Page 1

2

3 1 0

Fuksi-

Kapitaali


Sisällys 3 Tuutorivastaavalta 4 Oppiainevastaavalta 5 Muistilista 6 Fuksisyksyn tapahtumakalenteri 8 Tässä ovat tuutorit 12 KTTO:n hallitus 13 Puheenjohtajan tervehdys 14 Varjo-opinto-opas 18 Opintosihteeriltä 19 Kelaatko opintotukiasioita? 20 Maisterin vinkit fukseille 22 Sanakirja 26 Maalta kaupunkiin 27 Töitä, töitä, kesätöitä.. 28 Miten minusta tuli taloustieteilijä? Toimituskunta Päätoimittaja Maaria Koski Toimittajat tämän vuoden tuutorit, Markku Lanne, Matti Mitrunen, Pentti Jämsä, Anton Nikolenko ja Ville Voutilainen Kuvat Jaakko Meriläinen, Maaria Koski ja muut Taitto Maaria Koski ja Suni Tuomainen Painos niin iso, että jokaiselle fuksille riittää lehti Painopaikka Picaset Oy Tykkää Kapitaalista Facebookissa www.facebook.com/kapitaali Lue Kapitaali sähköisenä www.issuu.com/kapitaali / Mikä tämä on? Kapitaali on KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, ja tämä on sen erikoisnumero fukseille


Tuutorivastaavalta Hei sinä uusi kansislainen ja onnea vielä kerran pääsykoemenestyksestäsi! Sanomattakin on selvää, että olet tehnyt hyvän päätöksen valitessasi taloustieteen opinnot valtsikassa ja toivottavasti muistat myös itse olla ylpeä opiskelupaikastasi pääsykokeisiin luku-urakan jäljiltä. Fuksina eli ensimmäisen vuoden opiskelijana sinulla on mielessä varmasti monia kysymyksiä, joihin et vielä ole saanut vastausta. Tässä vaiheessa näyttämölle astuu kahdeksan tuutoria, jotka johdattavat sinut yliopistoelämän saloihin. Osalla teistä on varmasti jo jotain yliopisto-opintoja takana mutta ei kannata huolestua jos niitä ei vielä ole, sillä pian on. Tuutoreiden lisäksi opiskelijaelämään ja opintoihin sulautumisessa auttaa myös meidän mahtava ainejärjestömme KTTO ry eli Kansantaloustieteen opiskelijat ry sekä tietenkin kädessäsi juuri pitämäsi Fuksikapitaali. Opintojen suhteen ei fuksina kauheasti tarvitse stressailla, sillä fuksivuosi on varsin huoletonta aikaa. Kukaan ei tule sinulta ensimmäisenä vuotenasi utelemaan kandintyösi saatika gradusi aihetta, joten voit huoletta keskittyä muuhun opiskelun oheistoimintaan. Heti syksyn alettua alkavat nimittäin myös kaikki fuksitapahtumat – sekä meidän ainejärjestömme omat että Kannunvalajien järjestämät fuksitapahtumat. Ja jottei mikään jäisi epäselväksi, niin Kannunvalajilla tarkoitetaan siis koko valtsikan ainejärjestöjen ns. kattojärjestöä. Meidän tuutorien tehtävänä on auttaa teitä, oi ihanat ja rakkaat fuksimme, kaikissa ongelmissa mitä eteenne tulee. Jos et löydä reittiä luentosaliin tai jos kurssivalinnat tuntuvat vaikeilta, niin me autamme. Viimeiseksi muttei vähäisimmäksi sanoisin vielä sen, että fuksisyksy on tosi jees ja kannattaa ottaa siitä kaikki ilo irti!

Tänä vuonna tuutorvastaavana toimii Maaria Koski. Yllä kuva valtsikan vapusta.

Maaria Koski

Muistathan leikata talteen tämän lehden loppupuolelta löytyvän fuksipassin! Siihen kerätään pisteitä muun muassa erilaisista tapahtumista. Ahkera pisteidenkeruu palkitaan loppuvuodesta! 3


Oppiainevastaavalta Toivotan oppiaineen koko henkilökunnan puolesta kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan taloustiedettä. Samalla haluan onnitella teitä pääsykoemenestyksestänne. Olette tulleet Suomen johtavaan alan yksikköön, joka pystyy tarjoamaan tasokkaan ja monipuolisen opetusohjelman. Syyslukukauden alusta lähtien taloustieteen oppiaine on osa Helsingin taloustieteellistä tutkimuskeskusta (HECER), johon kuuluvat myös kanssamme samoissa tiloissa toimivat Aalto-yliopiston ja Hankenin taloustieteen laitokset ja joka on Suomen merkittävin akateemisen taloustieteilijöiden keskittymä. Tutkimusedellytysten paranemisen lisäksi tämä organisaatiomuutos mahdollistaa maan kattavimman taloustieteen kurssivalikoiman kaikilla opintojen tasoilla. Taloustiede on suhteellisen vaativa opinala, jonka opiskelu edellyttää hyviä menetelmällisiä valmiuksia. Tutkinto rakentuu kumuloituvasti siten, että keskeisten teoriakurssien sisältö perustuu tutkinnon eri vaiheissa aiemmin opitulle. Rakenteeltaan tutkintovaatimuksemme ovat selkeät ja lähes samanlaiset kaikissa taloustieteen koulutusohjelmissa myös kansainvälisesti. Opintojen rungon muodostavat eri tasoilla mikro- ja makrotalousteorian kurssit, joilla opittua sitten täydennetään kunkin oman kiinnostuksensa mukaan valitsemilla erikoiskursseilla. Varsinaisten taloustieteen opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy Helsingin yliopistossa selvästi enemmän menetelmäopintoja kuin muissa suomalaisissa taloustieteen opinto-ohjelmissa. Näillä matemaattisten menetelmien ja ekonometrian kursseilla sekä matematiikan ja tilastotieteen sivuaineopinnoilla on suuri merkitys myös työllistymisen kannalta. Oppiaineen matemaattisuuden vuoksi opinnot muodostuvat pääasiassa luentokursseista harjoituksineen päinvastoin kuin useimmissa muissa Valtiotieteellisen tiedekunnan aineissa, joissa kirjatentit voivat olla sopiva opintojen suoritustapa. Syynä kurssimaisuuteen on myös se, että keskeinen tavoite on taloustieteen käsitejärjestelmän ja taloudellisen ajattelutavan omaksuminen. Ilman harjoituksiin sisältyvää opitun tiedon soveltamista tätä tavoitetta on vaikea saavuttaa. Laajahkoiksi kursseiksi jaksotetun

opinto-ohjelman tarkoitus on siis helpottaa opintojen etenemistä, ja kurssiohjelman ylläpitämiseen oppiaine käyttää perustellusti paljon resursseja. Olisikin toivottavaa, että opinnot suoritettaisiin suositellussa järjestyksessä ja ensimmäisen vuoden menetelmäopinnot otettaisiin vakavasti, vaikka niiden merkitys saattaakin kirkastua vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa. Markku Lanne

Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina sekä oppiaineen vastuuhenkilönä.

4


Muistilista 1. Opiskelupaikan vastaanottaminen. Vastaanota opiskelupaikka annettujen ohjeiden mukaisesti. Huolehdi samalla ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisesta, jos et vielä ole jäsen. 2. Lyyra-hakemus. Opiskelijakorttia kannataa hakea mahdollisimman pian osoitteessa www. lyyra.com. Ennen kortin saapumista joudut todistamaan opiskelijastatuksesi hyväksymistodistuksella. 3. Hanki ATK-tunnukset. Hanki tunnukset yliopiston tietojärjestelmiin saamiesi ohjeiden mukaisesti. 4. Hanki HKL:n opiskelija-alennus. Opiskelija ajelee julkisilla puoleen hintaan. Hae siis tarvittava todistus päärakennuksen opiskelijaneuvonnasta ja toimita se HKL:n palvelupisteeseen. 5. Opiskelijakalenteri. HYY:n jäsenenä olet oikeutettu saamaan opiskelijakalenterin. Niitä jaetaan alkusyksystä päärakennuksella. 6. Kursseille ilmoittautuminen. Fuksina asiasta ei kannata hätäillä. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa www.weboodi.helsinki.fi. Kurssi-ilmoittautumista harjoitellaan orientoivalla viikolla. 7. Sähköpostilistoille liittyminen. Kaikkien kannattaa liittyä ainakin KTTO:n ja Kannunvalajien sähköpostilistoille. Ohjeet löytyvät esimerkiksi KTTO:n nettisivuilta: www.ktto.fi. 8. Fuksien ensimiittiin tuleminen. Katso tämän lehden kalenterista, milloin fuksit tapaavat ensi kerran ja mitä muuta syksyllä tapahtuu!

5


n y s k y s i s k a Fu m u t h a p ta i r e t n e l a k 17.8. Ensimiitti

28.8. Peli-ilta

Tutorien ja fuksien ensitapaaminen Kaivopuistossa. Tutustutaan ja pidetään hauskaa. Jatkot Kuppalassa. Tutoreilta lisäinfoa sähköpostilla tai tekstarilla lähempänä.

Rentoa hengailua ja lautapelien pelailua Cafe Mascotissa Kalliossa

2.9. Yliopiston avajaiskarnevaalit ja Kannunkaatajaiset

24.8. KannuGames

Tapahtuma kaikille valtsikan uusille opiskelijoille. Pidetään hauskaa Suomenlinnassa.

vk 35 Orientoiva viikko

Rehtori tarjoaa viinit ja lähes kaikki yliopistomaailmaan liittyvät järjestöt esittäytyvät ympäri kampusta. Kannunvalajat järjestää ohjelmaa Kuppalan pihalla.

27.8. Kampuskierros

3.9. KTTO:n fuksiaiset

Legenda, joka alkaa iltapäivällä ja päättyy joskus. Tätä et saa jättää väliin! Pakollinen varustus: kravatti, jonka kohtalo on avoin…

27.8. Fuksien selvä tiistai

Nimi kertoo olennaisen. Hengaillaan Kattosauna Sivistyksellä.

6


5.9. Kannun fuksisuunnistus

Kaikki valtsikan fuksit sekaisin keskenään ja päästään. Hulvaton tapahtuma, josta varmasti puhutaan ja vaietaan.

12.9. Fuksimökki

Kansiksen perinteinen mökkireissu Porkkalan takamaille. Kaikki mukaan!

27.9. Fuksisitsit I 28.9. Fuksisitsit II

Sitsit eli akateeminen pöytäjuhla fukseille.

7.10. Roomalaiset

Tää ll

äo

nK upp

ala.

Toogabileet Alinassa.

Tässä on aita. Saatat joutua kiipeämään sen yli.

7


SAMULI

Kimmo

Juho

T채ss채 ovat tuutorit! Maaria

Nea


Suni

Niina

Miska

Meri


Maaria Koski

Juho Heinisuo

Maaria on paljasjalkainen tamperelainen eikä unohtanut mainita sitä kyllästymiseen asti fuksivuonnaan. Nykyään melkein stadilaistunut 20-vuotias Maaria asuu Kalliossa kaiken maailman houkutusten keskellä ja yrittää aina välillä opiskellakin. Opiskelun lisäksi Maaria ehtii hoitaa hallituksessa sihteerin ja tiedottajan virkoja sekä urheilla Unisportilla, tosin välillä vähän vaihtelevalla menestyksellä. Tämän älykkään sihteerikön vahvuuksiin ei todellakaan kuulu ruuanlaitto tai mikään muukaan keittiössä tapahtuva juttu. Turhia mainoksia kiroava Maaria ei kuitenkaan laita oveensa ”Ei mainoksia”lappua, sillä Maariasta on kiva saada joka päivä edes jotain postia. Maaria tykkää myös keinutuoleista ja aina tilaisuuden tullen Maarian voi löytää keinutuolista kiikkumasta.

Tamperelaisjuuristaan ylpeään, nykyisin töölöläistyneeseen Juhoon törmää harvoin opetustiloissa. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä tulet tutustumaan häneen illanvietoissa, joissa Juho jatkaa aina loppuun asti - joko hallituslaisten siivousvelvoitteen tai oman humalatilansa vuoksi. Opiskelun ja bilettämisen ohella Juho tekee kahta työtä, musisoi, vihaa tiskaamista, lenkkeilee satunnaisesti eikä matkusta mielellään aluelle, jossa metro kulkee maan päällä. Lisäksi hän on ylpeä nuoruudestaan ja täyttääkin seuraavaksi 20 vasta kolmatta kertaa. Päiväunia harrastavalta Juholta saa hyviä vinkkejä opintopisteiden ja opiskeluun käytetyn ajan suhteen maksimointiin sekä huonoja vinkkejä naisasioihin. Kannattaa siis kysyä!

Miska Widgrén

Niina Arvila

Miska on toisen vuoden kansislainen. Hän asustaa Kalliossa, mutta on juuriltaan espoolainen. Tutoroinnin, opiskelijaelämän ja hallitushommien ohessa Miska käy myös luennoilla. Joidenkin lähteiden mukaan Miskalla on veli, joka on niin ikään kansislainen. Miska käy useimmissa KTTO:n tapahtumissa ja silloin tällöin saattaa viihtyä jopa loppuun asti. Tutustukaa ihmeessä – tuskin siitä haittaakaan on.

Niina on 22-vuotias toisen vuoden kansislainen. Hän on ihana ja helposti lähestyttävä tyyppi joka tulee kaikkien kanssa toimeen. Vapaa-ajallaan Niina ylikäyttää Netflixiä ja zumbailee Unisportilla. Fuksivuotenaan hän päätyi vahingossa valtsikan hallitukseen ja hoitelee Kannun suhteita niihin järjestöihin, joista löytyy hyvännäköisiä miehiä. Jos alkoholihammasta kolottaa tai weboodi on täyttä hepreaa, niin älä turhaan ujostele, vaan pyydä tätä kaunotarta bisselle. Tällöin homma kyllä hoituu, ainakin bissen osilta.

Suni Tuomainen

Meri Sintonen

Suni aloittaa syksyllä toisen kansisvuotensa - opiskeluvuosia ylipäänsä hänelle on kertynyt kuitenkin jo jokunen enemmän. Virallisesti hän asustelee Vallilassa, mutta harvemmin hän viettää kotonaan aikaa muuta kuin lyhyiden yöunien merkeissä. Muutoin hänen aikansa menee esimerkiksi KTTO:n hallituspuuhissa tai muuten vain opiskelukavereiden kanssa touhutessa. Aina silloin tällöin aikaa löytyy myös opiskelulle. Silloin hänet löytää todennäköisemmin kirjastosta työskentelemästä itsenäisesti kuin luentosalista kiinnostustaan metsästämästä. Suni on hyvin outo. Joku on joskus jopa puhunut lievistä skitsofrenian merkeistä: hänellä on havaittu olevan oma sivupersoonansa, Parta-Suni, joka tuppaa pääsemään valloilleen aina kun laiskuus on vienyt voiton ja parranajo on jäänyt pidemmäksi aikaa. Pienistä eriskummallisuuksista huolimatta Suni on varsin mukava tyyppi ja varmasti tutustumisen arvoinen. Älä kuitenkaan usko kaikkea, mitä hänestä sanotaan (varsinkaan tässä esittelyssä), vaan ota ihmeessä itse selvää mikä hän on miehiään.

Kolmatta opiskeluvuottaan aloittavalta 21-vuotiaalta Meriltä virta ei lopu vaan hän jaksaa lähteä aina jatkojenkin jatkoille vaikka kello näyttäisi mitä. Tämä kissamainen neitokainen tykkää istua iltaa hyvässä seurassa ja joku saattaa joskus kuvailla häntä ”hipihtäväksi”. Viime vuoden KTTO:n taloudenhoitaja keskittyy tänä vuonna hallituksessa suhde- ja virkistysvastaavan hommiin, joiden lisäksi Meri myös välillä opiskelee. Muistutuksena sanottakoon, että hiuksiaan sormien ympäri pyörittelevän Merin ulkomuoto saattaa hämätä. Merin omien sanojen mukaan: ”Meri on aina märkä.” Toim. huom. sanaleikki ;)

Nea Hänninen Nea on alun perin järvenpääläinen kolmannen vuoden kansiksen opiskelija. Hän on toista syksyä putkeen tuutorina ja kärsiikin jonkinlaisesta fuksisyksystä irrottautumisen vaikeudesta. Tuutoroinnin

10


lisäksi Nea toimii KTTO:n hallituksessa taloudenhoitajana ja virkistysvastaava, tekee töitä ja opiskeleekin. Hän onkin todennut opiskelun vievän oheistoimintoineen ehkä hieman liikaakin aikaa tv-sarjojen katselulta ja sohvalla köllöttelyltä. Neaan voi törmätä melkeinpä kaikista KTTO:n bileissä, missä hän pikkuhiprakassa esittelee kissansa kuvia.

Kimmo Nevanlinna Kimmo tulee Keski-Suomen sydämestä Jyväskylästä. Fuksivuosi on nyt takana ja toinen opiskeluvuosi alkaa. KTTO:n hallituksessa Kimmo kantaa vaativaa kulttuurikoordinaattorin viittaa. Se mitä kulttuurikoordinaattori oikeastaan tekee, ei ole selvinnyt mutta se ei ole Kimmo haitannut. Kimmo tykkää kesäaamuista ja erityisesti siitä hetkestä kun aurinko on noussut sekä aamuyön keskusteluista. Kimmo lupaa olla paikalla jokaisessa (ainakin melkein) fuksitapahtumassa joten tutustuminen on varmasti helppoa.

Loppusyksystä juhlitaan myös KTTO:n vuosijuhlaa. Tänä vuonna ainejärjestömme täyttää 54 vuotta. Oikealla kuva viimevuotisista vuosijuhlista.

11

Taloustieteen oppiaineella on myös kaksi kansainvälisten opiskelijoiden tuutoria. He ovat vuonna 2013 Marika Pasanen ja Aliisa Koivisto.


KTTO:N HALLITUS

Anton Nikolenko – Puheenjohtaja Nea Hänninen – Taloudenhoitaja, Virkistysvastaava Pentti Jämsä – Opintosihteeri Samuli Sadeoja - Varapuheenjohtaja, HYY-vastaava Maaria Koski – Sihteeri, tiedottaja ja tuutorvastaava Meri Sintonen – Juhlavastaava, Suhdevastaava Aliisa Koivisto – KV-vastaava Mattias Lagerspetz – Matkavastaava, Työelämävastaava Inari Ojala – Urheiluvastaava Suni Tuomainen - Web-vastaava, Ympäristövastaava Anu Rämö – Korkeakulttuurivastaava Juho Heinisuo – Opiskelijakulttuurivastaava Kimmo Nevanlinna - Kulttuurikoordinaattori Miska Widgrén – Yrityssuhdevastaava Joonas Mattsson – Kapitaalin päätoimittaja, Yhdenvertaisuusvastaava Jukka Kovanen – Strategisten resurssien vastaava Ilona Ylikoski – Vuosijuhlaprojektipäällikkö Iida Piippo – Vuosijuhlavastaava Janne Karkkolainen – Ulkosuhdevastaava Ville Voutilainen - Alumnivastaava

Alla osa hallituksesta edustaa Kansissitseillä viime maaliskuussa.

12


a uus-

Puheenjohtajan tervehdys Tervehdys ja onnittelut sisäänpääsyn johdosta! Olet astumassa opiskelun, valtsikan ja KTTO:n lumoavaan maailmaan, josta itse olen nauttinut laskentatavasta riippuen jo 5-6 vuotta. KTTO on lyhenne sanoista “Kansantaloustieteen opiskelijat”. Oppiaineen nimi on sittemmin muuttunut taloustieteeksi, kun rahvaanomainen “kansan”-etuliite jätettiin pois, mutta yhdistyksen nimi on pysynyt samana, jottei viidenkymmenenneljän vuoden aikana rakennetusta brändistä menetettäisi mitään. KTTO:n eksistenssin tarkoitus on järjestää erilaisia tapahtumia taloustieteen opiskelijoille. Tänä keväänä olemme järjestäneet viidet sitsit (kts. sanasto) ja lisää juhlia on syksylläkin tulossa. KTTO:n toiminta ei rajoitu kuitenkaan pelkästään juhlimiseen ja opiskelijaelämään. Koska yliopistoa ei paljoa kiinnosta opiskelijoiden opiskelunjälkeinen elämä, järjestämme vuosittain useita yritysvierailuita sekä “Töitä ja kaljaa”-tyylisiä tapahtumia, joissa jo työelämässä olevat entiset KTTO:laiset kertovat omasta urapolustaan ja antavat arvokkaita neuvoja. Järjestämme myös opiskelua avittavaa matematiikan tukikurssia ja yritämme tuoda tiedekunnalle esille opiskelijoiden näkemyksiä opinnoista.

Mutta lähitulevaisuutemme tärkein tavoite on sinun kaltaisesi fuksin kotouttaminen. Taloustieteen tuutorit KTTO:n hallituksen avustamana viettävät kesänsä suunnitellen ja järjestäen lukuisia perinteisiä fuksirientoja. Kiistämättä hassuttelun ja juopottelun itseisarvoa, täytyy huomata että tällä toiminnalla on muitakin tarkoituksia. Vaikka viestintä on Valtiotieteellisessä tiedekunnassa yksi pääaineista, sitä ei juuri huomaa tiedekunnan viestinnän tasosta. Fuksitapahtumien tavoitteena on se, että jokaisella fuksilla on niiden seurauksena tuttuja ja kavereita jokaisella luennolla ja tieto kulkee. Opiskelujen edetessä tulet huomaamaan etteivät muut valtsikkalaiset pidä sinua taloustieteen opiskelijana vaan “kttolaisena”. Miellät varmasti itsekin itsesi kttolaiseksi, koska se on identiteetti ja elämäntapa. Ja jottei tämä tervehdys päättyisi näin paatoksellisesti, toistan lopuksi kuluneen, mutta osuvan kliseen: “Onneksi olkoon ja tervetuloa mukaan!” Anton Nikolenko KTTO:n PJ / DJ / VJ

Anton Nikolenko on KTTO:n eli kansantaloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön puheenjohtaja. Vasemmalla hän on sitsaamassa eli viettämässä akateemista pöytäjuhlaa viime maaliskuussa.

13

13


Varjo-opinto-opas

Anton Nikolenko

Rakas fuksi, Koska virallisen opinto-oppaan informaatioarvo lähestyy kaikissa kohdissa nollaa, olen tehnyt koosteen KTTO:n varjo-opinto-oppaasta kandi-vaiheen tärkeimpien kurssien osalta. Esitetyt mielipiteet ovat subjektiivista yhden ihmisen itkuvirttä. Kurssien luonteeseen kannattaa kuitenkin tutustua aina etukäteen. Kun sinulla on käsitys eri kurssien vaativuudesta, osaat suunnitella opintoaikataulusi ja välttää periodit jossa opintotaakka on kestämätön tai olematon. Älä tyydy tämän tekstin tietoihin, vaan kysy aina tuutoriltasi tai muilta opiskelijoilta tietoa kurssista jonka aiot suorittaa. Auta myös muita opiskelijoita kirjoittamalla jo suoritetuista kursseista KTTO:n varjo-opinto-oppaaseen netissä.

Ka1 Kansantaloustieteen perusteet:

Ka3 Globaali talous:

Sisältö on pitkälti sama kuin sisäänpääsykokeessa, mutta opiskelua täydennetään laskuharjoituksilla. Tenttien tehtävät ovat samanlaisia kuin laskarit. Koska olet selvinnyt pääsykokeesta selviät tästäkin vaikka lukematta. Ja niin suurin osa onkin tehnyt, jättänyt lukematta kun samaan aikaan on vaikeampia kursseja, ja päässyt läpi rimaa hipoen.

Kurssi on käytännössä johdatus taloushistoriaan. Luennoilla käydään läpi talouden vaiheita kivikaudesta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Voit käydä luennolla jos aihe kiinostaa, mutta tehokkaampa ajankäyttöä olisi lukea mikä tahansa aiheesta tehty kirja. Kurssin arvostelu koostuu tenti ja kahdesta esseestä. Esseet saa kasaan parin päivän työskentelyllä ja ahkerasti googlettamalla. Tentistä pääse läpi yleissivistyksellä ja lukemalla päivää ennen luentokalvot läpi. Jos jostain syystä haluat tavoitella kolmosta parempaa arvosanaa, joudut näkemään suhteuttoman paljon vaivaa, koska tentistä saatetaan kysyä mitä lajikkeita kuului Engalnnin 1800-luvun neljän kasvin vuoroviljelyyn tai mikä oli desimaalin tarkkuudella maailmantalouden keskimääräinen kasvuvauhti vuosina 1000-1950.

Ka2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely: Tämä kurssi muistuttaa todennäköisesti eniten sitä mitä kansiksen opiskelu on unelmissasi ollut. Jokaiselle luennolla on eri luennoitsija ja he puhuvat valitsemastaan aiheesta. Luennoilla kannattaa käydä, koska suurin osa luennoitsijoista on hyviä ja paikalla olevat sivuaineopiskelijat nolaavat itsensä säännöllisesti tyhmillä kysymyksillä. Lukemalla luentomonisteet kerran ajatuksella läpi ennen tenttiä voit saada itsellesi ensimmäisen vitosen opintosuoritusotteeseen.

Ka9 Työelämään perehtyminen: Helpoimmat opintopisteet ikinä. Menet vaikka KTTO:n järjestämälle yritysvierailulle tai “tiedettä ja viiniä” tapahtumaan, syöt ja juot, ja kirjoitat muu-

14


taman hassun sanan (A4 on enemmän kuin tarpeeksi) siitä mitä kuulit. Tässä voit epäonnistua vain juomalla itseltäsi muistin ja kaverit pois (sen kirjoituksen voi tehdä myös kaverin muistiinpanoista). Tässäkin tapauksessa uusia mahdollisuuksia suorittaa ka3 tulee kuukausittain.

lukemaan kaikkea, saatikaan kertamaan laskareita. Luennot jakavat ihmisten mielipiteet: toisten mielestä niistä on hyötyä, toisten mielestä ei. Käy kokeilemassa.

Ka4 Mikrotaloustieteen kurssi:

Ka6 on yleisnimitys niille pienille kursseille, joissa paneudutaan jonkun tietyn aihealueen, kuten työmarkkinoiden tai julkisen talouden teorioihin. Ainoa kursseja yhdistävä tekijä on niistä saatavien opintopisteiden määrä. Jotkut on helppoja, jotkut on vaikeita. Jotkut on mielenkiintoisia, toiset ei. Kysy tuutoreilta neuvoja ja kokemuksia tai lue KTTO:n varjo-opinto-opasta netissä. Virallinen opinto-opas väittää monen Ka6:sen kohdalla, että edellytyksenä on Ka4:sen suorittaminen. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä tunnet mikroa riittävästi jo sisäänpääsykokeiden perusteella, joten voit ottaa näitä kursseja jo ensimmäisellä periodilla.

Pekka tykkää omenista ja päärynöistä. Niiden hinnat ovat sitä ja tätä. Sitten derivoidaan puoli tuntia monta muuttujaa sisältävä funktiota saadaksemme tietää kuinka monta niitä omenia ja päärynöitä Pekan Alepa-reissulla ostoskassiin oikein tulee. Kurssin sisältö ei ole siinänsä vaikea, mutta laskarit ovat. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kun teoria on käyty luennolla läpi, eteen lyödään harjoitustehtävät joiden matemaattisista ratkaisutavoista sinulla ei ole mitään käsitystä. Käyt katsomassa KTTO:n nettisivuilta edellisten vuosien tehtävien ratkaisut ja toteat tehtävien pysyneen täysin samoina. Kopioit vastaukset oppimatta mitään. Tästä kurssista selviät lukemalla kirjaa huolellisesti ja tekemällä laskuharjoitustehtävät. Laskareista saa lisääpisteitä tenttiin, mutta vain jos pääsee tentistä läpi. Tenttien tehtävät muistuttavat pitkälti laskareita ja samoja asioita kysytään vuodesta toiseen. Kysy tuutoriltasi enemmän tai katso KTTO:n tenttiarkistoa netissä. Luennolla voi käydä jos halua nähdä elämänilonsa menettäneen jatko-opiskelijan luennoimassa. Mutta ei niistä luennoista mitään hyötyä ole.

Ka6 erityisopinnot:

Ka5 Makrotaloustieteen kurssi: Yksi kansiksen “bread and butter” kursseista, laskareilla höystettynä. Virallisen opinto-opas väittää, että on suoritettava Ka4, jotta tästä kurssista voi suoriutua, mutta se ei ole totta. Laskareista täytyy olla 50% tehtynä jotta pääsee tenttiin, 90% prosentilla saa yksikköä paremman arvosanan, jos pääsi tentistä läpi. Laskarit eivät ole mahdottomia, mutta edellyttävät kirjan huolellista lukemista. Ne ovat myös paljon mielenkiintoisemmat kuin KA4:sen, erityisesti näin pankki- ja valtiontalouskriisien aikaan. Kirja on iso ja sitä on hankalaa löytää kirjastoista. Sen lukeminen on yllättävän hidasta, kun jokaisella sivulla tuntuu olevan niin paljon asiaa ja pikkutärkeää kaavaa. Huomaat myös jääväsi lukemaan mielellään “bokseja”, joissa teoriaa tarkastellaan tosimaailmassa, vaikka se ei varsinaisesti auta sinua tenteissä yhtään. Itse tentissä pärjää ilman matikkaa melkein puolissa tehtävistä. Kurssin hankaluus piilee siinä, että tenttejä on vain yksi. Älä tee niinkuin minä ja jätä kirjan lukemista viimeiselle viikolle. Vaikka lukisit joka päivä kahdeksan tuntia viikossa, et ehdit

KA7 Ekonometrian johdantokurssi: Tällä kurssilla pääset lähemmäksi sitä mitä ekonomistit oikeastaan tekevät. Alussa kerrataan tilastotiedettä ja sitten sitä sovelletaan tutkittavaan asiaan. Oikeastaan ”taloustieteen matemaattiset menetelmät”-nimi sopisi paremmin tälle kurssille ka8:aa paremmin. Kuten muissakin kursseissa tarjottuna on luennot ja laskarit. Laskareista ei saa pisteitä, mutta voi olla ihan hyvä ajatus käydä niissä varmistamassa että osaat laskea. Luennoista saatava hyöty on yksillöllistä, mutta kannattaa varmistaa että sinulla on ainakin yksi kaveri

15


kuuntelemassa, koska siellä usein jaetaan sanallisesti hyviä vinkkejä tenttiin. Tentit ovat olleet jatkuvaa korjausliiketta liian helposta liian vaikeaan, mutta tämä ei ole ongelma – vaikeaa tenttiä seuraa aina helppo uusintatentti. Kurssi ei ole niin vaativa kuin makron ja mikron kurssit, mutta siihen kannattaa panostaa. Opit asioita joita tulet tarvitsemaan työelämässä ja maisterivaiheen opinnoissa.

helvetin vaikeita. Niistä ei yksin selviä, joten kannattaa kokoontua porukalla jonnekkin ratkomaan niitä. Laskareista kannattaa tehdä 80%, koska sillä määrällä saat sen verran lisäpisteitä, että sinun tarvitsee saada vain 25% tenteistä päästäksesi läpi. Tenttitehtävät ovat paljon helpompia kuin laskarit. Matemaattisen analyysin jatkokurssi: Jatketaan siitä mihin ensimmäinen kurssi jäi. Integrointia, derivointia, matriiseja. Jatkokurssi on teknisempi ja joidenkin mielestä helpompi. Muuten kaikki mitä on ensimmäisestä kurssista sanottu pätee myös tähän.

KA8 Taloustieteen matemaattiset menetelmät: Koko kurssi on käyttännössä matemaattisen analyysin jatkon jatkokurssi. Tarkoitus olisi kai periaatteessa soveltaa opittua matematiikkaa taloustieteseen, mutta se ei kovin helposti onnistu ja vuodesta toiseen tutkitaan mm. kettu- ja kanipopulaatioiden vaihteluja. Jos on luottavainen omiin matemaattisiin taitoihin, voi käydä kuuntelemassa luentoja. Jos analyysin kurssitkin tuottivat vaikeuksia, kannattaa hankkia itselleen aiheseen liittyvä kirja ja panostaa laskareiden tekemiseen sen kanssa. Tehdyistä laskareista saa lisäpisteitä, mutta niiden avulla ei voi päästä läpi. Kurssilla on kaksi välikoetta, jotka ovat samansisältöisiä, mutta helpompia kuin laskarit. Jos tavoitteesi on ainoastaan päästä läpi, voit yrittää opetella laskutavat ulkoa ja toivoa parasta. Kahtena edellisenä vuonna osa opiskelijoista valitti, oikeutetusti, liian lyhyestä tenttiajasta ja seurauksena kaikille jaettiin lisäpisteitä. Tämä toi mukavaa windfall-efektiä niille, jotka eivät olleet tenttiin kunnolla lukeneet, mutta sen varaan ei kannata laskea. Tämä on vaikea kurssi ja vaatii työtä.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta 1: Helpohko ja selkeä kurssi, jonka aihealue on helpompi kuin analyysin. Käy luennolla, lue luentomateriaali ja tee laskarit lisäpisteiden takia. Tentin tehtävät ovat helpompia kuin laskarit. Harva on yöunia menettänyt tämän kurssin takia, ja tuskin tulet sinäkään. Data-analyysi R-ohjelmistolla: Tämä tilastotieteen opintoihin kuuluva kurssi ei siinänsä ole pakollinen, mutta helpoin ja kätevin tapa suorittaa kandiin vaadittu tilastotieteellisen ohjelmiston kurssi, koska joudut opettelemaan R-ohjelmiston käyttöä joka tapauksessa maisteriopintojen aikana. Itse ohjelmasta voisi sanoa sen verran, että se on exelille samaa kuin MS-DOS on Windowsille: Siinänsä pätevä ohjelma, jolla ei ole käyttöliittymää. Joudut opettelemaan koodamista jotta voit tehdä yksinkertaisia asioita vaikeasti, niin kuin proffessorit ovat niitä tottuneet tekemään. Kurssilla on luentoja ja eräänlaisia vapaaehtoisia laskuharjoituksia. Ainakin laskareissa kannattaa käydä ja yrittää kirjoittaa itselleen ylös mitä varten kutakin koodia käytettiin. Kurssin arvosteluperuste ja suoritustapa on harjoitustyö, jossa annetusta tietokannasta sinun täytyy analysoida pyydettyjä asioita pyydetyllä tavalla ja kirjoittaa ylös kaikki koodit mitä käytit. Yhteistyötä muiden kanssa ei saisi tehdä, mutta koska tämä vaatimus on täysin absurdi, kaikki tekevät yhteistyötä. Tämä paljasti että työstä saatu arvosana on käytännössä satunnaismuuttuja, koska lähes identtisillä tavoilla tehty harjoitustyö antoi yhdelle arvosanan 3 ja toiselle 5. Kurssi ja harjoitustyö ei ole teoreettisesti haastava, mutta jos et ole kokenut koodaaja, kannattaa varata siihen aikaan.

Matemaattisen analyysin kurssi: Opiskellaan matematiikkaa sen itsensä vuoksi. Todistamista, induktiota, derivointia. Jos sait lukion pitkästä L:n niin tulet nauttimaan tästä kurssista, muuten et. Luennoitsija Juha Partanen on poikkeuksellisen innostunut ja motivoitunut yksilö, mutta se ei auta jos ja kun et tiedä/muista matematiikasta paljoa. Et yksinkertaisesti pysy kärryillä luennolla. Tässä välissä KTTO lähettää sinulle pelastavan enkelin: matematiikan tukikurssin. Tukikurssi on harhaanjohtava nimi, koska käytännnössä kaikille KTTO:laisille tukikurssi on se varsinainen kurssi, jonka tunnilla opit vähintään sen mitä kurssin läpipääsy vaatii. Pääset kurssin läpi käymällä ”tukikurssilla” ja tekemällä laskuharjoitustehtävät. Laskarit ovat

16


Toinen kotimainen aka virkamiesruotsi: Koska et päätynyt Hankenille, lienee turvallista olettaa toisen kotimaisen tarkoittavan sinulle ruotsia. Jos koet osaavasi sitä, ainoa epämukavuus on se, että joudut puhumaan ja kuunteleman sitä muutamia tunteja. Jos, kuten enemmistö, et oikein hallitse ruotsia, kurssin suorittaminen saattaa muodostua infernaalisen pitkäksi ja rasittavaksi urakaksi. Ongelmana on se, että jotkut opettajat suhtautuvat ruotsin kieleen fanaattisella pieteetillä, eivätkä suostu uskomaan, että virkamiesruotsiin läpipääsyyn vaaditaan vain C2-tason osaamista eli se, että pystyt ilmaisemaan ajatuksesi jotenkuten ymmärettävästi vaikka kieliopissa olisi jatkuvia ja toistuvia virheitä. Koska vaatimustaso ei missään muussa kurssissa vaihtele niin paljon, kannattaa panostaa aikaa siihen, että selvität eri opettajien tavat kurssin jo suorittaneilta. Älä myöskään ”lähde kokeilemaan” vaativan opettajan kurssia, koska et mahtunut muille kursseille. Hän saattaa hyväksyä sinun suullisen taidon tulokset, mutta hylätä kirjallisen kokeen. Tämän jälkeen et voi enää vaihtaa opettajaa ja tutkintoosi jää ikuisesti virkamiesruotsilimboon.

Tämä tässä on KTTO:n varjo-opintoopas. Tai oikeastaan vain kooste sen tärkeimmistä ensimmäisten vuosien kursseista. Koska virallisen opintooppaan sisältämä informaatioarvo kurssien sisällöstä lähestyy usein nollaa, kannattaa KTTO:n nettisivuilta löytyvään ei-niin-viralliseen oppaaseen tutustua. Sieltä löydät kokeneempien tieteenharjoittajien vinkkejä kurssien suorittamiseen sekä vanhoja kurssikokeita, jotka osoittautuvat erityisen hyödyllisiksi tenttiä edeltävän illan paniikkilukemista silmällä pitäen. Varjo-opinto-opas on vapaasti jokaisen opiskelijan muokattavissa. Mikäli luennoilla istuessasi keksit jotain lisättävää kurssien kuvauksiin tai mielesi tekee vain avautua kurssin käytännöistä, ota älypuhelin kauniiseen käteesi, surffaa oppaan sivuille ja anna panoksesi kyseisen kurssin kohdalle. HUOM! Erityisen tärkeää on saada mahdollisimman moni tentti koearkistoomme. Niinpä taloustieteen, matematiikan ja tilastotieteen kurssien koekysymyspapereiden toimittamisesta hallitukselle on luvassa fuksipisteitä, mikä jokaisen vuoden fuksin tittelistä haaveilevan kannattaa muistaa! Ville Voutilainen

17


Opintosihteeri esittäytyy Hei! Aloitetaan hyvillä uutisilla, tervetuloa valtsikaan ja taloustieteen ihmeelliseen maailmaan. Olen Pentti Jämsä ja toimin ainakin vielä syyslukukauden KTTO:n opintovastaavana. Toimin äänitorvena opiskelijoiden ja oppiaineemme/laitoksen väen välillä, joten jos löydät itsesi tuskailemasta opintoihin liittyvien kysymysten parissa, etkä tiedä kehen kääntyä, niin tule vetäisemään minua hihasta. En välttämättä osaa neuvoa sinua, mutta tiedän todennäköisesti kenen puoleen sinun kannattaa kääntyä. Minut löytää milloin mistäkin, esim. KTTOn ja Kannunvalajien tapahtumista, joten voit käyttää fuksisyksysi pelaamalla upeaa ”Missä Pentti on?” peliä, inspiraationa toimii ”Where’s Waldo?”. Tähän päättyy tämänkertainen opintovastaavan palsta, to be continued. Nähdään syksyllä! Pentti Jämsä

Pentin fuksisyksy Aloitin yliopisto-opintoni vuonna 2012 oikein mallikkaasti. Olen siis viime vuoden fuksisatoa ja hyppäsin heti pelottomasti ainejärjestötoimintaan mukaan (Suosittelen kaikille lämpimästi). Menin ensimmäisen vuoden aika paljolti oppiaineen suositusten mukaan. Opintopisteitä kertyi, mutta ensimmäisestä vuodesta jäi silti käteen huomattavasti paljon enemmän kuin mitä pystyy mittamaan opintopisteiden muodossa. Aivan kaikkia juhlia en kolunnut läpi, vaan menin enemmänkin ”kaikkea kohtuudella”-tapaisella lähestymistavalla. Fuksivuonna on myös mahdollisuus saada itsellesi tavoiteltu KTTO:n Vuoden fuksi -titteli, joka vaatii paljon, mutta tuo mukanaan jotain mitä ei voi mitata. Lisää juttuja fuksisyksystäni voi kysyä minulta, mikäli kiinnostus heräsi. Kaikki tarinat eivät ole ihan painokelpoisia. Etsi siis oma tapa viettää mahtava ensimmäinen ja ehkä viimeinen fuksivuotesi. Loppuun virallinen viesti: Muistakaa myös opiskella.

18


atko

opintotukiasioita? Matti Mitrunen

Jokaisen opiskelijan täytyy elää ja tässä marginaalisesti auttaa valtion laitos nimeltään Kela. Nyt kun olet päässyt sisään yliopistoon ja vieläpä parhaimpaan oppiaineeseen, sinun tulee mennä Kelan sivuille. Siellä voit sähköisesti hakea opintotukea. Saat tukea aikaisintaan syyskuusta, ja tällöin tukihakemus on tehtävä syyskuun loppuun mennessä, muuten menetät kuukauden tuet. Kela tukee opiskelua kolmella eri tavalla: opintorahalla, asumistuella ja opintolainan vakuuttamisella. Näistä kolmesta osasta muodostuvia tukikuukausia on jokaisella opiskelijalla käytössään 55 kappaletta eli 6,1 lukuvuotta. Opintorahaa saa joka kuukausi 298 euroa. Opintoraha on valitettavasti veronalaista tuloa ja Kela pidättääkin siitä aina 10%, jos ei sille toisin ilmoita. Lisäksi saat asumistukea maksimissaan 201,60 euroa kuukaudessa. Tämän saadakseen kuukausittaisten asumiskulujen tulee olla yli 252 euroa (per tukea hakeva henkilö), mutta tätä alemmat vuokrat ovat kuitenkin Helsingissä lähes utopiaa. Täyden asumistuen ehtona on myös, ettei asuntosi ole vanhempien omistama. Toisaalta ehkä näin opiskelujen alettua olisi jo aika muuttaa pois kotoa. Siis yhdeksänä kuukautena vuodesta, aina kuukauden neljäntenä päivänä tilille napsahtaa hieman alle 470 euroa.

taan ja loput korosta pääomitetaan eli lisätään lainasummaan. Kelan sivuilta löytyy seuraava esimerkki: Opiskelija on nostanut lainaa 4 000 euroa ja opintolainan korko on neljä prosenttia. Puolen vuoden korkokaudelta opiskelija maksaa itse yhden prosentin koron (20 euroa) ja loppuosa korosta, eli kolme prosenttia, lisätään lainan pääomaan (60 euroa). Lainapääoma on koron pääomituksen jälkeen 4 060 euroa. Huono juttu opintotuen saamisessa on, että silloin pitää myös opiskella. Kela vaatii viisi opintopistettä tukikuukautta kohden eli 45 opintopistettä lukukautta kohden. Useimmille pelkkä opintotuki ei riitä elämän ja loputtomien opiskelijarientojen rahoittamiseen, ja tällöin täytyy mennä töihin. Työtä tehdessäsi törmäät asiaan nimeltä tuloraja. Se tarkoittaa sitä, kuinka paljon voit vuodessa tienata ennen kuin joudut maksamaan tukia takaisin. Tämä tuloraja vaihtelee tukikuukausien mukaan, mutta jos nostat normaalit yhdeksän kuukautta, tulorajasi on 11 850 euroa. Tämäkin summa on vuoden keskiarvo, eli ei ole väliä missä ajassa sen tienaat. Jos jostain syystä et saa riittävää määrää opintopisteitä tai jos saat liikaa palkkaa, muista palauttaa vapaaehtoisesti tukia Kelalle. Jos et sitä tee, Kela perii omansa takaisin 15% korolla.

Tämän ”ilmaisen” tuen lisäksi voi ottaa myös opintolainaa, jonka valtio takaa. Lainan suuruus on maksimissaan 300 euroa kuukaudessa, mutta sitä yleensä nostetaan kerralla suurempia määriä, eikä tietenkään sitä tarvitse ottaa niin paljon. Opintotukea hakiessa kannattaa samalla hakea myös lainan valtiontakausta, se on hyvä olla valmiina vaikka lainaa ei aikoisikaan heti nostaa. Opintolaina maksetaan takaisin tietysti vasta opintojen päätyttyä, mutta jo opiskellessa tulee opiskelija maksaa 1% korkoa lainas-

19


Maisterin kalliita neuvoja fukseille Hannu Kivimäki

Moni peruskurssien kanssa henkihieverissä taisteleva fuksi pohtii, kuinka hän koskaan oikein selviää maisteriksi. Tämän artikkelin tarkoitus on esittää tähän kysymykseen vastauksentapainen ehdotelma. Ei kuitenkaan vastausta, vaan ainoastaan hieman omaan kokemukseen perustuvia vihjeitä. Itselläni kansantaloustieteen tutkinnon suorittaminen oli hauskaa aikaa. Ei sen takia, että luennot olisivat olleet hyviä (tai hauskoja), vaan koko paketin takia: kansiksen opiskelussa suurin osa ajasta kuluu joko opiskeluun itse ja muiden kanssa tai oheistoimintaan, kuten tarpeettoman pitkiin ruokailuihin Hämiksellä tai luokattomaan huumoriin Arkussa. Tämän artikkelin idea voisikin siten olla paitsi motivoida ihmisiä valmistumaan, myös kertoa miten matkalla voi ottaa ilon irti.

opiskeluun käytetystä ajasta. Lisäksi laitoksemme sijaitsee erillään kaiken maailman sosiologeista, joten käytävillä törmää pääasiassa kanssaopiskelijoihin. Sosiaalisen elämän voi siis rakentaa opiskelun ympärille, ja näin ehdottomasti kannattaakin tehdä. Vihjeitä itse opiskeluun Kansantaloustiede on monelle vaikea aine, mutta muutaman asian jälkeen tutkinnon suorittaminen helpottuu huomattavasti. Ytimekkäästi ilmaistuna opiskeluissa kannattaa priorisoida ja kokeilla. Priorisoida kannattaa sekä eri kurssien välillä, että tietyn kurssin sisällä. Toisaalta kannattaa kokeilla runsaasti eri kursseja ja suorittaa näistä loppuun mielenkiintoisimmat. Alla joitakin mielestäni elämää helpottavia neuvoja. Runkokursseihin kannattaa panostaa. 12 opistopisteen mikron ja makron kurssit sekä 10 opintopisteet analyysin kurssit voivat olla oikeasti haastavia. En usko, että kukaan on ollut vaikeuksissa KA6-kurssien suorittamisen takia, mutta moni on sormi suussa suurempien peruskurssien kanssa. Nämä kurssit vaativat työtä, mutta tämä työmäärä palkitaan suurien opintopistemäärien muodossa. Aika moni tuntuu käyvän nämä kurssit pakon edestä kahteen kertaan, mutta riittävällä panostuksella ne ovat suoritettavissa ensimmäisenä vuonna. Oppikirjojen lukeminen kannattaa. Luennot ovat usein huonoja ja joskus hyviä, kun taas kansiksen oppikirjat ovat lähes aina loistavia. Tämä kannattaa hyödyntää: meidän oppikirjat ovat oikeasti hyviä verrattuna varsinkin muihin laitoksemme oppiaineiden kirjallisuuteen. Kurssikirja kannattaa hankkia käsiinsä nimenomaan heti kurssin alkuun,

Opiskeluaika on hyvää aikaa Joten siitä kannattaa ottaa ilo irti. Ensimmäisenä vuonna ja varsinkin ensimmäisenä syksynä riittää sekä opiskeltavaa, että oheistoimintaa. Näiden tasapainottaminen voi olla vaikeata, mutta pitää muistaa että tässäkään asiassa ratkaisu tuskin löytyy rajapisteestä. Lisäksi kansis on sikäli kiva aine, että sen opiskelu ja sosiaalinen elämä eivät ole toistensa substituutteja. Kansiksen opiskelu on ehkä yllättäenkin huomattavasti sosiaalisempaa toimintaa kuin oikeastaan minkään muun valtsikan aineen opiskelu. Näin on paristakin syystä: Ensinnä kaikki käyvät periaatteessa samat runkokurssit, eli samat naamat näkyvät luennoilla mahdollisesti vielä viidenkin vuoden päästä. Toiseksi laskuharjoituksia tehdään yleensä yhdessä ja tähän kuluu perinteisesti merkittävä osa

20


Kannattaa pyrkiä asioiden ymmärtämiseen. Monesta kurssista pääsee läpi opettelemalla joukon matemaattisia kikkoja, joilla koetehtävät ratkeavat. Jos asiasta haluaa kuitenkin jotain ymmärtää (eli jos kursseista haluaa hyötyä) kannattaa panostaa siihen asioiden ymmärtämiseen.

koska jos kirjan saa käsiinsä kaksi viikkoa kurssin alun jälkeen, on kurottavaa helposti 100–200 sivua. Kurssikirjat loppuvat yleensä ennen kurssien alkua yliopiston kirjastoista, mutta niitä saa myös useista muista kirjastoista (esimerkiksi Hämäläis-osakunnan kirjastosta). Lisäksi oppikirjojen ostaminen ei ole kallista, vaikka moni näin tuntuu ajattelevan. Kannattaa ostaa netistä vanhempi painos käytettynä. Usein tällainen vanha painos kelpaa kurssikirjaksi ihan yhtä hyvin kuin uusikin. Esimerkiksi Varianin Microeconomics kirjan (uusimman painoksen kanssa lähes identtinen) kuudes painos maksaa tätä kirjoitettaessa Amazon.co.uk:ssa käytettynä huikeat kaksi puntaa. Luentokursseissa luennoitsija on tärkeämpi kuin kurssin aihe. Suurin osa oppilaista tuntuu valitsevan valinnaiset luentokurssit aiheen perusteella. Kuitenkin huono luennoitsija saa pilattua aiheen kuin aiheen, kun taas hyvä luennoitsija tekee etukäteen tylsänkuuloisestakin kurssista mielenkiintoisen. KA6-kursseja on sekä meillä että kauppiksella itse asialla melko paljon ja suosittelenkin valitsemaan nämä kurssit luennoitsijan perusteella. Luennoitsijan tason taas voi vaikka itse käydä tarkistamassa parilla ensimmäisellä luennolla.

Loppukaneetti Maisterintutkinnon suorittaminen tuntuu vaikealta erityisesti heti opintojen alussa ja toisen kerran sitten gradua tehdessä. Kuitenkin jos opinnoissa pääsee hyvään alkuun, on esimerkiksi fuksivuoden kevät helpompi kuin syksy. Ensimmäisenä vuonna suosittelen täten vahvaa aloitusta, sillä asioiden oppiminen vie etenkin alussa runsaasti aikaa. Matematiikka tuntuu mahdottomalta, mutta pitää muistaa että viimeistään kolmen vuoden päästä sama matematiikka tuntuu naurettavan helpolta.

KTTO:n edustus viime talven Akateemisen kyykän MM-kisoissa Tampereella.

21


Sanasto

22

Anton Nikolenko


joista, jotka yrittävät lahjoa karkeilla ja kortsuilla ohikulkevia opiskelijoita äänestämään heitä.

Aleksandria – Ryhmätyötiloja, tietokoneita ja muuta opiskelijalle tarpeellista pientä kivaa. Kaikki samassa rakennuksessa Helsingin keskustassa.

Hämis – Unicafea paremmin brändätty opiskelijasyöttölä Kampissa. Pihviperjantai.

Alkoholi – Kiitos, mielelläni.

Juomapelit – Kansiksen opiskelijoiden omaehtoista peliteorian opiskelua.

Alina-sali – Uudella ylioppilastalolla sijaitseva juhlatila ja Helsingin paras salakapakka. Sitsejä ja opiskelijabileitä lähes joka päivä. Tulee tutummaksi kuin oma keittiö.

Kaisa-talo – Vuosi sitten avattu yliopiston uusi pääkirjasto. Valkoista, designia, isoja ikkunoita ja ryhmätyötiloja. Symbioosissa Aleksandrian ja Kaisaniemen metroaseman kanssa, tienylityksen matkan päässä Kaislasta. Toimi keväällä suuren draaman miljöönä, kun abit tulivat ja veivät oikeiden opiskelijoiden lempi-istumapaikat.

Arkku – KTTO:n erittäin viihtyisä virkistystila Economicumissa. Siellä kansislaiset keittävät itselleen kahvia ennen luentoa ja pähkäilevät yhdessä laskareita. Economicum – Taloustieteen Mekka sijaitsee Arkadianmäen katveessa heti Luonnontieteellisen museon vieressä. Economicumiin on pakkautunut verraton määrä taloustieteilijöitä yliopistolta, kauppakorkeakoulusta, Hankenilta ja eri tutkimuslaitoksista. Rakennuksessa pidetään suurin osa kansiksen luennoista ja laskareista, löydät sieltä myös kaikki rakastetut professorimme.

Kaisla – Olutravintola Kaisaniemessä. Suosittu paikka laskareiden tekemiseen ryyppämisen ohella. Jätä työt ja opiskelut väliin, kun ”kaikki hanajuomat 3,5e” -tarjouspäivä osuu kohdalle. Kannunvalajat – Kavereiden kesken ”Kannu”, valtsikalaisten katto-opiskelijajärjestö. Järjestää paljon tapahtumia.

Fuksi – Ensimmäisen vuoden opiskelija. Aina kun mokaat, muista sanoa: ”Antakaa minulle anteeksi, olen fuksi”.

Kansantaloustiede – Oppiaineemme nimi aina vuoteen 2011 saakka. Silloin tajuttiin, että etuliite ”kansan” on yleensä huono enne, vrt. kansandemokratia, kansanmurha, kansanopisto ja kansanedustaja. Niinpä nykyään opiskellaan pelkistetysti taloustiedettä. Nimitys kuitenkin elää ainejärjestömme nimessä, KTTO – Kansantaloustieteen opiskelijat.

Haalari – Opiskelijan biletysuniformu. Hylkii mutaa ja oksennusta. Varoittaa tavallisia ihmisiä aloittamasta minkäänlaista kanssakäymistä kanssasi. Humanisti – Nisti mikä nisti. Toteuttaa itseänsä muiden rahoilla opiskelemalla taidehistoriaa, estetiikkaa ja folkloristiikkaa. Valmistettuaan pääsee ylikoulutetuksi siivojaksi.

Kehari – Kehitysmaatutkimuksen opiskelija (ainejärjestö Keho). Eksyvät usein muiden valtsikalaisten juhliin, kun eivät omalla pienellä porukalla saa paljoa aikaiseksi (vähän niinkuin työelämässäkin joskus myöhemmin). Kehareiden vuosijuhlissa on kaksi ateriavaihtoehtoa: kasvis ja vegaani. Kaikesta huolimatta keharit ovat kivoja, tutustu. Mutta älä ota vastaan kahvia tai viiniä, se on aina sitä ”reilu kauppa”skeidaa.

HYY – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Hallinoi YTHS:ää, UniCafea ja kaikkea muuta sen monen miljoonan omaisuutta. HYY-vaalit – Kerran kahdessa vuodessa opiskelijalla on mahdollisuus tulla valituksi HYY:n edustajistoon, seuraavan kerran syksyllä 2014. Kampusten kadut täyttyvät sadoista opiskeli-

Kuppala – Entinen sukupuolitautiklinikka, sii-

23


tä nimi. Nykyään valtsikalaisten opiskelijoiden biletyspaikka tiedekunnan takapihalla. Paikka, jossa tuore fuksi ottaa elämänsä ensimmäiset perskännit, saa turpaansa ja menettää neitsyytensä.

valmistuttuasi. Joudut tutustumaan kuitenkin matikan laskareissa.

Kylteri – Aka kauppislainen. Opiskelee kauppakorkeakoulussa. Näkee usein opiskelijajuhlissa. Ulospäin vaikuttavat oikein mukavilta ihmisiltä. Älä kuitenkaan imartele itseäsi, jos joku kauppislainen yrittää lähestyä sinua: he haluavat vain ”verkostoitua”. Varo erityisesti markkinointia pääaineenaan opiskelevia. Pahempia paskaa puhuvia pseudotieteilijöitä ei yliopistomaailmasta löydy.

Ns. toimii – Toimii toimii! Perinteinen dominointi ja haltuunotto fyysisellä preesensillä.

Noppa – Opintopiste. Think Pokemon. Kaikki kerätään, kaikki kerätään! Tai sitten ei.

Oikislainen – Aka pykälisti (ainejärjestö Pykälä). Opiskelevat oikeustiedettä. Kovia ryyppäämään, kaikkina kolmena kertana vuodessa kun pääsevät irti pykälien ulkoaopettelusta. Hämmentävän samanlainen ajatusmaailma KTTO:laisten kanssa. Oikein mukavia ihmisiä, eikä kenelläkään ole koskaan ollut liian montaa juristiystävää.

Laskarit – Laskuharjoitukset. Ominainen piirre kansantaloustieteen opiskelussa.

Opiskelijaelämä – ”Kun et opiskele, eikä sinulla ole elämää, voi viettää opiskelijaelämää.”

Laskaribileet – Opiskelukaverit kerääntyvät vapaavalintaiseen paikkaan ja yrittävät ratkoa laskareita. Behavioristista pedagogiikkaa mukaillen on suositeltavaa, että kun tehtävät on tehty, on alettava ryyppämään. Se kannustaa tekemään laskarit.

Presidendi – ”Nestemäistä ruisleipää”. Eurolla yli 6cl puhdasta alkoholia. Päärakennus – Täältä voit tulla hakemaan opiskelijakalenterin ja anoa opiskelijatukea. Isoissa saleissa on usein tenttejä. Muuten täysin turha rakennus.

Lyyra – Opiskelijakortti. Täytä hakemus heti: http://www.lyyra.fi

Teekkari – Teknillisen korkeakoulun opiskelija. Asustavat lähinnä Otaniemessä, mutta rohkeimmat yksilöt tekevät vaelluksia myös pääkaupungin puolelle. Yleensä harmittomia.

Magneettiavain – Aka fleksi. Taikavarpu, jolla valtsika ja Aleksandria aukenee myös aamuyöllä. Medialainen – Viestinnän opiskelija (ainejärjestö Media). KTTO:laisen parhaita kavereita yliopistomaailmassa. Ainejärjestöjen välistä rakkautta osoitetaan paitsi pienin arkisin huomionosoituksin, myös vuosittain pidettävin KTTO <3 Media -sitsein. ”Olet kliseinen medialainen” on kauneinta mitä KTTO:lainen mies osaa naiselle sanoa.

Sitsit – Akateeminen pöytäjuhla. Opiskelijat pukeutuvat hienosti ja istuvat pöytään. Sitten lauletaan ryyppämisestä niin kauan että ruoka jäähtyy ja alkoholi höyristyy laseista. Sillis – Aka silliaamiainen. Vuosijuhlien jälkeisenä päivänä pidettävä tapahtuma, jossa krapula korjataan sillä millä se on tullutkin.

Metsätalo U40 – Valtsikan vieressä sijaitseva yliopiston monitoimitalo.

Sosiologia – ”Ei sosiologia mitään tiedettä ole. Siinä kyllä kerrotaan, miten ihminen syö, juo ja nussii – varmaan mielenkiintoista, mutta ei se mitään tiedettä ole.” Tämän viiltävän tieteenfilosofisen analyysin teki sodanjälkeisten vuosikymmenten vahva vaikuttaja, kansanedustaja,

Moodilainen – Tilastotieteen opiskelija (ainejärjestö Moodi). Se toinen valtsikan ainejärjestö, jossa harrastetaan matikkaa. Kannattaa tutustua, heistä tulee erinomaisia alaisia sinulle

24


Viro – Opiskelijan Alko. Kts. Presidendi.

ministeri ja Suomen Pankin varapääjohtaja Aarre Simonen joskus 1970-luvun alussa.

Voolainen – Valtio-opin opiskelija (ainejärjestö VOO). Niitä on kaikkialla. Toisaalta ymmärtävät peliteoriaa, toisaalta opiskelevat marxilaisia ja feministisiä teorioita. Tykkäävät väitellä, mutta vastakohtana s-tieteilijöille ovat ihan päteviä siinä.

S-tieteilijä – Yleisnimitys sosiologian, sosiaalipsykologian ja sosiaalityön opiskelijoille. Eivät ymmärrä matikasta mitään ja pyrkivät tekemään havaintoja ympäröivästä maailmasta ilman käyriä. Saattavat joskus käyttäytyä vihamielisesti KTTO:laisia kohtaan, mutta s-tieteilijän haukku ei haavaa tee.

Vuosijuhla – KTTO:n juhlista isoin ja kaunein, täynnä pukuloistoa ja puheita. Älä jätä väliin!

Suomen Wildlife Ry – Mystinen salaseura. Invite only.

Yksi – Luku joka ei usein pidä paikkansa, esimerkiksi ”käydään yksillä”.

Unicafe – HYY:n ruokalaketju, joka tarjoaa kaloreita lautaselta elimistöön reippaasti alle markkinahinnan. Kuten teoria ennustaa, joudut maksamaan osan hinnasta jonottamalla. Ruuanlatu heikkoa, koska HYY:n vihervasemmisto haluaa välttämättä suosia lähiruokaa ja luomua.

Yliopistoliikunta - Ahkerinkaan opiskelu ei kuluta kaloreita. Pidä perseesi kiinteänä tämän avulla. www.helsinki.fi/opiskelu/yliopistoliikunta YTHS – Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Pääset siellä opiskelijana vähän nopeammin kuin tavallinen kuolevainen kunnan terveydenhoitolaitoksissa. Hammaslääkäriajoista on kuitenkin turha unelmoida, valmistut ennen kuin vuorosi tulee.

Uusi ylioppilastalo – Tarkoitetaan käytännössä yhtä rappua Vanhan vieressä sijaitsevasta rakennuksesta. Täältä löytyy HYY:n toimisto, josta voit noutaa opiskelijakorttisi, sekä paljon opiskelijoiden tiloja, kuten Alina- ja Mannerheimsalit.

Weboodi – Netissä oleva järjestelmä, jossa voit ilmoittautua kursseille ja nähdä omat arvosanasi. Sinulla ei vielä ole tunnuksia, joten älä hätäile. Tuutori opastaa kädestä pitäen sitten kun on sen aika.

Valtsikan kirjasto U35 – Unioninkatu 35:ssa sijaisteva tiedekuntakirjasto. Paljon kirjoja, mutta vähän opiskelutiloja. Vähemmän tungosta kuin Aleksandriassa. Valtsika U37 – Valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennus. Iso ja kivinen. Metafora sille kuinka väärässä seurassa kansiksen opiskelijat valtikassa ovat. Sinulla tuskiin tulee olemaan luentoja tai mitään muutakaan asiaa sinne. Vanha Ylioppilastalo – HYY:n omistama rakennus Kolmen sepän patsaan vieressä. Harvoin bileitä. Älä suunnittele vanhan valtaamista vaikka olisit kuinka vihainen jostain. Se on niin kulunut läppä. Vappu – Vähintään kolmen päivän aukko muistissasi.

25


Kun maalaispoika kaupunkiin lähti... Jaakko Meriläinen

Kolmantena lukiovuotenani päätin vallankumouksellisesti hakea Helsingin yliopistoon. Keskiverto lukio-opintonsa päättävä haapavetisnuori olisi todennäköisesti suunnannut sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Oulun yliopistoon. Mutta minua ei Oulu houkutellut. Kesäkuun 2008 alussa pakkasin laukkuni ja lähdin suureen maailmaan pääsykoeonneani koettamaan. Vastoin kaikkia odotuksia löysin perille koepaikalle ilman suurempia ongelmia ja olin vieläpä ajoissa. Pääsykoe meni vieläpä siinä määrin hyvin, että opiskelupaikka heltisi tuolla ensimmäisellä yrittämällä. Maanpuolustuksellisten velvollisuuksien vuoksi lykkäsin opintojeni aloittamista vuodella. Loppukesästä 2009 pakkasin isäni auton täyteen tavaraa ja lähdin taas suureen maailmaan onneani koettamaan. Vastoin kaikkia odotuksia löysin perille HOASin minulle tarjoamaan luksusasuntoon viehkeässä Meri-Rastilassa. Meri-Rastila teki minuun ikävä kyllä oitis lähtemättömän vaikutuksen. Jaan mielelläni lisää kokemuksiani soluasumisesta Itä-Helsingissä muissa yhteyksissä.

liittymään ja ainokaiset liikennevalot löytyivät ABC:n autopesulan kyljestä. Helsingissä kaikki oli toisin. Meri-Rastila sijaitsi metrolinjan varrella, joten metron käyttö tuli opeteltua ensimmäisenä. Varsin nopeasti ymmärsin, kummalta puolelta kulkevaan metrojunaan kannatti mennä. Ymmärsin myös sen, että ”Mellunmäki”-tekstillä varustetulla metrolla ei päässyt kotiin. Bussit ja raitiovaunut tuottivat eniten vaikeuksia. Niitä vaikutti olevan liikaa. Väitän nykyään hallitsevani Helsingin liikennejärjestelmän suhteellisen hyvin. Siksi väitän myös, että kuka tahansa muu voi oppia käyttämään pääkaupunkimme joukkoliikennettä moitteettomasti. Kunhan muistaa seisoa metron liukuportaissa oikealla, kaikki menee hyvin. Liikenteen lisäksi moneen muuhunkin asiaan tottuu aikanaan. Helsinkiläisten (erityisesti nuorten) nasaaliääni pistää aluksi korvaan pahasti, mutta pian sitä ei enää huomaakaan. Myös kielen rakenteet ja sanat saattavat kuulostaa ikävältä. Korva sopeutuu niihin kyllä. Kannattaa hyväksyä sekin tosiasia, että Helsinki on Stadi, ei Hesa. Helsingillä on valtavan paljon tarjottavaa. Harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat valtavat: on musiikkia, taidetta, teatteria, ravintoloita, urheilupaikkoja... Tähän tarjontaan kannattaa tutustua vaikkapa omien fuksitovereiden kanssa.

Ensimmäiset päivät Helsingissä kuluivat nopeasti. Suurin haaste oli liikenteen opetteleminen. Haapavedellä julkista liikennettä ei ollut nimeksikään. Ruuhkiakin syntyi vain harvoin kun kaksi traktoria sattui yhtä aikaa siihen ainoaan kierto-

26


Töitä, töitä, kesätöitä.. Meri Sintonen Olen tällä hetkellä kesätöissä Nets Oy:ssä (entinen Luottokunta Oy) raportointi- ja laskutuspalveluissa. Aloitin Luottokunnassa toukokuussa 2012 kesätyöntekijänä ja kesän jälkeen jatkoin Luottokunnassa osa-aikaisena opiskelujen ohella. Tehtävänäni on muodostaa ja lähettää pankeille sekä muille instituutioille palvelulaskuja ja raportteja. Edistän myös osakseni laskujen ja raporttien automatisointia muokkaamalla ja kehittämällä laskujen Excel makro -pohjia. Lisäksi tarkistan muun muassa asiakkaiden Visa-laskuja. Työ on sopinut opiskelujen ohelle hyvin, sillä osa-aikaisena työajat ovat joustavat.

Aleksi Paavola Olen neljättä opiskeluvuottaan aloitteleva kansislainen, eli fuksi vuosimallia 2010. Kuluvan kesän vietän Suomen Pankissa tietoasiantuntijan lomasijaisena rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimistossa – huh mikä nimihirviö! Enimmäkseen työskentelen erilaisten aikasarjojen ja niiden päivittämisen sekä ylläpitämisen parissa, jotta talon ekonomisteilla olisi käytössään ajan tasalla olevaa dataa. Tämän lisäksi autan ekonomisteja tarvittaessa erilaisissa pikkuhommissa. Parasta työssä on se, että pääsee näkemään miten talousennusteita ja rahapoliittista tutkimusta oikeasti tehdään ja oppimaan paljon siinä sivussa. Ja tietysti työkaverit ovat huipputyyppejä, onhan suurin osa valtsikan kansiksesta valmistuneita, entisiä KTTO:laisia!

Ville Voutilainen Olen Ville, 24-vuotias vastikään kandidaatiksi valmistunut kansislainen. Työskentelen kesän Nordea Marketsin Future Financial Professional -ohjelmassa osana Marketsin Research-tiimiä. Työpäiväni täyttyvät tekstien kirjoittamisesta, tekemiemme taloudellisten tutkimusten hiomisesta sekä erilaisista aineistonkeruu- ja analysointitehtävistä. Seuraan työssäni markkinoiden – erityisesti hyödykemarkkinoiden – liikkeitä ja kirjoitan niistä juttuja Nordea Marketsin Aamukatsaukseen. Parasta työssäni on mahdollisuus päästä seuraamaan laaja-alaisesti maailman tapahtumia sekä niiden taloudellisia vaikutuksia. Työskentely Nordea Marketsissa on vaativaa mutta palkitsevaa. Työilmapiirissä on selvä tekemisen meininki ja kokeneemmat kollegat ovat ottaneet kesätyöntekijät. Jokapäiväisen työn lisäksi osallistumme erilaisiin projekteihin sekä vapaa-ajan aktiviteetteihin, joten aika ei todellakaan käy pitkäksi!

27


Miten minusta tuli taloustieteilijä? Anton Nikolenko

Fuksien ensitapaamisessa kysytään aina kaiken muun ohella miten ihmiset ovat päättyneet opiskelemaan taloustiedettä. Oma vastaukseni oli liian pitkä siihen paikkaan. Se miksi kaavat ja teoriat tuntuvat kiinnostavilta omasta mielestäni, johtuu siitä, että sain elää nuorena kahdessa erilaisessa talousjärjestelmässä ja yritän tässä tekstissä selittää arkisten kokemusten avulla kuinka kontrasti näiden kahden systeemin välillä jätti minut taloustieteen pauloihin. Ensimmäinen muistikuva omasta rahasta tulee vuodelta 89. Äiti lähetti kolmevuotiaan Antonin hakemaan patongin lähikaupasta. Palattuani patongin ja vaihtorahojen kanssa vanhemmat päättivät jotain uskomatonta: Sain pitää vaihtorahat, jotta voisin alkaa säästämään. Ensin mietittiin kovasti missä rahoja voi säilyttää ja ratkaisuksi tuli n. 20cm pitkä, ontto, muovinen lumiukkolelu, jonka pohjaan isä teki kolikon paksuisen reiän. Kolikot sai lumiukosta ulos vääntämällä sen pään irti. Joku saattaa kuvitella, ettei Venäjällä ollut säästöpossuja, koska se olisi ollut kapitalistista ja rikollista toimintaa. Kyllä niitä oli, minulla oli vain kolmivuotiaan kiire saada omani. Ja kun sellaisen sitten sain, aloin kyttäämään vanhempien ja muidenkin vaihtorahoja. Lumiukko täyttyi nopeasti. Rupla ja kopeekkakolikot olivat siitä jänniä, että niissä oli kaiverrettuna valmistusvuosi. Ja kun Neuvostoliitto hajosi, niitä tuli uusia lisää. Sitten rupla devalvoitiin ja taas tuli uusia kolikoita. Lapsena lempiharrastuksia kotona oli lajitella kolikoita arvon tai vuoden mukaan.. ja sitten laskea ne. Eräänä päivänä vanhemmat veivät kuusivuotiaan Antonin työpaikalleen. Aikaisemmin he olivat molemmat töissä samassa rakennuksessa Maatalouden tutkimuslaitoksessa, joka Neuvostoliiton hajottua ja markkinavoimien alkaessa myllätä vuokrasi alakertansa Puolalais-venäläisen kosmetiikkayrityksen tuotantotilaksi, jonne vanhempani siirtyivät sitten töihin. Yritys valmisti deodorantteja ja muita kosmetiikkatuotteita, mutta tuotanto ei ollut kovin hyvin järjestetty. Yrityksen johtajat oli-

vat vanhoja kommunismin perinteiden ylläpitäjiä, joita kiinnosti lähinnä tuotantotavoitteiden saavuttaminen, eikä sitten mikään muu epäoleellinen kuten logistiikka, markkinointi tai laatu. Yrityksen myydyin tuote oli eräs deodorantti, jonka etanoli oli huonosti denaturoitua, mikä takasi alkoholin väärinkäyttäjien segmentin suosion. Kosmetiikkatehtaalla vanhempani olivat töissä tuotantolinjalla, jolla tuotettiin jonkinnäköistä rasvaa. Seosta keitettiin isoissa kattiloissa, minkä jälkeen kone kaatoi seoksen pulloihin ja tuotantolinjalla liimailtiin tarroja käsin, laitettiin korkit pulloihin ja pullot pakattiin kuljetuslaatikoihin. Pikkupojan innostuksella seurasin ensimmäisen tunnin tuotantolinjaa ja huomasin heti puutteen: tarranlaittajat eivät oikein pysyneet koneen tahdissa. Minua kävi niitä kahdeksaa naista sääliksi. Kysyin isältä miksei osan tarroista voisi laittaa pulloihin jo ennen tuotantolinjalle laittamista. Hän ei keksinyt hyvää syytä, joten kysyin voinko tarroittaa osan pulloista jo etukäteen vaikkapa viidenkymmenen kopeekan kappalehintaan ja isä suostui. Minä aloin töihin! Tarrojen liimaaminenhan on kivaa. Tein työtä yli tunnin ja sain yli 200 tarraa liimattua. Ei se tietenkään paljoa vaikuttanut lopputulokseen, mutta sen verran kuitenkin että pullokasa naisten edessä ei enää kasvanut niin nopeasti. Isä oli vähän hämmentynyt. Hän luuli, etten jaksaisi muutamaa pulloa enempää, eikä ollut varautunut maksamaan minulle sataa ruplaa. Se taisi olla enemmän kuin päivän palkka hänelle, mutta minulle se oli kokonainen omaisuus.

28


Vajaalla ruplalla sai kioskilta turkkilaista purkkaa, jonka pakkauksessa oli autokeräilykortti. Niiden kerääminen oli päiväkodissa yleisesti tunnustettu elämäntarkoitus ja elämälläni oli ehkä eniten tarkoitusta sillä hetkellä kuin koskaan muulloin, koko sadan ruplan edestä. Jälkikäteen ajatellen en yhtään ihmettele hammaslääkärin diagnoosia ylikehittyneistä leuoista, joiden takia sain kärsiä hammasrautojen esteettisistä haitoista teinivuosina. Onneksi en ehtinyt tienata enempää. Tehtaan pomo ilmestyi paikalle ja minut piilotettiin useaksi tunniksi naisten pukuhuoneeseen. Vuoden 1992 lopussa alkoi Venäjällä yksityistäminen. Jokaiselle Venäjän kansalaiselle myönnettiin 10 000 ruplan arvoinen kuponki, jonka pystyi sijoittamaan pankkeihin tai ostaa valtiolta pois yrityksiä. 10 000 ruplaa vastasi silloin yli kolmea kuukausipalkkaa, joskin pilvissä leijaileva inflaatio söi sitä jatkuvasti. Kapitalismin opettaminen antamalla rahaa on sama kuin opettaisi maanviljelyä antamalla siemenet - aika harva tajuaa mitä niille tehdään. Pikku-Anton leikki aina telkkarin edessä ja toimi siinä samalla kaukosäätimenä, kun Neuvostoliitossa ei sellaisia katsottu tarpeelliseksi hyödykkeeksi. Hänestä koko kuponki-asia oli hyvin hämmentävä. Jeltsin antoi minullekin rahaa, mutta se ei kuitenkaan ole rahaa. Ensimmäisenä päivänä kupongin myöntämisen jälkeen sen pörssiarvo oli alle 7000 ruplaa, viikkoa myöhemmin se oli yli 11 000. Miten jonkun setelin arvo voi olla muuta kuin siinä luki, kyselin kovasti vanhemmilta ja fiksuna ihmisenä isä selitti asian melko hyvin. Kaikillehan tämä oli uutta, eikä kukaan oikeasti tarkkaan tiennyt. Mutta kuusivuotias oppii mitä arvopaperi ja pörssi tarkoittavat vanhempien mukana. Myöhemmin koko kupongista tuli melkoinen farssi. Teeveessä pyörii ainoastaan pankkimainoksia (uusia sijoituspankkeja oli ilmestynyt muutamassa päivässä satoja) jotka kilpailivat tuottolupauksilla. Niitä sitten seurailtiin ja ihmeteltiin. 1100 % vuosituotto oli kovin mitä muistan, ei silti kovin monella hälytyskellot soinut, mistäpähän olisivat tietäneet. Sinne ihmiset sitten siemeniään kylvivät ja menivät kotiin odottamaan satoa. Vanhempani selittivät prosenttilaskemisen. Laskin kolikkokokoelmani arvoja vuoden päähän eri pankeissa ja hauskaa oli. Jossain kaupoissa alettiin ottaa kuponkeja maksuvälineinä, joskin selvästi alle nimellisarvon. Se olisikin ollut fiksuin vaihtoehto, alle promille pankeista antoi mitään takaisin. Ei niitä pankkeja kyllä ole syytä arvostella epärealistisista vuosituottolupauksista, ei mikään niistä ollut toimimassa vuoden kuluttua, sato

epäonnistui. Itsenäisen Venäjän alkuvaiheet olivat kovin hankalia. Parhaimmillaan neuvostojärjestelmän pettäessä ruuan jakelu oli todella niukkaa, ja Leningradin kaupunki joutui selviämään kolme päivää armeijan hätävarastojen turvin, ennen kuin länsimaiden ruoka-apu saapui paikalle. Itse en näitä asioita silloin vielä tiedostanut, mutta kovin tylsää oli viettää kaikki vapaa-aika päiväkodin ja nukkumamenon välillä jonottaessa peruselintarvikkeita, jotka olivat kaikki kortilla, sen muistan. Ei jäänyt omille leikeille paljoa aikaa. Nyt kun niitä omia leikkejä miettii, niin ne tuntuvat aika erikoisilta. Tinasotilaat eivät sotineet minun leikeissä. He olivat ihmisiä joille keksin ammatin. Oli bussikuskeja, kaupan työntekijöitä ja tehdastyöläisiä. Tehdastyöläiset kävivät töissä ja saivat palkkaa. Sitten he maksoivat bussilipun, jotta pääsevät kauppaan ja sitten bussilla uudestaan kotiin. Myös bussikuskien piti käydä kaupassa. Leikki hoitui itse painetuilla rahoilla. Kuusivuotiaana leikin siis keskuspankkia. Mutta uuden Venäjän talous ei näyttänyt parantumisen merkkejä minun kapitalistisesta perversiosta huolimatta. Vanhemmat alkoivat suunnitella muuttoa Suomeen. Mummo ja vaari, jotka muuttivat Suomeen heti kun Koivisto oli antanut luvan vuonna 91 ja elintarvikkeiden ohella he lähettivät ilmaisjakelulehtiä Suomesta. En tiedä miksi he tekivät niin, eikä minulla ole enää mahdollisuutta tiedustella sitä, mutta minuun nämä lehdet tekivät valtavan vaikutuksen. Sitä kokemusta ei pysty sanoin kuvailemaan kun mainokset kertovat mitä kaikkea voit ostaa, ihan jonottomatta. Siinä vaiheessa joitain amerikkalaisia sitcomeja tuli jo telkkariin, joten käsite “viikkoraha lapsille” oli minulle tuttu. Suunnittelin oman budjetin mainosten perusteella. Ostoskoriini tuli paljon karkkeja, suklaata, leluja ja yksi virveli-setti. Esittelin vanhemmilleni tarpeeni ja kysyin, antavatko he minulle sitten 700 markkaa käyttörahaa kuukaudessa jos me muutetaan Suomeen. He nauroivat, enkä oikein osannut päättää oliko se liikaa vai liian vähän pyydetty. Vanhempien firmalla alkoi mennä huonosti, kun ei taloudellakaan mennyt kovin hyvin, itse yrityksen johtamisesta puhumatta. Vanhemmille maksettiin palkkaa deodorantteina, niitä oli muutama laatikko parvekkeella. Kaiken vapaa-aikansa korkeakoulutetut vanhempani käyttivät, joko kaupassa jonottamiseen tai sitten puutarhapalstan työstämiseen, jotta perheen ruokahuolto olisi turvattu. Viikonloppuisin mentiin mökille jossa jyväjemmarileikki jatkui uusilla pelloilla. Oli aika lähteä Suomeen. Suunnitelmat muutosta etenivät kesällä

29


1993. Lähdimme kolmeksi viikoksi tunnustelemaan tilannetta. Setä tuli meitä autolla vastaan Helsingin keskustassa. Vanhemmat kertoivat että tiesin kaikki automerkit (olinhan syönyt purkkaa sen verran paljon). Setäni innostui tästä ja alkoi kysellä minulta ohiajavien autojen merkkejä ajaessamme pitkin moottoritietä, minkä nyt tiedän olleen Itäväylän. Ja kyllä, minä tiesin ne kaikki, jopa sen Porschen, vaikken ollut sellaista koskaan nähnyt “elävänä”. Myöhemmin elämässään setä alkoi tehdä kukkakauppaa Venäjälle, mutta sai surmansa jouduttuaan erimielisyyksiin baarissa poliisin kanssa. Mutta se on kokonaan toinen tarina. Mummoltani olin kuullut ihania tarinoita ostoskeskuksesta, joka oli käsittämättömän iso. Kolmiviikkoisen vierailumme aikana kävimme ensimmäisenä Vuosaaren ostoskeskuksessa. Se tuntui tajuttoman isolta. Kysyin oliko tämä se legendaarinen “Itäkeskus”. Ei se ollut, Itäkeskus oli kuulemma paljon isompi, mitä en kyllä uskonut. Vuosaaren ostarissa oli tarpeeksi sulattamista hetkeksi. Pari päivää myöhemmin menimme Itikseen. Aluksi menimme Citymarkettiin. Olin todella väsynyt pelkästään sen kaupan läpi kävelemisestä ja tavaranpaljous oli todellakin mieletöntä. Fyysisen rasituksen ja hämmennyksen uuvuttamana nukahdin isän syliin kun siirryimme kohti jäljellä olevaa kauppakeskusta. Heräsin vasta bussimatkalla mummon luo, mikä oli varmasti hyvä juttu. Koko kauppakeskuksen näkeminen olisi ehkä ollut pikkupojalle liikaa samalla tavalla kuin helikopterin näkeminen on liikaa sademetsien asukkaalle. Matkan jälkeen minulla oli kuitenkin hyvin selkeä kuva missä perheemme tulisi asua, ja kerroin sen kyllä päivittäin vanhemmilleni. Ensimmäisistä vuosista Suomessa ei oikeastaan ole paljoa kerrottavaa talouden osalta. Välillä kahdeksanvuotiaana yritin kerätä pulloja, jotta saisi ostettua itselleen kuusitoistabittisen Super Nintendon, mutta saikin sellaisen lahjaksi täytettyäni yhdeksän. Joskus yksitoistavuotiaana aloin mainostenjakajaksi, kun niin olivat vanhemmatkin tehneet muiden töiden puuttuessa. Työ oli kohtalaisen raskasta ja huonosti palkattua. Mutta mitäpä siitä, rahan omistaminen vaan oli jotenkin kiehtovaa. Mainokset tippuivat luukuista, raha kerääntyi tilille. Samaan aikaan telkkarissa alkoi pyöriä yhä enemmän talousuutisia. Ihmismielelle tyypillinen tarve ymmärtää asioita valtasi minut ja piirtelin itsekseeni kaikennäköisiä pörssikurssikaavioita. Sitten koitti se hetki kun valtio päätti myydä Soneran suomalaisille ja erittäin nohevana yksitoistavuotiaana olin heti ensimmäisenä Itäkeskuksen Meritan kont-

torissa merkitsemässä itselleni vähimmäismäärän osakkeita. Kun asia oli saatu pankkisedän kanssa sovittua, soitin vanhemmat paikalle Meritan omalla lankapuhelimella ja he maksoivat osakkeeni säästöistäni. Tämän jälkeen talousuutisia tuli seurattua entistä tiiviimmin. IT-kuplan ollessa korkeimmillaan 3600mk:n sijoitus oli kasvanut lähes neljäänkymmeneen tuhanteen markkaan. Se oli aika paljon rahaa peruskoululaiselle. Yläasteen viimeisenä vuonna luokkamme osallistui valtakunnalliseen taloustietokilpailuun. Kysymykset olivat niin helppoja, että useampi sai täydet pisteet. Paperit lähtivät kilpailun tuomareille, jotka julistivat minut koulun voittajaksi esseetehtävän perusteella, jossa analysoin EU:n taloudellisia haasteita tulevaisuudesta. Opettajanhuoneessa oli kakkukahvi-hetki jossa pari paikallisen Meritan konttorin edustajaa onnittelivat minua ja lahjoittivat viidenkymmenen euron rahastoosuuden. Tiesin sillä hetkellä että minusta tulisi ekonomisti. Mutta IT-kupla puhkesi, mistä seurasi samanlainen pettymys osakemarkkinoihin kuin mitä suurin osa maailmassa elää tällä hetkellä. Elämäni synkimmässä vaiheessa kiinnostuin politiikasta ja tajusin kuinka syvälle olin vajonnut vasta löytäessäni itseni lukemasta valtio-opin pääsykoekirjaa, joka esitteli mm. marxilaisia teorioita täysin legitiimeinä tapoina ymmärtää maailmaa. Neuvostoliitossa eläneenä tiesin, ettei se voinut olla totta. Pidin välivuoden ja seuraavana keväänä aloin lukea kansantalouden pääsykokeisiin. Koin jatkuvasti ahaa-elämyksiä ja maailma alkoi taas tuntua rationaaliselta ja miellyttävältä paikalta. Telia-Soneran osake ei tosin enää koskaan ollut entisensä.

30


Kirjoita varjo-opinto-oppaaseen (5 op) Skannaa tentti KTTO:n nettisivuille (15 op) Kirjoita Kapitaaliin (20 op) Taita Kapitaali (30 op) Osallistu KTTO:n vuosijuhliin (10 op) Osallistu vuosijuhlien jatkoille (10 op) Osallistu vuosijuhlien sillikselle (10 op) Auta siivoamaan bileiden jälkeen (20 op) Tarjoa kalja Erkki Liikaselle (30 op) Tule valituksi KTTO:n hallitukseen (25 op) Tarjoa kalja professorille (15 op) Ui suihkulähteessä (8 po) Saa viitonen kurssista (5 op) Nyysi vanhemman opiskelijan haalarit (10 op) Jätä haalarit palauttamatta (10 op) Nyysi vanhemman opiskelijan alusvaatteet (10 op)

Osallistu fuksisitseille (10 op)

Tule KTTO:n mökkireissulle (25 op)

Käy toisen ainejärjestön bileissä (10 op)

Osallistu yritysvierailulle (10 op)

Osallistu Roomalaisiin (7 op)

Tule myydyksi orjana Roomalaisissa (20 op)

Selviä fuksien selvästä tiistaista (10 op)

Käy luennolla (5 op)

Käy krapulassa luennolla (3 op)

Esitä kysymys luennolla (5 op)

Halaa tuutoria (5 op)

Purista tuutoria perseestä (5 op)

Halaa professoria (10 op)

Käy Tallinnassa viinanhakureissulla (25 op)

Tutustu vanhempaan opiskelijaan (7 op)

Tutustu toisen ainejärjestön edustajaan (7 op)

Järjestä laskaribilieet (5 op)

Osallistu laskaribileisiin (5 op)

Pahoittele sanomalla: “Anteeksi olen fuksi!”

Ui Kauppiksen edessä (10 op)

Sammu jatkoille (6 op)

Pidä jatkot kotonasi (5 op)

Lähde jatkoille (5 op)

Tilaa haalarit (5 op)

Mene vapaaehtoisesti taululle laskareissa (5 op)

Vittuile kylterille (5 op)

Muita suorituksia ja kommentteja

Tarjoa tuutorille olut (10 op)

Tule KTTO:n fuksisuunnistukseen (10 op)

Vittuile teekkarille (5 op)

Juota opiskelukaverisi humalaan (5 op)

Tule Kannunvalajien fuksisuunnistukseen (10 op)

Kurssi Sano jotain sovinistista s-tieteilijän kuullen (10 op)

Suoritusmerkintä

Tule fuksien ensimiittiin (10 op)

Kurssi

Suoritusmerkintä


KTTO:n

FUKSIPASSi

2013

Tämän passin omistaa

Leikkaa tämä passi talteen ja kerää siihen opintopisteitä. Menestys pisteidenkeruussa palkitaan loppuvuodesta...

Profile for fuksikapitaali

Fuksi-Kapitaali  

KTTO ry toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi ainejärjestölehden erikoisnumeron siivin. Lehdestä löytyy kaikenlaista hyödyllistä tietoa...

Fuksi-Kapitaali  

KTTO ry toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi ainejärjestölehden erikoisnumeron siivin. Lehdestä löytyy kaikenlaista hyödyllistä tietoa...

Advertisement