1970

2011

20,0

0,9

9,0

0,7

18,0

24,0

18,0

1,6

2,1

0,9

8,0

0,8

8,0

1,0

14,0

20,0

1,6

2,5

DEMOKRATIA VALTAA ALAA Maailma muuttuu koko ajan demokraattisemmaksi, vaikka se vie aikaa ja vaatii usein väkivaltaisen taistelun. Vaikka tietä varjostavat takaiskut, on selvää, että pitkän aikavälin suuntaus on myönteinen.

36

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kuva: UN/Photo: Albert Gonzalez Farran

Lähde: Gapminder-säätiö


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

37


VÄHEMMÄN TUNNETTUJA SAAVUTUKSIA

Uusien perustuslakien laatiminen, monipuoluejärjestelmän kehittäminen, vaalien järjestäminen ja maan tulevaisuudesta päättäminen vie aikaa. Erityisen hankala prosessi on maissa, joissa ei ole demokraattisia käytäntöjä ja joissa kansa ei ole tottunut osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin. Aikaisemmin vallassa olleet ryhmät eivät usein luovu mielellään vallasta. Jos muutos ei ole riittävän nopea, on vaarana, että kansalaiset pettyvät ja uskovat, että ennen oli paremmin. Demokratiaprosessiin liittyykin usein takaiskuja. Diktatuuria ja vapauksien rajoittamista kohtaan noussut vastarinta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä on tähän mennessä kaatanut kolme epädemokraattista hallintoa Tunisiassa, Libyassa ja Egyptissä. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, onko demokratia saanut todellista jalansijaa näissä maissa. Arabikevät on viitoittanut voimakkaasti tietä, ja todennäköisesti yhä harvempi kansa taipuu enää sorron alla. Kuten edellä on todettu, demokratian ja vapauden astetta on vaikea mitata. Sitä on kuitenkin yritetty moneen otteeseen, ja tulok-

set viittaavat siihen, että demokratia valtaa alaa ja diktatuurit alkavat olla historiaa. Amerikkalainen Freedom House -järjestö tekee vuosittain mittauksen, jossa maailma jaetaan vapaisiin, osittain vapaisiin ja ei-vapaisiin maihin. Mittaus herättää usein paljon huomiota. Selvityksen mukaan demokratioiden määrä maailmassa on yli kaksinkertaistunut neljän vuosikymmenen aikana, eli nykyään maailmassa on kaksi kertaa enemmän demokraattisia valtioita kuin diktatuureja. Tilanne oli päinvastainen 1970-luvun alussa.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: TUNTEMATTOMIA SAAVUTUKSIA ●●

Oletko sitä mieltä, että jotkin saavutukset jäävät ihmisiltä huomaamatta?

●●

Miksi on niin vaikeaa huomata edistystä muualla maailmassa?

DEMOKRATIAN ETENEMINEN DEMOKRATIAN ETENEMINEN 100 80 60 40 20 1970

1980 Vapaat maat

1990 Osittain vapaat maat

2000

2010

Ei-vapaat maat Lähde: Freedom House (www.freedomhouse.org)

38

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Kuva: Stefan Nordenberg

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

39


Edelleen suuria haasteita Viime vuosikymmeninä tekniikka on kehittynyt, talous kasvanut ja tietoa on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta monien ihmisten tilanne on silti yhtä vaikea kuin 30 vuotta sitten. Kaikki eivät ole saaneet osaansa kehityksestä eikä kaikkien tilanne ole parantunut.

V

oisi olla houkuttelevaa hengähtää ja todeta, että kehityssuunta on oikea, mutta kehitys vie aikaa eikä vääryyksiä oikaista yhdessä yössä. On kyettävä erottamaan nykytilanne ja suuntaukset. Nykytilanne voi edelleen olla huolestuttava, vaikka suuntaus olisi myönteinen. Esimerkiksi Kiina on kehittynyt harppauksin jo usean vuoden ajan, mutta keskimääräiset tulot henkeä kohden ovat samansuuruiset kuin Yhdysvalloissa lähes sata vuotta sitten. Ja vaikka monet Afrikan maat ovat prosentuaalisesti kasvaneet paljon viimeisen vuosikymmenen aikana, on muistettava, että kehityksen lähtötaso oli varsin alhainen. Useissa maissa bruttokansantuote (BKT) on edelleen matala, ja vain kymmenessä Saharan eteläpuolisen Afrikan 46

40

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

maasta vuositulot henkeä kohden ylittävät 3 000 dollaria. Suomi ylitti tämän tason noin 90 vuotta sitten. Neljännes kaikista alueen maista (11 maata 46:stä) on lisäksi köyhtynyt vuoden 1990 tasoon nähden. Sen vuoksi kehityksen on jatkuttava oikeaan suuntaan vuosikymmen toisensa jälkeen. Tulevaisuudennäkymät ovat myönteiset, mutta niihin sisältyy myös mahdollisia uhkakuvia ja haasteita. Tutkimusten mukaan ilmaston lämpeneminen muodostaa yhden näistä haasteista, ja viime vuodet ovat osoittaneet, että finanssikriisit ja maailmantalouden laskusuhdanne muodostavat toisen. Tässä luvussa luetellaan joitakin maailman suurimpia haasteita.


ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS ON EDELLEEN YLEISTÄ Äärimmäisen köyhyyden kansainvälinen raja on 1,25 dollaria päivässä. Luku on ostovoimakorjattu alkuperäisestä yhden dollarin rajasta, eli laskettu sen mukaan, miten kallista eri maissa on elää. Äärimmäisessä köyhyydessä eläminen on hengenvaarallista. Äärimmäisessä köyhyydessä elävät ihmiset kykenevät huomattavasti muita huonommin täyttämään tärkeimmät perustarpeensa, ja he kuolevat muita todennäköisemmin nälkään, sairauksiin tai katastrofeihin. Siksi usein sanotaankin, että köyhyys tappaa. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien odotettavissa oleva elinikä on noin 40 vuotta eli vain noin puolet suomalaisten eliniästä, joka on yli 80 vuotta. Vaikka köyhyyden torjunnassa on edistytty huomattavasti, vuonna 2010 lähes 1,2 miljardia ihmistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Maailmanpankin tuoreet tilastot kuitenkin osoittavat, että useimmilla alueilla on edistytty luultua enemmän. Tämä koskee myös Etelä-

»Äärimmäisessä köyhyydessä eläminen on hengenvaarallista. Siksi usein sanotaankin, että köyhyys tappaa.«

Aasiaa, missä on lukumääräisesti eniten äärimmäisessä köyhyydessä eläviä. Alueella köyhien osuus on pienentynyt 54 prosentista 31 prosenttiin 20 vuoden aikana, ja jos nykyinen kiihtyvä tahti jatkuu, köyhyys voi puolittua vuoteen 2015 mennessä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on kuitenkin suurin väestönosa, joka elää äärimmäisessä köyhyydessä. Alueella joka toinen joutuu elämään alle 1,25 dollarilla päivässä, ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on kasvanut 125 miljoonalla vuodesta 1990.

ÄÄRIMMÄISESSÄ KÖYHYYDESSÄ ELÄVIEN LUKUMÄÄRÄ (MILJ. HENKEÄ) JA PROSENTTIOSUUS VÄESTÖSTÄ :

Itä-Aasia

Etelä-Aasia

Saharan eteläpuolinen Afrikka

Latinalainen Amerikka

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Eurooppa ja Keski-Aasia Koko maailma

1990

2010

1990

2010

926

251

56 %

13 %

617

507

54 %

31 %

32

12 %

5,3 %

3

1,9 %

0,6 %

290

414

13

8

53 9

1908

1215

57 % 6 %

43 %

48 %

2,4 % 20,5 %

Lähde: Maailmanpankki 2010

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

41


42

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Paljon on vielä tekemättä… ●●

18 000 lasta kuolee joka päivä syistä, jotka olisi helppo estää, ja sairauksiin, jotka olisi helppo parantaa.

Lähes 800 naista kuolee joka päivä raskauden tai synnytyksen yhteydessä. ●● 1,7 miljoonaa ihmistä kuolee joka vuosi hiviin/aidsiin ja 2,5 miljoonaa saa hiv-tartunnan. ●● Laskelmien mukaan 660 000 ihmistä kuoli malariaan vuonna 2010. ●● 768 miljoonalla ihmisellä ei ole saatavilla puhdasta juomavettä. ●● 2,5 miljardilla ihmisellä ei ole käymälää. ●● Suuri osa maailman köyhistä kärsii nälästä. Vuonna 2012 kroonisesti aliravittuja ihmisiä oli hieman yli 840 miljoonaa. ●● Etelä-Aasiassa 31 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista on alipainoisia. ●● Lähes 21 miljoonaa ihmistä on sisäisiä pakolaisia kotimaassaan. ●● 57 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin. ●● Hiilidioksidipäästöt kasvavat edelleen. Päästötaso on nyt noin 45 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1990 – korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. ●● Yli 80 prosenttia maailman kansanedustajista on miehiä. ●●

Kuva: UN/Photo: Albert Gonzales Farran

Lähteet: Vuosituhattavoitteiden seurantaraportti 2013, UNICEF, WHO, UNAIDS, IAE ja UNHCR

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

43


EDELLEEN SUURIA HAASTEITA

»Maailman lapsikuolleisuus vastaisi kahden viikon välein tapahtuvaa tsunamikatastrofia, jossa kaikki kuolleet olisivat alle viisivuotiaita lapsia.«

NÄLKÄ VÄHENEE LIIAN HITAASTI Nälän torjunnassa saavutetun edistyksen jälkeen kehityskulku kääntyi 1990-luvun puolivälissä, jolloin kroonisesti aliravittujen määrä alkoi vähitellen kasvaa. Muutama vuosi sitten maailmanlaajuinen finanssikriisi pahensi tilannetta entisestään. Nälänhädästä kärsivien osuus pienenee jälleen, mutta lukumääräisesti vuodesta 1990 saavutettu edistys on ollut vaatimatonta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä hieman yli 840 miljoonaa kroonisesti aliravittua ihmistä. Se tarkoittaa, että joka kahdeksas ihminen käy nukkumaan nälkäisenä. Ilta toisensa jälkeen. Onkin syytä miettiä, miksi nälänhätää ei kyetä torjumaan tehokkaammin. Miksi nälkä ei vähene samaan tahtiin kuin maailmanlaajuinen köyhyys? Helpoin vastaus kysymykseen on elintarvikkeiden voimakas hinnannousu. Tähän on useita syitä. Lisääntynyt kysyntä on esimerkiksi johtanut siihen, että tehoviljelyyn tarvittavien hyödykkeiden (kuten lannoitteiden ja siementen) ja elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet korkeuksiin. Joissain maissa lisääntynyt hyvinvointi on myös johtanut siihen, että ihmiset haluavat erityyppisiä elintarvikkeita. Liha- ja meijerituotteiden kaltaisia tuotteita, joiden tuotantoon kuluu enemmän resursseja, suositaan enemmän kuin papuja, maissia ja

44

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

muita perustuotteita. Ilmastonmuutos lisää kuivia kausia ja tulvia, mikä on osaltaan vaikuttanut ruuan hintoihin ja ihmisten toimeentuloon. Myös poliittinen epävakaus ja konfliktit vaikuttavat asiaan. On ryhdyttävä taisteluun nälkää ja kroonista aliravitsemusta vastaan! MILJOONAT LAPSET KUOLEVAT TURHAAN Joka vuosi kuolee noin 6,6 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Siis lähes 18 000 lasta päivittäin. Useimmat näistä kuolemista johtuvat syistä, jotka olisi helppo estää, tai sairauksista, jotka olisi helppo parantaa. Monet lapset kuolevat aliravitsemukseen tai sairauksiin, kuten keuhkokuumeeseen ja malariaan. Monet kuolevat jopa ripuliin. Voidaan sanoa, että suurin osa näistä lapsista kuolee köyhyyteen. Kahdeksantoista tuhatta lasta joka päivä on uskomattoman suuri määrä. Sitä voidaan verrata esimerkiksi joulukuun 2004 tsunamikatastrofiin, jossa noin 250 000 ihmistä menetti henkensä. Maailman lapsikuolleisuus vastaisi kahden viikon välein tapahtuvaa tsunamikatastrofia, jossa kaikki kuolleet olisivat alle viisivuotiaita lapsia. Merkittävä ero on siinä, että kyse ei ole äkillisestä katastrofista, vaan tiedämme katastrofin tapahtuvan ja tiedämme myös, miten sen voisi estää. Meillä olisi myös riittävästi resursseja sen estämiseen. Kuten useissa muissakin tapauksissa, kyse on tärkeysjärjestyksestä. Puolet maailman maista on kuitenkin onnistunut lähes puolittamaan lapsikuolleisuuden vuosina 1990–2010, ja nämä maat ovat saavuttamassa vuosituhattavoitteen lapsikuolleisuuden vähentämisestä kahdella kolmanneksella. Kehitys ei valitettavasti ole ollut tasaista. Muutamissa maissa lapsikuolleisuus on pysynyt tasaisesti korkealla tasolla tai jopa


lisääntynyt vuoteen 1990 verrattuna (lisätietoa vuosituhattavoitteista seuraavassa luvussa). Kehitys vaikuttaa olevan hitainta niissä maissa, joissa ongelma on suurin. Hitaimmin tilanne paranee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä asuu lähes puolet niistä lapsista, jotka kuolevat alle viisivuotiaina. Alueella yli 12 prosenttia lapsista kuolee alle viiden vuoden iässä. Valtaosa kuolemista tapahtuu kaikkein köyhimmillä alueilla ja lasten ensimmäisten elinkuukausien aikana. Yksi lapsikuolleisuuden torjunnan suurista saavutuksista on tuhkarokon vastainen rokotus. Vuodesta 2000 lähtien tuhkarokkoon kuolleiden lasten määrä on vähentynyt lähes 80 prosenttia. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuolleisuus on vähentynyt vieläkin enemmän. Rokotusten kaltaiset toimenpiteet ovat kuitenkin vain osa ratkaisua. Lisäksi on esimerkiksi parannettava ja kehitettävä sairaanhoitoa sekä koulutusmahdollisuuksia, etenkin naisten osalta. Suomessa on useimpien vauraiden maiden tapaan ollut käytössä tuhkarokkorokotus jo 1980-luvun alusta lähtien. On todella surullista, jos kestää yli 30 vuotta suojata köyhien maiden lapset sairauksilta, joihin on olemassa rokotukset. NAISET JA NAISTEN TERVEYS JÄÄVÄT TAKA-ALALLE Useimmissa perheissä lasten saaminen on yksi elämän kohokohdista, joka tuo mukanaan sekä rakkautta että onnea. Useille naisille raskauteen ja synnytykseen liittyy kuitenkin huolta tai jopa hengenvaaraa. Laskelmien mukaan noin 800 naista kuolee päivittäin raskauden tai synnytyksen yhteydessä. Tähän sisältyvät myös turvattomat abortit ja riittämättömästä synnytyksen jälkeisestä hoidosta johtuvat komplikaatiot.

LAPSIKUOLLEISUUS – SAAVUTUKSET JA TAKAISKUT ALLE VIISIVUOTIAINA KUOLLEIDEN LASTEN OSUUS (KAIKISTA SYNTYNEISTÄ, PROSENTTEINA) 1990

2011

Haiti

14 %

7 %

Somalia

18 %

Zimbabwe Kamerun

Etelä-Afrikka Lesotho

Keski-Afrikan

8%

6,7 %

15 %

13 %

6 % 9 %

18 % 5 % 9 %

tasavalta

17 %

16 %

Mauritania

12 %

11 %

Kongo Kenia Tšad

18 % 10 % 21 %

17 % 7 %

17 %

MERKITTÄVÄÄ EDISTYSTÄ VUODESTA 1990 1990

2011

Niger

31 %

12 %

Liberia

24 %

8 %

Malawi Itä-Timor

Sierra Leone Madagaskar Bangladesh Laos

Malediivit

Mosambik Tansania

23 % 18 %

8 % 5 %

27 %

19 %

14 %

5 %

16 % 15 % 11 % 23 % 16 %

6 % 4 % 1 %

10 % 7 %

Lähde: Gapminder-säätiö

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

45


EDELLEEN SUURIA HAASTEITA

Äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi on tehostettava ehkäisevää äitiyshuoltoa, koulutettava kätilöitä ja sairaanhoitajia sekä lisättävä resursseja akuuttiin äitiyshuoltoon ja ylipäätään terveydenhuoltoon. Tutkimusten mukaan näin voitaisiin estää jopa 80 prosenttia kuolemantapauksista. YK:n väestörahaston UNFPA:n tekemän arvion mukaan jopa joka neljäs kuolema voitaisiin välttää, jos naiset tietäisivät ehkäisystä ja heidän saatavillaan olisi ehkäisyvälineitä. Turvattomat abortit aiheuttavat vuosittain 47 000 naisen kuoleman. Korkea äitiyskuolleisuus on yksi selvimmistä eroista köyhien ja rikkaiden maiden elinoloissa. Lähes 98 prosenttia kaikista raskauden tai synnytyksen aiheuttamista kuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Tilanne on vaikein esimerkiksi Tšadissa, Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Sierra Leonessa, missä noin prosentti kaikista raskauksista päättyy naisen kuolemaan. Suomessa vastaava riski on keskimäärin 0,04 promillea. Toisin sanoen keskimäärin neljä naista menehtyy 100 000:a elävänä syntynyttä lasta kohden. Vaikka tuoreiden tilastojen mukaan tilanne on parantunut jonkin verran, raskauteen ja synnykseen liittyy edelleen suuria riskejä monissa maissa. Tämä kertoo siitä, miten vähän naisilla ja naisten terveydellä on painoarvoa maailmassa. Joka puolella maailmaa naisilta evätään oikeuksia, joiden tulisi olla itsestäänselvyyksiä, eikä ainoastaan terveyden alalla. Naiset esimerkiksi ansaitsevat miehiä vähemmän palkkaa kaikissa maailman maissa. Vaikka suurin osa lapsista saa koulutuksen, koulua käyvistä lapsista suurempi osa on edelleen poikia. Naisilla ei myöskään ole yhtäläisiä mahdollisuuksia vaikuttaa poliittisiin päätöksiin – kehitysmaissa vain 20 prosenttia kansanedustajista on naisia. Rikkaiden ja köyhien maiden väliset

46

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

erot eivät kuitenkaan ole kovin suuret, sillä vauraammissakin maissa vain vajaa 24 prosenttia kansanedustajista on naisia. AIDS – AIKUISTEN YLEISIN KUOLINSYY AFRIKASSA Ensimmäiset aids-tapaukset havaittiin 1980-luvun alussa, ja sen jälkeen epidemia on kasvanut valtaviin mittasuhteisiin. Nykyään noin 34 miljoonalla ihmisellä on hiv, ja joka vuosi 2,5 miljoonaa saa tartunnan. Noin 1,7 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain aidsiin. Tilanne on pahin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä elää noin 25 miljoonaa hiv-positiivista. Alueella aids on edelleen aikuisten yleisin kuolinsyy. Suuria ongelmia aiheuttaa puutteellinen terveydenhuolto. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elää 13 prosenttia maailman väestöstä, mutta vain kolme prosenttia maailman lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Hivin leviämisen estämiseksi ja tartunnan saaneiden eliniän pidentämiseksi vaaditaan mittavia toimenpiteitä. Hoidon lisäksi on lisättävä ihmisten tietoa siitä, miten virus leviää ja miten siltä voi suojautua. Viime vuosina antiretroviraalilääkityksen saatavuus on parantunut. Lääkityksen ansiosta hiv-positiiviset voivat elää pidempään ilman, että hiv kehittyy aidsiksi. Oikealla hoidolla on nykyisin mahdollista elää lähes normaalia elämää hiv-tartunnasta huolimatta. Matala- ja keskituloisissa maissa lähes 10 miljoonaa ihmistä saa tällä hetkellä antiretroviraalilääkitystä. Määrä on yli kymmenkertaistunut viime vuosina, ja vuonna 2015 määrän arvioidaan nousevan 15 miljoonaan. Enemmän on silti tehtävä, jotta lääkkeitä saataisiin kaikille 26 miljoonalle niitä tarvitsevalle ihmiselle. YK:n UNAIDS-ohjelman mukaan vuonna 2010 käytettiin yhteensä 15 miljardia dollaria


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

47

Kuva: UN/Photo: Albert Gonzales Farran


EDELLEEN SUURIA HAASTEITA

kansainvälistä apua ja kotimaisia resursseja hiv-epidemian torjumiseen. Jotta kaikki hiv-positiiviset saisivat tukea ja hoitoa, on tukea lisättävä kuitenkin huomattavasti. Viisitoista miljardia dollaria vuodessa voi kuulostaa valtavalta summalta, mutta on muistettava, että eri maiden hallitukset käyttävät suunnilleen saman verran puolustusmenoihin vain kolmessa tai neljässä päivässä.

»Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elää 13 prosenttia maailman väestöstä mutta vain kolme prosenttia maailman lääkäreistä ja sairaanhoitajista.« ILMASTONMUUTOS RISKEERAA KEHITYKSEN Maailman kenties suurin haaste on pysäyttää maapallon lämpeneminen. Kysymys on ollut paljon esillä jo usean vuoden ajan, mutta vieläkään ei ole saatu aikaan riittävän laajaa ja sitovaa maailmanlaajuista sopimusta vaarallisten päästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästöjen taso oli vuonna 2012 todennäköisesti korkeimmillaan sen jälkeen, kun finanssikriisi laski hieman tasoa vuonna 2009. On selvää, että vauraimmat maat ovat syypäitä nykytilanteeseen. Näissä maissa hiilidioksidipäästöt henkeä kohden ovat suurimmat. Keskituloisissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa, missä talous kasvaa kohisten, päästöt ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti suurimmat. Kyse ei ole siitä, pitäisikö päästöjä vähentää, vaan miten paljon. Useiden tutkijoiden mielestä päästötaso olisi puolitettava vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

48

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Ongelmana on se, että nykypäivänä vaarallisten kasvihuonekaasujen päästöt ovat lähes 46 prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990. Tilannetta voidaan verrata junamatkaan Helsingistä Poriin. Tiedämme, että olisi pitänyt vaihtaa junaa puolivälissä eli Tampereella, mutta sillä välin kun keskustelemme siitä, pitäisikö junan jarruttaa tai kääntyä (ja miten se onnistuisi), se on jo ajanut ohi. Nyt olemme ohittaneet jo Jämsän. Tampere jää yhä kauemmaksi, ja juna jatkaa edelleen väärään suuntaan kohti Jyväskylää. Maapallon lämpeneminen uhkaa pitkällä aikavälillä koko ihmiskuntaa, mutta jo pienikin lämpötilan nousu voi vaikuttaa kielteisesti kehitykseen, etenkin köyhimmissä maissa. Tulvat, veden puute, heikentynyt ruuantuotanto ja elintarvikehintojen nousu ovat ongelmia, jotka aiheuttavat jo nyt suurta nälänhätää ja vaarantavat kehityksen vakavasti monissa köyhissä maissa. UNDP:n vuosien 2008 ja 2011 inhimillisen kehityksen raporteissa esitellään ajankohtaista tutkimusta ilmastonmuutoksen haitoista. On päivänselvää, että pahiten ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikkein köyhimmät maat. Näissä maissa liikkumavaraa on vähemmän, minkä vuoksi sopeutumiskyky on heikompi. Lisäksi mailla on käytössä vähemmän resursseja ilmastonmuutoksen seurauksista selviytymiseen. Köyhät maat kärsivät jo tällä hetkellä vaikeista ympäristökatastrofeista. Köyhyyden ja ympäristöstä johtuvien kuolemantapausten välillä on voimakas yhteys: mitä köyhempi maa, sitä todennäköisemmin ihmiset kuolevat ympäristöongelmiin. Esimerkiksi huono sisäilma aiheuttaa vuosittain lähes kahden miljoonan ihmisen kuoleman. Huono sisäilma puolestaan johtuu siitä, että käytössä ei ole nykyaikaisia helloja vaan ruoka tehdään avotulen äärellä.


ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET MAAILMAN KEHITYKSEEN ●●

●●

Tulvat. Lämpenevä ilmasto nostaa

laskelmien mukaan lämpötilan nousu voi

merenpintaa, mikä aiheuttaa tulvia. Jotkin

pienentää satoa jopa 25 prosenttia Saharan

valtiot, kuten Malediivit, ovat vaarassa kadota

eteläpuolisessa Afrikassa. Erityisesti sateesta

kokonaan mereen.

riippuvaiset viljasadot voivat pienentyä jopa

Veden puute. Kutistuvat jäätiköt nostavat merenpintaa ja vaikeuttavat puhtaan

puoleen. ●●

edistää sairauksien leviämistä uusille alueille.

Inhimillisen kehityksen raportin (2008)

Esimerkiksi sadat miljoonat ihmiset saattavat

mukaan sadat miljoonat ihmiset kärsivät

altistua malarialle, joka jo tällä hetkellä

puhtaan juomaveden puutteesta Himalajan jäätiköiden sulaessa. Näin käy erityisesti ●●

Terveysriskit. Lämpenevä ilmasto voi

juomaveden saatavuutta. UNDP:n

tappaa miljoona ihmistä joka vuosi. ●●

Ekosysteemin romahtaminen. Luonnon

Keski-Aasiassa, Kiinassa ja Intiassa.

monimuotoisuus on uhattuna, ja monet

Heikentynyt ruuantuotanto. Lämpenevä

maalla ja meressä elävät lajit ovat vaarassa

ilmasto vaikuttaa sademääriin, lämpötilaan

kuolla sukupuuttoon. Jo nyt noin puolet

ja maatalouden veden saantiin. Siten se

maailman koralliriutoista on haalistunut,

vaikuttaa myös ruuan saatavuuteen alueilla,

mikä johtuu veden lämpötilan noususta.

jotka ovat jo ennestään köyhiä. Eräiden

Inhimillisen kehityksen raportissa (2011) arvioidaan, että puolet maailman aliravitsemuksesta ja lapsikuolemista johtuu tavalla tai toisella ympäristöstä. Kyse voi olla esimerkiksi ruuan puutteesta, kuivuudesta, tulvista tai veden puutteesta. Nämä ovat tekijöitä, jotka uhkaavat pahentua entisestään ilmaston muuttuessa. Jos maapallon lämpenemisen hillitsemiseksi ei ryhdytä tehokkaampiin toimiin, on vaarana, että kehitystahti vähiten kehittyneissä maissa hidastuu merkittävästi. Vuoden 2011 inhimillisen kehityksen raportin laskelmien mukaan pahimmassa tapauksessa kehitys pysähtyy kokonaan ja taantuu.

FINANSSIKRIISIN VAIKUTUKSET VOIVAT OLLA PITKÄAIKAISIA Vuosien 2008–2009 finanssikriisin vaikutukset ulottuivat maihin ja ihmisiin kaikkialla maailmassa. Vaikka suorat vaikutukset olivat rajuimmat rikkaissa maissa, missä tehtaita suljettiin, yritykset lopettivat toimintansa ja työttömyys lisääntyi, lopulliset vaikutukset iskivät voimakkaimmin köyhiin maihin, missä ihmiset elivät jo ennestään toimeentulon rajoilla. Useissa köyhissä maissa 10 –15:n viime vuoden ajan myönteisenä jatkunut talouskasvu pysähtyi finanssikriisin myötä. Muihin alueisiin verrattuna Afrikka selviytyi

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

49


Kuva: UN/Photo: Tim McKulka

EDELLEEN SUURIA HAASTEITA

50

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


kuitenkin melko hyvin, ja näyttää siltä, ettei kriisi pitkällä aikavälillä heikentänyt alueen kasvusuuntausta. Mutta vaikka Afrikka kokonaisuudessaan selvisi taloudellisesti melko vähällä, kriisi hidasti kuitenkin kasvua useimmissa maissa. Koska kasvun tuomia resursseja tarvitaan lapsikuolleisuuden vähentämiseen sekä terveyden ja koulutuksen parantamiseen, voivat seuraukset olla todella vakavia. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi, että finanssikriisillä oli huomattavia ja pitkäaikaisia seurauksia vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Köyhyyden torjunta on nyt hitaampaa ja vaikuttaa jatkuvan verkkaisena vielä pitkään. Vuonna 2020 äärimmäisessä köyhyydessä elää 70 miljoonaa ihmistä enemmän kuin ilman finanssikriisiä olisi elänyt. Kriisillä on myös välittömämpiä vaikutuksia. Kasvun hidastuminen voi johtaa siihen, että vuonna 2015 koulua käyvien lasten määrä on vähentynyt 350 000:lla ja puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien määrä kasvanut sadalla miljoonalla. Kaiken lisäksi lapsikuolleisuuden vähentäminen on hitaampaa. On mahdollista, että vuoteen 2015 mennessä kuolee 1,2 miljoonaa lasta enemmän kuin ilman kriisiä olisi kuollut. EPÄVARMAT KANSAINVÄLISET RESURSSIT Maailmanlaajuisen kriisin aikana tarvitaan kipeämmin kansainvälisiä varoja sijoitusten ja avun muodossa, mutta kriisi on vaikeuttanut myös avustustyötä. INVESTOINNIT PIENENEVÄT Ulkomaiset suorat sijoitukset pienenivät yli 30 prosenttia vuoden 2009 aikana, mikä johtui suoraan kriisistä. Tilanne on parantunut hieman, mutta todennäköisesti investoinnit

palaavat kriisiä edeltävälle tasolle vasta muutaman vuoden kuluttua. Tämä voi vaikuttaa erityisen haitallisesti Afrikkaan. Riskit eivät ole kasvaneet Afrikassa sen enempää kuin muualla maailmassa, mutta koska Afrikkaan investointi on kokonaisuudessaan riskialttiimpaa eikä taloudellisia riskejä uskalleta ottaa entiseen tapaan, voi kriisi iskeä erityisen voimakkaasti Afrikan maihin.

»Ulkomaiset suorat sijoitukset pienenivät yli 30 prosenttia vuoden 2009 aikana, mikä johtui suoraan kriisistä.« MAASTAMUUTTAJIEN RAHALÄHETYKSET Ulkomaille muuttaneiden kotimaahansa lähettämistä rahalähetyksistä on useissa köyhissä maissa tullut yhä tärkeämpi rahoituksen lähde. Maailmanlaajuiset talouskriisit ovat yleensä pienentäneet rahalähetyksiä, sillä vierastyöläiset ja ulkomainen työvoima on helpoin irtisanoa tulosvaroitusten ja säästöjen paineessa. Rahalähetykset ovat kuitenkin viime vuosina kasvaneet, taloudellisesta taantumasta huolimatta. EPÄVARMA ULKOMAANAPU Kehitysapu on tärkeä tulonlähde monille köyhille maille. Joitakin vuosia sitten finanssikriisi kiristi monien avunantajamaiden talouden äärimmilleen, mikä on vaikuttanut apuun. Maailmanlaajuinen kehitysapu pieneni ensimmäistä kertaa 15 vuoteen vuonna 2011 ja edelleen vuonna 2012. Esimerkiksi Suomi vähensi kehitysapuaan 4,3 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2013 apu kasvoi kuitenkin jälleen maailmanlaajuisesti.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

51


Kuva: Sanna R책delius

52

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Maailman kehitystavoitteet On kulunut jo yli kymmenen vuotta siitä, kun maailman johtajat sopivat vuosituhattavoitteista eli kahdeksasta mitattavasta kehitystavoitteesta, joilla vähennetään köyhyyttä maailmassa. Tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tuo määräaika lähestyy nopeasti, ja uusia maailmanlaajuisia kehitystavoitteita suunnitellaan parhaillaan. Yhteisten tavoitteiden avulla voidaan varmistaa, etteivät tärkeät ongelmat unohdu. Lisäksi niillä muistutetaan jatkuvasti eri maiden poliitikkoja siitä, että tehdyt lupaukset on pidettävä.

V

uosituhannen vaihteessa maailman päättäjät halusivat tarttua toden teolla maailman tulevaisuuden kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Kylmä sota oli päättynyt, ja vallan tavoittelun sijaan oli aika keskittyä köyhyyden, nälänhädän ja tartuntatautien hävittämiseen. Samanaikaisesti haluttiin lisätä turvallisuutta ja rauhaa maailmassa, jotta eri maat voisivat elää ja kehittyä rinnakkain.

Huippukokouksissa 1990-luvulla tehtyjen lupausten ja annettujen julistusten pohjalta maailman johtajat sopivat niin sanotusta vuosituhatjulistuksesta, joka konkretisoitui kahdeksaan määräaikaiseen ja mitattavaan tavoitteeseen eli vuosituhattavoitteeseen. Tavoitteet ovat osoittautuneet tuloksellisiksi. Niiden avulla on keskitytty muutamiin tärkeisiin kehityskysymyksiin ja samalla herätetty poliittista tahtoa ja lisätty taloudellisia resursseja.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

53


MAAILMAN KEHITYSTAVOITTEET

Sen vuoksi on ollut itsestään selvää, että seuraavaksi laaditaan uusia kehitystavoitteita, jotka asetetaan vuoden 2015 jälkeen nykyisten tavoitteiden määräajan päätyttyä. Koska yhteisymmärrykseen voi olla vaikea päästä, YK:n pääsihteeri asetti jo vuonna 2010 sisäisen työryhmän, joka alkoi valmistella seuraavaa kehitysagendaa. Ensin on kuitenkin tehtävä kaikki mahdollinen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Maailman johtajat saavat tilaisuuden osoittaa, että annetuista lupauksista todella pidetään kiinni. Vaikka nyt valmistaudutaan jo uusiin tavoitteisiin, on edelleen jatkettava työtä nykyisten tavoitteiden saavuttamiseksi!

»Vaikka nyt valmistaudutaan jo uusiin tavoitteisiin, on edelleen jatkettava työtä nykyisten tavoitteiden saavuttamiseksi.« MITEN VUOSITUHATTAVOITTEISSA ON ONNISTUTTU? Kahdeksan tavoitetta (englanniksi Millennium Development Goals, MDGs) on saavutettava vuoteen 2015 mennessä, ja tuloksia verrataan vuoteen 1990. Kun siis puhutaan köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä, käytetään lähtökohtana vuoden 1990 tasoa. Kuhunkin tavoitteeseen sisältyy useita osatavoitteita ja indikaattoreita, joiden avulla on helpompi mitata ja vertailla tavoitteissa edistymistä. Esimerkiksi tasa-arvon edistämistä

Lisätietoa vuosituhattavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tehtävästä työstä on saatavilla osoitteessa www.undp.fi

54

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

koskevassa kolmannessa vuosituhattavoitteessa yksi indikaattoreista on naisten osuus maailman kansanedustajista. Maailmanlaajuisesti on edistytty valtavasti, ja kehitys kulkee oikeaan suuntaan lähes kaikkien tavoitteiden osalta. Köyhyystilastoista vastaava Maailmanpankki ilmoitti keväällä 2012, että äärimmäisen köyhyyden puolittamista koskeva osatavoite oli jo saavutettu koko maailmassa. Maailmanpankin laskelmien mukaan äärimmäisessä köyhyydessä eli noin eurolla päivässä elävien määrä on vähentynyt 700 miljoonalla verrattuna vuoden 1990 tilanteeseen (1,9 miljardista vajaaseen 1,2 miljardiin). Kun otetaan huomioon maailman väestönkasvu tänä aikana, köyhyys on todellisuudessa vähentynyt runsaasta 40 prosentista runsaaseen 20 prosenttiin. Myös puhdasta vettä koskeva osatavoite saavutettiin jo vuonna 2012, ja tänä päivänä lähes 90 prosentilla maailman väestöstä on saatavilla puhtaampaa vettä. Tämä parantaa miljoonien ihmisten terveyttä. Kuten edellä on todettu, yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin, yhä suurempi osa lapsista elää yli viisivuotiaaksi ja hiv-epidemia on kääntynyt laskuun. Seitsemännen ja kahdeksannen tavoitteen kohdalla on edistytty heikommin. Seitsemäs tavoite koskee ympäristön kestävän kehityksen turvaamista ja kahdeksas kohdistuu lähinnä rikkaisiin maihin. Avun lisäämistä ja parantamista koskevista toistuvista lupauksista huolimatta monet maat eivät ole onnistuneet täyttämään sitoumuksiaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa on edistytty, mutta kehitys on ollut epätasaista ja toisinaan sivuuttanut kaikkein köyhimmät kokonaan.


MITKÄ OVAT VUOSITUHATTAVOITTEET? 1. ÄÄRIMMÄISEN KÖYHYYDEN JA NÄLÄN PUOLITTAMINEN. 2. PERUSKOULUTUSMAHDOLLISUUKSIEN TAKAAMINEN KAIKILLE LAPSILLE. 3. TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA NAISTEN ASEMAN PARANTAMINEN. 4. LAPSIKUOLLEISUUDEN VÄHENTÄMINEN. 5. ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYDEN PARANTAMINEN. 6. HIVIN/AIDSIN, MALARIAN SEKÄ MUIDEN TAUTIEN VASTAINEN TAISTELU. 7. YMPÄRISTÖN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TURVAAMINEN. 8. GLOBAALIN KUMPPANUUDEN LUOMINEN KEHITYKSELLE.

Lisätietoa uusien kehitystavoitteiden suunnittelutyöstä on osoitteessa www.worldwewant2015.org

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

55


MAAILMAN KEHITYSTAVOITTEET

räjähdysmäisesti, ja maa on myös onnistunut parhaiten vähentämään köyhyyttä. Toisaalta on pidettävä mielessä, että Kiinassa satoja miljoonia ihmisiä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Nämä ovat ihmisiä, jotka eivät ole saaneet osaansa kehityksestä. Noin kaksi kolmasosaa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä asuu nykyään niin sanotuissa keskituloisissa maissa (lisätietoa maiden jaottelusta jäljempänä kirjassa). Sen vuoksi nykyään puhutaan paljon paitsi maiden ja alueiden välisten myös yksittäisten maiden

Kuva: Victor Brott

KEHITYS JAKAUTUU SUUNNATTOMAN EPÄTASAISESTI Vuosituhattavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Jokaisen yksittäisen maan ei ole tarkoituskaan kyetä saavuttamaan jokaista tavoitetta. Köyhälle maalle, jossa on vaikeita kehitysongelmia ja suuri väestö, tavoitteiden saavuttaminen on luonnollisesti haastavampaa kuin maalle, jossa on vähemmän ongelmia ja enemmän resursseja. Esimerkiksi Kiinassa talous on viime vuosikymmenen aikana kasvanut lähes

56

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


sisäisten kuilujen kaventamisesta. Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa äärimmäisen köyhät ja äärimmäisen rikkaat elävät rinnakkain. Silti myös Yhdysvaltojen kaltaisissa maissa on syviä kuiluja tulotasojen välillä. LUKUMÄÄRIÄ VAI PROSENTTIOSUUKSIA? Vuosituhattavoitteita mitataan osuuksina lukumäärien sijaan, minkä vuoksi edistysaskelten vertailu voi toisinaan olla hankalaa. Köyhyys ja nälkä on puolitettava, lapsikuolleisuutta on vähennettävä kahdella kolmanneksella ja äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä. Kun tavoitteita mitataan tällä tavoin, niiden maiden, joissa on paljon köyhiä sekä lapsi- ja äitiyskuolleisuutta, on edistyttävä enemmän, jotta se näkyisi tilastoissa. Usein väestönkasvu lisää haasteita. Väestön jatkuva kasvu edellyttää tehokkaampia toimenpiteitä, jotka on suunnattu suuremmille väestöryhmille. Vain siten köyhyyttä voidaan vähentää. Kuten edellä on todettu, tavoitteet ovat maailmanlaajuisia, ja ne perustuvat aikaisempiin kehityssuuntauksiin. Esimerkiksi Bangladeshissa ja Egyptissä on onnistuttu jo saavuttamaan lapsikuolleisuuden vähentämistavoite, mutta jotta Burundi onnistuisi tavoitteessa, sen täytyisi nykyisellä kehitystahdilla työskennellä vielä 65 vuotta. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää, että kehitys lähtee aina paikallisista tarpeista ja edellytyksistä ja että ongelman ratkaisemiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. MIKSI TAVOITTEIDEN ON OLTAVA MITATTAVIA? Kuten edellä on todettu, monien maiden hallituksissa ja järjestöissä on vuosituhattavoitteiden avulla kyetty keskittymään olennaiseen ja priorisoimaan. Vuosituhattavoitteet ovat

toimineet välineenä, jonka avulla on herätetty poliittista tahtoa, lisätty taloudellisia resursseja sekä vaadittu poliitikkojen ja päättäjien vastuuvelvollisuutta. Vaikka kaikkia tavoitteita ei saavutettaisi vuoteen 2015 mennessä, niiden avulla on kyetty pitämään kaikkein kriittisimmät kehityshaasteet asialistalla.

»Vuosituhattavoitteiden tarkoituksena ei ole ratkaista kaikkia maailman ongelmia yhdellä kertaa.« MITÄ TAPAHTUU VUODEN 2015 JÄLKEEN? Vuosituhattavoitteiden tarkoituksena ei ole ratkaista kaikkia maailman ongelmia yhdellä kertaa. Esimerkiksi köyhyyden puolittaminen on vain osatavoite, kun lopullinen tavoite on tietenkin äärimmäisen köyhyyden poistaminen kokonaan. Vaikka uusista tavoitteista ei ole vielä päätetty, useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että nyt on tartuttava niihin haasteisiin, joita ei ehditty saavuttaa vuosituhattavoitteissa. Lisäksi monet haluavat sisällyttää tavoitteisiin kysymyksiä, jotka eivät mahtuneet mukaan edellisiin tavoitteisiin. Uusissa tavoitteissa keskitytään aikaisempaa enemmän kestävään kehitykseen, ja vuosituhattavoitteiden (Millennium Development Goals, MDGs) sijaan puhutaan kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDGs). Tähän saakka taloudellinen kehitys, jota terveyden ja koulutuksen parantaminen edellyttää, on saavutettu käytännössä aina ympäristön kustannuksella. Korostamalla kestävyyspuolta voitaisiin edistää inhimillistä

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

57


MAAILMAN KEHITYSTAVOITTEET

kehitystä ilman, että samalla tuhotaan yhteistä ympäristöä ja tulevaisuutta. Lisäksi neuvotteluissa on keskusteltu esimerkiksi demokratiasta ja hallintotavasta, rauhasta ja turvallisuudesta sekä oikeusturvasta ja ihmisoikeuksista. Nämä ovat kysymyksiä, joista eri maiden on tavallisesti vaikea päästä yhteisymmärrykseen. Joidenkin mielestä maailmanlaajuiset tavoitteet näillä aloilla rajoittavat maiden mahdollisuutta tehdä omia ratkaisujaan ja päättää omasta politiikastaan. Uusia tavoitteita koskevissa neuvotteluissa puhutaan määrän ja resurssien lisäksi myös enemmän laadusta. Enää ei lasketa vain peruskoulun aloittavien lasten lukumäärää, vaan nyt mitataan lisäksi koulutuksen laatua. Monet haluaisivat laajentaa myös terveydenhuollon tavoitteita. Vuosituhattavoitteissa käsitellään tartuntatauteja, mutta koska diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien kaltaiset sairaudet yleistyvät koko maailmassa, harkitaan tavoitteiden suuntaamista myös tämäntyyppisiin sairauksiin. Lähes kaikki maailman maat kuuluvat Yhdistyneisiin kansakuntiin (YK) ja saavat siten äänestää uusista tavoitteista, joten on vaarana, että vähemmän demokraattiset maat pyrkivät vesittämään tai ainakin heikentämään tavoitteita. Vuosituhattavoitteista saatujen kokemusten perusteella on selvää, että tavoitteille on saatava kaikkien tuki. MITÄ MIELTÄ MAAILMA ON KEHITYKSESTÄ? Selvittääkseen ihmisten mielipiteitä YK on käynnistänyt ennennäkemättömän kansallisten ja kansainvälisten vuoropuhelujen sarjan ihmisille eri puolilta maailmaa ja kaikista yhteiskunnan osista. Osallistavuutta ja avoimuutta korostavissa keskusteluissa on kuultu asiantuntijoita, järjestöjä ja poliitikkoja.

58

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Mutta myös tavalliset ihmiset ovat saaneet tilaisuuden kertoa näkemyksiään tärkeimmistä kehityskysymyksistä. Viime vuosien aikana noin kaksi miljoonaa ihmistä on osallistunut aktiivisesti uusien kehitystavoitteiden suunnitteluun esimerkiksi äänestämällä verkossa. Valtaosalle tärkeimpiä kysymyksiä ovat terveys, koulutus, työpaikat ja mahdollisuus toimeentuloon sekä vastuulliset hallitukset ja viranomaiset. On kuitenkin ratkaistava vielä useita pulmia, ennen kuin tavoitteet ovat valmiit hyväksyttäviksi. Mitä asioita otetaan mukaan? Kuka maksaa? Onko käytössä riittävän hyviä tilastoja ja menetelmiä, joiden avulla edistymistä voidaan seurata? Entä kuka vastaa saavutusten mittaamisesta ja raportoinnista? Eräs suuri kysymys on se, miten rikkaat maat saadaan mukaan suunnitelmaan. Vuosituhattavoitteissa on kyse yksinomaan köyhien maiden ongelmista, mutta kestävästä kehityksestä kaikkien on otettava vastuu. Sen vuoksi kestävä tuotanto ja kulutus ovat keskeisiä aiheita uusia tavoitteita koskevissa neuvotteluissa.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: SAAVUTETAANKO TAVOITTEET? ●●

Uskotko, että vuosituhattavoitteet onnistutaan saavuttamaan? Jos et, niin miksi?

●●

Onko jokin tavoite muita vaikeampi saavuttaa? Miksi?

●●

Onko olemassa jokin asia tai kysymys, joka pitäisi mielestäsi ottaa mukaan seuraavan sukupolven kehitystavoitteisiin? Miksi?

●●

Mistä kysymyksistä päättäjillä voisi olla eniten erimielisyyttä? Miksi?


Kuva: UN/Photo: Shareef Sarhan

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

59


Kuva: UN/Photo: Kibae Park

60

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Kohti tulevaa Maailman johtajat ovat yhtä mieltä siitä, että maailmanlaajuiset kehitystavoitteet on saavutettava ja köyhyyttä torjuttava. Siitä, kuinka tavoitteisiin päästään, ei kuitenkaan olla yksimielisiä. Kysymys on poliittinen ja ideologinen, ja eri tahoilla on omat näkemyksensä tilanteesta.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

61


KOHTI TULEVAA

P

erimmäinen vastuu kehityksestä ja vuosituhattavoitteiden sekä muiden kehitystavoitteiden saavuttamisesta on kunkin maan hallituksella. Vain ne voivat päättää kunkin maan resurssien jaosta ja käytöstä. Ei ole olemassa suoraviivaista tai yksiselitteistä vastausta siihen, miten maita tulisi kehittää. Toimenpiteet ovat erilaisia eri maissa ja vaihtelevat maiden erityistarpeiden ja edellytysten mukaan. On toki selvää, että jokaisen maan on itse valittava oma kehityslinjansa ja politiikkansa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että useat maat tarvitsevat muun maailman apua köyhyyden torjumisessa ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa.

»Perimmäinen vastuu kehityksestä ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta on kunkin maan hallituksella.« Vuosituhattavoitteiden kannalta ratkaisevaa on, että vastuu maailman kehityksestä jakautuu rikkaiden ja köyhien maiden kesken. Kumppanuus ja yhteinen vastuu nostetaan esiin kahdeksannessa vuosituhattavoitteessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että rikkaiden maiden on lisättävä ja tehostettava avustustyötä, muutettava kauppapolitiikkaansa ja jatkettava köyhien maiden velkataakan pienentämistä. Valitettavasti rikkaat maat eivät ole täyttäneet velvoitteitaan. Kahdeksas tavoite on muotoiltu melko epämääräisesti, eikä siinä määritellä selkeitä aikatauluja tai indikaattoreita. Moni haluaa tähän muutoksen uusissa kehitystavoitteissa, jotka tulevat voimaan vuoden 2015 jälkeen. Uudet kestävän kehityksen

62

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

tavoitteet tulisivat koskemaan kaikkia, ei pelkästään köyhiä maita. Suomen osalta se voi merkitä esimerkiksi merkittäviä hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) silloinen pääsihteeri Kofi Annan asetti jo vuonna 2002 vuosituhathankkeen työryhmän (The UN Millennium Project), joka sai tehtäväkseen laatia konkreettisen toimintasuunnitelman vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen loppuraportissa esitettiin niin rikkaille kuin köyhillekin maille useita toimia, joita vuosituhattavoitteiden toteutuminen edellyttää. Nämä toimet ovat sittemmin osoittautuneet tehokkaiksi. KÖYHIEN MAIDEN VASTUUALUEET: LAADITAAN KUNNIANHIMOISIA KEHITYSSTRATEGIOITA Maiden omissa kehitysstrategioissa on paneuduttava toimiin, joita vuosituhattavoitteiden toteutuminen edellyttää pitkällä tähtäimellä. Niissä ei tule keskittyä siihen, kuinka kauan nykyiset resurssit riittävät. Suunnitelman muuttaminen johtaa pitkäjänteisempään ajatteluun ja tuo selkeämmin esille puuttuvat resurssit. PANOSTETAAN DEMOKRAATTISEEN TAPAAN HALLITA Huterat demokraattiset instituutiot muodostavat usein esteen kehitykselle. Yritykset tai avustusjärjestöt eivät halua investoida maahan, joka ei pysty takaamaan, että resurssit käytetään asianmukaisesti eivätkä ne katoa jäljettömiin esimerkiksi korruption kautta. Ongelmana ei kuitenkaan ole vain joidenkin köyhien maiden korruptoitunut hallinto. Huteran tai epädemokraattisen hallintotavan yleisimpänä ongelmana on julkisten laitosten resurssipula. Varat eivät riitä järjestyksen


ylläpitoon ja väestön perustarpeiden tyydyttämiseen. Korruptiolle otollinen maaperä syntyy, kun valtion viranomaiset eivät tule toimeen palkallaan. Jos varoja ei ole tarpeeksi poliisien koulutukseen tai oikeuslaitoksen pätevän henkilöstön palkkaamiseen, myös oikeusturva heikentyy. Demokraattisten instituutioiden vahvistamisessa tarvitaan usein maan ulkopuolista apua ja tukea, jota tarjoaa esimerkiksi YK:n kehitysohjelma UNDP. OSALLISTETAAN KANSALAISYHTEISKUNTA JA YKSITYISSEKTORI Vahva kansalaisyhteiskunta on osoittautunut kehityksen kannaltan erityisen merkittäväksi tekijäksi. Kansalaisyhteiskunnan aktiivinen toiminta on tärkeää, jotta voidaan edistää maan resurssien tasaista jakautumista ja toteuttaa kehityshankkeita esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhuollon aloilla. Erittäin tärkeä tekijä on myös yrittäjyyden edistäminen. Köyhissä maissa toimivilla yrityksillä on pohjimmiltaan samat perustarpeet kuin omassa maassamme toimivilla yrityksillä: tarvitaan suoraviivaisia ja yksiselitteisiä lakeja ja sääntöjä, toimivia pankkeja, koulutettua työvoimaa ja markkinat tuotteille. Kun toiminnan edellytykset ovat kunnossa, yritykset voivat osaltaan luoda työpaikkoja ja edistää maansa kehitystä. OTETAAN MAAN OMAT RESURSSIT KÄYTTÖÖN Matalatuloisten maiden on nostettava tulotasoaan. Verotuloja voidaan ohjata maan kehittymisen kannalta välttämättömiin investointeihin.

OTETAAN TARVITTAESSA VASTAAN APUA MUULTA MAAILMALTA Aina maan omat resurssit eivät riitä kattamaan tarvittavia toimenpiteitä. Jos maassa on ryhdytty kaikkiin mahdollisiin toimiin talouden vahvistamiseksi eivätkä maan omat resurssit siitä huolimatta riitä, tarvitaan muun maailman apua ja entistä tiiviimpää yhteistyötä. RIKKAIDEN MAIDEN VASTUUALUEET: AVUN LISÄÄMINEN JA PARANTAMINEN Jo yli 40 vuotta sitten oltiin yksimielisiä siitä, että rikkaiden maiden tulee osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Rikkaiden maiden hallitukset ovat sitoutuneet tähän yhä uudelleen. Vuonna 2005 EU:n silloiset jäsenvaltiot sitoutuivat täyttämään tavoitteen viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Tästä huolimatta lupauksen on tähän mennessä täyttänyt vain viisi maata: Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Iso-Britannia. Iso-Britannia saavutti tavoitteen ensimmäisen kerran vuonna 2013. Tavoitteen jo aiemmin saavuttaneen Alankomaiden tuki notkahti samana vuonna ensimmäistä kertaa vuosiin (0,67 prosenttiin). Suomi on yltänyt tavoitteeseen vain kerran, vuonna 1991, jolloin kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta ylsi 0,8 prosenttiin. Vuonna 2013 osuus oli 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Vaikka yksin avun lisäämisellä ei poisteta köyhyyttä, on tuki monesti välttämätöntä, jotta kehitys ylipäätään käynnistyy. Useissa laskelmissa on osoitettu, että apua on lisättävä rajusti nykytasosta, jotta vuosituhattavoitteet voidaan saavuttaa. On hyvä pitää mielessä, että kyse ei ole tähtitieteellisistä luvuista. Avustusmäärien kaksinkertaistaminen tarkoittaisi, että rikkaat maat osoittaisivat avustuksiin noin 0,6 prosenttia BKTL:stä, mikä

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

63


KOHTI TULEVAA

»Länsimaissa käytetään joka vuosi huomattavasti enemmän varoja kotimaisiin maataloustukiin, puolustusmenoihin ja tupakkaan kuin avustustyöhön.« jäisi silti alle jo sovitun 0,7 prosentin tavoitteen. On myös syytä palauttaa mieleen, että länsimaissa käytetään joka vuosi huomattavasti enemmän varoja kotimaisiin maataloustukiin, puolustusmenoihin ja tupakkaan kuin avustustyöhön. Pelkät avustusmäärät eivät ole ratkaisevia, vaan vähintään yhtä tärkeä tekijä on avustusten laatu. Vuonna 2005 annetussa Pariisin julistuksessa avunantajat ja -saajat sitoutuivat avun parantamiseen. Useista kansainvälisistä huippukokouksista huolimatta on vielä paljon tehtävää. Avunantajamaiden on ennen kaikkea täytettävä lupauksensa ja tarjottava parempaa ja yhdenmukaisempaa kehitysapua, jolla on ratkaiseva merkitys köyhille avunsaajille. Miten vuoden 2015 jälkeisiä kehitystavoitteita rahoitetaan? Vaikka julkisella kehitysyhteistyörahoituksella on tärkeä merkitys, täytyy valtaosan rahoituksesta tulla muista lähteistä. Lähteitä voisivat olla esimerkiksi yksityiset rahavirrat, luonnonvaroista järkevämmin hyödynnetyt tulot, tehokkaampi verotus ja yritysten suurempi vastuu ympäristöstä ja sosiaalisista kysymyksistä. OIKEUDENMUKAISEMPI KAUPPA, JOKA EDISTÄÄ KÖYHIEN MAIDEN KEHITYSTÄ Kauppa on usein kehityksen ja kasvun vauhdittaja, ja se on auttanut monia maita nousemaan köyhyydestä. Viime vuosina maailmankauppaan liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin entistä vahvemmin oikeudenmukaisempaa

64

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

maailmaa koskevissa vaatimuksissa. Suurelta osin tämä johtuu siitä, että nykypäivän järjestelmä syrjii monia alueita maailmassa. Viime aikoina onkin alettu tiukasti vaatia oikeudenmukaisempaa maailmankauppajärjestelmää. Esiin on noussut näkemyksiä, joiden mukaan oikeudenmukaisessa järjestelmässä kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla

kansainvälisillä markkinoilla. Käytännössä tämä edellyttäisi maiden välisten tullimuurien kaatumista. Joidenkin näkemysten mukaan on mentävä vielä pidemmälle ja luotava kauppajärjestelmä köyhien ehdoilla. Tällöin heikommassa asemassa olevat maat pystyisivät alkuvaiheessa turvaamaan taloutensa ja markkinat. Maailman kauppajärjestö (WTO) johtaa neuvotteluja, joissa päätetään maailmankauppaa koskevista säännöistä. Vuonna 2001 aloitetut Dohan kehitysohjelman neuvottelut ovat kuitenkin junnanneet paikoillaan viime vuodet. Maailmanlaajuisen sopimuksen hitaan syntyprosessin aikana on tehty useita alueellisia ja kahdenvälisiä kauppasopimuksia. Monen maan ja kansanliikkeen mielestä useista näistä sopimuksista puuttuu kehitysnäkökulma. On tärkeää, että oikeudenmukaisen kaupan kysymykset eivät rajoitu yksinomaan tulleihin ja kaupan esteisiin. Kehitysmaille on myös turvattava poliittiset toimintamahdollisuudet. Niiden on saatava itse päättää politiikoista, jotka edistävät kehitystä parhaiten, eikä niille tule väkisin tarjota valmiita malleja. Toinen suuri ongelma on pääomapako, jolla viitataan kirjaamattomiin varoihin, jotka siirretään pois köyhistä maista. Yli puolet näistä rahoista on peräisin yritysten veronkierrosta. Tämä tarkoittaa, että yritykset siirtävät pois köyhissä maissa saamiaan voittoja maksamatta niistä veroa. Veronkierron laajuutta on vaikea arvioida, sillä se on huomaamatonta


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

65

Kuva: UN/Photo: Lamphay Inthakoun


KOHTI TULEVAA

Kuva: Victor Brott

»Jos ulkomaiset yritykset maksaisivat veroa niihin maihin, joissa ne toimivat, voitaisiin nämä rahat käyttää köyhyyden torjuntaan.«

66

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


toimintaa, joka tapahtuu usein suljetuissa veroparatiiseissa. Joidenkin arvioiden mukaan kehitysmaista virtaa pois vuosittain lähes 160 miljardia dollaria menetettyinä verotuloina. Summa on moninkertainen verrattuna näille maille maksettaviin avustuksiin. Jos ulkomaiset yritykset maksaisivat veroa niihin maihin, joissa ne toimivat, voitaisiin nämä rahat käyttää köyhyyden torjuntaan. Jos yritysten voittojen ja niistä maksettujen verojen kirjanpito olisi avoimempaa, kansalaiset voisivat saattaa yritykset ja päättäjät edesvastuuseen. VELKOJEN PERUUTTAMINEN Monella maailman köyhimmistä maista on suuri velkataakka, joka estää niiden kehittymisen. Moni maa maksaa rikkaille maille vanhoista lainoistaan korkoa ja lainanlyhennystä moninkertaisesti verrattuna saamiinsa avustuksiin. Jo 1990-luvun lopulta lähtien velkakysymykseen on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota kehityskeskusteluissa. Monet, etenkin vapaaehtoisjärjestöt, haluavat poistaa velat sillä perusteella, että lainat ovat päätyneet epädemokraattisten johtajien käsiin eivätkä juurikaan ole hyödyttäneet kansalaisia. Vapaaehtoisjärjestöt katsovat lisäksi, että vastuullinen lainananto ja -otto edellyttävät selkeämpiä sääntöjä. Velkakysymys on nostettu esiin suurelta osin kansanliikkeiden ympäri maailman järjestämien suurten kampanjoiden ansiosta. Vuosituhannen vaihteessa laajassa kansalaiskampanjassa kerättiin yli 20 miljoonaa nimeä vetoomukseen, jossa vaadittiin köyhien maiden velkojen peruuttamista. Kampanjat tuottivat tulosta: Maailmanpankki esitteli HIPC-aloitteen (Heavily Indebted Poor Countries), jolla pyritään huojentamaan velkaantumista voimakkaasti

velkaantuneissa köyhissä maissa. Velka-aloite on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Vuonna 2005 päätettiin, että Maailmanpankin, paikallisten kehityspankkien ja Kansainvälisen valuuttarahaston antamat velat voitiin myös peruuttaa. Noin 35 maailman köyhimpiin kuuluvaa maata on saanut tällä tavoin velkansa anteeksi. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että OECD-maat ovat tietyissä tapauksissa käyttäneet velkojen peruuttamiseen kehitysvaroja. YKSINKERTAISILLA RATKAISUILLA NOPEITA TULOKSIA Maailman köyhyysongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Millään ihmereseptillä ei korjata köyhien alueiden ongelmia kerralla. Sen sijaan on tehtävä väsymättömästi pitkäjänteistä työtä. Nyt tehdyt sijoitukset esimerkiksi terveyteen ja koulutukseen tuottavat tulosta viiden, kymmenen tai jopa kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Vaikeisiin ongelmiin on olemassa myös suhteellisen helppoja ratkaisuja, jotka voivat lyhyellä aikavälillä pelastaa ihmishenkiä ja parantaa miljoonien ihmisten oloja.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

67


KOHTI TULEVAA

RIKKAIDEN MAIDEN MAKSAMIEN AVUSTUSTEN PROSENTTIOSUUS BKTL:STÄ VUONNA 2013 ENITEN ANTAVAT…

VÄHITEN ANTAVAT…

Norja

1,07

Italia

0,16

Luxemburg

1,00

Kreikka

0,13

Ruotsi

1,02

Tanska

Espanja

0,85

Iso-Britannia

0,16

Etelä-Korea

0,72

Puola

0,13 0,10 Lähde: OECD/DAC

Miljardia dollaria

1 800

ENEMMÄN RAHAA PUOLUSTUKSEEN KUIN AVUSTUSTYÖHÖN Vuonna 2012 köyhien maiden kehitystä tuettiin 126 miljardin dollarin avustuksilla. Summa voi kuulostaa suurelta. Se kuitenkin vastaa vain vajaassa kuukaudessa maailman puolustusmenoihin käytettävää rahasummaa. EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto käyttivät suunnilleen saman verran Irlannin pankkien tukipakettiin vuonna 2012. Tällöin autettiin kuitenkin vain yhtä maata. Hivin/aidsin vastaiseen työhön puolestaan ohjataan 7,6 miljardia vuosittain. Tartunnan saaneita on noin 34 miljoonaa, ja sairauteen kuolee vuosittain noin 1,7 miljoonaa ihmistä. Maastamuuttajien vuosittain kotimaahansa ohjaamien rahalähetysten yhteenlaskettu summa on noin kolminkertainen kansainvälisiin avustusvaroihin verrattuna.

1756

1 500

1 200

900

600

406

300

250 126 0

Puolustusmenot

Maastamuuttajien rahalähetykset

Maataloustuet

Yhteenlaskettu kehitysapu

7,6 Tuki hivin/aidsin vastaiseen taisteluun

Lähteet: Sipri, Maailmanpankki, OECD, UNAIDS

68

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Yksinkertaisilla ratkaisuilla nopeita tuloksia Maailman olojen parantamisessa on usein kyse väsymättömästä ja pitkäaikaisesta työstä. Köyhyyden torjuntaan on kuitenkin olemassa myös yksinkertaisia ja nopeita ratkaisuja. YK:n silloinen pääsihteeri Kofi Annan asetti jo vuonna 2002 vuosituhathankkeen työryhmän, joka sai tehtäväkseen laatia konkreettisen toimintasuunnitelman vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Loppuraportissaan työryhmä esitti useita yksinkertaisia ja hyväksi havaittuja toimenpiteitä, joilla voidaan saada aikaan nopeita tuloksia. Näiden toimien ansiosta monessa maassa on edistytty köyhyyden torjunnassa:

●● ●●

●● ●● ●● ●●

●●

●●

●●

Poistetaan lukukausimaksut ja koulupuvut. Tarjotaan köyhille maanviljelijöille edullisia mutta tehokkaita lannoitteita Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tarjotaan kaikille koululaisille paikallisista raaka-aineista valmistettua kouluruokaa. Jaetaan ilmaisia hyttysverkkoja kaikille malaria-alueilla asuville lapsille. Poistetaan perusterveydenhuollon maksut matalatuloisissa maissa. Parannetaan perhesuunnittelua ja ehkäisyvälineitä koskevien tietojen saatavuutta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Lisätään tutkitusti tehokkaiden lääkkeiden käyttöä aidsia, tuberkuloosia ja malariaa vastaan. Varmistetaan, että kaikissa sairaaloissa ja kouluissa on saatavilla vettä ja saniteettitilat. Toteutetaan kansallisia kampanjoita naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Lähde: YK:n vuosituhathanke (The UN Millennium Project)

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

69


Köyhyyden vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja epäoikeudenmukaisuuden vastainen taistelu voivat tuntua raskailta ja vaikeilta tehtäviltä. Jokainen voi kuitenkin olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa, kunhan tietää, mistä aloittaa.

Jokainen voi olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa!

70

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Kuva: UN/Photo: Martine Perret

HANKI TIETOA Kun tietää, mistä epäoikeudenmukaisuus aiheutuu, on helpompi toimia sen estämiseksi. Aloita hankkimalla tietoa siitä alueesta, johon haluat vaikuttaa omalla toiminnallasi. Löydät tietoa internetistä, kirjoista ja lehdistä. Voit myös ottaa yhteyttä järjestöön, joka työskentelee itsellesi tärkeän asian parissa, ja pyytää vinkkejä tai yhteystietoja. Loistava tapa oppia lisää tietystä alueesta on lähteä mukaan opintopiiriin tai perustaa sellainen itse. Voit saada materiaalia, opetusta ja taloudellista tukea myös opiskelijajärjestöiltä. Kannattaa myös seurata valitsemasi alan seminaaritarjontaa. Seminaarit tarjoavat oivan tilaisuuden kysyä lisää ja solmia tärkeitä kontakteja. Tietolähteitä ovat myös eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa käytävät keskustelut.

OTA KANTAA On eri tapoja tuoda omia näkemyksiä esiin, jakaa tietoa tai edistää muutosta. Voit esittää ehdotuksia poliitikoille, kirjoittaa mielipidekirjoituksen lehteen tai osallistua kampanjaan. Suomen kansalaisilla on myös oikeus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite lain säätämiseksi. Kansalaisaloitteen taakse täytyy saada vähintään 50 000 äänioikeutettua kuuden kuukauden kuluessa, jotta se otettaisiin eduskunnan käsittelyyn. Lisätietoja saat verkkosivuilta www.kansalaisaloite.fi. KÄYNNISTÄ KAMPANJA JA VAIKUTA PÄÄTTÄJIIN Kampanjalla voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin. Tiedotuskampanjalla halutaan nostaa esiin tietty aihe. Keräyskampanjalla kerätään varoja tiettyyn hankkeeseen. Kampanjalla voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta nämä puuttuisivat tiettyyn ongelmaan. Kampanjan käynnistäminen ei edellytä minkään järjestön tai poliittisen puolueen jäsenyyttä, vaikka jäsenyydestä voi joskus olla hyötyä. Paikallisen mielipidekyselyn avulla voi selvittää ihmisten näkemyksiä tietystä aiheesta. Kyselyt voivat olla hyvä keino nostaa aihe laajempaan keskusteluun ja saada asialle näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Omaa näkemystä voi ajaa myös mielenosoituksessa. Aiheesta voi synnyttää keskustelua lehtien yleisönosaston kirjoituksilla. Kirjoituksien kannattaa olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Avoin kirje voi olla hyödyllinen, jos haluat suunnata viestisi tietylle poliitikolle tai päättäjälle. Päättäjiin voi ottaa yhteyttä myös kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse. Kerro näkemyksesi ja parannusehdotuksesi. Harkituilla argumenteilla pääsee todennäköisemmin parempaan tulokseen. Pyri keskusteluun äänekkäiden vaatimusten ja hyökkäysten

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

71


JOKAINEN VOI OLLA MUKANA RAKENTAMASSA PAREMPAA MAAILMAA!

sijaan. Päättäjiin voi pyrkiä vaikuttamaan myös jättämällä kuntalaisaloitteen oman kunnan valtuustoon. OSALLISTU POLITIIKKAAN Poliittiset puolueet ovat demokraattisen päätöksenteon perusta. Voit osallistua sekä poliittisten järjestöjen toimintaan että muuhun järjestötoimintaan. Useimmilla puolueilla on eri aiheisiin keskittyviä opintopiirejä, toimikuntia ja ryhmiä. Puolueilla on myös jaostoja, kuten nuorisojaostoja ja naisjaostoja, jotka usein pyrkivät kansainväliseen toimintaan. Kysy puolueen paikallisjaostosta, kuinka voit osallistua toimintaan ja ajaa valitsemaasi asiaa. HYÖDYNNÄ VERKOSTOJA Levitä tietoa omissa verkostoissasi. Facebookissa, Twitterissä ja muissa sosiaalisen median palveluissa on helppoa perustaa ryhmiä, jakaa tietoa ja osallistaa ihmisiä monin eri tavoin. TEE YHTEISTYÖTÄ Hakeudu muiden samanhenkisten pariin. Edistäkää muutosta yhdessä. Voit esimerkiksi liittyä johonkin järjestöön tai vaikka perustaa oman järjestön. OSALLISTU AATTEELLISEN YHTEISÖN TOIMINTAAN Suomessa toimii laaja verkosto aatteellisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Osa keskittyy tiettyihin asiakysymyksiin, kun taas toiset paneutuvat yleisiin kysymyksiin, joilla edistetään kehitystä maailmassa. Osa yhdistyksistä paneutuu tietyn maan tai alueen ongelmiin ja toiset koko maailman tilaan. Suurimpaan osaan järjestöistä voi liittyä jäseneksi, jolloin pääsee automaattisesti mukaan yhdistystoimintaan. Toisissa taas voi osallistua

72

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

vapaaehtoistoimintaan tai halutessaan tukea toimintaa taloudellisesti. Tietyn järjestön tiedot löytyvät helposti ottamalla yhteyttä kattojärjestöihin, jotka ylläpitävät tietoja järjestöistä. Tällaisia kattojärjestöjä ovat esimerkiksi Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Voit myös ottaa yhteyttä oppilasjärjestöihin ja opiskelijayhdistyksiin. Jos haluat osallistua YK:n toimintaan, voit esimerkiksi liittyä kannatusjäseneksi Suomen YK-liittoon, jolla on jäsen- ja paikallisyhdistyksiä ympäri maata. Useat suomalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä sisarjärjestöjen ja kumppaneiden kanssa ympäri maailman. Näin tukitoimet kohdistuvat juuri niitä tarvitseviin. Järjestöiltä voi myös kysyä mahdollisuuksista osallistua kansainväliseen vapaaehtoistyöhön. PERUSTA OMA YHDISTYS TAI VERKOSTO Jos paikkakunnallasi ei vielä toimi yhdistystä, joka keskittyisi juuri sinulle tärkeään aiheeseen, voit perustaa oman yhdistyksen. Selvitä kotikunnastasi, miten sinun tulee toimia. Koululaiset voivat myös tiedustella, tarjoaako oma oppilaitos tukea uusille yhdistyksille. OTA YHTEYTTÄ AMMATTIJÄRJESTÖÖN TAI SEURAKUNTAAN Ammattijärjestöt tekevät usein tärkeää kansainvälistä työtä. Ne voivat toimia yhteistyössä sisarjärjestöjen kanssa, edistää palkansaajien oikeuksia muissa maissa tai tarjota koulutusta kansainvälisissä kysymyksissä. Kysy omasta järjestöstäsi, mitä osallistumismahdollisuuksia se tarjoaa. Suomessa toimivilla uskonnollisilla yhteisöillä on pitkä historia kansainvälisessä toiminnassa. Seurakunnasta voi tiedustella kansainvälisestä toiminnasta ja osallistumismahdollisuuksista.


KANNA VASTUUSI Me, jotka asumme rikkaissa maissa, käytämme suurimman osan maailman energiasta ja luonnonvaroista. Siksi meidän on kannettava vastuumme kestävästä kehityksestä. Selvitä, kuinka voit vähentää omaa ilmastovaikutustasi. Voit vaikuttaa siihen esimerkiksi ostamalla reilun kaupan tuotteita, suosimalla luomu- ja lähiruokaa sekä syömällä vähemmän lihaa. Voit myös vaikuttaa siihen, että koulusi, työpaikkasi tai lähikauppasi ottaisi ilmaston paremmin huomioon toiminnassaan. Kun me kuluttajina asetamme vaatimuksia ostamillemme tuotteille ja palveluille, edistämme oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä.

Näin voit osallistua: ●●

HANKI TIETOA. Etsi tietoa ja vinkkejä

●●

TEE YHTEISTYÖTÄ. Liity jonkin järjestön

internetistä, kirjoista ja lehdistä. Ota yhteyttä

jäseneksi tai perusta oma yhdistys.

järjestöön, joka työskentelee itsellesi

Osallistu ammattijärjestön tai seurakunnan

tärkeän asian parissa, ja pyydä vinkkejä tai

toimintaan.

yhteystietoja. Lähde mukaan opintopiiriin ja osallistu seminaareihin, jotka liittyvät valitsemaasi aiheeseen.

●●

KANNA VASTUUSI. Seuraa omaa ilmastovaikutustasi ja kulutustottumuksiasi. Vaadi kouluasi, työpaikkaasi tai lähikauppaasi

●●

OTA KANTAA. Kerää nimiä tärkeiden

hankkimaan reilun kaupan tuotteita ja

aiheiden puolesta, käynnistä kampanja

suosimaan luomu- ja lähiruokaa sekä

ja ota suoraan yhteyttä poliitikkoihin.

kasviksia.

Kirjoita lehtien yleisönosastoille tai osallistu politiikkaan. Levitä tietoa omissa verkostoissasi.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

73


Maiden jaottelu Kuten edellä on todettu, voisi tapaamme jaotella maailman maat kyseenalaistaa, sillä monet käytössä olevista luokitteluista antavat usein harhaanjohtavan kuvan maailmasta.

M

aat jaetaan edelleen yleisesti teollisuus- ja kehitysmaihin. Toisinaan käytetään myös käsitteitä pohjoiset ja eteläiset tai köyhät ja rikkaat maat. Näissä jaottelutavoissa maailma yritetään usein jakaa kahteen luokkaan: yhteen luokkaan kuuluvat maat, jotka ovat onnistuneet kehittymään hyvin, ja toiseen maat, joissa kehitys on ollut paljon hitaampaa. Jaottelua kuitenkin vaikeuttaa se, että olemassa ei ole selkeää kehitysmaan määritelmää. Lisäksi tällainen jako ei vastaa enää maailman todellista kehitystasoa. Yleisimmän määritelmän mukaan teollisuusmaihin tai kehittyneisiin maihin kuuluvat Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka (paitsi Meksiko), Japani, Australia, Uusi-Seelanti ja toisinaan Etelä-Korea. Kaikki muut maat luokitellaan kehitysmaiksi. Esimerkiksi Singapore lasketaan edelleen kehitysmaaksi, vaikka maassa on korkea elinikä, tulotaso ja koulutustaso.

74

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Jos maiden jaottelussa halutaan keskittyä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, tarjolla on myös parempi vaihtoehto. TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN PERUSTUVA JAKO Tavallisimmin maat jaetaan kokonaistulojen mukaan. Lähtökohtana käytetään bruttokansantuloa (BKTL), jonka perusteella maat jaetaan kolmeen ryhmään: matala-, keski- ja korkeatuloiset maat. Korkeatuloisten maiden ryhmä kasvaa jatkuvasti. Siihen kuuluu nykyään 75 maata, joista yksi on Suomi. Matalan tulotason maihin kuuluu nykyään vain 36 maata, joista suurin osa (ei silti kaikki) sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Näin ollen suurin osa maista eli 103 maata on keskituloisia. Tämä suuri ryhmä jaetaan kahteen alaryhmään: alemman ja ylemmän keskitulon maat. Ryhmään kuuluvat suurelta osin Latinalainen Amerikka, Aasia, PohjoisAfrikka ja Lähi-itä.


Kuva: UN Photo Kibae Park

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

75


MAIDEN JAOTTELU

»Matalan tulotason maihin kuuluu nykyään vain 36 maata, joista suurin osa (ei silti kaikki) sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.«

Kun maat jaotellaan tällä tavoin selkeisiin ja ennalta määritettyihin tasoihin, etuna on, että maita voidaan niiden kehittyessä siirtää ryhmästä toiseen. Sambiaa, Nigeriaa ja Laosia ei esimerkiksi lasketa enää matalatuloisiksi maiksi. Thaimaa, Kiina ja Malediivit puolestaan ovat vastikään siirtyneet ylemmän keskitulon maiden ryhmään. INHIMILLISEEN KEHITYKSEEN PERUSTUVA JAKO Tuloihin perustuvassa jaottelussa ei oteta huomioon muita maan kehitystasoon vaikuttavia tekijöitä, mikä tekee siitä ongelmallisen. Ongelman ratkaisemiseksi YK:n kehitysohjelma kehitti vuonna 1990 inhimillisen kehityksen indeksin: englanniksi Human Development

Index, HDI (lisätietoa sivuilla 10–13). Tulotason lisäksi HDI:ssä mitataan myös terveyttä (odotettavissa oleva elinikä) ja koulutustasoa (lukutaito ja koulunkäynti). Näiden tekijöiden perusteella kullekin maalle lasketaan arvo. Arvoa voidaan verrata muihin maihin sekä eri ajanjaksoihin. Maiden HDI-arvon pohjalta maat jaetaan neljään ryhmään: hyvin korkea, korkea, keski-tason ja matala inhimillinen kehitys. Näin mitattuna saadaan pelkän keskimääräisen tulotason sijaan monisävyisempi kuva eri maiden kehitystasosta. Koulutustason ja eliniän kaltaiset tekijät paljastavat myös sen, miten maan resurssit jakautuvat ja millaisissa oloissa ihmiset elävät. Viime vuosina UNDP on kehittänyt HDI:tä edelleen siten, että

MAIDEN JAKO, BKTL HENKEÄ KOHDEN VUONNA 2014: Korkean tulotason maat (75 maata)

Ylemmän keskitulon maat (55 maata)

Alemman keskitulon maat (48 maata) Matalan tulotason maat (36 maata)

Yli 12 616 dollaria

4086–12 615 dollaria 1036–4085 dollaria Alle 1035 dollaria

Lähde: Maailmanpankki

76

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


huomioon otetaan entistä paremmin myös maiden sisäinen eriarvoisuus. Inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) ongelmana on sen vaikea määrittely. Mitä oikeastaan tarkoittaa, että maan inhimillinen kehitys on keskitasolla? Tulotasot ovat suoraviivaisempia ja niitä on helpompi paitsi ymmärtää myös selvittää, minkä vuoksi maat jaotellaankin usein tulotason mukaan. Odotetusti näiden luokittelutapojen välillä ei ole suuria eroja, sillä korkeatuloisissa maissa on usein myös korkea inhimillinen kehitys ja päinvastoin. Tulot henkeä kohden eivät kuitenkaan aina vastaa inhimillistä kehitystä. Kuubassa ja Chilessä esimerkiksi on korkea inhimillinen kehitys, mutta ne lasketaan keskituloisiksi maiksi. Vastaavasti Sambiaa ei enää lasketa matalatuloiseksi maaksi. Maa on kuitenkin hyvin matalla HDI-luokittelussa (163. sija 187:stä), minkä vuoksi sen katsotaan kuuluvan matalan inhimillisen kehityksen ryhmään. VÄHITEN KEHITTYNEET MAAT Niin sanotut LDC-maat (engl. Least Developed Countries, LDC) eli vähiten kehittyneet maat ovat heikon talouden maita. Ne määritellään seuraavasti: a) alhainen tulotaso (BKTL), b) matala inhimillisen kehityksen taso, johon liittyy esimerkiksi väestön huono terveys, alhainen koulutustaso ja heikko lukutaito, sekä c) talouden haavoittuvuus, johon vaikuttaa esimerkiksi pieni väestö, epävakaa maataloustuotanto ja tuonti. Ryhmään kuuluu 49 maata. Jaottelun avulla voidaan keskittää toimet erityisesti niihin maihin, joissa kehitystarve on suurin.

MAANTIETEELLISET JAKOPERUSTEET Kehitystason lisäksi maailman maat on jaoteltava maantieteellisesti. Kehitystä tarkastellessa on usein järkevämpää jakaa maailma alueiden kuin maanosien mukaan. Eri järjestöt käyttävät erilaisia jakotapoja, mikä voi vaikeuttaa YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen tuottamien tilastotietojen vertailua. Useimmat kuitenkin luokittelevat Saharan eteläpuolisen Afrikan erilliseksi ryhmäksi ja Pohjois-Afrikan joko erilliseksi ryhmäksi tai arabimaiden ryhmään (johon kuuluvat myös Lähi-itä, Iran ja Irak). UNDP KÄYTTÄÄ INHIMILLISEN KEHITYKSEN RAPORTISSA SEURAAVAA JAOTTELUA: ●● Saharan eteläpuolinen Afrikka ●● Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ●● Eurooppa ja Keski-Aasia ●● Latinalainen Amerikka ja Karibia ●● Etelä-Aasia ●● Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue ●● OECD-maat.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

77


MAIDEN JAOTTELU

YK:n pääsihteerin vuosituhattavoitteita koskevassa vuosiraportissa maat jaetaan myös maantieteellisesti, mutta hieman eri tavoin. KEHITYSALUEET: ●● Saharan eteläpuolinen Afrikka ●● Keski-Aasia ja Kaukasus ●● Pohjois-Afrikka ●● Oseania ●● Länsi-Aasia ●● Etelä-Aasia ●● Kaakkois-Aasia ●● Itä-Aasia. KEHITTYNEET ALUEET JA MAAT: Australia ●● Eurooppa ●● Kanada ●● Uusi-Seelanti ●● Yhdysvallat. ●●

Maailmanpankki, joka vastaa muun muassa köyhyyden ja maiden tulotason mittaamisesta, käyttää vielä erilaista jaottelua. Maiden jaottelu on lähes sama kuin UNDP:llä, mutta jaotteluiden välillä on tiettyjä eroja, minkä vuoksi suora vertailu on vaikeaa. MAAILMANPANKIN MAAJAOTTELU: ●● Saharan eteläpuolinen Afrikka ●● Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ●● Eurooppa ja Keski-Aasia ●● Latinalainen Amerikka ja Karibia ●● Etelä-Aasia ●● Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue.

78

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?


Kuva: UN Photo Kibae Park

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

79


80

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Kuva: UN Photo Albert Gonzales Farran

Lis채tietoa maailman kehityksest채


Maailmanlaajuista kehitystä voi seurata monella tapaa. Seuraavien vinkkien avulla voit etsiä lisätietoa maailman tilasta ja viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. VUOSITUHATTAVOITTEET SUOMENKIELISELLÄ VERKKOSIVULLA Osoitteessa www.undp.fi on tietoa vuosituhattavoitteiden edistymisestä ja työstä kohti vuoden 2015 jälkeisiä maailmanlaajuisia kehitystavoitteita. Lisäksi verkkosivulla on linkkejä muille sivustoille, joista löytyy lisätietoa muun muassa suomeksi ja ruotsiksi. Selvitä, miten työ sujuu ja mitä vuosituhattavoitteiden jälkeen tapahtuu.

VUOSITTAINEN INHIMILLISEN KEHITYKSEN RAPORTTI Inhimillisen kehityksen raportti (Human Development Report) on UNDP:n vuosittainen julkaisu inhimillisestä kehityksestä. Raportti sisältää valtavan määrän tilastoja ja tietoa kehityksestä eri maissa. Raportti on saatavilla osoitteessa http://hdr.undp.org tai suomenkielisen kotisivun www.undp.fi alalaidassa.

”MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?” VERKOSSA Osoitteessa www.undp.fi on tähän kirjaan liittyviä interaktiivisia kaavioita, lyhyitä videoita ja lisäkysymyksiä keskustelua varten. Sivustolla on opetusmateriaalia ja harjoituksia kaikille luokkatasoille. Löydät verkkoaineiston napsauttamalla otsikkoa ”Globaalikasvatus” sivun www.undp.fi päävalikossa.

PEDAGOGISIA TILASTOJA Verkosta voi ladata ilmaiseksi runsaasti ohjelmia ja muuttuvia kaavioita maailman kehityksestä. Gapminder on säätiö, joka tarjoaa kaikille maksuttomia tilastoja ja opetusvälineitä tilastojen näyttämiseen. Esimerkiksi tässä kirjassa käytetyt maailman kehitystä kuvaavat kuplakaaviot ovat peräisin Gapminderilta. Löydät sovellukset ja ohjelmat osoitteesta www.gapminder.org.

RAPORTTEJA LÄHES KAIKISTA MAAILMAN MAISTA UNDP on YK:n maailmanlaajuinen kehitysverkosto, joka toimii lähes kaikissa maailman maissa. Osoitteissa www.undp.org ja www. undp.fi on lisätietoa työstä, jolla vähennetään köyhyyttä ja etsitään paikallisia ratkaisuja demokratian vahvistamiseen, konfliktien ja ympäristöongelmien ehkäisemiseen sekä globaalien kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

81


Kuva: UNICEF/Christine Nesbitt


MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Vastaus riippuu siitä, keneltä sitä kysytään ja mitä käytetään vertailukohteena. Jotkut vastaisivat, että maailma ei ole koskaan ollut parempi: yhä useammat osaavat lukea ja kirjoittaa, yhä useammalla on saatavilla puhdasta vettä, köyhyys vähenee ja elinikä nousee lähes koko maailmassa. Toiset sanoisivat, että maailma ei koskaan ole ollut yhtä epäoikeudenmukainen kuin nyt: köyhimpien ja rikkaimpien väliset erot kasvavat ja ilmaston osalta kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan. Tässä kirjassa kuvataan ajankohtaisten tilastotietojen avulla maailman kehitystä viime vuosikymmeninä.

YK:n kehitysohjelma UNDP on inhimillistä kehitystä edistävä maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii yli 170 maassa ja alueella. UNDP luo yhteistyötä eri maiden välille ja etsii paikallisia ratkaisuja globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin yhdessä hallitusten ja kansalaisten kanssa. Se pyrkii elinolojen parantamiseen kaikkialla maailmassa. www.undp.fi

Empowered lives. Resilient nations.

Muuttuuko maailma paremmaksi? 2014  

Muuttuuko maailma paremmaksi kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos sisältää ajakohtaisia tietoja ja tilastoja. Kirja esittelee maailmanla...

Muuttuuko maailma paremmaksi? 2014  

Muuttuuko maailma paremmaksi kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos sisältää ajakohtaisia tietoja ja tilastoja. Kirja esittelee maailmanla...

Advertisement