Issuu on Google+

FUJITSUN LEHTI

//

NRO 2/2013

12

SUSAN GREENFIELD

AIVOJEN MURROS 17

Patja Arctechin voimanlähteenä

20

Koneen Kimmo Kujanpäällä työmaana koko maailma

26

Tietoturvallinen alusta Unifil-rauhanturvaajille


FUJITSUN LEHTI

//

NRO 2/2013 // 44. VUOSIKERTA

JOHAN FRANSMAN

tietohallintojohtaja, Arctech

"Pieni ja iso firma toimivat hyvin yhdessä. Olemme saaneet Fujitsusta hyvää palvelua.”

20

KIMMO KUJANPÄÄ

teknologiajohtaja, Kone

”Liiketoiminnan riippuvuus tietotekniikan toimivuudesta kasvaa koko ajan.”

26

FINBLUECORE

Fujitsu toteutti tietoturvallisen alustaratkaisun Unifil-rauhanturvaajille.

KANSIKUVA

$LYRWXWNLMD6XVDQ*UHHQÀHOG 0LQQD.XUMHQOXRPD

06 Ajankohtaista 12

Susan Greenfield: Digiaika haastaa aivot

17

Arctech valitsi Patja-palvelun

20 Koneen teknologiajohtaja

Kimmo Kujanpäällä on tiimejä ympäri maailman

4

NET // 2/2013

24 Fujitsu urakoi TYKSin T-sairaalan

muutossa

26 Puolustusvoimat turvaa

Finbluecore-alustaan

28 Ajankohtaista 29 Nykyaika-sarjis 30 Net ennen


TEKNIIKKA EI SYĂ– AIVOJA

KännykÜiden ansiosta puhelinnumeroita ei enää tarvitse muistaa, mutta heikkenikÜ ihmisten muisti sen myÜtä? Tuskinpa vaan. Jotkut vielä muistavat, kun laskuja maksettiin pankin tiskillä tai kiikutettiin pankkisiirtolomakkeita laatikkoon. Nyt jo yli 80 prosenttia suomalaisista asioi verkkopankeissa. Harva kaipaa entisiä aikoja. Paperinen kartta on mainio käyttÜliittymä, mutta uudet paikannuspalvelut ovat nopeuttaneet palvelujen lÜytämistä ja liikkumista. Teknologinen kehitys on aina helpottanut elämää, mutta se on myÜs kehittänyt meitä. Kun Kehruu-Jenny keksittiin tai palkanlaskenta annettiin tietokoneen vastuulle, fyysinen kuorma ja tylsät rutiinit vähenivät. Aivot saivat aikaa ja tilaa kehittää asioita taas eteenpäin, joustavammiksi, tehokkaammiksi. Aivot ovat mielenkiintoinen kapistus. Niiden kapasiteetti on lähes rajaton, niihin mahtuu aina yhä lisää ja uutta. Tietotekniikan siunauksia onkin, että se vapauttaa aivojen kapasiteettia yhä fiksumpien asioiden käsittelyyn. Siksi uskon, että mitä enemmän tekniikka edistyy, sitä viisaammaksi ihmisellä on mahdollisuus kehittyä. Digiaika on valtava mahdollisuus, muistuttaa myÜs aivotutkija Susan Greenfield (s.12–16). Mutta kaikella on toki rajansa: kone ei korvaa ihmistä, kirjat ovat tärkeitä. Osa viisautta on myÜs ihmisyys. Siksi on tärkeää kysyä tyÜkaverilta myÜs kasvotus-

.XYD0LLND.DLQX

PĂ„Ă„KIRJOITUS

ten, mitä kuuluu – meili ei riitä, ja Skypessä, Facessa tai Lyncissa persoona ei ole samalla lailla pelissä. Oikea ihminen luo myÜs turvaa. Pankissa on kiva käydä tapaamassa virkailijaa, ja on mukavaa, kun lähituki tulee paikalle auttamaan koneen asennuksia. Ja kun turisti eksyy navigaattorinsa kanssa, tulee hyvä mieli, kun saa ohjata hänet kaupungin kivoimpaan ravintolaan.

Fujitsu on johtava japanilainen ict-yritys, joka tarjoaa laajan valikoiman teknologiatuotteita sekä ict-ratkaisuja ja -palveluja. <OLįĪħħħħIXMLWVXODLVWDSDOYHOHH DVLDNNDLWDįħħPDDVVD+\|G\Qnämme kokemustamme ja ict:n PDKGROOLVXXNVLDPXRNDWDNVHPPH WXOHYDLVXXWWD\KGHVVlDVLDNNDLGHPPHNDQVVD)XMLWVXQOLLNHYDLKWR ROLĭįįPLOMDUGLDHXURDĎįĎİħįĎ SllWW\QHHOOlWLOLNDXGHOOD )XMLWVX)LQODQG2\RQMRKWDYD tietotekniikan palvelu- ja laiteWRLPLWWDMDMRVVDW\|VNHQWHOHHQRLQ İĪħħLKPLVWl7DYRLWWHHQDPPH RQKHOSRWWDD\ULW\VWHQMD\KWHLV|MHQ WRLPLQWDDHGLVW\NVHOOLVWHQLFW WRLPLQWDPDOOLHQMDWHNQRORJLRLGHQ DYXOOD+XROHKGLPPHDVLDNNDLGHPPH tieto- ja viestintätekniikasta sekä sovellusten tukipalveluista, toiminnasta ja kehittämisestä. 7HNQRORJLDWXRWWHLGHQYDOLNRLPD NDWWDDWLHWRNRQHLGHQNRNRNLUMRQ kannettavista päätelaitteista konesaliratkaisuihin. Fujitsu on tutkitusti yksi Suomen parhaista W\|SDLNRLVWD Lisää tietoa: www.fujitsu.com, www.fujitsu.com/fi www.net-lehti.com Lisää tietoa: www.fujitsu.com www.fujitsu.com/fi www.net-lehti.com www.blogi.fujitsu.fi

Hemminki Sääksjärvi Johtaja, Tulevaisuustoimisto

PĂ&#x201E;Ă&#x201E;TOIMITTAJA

TOIMITUS

VERKKOLEHTI

REPRO

OSOITELĂ&#x201E;HDE

Satu Pelttari, Fujitsu satu.pelttari@fi.fujitsu.com

$OPDĎčħ 9HUQD-XONXQHQ Soila Eräniemi +HOHQD+DMDQWL HWXQLPLVXNXQLPL#DOPDĎčħIL

www.net-lehti.com

$VWH+HOVLQNL2\

3/ďħİ ħħįħį+HOVLQNL 3XKHOLQħįħččďįħİ ZZZDOPDĎčħIL

$OPDĎčħ 7XLUH6LOODQSll 3XKHOLQħĭħďĨĭĭİħĭ WXLUHVLOODQSDD#DOPDĎčħIL

)XMLWVXQDVLDNDVUHNLVWHUL/HKWLMDHWDDQP\|V 7DORXVHOlPlQOLLWWHHQl/HKWLHLYDVWDDLOPRLWWDMLOOHPDKGROOLVHVWLNRLWXYDVWDYDKLQJRVWD jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista V\LVWlYRLGDMXONDLVWDPllUlWW\QlSlLYlQl /HKGHQYDVWXXYLUKHHOOLVHVWlLOPRLWXNVHVWD UDMRLWWXXLOPRLWXNVHQKLQWDDQ

Fujitsu Finland Oy 9DOLPRWLHįčħħĎĊħ+HOVLQNL 3/įħħħħħįİ)8-,768 3XKHOLQħİĨĎħİĎħİ OSOITTEENMUUTOKSET

www.net-lehti.com

TUOTTAJA

PAINOPAIKKA

2XWL7DPPLQHQ)XMLWVX

)RUVVD3ULQW7DPSHUHİħįİ ,661ħĪĊİĊİįĪ

ILMOITUSMYYNTI

3DLQRVPllUlįħħĊĊĪNSO 3DSHUL1RYDSUHVVįįďJPDWWD

Patja ja SohvaRYDW)XMLWVX)LQODQG2\Q UHNLVWHU|LW\MlWDYDUDPHUNNHMl

NET // 2/2013

5


AJANKOHTAISTA

Topi Lintukangas, SEK&Greyn toimitusjohtaja, Talouselämä nro 28, 2013

LAAJA SOPIMUS OTTO-AUTOMAATEISTA

A

utomatia Pankkiautomaatit ja Fujitsu ovat solmineet laajan it-sopimuksen, jonka mukaan )XMLWVXYDVWDD$XWRPDWLDQQRLQįčħħ Otto-käteisautomaatin sovelluspalveluista ja huollosta. Lisäksi Fujitsu toimittaa AuWRPDWLDOOHčħħXXWWD1&5NlWHLVDXWRPDDWtia, jotka korvaavat vanhat automaatit seuraavan viiden vuoden aikana. SopiPXNVHQDUYRRQQRLQİħPLOMRRQDDHXURD $XWRPDWLD\OOlSLWllMDNHKLWWllİĭĪ periaatteella toimivaa Otto-automaattien verkkoa, joka on suomalaisten tärkein käteisen rahan jakelukanava. Ottopisteet palvelevat kaikkien suomalaisten pankkien asiakkaita sekä kansainvälisten Visa-, Mastercard- ja American Express -korttien käyttäjiä. 8XVLVVD1&5DXWRPDDWHLVVDRQYDOmiina audio-ominaisuus, jota Fujitsun

kehittämä sovellus ohjaa. Laitteet ovat niin sanottuja puhuvia automaatteja, joten niiden avulla myĂśs näkĂśvammaiset voivat asioida sujuvasti käteisautomaateilla. Ominaisuutta pilotoidaan parhaillaan ja kokemukset ovat tähän asti olleet lupaavia. Automatian ja Fujitsun yhteistyĂś on MDWNXQXWMRYXRGHVWDįĨĨďDONDHQ â&#x20AC;?Painotimme valinnassamme it-toimittajan osaamista ja ammattitaitoa, laajaa huoltoverkostoa, kilpailukykyistä hintaa sekä alhaista laitevikaprosenttia. Fujitsu on pitkäaikainen kumppanimme niin laite-, sovellus- kuin huoltotoimittajanakin. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyĂśhĂśn, emmekä nähneet syytä vaihtaa hyvin toimivaa malliaâ&#x20AC;?, Automatian palvelutuotantojohtaja Ari Partanen toteaa.

GLASTONIN IT-PALVELUSOPIMUKSELLE JATKOA Fujitsu on solminut it-palvelusopimuksen lasinjalostuskoneita valmistavan Glastonin kanssa. Sopimus on jatkoa \KWHLVW\|OOHMRNDDONRLYXRQQDİħħĪ *ODVWRQWRLPLL\OLİħWRLPLSLVWHHVVl ympäri maailmaa. Yrityksellä on neljä tuotantolaitosta kolmella mantereella MD\KWHHQVlQRLQčħħW\|QWHNLMll<OLĊħ prosenttia tyĂśasemista sijaitsee Suomen ulkopuolella. â&#x20AC;?Lasinjalostuskoneiden markkinatilanne on ollut viime vuosina haastava. Suhdanteet eri markkina-alueilla vaihtelevat, ja se edellyttää joustavuutta sekä meiltä että kumppaneiltamme. Fujitsu on pystynyt skaalaamaan palveluitaan tarpeidemme mukaan. Kiinteä veloitus kattaa vain ydinpalvelut, ja muut asiantuntijapalvelut teetämme viikoittaisen muutoshallinnan kauttaâ&#x20AC;?, toteaa Glastonin talousjohtaja Sasu Koivumäki.

SAAS-PILVIPALVELUA KUNNILLE Fujitsu on sopinut Kuntien Tieran kanssa yhteistyĂśstä, jonka mukaan Fujitsu toimittaa sovelluspalvelut Tieran WLHGRQKDOOLQQDQSDOYHOXXQ5DWNDLVXRQ tarkoitettu Tieran kuntatoimija-asiakasRPLVWDMLOOHMRLWDRQQRLQİďħ (0&'RFXPHQWXPMD0LFURVRIW6KDUH Point-pohjainen ratkaisu sisältää asianja dokumentinhallinnan sekä sähkĂśisen päätĂśksenteko- ja kokousjärjestelmän. Fujitsu toimittaa sen SaaS-pilvipalveluna. Palvelu on tulossa edelläkävijäasiakkaiden käyttÜÜn ensi vuoden alkupuolella. Âľ5DWNDLVXPDKGROOLVWDDNXQQDQWLHtoaineistojen kokoamisen yhteen dokumenttivarastoon sekä tiedon hyĂśdyntämisen kunnan päätĂśksenteon tukenaâ&#x20AC;?, kertoo toimialapäällikkĂś Kari Syrjärinne Tierasta.

6

NET // 2/2013

Kuva Thinkstock

Sitoutuminen on tärkeämpää kuin tavoitteet. Ne määrittyvät pitkin matkaa ja aina niitä ei saavuteta. Aina ei myÜskään tarvitse.


Elenia

”Patjanen-palvelu tarjosi mahdollisuuden lähteä liikkeelle niistä osa-alueista, joita tarvitsimme”, sanoo Elenian it-johtaja Jarmo Karjalainen.

Elenia Oy palvelee sähköverkkoyhtiönä ĭįħħħħNRWLWDORXV\ULW\V MD\KWHLVNXQWDDVLDNDVWD +lPHHVVl3LUNDQPDDOOD .HVNL6XRPHVVDVHNl(WHOl MD3RKMRLV3RKMDQPDDOOD Elenia Lämpö Oy WXRWWDDOlPS|SDOYHOXLWD paikallisesti Hämeenlinnan VHXGXOOD+HLQRODVVD Jyväskylän ympäristössä VHNl3RKMRLV3RKMDPDDOOD

ELENIAN SÄHKÖVERKON TUKIPILARI ON PATJANEN Uusi sähköverkko- ja lämpöyhtiö Elenia lupaa huolehtia asiakkaidensa arjen sujuvuudesta niin, että sähkö ja lämpö ovat luotettavasti käytössä. Omaa arkeaan se sujuvoittaa käyttämällä ict-ratkaisuissaan Fujitsun tytäryhtiön Isoworksin Patjanen-palvelua.

E â

OHQLDMDWNDDWDPPLNXXVVDİħįİWRWHXWHWXQ yrityskaupan jälkeen Vattenfallin sähkönMDNHOXMDOlPS|OLLNHWRLPLQWDD3DWMDQHQ SDOYHOXXQ(OHQLDVLLUW\LNRVND\ULW\VNDXSDQVHXUDXNVHQDWDUYLWWLLQWHKRNNDLWDUDWNDLVXMDLWLQIUDQ KRLWRRQ µ.DXSDQMlONHHQROLQRSHDVWLUDWNDLVWDYDPLWHQLWLQIUDLUWDXWXPLVHQMlONHHQKRLGHWDDQµ DYDD(OHQLDQLWMRKWDMDJarmo Karjalainen Elenialaiset hakivat kumppanikseen yritystä, MRNDS\VW\LWDUMRDPDDQNRQVHUQLQWDUSHLWDYDVWDDYDWLWSDOYHOXW µ.XQNDUWRLWLPPHNXPSSDQHLWDKDYDLWVLPPHHWWlPRQHOODNRQVHSWLWROLYDWNLYHHQKDNDWWXMD6LNVL,VRZRUNVLQMRXVWDYDNHKLW\VSRONX UDWNDLVLYDOLQQDQ3DWMDQHQSDOYHOXWDUMRVLPDKGROOLVXXGHQOlKWHlOLLNNHHOOHQLLVWlRVDDOXHLVWD MRWNDWDUYLWVLPPHµ (OHQLDKDOXVLLUWDDQWXPLVSURMHNWLLQVDXONRSXROLVWDLGHRLQWLDSXDMDNRQVHSWRLQWLDVHNl P\|VW\|DVHPD\PSlULVW|QXXGLVWDPLVHQ;3Q DLNDNDXGHVWD:LQGRZVĪllQ$LNDDVXXQQLWWHOXXQMDNl\WW|MlUMHVWHOPlQYDLKWRRQROLYDLQYLLVL NXXNDXWWDMDVLLQlYLHOlNHVlORPDWYlOLVVl 3DWMDQHQSDOYHOXXQVLLUW\LYlWW\|DVHPD ympäristön ja lisenssien hallinta sekä esimerNLNVLVlKN|SRVWLMDWLNHW|LQWLMlUMHVWHOPlSDOYHOXLGHQDOXVWRMHQWRWHXWXVMDKDOOLQWD µ3LGLPPHHVLPHUNLNVLORSSXNl\WWlMLHQ,7

+HOSGHVNSDOYHOXQLWVHOOlPPH.DNNRVWDVRQWXNL RQNXPSSDQHLOODPXWWDYDVWDDPPHLWVHORSSXNl\WWlMlNRPPXQLNRLQQLVWD.XQRQWHKWlYlQRSHDVWLLVRPXXWRVRQV\\WlHQVLQNHVNLWW\lROHQnaisimpaan ja mennä sitten eteenpäin suunniWHOPDOOLVHVWLWDUSHLGHQMDWDYRLWWHLGHQPXNDLVHVWLµ.DUMDODLQHQWRWHDD WINDOWS 7 -VAIHTO VAUHDISSA (OHQLDOODRQKHQNLO|NXQWDDĮĪħMDW\|DVHPLD Ĭħħ:LQGRZVĪNl\WW||QRWWRVXMXL.DUMDODLVHQ PXNDDQWHKRNNDDVWL\KGHVVlYLLNRQYDLKWHHVVD µ<KGHQYLLNRQYDLKWHHQDLNDQDYDLKGHWWLLQ Nl\WW|MlUMHVWHOPlNDLNNLLQĬħħNRQHHVHHQ.l\WWlMlWNRXOXWHWWLLQHQQDOWD\KWHLVW\|VVl,VRZRUNVLQNDQVVD0XXWRNVHQMlONHHQYDKYLVWLPPH YLHOlOlKLWXNHDWDUSHHQPXNDDQµ 6DPDOODRWHWWLLQNl\WW||Q0LFURVRIWLQYLHVWLQWlMDQHXYRWWHOXUDWNDLVXW µ.XQVLLUU\LPPH:LQGRZVĪ\PSlULVW||QMD XXGHQDLNDLVWHQW\|NDOXMHQNl\WW||QW\|DVHPLHQNl\WW|MDW\|QWHNRWHKRVWXLYDW6HRQWXRQXWSDOMRQK\|W\MlMDVllVW|Mlµ ELINTÄRKEITÄ YHTEYKSIÄ TURVAAMASSA 7LHWRWHNQRORJLDDK\|G\QWlYl\KWHLVNXQWDRQULLSSXYDLQHQVlKN|QMDNHOXQODDGXNNXXGHVWD/LLNHWRLPLQWDDWXNHYLOODLWUDWNDLVXLOODRQROHQQDLQHQ URROLVlKN|QWRLPLWXNVHQYDUPLVWDPLVHVVD

µ<ULW\NVHPPHWHKWlYLLQNXXOXYDWYHUNNR DOXHHPPHVlKN|QMDNHOXYHUNNRMHQUDNHQWDPLV \OOlSLWRMDNXQQRVVDSLWRSDOYHOXWVHNlYLNDSDOYHOXQKRLWR+\YLQLQWHJURLGXLOODWLHWRMlUMHVWHOPLOOl YDUPLVWDPPHVlKN|YHUNNRMHPPHYDOYRQQDQ RPDLVXXGHQKDOOLQQDQMDNXQQRVVDSLGRQ-lUMHVWHOPLOOlPDKGROOLVWHWDDQP\|VDYRLQUHDDOLDLNDLQHQDVLDNDVYLHVWLQWl(OHQLDQZHELVVlWHNVWLYLHVWHLOOlVlKN|SRVWHLOODSXKHOLPLWVHMD(OHQLD 0XNDQDlO\SXKHOLQVRYHOOXNVHOODµ .\VHLVWHQMlUMHVWHOPLHQSHUXVWDQPXRGRVWDD WLHW\VWLK\YLQWRLPLYDSHUXVLWLQIUDVWUXNWXXUL-RV SHUXVLQIUDVVDRQRQJHOPLDHLK\YLQWRGHQQlN|LVHVWLPLNllQPXXNDDQWRLPLVXXQQLWHOPLHQPXNDDQµ.DUMDODLQHQNRURVWDD .DUMDODLQHQOXRQQHKWLL3DWMDQHQNHKLW\VW\|Wl MDWNXYDNVLLWWRLPLQQDQNHKLWWlPLVSURVHVVLNVL 7RLPLQWDDNHKLWHWllQMDHVLPHUNLNVL,VRZRUNVLQ WDUMRDPDDSDLNDOOLVWXNHDPDDNXQQDQSLHQHPPLOOHVXXQQLWHOODDQODDMHQQHWWDYDNVL µ+RLGDPPHNRUMDXNVHWSllRVLQHWlW\|NDOXLOOD QLLQSLWNlOOHNXLQS\VW\PPH-RVNXLWHQNLQWDUYLWDDQI\\VLVWlNl\QWLlNRKWHHVVDHPPHOlKGH DMDPDDQVDWRMDNLORPHWUHMlYDDQS\\GlPPH SDLNDOOH,VRZRUNVLQDOXHHOOLVHQWXNLKHQNLO|Qµ•

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA MIKAELA LÖFROTH

NET // 2/2013

7


Ilkka Larjanteen (vasemmalla) ja Petri Penttisen mielestä optimointi säästää energiaa. Fujitsu on onnistunut vähentämään palvelinlaitteidensa virrankulutusta viidenneksen enemmän kuin muut valmistajat keskimäärin viime vuosina.

ENERGIASYÖPPÖ KONESALI ON EILISPÄIVÄÄ Palvelinten kehitys ja virtualisointi sekä jäähdytyksen järkeistäminen ovat vähentäneet Fujitsun palvelinkeskusten energiankulutusta huimasti. Uusi Primergy-palvelin vie kuusi kertaa vähemmän sähköä kuin käyttöikänsä loppumetreillä oleva, viisivuotias laite. TEKSTI ARJA KRANK KUVA LIISA HUIMA

Palvelimet pakettiin • Virtualisointi on palvelimien ”joukkoliikennettä”. Se tarkoittaa, että useat sovellukset tai asiakkaat käyttävät samaa palvelinta tai levytilaa. Näin laitteiden käyttöaste nousee ja yhteenlaskettu energiankulutus laskee. • Fujitsu kehitteli edelläkävijänä jo kymmenen vuotta sitten FlexFrame for SAP -ohjelman kokonaisen SAPinfrastruktuurin paketointiin. • Pilvipalvelimet ovat osa virtualisointia. Fujitsun pilveä varten kehitetty ohjelmisto on ServerView Resource Orchestrator ROR.

8

NET // 2/2013

Fujitsu on onnistunut vähentämään Primergy-palvelinten virrankulutusta viidenneksen enemmän kuin muut laitevalmistajat keskimäärin viime vuosina. Fujitsussa laitteiden energiatehokkuus on perusideologia: japanilaisen yrityksen kotimaassa muun muassa tiukka ympäristölainsäädäntö ohjaa laitteiden tuotekehitystä. ”Kehitys on niin nopeaa, että uusi laite vie kuusi kertaa vähemmän sähköä kuin käyttöikänsä loppumetreillä oleva, viisivuotias laite. Suorituskyky per ZDWWLRQMRSDįįNHUWDLVWXQXWVHLWVHPlVVl vuodessa. Siispä vanhojen palvelimien vaihtaminen uusiin säästää luontoa ja ylläpitäjien sekä käyttäjien kukkaroa pienentyneinä sähkölaskuina”, palvelin- ja tallennusjärjestelmätuotteiden tuotepäällikkö Petri Penttinen sanoo. OPTIMOINTIA JA JÄÄHDYTYSTÄ Laitteiden käyttämä sähkö on konesalien suurin energiasyöppö. Uusien laitteiden ohella virtualisointitekniikka säästää energiaa.

”Sata fyysistä palvelinta voidaan korvata tänä päivänä muutamalla virtualisointiin viritetyllä palvelimella”, Palvelutuotannon ryhmäesimies Ilkka Larjanne kertoo. Jäähdytys on palvelinsaleissa toiseksi suurin energiarohmu. Fujitsun Vantaan -konesalissa käytetään hyväksi viileää ulkoilmaa. ”Jos ulkolämpötila on alle kymmenisen astetta, niin laitos ei juuri tarvitse sähköllä kompressoitua jäähdytystä. Viilentävä liuos kierrätetään pitkässä putkessa ulkona ja syötetään takaisin saliin koneiden edessä olevaan tilaan jäähdyttämään laitteita. Koneiden tuottama lämpö kerätään myös talteen ja kierrätetään”, Larjanne kuvailee. •

Lue, miten konesali kierrättää osoitteessa www.net-lehti.com


AJANKOHTAISTA Mitä enemmän johtaja alkaa kontrolloida ihmisiä, sitä enemmän ihmiset tekevät vain sen, mitä käsketään. )UDQN0DUWHODĂ&#x20AC;ORVRĂ&#x20AC;5RFKHVWHULQ\OLRSLVWRQYLHUDLOHYDWXWNLMD+6

IT-PALVELUSOPIMUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA Fujitsu ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) ovat solmineet perustietotekniikan ja tietoliikenteen palvelusopimuksen. Se kattaa käyttĂś- ja lähituen, tyĂśasemien kehitys- ja ylläpitopalvelun sekä AD-, viestintäratkaisu-, levyja tulostusjonopalvelut. Uusi sopimus mahdollistaa myĂśs nykyisen yhteistyĂśn laajentamisen tietoliikenteeseen liittyviin lähiverkko- ja palomuuripalveluihin sekä toimipisteiden välisiin yhteyksiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri RQÄ°ÄŽNXQQDQPXRGRVWDPDNXQtayhtymä, johon kuuluvat Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalat sekä Mäntän sairaalassa tapahtuva erikoissairaanhoito. Patja-palvelu kattaa PSHP:n lisäksi myĂśs kolme osakeyhtiĂśtä (Fimlab Laboratoriot Oy, TAYS Sydänkeskus Oy ja Tekonivelsairaala Coxa Oy) sekä Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen. â&#x20AC;?Edellytimme toimittajalta muun muassa referenssejä terveydenhuollon toimialalta, laajjaa palveluverkostoa Suomessa, paikallista päätĂśksentekokykyä päätĂśksentek y ja tuotteistettua palvelukonseptia. Lisäksi vaadimme erittäin nopeaa reagointia sellaisissa palvelupyynnĂśissä, jotka koskevat koko sairaalatasoa tai vaarantavat vakavasti potilaan hoidonâ&#x20AC;?, PSHP:n tietohallintojohtaja Antti Jokela kuvailee.

â&#x20AC;?Muuthan eivät sitä päätä, mihin minä siirrynâ&#x20AC;?, Susanna Juurinen tulistui ja ryhtyi hakemaan uutta tyĂśtä. Hän sai kilpailevan tarjouksen, mutta valitsi lopulta Fujitsun.

Minut ulkoistettiin! Eri teiltä â&#x20AC;&#x201C; yhtä matkaa -videosarjassa kerromme Fujitsuun ulkoistuksen kautta tulleiden tarinoita. Veikkauksesta tullut Susanna Juurinen, Elisasta siirtyneet Ilkka Larjanne ja Toni Orrainen, Comptelista siirtynyt Juha Salmi sekä Tampereen kaupungin ulkoistuksen kautta tulleet Anne Käkelä ja Päivi KivistĂś kertovat videoilla omia kokemuksiaan. Voit myĂśs avata Susanna Juurisen videon Layarsovelluksella älypuhelimesi kautta suuntaamalla kameran lehden kuvaan. Käy lataamassa sovellus joko Google Playsta tai AppStoresta.

Katso videot osoitteessa www.fujitsu.com/fi/about/ resources/videos/

Hyvis-asiointialusta sairaanhoitopiireille Hy Med Medi-IT ja Fujitsu ovat toimittaneet neljän sairaanhoitopiirin käyttÜÜn yhteisen sähkÜisen asiointialustan, jonka avulla säh voi muiden muassa tarkastella omia vo ajanvarauksia, täyttää esitietolomakaj keita ja kommunikoida tietoturvallisesti ke terveydenhuollon henkilÜstÜn kanssa. te Asiointialustalla toimii Hyvis-portaali, jjoka tarjoaa käyttÜliittyminä julkaisuportaalin (hyvis.fi), kansalaisen asiointi-

portaalin (omahyvis.fi) ja ammattilaisen tyÜpÜydän. Käyttäjien tunnistautuminen tapahtuu Vetuma-palvelun kautta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymät ovat käyttäneet DOXVWDDMD+\YLVSDOYHOXDYXRGHQİħįį lopusta lähtien.

NET // 2/2013

9


AJANKOHTAISTA Meneillään oleva murros on herättänyt yritykset tajuamaan, että myÜs ylin johto tarvitsee koulutusta. Keskijohdolla voi olla ylintä johtoa paremmat tyÜkalut murroksesta selviämiseen. Pekka Mattila, Aalto University Executive Education, Optio 12/2013

TULOSTUKSENHALLINTAPALVELUJA YHDESSĂ&#x201E; XEROXIN KANSSA

KOHTI LAAJEMPAA YMPĂ&#x201E;RISTĂ&#x2013;VASTUUTA

F

ujitsu on julkistanut uuden ympäristÜohjelmansa Fujitsu Group Environmental Action Plan, Stage VII. Se asetWDD\PSlULVW|WDYRLWWHHWWLOLYXRVLOOHİħįĎ² İħįď KXKWLNXXİħįĎ²PDDOLVNXXİħįč  Fujitsu-konserni pyrkii laajentamaan ympäristÜvastuutaan tieto- ja viestintäteknologian avulla sekä asiakkaiden että yhteiskunnan suuntaan. Yrityksen tavoitteena on pienentää asiakkaiden ja yhteisNXQQDQNDVYLKXRQHNDDVXSllVW|MlİčPLOjoonaa tonnia it-palveluiden ja sovellusten DYXOOD/LVlNVLWDYRLWWHHQDRQHWWlďħSURsenttia uusista laitteista on energiatehokkuudeltaan parasta mahdollista tasoa. Resurssitehokkuutta pyritään parantamaan İħSURVHQWWLDWLOLYXRWHHQİħįįYHUUDWWXQD

10

NET // 2/2013

Fujitsu jatkaa myÜs ympäristÜtietoisuuden kasvattamista omissa liiketoiminnoissaan, energian säästÜä tuotantolaitoksissaan ja toimitiloissaan sekä palvelinkeskusten energiatehokkuuden parantamista. .RQVHUQLWlKWllİħSURVHQWLQVllVW|LKLQ kasvihuonekaasupäästÜissä tilivuoteen įĨĨħYHUUDWWXQD.XQSllVW|WSLHQHQHYlW saadaan myÜs kustannussäästÜjä.

Lue lisää Fujitsun ympäristÜohjelmasta: http://www.fujitsu.com/global/ about/environment/management/ program/

Fujitsu ja Xerox ovat sopineet yhteistyĂśstä tulostuksenhallintapalvelussa. Sopimuksen myĂśtä Xerox toimittaa jatkossa tulostuksenhallintapalvelut, joita Fujitsu tarjoaa asiakkailleen. Kyseessä on useita laitemerkkejä kattava palvelu, jota Fujitsun tytäryhtiĂśn Isoworksin laiteriippumaton huoltopalvelu tukee saumattomasti. Fujitsu huolehtii asiakkaan tulostimien ja monitoimilaitteiden toimituksesta, huollosta sekä tulostusympäristĂśn kehittämisestä asiakkaan tarpeiden mukaan. Fujitsu ja Xerox panostavat voimakkaasti asiakkaidensa tyĂśnteon tuottavuuden parantamiseen. YhteistyĂśn kautta varmistetaan tulostusratkaisujen integrointi asiakkaiden liiketoimintaprosesseihin ja tulostusympäristĂśn mutkaton toimivuus loppukäyttäjien päätelaitteiden sekä ict-palvelujen kanssa. Asiakkaalla on käytĂśssään yksi yhteydenottopiste, joka palvelee kaikissa tietoteknisissä tarpeissa. â&#x20AC;?Fujitsu-yhteistyĂś on looginen jatkumo huoltoyhteistyĂśllemme Isoworksin kanssa. Johtavana ict-palvelujen tuottajana Fujitsu on Xeroxin kannalta paras strateginen kasvukumppani tulostuksenhallintapalveluiden kehittämiseenâ&#x20AC;?, Xeroxin toimitusjohtaja Pete Brusi toteaa.

FUJITSUN TYĂ&#x2013;NANTAJAKUVA NOSTEESSA Fujitsu on sijoittunut Universumin opiskelijoiden tyĂśnantajakuvatutkimuksessa LWDODQW\|QDQWDMLHQVDUMDVVDĨVLMDOOH ihanteellisena tyĂśnantajana. Nousua tuli SHUlWLįĨVLMDDYLLPHYXRGHVWD Fujitsu sai lisäksi Rakettinousijakunniamaininnan it-alan suurimpana nousijana. Opiskelijat näkivät Fujitsun vahvuuksiksi muun muassa hyvät uramahdollisuudet, tasa-arvoisuuden, yhteistyĂśn kansainvälisten asiakkaiden ja kollegoiden kanssa, inspiroivan johdon sekä houkuttelevat tuotteet.


FUJITSUN BLOGI www.blogi.fujitsu.ďŹ

Seulo it-trendeistä kilpailutekijät

Patja-sopimus Metsähallituksen kanssa

Tietotekniikan trendejä voi tarkastella myĂśs yrityksen arvoketjujen kannalta. Fyysinen, digitaalinen ja sosiaalinen arvoketju luovat jokainen oman kilpailumallinsa. Kaikki yritykset sijoittuvat niihin osaamisensa ja voimavarojensa â&#x20AC;&#x201C; ja ymmärryksensä â&#x20AC;&#x201C; mukaisesti...

Metsähallitus ja Fujitsu ovat tehneet perustietotekniikkasopimuksen, jonka mukaan Fujitsu vastaa Metsähallituksen tyĂśasema- ja käyttäjäpalveluista sekä konesalipalveluista. Sopimus toteutetaan Fujitsun Patja-toimintamallin mukaan. â&#x20AC;?Painotimme valinnassamme ennen kaikkea kustannustehokkuutta, laatua ja osaamisen kehittämistä. Fujitsun toimintamallin ja vastuiden kuvaukset olivat uskottavia ja vakuuttavia. MyĂśs toimipisteiden maantieteellinen kattavuus on meille tärkeääâ&#x20AC;?, toteaa Metsähallituksen tietohallintojohtaja Markku Palo.

GLEN KOSKELA

Mistä tunnet sä innovaation?

Japanilaiselle vakuutusyhtiĂślle 30 000 tablettia

Olemmeko liian ankaria, kun arvioimme uusia innovaatioita? Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on ymmärrettävää, että odotamme kiihkeästi innovaatioilta heti käytännÜn sovellusta ja uutta myytävää, joka kasvattaa liikevaihtoa. JääkÜ meiltä hyviä ideoita käyttämättä, jos innovaatio vaatisi vielä kehittämistä? Olisiko meillä radiotakaan ilman propellihattujen luovaa hulluutta?...

-DSDQLQ)XMLWVXMD0LFURVRIWWRLPLWWDYDWĎħħħħWDEOHWWLWLHWRNRnetta japanilaiselle Meiji Yasuda Life Insurance -vakuutusyhtiÜlle. /DLWWHHWRYDW:LQGRZVĊSRKMDLVLDMDQHRQYDUWDYDVWHQVXXQQLteltu vakuutusmyyjien käyttÜÜn. Kyseessä on kautta aikojen suuULQ:LQGRZVĊWDEOHWWLWRLPLWXV-DSDQLVVDMDVDPDOODP\|V\NVL maailman suurimmista. Tablettien avulla Meiji Yasuda Life Insurance voi esimerkiksi näyttää asiakkailleen videoita ja tarjota paljon muita palveluja esitteleviä sisältÜjä sekä kommunikoida tehokkaasti asiakkaiden kanssa.

MIKA HYPPĂ&#x2013;NEN

Fujitsulta maailmanlaajuinen pilvistrategia

Teknoskitsofrenia uhkaa

Kuvat Miika Kainu

Kuva Thinkstock

Fujitsu julkisti uuden maailmanlaajuisen pilvistrategiansa ja vahvisti pilvitarjoomansa palveluja ja ratkaisuja. YhtiÜ esitteli myÜs pilvi-integraatiokonseptin ja useita uusia palveluja sekä yhtenäistää palvelujensa nimeämistä. Fujitsun pilviliiketoiminQDQDUYRROLQRLQįĊPLOMDUGLDGROODULDYLLPHPDDOLVNXXVVDSllWtyneellä tilikaudella.

Meillä kaikilla on monta minää. Perinteisten tyÜ-, harrastus- ja perhe-elämän rooliemme lisäksi on syntynyt joukko online-identiteettejä, jotka konkretisoituvat eri tunnuksiin. Meillä on ainakin tusina tunnusta Facebookiin, Twitteriin, eri sähkÜpostitileihin, tyÜsovelluksiin, yritysverkkoon ja päätelaitteisiin. Nämä identiteetit voisikin ryhmitellä karkeasti vapaa-ajan sovelluksiin ja tyÜsovelluksiin... MIKKO LAAKSONEN

NET // 2/2013

11


KIEHTOVAT

AIVOT Muutummeko roboteiksi, jos päivämme kuluvat tietokoneen tai älypuhelimen ruutua tuijottaen? Pelkässä digitodellisuudessa eläminen muokkaa aivotutkija Susan Greenfieldin mukaan aivojamme. Muutosten suuruutta voi verrata ilmastonmuutokseen. TEKSTI VERNA JULKUNEN KUVITUS HELENA HAJANTI KUVAT MINNA KURJENLUOMA

12

NET // 2/2013


NET // 2/2013

13


$LYRWXWNLMD6XVDQ*UHHQÀHOGLQ PXNDDQQ\N\VXNXSROYHQ aivojen muutokset ovat PLWWDNDDYDOWDDQ\KWlLVRDVLD NXLQLOPDVWRQPXXWRV

14

NET // 2/2013


Asiayhteyksien syvällinen ymmärtäminen on välttämätöntä uusien ideoiden ja innovaatioiden keksimiselle.

ersoonallisuus asuu aivoissa, kertoo aivotutkija, tohtori Susan Greenfield Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa ympäristötekijät ja kokemukset tekevät meistä ja seuraavista sukupolvista sellaisia kuin olemme, eivät geenit. Aivot sopeutuvat ympäristöönsä, ja muokkaavat meitä kokemustemme perusteella. Ne oppivat ja muuttuvat koko elämämme ajan. YMPÄRISTÖ MUOKKAA AIVOT

2000-luvulla elinympäristömme on muuttunut nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja aivot ovat sopeutuneet tähän. Osa näistä muutoksista on myönteisiä, osa kielteisiä. Myönteistä on, että tällä hetkellä ihmiset elävät pidempään ja terveempinä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Tämä on pääosin elintason nousun ja teknologisen kehityksen ansiota. Meillä on myös enemmän vapaa-aikaa itsemme kehittämiseen, keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä ja paremmat välineet tiedon käsittelyyn. Nopeaan tiedonkäsittelykykyyn ovat vaikuttaneet myös digiteknologia ja esimerkiksi tietokonepelit. MERKITYKSEN MERKITYS

Muun muassa alzheimer-potilaita tutkinut Susan Greenfield puhuu kahdentyyppisestä älykkyydestä. Fluid intelligence on juuri tätä nopeaa datan käsittelykykyä, jota elämäntapamme suosii, ja jossa etenkin nuoremmat sukupolvet ovat erittäin hyviä. Nopeaälyisyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin merkityksien ja asiayhteyksien syvällinen ymmärtäminen, crystallized intelligence, mikä

on välttämätöntä uusien ideoiden ja innovaatioiden keksimiselle. Syvällinen ymmärtäminen ja merkitysten löytäminen eli viisaus lisääntyy, kun aivosolut kytkeytyvät toisiin aivosoluihin. Kun aivot yhdistelevät vanhoja kokemuksia uusiin, ne oppivat. Aivosolujen välille rakentuu yhä uusia yhteyksiä, aivot työskentelevät tehokkaammin ja löytävät uusia merkityksiä ja yhteyksiä asioiden välille. Greenfield havainnollistaa tätä näyttämällä kuvaa vastasyntyneen aivosoluista. Vastasyntyneellä on vain vähän yhteyksiä aivosolujen välillä. Hän elää tässä ja nyt aistiensa varassa. Kun ihminen kokee uusia asioita, aivosolujen välille muodostuu lisää yhteyksiä. Aivot vertaavat uusia kokemuksia jo koettuun, etsivät asioiden yhteyksiä ja merkityksiä. Tämä mahdollistaa uusien ideoiden syntymisen ja luovan ajattelun. UHKAPELURIAIVOT HAKEVAT ÄÄRIKOKEMUKSIA

Vaikka nopeaälyisyys ja hyvät tiedonkäsittelytaidot ovat lisääntyneet, muuttuvat nuoret, kehittymässä olevat aivot myös huolestuttavaan suuntaan. Paljon video- ja tietokonepelejä pelaavien lasten aivot muistuttavat Greenfieldin tutkimusten mukaan uhkapelurin aivoja, sillä ne erittävät runsaasti keskushermoston välittäjäaineena toimivaa dopamiini-hormonia. Normaaleissa aivoissa esimerkiksi ruoka ja seksi kiihdyttävät mielihyväjärjestelmää. Dopamiinikylpy tuottaa valtaisan hyvän olon tunteen. Peli-, alkoholi-, huume- tai seksiriippuvaisilla riippuvuuden aiheuttaja ohittaa mielihyväjärjestelmän normaalin säätelyn, ja se vaikuttaa voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin

kuin arkiset hyvän olon lähteet. Riippuvuuden kohteesta saatava tunne on niin palkitseva, että tyydytyksen tuovaa käytöstä aletaan toistaa. Peluriaivot vaativat jatkuvaa aistiärsykkeiden tykitystä ja vahvoja elämyksiä, jotta ne voivat tuntea mielihyvää. Äärikokemuksia hakevalla on siten myös suurempi todennäköisyys riskikäyttäytymiseen. Lisäksi paljon pelaavien lasten keskittymiskyky on muita heikompi. Greenfield löytää yhteyden pelien parissa vietetyn ajan ja tarkkaavaisuushäiriöiden, kuten ADHD:n yleistymisen välillä. HAURAAT DIGIPERSOONAT

Susan Greenfieldin mukaan on nähtävissä, että diginatiivien, eli 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden, persoonallisuus jää aiempia sukupolvia hauraammaksi, pinnallisemmaksi ja riippuvaisemmaksi ulkoisista ärsykkeistä ja palautteesta. ”Omasta elämästä raportoiminen on tärkeämpää kuin itse elämä”, Greenfield sanoo. Hän nostaa esimerkiksi statussymboleiden merkityksen vähenemisen: sosiaalinen status määräytyy nykyään sen mukaan, kuinka paljon tykkäyksiä saa sosiaalisessa mediassa ja kuinka suosittu on verkossa. Persoonallisuus ei pääse kehittymään kaksiulotteisen näytön ääressä. Ikonitasolta, kaksiulotteisten kuvien passiivisesta vastaanottamisesta ja lähettämisestä ei päästä ideoiden ja mielikuvituksen sisäiseen maailmaan. Mistään marginaali-ilmiöstä ei ole kyse, sillä esimerkiksi Britanni-

NET // 2/2013

15


AIVOJEN KAKSI KEHITYSSUUNTAA AIVOT JATKUVASTI KIINNI TIETOTEKNIIKASSA KNIIKASSA • Korkea älykkyysosamäärä • Käsittelee tehokkaasti tietoa • Lyhytjänteinen, huono keskittymään • Aistiärsykkeet tärkeitä • Ottaa riskejä • Alhainen empatiakyky tta • Tarvitsee jatkuvaa ulkopuolista palautetta

AIVOILLE MONIPUOLISIA VIRIKKEITÄ TÄ • Ymmärtää jatkuvuutta • Vahva kyky empatiaan • Kommunikoi tehokkaasti • Muuntaa informaation tiedoksi asta • Tunnistaa merkitykselliset asiat datavirrasta aus • Syvällinen merkitysten tajuaminen, viisaus

assa 13–17-vuotiaat käyttävät medialaitteita jo yli kolmekymmentä tuntia viikossa. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa sanoilla välitetään vain noin kymmenen prosenttia viestistä. Esimerkiksi elekielen osuus on 55 prosenttia ja äänen sävyn, voimakkuuden ja puheen nopeuden yhteensä 35 prosenttia. Lisäksi tulkintaan vaikuttavat feromonit. Ne ovat tuoksuaineita eli kemiallisia signaaleja, joilla monet eläinlajit ja myös ihmiset viestivät toiselle saman lajin yksilölle. ”Vuorovaikutusta oppii vain olemalla vuorovaikutuksessa”, Susan Greenfield sanoo. Pelkästään kaksiulotteisen ruudun välityksellä viestivän ihmisen persoonakin jää kaksiulotteiseksi. Ihmiskontaktit ovat välttämättömiä myös empatian kehittymiselle. ”Digimaailmassa kaikista tulee autistisia”, Susan Greenfield sanoo viitaten autistien puutteelliseen kykyyn tunnistaa ja ymmärtää toisten ihmisten tunteita. Googlen hallituksen puheenjohtaja Eric Schmidt on sanonut olevansa huolissaan valtavasta tiedonvälityksen nopeudesta ja sen vaikutuksesta ajatteluun. Hänen mukaansa kirjan lukeminen on edelleen paras tapa oppia jotakin.

16

NET // 2/2013

Greenfield on samoilla linjoilla. ”Hakukoneet eivät ymmärrä metaforia”, hän sanoo, ja suosittelee pienten lasten vanhemmille esimerkiksi iltasatujen lukemista jälkikasvulleen. HEUREKA VIE ETEENPÄIN

Onko tulevaisuutemme sitten äärielämyksiä hakevan, epäempaattisen ja lyhytjännitteisen sukupolven varassa? ”Kaikki on vielä omissa käsissämme esimerkiksi ilmastonmuutokseen verrattuna, jossa pystymme enää minimoimaan vahinkoja”, Greenfield lohduttaa. Digiaika on myös suuri mahdollisuus koko ihmiskunnalle. Koulutusjärjestelmän pitäisi tarjota mahdollisimman monipuolista opetusta diginatiivien sukupolvelle kirjallisuutta, historiaa ja ihmissuhdetaitoja unohtamatta. Lisäksi yritysten pitää kannustaa työntekijöitä kyseenalaistamaan totuttuja kaavoja ja ajattelumalleja: ilman luovuutta ei synny uusia aatteita, menestystuotteita tai -palveluita. Teknologia helpottaa elämää, mutta Heureka-huudahdus, ilo uudesta keksinnöstä tai löydöstä, on edelleen ihmiskuntaa eteenpäin vievä voima. • Susan Greenfield esiintyi Fujitsun IT Future -tapahtumassa.

Omasta elämästä raportoiminen on tärkeämpää kuin itse elämä.

Katso Susan Greenfieldin haastattelu: www.fujitsu.com/fi/video/


ARCTECHIN

PATJA SYNTYI PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ +LHWDODKGHQWHODNDOOD+HOVLQJLVVlRQUDNHQQHWWXQRLQīħSURVHQWWLD PDDLOPDQMllQPXUWDMLVWD1\W$UFWHFK+HOVLQNL6KLS\DUG2\ suunnittelee ja rakentaa siellä arktisia offshore- ja erikoisDOXNVLDVHNlMllQPXUWDMLD6HQSHUXVWLHWRMlUMHVWHOPlW S\|ULYlW3DWMDSDOYHOXVVD TEKSTI RIITTA GULLMAN KUVAT ARCTECH JA ALEKSI POUTANEN

Tietohallintojohtaja Johan Fransman luotsaa kahden KHQJHQLWRVDVWRD3HUXVtietojärjestelmien hallinta MDNl\WHWWlY\\VSDOYHOXWRQ ulkoistettu.

NET // 2/2013

17


A  

rctech syntyi vuonna 2010, kun STX Finland ja venäläinen United Shipbuilding Corporation perustivat yhteisyrityksen. Samalla päättyi tietohallintojohtaja Johan Fransmanin viisi vuotta kestänyt evakko STX Finlandin Turun-telakalla, jonne hän oli siirtynyt, kun STX siirsi toimintojaan Helsingistä Turkuun. Fransman ryhtyi vetämään Arctechin it- ja laatuosastoa ja sai samalla tehtäväkseen uuden yrityksen it-järjestelmien rakentamisen. Kumppanina oli Fujitsu, joka oli hoitanut tietojärjestelmiä myös STX:n aikana. Tilanne oli herkullinen. Arctech lähti liikkeelle puhtaalta pöydältä, kun se irtautui STX:n aikaisista järjestelmistä. Koko perusinfra käytiin läpi ja viritettiin viimeisen päälle. Samalla päivitettiin myös työasemien käyt-

töjärjestelmät ja Arctechin omia toiminnanohjausjärjestelmiä. ”Nyt meillä on selkeä kokonaisuus ja uusimmat versiot käyttöjärjestelmistä. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen”, Johan Fransman kuvaa. Fransmanin luotsaama it- ja laatuosasto tarkoittaa käytännössä kahta henkilöä. Hyvin paljon on ulkoistettu. Fujitsu hoitaa Patja-palvelun kautta noin 250 työaseman ylläpidon ja käyttötuki-toiminnot, lähiverkon hallinnan, AD-palvelun, levy- ja tulostuspalvelimet sekä sovelluspalvelimet siltä osin kuin sovellukset eivät tule toimittajan pilvestä. Fujitsun käsissä on myös laitteiden elinkaaripalvelu. Laitteet on vuokrattu kolmannelta osapuolelta, mutta niiden hallinnoinnin, paketoinnin ja ylläpidon hoitaa Fujitsu.

Meillä on selkeä kokonaisuus ja uusimmat versiot käyttöjärjestelmistä. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen.

Arctechin Helsingin-telakalla valmistettu arktinen offshore-alus Aleksey Chirikov luovutettiin Venäjän suurimmalle varustamolle 6RYFRPÁRWLOOHYLLPHWDOYHQD

18

NET // 2/2013

”Laiterumba on tällä tavalla meille helppoa”, sanoo Fransman. Myös kuukausittaiset tietoturvapäivitykset kuuluvat Patja-palveluun. Hyvä niin, sillä Java-versioiden ongelmien kanssa on taisteltu Arctechilläkin. TUOTTEISTUS HELPOTTAA ELÄMÄÄ

Fransman pitää Patja-palvelun suurimpana hyötynä sitä, että se on selkeästi tuotteistettu. Kun palvelu on kokonaisuus, asiakas tietää, mitä on tulossa. Toimittaja puolestaan tietää, mitä asiakkaalle toimittaa. Kun sopimukset on neuvoteltu ja solmittu, kahden hengen itosaston on helppo hallinnoida tilannetta. Käytännön elämää helpottaa myös se, että Arctechille on nimetty oma palvelupäällikkö, tuotantopäällikkö ja laitepalvelupäällikkö.


”Kun jotain tarvitaan, palvelupäällikkö saa sen ulos Fujitsun isosta organisaatiosta.” Fransman palaveeraa kerran kuussa Fujitsun väen kanssa. Silloin käydään läpi parisenkymmentä seurattavaa mittaria ja erilaisia kehitysprojekteja. Yksi seurattavista mittareista ovat käyttäjien yhteydenotot tukeen. Ne ovat olleet jatkuvasti laskussa. Nyt ollaan jo alle Fujitsun tavanomaisten lukemien. ”Järjestelmä on siis stabiili. Käyttäjien ei tarvitse soitella, kun homma toimii.” Parhaillaan käynnissä on Fast-palvelun käyttöönottaminen. Fast on sähköinen palvelukanava, jonka kautta arctechiläiset voivat olla tarvittaessa yhteydessä Fujitsuun sähköisesti, perinteisten puhelin- ja sähköpostikanavien lisäksi. Äskettäin saatiin käyttöön toinenkin kehi-

tystyö. Arctechille on avattu palveluajan ulkopuolinen 24/7-tukipalvelu pienelle, paljon matkustavalle joukolle. PIENI JA ISO VOIVAT TOIMIA YHDESSÄ

Johan Fransman teki Arctechin alkutaipaleella pari linjapäätöstä. Kaikkia munia ei panna samaan koriin ja itsenäiset järjestelmät voidaan siirtää pilveen. Niinpä tietojärjestelmät toimittaa Fujitsu, ja tietoliikenteellä ja kommunikaatiojärjestelmillä on oma toimittajansa. Järjestelmien välillä on yksi rajapinta, joka toisinaan tippuu toimittajien väliselle harmaalle alueelle. Organisaatioiden kokoero arveluttaa Fransmania toisinaan. Arctechillä on 400 työntekijää. Fujitsulla on pelkästään Suomessa 2 700 työntekijää.

”Olemme hyvin pieni firma ja Fujitsu on iso. Yleensä se ei ole hyvä yhdistelmä. Olemme kuitenkin saaneet hyvää palvelua”, kertoo Johan Fransman. Kevättalvella 2013 Arctech sopikin Fujitsun kanssa yhteistyön jatkosta. ”Jos rehellisiä ollaan, ei meillä alussa ollut muuta mahdollisuutta kuin jatkaa Fujitsun kanssa STX:n jäljiltä. Sen sijaan nyt meillä oli aito tilanne katsoa, mikä olisi meille parasta.” Arctech päätyi edelleen Fujitsuun. ”Homma on pelannut ja asiakastyytyväisyys on korkealla, yli yhdeksän. Kentälläkin siis ollaan tyytyväisiä. Kun myös hinnat käytiin kunnolla läpi, ei ollut järkeä vaihtaa toimittajaa vain vaihtamisen ilosta”, Fransman summaa. •

NET // 2/2013

19


Koneen teknologiajohtaja Kimmo Kujanpää kertoo päätyneensä alalle vahingossa. Aiemmin rock-muusikon urasta haaveillut Kujanpää työskenteli ennen Konetta valtion erikoistutkijana.

20

NET // 2/2013


KIMMO KUJANPÄÄ

VIESTINTÄRATKAISUJA MAAILMAN ÄÄRIIN

Koneen teknologiajohtaja Kimmo Kujanpää vastaa it-arkkitehtuurista, verkoista ja erilaisista it-prosesseista. Kansainvälisen yrityksen tietohallintoratkaisut pakottavat pohtimaan työskentelyä monelta kantilta. TEKSTI PI MÄKILÄ KUVAT SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ

NET // 2/2013

21


E  

spoon Keilaniemessä on sumuista, mutta yli 70-metrinen Koneen konsernihallinnon Kone Building näkyy kauas sankasta pilviverhosta huolimatta. Aamuruuhkassa rakennuksen pyöröovet käyvät tiuhaan tahtiin, ja pian tyylikkään harmaalla sisustettuun aulaan astelee teknologiajohtaja Kimmo Kujanpää. Kansainvälisen yrityksen teknologiajohtajan päivien kulku riippuu pitkälti siitä, mitä Koneen toimipisteissä maailmalla tapahtuu. ”Pääosin olen täällä Keilaniemessä. Tiimejä on ympäri maailmaa, ja oman tiimini isoin keskittymä on Brysselissä, joten siellä tulee vierailtua jopa kuukausittain. Myös Aasiaan tulee asiaa silloin tällöin”, Kujanpää luonnehtii. Teknologiajohtaja aloittaa työpäivänsä sähköpostin selaamisella työpöytänsä ääressä. Avokonttorin rauhallinen, tasainen puheensorina ei häiritse työskentelyä, kun päähän voi sujauttaa välillä kuulokkeet. Hissit ovat jatkuvasti läsnä Kujanpään työssä. Rakennuksen 18 eri kerroksessa ei juuri navigoida ilman niitä, vaikka varsinainen työpiste sijaitseekin neljännessä kerroksessa. ”Vaikka tämä on tällainen kansainvälistenkin vieraiden ihmettelemä rakennus, koen olevani töissä aivan tavallisessa toimistossa”, Kujanpää tiivistää. TYÖPISTEET MAAILMAN JOKA KOLKASSA

Kujanpää pyrkii pitämään työpäivänsä normaalin pituisina, mutta maailman äärissä si-

22

NET // 2/2013

jaitsevat tiimit venyttävät päiviä ajoittain tahtomattaankin. ”Päivät saattavat alkaa todella aikaisin ja venyä myöhään. Aamuisin on hyvä hetki puhua aasialaisten kanssa, ja iltaisin taas tavoittaa amerikkalaiset. Maailmalla ei aina ymmärretä tätä meidän kelloamme, joten meidän täytyy pystyä taipumaan kaikille aikavyöhykkeille.” Globaalissa ympäristössä toimiminen on joskus haasteellista, sillä työkulttuurit ovat eri maissa hyvin erilaisia. ”Tai oikeastaan totaalisen erilaisia”, Kujanpää virnistää. ”Tiimin jäseniä näkee aivan liian vähän, ja kun asiat hoidetaan pääasiassa virtuaalisesti, asioiden sisäistäminen ja ymmärtäminen voi olla vaikeaa.” Työskentelyn helpottamiseksi Kone on solminut mittavia yhteistyösopimuksia Fujitsun kanssa. Fujitsu toimittaa Koneelle kansainväliset puhepalvelut sekä niiden suunnittelu-, käyttöönotto- ja koulutusprojektit. Puheratkaisuilla on tällä hetkellä noin 6 000 käyttäjää Koneen eri toimipisteissä. ”Puheratkaisut perustuvat Ciscon voipteknologiaan eli ikään kuin tietokoneen mukana kulkevaan langattomaan puhelimeen”, Kujanpää kertoo. Käytännössä kyseessä on niin sanottu soft phone, jonka avulla päätelaite muuttuu myös puhelimeksi. ”Tämä on tapa, jolla töitä tehdään nykyään. Me tuotamme Suomessa palvelut yhtiön puo-

lesta, joten maailmalla ei tarvitse enää investoida tällaiseen teknologiaan erikseen. Päätelaitteen lisäksi käyttäjä tarvitsee vain mikrofonilla varustetut kuulokkeet, ja yhteys muihin on valmiina”, Kujanpää sanoo ja esittelee yksinkertaisia kuulokkeitaan. SIVUTYÖ ROCK-KITARISTINA

Käytännössä Kujanpään työpäivät koostuvat kokouksista, joita pidetään joko virtuaalisesti tai kasvokkain, useimmiten kuitenkin lasiseinien takana Keilaniemessä. Kokousten lisäksi aikaa täytyy haalia myös suunnittelutyölle ja ajatusten jäsentämiselle. ”Tässä asemassa täytyy jatkuvasti ajatella tulevaisuutta. Jos oma elämä ei ole tasapainossa, ei työstäkään tule mitään. Töistä lähtiessä on pakko osata jättää työajatukset työpaikalle”, Kujanpää kertoo. Parhaan vastapainon työlle Kujanpää on löytänyt rockmusiikista. ”Olen ihan vakavissani rock-kitaristi, olen soittanut kitaraa 15-vuotiaasta saakka. Soittaminen vapauttaa aivokapasiteettia ja helpottaa siten myös työskentelyä”, hän paljastaa. Musiikki on Kujanpäälle kuin toinen elämä, joten päätyminen teknologia-alalle ja nimenomaan Keilaniemeen ei ollut itsestään selvä ratkaisu. ”Tähän tehtävään olen päätynyt ihan vahingossa. Joku väittää, että elämän voi suunnitella, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa”, aiemmin valtion erikoistutkijana ja vuodesta 1998 Koneella työskennellyt Kujanpää kertoo.


Globaalissa ympäristössä toimiminen asettaa työlle haasteita. Soft phonen avulla päätelaite muuttuu langattomaksi puhelimeksi, jolla työpuheluita voi hoitaa kaikille mantereille.

”Huomasin Hesarissa ilmoituksen, että Koneelle tarvitaan tällaisia ihmisiä, ja sitten päädyin tekemään ensimmäistä versiota kone.comnettisivustosta. Nykyiselleen työnkuvani muotoutui vuonna 2007.”

Työskentelyn helpottamiseksi Kone on solminut mittavia yhteistyösopimuksia Fujitsun kanssa.

MONIMUTKAISTUVAN MAAILMAN YTIMESSÄ

Keilaniemen Kone Buildingin huipulla on helppo ymmärtää olevansa huipputeknologian ja suomalaisen suunnittelun ytimessä. Eteen aukeava yritysrakennusten keskittymä, kiireinen Länsiväylä ja sinisenä kimalteleva saaristomaisema jaksavat ihmetyttää maailmalta matkaavia Koneen työntekijöitä ja asiakkaita. Kujanpäälle talon ylimmät kerrokset ja kattoterassi ovat paikkoja, joihin on pakko viedä asiakkaat ihmettelemään. ”Maailma monimutkaistuu koko ajan, ja vaikka aloittaisimme asioiden yksinkertaistamisen, monimutkaistumisen vauhti on silti liian nopea. Myös työtahti ja tempo, jolla asiat liikkuvat eri maissa kuten vaikka Kiinassa, on paljon totuttua hektisempää”, Kujanpää pohtii. Kun projekteja riittää ja lankoja pidellään monen maan suuntaan, Kujanpäälle palkitsevinta on projektien loppuun saattaminen. Vastoinkäymisistä Koneella selvitään huumorin avulla. ”Täytyy myöntää, että joskus on ollut niinkin erikoisia projekteja, että ne ovat jo naurattaneet”, Kujanpää kertoo. Alati kiihtyvän teknologiamaailman sydämessä elävä Kujanpää katsoo mielellään eteenpäin.

”Osa teknologiabisneksestä perustuu siihen, että uusi tuote kannibalisoi vanhaa. Tulevaisuutta ja tulevaisuuden ratkaisuja on todella vaikea ennustaa, mutta liiketoiminnan riippuvuus tietotekniikan toiminnasta kasvaa varmasti koko ajan”, hän kertoo. Kellon lähestyessä viittä hissi on kuljettanut Kujanpäätä useampaan eri palaveriin. Illansuussa pyöröovista astuu ulos mustaan pukeutunut mies, joka ratkoo Koneen teknologia-asioita seuraavalla viikolla taas maapallon toisella laidalla. •

Globaali tietohallinto • työllistää 270 työntekijää 16 eri maassa. • tukee, ylläpitää ja kehittää Koneen toimintoja. • Fujitsu tuottaa Koneelle voip-palvelut.

NET // 2/2013

23


TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVA MARI MĂ&#x201E;NNISTĂ&#x2013;

KONEHUONE

Tietotekniikan muutto oli pieni mutta kriittinen palanen Turun uuden T-sairaalan käyttÜÜnotossa.

POTILASTURVALLISUUS

KĂ&#x201E;RJESSĂ&#x201E;

T 

urun yliopistollisen keskussairaalan Tsairaala otettiin kokonaisuudessaan käyttÜÜn huhtikuussa 2013. Maailmanmittakaavassakin suuri sairaalamuutto tyĂśllisti myĂśs Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perustietotekniikasta vastaavaa Fujitsua. Urakka oli ainutlaatuinen: maalis-huhtikuun aikana muutettiin noin 1 200 tietokonetta ja tulostinta, ja lisäksi asennettiin nelisensataa uutta konetta. TYKSin muuttokoordinaattori Annika Lindblom ja Fujitsun projektipäällikkĂś Anna BjĂśrk aloittivat muuton suunnittelun hyvissä ajoin syksyllä 2012. Kokemusta oli kertynyt sairaalan aiemmista muutoista, mutta niiden varaan ei voitu tällä kertaa laskea. â&#x20AC;?Nyt mittaluokka oli eri. Lisäksi tässä muuttivat kaikkein akuuteimman hoidon osastot, kuten päivystys ja teho-osasto, mikä loi toisenlaista haastetta. Osastot tarvitsevat toisiaan, joten välillä ei voitu odottaa ja huilata kuukauttaâ&#x20AC;?, kirurgian poliklinikan osastonhoitajana tyĂśskentelevä Lindblom sanoo. SUUNNITTELUSTA SUJUVAAN TOTEUTUKSEEN

Potilasturvallisuus on avainasemassa tietotekniikan muuton suunnittelussa ja toteutuksessa. Sairaalan toiminnan on voitava jatkua keskeytyksettä. Koska kaikki dokumentaatio ja tiedonvälitys on sähkĂśistä, uusissa tiloissa tarvitaan tietokoneita heti kun ensimmäiset potilaat muuttavat sisään. â&#x20AC;?Tietokoneita ei kuitenkaan voida siirtää etukäteen, koska niitä tarvitaan vanhoissa tiloissa viime hetkiin saakka. Ylimääräisiä koneita ei ole, joten ne irrotetaan, siirretään ja asennetaan muuttopäivänäâ&#x20AC;?, Annika Lindblom kuvailee. Aikataulu olikin kriittinen tekijä muuton onnistumiselle. Fujitsulle toimitetun osasto-

24

NET // 2/2013

kohtaisen aikataulun pohjalta laitteet käytiin läpi ja osastoille annettiin lista, johon piti merkitä, mihin huoneeseen kyseinen laite muuttaa. Muuttokoordinaattorin kautta tieto palautui Fujitsuun ja oli asentajien tiedossa hyvissä ajoin ennen muuttopäivää. Varsinaisena muuttopäivänä koneiden irrottamisesta ja asentamisesta huolehtivat Fujitsun asiantuntijat, kuljetusapua tarjosi muuttofirma. Poikkeusjärjestelyt olivat tarpeen, sillä osa muutoista tehtiin aamuyĂśllä kello neljä. YhteistyĂś kuitenkin sujui, eikä suuria ongelmia ilmennyt. â&#x20AC;?Esimerkiksi leikkaussalin muutto alkoi aamuseitsemältä, ja kolmen tunnin päästä uudella puolella leikattiin ensimmäinen hätätilapotilas. Sillä välin on pitänyt siirtyä tietoaâ&#x20AC;?, Lindblom sanoo.

tĂśitä kesän aikana. Esimerkiksi tyĂśasemien paikkoja on vaihdettu, koska suunnitellut paikat eivät olleet toiminnan kannalta parhaita mahdollisia. â&#x20AC;?Tavarat, toiminnot ja henkilĂśtkin hakevat vielä paikkaansa, ihan konkreettisesti. Se oli ennustettavissa, onhan piirustuksista aika vaikea sanoa mihin esimerkiksi tietokone halutaanâ&#x20AC;?, Lindblom sanoo. T-sairaalan uudessa osassa otettiin käyttÜÜn Fujitsun palveluna toteuttama henkilĂśturvajärjestelmä. HenkilĂśkohtaisella turvalaitteella hoitohenkilĂśkunta saa hälytettyä apua napin painalluksella, jolloin wlan-tukiasemiin perustuva paikannus ohjaa vartijat oikeaan osoitteeseen.â&#x20AC;˘

TIETOKONEET PARHAILLE PAIKOILLE

Yksi muuton onnistumisen edellytyksistä oli tiivis yhteydenpito ja ennestään tutut yhteyshenkilĂśt. Fujitsun Anna BjĂśrk tyĂśskenteli vuoden 2009 muuton aikana sairaalan lähituessa, joten tänä vuonna yhteistyĂśtä oli hyvä jatkaa tuttujen henkilĂśiden kesken. Muuttoa valmisteltaessa BjĂśrk ja Lindblom tapasivatkin viikoittain. â&#x20AC;?SäännĂśllinen yhteydenpito on tärkeää. Se vaatii ihmisiä, jotka tuntevat toisensa ja tuntevat sairaalan, ja pysyvät prosessissa mukana alusta loppuunâ&#x20AC;?, Lindblom kiittää. â&#x20AC;?SähkĂśpostia siivotessa totesin, että jokunen viesti oli lähtenyt ja tullutkin. Niistä voisi tehdä vaikka tiedettäâ&#x20AC;?, hän heittää. Muutto on ohi, mutta T-sairaalan uudet tilat ja toimintamallit vaativat vielä totuttelua. Lindblomin mukaan moni asia on todettu hyväksi, mutta kaikki toiveet eivät ole heti toteutuneet. MyĂśs Fujitsu teki sairaalassa jälki-

Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala TYKS:n vanhojen rakennusten viereen valmistunut T-sairaala on yksi Euroopan moderneimmista. UudisrakennukVHQNRNRQDLVSLQWDDODRQįħĊħħħPç ja se on rakennettu kolmessa vaiheessa YXRVLQDįĨĨĨ²İħįĎ$YDULVVDMDYDORLVLVVD WLORLVVDRQĪSROLNOLQLNNDDįĎYXRGHRVDVWRDįĭOHLNNDXVVDOLDčĊWHKRKRLWRMD WHKRYDOYRQWDSDLNNDDVHNlQRLQįčħħ W\|QWHNLMll$OXHHOOLVHQ\KWHLVSlLY\VW\Nsen lisäksi T-sairaalassa toimivat monien sairausryhmien akuuttihoito ja vaativa erikoissairaanhoito uudella potilaslähtÜisellä organisaatiolla ja toimintamallilla.


T-sairaalan muutossa kaikkiaan 44 hoitoyksikköä vaihtoi paikkaa. Fujitsun tehtävä oli asentaa uusiin tiloihin parissa viikossa noin 1 600 laitetta. TYKS:n muuttokoordinaattori Annika Lindblom (oikealla) ja Fujitsun projektipäällikkö Anna Björk aloittivat muuton suunnittelun hyvissä ajoin.

NET // 2/2013

25


KORKEAA TIETOTURVAA

rauhanturvaajille

Fujitsu on toteuttanut Puolustusvoimille Finbluecore-alustaratkaisun, jonka avulla tietoturvallinen ympäristö saadaan nopeasti käyttöön kansainvälisissä operaatioissa. Tyypillinen käyttöympäristö on Pasi-panssarivaunu. TEKSTI MINNA HELKIÖ KUVA OSSI AHOLA

M  

aavoimien kansainväliseen ja valmiusjoukkojen käyttöön on rakennettu hallittu ja tietoturvallinen tietoliikenne-, työasema- ja palvelinympäristö Finbluecore. Sitä käytetään esimerkiksi taistelujohtojärjestelmän alustana kansainvälisissä operaatioissa. Yksi sen keskeisistä piirteitä on se, että työaseman tietoliikenneyhteys on optimoitu. ”Kun partio lähtee leiriltä Pasilla eli panssaroidulla Sisu-vaunulla, työaseman tietoliikenneyhteys vaihtuu automaattisesti langattomasta lähiverkosta satelliittiyhteyteen ja palaa jälleen lähiverkkoon, kun Pasi tulee takaisin. Tällöin tietoturva- ja sormenjälkipäivitysten ajantasaisuus tarkistetaan ja päivitykset ajetaan tarvittaessa työasemaan.” Näin Fujitsun johtava järjestelmäarkkitehti Timo Seppälä kuvailee Finbluecore-alustaratkaisun tyypillistä käyttötilannetta Unifilrauhanturvaoperaatiossa Libanonissa. Seppälä toimii toteuttajana ja projektipäällikkönä Fujitsun ja Suomen maavoimien välisessä tuotekehitysprojektissa. TUOTTEISTETTU RATKAISU

”Kyseessä on tuotteistettu, selkeä ratkaisu, joka voidaan pienin muutoksin siirtää erilaisiin paikkoihin ja erilaisiin tehtäviin”, toteaa insi-

nöörikapteeni Mika Rajala Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan järjestelmäosastolta. Hän toimii ratkaisun teknisenä asianhoitajana tiiviissä yhteistyössä Fujitsun kanssa. Suunnittelu alkoi Proof of Concept -mallilla Puolustusvoimien Rajapintaharjoituksessa, jonne tehtiin demoversio 2011. Keväällä 2012 tehtiin vastaukset Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (KATAKRI) vaatimuksiin. Niiden perusteella toteutettiin Finbluecore, jonka Ficora auditoi ja hyväksyi. 2012 Rajapintaharjoitusten jälkeen alusta siirrettiin konttiin ja laivattiin Unifil III -operaatioon Libanoniin, jossa tuotantokäyttö alkoi. ”Ei ole ollenkaan helppo rakentaa tällaista ympäristöä. Lyhyessä ajassa on saatu paljon aikaan”, Rajala sanoo. HELPPO KÄYTTÄÄ

Finbluecore on ollut tuotantokäytössä Libanonissa reilun vuoden. ”Ratkaisu on toiminut hyvin. Pienet ongelmat eivät konkretisoidu loppukäyttäjälle asti. Olemme hyvin tarkkoja, että ympäristössämme kaikki toimii”, sanoo Rajala. Kaikki tietoturva- ja tietoliikenneratkaisut ovat loppukäyttäjälle näkymättömiä. Ratkaisun suurimpana hyötynä Rajala pitääkin sen helppokäyttöisyyttä.

Rauhanturvaoperaatioiden kustannukset laskevat, kun palvelualustan rakentamista ei tarvitse aloittaa joka kerta erikseen nollatilanteesta.

26

NET // 2/2013


”Tämä on hallittu ympäristö, ja palvelut on tarkoin määritelty. Liittyminen tietoliikenneyhteyksiin on sujuvaa, mikä on olennaista liikkuville käyttäjillemme. Liikkuva käyttäjä voi käyttää palveluja ajoneuvossa tai toimisto-olosuhteissa.” Palvelun kautta tarjotaan myös eristetty internetliityntä rauhanturvaajien omille työasemille, jolloin he voivat olla yhteydessä kotiväkeensä sähköpostilla ja Skypellä. PROJEKTIRYHMÄLLÄ HYVÄ MUKAUTUMISKYKY

Rajala on tyytyväinen työn tuloksiin ja yhteistyöhön Fujitsun kanssa. Hän antaa kiitosta Fujitsun korkealle osaamiselle. ”Tässä on ollut hyvä ryhmä rakentamassa. Fujitsulla on joka alalta rautainen osaaja: tietoturvasta, tietoliikenteestä, palomuuriratkaisuista, vpn:stä, palvelimista, virtualisoinnista ja Windows-järjestelmistä. Rakentamisaikaa voi olla hyvinkin vähän, ja silloin on hyvä, että paikalla on aina henkilö, joka tietää varmasti ratkaisun. Pakettiin kuuluu tuotteita, palveluja ja työpanosta usealta toimittajalta sekä mukana on ollut toimijoita maavoimista.” Myös kysymystilanteissa löytyy asiantuntevaa apua nopeasti. ”Jos tarvitaan tukea, niin samoja henkilöitä tulee katsomaan, jotka ovat olleet rakentamassakin. He ovat hyvin orientoituneet meidän projektiimme ja ovat siinä tosi syvällä. Siitä iso kiitos.”

MAAVOIMIEN TIETOLIIKENNE-, TYÖASEMA- JA PALVELINYMPÄRISTÖ Suomen Maavoimilla on nyt toimiva ja tuotteistettu Finbluecore-alustaratkaisu, jonka avulla tietoturvallisen ympäristön saa nopeasti käyttöön ja siihen voi helposti lisätä kaikki tarvittavat palvelut. Ensimmäisen version tuotantokäyttö DONRL/LEDQRQLVVDİħįİ7RLQHQHYROXXtioversio toimii kansallisena koulutusympäristönä kansainvälisiin operaa-

tioihin ja valmiustehtäviin harjoittelevilla joukoilla. Se on auditoitu ja hyväksytty Kansallisen turvallisuusaudiWRLQWLNULWHHULVW|Q .$7$.5, NRURWHWWXD tasoa vasten, ja se siirtyi tuotantokäytW||Q/LEDQRQLVVDWRXNRNXXVVDİħįĮ Suomi ottaa suomalais-irlantilaisen pataljoonan johtovaltiovastuun LibaQRQLQ81,),/UDXKDQWXUYDRSHUDDWLRVVD PDUUDVNXXVVDİħįĮ

SOVELTUU MYÖS PELASTUSVIRANOMAISILLE

Maavoimien ulkomaan käytön lisäksi vastaava ympäristö sopii muuhunkin liikkuvaan kalustoon sekä paikkoihin, joissa ei ole kunnollisia verkkoyhteyksiä. Käyttäjiä voisivat olla poliisi, pelastuslaitos tai rajavartiolaitos. ”Tietoturvaa löyhentämällä ratkaisu voisi sopia myös avustusjärjestöille tai tutkimusretkikunnille. Mitä ohjelmistoja he käyttävätkin, esimerkiksi paikantamispalveluita tai sähköpostia, niin tämä ratkaisu mahdollistaa sen”, Rajala visioi. •

”Alustan päällä voidaan käyttää erilaisia johtamisen ohjelmistoja”, sanoo insinöörikapteeni Mika Rajala Maavoimien materiaalilaitokselta.

NET // 2/2013

27


AJANKOHTAISTA Markkinointijohdon on opiskeltava digitalisoitumisen osa-alueita. It-johdon on pystyttävä luopumaan teknojargonista ja perehdyttävä syvemmin koko liiketoiminnan lainalaisuuksiin. 0DUNR)LOHQLXV'HVFRPEORJLVVDDQZZZPDUPDLĂ&#x20AC;

URHEILEMAAN KĂ&#x201E;TTĂ&#x201E; NĂ&#x201E;YTTĂ&#x201E;MĂ&#x201E;LLĂ&#x201E;

KOETULOKSET TALTEEN Japanissa uusi pilvipalvelu keventää RSHWWDMLHQW\|WDDNNDD)XMLWVX.įİ -palveluun voidaan tallentaa päivittäisiä tietoja, kuten läsnäolotietoja sekä kommentteja oppilaista. Ensimmäistä kertaa järjestelmä pystyy myÜs tunnistamaan käsinkirjoitetuista koepapereista annetut pisteet ja arvosanat automaattisesti.

Opettajat voivat käyttää entistä enemmän aikaansa opettamiseen. Lisäksi opettajat voivat palvelun avulla tehdä yhteistyÜtä ja antaa palautetta vanhemmille tehokkaasti. Pilvipalvelussa tiedot pysyvät turvassa kaikissa olosuhteissa, eikä koulujen tarvitse investoida laitteisiin tai järjestelmän ylläpitoon.

Fujitsu ja Microsoft perustavat osaamiskeskuksen Britanniaan Fujitsu ja Microsoft tiivistävät kumppanuuttaan Britanniassa perustamalla uuden osaamiskeskuksen (Centre of Excellence). Fujitsun tiloissa toimiva osaamiskeskus tarjoaa Fujitsun asiakkaille etulyÜntiaseman uusien teknisten innovaatioiden käyttÜÜnotossa.

28

NET // 2/2013

Samalla se yhdistää Fujitsun ja Microsoftin vahvuudet, kuten teknologisen asiantuntemuksen ja tyÜasemien käyttÜÜnottoprojektit yhdistettynä palvelutoimituksiin ja räätälÜityihin konsultointipalveluihin.

Amerikkalainen kuntosaliketju MVP Sports Clubs on ottanut käyttÜÜn Fujitsun PalmSecuren eli verisuonten kuvioon perustuvan asiakkaiden tunnistamisjärjestelmän. â&#x20AC;?Ennen PalmSecuren käyttÜÜnottoa meillä oli käytĂśssä jäsenkortit, mutta jäsenet unohtivat tai hävittivät niitä jatkuvasti. Silloin henkilĂśkunnan oli tarkistettava jäsenyys, ja jono sisäänkäynnin edessä kasvoiâ&#x20AC;?, MVP Sports Clubsin tietohallintojohtaja Mike Lodes kertoo. Nyt jäsenet pääsevät sisään näyttämällä kättään lukijalle. Verisuonten kuvion lukevaa laitetta ei tarvitse koskettaa lainkaan, joten järjestelmä on hygieeninen, eikä ihon tyypillä tai kunnolla ole väliä. RekisterĂśityminen hoituu alle minuutissa ja jäsenen tunnistaminen alle sekunnissa.

AUSTRALIALAISTEN PASSIT FUJITSUN JĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;STĂ&#x201E; Fujitsu toimittaa Australian ulkoasiainministeriĂślle järjestelmän passien myĂśntämiseen. Järjestelmällä halutaan virtaviivaistaa passien hakuprosessia, sillä passien kysyntä on kasvussa. Vuoteen İħįďPHQQHVVlSDVVLKDNHPXVWHQPllrän arvioidaan nousevan kahteen miljoonaan vuodessa. Nykyisen järjestelmän kapasiteetti on jo loppumassa. Järjestelmä perustuu Microsoftin asiakkuudenhallintajärjestelmään, jonka tuttu käyttĂśliittymä ja toiminnot helpottavat paitsi ulkoasiainministeriĂśn tyĂśtä myĂśs passien hakemista.


NYKYAIKA

UUTTA KĂ&#x201E;DEN LIIKKEEN TUNNISTUSTEKNOLOGIAA Fujitsu Laboratories Limited ja Kiinan Fujitsu Research Center RYDWMXONLVWDQHHWXXGHQODLVHQÄŽGWXQQLVWXVWHNQRORJLDQMRND välittää käden liikkeen käskyiksi yhden kameran avulla. Videokuvaan perustuva teknologia poikkeaa aiemmista siinä, että se tunnistaa käden liikkeen myĂśs ylhäältä alas ja edestakaisin heilutettaessa. Aiemmin liikettä on osattu tunnistaa vain vaakasuorassa linjassa. Uusi teknologia mahdollistaa hiiren klikkausta tai napin painallusta mukailevan liikkeen välittämisen. Pc- ja tablettilaitteita voidaan näin käyttää entistä monipuolisemmin ilman kosketusta. Laitteiden käyttĂś luonnollisten eleiden avulla kiinnostaa. Tästä on apua esimerkiksi silloin, kun käyttäjä on fyysisesti kaukana itse laitteesta, kun kädet ovat likaiset tai märät tai kun käyttäjä ei voi koskea laitteeseen hygieniasyiden takia.

Fujitsu ostaa RunMyProcess -pilvipalvelutarjoajan Fujitsu ostaa RunMyProcess-pilvipalvelutarjoajan (RMP). RMP:n palvelujen avulla kaikenkokoiset yritykset voivat yhdistää uusiksi kokonaisuuksiksi olemassa olevia palveluja ja resursseja, olivatpa ne pilvessä tai yrityksen omissa järjestelmissä. Pilvipalveluna tarjottavan integraatioalustan (iPaaS) avulla Fujitsu voi tarjota joustavaa tukea järjestelmien rakenWDPLVHHQ503OOlRQNl\QQLVVl\OLĎħħKDQNHWWDĭďPDDVVD MDNXPSSDQXXNVLDďĎSLOYLLQWHJUDDWWRULQNDQVVDİďPDDVVD

NET // 2/2013

29


AJANKOHTAISTA Yritykset luulevat, että monikanavaisessa maailmassa on helppo löytää oikopolku onneen. Ne eivät ymmärrä, että kaikki mitä brändi tekee, on markkinointia. Lee Clow, TBWA/Worlwide hallituksen puheenjohtaja, Kauppalehti 19.8.2013

Verkkokaupat houkuttavat

MYYMÄLÄT MENESTYVÄT PALVELULLA

Kuva Thinkstock

Fujitsun tuoreen tutkimuksen mukaan myymälät ja kivijalkakaupat pysyvät keskeisenä kosketuspintana asiakkaisiin, vaikka verkkokaupan merkitys kasvaakin tulevaisuudessa. Tutkimukseen haastateltiin vähittäiskaupan yrityksissä työskenteleviä johtajia Euroopassa. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastaajista näkee kivijalkaliikkeiden merkityksen kasvaneen huomattavasti Euroopassa kolmen vuoden aikana. Verkkokauppa arvioitiin asiakkaita houkuttelevimmaksi kaupankäyntitavaksi. Näin arvioi noin kolme neljäsosaa kaikista vastaajista. Tutkimuksen mukaan myymälöiden ja kivijalkaliikkeiden arvioidaan säilyvän myös jatkossa, vaikka niiden tarkoitus voi muuttua. Myymälöissä brändit näkyvät ja tuntuvat verkko- ja mobiilikauppojen brändikokemusta tukevalla tavalla. Vastaajien mukaan palvelun merkitys kasvaa erityisesti kivijalkakaupoissa, esimerkiksi verkkokaupan ja myymälän tarjoamana keräys- ja noutopalveluna.

VUOTTA SITTEN NET // 3/1993

ATB JOUDUTTAA MATKAILIJAN MENOA ATB-lippu (Automated Ticket and Boarding Pass) on elektroninen lentolippu, joka yhdistää perinteisen lentolipun ja lähtöportilla tarvittavan tarkistuskortin. ATB:n ansiosta matkustajan odotusaika lentokentällä lyhenee ja henkilökunnan aikaa säästyy, kun tietoja ei tarvitse kirjoittaa ja tarkistaa useita kertoja. Finnairin tähtäimessä on päästä parin vuoden kuluessa ATB-lippujen käytössä Euroopan ykköseksi. Ensimmäiset ATB-lipun lukijalaitteet ovat Finnairilla koekäytössä. Niistä on yhteys palvelutiskien pariin kymmeneen MikroMikkoArtikkeli on julkaistu QXPHURVVDįįĨĨĮ

30

NET // 2/2013

työasemaan, jotka on kytketty verkoksi. MikroMikoista on yhteys kahteen keskustietokoneeseen, joissa pyörivät lentojen tiedot ja hallinto. ATB-lukijalaitteita tarvitaan jatkossa yhteensä vajaat viisisataa ja lipunkirjoittimia kolmesataa. ”ATB:n juju on lipun takapuolella oleva magneettiraita, johon tallentuvat matkustajan varaustiedot. Ne pystytään lukemaan sekä lähtöselvityksessä että koneen lähtöportilla koneellisesti”, kertoo osastopäällikkö Tom Källström Finnairilta.


Fujitsu suosittelee Windows 8 -käyttöjärjestelmää.

Onko tämä tabletti vai läppäri? On!

Fujitsu STYLISTIC Q702 Kumpaa tarvitset enemmän, bisnestablettia vai kahden akun läppäriä? Sinun ei tarvitse tietää! Ģkolmannen sukupolven Intel® Core™ i5 -suoritinĢWindows 8 Pro -käyttöjärjestelmä Ģ 11,6” kosketusnäyttö Ģ 3G/4G-valmius Ģ muistikortinlukija Ģ sormenjälkitunnistus Ģ USB, VGA, HDMI, LAN Ģ näppäimistötelakassa vaihdettava lisäakku Ģ IXMLWVXÀWRXFK Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia. Intel, Intel-logo, Intel Inside, Intel Core ja Core Inside ovat Intel Corporationin tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja/tai muissa maissa.


Net 2/2013