Page 1


TEKIJÖIDEN TERVEHDYS Nelikymppiseksi varttuneen SM-liigan ensimmäisinä vuosina mailat ja kaukalon laidat olivat puuta, maalivahtien maskit kuin naamiaisasuja ja pelaajat amatöörejä. Televisiossa oli kaksi kanavaa, kaksi väriä, ja jääkiekkotuloksetkin luettiin monesti uutisina vasta seuraavan aamun sanomalehdistä. Ennen teksti-tv:n keksimistä ja suorien radioselostusten aloittamista ottelutapahtumista kiinnostuneiden piti soittaa maksulliseen puhelinnumeroon, jossa metallinsävyinen ääni kertoi kamppailujen tilanteet. Nykyään high tech on vallannut kaukalot ja katsomot. Välillä Twitter kertoo maalin syntymisen nopeammin kuin tulostaulu tai kenttäkuulutus, ja tilanteen vaihtumista voi todistaa livenä vaikka kaupan kassajonossa. Siinä on myös varjopuolensa. Moni maukas hetki voi jäädä maitopurkin ja leipäpaketin varjoon. Hienot, myönteiset tarinat ja upeat pelaajat ansaitsevat enemmän kuin ohikiitäviä hetkiä. Nettiajan uroteot ja -tekijät ansaitsevat tulla ikuistetuiksi muuallekin kuin vain digitaivaalle tai kännyköiden katoaville muistikorteille. Valokuvaaja Jukka Rautio ja me muut tekijät haluamme pitää kiinni perinteistä. Kaudesta 2007–08 ilmestyneen Laukauksiakirjan tehtävä on tallentaa suomalaista kiekkoperinnettä niin, että niistä jää muutakin kuin muistijälki tai tahra bittitaivaalle. Neljänkymmenen pelatun kauden aikana on eletty tuhansia hienoja hetkiä, nähty satoja unohtumattomia pelaajia ja todistettu jääkiekkoilun nousua Suomen suurimmaksi urheilulajiksi. SM-liigan 40-vuotisjuhlien kunniaksi mukana on ikimuistoisia otoksia myös aiemmilta liigakausilta. JP Mikola

Satoja tuhansia ruutuja. Jukka Rautio erikoistui jääkiekkokuvaukseen 1993 ja toi NHL:stä tutun kattosalamatekniikan pelitilannekuviin. Rautio on kuvannut myös lukuisia IIHF:n arvoturnauksia (1998–2011), mm. Torinon 2006 ja Vancouverin 2010 olympialaiset sekä Bratislavan 2011 MM-turnauksen.

66

KUVA: NIINA RAUTIO


7


Rautakansaleri nuorena. Kalervo Kummola toimi SM-liigan ensimmäisenä toimitusjohtajana vuodet 1975–87. Ennen liigapestiään hän oli ollut perustamassa Turkuun Kiekko 67:ää ja toiminut TPS:n markkinointipäällikkönä. Täpötäysi Isomäki. Ässät voitti vuonna 1978 historiansa toisen Suomen mestaruuden. Ratkaisuottelun yleisömäärä oli virallisesti noin 9000 katsojaa, todellisuudessa ainakin 12000 niin kuin kuvastakin saattaa päätellä. Iso Musta. Yksi Veli-Pekka Ketolan tavaramerkeistä oli eristysnauhaton lapa. Ketola valittiin pelaajaurallaan kuusi kertaa SM-liigan tähdistökentällisen keskushyökkääjäksi.

20


Tapparan selkärangat. Antti Leppänen torjuu ja Pekka Marjamäki siivoaa, kun V-P. Ketola rynnii maalille. Marjamäki valittiin 1975 Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi ja MM-kisojen All Stars –kentälliseen. Koko uralle mahtui viisi SM-kultaa.

Tehomiehet tuulettavat. Jorma Sevon ja Jukka Porvari juhlistavat jälleen kerran yhtä kirvesrintojen osumaa.

Suomi-kiekon uudistajat. Pitkäaikainen kapteeni Pertti Koivulahti ja Pekka Marjamäki kantavat

kultavalmentaja Kalevi Nummista. Pertti Valkeapää ja Juha Silvennoinen myhäilevät mestaruushumussa vierestä (oik). Numminen valmensi Tapparan Suomen mestariksi 1975, 1977 ja 1979.

21


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA

TÖRMÄSEN TULIKASTE Antti Törmänen sai valmennusuralleen kovan nosteen, kun hän voitti Sveitsin mestaruuden SC Bernissä 2013. Hän sai ensikosketuksen suomalaisessa liigakiekkoilussa paikassa, joka koulii ketä tahansa nuoremman polven koutsia. Törmänen sai käyttöönsä iskukykyisen ryhmän, joka parhaimmillaan pelasi hienoa kiekkoa. Taso heitteli kuitenkin hieman liikaa kauden aikana. Joka tapauksessa toimintaan tuli oikeanlaista seesteisyyttä tulisieluisen Raimo Summasen jälkeen. Ykköspyssyksi hankitun Tomas Zaborskyn lähtötilanne oli vaikea, sillä kesä meni käsivammasta toipuessa. Hän pääsi kuitenkin hyvään kuntoon ja voitti joukkueen sisäisen pistepörssin. Lauri Taipalus otti ison askeleen urallaan ja nousi joukkueen kärkipakiksi. Hän näytti olevansa iso uhka vastustajalle ylivoimalla pelin pyörittäjänä siniviivalla. Kauden lopussa monen kannattajan silmäkulmat kostuivat, kun Toni Söderholm ilmoitti HIFK-uran loppumisesta. Ura jatkuu Saksan Münchenissä. ”Söde” oli yksi niistä petopaitojen peruspilareista, joihin nuoremmat pelaajat saattoivat nojata vaikeilla hetkillä. • ML

28


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA Viisi petoa. Arttu Lut-

tinen (vas.), Joonas Rask, Teemu Ramstedt, Tomas Zaborsky ja Daniel Grillfors olivat saaneet tehtävänsä tehdyksi.

Paketoitu koutsi. Antti

Törmäsen piiskakättä jouduttiin hoitamaan välillä kuntoon.

Venäläistaituri. Niko-

lai Goldobin esitteli hienoja kikkojaan. Fyysisessä pelissä pitää kuitenkin tapahtua paljon kehitystä, jos hän aikoo ottaa haaveilemansa paikan San Jose Sharksin miehistössä.

Peli-ilme. Tomas

Zaborsky valitteli välillä, että tehottomuus johtuu osittain vääristä pelihanskoista.

29


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA

30


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA

PERINTEET KUNNIASSA Perinteet ovat Ilveksessä iso asia. Hakametsän 50-vuotiaan jäähallin katossa roikkuu seitsemän jäädytettyä pelinumeroa ja peräti 16 mestaruusviiriä. Ei ihme, että Aarne Honkavaaran 90-vuotispäivien kunniaksi järjestetty juhlaottelu keräsi ison huomion. Iki-Ilveksenä tunnettu Honkavaara on lempinimensä mukaisesti ollut todellinen Dynamo suomalaisessa jääkiekkoilussa. Honkavaara voitti pelaajana seitsemän SM-kultaa ja valmentajana kolme lisää. Mr Jääkiekko on uranuurtaja myös kiekkoilun tilastoinnissa. Honkavaaran vuosikymmeniä jatkuneen väsymättömän työn ansiosta tärkeät merkkipaalut eivät ole jääneet pimentoon. Honkavaara on paitsi Jääkiekkokirjan, myös Jääkiekkomuseon perustaja. Kaukalossa kunniakkaista perinteistä ei ole ollut apua. Menestys on kiertänyt Ilvestä viime vuosina. Kevään 2001 pronssi on seuran edustusjoukkueen ainoa mitali tällä vuosituhannella. Päävalmentaja Tuomas Tuokkolan toinen täysi kausi perinteikkäässä seurassa alkoi isojen muutosten jälkeen. Joukkue menetti ykkösmaalivahtinsa, ykköspuolustajansa ja ykköshyökkääjänsä – ja vieläpä niin, että Ville Kolppanen, Simon Gysbers ja Michael Keränen eivät olleet vain Ilveksen kärkeä, vaan jokainen heistä kuului pelipaikallaan koko liigan terävimpään eliittiin. Kun lähtijöiden listalla oli kivikovan kolmikon lisäksi joukkueen paras maalintekijä Kai Kantola, kaikki muut ulkomaalaiset sekä kokeneet Ville Korhonen ja Antti Kangasniemi, Hakametsässä oli tehty todellakin railakas tuuletus. Joukkueen uusista nimistä löytyi monta onnistujaa. Teemu Rautiainen ja Tapio Laakso tekivät piste-ennätyksensä, kesken kauden värvätty Vojtech Polak osoittautui kelpo löydöksi, ja hanakasti hyökkäyksiin nouseva puolustaja Saku Salmela teki nimensä tunnetuksi. Voimalaituri Antti Tyrväinen sai rymisteltyä aiempia pienemmällä jäähymäärällä ja paikkasi sitä aukkoa, jonka naapuriTapparaan loikannut Masi Marjamäki jätti duunariosastolle.

Myös kesken kevään Tampereelle tullut Blake Kessel osoittautui jatkosopimuksen arvoiseksi, vaikka lyhyt ajanjakso ei paljastanut vielä kaikkea osaamista. Pettymyksiäkin koettiin. Kanadalainen Mark Hurtubise sai pakata tavaransa jo syksyllä, eivätkä Alexander Ruuttu ja Patrik Moisiokaan pelanneet Tampereella koko kautta. Kapteeniksi nostetun Sami Sandellin kausi oli jalkavaivojen vuoksi rikkonainen. Hän siirsi kuitenkin piste-ennätyksensä uudelle kymmenluvulle ja oli 41 tehopisteellään Ilveksen tehokkain. Kevään 2014 MM-hopeamitalisti Tommi Kivistö sai lisää vastuuta. Nuorten MM-kisoihin Ilves sai kolme pelaajaa: Aleksi Mustosen, Roope Hintzin ja Aleksi Mäkelän. •JPM

Arvokas alkuseremonia. Suomalaisen jääkiekkoilun uranuurtaja Aarne Honkavaara sai arvoisensa seremonian täytettyään 90 vuotta. Onnittelijoina Ilveksen kapteeni Sami Sandell ja mestari-Kärppien kippari Lasse Kukkonen sekä Ilveksen toimitusjohtaja

Eteenpäin. Ilves paransi Tuomas Tuokkolan komennossa runkosarjan sijoitustaan

Esa Honkalehto ja päätuomari Jukka Hakkarainen.

pykälällä ja oli runkosarjan kymmenes.

31


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA

Rimpuilua pisteistä. Juha Leimu yritti pitää HPK:n Juhani

Jasua pois maalilta. Vaikka kausi ei ollut Pelicansille suuri menestys, siihenkin mahtui iloisia hetkiä. Erikoistilanneosaamista. Tommi Paakkolanvaaran johtama

ykkösylivoima on iskenyt mustan maaliin. Paakkolanvaara siirtyi 31. tammikuuta Sveitsin pääsarjaan Luganon riveihin.

40


LIIGAKAUSI 2014–2015 PLAYOFFS

Iso pettymys. Tomi Lämsä lähti Lahteen suurin odotuksin. Hän sai kuitenkin lähtöpassit nopeasti kauden päättymisen jälkeen. Pitkäksi tarkoitettu projekti jäi kesken.

41


1980-LUVUN VALTIAS

44


1980-LUVUN VALTIAS

Tukka pois, 1988. Takavuosina mestaruuden juhlinta

taisi olla vielä rajumpaa kuin nykypäivänä. Rauno Korpi ei suoranaisesti näytä nauttivan siitä, kun pelaajat saksivat hänen hiuksensa hierontapöydällä mestaruuden ratkettua. KUVA: MARTTI BRANDT / SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO

Tampereen Tihonov. Rauno Korpi tottui kannattelemaan

Kanada-maljaa erilaisissa asennoissa. Timo Susi (vas.) ja Timo Jutila antoivat tukea. KUVA: VELI-MATTI PARKKINEN / SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO

Isä ja poika. Nummiset ovat olleet tärkeitä vaikuttajia tampe-

relaisessa jääkiekossa. Isä Kalevi Numminen oli tuomassa valmentajana Suomeen 1970-luvulla puoliammattilaisuutta. KUVA: MARTTI BRANDT / SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO

45


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA

YKSI VOITTAJISTA

Ranskalainen tehomies. Vaasasta tuli se paikka, jossa Charles Bertrand sai

taitonsa käyttöön. Vastustajat saivat olla liukkaan laiturin kanssa tarkkana illasta toiseen.

48

Voiko kautta sanoa onnistuneeksi, jos joukkue sijoittuu sarjassa viimeiseksi. Tavallaan voi ja tavallaan ei. Liiga on ammattilaissarja, jossa sijoitukset merkitsevät. Silti kun ottaa inhimillisen puolen esiin, pitää muistaa, että Vaasan Sport ponnisti kauteen sarjanousijana viimeiseltä sijalta. Vaikka kaudesta tuli odotetun vaikea, Sport pystyi pelaamaan uskottavaa jääkiekkoa ja haastamaan yksittäisissä peleissä lähtökohtaisesti nimekkäämpiä vastustajia. Sport nappasi kuitenkin 15 kolmen pisteen voittoa, mikä on saman verran kuin kovin odotuksiin lähteneellä TPS:llä ja isommalla budjetilla operoivalla HPK:lla. Sportin kaltaisten ”pikkuseurojen” toiminta perustuu siihen, että muualta löytyy sivuraiteelle joutuneita pelaajia, jotka saa ostettua suhteellisen halvalla isoon rooliin. Paras hankinta oli ranskalaishyökkääjä Charles Bertrand, joka ylitti moninkertaisesti odotukset. Bertrand iski peräti 16 maalia ja antoi 31 syöttöä. Hän aiheutti hyvällä luistelullaan hankaluuksia vastustajalle illasta toiseen. Ura ei lähtenyt käyntiin vielä Lukossa ja TPS:ssä, mutta Vaasassa pirteä ranskalainen nousi laajaan tietoisuuteen. Päävalmentaja Tomek Valtonen joutui tekemään kovan työn, että hän sai luotua altavastaajan pelaajiin uskoa pelistä toiseen. Siinä Valtonen onnistui. Sport toi hienon lisän liigakartalle. Intohimoiset kannattajat näyttivät, että tunnelma hallissa on loistava varsinkin silloin, kun joukkue syttyy pelipäälle. • ML


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA

Kapteenin kaappi. Erik

Riska C-kirjain rinnassa antaa hyvän fiiliksen näkyä, kun uhkapeli kuudella viittä vastaan on tuottanut tulosta.

Paraatitorjunta. Hannu Toi-

vonen venyy huippusuoritukseen. Paluukiekkoa luutiva puolustaja Matt Generous oli yksi Sportin yhdeksästä pelaajasta, jolla on taustaa Rauman Lukossa.

49


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA

Ässät kunnioitti porilaisen jääkiekkoilun ensimmäisiä Suomen mestareita pelaamalla helmikuun kotiottelunsa Ilvestä vastaan Porin Karhujen sinipunaisessa perinneasussa. Karhut oli voittanut mestaruuden päivälleen 50 vuotta aiemmin. Vastustajana oli tuolloinkin Ilves, ja SM-kulta ratkesi vasta uusintaottelussa joukkueiden päädyttyä 18 ottelun sarjassa tasapisteisiin. Mestaruuden kunniaksi Ässät nosti Isonmäen jäähallin kattoon Porin Karhujen pelaajavalmentajan Lasse Heikkilän pelipaidan numero 13.

LINDELLIN HUIPPUKAUSI Yksi kausi on lyhyt aika jääkiekkoilijan uralla, mutta paljon ehtii tapahtua kaiken osuessa kohdilleen. Esa Lindell sai kiekkouralleen kovan myötätuulen muutettuaan Vantaalta Poriin. Nuorten maailmanmestari ei kuulunut Jokerien KHL-suunnitelmiin, mutta Ässissä isokokoinen, pelirohkea ja taitava puolustaja sai ansaitsemansa mahdollisuuden. Lindellin omat odotukset olivat maltilliset. Nuorukainen toivoi ottavansa paikan Ässien neljän kärkipakin joukosta. Liigakokemusta oli kahdelta aiemmalta kaudelta 63 ottelun verran. Tehopisteitä oli kertynyt viisi, mikä ei vielä herättänyt suurta huomiota tai ollut sen kaltainen näyttö, että Lindell olisi nostettu edes sivulauseessa esille Liigakauden parasta puolustajaa ennustettaessa. Niin kuitenkin kävi. Ässäpuolustaja kokosi 35 (14+21) tehopistettä ja kirjautti nimensä puolustajien pistekuninkaiden listalle, jossa muut 2010-luvun voittajat ovat Jere Karalahti, Erik Karlsson, Toni Söderholm, Ville Uusitalo ja Markus Seikola. Kun Liiga palkitsi 40-vuotisjuhlakauden parhaitaan juhlavassa gaalassa, kauden ykköspakiksi kuulutettiin puolustajien pörssikärki Lindell. Hän ei kuitenkaan päässyt henkilökohtaisesti vastaanottamaan palkintoaan, sillä huippuotteet oli ansaitusti noteerattu myös A-maajoukkueessa. Kehityskäyrä oli Leijonissakin komea. Lindell nähtiin ykköspuolustajan roolissa ylivoiman viivamiehenä myös MM-kisoissa. • JPM

Järkähtämättömät. Esa Lindell (yläkuvassa) kehittyi silmissä päästyään isoon rooliin aikansa puolustajasuuruuden Pekka ”Rocky” Rautakallion alaisuudessa.

Pidetty Porissa. Eero Elon kova maalivire nosti Lukko-lähtöisen laitahyökkääjän lähes yhtä pidetyksi raumalaiseksi kuin kevään 2013 kultavahdin Antti Raannan. Elo laukoi 26 osumaa ja oli koko Liigan maalipörssin kakkonen.

55


LIIGAKAUSI 2014–2015 RUNKOSARJA Ässälegenda. Antero Kivelä voitti Ässien paidassa SM-kultaa 1978 ja edusti Suomea saman kevään MM-kisojen lisäksi kevään 1979 MM-turnauksessa ja Lake Placidin olympiakisoissa 1980. Tehopakki. Jake Hansen ja Jarno Kärki onnittelevat maalintekijä Esa Lindelliä. Ilveksen Tommi Välimaa on lyöty. KooVee–Ässät, 1967. Maalivahti Jorma Valtonen ja puolustaja Antti Heikkilä yrittävät estää maalille murtautuvaa KooVeen Esko Rantasta. Jaakko Jaskari varmistaa taustalla. KUVA: VEIKKO LINTINEN

Paita kattoon. Ässien tj. Jukka Hirsimäki ja hall. pj. Mikko Laine kunnioittivat Lasse Heikkilän uraa paidan jäädytyksellä. Heikkilä oli itse estynyt, tilaisuudessa häntä edusti veli Antti. KUVA: ESA KYYRÖ

56


1990-LUVUN KUNINKAAT

Jursi tiukkana. Vladimir Jursinov otti nuoria lahjakkuuksia kovaan kouluunsa ja kouli heist채 pelimiehi채 maailman huipulle.

Homma maalissa. Maalivahti Fredrik Norrena saapuu mukaan juhlivaan joukkoon.

Nuori Koivu. Saku Koivu oli nuorena pienikokoinen mutta sit채kin sisukkaampi.

60


1990-LUVUN KUNINKAAT

Tärkeä porras. Jere Lehtinen pelasi

Mestarimiehet. Raimo Summanen (oik.)

TPS:ssä kaudet 1993–95. Sen jälkeen hän

pelasi kaksi kautta TPS:ssä ja sai juhlia

siirtyikin Dallas Starsiin.

mestaruutta molemmilla kerroilla (1993 ja 1995).

Malja täyteen. Niko Mikkola (vas.), Tuomas Grönman ja Jukka Tiilikainen taistelivat, että kuka saa täyttää pokaalin samppanjalla.

61


1970–2000 MAALIVAHTIEN EVOLUUTIO

Klassinen toispolvitorjunta. Ässäpuolustaja Tapio Flinck on noussut ahdistelemaan Ilveksen Tapio Virhimon vartioimaa veräjää.

74

KUVA: REIJO PALMU / SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO


1970–2000 MAALIVAHTIEN EVOLUUTIO 70-luvun soturimaski. Antti Leppäsen Tapparasta ja maajoukkueesta tuttu maski.

Päänsuojista maskeihin Pure Jenkki. Ennen olivat miehet paljain päin ja ruskeissa suojuksissa. Mallia näyttää TPS:n maajoukkuemaalivahti Urpo Ylönen. KUVA: REIJO PALMU/ SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO

Taisto tamineissa. Maalivahtien varusteet kokivat melkoisen evoluution Jukka Tammen pelivuosina. KUVA: VELI-MATTI PARKKINEN/ SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO

Jääkiekkoilun viime vuosikymmenten isoin evoluutio on tapahtunut maalivahdeissa. Murros koskee niin torjuntatyyliä kuin varusteita – ja myös numeroita. Aloitetaan numeroista, sillä oheiset kuvat kertovat jo itsessään herkullisen paljon, mutta jättävät prosentit pimentoon. Lisäksi tilastot paljastavat varjoon jääneitä faktoja. Torjuntaprosentit näyttivät parikymmentä vuotta sitten ihan erilaisilta kuin nykyään. SM-liigahistorian alkuaikoina yli 90:n ollut torjuntaprosentti oli utopiaa. Kun maajoukkuemaalivahti Urpo Ylönen torjui TPS:n mestariksi ensimmäisellä liigakaudella 1975–76, hänen runkosarjan torjuntaprosenttinsa oli 88,8. Hopeajoukkue Tapparan Antti Leppänen pysäytti kiekot 89,6-prosenttisella tarkkuudella, ja Ässien Antero Kivelän lukema oli tasan 88. Kaudella 1991–92 SM-liigassa pelasi kaksitoista joukkuetta. Vain Lukon Petr Brizan (91,6) ja Jokereiden Markus Kettererin (91,04) torjuntaprosentti alkoi 9:llä. TPS:n Jouni Rokama, Ilveksen Jukka Tammi, HIFK:n Sakari Lindfors ja Ässien Kari Takko löytyvät maalivahtitilaston seuraavilta sijoilta. Heidän kaikkien torjuntaprosenttinsa keikkuivat 89:n hujakoilla. Entä sitten nykyään? Kaudella 2014–15 jokaisen liigajoukkueen ykkösmaalivahdin torjuntaprosentti oli yli 90… Kärjestä löytyivät Tapparan Juha Metsola (93,61) ja Bluesin Eetu Laurikainen (93,31), mutta heidän lisäkseen peräti 26 muuta maalivahtia ylsi yli 90:een. Jos numerot näyttivät takavuosina toisenlaisilta, niin totta vie näyttivät myös itse maalivahdit. Nykyveskarit ovat kooltaan isompia kuin takavuosien torjujat. Myös varusteet ovat kookkaampia – ja samalla silti kevyempiä ja suojaavampia kuin 1970-luvun ruskeat vermeet. Värillä ei tietysti ole mitään tekemistä torjuntataitojen kanssa, mutta otteluiden tuoksinassa vaaKobra-käsine. Markus leanruskeat patjat kostuivat ja muuttuivat tumMattssonin kiinniottomanpuhuviksi, miltei mustiksi. Patjat vettyivät ja hanska. 75


1970–2000 MAALIVAHTIEN EVOLUUTIO imivät jäästä irronnutta kosteutta kuin pesusienet. Ja painoivat tuhottomasti. Vain työttömänä värjötellyt veskari pääsi pelin jälkeen pukukoppiin yhtä kevyissä varusteissa kuin ottelun aloittaessaan. Kokonaan oma lukunsa ovat päänsuojukset eli maskit. Takavuosina pelaajien viikset ja pulisongit olivat muhkeita, maskit hentoisia. Jääkiekkomuseon Maskit-näyttely esittelee vuoden 2016 kevääseen asti masJuuse Saros kitaitelija Joni Hallikaisen työnjälkeä – ja tutustuttaa myös suojusten historiaan. HPK ”Bona” Hallikaisen maalaamissa maskeissa ovat torjuneet Antti Raanta, Kari Lehtonen ja monet muut nykyhuiput, mutta erityistä mielenkiintoa nostattaa Hallikaisen harrastus: takavuosien maskien millintarkkojen kopioiden valmistaminen. Erityisasemaan ovat nousseet NHL-vahtien maskit. Niiden historia ulottuu 1960- ja 70-luvuille, aikaan jolloin asenteet muuttuivat ja maskittoman maalivahdin ihanteesta älyttiin luopua. Pelkurin suojuksesta tuli kannattava turvavaruste vähitellen. Ensin naamiolta näyttänyt naamasuojus vakiintui harjoitusvarusteeksi, otteluissa torjuttiin paljain päin. Suomessa maski oli kaikilla veskareilla ottelukäytössä vasta niinkin myöhään kuin SM-liigan ensimmäisenä syksynä 1975. Rohkeutta veskarit tarvitsevat edelleen. Ja hyviä päänsuojuksia. Entä sitten itse torjuntataidot ja tekniikka? Murros ei olisi ollut mahdollinen ilman maalivahtivalmennuksen yleistymistä. Ei ole väärin väittää, että läpimurron taustalla on huippuluokan henkilökohtainen valmennus. Maalivahtivalmennuksessa suomalaisosaaminen on jo pitkään ollut huippuluokkaa. Kilpiliimaukset ja luistimen terällä torjuminen ovat jo kaukaloista kadonnutta kansanperinnettä. Jopa 1990-luvun pystytyyli näyttää nykyisin haparoivalta, kun katsojan silmä on tottunut jään kautta torjuviin V-tyylin perhosvahteihin. Kenttäpelaajille maalivahtipelaamisen kehittyminen on toisinaan turhauttavaa. Maalinteko on nykyään tolkuttoman vaikeaa. Maalivahdeille itselleen evoluutio on tuonut lisää turvallisuutta. Kun SaiPan Sam Lofquist, Tapparan Teemu Aalto tai joku muu kovakutinen komposiitti-gladiaattori kiskaisee kiekon 160 kilometrin tuntinopeudella kohti maalia, on tietysti pelkästään hyvä asia, että laukaukset eivät murra luita. Muutos on tapahtunut nopeasti. Viime vuosituhannella vain viisi suomalaista (Takko, Markus Mattsson, Hannu Kamppuri, Jarmo Myllys ja Jari Kaarela) oli torjunut NHL:ssä. Uusi aalto alkoi Jani Hurmeesta, joka pelasi yhden ottelun Ottawan veräjällä kaudella 1999–2000. Nykyään peräti 27 suomalaisvahdilla on ansiolistallaan torjuttuja NHL-otteluita. Tämän vuosituhannen alkua voi siis hyvällä syyllä kutsua suomalaisvahtien sensaatiomaisen läpimurron ajaksi. • JPM 70-luvun reikäpattari. Legendaarisen

Edelläkävijä. Kari Takko teki 1900-luvun suoma-

Markus Mattssonin kilpikäden suoja.

laisvahdeista komeimman uran taalakaukaloissa. Porilainen torjui NHL:ssä kuusi kautta seuroinaan Minnesota North Stars ja Edmonton Oilers.

76

Hai haaviin. Lukon maalia San Jose Sharksin maski päässä vartioinut Jarmo Myllys oli vasta viides suomalaisveskari NHL:ssä.


1970–2000 MAALIVAHTIEN EVOLUUTIO

Patjamerkki seuraa myöten. Miikka Kiprusoff ehti katsella kiekkoa perinteisen vaakaristikon takaa ennen kuin maskin muoto muuttui. Tuukka Rask lähti Atlantin yli niin nuorena, että taskussa on yli kolme kertaa enemmän pelattuja otteluja NHL:ssä kuin SM-liigassa. Rask oli Ilveksen paidassa tositoimissa 83 ottelussa ennen muuttoaan Pohjois-Amerikkaan.

77


LIIGAKAUSI 2014–2015 PLAYOFFS

IKITAISTELIJAN ILME Ville Niemisen ammattilaisura alkoi Tapparassa NHL:n työsulkukaudella 1994–95 ja päättyi 20 vuotta myöhemmin Lukon sinikeltaisessa paidassa. Uran ensimmäisen ja viimeisen SM-liigaottelun väliin mahtui runsaat 1300 ammattilaisottelua. Se on raju määrä, suorastaan karhea kasa pelejä. Niemisen osalta se tarkoittaa, että kropan kilometrit – ja NHLuran peruilta myös mailit – alkoivat olla täynnä. – Tiesin jo joulusta saakka, että tämä kausi on pelaajana uran viimeinen, Nieminen pohti ennen pudotuspelejä. Nieminen ei ole niin sanotusti perinteinen tamperelainen taitokiekkoilija. Pelityyli ja kasvot ovat kulmikkaat, kuin Tapparan muotoisella kirveellä veistetyt. Kiekkouran kivijalka on valettu taistelun, lataamisen ja itsensä psyykkaamisen varaan. Sille perustalle on ollut hyvä rakentaa unohtumaton ura. Rakennustarvikkeina ovat olleet hiki, harjoittelu ja polttava halu pärjätä. Nieminen täytti playoffien aikana 38 vuotta. Harva jääkiekkoilija on siinä iässä herkimmässä luisteluvireessään. Mutta taisteluvireessä Nieminen oli uran viimeiseen vaihtoon asti. Juuri siinä on ydin. Urheilussa yksi isoimmista ihanteista on mitata omat kykynsä, ottaa itsestä irti se, mitä otettavissa on. Jos sen onnistuu tekemään, ei tarvitse jossitella. Ville Niemisen ei tarvitse. Tampereen ensimmäinen – ja toistaiseksi ainoa – Stanley Cup –voittaja on aina pelannut voitosta. Tai taistellut, koska kyse on Ville Niemisestä. • JPM Kotihallin boksin ovella. Ville Niemisen ja linjatuomari Sakari Suomisen välisessä keskustelussa ei tarvittu sanoja. Ilmeet riittivät, ainakin aluksi. Näkemysten vaihto päättyi Niemisen suihkukomennukseen.

90


LIIGAKAUSI 2014–2015 PLAYOFFS

Tuttuja ja kylänmiehiä. Taistelu finaalipaikasta kasvattajaseuraa Tapparaa ja omia tuttuja pelikavereita vastaan antoi Ville Niemisen pitkän uralle ikimuistoisen päätöksen.

91


LIIGAKAUSI 2014–2015 FINAALIT

Yhden haamutorjunnan anatomia. Kuvasarja osoittaa lahjomattomasti, miten Kärppien Tomi Karhunen teki tyhjäksi Tapparan Jan-Mikael Järvisen yrityksen.

Matala peliasento. Finaalikiekkoa voi – ja pitää – pelata välillä myös polvillaan. Ben Maxwell ja Josh Green näyttävät mallia.

98


LIIGAKAUSI 2014–2015 FINAALIT

Näkyyks tukka? Lasse Kukkonen tarjoaa hikistä hanskaa aseistariisumalleen Kristian Kuuselalle.

99


LIIGAKAUSI 2014–2015 FINAALIT

106


LIIGAKAUSI 2014–2015 FINAALIT

Ujutus eri kulmista. Sebastian Aho kirjoitutti nimensä kultaisilla kirjaimilla kärppätarustoon ratkaisemalla mestaruuden oululaisille seitsemännen pelin jatkoajalla.

107


LIIGAKAUSI 2014–2015 FINAALIT

Isä, poika ja päävalmentaja. Harri Aho todisti poikansa ja Lauri Marjamäen

Urheilun uljautta. Sekä runkosarjan että playoffien maalikuninkuuden voittanut Olli

mestaruushalausta aitiopaikalta vaihtoaitiosta.

Palola onnittelee rehdisti mestareita. Vuorossa Joonas Donskoi ja Ari Vallin.

110


LIIGAKAUSI 2014–2015 FINAALIT

Liigan takuumiehet. Päätuomaripari Jari Levonen ja Jukka Hakkarainen tuomitsivat ratkaisevan seitsemännen finaalin linjatuomareinaan Joonas Saha ja Iikka Kiilunen. Mestaruustaistelun venyminen seitsemänteen otteluun maistui Joonas Donskoin tavoin Liigan kilpailutoimenjohtajalle Arto I. Järvelälle sekä Liigan toimitusjohtajalle Kimmo Rannistolle.

111

Laukauksia 2014-15  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you