Page 1

KYMMENEN VIRRAN MAA Lapin maaseutuohjelma 2020 Lapin liitto


Lapin liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 24.6.2013 Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020:n. Kannen kuvat: Marko Junttila ja Santa Claus Photography Taitto: Focus Flow Oy

Lapin liitto ISBN 978-951-9244-73-0 Julkaisusarja A39/2014 Rovaniemi 2014


KYMMENEN VIRRAN MAA Lapin maaseutuohjelma 2020

Lapin Liitto


Kymmenen virran maa Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner. Niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa! Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo, se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa tämä kymmenen, kymmenen virran maa! Kesäaurinkos kanssa ma valvonut oon ja viettänyt yötöntä yötä. Ja vaipuen vienohon haaveiluun vain katsonut Luojan työtä. En tenhoas tuota voi unhottaa, oi kymmenen, kymmenen virran maa. Olet voiman ja vilppauden kotimaa – tätä kannat kaksoisleimaa. Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa. Oi loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa!

Lapin maakuntalaulun on sanoittanut A.V. Koskimies ja säveltänyt Oskar Merikanto.


Lapin maaseudun tavoitetila vuoteen 2020 Lapin maaseutu on paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä. Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen.


Sisällysluettelo Saatesanat 9 Mieđuštansánit

10

Tiivistelmä

11

Čoahkkáigeassu

12

1. Johdanto

13

2. Lapin maaseutuohjelma

15

3. Maa Ponteva – Lapin maaseutuohjelma 2013:n toteutuminen

16

4. Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020 :n laatimisen toimintamalli

17

5. Lapin maaseutu vuonna 2012

18

5.1. Väestö 5.2. Koulutus 5.3. Elinkeinot 5.4. Elinkeinojen paikalliset kehittäjät 5.5. Työllisyys 5.6. Lapin maaseudun vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat

18 18 19 21 21

22

6. Lapin maaseutu vuonna 2020

24

7. Lapin maaseudun kehittämisen painopisteet

26

8. Lapin maaseutuohjelman toteutus ja seuranta

36

9. Lapin maaseutuohjelman vaikutukset

37

6.1. Lapin maaseudun tavoitetila vuoteen 2020 6.2. Lapin maaseutu vuonna 2020 7.1. Hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen 7.2. Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen

24 24 26 30


8


Saatesanat Lapin maakuntalaulun henki ja sanoma on vahva – se maalaa kuvan kotiseudusta, josta sukupolvi toisensa jälkeen ammentaa voimaa ja tulevaisuudenuskoa. Järjestyksessään toinen Lapin maaseutuohjelma ”Kymmenen virran maa” onkin aiheesta nimetty laulun mukaan. Ohjelman sisältö viitoittaa tietä tulevaan sillä samalla hengellä, juurevuudella ja kotiseuturakkaudella, jota laulun sanat kuvastavat. Muutokset globaalitalouden voimasuhteissa ovat nostaneet arktiset ja pohjoiset alueet uudella tavalla esille. Energiasta, logistiikasta ja laajoista luonnonvaroista kumpuavat mahdollisuudet odottavat hyödyntämistään. Lappi Suomen arktisimpana alueena on tämän kehityksen keskiössä, tulevaisuudennäkymämme ovat erittäin myönteiset. Lapin tulevaisuuden menestymisen avaintekijöitä on elävä ja hyvinvoiva maaseutu. Lappi on Suomen laajin, harvaanasutuin ja samalla luonnonvaroiltaan potentiaalisin maakunta. Jotta tuo potentiaali voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisella ja kestävällä tavalla, on pidettävä huolta maakuntamme aluerakenteen eheydestä ja kattavasta asutuksesta. Vallitseva poliittinen keskustelu korostaa kaupunkiseutujen ja kasvukeskusten merkitystä. Alue- tai maaseutupolitiikka halutaan monesti kuvata vain menneisyyden toimintamalleina. Kuitenkin menestyvät kasvukeskukset tarvitsevat elinvoimaista maaseutua ja päinvastoin. Tarvitsemme selkeän ja vahvan näkökulman muutoksen, jossa maaseudun rooli ja merkitys osana kansantalouden kasvua ja menestymistä nostetaan oikeaan arvoonsa. ”Kymmenen virran maa” nostaa maaseudun merkityksen ja mahdollisuudet oikealla tavalla esiin. Ohjelmassa korostetaan kahta pääteemaa; hyvän maaseutuasumisen mahdollistamista ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistämistä. Näiden teemojen mahdollistamiseksi ohjelmassa esitetään 21 konkreettista toimenpide-ehdotusta. Ohjelma on selkeä, tiivis ja jämäkkä ohjenuora tuleville kehittämistoimenpiteille. Ohjelma on lappilaisten maaseudun asukkaiden ja toimijoiden yhdessä laatima. Haluankin erikseen kiittää kaikkia ohjelman tekemiseen osallistuneita tahoja erinomaisen sitoutuneesta ja tulevaisuuteen katsovasta työstä. Lapin maaseudulta nousee sitä voimaa ja tahtoa, jolla maakuntamme pysyy edelleen kaiken tavanomaisuuden yläpuolella!

Rovaniemellä 13.6.2013 Mika Riipi Maakuntajohtaja Lapin liitto

9


Mieđuštansánit Lappi eanagottelávlaga vuoigŋa ja sátta lea gievrras – dat mále gova ruovttuguovllus, mas sohkabuolva sohkabuolvva maŋŋá čohkke fámu ja jáhku boahtteáigái. Dál nuppi Lappi dálonguovloprográmma “logi rávnnji eana” lea ožžon nama lávlaga mielde. Prográmma sisdoallu dihkkáda luotta boahttevuhtii dainna seamma vuoiŋŋain, ruohttasiid deattuhemiin ja ráhkesvuođain ruovttuguvlui, maid lávlaga sánitge govvejit. Nuppástusat globálaekonomiija fápmogaskavuođain leat lokten árktalaš ja davvi guovllut ovdan ođđa vugiin. Energiijas, logistihkas ja viiddis luondduresurssain boahtán vejolašvuođat vurdet ávkkástallama. Lappi Suoma eanemus árktalaš guovlun lea dán ovdáneami váibmosis, boahtteáiggi oidnosat leat oalle miehtemielalaččat. Lappi boahtteáiggi menestumi čoavddadahkkit leat ealli ja buresbirgejeaddji eanagoddi. Lappi lea Suoma viidáseamos, hárvvimusat ássojuvvon ja seammás luondduresurssaid dáfus buot potensiálalaččamus eanagoddi. Vai duon potentiála sáhtašii ávkkástallat nu máŋggabealagiid ja gierdavaččat go vejolaš, de ferte atnit ávvira eanagoddámet guovlluráhkadusa čavddisvuođas ja gokčevaš ássamis. Dálá politihkalaš ságastallan deattuha gávpotguovlluid ja šaddanbáikkiid mearkkašumi. Guovllu- ja eananguovlopolitihka háliidit máŋgii govvet dušše vássán áiggi doaibmamállen. Goittotge menestuvvi šaddanguovddážat dárbbašit eallinfámolaš dálonguovllu ja nuppe gežiid. Dárbbašit čielga ja nana geahččančiega nuppástussii, mas dálonguovllu rolla ja mearkkašupmi oassin álbmotekonomiija šaddamis ja menestumis bajiduvvo rivttes árvui. “Logi rávnnji eana” bajida dálonguovllu mearkkašumi ja vejolašvuođaid rivttes vugiin ovdan. Prográmmas deattuhit guovtti váldotemá; buori dálonguovloássama vejolažžan dahkama ja máŋggabealat dálonguovllu fitnodatbarggolašvuođa ovddideami. Dáid temáid vejolažžan dahkamii prográmmas leat ovdanbukton 21 konkrehtalaš doaibmabidjoevttohusa. Prográmma lea čielggas, divttis ja starga rávabáddi boahttevaš ovddidandoaibmabijuide. Lappilaš dálonguovllu ássit ja doaibmit leat gárvvistan prográmma ovttas. Háliidange sierra giitit buohkaid prográmma dahkamii oassálastán beliid barggus, mii lei earenoamážit čatnašuvvan ja siktii boahtteáigái. Lappi dálonguovllus badjána dat fápmu ja dáhttu, main eanagoddámet bissu ain ovddasguvlui buot dábálašvuođa bajábealde!

Roavvenjárggas 13.6.2013 Mika Riipi Eanagottehoavda Lappi Lihttu

10


Tiivistelmä Lapin maaseudun kehittämisen tavoitteena Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014–2020 on, että Lapin maaseutu on vuonna 2020 paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä. Tavoitetilasta johdetut Lapin maaseudun kehittämisen painopisteet tulevalla ohjelmakaudella ovat hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen. Lapin maaseutuohjelman toimenpide-esitykset hyvän maaseutuasumisen mahdollistamiseksi ovat: 1. Lisätään rakennuspaikkojen ja tonttien tarjontaa 2. Markkinoidaan rakennuspaikkoja, tontteja ja kiinteistöjä 3. Rakennetaan vesihuoltojärjestelmiä 4. Edistetään saavutettavuutta 5. Parannetaan puhelimien kuuluvuutta 6. Rakennetaan kattava valokuituverkko 7. Parannetaan arjen turvallisuutta ja hyvinvointia 8. Kehitetään maaseudun uusia palvelumalleja 9. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kotiseutuidentiteettiä 10. Ehkäistään syrjäytymistä 11. Hoidetaan kulttuuriympäristöä, kylämaisemaa ja vesistöjä 12. Lisätään kylien ja kuntien yhteistyötä

Toimenpide-esitykset monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi ovat: 13. Hyödynnetään Lapin sijainti 14. Lisätään koulutuksen, neuvonnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä 15. Turvataan maatalouden ja maaseudun pienyritystoiminnan toimintaedellytykset 16. Turvataan porotalouden toimintaedellytykset 17. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten välistä yhteistyötä 18. Kehitetään maaseutumatkailua 19. Vahvistetaan luonnontuotealan pohjoista osaamista ja luodaan uusia elinkeino mahdollisuuksia 20. Kehitetään elintarvikealan arvoketjua 21. Lisätään hajautettua, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa

Lapin maaseutuohjelman toimenpide-esitykset luovat toteutuessaan palveluja ja työpaikkoja parantaen maaseudun asukkaiden elämänlaatua. Lapin maaseutu on silloin myönteisesti erilainen, Lapin maaseutu on silloin kymmenen, kymmenen virran maa!

11


Čoahkkáigeassu Lappi eanagotti ovddideami mihttomearrin Eurohpá uniovnna prográmmabajis 2014–2020 lea, ahte Lappi dálonguovlu lea jagi 2020 buoremus báiki ássát, eallit ja oažžut áigáiboađu logi gáldus, mat addet eallinfámu ja sisaboahtorávnnji. Ulbmildilis sirdojuvvon Lappi dálonguovllu ovddideami deaddočuoggát boahttevaš prográmmabajis leat buori dálonguovloássanvejolažžan dahkan ja máŋggabealat dálonguovllu fitnodatbarggolašvuođa ovddideapmi. Lappi dálonguovloprográmma doaibmabidjoevttohusat buori dálonguovloássama vejolažžan dahkamii leat: 1. Lasihit huksenbáikkiid ja duktásajiid fállama 2. Márkanastit huksenbáikkiid, duktásajiid ja giddodagaid 3. Hukset čáhcefuolahanvuogádagaid 4. Ovddidit juvssahahttivuođa 5. Buoridit telefovnnaid gulloma 6. Hukset gokčevaš čuovgakábelfierpmádaga 7. Buoridit árgabeaivvi dorvvolašvuođa ja buresbirgejumi 8. Ovddidit dálonguovllu ođđa bálvalanmálliid 9. Nannet searvvušvuođa ja ruovttuguovlluidentitehta 10. Eastit servodaga olggobeallái báhcima 11. Dikšut kulturbirrasa, giliduovdaga ja čázádagaid 12. Lasihit giliid ja gielddaid ovttasbarggu

Doaibmabidjoevttohusat máŋggabealat dálonguovllu fitnodatbarggolašvuođa ovddideapmin leat: 13. Ávkkástallat Lappi sajádaga 14. Lasihit skuvlejumi, rávvema ja ealáhateallima ovttasbarggu 15. Dorvvastit eanadoalu ja dálonguovllu smávvafitnodatdoaimma doaibmaeavttuid 16. Dorvvastit boazodoalu doaibmaeavttuid 17. Ovddidit fitnodatbarggolašvuođa ja fitnodagaid gaskasaš ovttasbarggu 18. Ovddidit dálonguovloturismma 19. Nannet luonddubuvttasuorggi davvi máhtolašvuođa ja dahkat ođđa ealáhusvejolašvuođaid 20. Ovddidit borramušgálvosuorggi árvogehtega 21. Lasihit bieđggusin sajustuvvon, ođasmuvvi energiijagálduid ávkkástalli buvttadeami

Lappi dálonguovloprográmma doaibmabidjoevttohusat dahket ollašuvadettiin bálvalusaid ja bargosajiid ja ná buoridit dálonguovllu ássiid eallinkvalitehta. Lappi dálonguovlu lea dalle miehtemielalaččat earálágan, Lappi dálonguovlu lea dalle logi, logi rávnnji eana!

12


1. Johdanto ”Maa Ponteva” oli Lapin ensimmäinen maaseutuohjelma. Euroopan unionin uuden ohjelmakauden kynnyksellä tarvitaan uusi maaseutuohjelma linjaamaan Lapin maaseudun kehittämistä vuoteen 2020 asti. Syntyi ”Kymmenen virran maa”. Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelmaa laadittiin eri puolilla maakuntaa laajalla, osallistavalla valmistelulla ja alhaalta ylöspäin -periaatteella tiiviissä yhteistyössä Lapin liiton, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Lapin Leader-toimintaryhmien sekä muiden lappilaista maaseutua kehittävien tahojen ja maaseudun asukkaiden kanssa. Maaseutuohjelma esittää Lapin maaseudun toimijoiden yhteisen tahtotilan siitä, millainen lappilainen maaseutu on vuonna 2020 ja millä toimenpiteillä tavoitteeseen päästään. Lapin maaseutuohjelma on laadittu kaikkien lappilaisten maaseudun kehittäjien työvälineeksi ja sisältää esityksiä niin

Maaseuturahaston ja rakennerahastojen varoilla kuin edunvalvonnalla ja talkootyöllä toteutettavista toimenpiteistä. Ohjelmassa esitetyt 21 toimenpidettä jakaantuvat kahden Lapin maaseudun kehittämisen painopisteen alle. Painopisteet ovat hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen. Jokaisen toimenpide-esityksen alla on myös esitykset toimenpiteen toteuttajista ja rahoittajista. Maaseutuohjelman laatimisesta vastasi Lapin liiton Kymmenen virran maa -hanke, joka toteutettiin Maaseuturahaston tuella. Hankkeen vastuullinen johtaja oli yhteysjohtaja Maiju Hyry. Ohjelman kirjoittamisesta vastasi hankkeen vetäjä, kyläkoordinaattori Juha Kutuniva. Lapin maaseutuohjelman laatimista avusti ajanjaksolla 10.9.–19.10.2012 Lapin liitossa harjoittelijana ollut fil.yo. Terhi Pätsi. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka muodostivat seuraavat henkilöt:

JÄSEN VARAJÄSEN Maiju Hyry (pj.) Marjo Säärelä Simo Alaruikka (varapj.) Ari Saarela Mervi Nikander Anne Ristioja Eija Harju Hanna-Leena Talvensaari Anne Anttila Rauno Kuha Marja Uusitalo Juha-Pekka Lumpus Anna-Kaisa Wuotila Jorma Vaara

ORGANISAATIO Lapin liitto ProAgria Lappi ry Lapin liitto Lapin ELY-keskus Lapin Leader-toimintaryhmät MTT Lappilaiset Kylät ry Lapin 4H-piiri

KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT Valtteri Huhtamella Jaakko Huttunen

13


14

Kiitämme lämpimästi jokaista 500 ohjelman tekemiseen osallistunutta lappilaista, hankkeen ohjausryhmän jäseniä, harjoittelija Terhi Pätsiä sekä eri puolilla maakuntaa pidettyjen työpajojen vetäjiä

• toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkosta Myötäle ry:stä sekä • Lapin toimintaryhmien yhteisen Paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hankkeen projektipäällikkö Hilma Heikkistä.

• ryhmäpäällikkö Anne Ristiojaa Lapin ELYkeskuksesta • toiminnanjohtaja Anne Anttilaa Outokaira tuottamhan ry:stä • toiminnanjohtaja Reija Viinasta ja Laura Vilanderia Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:stä • toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaarta Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä • toiminnanjohtaja Seija Argillanderia ja Päivi Saarijärveä Peräpohjolan kehitys ry:stä

Maiju Hyry Yhteysjohtaja Lapin liitto Juha Kutuniva Kyläkoordinaattori Lapin liitto


2. Lapin maaseutuohjelma Lapin liitto on Lapin kuntien yhteinen kehittäjä ja edunvalvoja, joka johtaa maakunnallista aluekehitystyötä Lapissa. Lapin liitto laatii maakunnan pitkän aikavälin kehitysohjelmat sekä niitä täydentävät alakohtaiset ohjelmat, joita maakunnan toimijat toteuttavat. Lapin maaseutuohjelma on yksi näistä ohjelmista. Lapin maaseudun tavoitteelliseksi kehittämiseksi Euroopan unionin ohjelmakaudella 2007–2013 Lapin liitto käynnisti Lapin ensimmäisen maaseutuohjelman laatimisen keväällä 2004. Maa Ponteva – Lapin maaseutuohjelma 2013 valmistui syksyllä 2005. Suomalaisen maaseutupolitiikan ja maaseudun elinkeinojen kehittämisen keskeisen rahoitusvälineen, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, alueellista toteutusta varten Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen laatima Lapin alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2007– 2013 otti lainsäädännön ja ylemmän ohjauksen antaman viitekehyksen puitteissa keskeisesti ohjelmatyön lähtökohdaksi Lapin maaseutuohjelmassa esiin nostettujen painopistealojen kehittämisen sekä keskeisiä toimenpiteitä. Kehittämissuunnitelmasta on kuluvalla ohjelmakaudella 2007–2013 rahoitettu suunnitelmaa toteuttavia maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeita. Lapin maaseudun tavoitteellisen kehittämistoiminnan jatkuvuuden pohjatyöksi tarvitaan uusi Lapin maaseutuohjelma linjaamaan maaseudun kehittämistä ohjelmakaudella 2014–2020. Kymmenen virran maa

– Lapin maaseutuohjelma 2020 toteuttaa Lapin maakuntasuunnitelma 2030:n, Lapin maakuntaohjelma 2011–2014 ja valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita tarkentavan maaseutupoliittisen toimenpideohjelma 2012–2015:n puitteissa Lapin maaseudun toimijoiden yhteistä tahtoa siitä, millainen lappilainen maaseutu on vuonna 2020 ja miten tavoitetilaan päästään. Lapin maaseutuohjelma 2020:n laatiminen on yksi Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012–2013:n toimenpide. Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020:n laatiminen laajassa ja tiiviissä yhteistyössä tuotti myös Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikön laatimaan Lapin alueelliseen maaseudun kehittämisstrategiaan Lapin maaseudun kehittämisen painopisteitä ja toimenpide-esityksiä sekä Lapin Leader-toimintaryhmien laatimiin paikallisiin maaseudun kehittämisstrategioihin niiden toimialueiden kehittämisen painopisteitä ja toimenpide-esityksiä. Lapin maaseutuohjelma 2020 on laadittu kaikkien lappilaisten maaseudun kehittäjien työvälineeksi ja sisältää esityksiä niin Maaseuturahaston ja rakennerahastojen varoilla kuin edunvalvonnalla ja talkootyöllä toteutettavista toimenpiteistä. Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020:n laatimisesta vastasi Lapin liiton Kymmenen virran maa -hanke, joka toteutettiin Maaseuturahaston tuella vuosina 2012–2014.

15


3. Maa Ponteva – Lapin maaseutuohjelma 2013:n toteutuminen Maa Ponteva – Lapin maaseutuohjelman kehittämisesityksiä on toteutettu kuluvan ohjelmakauden kehittämisvaroin eri kehittäjätahojen

toimesta. Osa kehittämisesityksistä on edelleen ajankohtaisia ja ne on kirjattu toimenpideesityksiksi uuteen maaseutuohjelmaan.

Kuva: Ma rko J u n t t i la

16


4. Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020:n laatimisen toimintamalli Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020 laadittiin laajalla, osallistavalla valmistelulla ja alhaalta ylöspäin -periaatteella tiiviissä yhteistyössä Lapin liiton, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Lapin Leader-toimintaryhmien sekä muiden lappilaista maaseutua kehittävien tahojen ja maaseudun asukkaiden kanssa. Kymmenen virran maa -hanke ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus järjestivät vuonna 2012 yhteistyössä Lapin Leader-toimintaryhmien kanssa 12 keskenään samansisältöistä, kaikille avointa maaseudun alueellista tulevaisuustyöpajaa. Työpajat olivat jatkoa Lapin ELY-keskuksen ja Kymmenen virran maa -hankkeen keväällä 2012 yhdessä järjestämälle maakunnalliselle Tulevaisuustyöpajalle. Työpajoissa määriteltiin tulevalle ohjelmakaudelle seutukuntien ja koko Lapin tärkeimmät maaseudun kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Työpajat järjestettiin kahdessa erässä seutukuntien eri paikkakunnilla

ja eri ajankohtina. Näin kehittämisohjelmiin haravoitiin koko maakunnan tarpeet ja ideat. Työpajojen jälkeen Lapin maaseudun tulevaisuutta käsiteltiin bioenergia-alan, metsätalouden, perusmaatalouden ja maaseutumatkailun asiantuntijaryhmissä sekä Saamelainen paikallinen kehittäminen – ja Tunturi-Lapin paikalliset elinkeinot -tilaisuuksissa. Kymmenen virran maa -hankkeen ohjausryhmän ja teemakohtaisten työryhmien lisäksi maaseutuohjelman laatimisen asiantuntijaryhmänä toimi Lapin maaseututyöryhmä. Työpaja- ja työryhmätyöskentelyn jälkeen luonnos Lapin maaseutuohjelmaksi lähetettiin kommenttikierrokselle. Lapin maaseutuohjelman laatimiseen osallistui eri puolilla maakuntaa 500 lappilaista, jotka määrittelivät Lapin maaseudun kehittämisen tavoitetilan; painopistealueet ja kymmenet elämänvoimaa sekä tulovirtaa antavat lähteet. Lapin liiton hallitus hyväksyi ohjelman 24.6.2013.

17


5. Lapin maaseutu vuonna 2012 Lapin maaseutu on kokenut isoja muutoksia viime vuosikymmenten aikana; väestö on vähentynyt ja sen seurauksena myös palvelut ovat vähentyneet. Lapin maaseudun kehityksen vaarana on huonon kehityksen kierre: Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön muuttaessa työn perässä muualle, asukkaiden väheneminen kyliltä vaikeuttaa palvelujen järjestämistä. Lapin maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi tarvitaan nyt uutta maaseutuajattelua, yhteistä tahtoa ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta lappilainen maaseutu olisi paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo.

5.1. Väestö Joulukuussa 2012 lappilaisia oli yhteensä 182 844 henkilöä. Vuosien 1994–2012 välillä Lapin väestö on vähentynyt noin 19 000 asukkaalla. Lapin pinta-ala on neljännes koko maan pinta-alasta mutta Lapin asukastiheys on vähemmän kuin 2,0 as/km² kun koko maan keskiarvo on 17,4 as/km². Lapin maakunta koostuu kuudesta seutukunnasta, jotka ovat Kemi-Tornio, Tornionlaakso, TunturiLappi, Pohjois-Lappi, Itä-Lappi ja Rovaniemi. Maakunnan väestö sijoittuu maakuntakeskuksiin Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon sekä aluekeskuksiin Kemijärvelle, Sodankylään, Ivaloon ja Kittilään sekä taajamiin ja kyliin maakunnan valtateiden ja jokien varsille. Etäisyydet taajamien välillä ovat pitkiä. Lapin maakunta on maaseutuvaltaisempi kuin muu Suomi. Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kehittämän uuden kaupunki-maaseutu -luokituksen mukaan vuonna 2012 lappilaisista 56 % asui maaseudulla, kaikista suomalaisista noin 30 %. Lapissa on noin 300 kylää, joista 222:ssa on rekisteröity kyläyhdistys. Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa, saamelaisia, 18

Lapissa asuu noin 3 600. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Lapin väestö on ikääntyneempää kuin muualla maassa. Väestön keski-ikä Lapissa vuonna 2011 oli 42,7 vuotta kun se koko maassa oli 41,1 vuotta. Yli 65-vuotiaita lappilaisista oli 20,1 % kun koko maassa heitä oli 18,5 %.

5.2. Koulutus Lappilaisten koulutustaso on 2000-luvulla noussut koko ajan ja vuonna 2011 tutkinnon suorittaneita oli 67,1 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Määrä on enää puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Ikäluokkien alueellisesti epätasaisesta suuruudesta johtuen haasteena on perusopetuksen saatavuuden ja laadun säilyttäminen maakunnan kaikissa osissa. Kouluverkon harveneminen, koulumatkojen pidentyminen, koulurakennusten heikkenevä kunto ja oppilashuoltopalvelujen riittämättömyys ovat lasten ja nuoren hyvinvoinnin riskitekijöitä. Myös koulukavereiden ja harrastusten vähäisyys vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin. Ennusteiden mukaan peruskoulun päättävän ikäluokan koko kääntyy kasvuun jo vuonna 2016. Ikäluokan tällä hetkellä supistuessa on vaarana, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen tarjontaa leikataan liikaa ja koulutusaloja lakkaa. Toisen asteen koulutuksen verkoston ja oppilaspaikkojen säilyttäminen on tärkeää Lapille niin koulutetun työvoiman riittävyyden varmistamiseksi kuin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Leikkaukset johtaisivat kuntien osalta myös ongelmiin nuorten perheiden houkuttelussa. Hyvä peruskoulu- ja päivähoitopalvelujen saatavuus ja laatu luovat edellytyksiä ammattitaitoisen


henkilöstön hakeutumiseen töihin ja asettumiseen asumaan Lappiin perheineen.

5.3. Elinkeinot Lapin elinkeinorakenne on vahvasti palvelupainotteinen. Työpaikoista lähes kolme neljäsosaa on palveluissa, joka viides jalostuksessa ja 5 % alkutuotannossa. Lapin elinkeinorakenteessa on tapahtunut 2000-luvun puolivälistä lähtien isoja muutoksia. Työpaikat ovat vähentyneet muun muassa julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä ja osuus työpaikoista on kasvanut. Keskeiset toimialat Lapissa ovat matkailu ja kauppa, metsä- ja metalliteollisuus sekä vahvistuva kaivannaisteollisuus. Kaivannaisteollisuuden lisäksi energia-ala on merkittävä kehittyvä ala. Lapin talouskehitys on 2000-luvulla ollut pääosin kasvusuuntaista, mutta kehitys on eriytynyt maakunnan sisällä. Seutukunnat eroavat toisistaan sekä väestömäärältään että elinkeinorakenteeltaan (kuvio 1.) ItäLappi on ollut rakennemuutoksessa työpaikkojen menettäjä, kun muut alueet ovat pysyneet kehityksessä paremmin mukana. Kemi-Tornio on vahva teollisuudessa, kun taas Rovaniemeä luonnehtii palveluvaltaisuus. Tunturi-Lappi ja Pohjois-Lappi ovat vahvassa nousussa matkailu- ja kaivosinvestointien johdosta. Maatalous tulee entistä vahvemmin painottumaan Lounais-Lappiin. Matkailu on jo pitkään ollut yksi Lapin kärkitoimialoista. Matkailun aluetaloudellinen merkitys maakunnassa on huomattava. Vetovoimaisimmat matkailukohteet ovat sijoittuneet maakuntakeskuksiin tai tuntureille, keskelle maaseutua. Matkailun kehitys on auttanut kuntia ja kyliä säilyttämään ja jopa lisäämään palvelujen tarjontaa, mikä on hyödyttänyt myös paikallisväestöä. Matkailu liitännäiselinkeinoineen on tärkeä toimeentulon lähde ja työllistäjä Lapissa. Matkailun työllistävä vaikutus on noin 5 000 henkilötyövuotta. Matkailun kehitys heijastuu myönteisesti myös kauppaan ja liikenteeseen. Venäläisten lisääntynyt ostosmatkailu on näkynyt myönteisesti kaupan kehityksessä.

Kaivostoiminnan ja malminetsinnän merkitys työllistäjänä on kasvussa. Jo toiminnassa olevien kaivosten lisäksi Lapissa on rakenteilla ja suunnitteilla useita kaivoksia. Voimakkaasti kehittyvä kaivostoiminta tukee muiden toimialojen kehittymistä ja lisää työvoiman kysyntää alihankinta- ja palveluyrityksissä kaivospaikkakunnilla ja laajemminkin Lapissa. Toiminnassa olevista neljästä kaivoksesta kaksi sijaitsee Sodankylässä, yksi Kittilässä ja yksi Keminmaalla. Lapissa toimivat kaivokset työllistävät yhteensä noin 1 500 henkilöä. Näistä kaivosyhtiöiden omaa henkilöstöä on 1 200 ja kaivosten alihankkijoiden henkilöstöä 300. Eri selvitysten mukaan yksi kaivokselle syntyvä työpaikka luo 2,5–3,5 muuta työpaikkaa. Näin arvioiden kaivostoiminnan kerrannaisvaikutukset Lapissa ovat 3 750–5 250 työpaikkaa. Vuonna 2011 tilaston mukaan Lapin maaseudulla toimi 5 423 yritystä, joissa työskenteli 16 357 henkilöä. Yli puolet Lapin kaikista yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä. Keskeisiä maaseutuyritysten toimialoja ovat maatalous, matkailu, porotalous sekä metsä- ja maansiirtokoneurakointi. Yritykset tavoittavat omin voimin yleensä vain lähi- ja paikallismarkkinat. Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan merkittävä väheneminen on yksi Lapin maaseudun uhkatekijöistä. Merkittävin tekijä Lapin maatalouden kehityksessä on viljelijöiden ikärakenteessa. Lappilaisten maanviljelijöiden keski-ikä on 50,8 vuotta. Viljelijät ovat ikääntymässä eikä nuoria jatkajia tule samaa tahtia kuin vanhempia poistuu. Maatilojen lukumäärä Lapissa on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Peltotukea saavia maatiloja Lapissa oli vuoden 2012 rekisterin mukaan 1 669. Näistä lypsykarjatiloja oli 428. Maatalouden myyntituloista edelleen 80 prosenttia tulee maidosta. Maidonlähettäjätilojen määrä on vähentynyt mutta tilakohtainen tuotanto kasvanut. Tilakoon kasvu ei kuitenkaan ole kompensoinut maidontuotannon pudotusta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli noin 88 miljoonaa litraa, joka on noin 15 miljoonaa litraa vähemmän kuin vuonna 2003. Joidenkin tilakohtaisten pienjuustoloiden lisäksi Lapissa ei ole maidonjalostusta. Maatalouden ulko19


Työpaikat toimialoittain (2010) Lappi väestö väestönmuutos työttömyysaste työllisyysaste

Kaivostoiminta

36 %

33 %

182 844 (2012) -0,3 % (2012) 13,3 % (2012) 62,1 % (2012)

14 515 -1,0 % 13,8 % 67,4 %

Yksityiset palvelut 11 %

3%

5%

5%

Julkiset palvelut Muut palvelut

Pohjois-Lappi väestö väestönmuutos työttömyysaste työllisyysaste

(2012) (2012) (2012) (2010)

22 %

45 %

Teollisuus Rakentaminen

7%

Tunturi-Lappi väestö väestönmuutos työttömyysaste työllisyysaste

Alkutuotanto

16 851 0% 12,2 % 63,8 %

(2012) (2012) (2012) (2010) 33 %

37 %

7% 7% 7% 2%

Torniolaakso väestö väestönmuutos työttömyysaste työllisyysaste

7%

8 375 -2,2 % 13,4 % 57,4 %

5%

Itä-Lappi väestö väestönmuutos työttömyysaste työllisyysaste

(2012) (2012) (2012) (2010) 30 %

32 %

7% 1%

Kemi-Tornion seutu väestö 60 099 väestönmuutos -0,4 % työttömyysaste 12,7 % työllisyysaste 61,4 %

7% 24 %

14 %

5%

4% 3% 2%

7%

Kuvio 1: Lapin indikaattorit

(2012) (2012) (2012) (2010)

39 %

38 %

Lähde: Tilastokeskus; TEM; Lapin liitto / J. Matinlompolo ja T. Pätsi 2013

20

2%

Rovaniemen seutu väestö 65 104 väestönmuutos 0,3 % työttömyysaste 13,1 % työllisyysaste 64,2 %

(2012) (2012) (2012) (2010)

(2012) (2012) (2012) (2010)

35 %

7%

29 %

30 %

17 900 -2,2 % 18,4 % 56,4 %

5%

13 %

7%

10 %

30 %

3% 9%

3% 3%

5% 2% 3%

4%


puolisen yritystoiminnan merkitys on Lapissa hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Elintarvikeyritysten määrä Lapissa on tällä hetkellä noin 145 kpl. Se on hieman lisääntynyt edellisvuodesta, mutta suurimmillaan yritysten määrä on yli 160 kpl vuonna 2009. Monien alalla toimivien pienyritysten kannattavuus on heikko, mikä vähentää alan houkuttelevuutta. Metsätalousmaata Lapissa on 9,1 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotantoon käytettävää metsämaata on 5 miljoonaa hehtaaria. Valtio omistaa metsämaasta Lapissa 62 prosenttia. Markkinahakkuut ovat kattaneet noin 80 % hakkuukertymästä. Metsätalous ja metsä- ja puuteollisuus työllistävät edelleen suoraan noin 3200 lappilaista, joista 2500 Kemi-Tornio -alueen metsäteollisuudessa. Lapin aluetaloudessa metsäsektorin osuus on ollut muuta maata huomattavasti suurempi vaihdellen viime vuosina 10 ja 17 %:n välillä. Luonnontuoteala omaa monipuolisen raaka-aine- ja tuotepotentiaalin. Lapin maapinta-alasta jopa 78 % on luomukeruualuetta. Tällä hetkellä Lapin luonnontuotealalla toimii 60 yritystä ja osuuskuntaa ja ala työllistää noin 600 henkilötyövuotta. Luonnontuotealalle on viime vuosina syntynyt yrityksiä enenevässä määrin palveluihin, joissa luonnontuotteita hyödynnetään joko jatkojalosteina hyvinvointipalveluissa tai alihankintana matkailussa. Merkittävin muutos luonnontuotealalla on viime vuosina ollut ulkomaisen poimijoiden osallistuminen marjanpoimintaan. Muutos on taannut marjanvälittäjille raaka-ainetta, mutta aiheuttanut paikallisesti asukkaiden ja poimijoiden välillä jonkin verran ristiriitoja, joita on pyritty ehkäisemään marjanpoiminnan toimintaperiaatteiden sopimisella. Porotalouden tuotto perustuu alkutuotannon osalta pääosin poronlihan myyntituloihin, mutta liitännäiselinkeinojen kuten porotilamatkailun, poronlihan pienjalostuksen ja käsitöiden tuotto on merkittävä. Porotalous työllistää alkutuotannossa Lapin alueella noin 1 500 henkilötyövuotta. Lisäksi liitännäiselinkeinojen välillisten vaikutusten työllistävyys on huomattava. Edellisillä ohjelmakausilla hankevaroin aloitetut toiminnot kuten poronlihan pienjalostaminen ja porotilamatkailu ovat vakauttaneet

porotalousyrittäjien toimeentuloa ja tarjonneet kyliin ympärivuotisia työpaikkoja. Poron ja porokulttuurin merkitys Lapin imagolle ja maakunnan syrjäisempien alueiden asuttuna pitämiseksi on tärkeä. Maasuurpetokantojen vahvistuminen on vakavasti heikentänyt elinkeinon toimintaedellytyksiä. Elinkeinokalatalouden ala muodostuu sisävesikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan sektoreista. Lapin sisävesillä toimii noin 70 ammattikalastajarekisterissä olevaa kalastajaa. Alan työllistävyys on laskenut alhaisen kannattavuuden ja yrittäjien ikääntymisen takia. Pohjoinen ilmasto, pitkine ja kylmine jäätalvineen, merkitsee kalastuksessa suuria saalisvaihteluita. Kalankasvatuksessa kasvukausi on lyhyt. Nämä tekijät tekevät markkinalähtöisen alkutuotannon haasteelliseksi. Lapin järvien ja jokien kalakantoja ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyödynnetty kotitarvekalastukseen, kalastusmatkailuun eikä ammattikalastukseen.

5.4. Elinkeinojen paikalliset kehittäjät Paikallisesti kylissä maaseudun elinkeinoja ja maaseudun asukkaiden elinoloja kehittävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kunnat, elinkeinoyhtiöt ja lappilaiset Leader-toimintaryhmät; Outokaira tuottamhan ry, Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry, Pohjoisimman Lapin Leader ry, Peräpohjolan kehitys ry ja Posion osalta Myötäle ry sekä ProAgria Lappi ja Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Monet muutkin organisaatiot osallistuvat omilla sektoreillaan elinkeinojen kehittämiseen. Kehittämiseen on saatu merkittävästi resursseja Maaseuturahaston ja rakennerahastojen kautta.

5.5. Työllisyys Työllisyyskehitys on ollut Lapissa myönteinen 2000-luvulla ja korkeimmillaan työllisyysaste oli 62,3 % vuonna 2008. Työllisiä oli Lapissa vuonna 2011 työvoimatutkimuksen mukaan 75 000 henkilöä. Eniten työpaikkoja Lapissa 21


on terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa ja kaupassa. Yrittäjien osuus työllisistä on noin 12 %, mikä on hieman korkeampi kuin koko maassa. Lapin työllisyysaste vuonna 2011 oli 61,9 %, kun vastaava luku koko maassa oli 68,5 %. (Kuvio 2.) Lapin työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun 2012 lopussa 11 979 työtöntä työnhakijaa. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuussa 2012 Lapissa 15,8 % ja koko maassa 10,7 %. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli Lapissa joulukuun 2012 lopussa 1 590, mikä oli 6,6 % enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Yli 50-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyivät Lapissa edellisen vuoden joulukuusta kokonaistyöttömyyttä ja koko maata voimakkaammin. Yli 50-vuotiaita työttömiä Lapissa oli joulukuussa 5 050, mikä oli 42 % työttömistä. Yli 50-vuoti-

aita työttömiä oli 12 % enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa.

5.6. Lapin maaseudun vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat Lapin maaseudun kehittämisen tulevan ohjelmakauden painopisteiden määrittelemiseksi työpajoissa analysoitiin Lapin maaseudun nykyisiä, sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. Seuraavalla sivulla esitettävän SWOT-analyysin tekemiseen osallistui yhteensä 500 lappilaista eri puolilla maakuntaa.

% 75

70

65

60

55

50

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

koko maa

Kuvio 2: Työllisyysasteen kehitys Lapissa ja koko maassa 2000-luvulla

22

Lappi


LAPIN MAASEUDUN VAHVUUDET: • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Puhdas ja monimuotoinen luonto Arktisuus, erämaat ja Lappi-brändi Kansallispuistot Aito kulttuuri ja perinteet Saamelaisuus Porotalous Runsaat, uusiutuvat luonnonvarat Energiaomavaraisuus Osaavat, sitoutuneet ja aktiiviset ihmiset Nuoret Yhteisöllisyys Edullinen, tilava, rauhallinen ja turvalliseksi koettu asuinympäristö Monipuolinen yritysperustainen elinkeinosektori Suhteellisen hyvä infrastruktuuri Maatalous ja lähiruoka Matkailu ja suuret matkailukeskukset Kansainvälisyys ja kolme naapurimaata Kestävä kaivosteollisuus

LAPIN MAASEUDUN HEIKKOUDET: • • • • • • • • • • • • • • • • • •

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET: • • • • • • •

• • • • • • • • • • • •

Kotiseutuidentiteetin vahvistuminen Lähiruoan ja matkailun integrointi Lähiruoan kilpailutuksen ja kriteerien kehittäminen Hyvinvointi- ja senioripalvelujen kysyntä kasvaa Luonnontuotteiden kysynnän kasvu Luonto-, kulttuuri- ja kylämatkailu Paikallisuuden ja ympäristöystävällisyyden hyödyntäminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa Tuotteiden ja palvelujen jalostusasteen nostaminen Bioenergian kysynnän kasvu Kaivosten avaaminen Monialayrittäjyys, osuuskunnat Kakkosasujien resurssit kylille, paluumuuttajat Vuorovaikutus palvelujen tuottajien ja kuluttajien välillä lisääntyy Tuote- ja palveluperheet sekä ketjut Kolmas sektori Etätyö Kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella Arktisten alojen osaaminen Matkailukysynnän kasvu

Pitkät etäisyydet ja markkinoiden kaukaisuus Vähenevä väestö, harva asutus ja väestön keskittyminen kunta- ja kaupunkikeskuksiin Väestön ikääntyminen, nuorten poismuutto Turvallisuusvaje Kaavoituksen joustamattomuus Palveluiden vähäisyys ja kaukaisuus Heikot liikenne-, tietoliikenneyhteydet ja infra Raaka-aineiden alhainen jalostusaste Jakelukanavien puutteellisuus Ei tunnisteta omia vahvuuksia Yksipuolinen elinkeinotoiminta, pääoman vähäisyys ja heikko kannattavuus Puutteet työvoiman ja yrittäjien osaamisessa Tuotekehityksen pysähtyminen, tuotelähtöisyys Työllistymismahdollisuuksien puute Matkailun sesonkiluonteisuus Perusmaatalouden väheneminen; jatkajien puute; pienten ja keskikokoisten tilojen tukivälineet Vaativat luonnonolot Negatiiviset asenteet ja yhteistyön puute TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT:

• • • • • • • • • • • • •

Lappi joutuu kilpailemaan osaajista Tuki- ja elinkeinopolitiikan ailahtelevuus Kuntatalouksien heikentyminen Koulutustarjonnan supistuminen Bioenergiaan liittyvän yrittäjyyden kausiluonteisuus Lähiruoan toimitusongelmat Kuljetuskustannukset kasvavat Tuotteiden lyhyt elinkaari, alhainen jalostusaste Maatalouden kannattamattomuus Infran heikkeneminen ja kehittämättömyys Palvelujen keskittäminen Paikallisuus katoaa Globaalit talous- ja ympäristöongelmat, turvattomuus, suhdannevaihtelut

Kuvio 3

23


6. Lapin maaseutu vuonna 2020 6.1. Lapin maaseudun tavoitetila vuoteen 2020 Maakunnallisessa ja alueellisissa työpajoissa työstettyjen nykytila-analyysien ja visioiden sekä niistä johdettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden perusteella Lapin maaseudun kehittämisen tavoitetila kiteytyy lauseeseen

Lapin maaseutu on paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä. Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen. 6.2. Lapin maaseutu vuonna 2020 Lapin maaseutu on kuluneen seitsemän vuoden aikana kokenut ison myönteisen muutoksen väliinputoajasta vastuunkantajaksi. Muutokseen on tarvittu vuonna 2013 peräänkuulutettua uutta maaseutuajattelua, yhteistä tahtoa ja konkreettisia toimenpiteitä. Lappilainen moderni maaseutu on paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo. La24

pin maaseutu on päässyt kiinni positiiviseen kierteeseen. Maaseudun asukkaat ovat ottaneet vastuuta oman kotiseutunsa vahvuuksiin perustuvasta kehittämisestä. Kylien lähipalvelut on järjestetty uusilla palvelumalleilla. Kaikkien saatavilla oleva nopea valokuitu mahdollistaa sähköiset palvelut sekä ajasta ja paikasta riippumattoman etätyön ja kakkosasumisen maaseudulla. Maaseutu tarjoaa kysyntää vastaavia mahdollisuuksia ja merkityksiä laadukkaaseen elämään, hyvinvointiin ja uuteen liiketoimintaan. Maaseudulla osataan tunnistaa ja luoda uutta kysyntää. Joulukuussa 2020 lappilaisia on yhteensä 187 400 henkilöä, joista 56 % asuu edelleen maaseudulla. Väkeä muuttaa kaupunkeihin, mutta kasvavat elinkeinot vetävät osaavaa, nuorta väkeä ja työperäistä maahanmuuttoa maaseudulle. Perusopetuksen tarjontaa on saatu säilytettyä maaseudulla verkko-opinnoilla ja toisen asteen koulutustarjonta on kehitetty vastaamaan Lapin elinkeinoelämän tarpeita. Lapin elinkeinorakenne on edelleen vahvasti palvelupainotteinen ja yksityisen sektorin osuus työpaikoista on 60 %. Keskeiset toimialat Lapissa ovat matkailu, kauppa, kaivannaisteollisuus, metsätalous ja energiaala. Itä-Lappi on nousemassa kaivannaisteollisuuden ja matkailun myötä. Lappi on Euroopan johtava luonto- ja elämysmatkailun kohde. Matkailu on Lapin kärkitoimiala, joka säteilee elinvoimaa matkailukohteita ympäröiviin kyliin. Venäläisten ja norjalaisten ostosmatkailu suuntautuu myös laadukkaita matkailu- ja hyvinvointipalveluja tarjoaviin kyliin. Samoin kaivannaistoiminta työllistää suoraan ja alihankinnan sekä palvelujen kautta kai-


matkailusta, ja hoivapalveluista. Matkailu- ja hoivapalveluala saa lisäarvoa puolestaan luonnontuotealasta. Porotaloudessa liitännäiselinkeinojen kuten käsitöiden merkitys on matkailun myötä suuri. Elinkeinoa uhannut peto-ongelma on ratkaistu. Lappilaiset ovat mukana Barentsin alueen suurinvestoinneissa arktisen alueen osaajina.

Kuva: Marko Junt t i la

voksia ympäröivien kylien asukkaita ja tuo kyliin myös uusia asukkaita. Lapissa on perusmaataloutta ja metsätaloutta sekä niihin liittyvää jatkojalostusta. Osa tiloista on saanut uusia toimeentulon lähteitä lähiruoan tuottamisesta sekä monialayrittäjyydestä muilta toimialoilta kuten koneurakoinnista, bioenergia-alalta, maatila-

25


7. Lapin maaseudun kehittämisen painopisteet Lapin maaseudun SWOT-analyysistä ja tavoitetilasta johdetut Lapin maaseudun kehittämisen painopisteet tulevalle ohjelmakaudelle ovat • Hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja • Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen

7. 1. Hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen Yhtenä Lapin maaseudun kehittämisen keskeisenä tulevaisuuden haasteena on syntyvyyden vähenemisen ja muuttoliikkeen aiheuttama nuorten ikäluokkien pieneneminen. Lapin väestöennusteiden kääntäminen positiiviseksi edellyttää sekä syntyvyyden kasvua että muuttoliikkeen kääntymistä voitolliseksi. Tulevien vuosien väestökehitykselle suuri merkitys on sillä, kuinka hyväksi paikaksi asua, elää ja saada toimeentulo nuoret perheet Lapin maaseudun kokevat ja kuinka asuminen heille mahdollistetaan. Kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa ja resurssien niukentuessa maaseudun asukkaiden tulee yhdessä, oma-aloitteisesti, omaehtoisesti ja organisoidusti ottaa vastuuta oman kotiseutunsa vahvuuksiin perustuvasta kehittämisestä, jossa he ovat parhaita asiantuntijoita. Yhdessä tekemisen, yhteisöllisyyden ja talkoohengen perinnettä tulee vahvistaa ja vaalia.

26

Toimenpide-esitykset hyvän maaseutuasumisen mahdollistamiseksi 1. Lisätään rakennuspaikkojen ja tonttien tarjontaa Kyliin olisi muuttajia mutta kunnat eivät kaavoita riittävästi rakennuspaikkoja eikä tontteja. Maaseudun kehittämiseksi kuntien tulee suunnitella maankäyttöä yhteistyössä kylien asukkaiden kanssa. Kyläläisten tulee puolestaan kytkeä kyläkaavoitus osaksi kyläsuunnittelua. Toteuttajat: Maanomistajat, kunnat, kyläyhdistykset.

2. Markkinoidaan rakennuspaikkoja, tontteja ja kiinteistöjä Kuntien ja yksityisten omistamien rakennuspaikkojen markkinointi kylillä läheltä peruspalveluja on varmin tae palvelujen säilymiselle ja mahdollistaa myös palvelujen kehittämisen. Jotta tarjonta kohtaa kysynnän, tiedot kaavoitetuista tonteista ja myytävistä kiinteistöistä tulee koota keskitetysti ja markkinoida aktiivisesti. Muuttajille tarjotaan myös asumista tukevia, räätälöityjä palvelupaketteja kunnan ja kylän yrittäjän tai osuuskunnan yhteistyönä. Maallemuuton markkinoinnissa hyödynnetään Lappi-brändiä. Lappi-brändin mukaisesti Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen. Lapin maaseutu on onnellisen elämän keskipiste, jossa voi irtautua arjen kiireistä. Lapin puhdas luonto on hyvinvoinnin lähde.


5. Parannetaan puhelimien kuuluvuutta

Lapissa on outoa taikaa. Toteuttajat: Maanomistajat, kunnat, aluemarkkinointiorganisaatio.

3. Rakennetaan vesihuoltojärjestelmiä Vesijohdot ja viemärit kuuluvat nykyaikaiseen maaseutuasumiseen. Kuntien tehtävä on rakentaa ja ylläpitää kunnallista vesihuoltojärjestelmää. Haja-asutusalueilla tulee tukea hajautettuja ratkaisuja; edistää neuvonnalla vesiosuuskuntien perustamisia sekä useiden kiinteistöjen yhteisten vesihuoltojärjestelmien suunnittelua ja rakentamista. Toteuttajat: Kunnat, osuuskunnat. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät.

4. Edistetään saavutettavuutta Teiden kunnossapito on yksi olennainen osa asumisen ja arjen liikkumisen mahdollistamaa infrastruktuuria maaseudulla. Pitkien etäisyyksien Lapissa myös alemman asteen tieverkon vähäliikenteiset tiet tulee pitää kunnossa eikä teiden päällysteitä pidä poistaa säästöjen tavoittamiseksi sillä soratiet kestävät päällystettyjä teitä huonommin liikennettä ja sääolosuhteita. Yksityisteiden kunnossapitoa tulee edelleen tukea kuntien ja valtionavustuksin. Toteuttajat: Liikennevirasto, Lapin ELY-keskus, kunnat.

Puhelinpalvelu on välttämättömyyshyödyke. Viestintämarkkinalain mukaan jokaisella kuluttajalla tai yritysasiakkaalla on oikeus saada puhelinliittymä vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Liittymän tulee kuulua rakennuksen sisätiloissa. Yleispalveluyritykseksi nimetyn teleyrityksen on tarjottava moitteettomasti toimiva puhelinliittymä yleispalvelualueellaan. Lapissa yleispalveluyritys on TeliaSonera Oyj. Lapissa on alueita, joilla yleispalveluvelvoite ei toteudu. TeliaSonera Oyj:n tulee parantaa puhelimien kuuluvuus viestintämarkkinalain edellyttämän mukaiseksi. Toteuttajat: TeliaSonera Oyj, Viestintävirasto.

6. Rakennetaan kattava valokuituverkko Laajakaistayhteys on nykyään puhelinliittymän tavoin välttämättömyyshyödyke asiointiin ja työntekoon. Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Haja-asutusalueille nopeat yhteydet rakennetaan osaksi julkisella tuella. Tuesta huolimatta hanke ei ole edennyt odotetusti. Tavoitetta viedään eteenpäin myös kyläverkkohankkeita rahoittamalla. Nopea valokuituyhteys mahdollistaa sähköisen asioinnin, yritysten sijoittumisen maaseudulle, kakkosasumisen, etätyön ja etäoppimisen sekä osallisuutta lisäävien etäpalvelujen saannin. Valtion tulee jatkaa Laajakaista kaikille -hanketta kunnes tavoite on saavutettu. Viestintämarkkinalain mukaan jokaisella kuluttajalla tai yritysasiakkaalla on oikeus saada yleispalveluyritykseksi Lapissa nimetyn TeliaSonera Oyj:n tarjoamana vähintään 1 Mbit/s laajakaistayhteys vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Lapissa on alueita, joilla 27


yleispalveluvelvoite ei toteudu. TeliaSonera Oyj:n tulee parantaa laajakaistayhteydet viestintämarkkinalain edellyttämän mukaiseksi. Toteuttajat: Viestintävirasto, Lapin liitto, TeliaSonera Oyj. Rahoittajat: Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö EU-rahoituksella.

7. Parannetaan arjen turvallisuutta ja hyvinvointia Maaseudulle arjen turvallisuutta ja hyvinvointia tuovat turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, liikkumisen turvallisuus, toimivat lähipalvelut, työ, toimeentulo ja koulutus sekä nopean avun saanti tarvittaessa. Arjen turvaa ei voida ylläpitää yksin viranomaisten toimin vaan yhteistyössä viranomaisten, kunnan, kylien, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Lapin maaseudun arjen turvallisuusyhteistyö on osa Lapin sisäisen turvallisuuden laajaa yhteistyötä. Kylät laativat kylien turvallisuussuunnitelmat oman sisäisen toimintansa tueksi ja onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. Kunta ja viranomaiset huomioivat turvallisuussuunnitelmat omassa toiminnassaan sekä tukevat kyliä. Kylien asukaslähtöisen tiedon saanti varmistetaan laatimalla valtuustokausittain kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset. Saatu tieto hyödynnetään kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmia varten. Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset jalkautetaan osaksi kuntien normaalia toimintaa. Kuntien tulee järjestää yhteistyönsä paikallisten toimijoiden kanssa niin, että he pääsevät osallistumaan maaseutua koskevien suunnitelmien ja päätösten valmisteluun ja toteutukseen. Jokaisessa Lapin kunnassa laaditaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua maaseutualueiden toimenpideohjelma. Ohjelmassa sovitaan vuosittaiset toimenpiteet ja vastuut. Palvelujen siirryttyä internetiin, erityisesti ikääntyviä tulee kouluttaa internetin hyvinvointi- ja turvapalvelujen käyttöön. 28

Toteuttajat: Lapin AVI, kunnat, kyläyhdistykset ja muut järjestöt, Lappilaiset Kylät ry, Leadertoimintaryhmät.

8. Kehitetään maaseudun uusia palvelumalleja Palvelujen keskittyessä pitkien etäisyyksien päähän taajamiin, toimivien lähipalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden turvaaminen on yksi olennainen edellytys hyvän asumisen mahdollistamiseen maaseudulla. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi perustetaan kyliin monipalvelupisteitä sähköisellä asiointimahdollisuudella ja käynnistetään liikkuvia palveluja sekä kehitetään palveluyrittäjyyden toimintamalleja. Eri järjestöjen tuottamat palvelut tuodaan osaksi perustettavia monipalvelupisteitä. Palvelujen tuottamista tukemalla parannetaan arjen hyvinvointia ja edistetään ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja henkistä vireyttä ja sitä kautta mahdollistetaan kotona, perhehoidossa tai palvelutalossa asuminen. Turvataan julkishallinnon asiakaspalvelu haja-asutusalueella edistämällä yhteispalvelupisteiden perustamisia ja resursseja niiden ylläpitämiseen. Lisäksi tulee turvata haja-asutusalueella asuvien osallisuuden ja palvelujen käytön mahdollistava asiointiliikenne. Toteuttajat: Kunnat, Lapin ELY, TE-toimistot, kyläyhdistykset ja muut järjestöt; Maistraatit, Kansaneläkelaitos, Poliisi, verohallinto, Leadertoimintaryhmät. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät, Lapin liitto.

9. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kotiseutuidentiteettiä Yhteisöllisyys on kylän voimavara ja yksi maalle muuttamisen vetovoimatekijöistä. Yhteisöllisyyttä vahvistavat kylän yhteiset tapahtumat, talkoot, nuorten ja ikääntyvien yhteistoiminta, kakkos- ja kausiasukkaiden sekä kyläläisten kanssakäyminen ja nuorten kotiseutuopetus. Kylän hyvä yhteishenki tu-


kee kylän omaehtoista toimintaa ja mahdollistaa muun muassa naapuriaputoiminnan sekä aktiivisen yhteistoiminnan kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ylläpidettäessä kylien elinvoimaisuutta. Maaseudun kulttuuritoimintaa tulee tukea. Kulttuuritapahtumat lisäävät kyläläisten yhteisöllisyyden lisäksi viihtyisyyttä ja hyvinvointia, työllistävät ja ovat myös yksi maallemuuton ja maaseutumatkailun vetovoimatekijä. Kunnan tulee tukea kylien harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa yhteistyössä kylissä toimivien järjestöjen kanssa. Kylien käytössä tulee olla harrastus- ja kokoontumistiloja. Kylille tarjottava harrastus- ja vapaa-ajantoiminta tulee huomioida maaseudun toimenpideohjelmassa. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kunnan, paikallisten järjestöjen ja kylien yhteistyöelimen kanssa. Nuoret tulee tapahtumien ja hankkeiden kautta omalta osaltaan vastuuttaa kotiseutunsa kehittämiseen. Kotiseutuidentiteetin vahvistaminen antaa juuret ja sytykkeen palata takaisin kotiseudulle toimimaan yhteisöllisesti. Saamelaisten identiteetin säilymisen avain on saamenkielen taito. Kielitaidon säilymiselle keskeistä on sen käytön paikat, jotka parhaiten toteutuvat saamelaisten kotiseutualueella. Vahva saamen kieli ja kulttuuri itsessään voivat synnyttää niihin pohjautuvia työpaikkoja. Pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kieliä tulee elvyttää.

Positiivista omalaatuisuutta, joka tarttuu

Toteuttajat: Kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, opetus- ja kulttuuriministeriö, Leadertoimintaryhmät, Saamelaiskäräjät.

10. Ehkäistään syrjäytymistä Elävä ja elinvoimainen maaseutu syntyy aktiivisten ja toisistaan välittävien ihmisten yhteisöstä. Syrjäytyminen ja sen mukanaan tuomat monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat vaikeuttavat myös elinvoimaisen ja turvallisen yhteisön elämää. Kylien kannalta kaikkien väestöryhmien syrjäytymisen ehkäisytyö on elintärkeää. Kuntien, järjestöjen ja muiden maaseututoimijoiden tulee edelleen yhdessä sopia syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen paikallisista toimintamalleista. Työttömien syrjäytymistä ehkäistään tukemalla heidän työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan ylläpitämistä kuntoutuksella sekä työllistymistä ja osaamista ohjaamalla, neuvonnalla, työelämälähtöisellä ammatillisella koulutuksella ja paikallisilla työllisyysaloitteilla. Monipuolistetaan saamenkielisiä, saamenkulttuurisia tuki- ja auttamistoimia. Tuetaan Lapissa jo asuvien maahanmuuttajien sekä Lappiin töihin tulevien maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta, osaamista ja työllistymistä tarvelähtöisellä koulutuksella. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään ja hyvinvointia parannetaan nuorisotakuun lisäksi harrastusmahdollisuuksia ja -tiloja tarjoamalla sekä vahvistamalla elämänhallinnan taitoja arjen ja talouden hallinnan koulutuksella. Lisätään verkkokoulutusmahdollisuuksia. Toteuttajat: Kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, Lapin ELY, TE-toimistot, oppilaitokset, Lapin AVI, Leader-toimintaryhmät. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät.

11. Hoidetaan kulttuuriympäristöä, kylämaisemaa ja vesistöjä Kylän kulttuuriympäristö, arvokas rakennusperintö ja maaseutumaisema on osa kylän 29


historiaa ja identiteettiä, jota tulee suojella ja hoitaa myös tulevia sukupolvia varten. Kylän ympäristön hoitaminen talkoilla vahvistaa yhteisöllisyyttä. Hoidettu kylämaisema, kunnostetut liikuntapaikat, ulkoilureitistöt ja vesistöt lisäävät viihtyisyyttä ja kylän vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Tuetaan kylien ympäristön hoitoa, perinnerakentamista, neuvontaa ja yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Toteuttajat: Maanomistajat, kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, yritykset, Suomen metsäkeskus. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Leader-toimintaryhmät.

7.2. Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen Lapin maaseudulla on mahdollista saada tulovirtaa ja elämänvoimaa omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvalla kysyntä- ja asiakaslähtöisellä maaseutuyrittäjyydellä muun muassa hyvinvointi-, matkailu-, luonnontuote-, kaivos- ja bioenergia-alalla.

Toimenpide-esitykset monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi

12. Lisätään kylien ja kuntien yhteistyötä Kylien välinen yhteistyö lähikylien ja koko kunnan kylien kesken tai jopa valtion rajojen yli levittää kylätoiminnan hyviä käytäntöjä, yhdistää kylien yhteiset tavoitteet ja resurssit sekä antaa kylien kehittämistarpeille enemmän painoarvoa. Kylien välistä yhteistyötä lisätään yhteisillä kylätapahtumilla. Kylien, järjestöjen ja kunnan yhteistyötä sekä vuoropuhelua tulee koordinoidusti lisätä. Kylien yhteinen tahto tulee keskitetysti kuuluviin kylien yhteenliittymien ja niiden koordinoimien kuntakohtaisten maaseudun toimenpideohjelmien kautta. Toimenpideohjelmat kytketään osaksi kuntasuunnittelua. Edistetään kylien yhteenliittymien, kuten kyläneuvostojen, perustamisia. Mahdollisissa kuntaliitoksissa kylien ja kunnan välistä yhteistyötä viedään eteenpäin lähidemokratian toimintamalleilla kuten kuntaorganisaatioon kuuluvalla aluelautakunnalla. Edistetään kyläyhdistysten ja kaupunkien asukasyhdistysten yhteistyötä. Toteuttajat: Kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, kylien yhteenliittymät, Lapin liitto, Lappilaiset Kylät ry, Leader-toimintaryhmät, asukasyhdistykset.

30

Lapissa on rohkeutta, reippautta ja osaamista. 13. Hyödynnetään Lapin sijainti Lapin maaseutu sijaitsee keskeisellä paikalla arktisella alueella, keskellä Pohjoiskalottia Ruotsin, Norjan ja Venäjän ympäröimänä. Oman maaperämme malmirikkauksien kestävän hyödyntämisen lisäksi tulevaisuuden mahdollisuuksia luovat Barentsin alueen taloudellinen aktivoituminen sekä venäläisten ja norjalaisten kasvava ostosmatkailu Lappiin. Kaivannaisteollisuuden, Barentsin alueen suurhankkeiden sekä rajojen yli tapahtuvan liiketoiminnan ja ostosmatkailun odotetaan tuovan työpaikkoja suoraan ja


välillisesti alihankintaan ja palveluihin sekä uusia asukkaita ja paluumuuttajia kyliin. Odotusten realisoitumiseksi kehitetään alihankintaverkostoja; lisätään Norjan ja Venäjän kielten ja kulttuurien osaamista sekä yhteistyötä yli rajojen; räätälöidään palveluja venäläisille ja norjalaisille matkailijoille ja markkinoidaan kyliä asuinalueena sekä ajetaan viisumivapauden myöntämistä venäläisille. Ilmastomuutoksen edetessä Suomen ja Lapin asema arktisella alueella korostuu entisestään uuden lyhyemmän kuljetusreitin avautuessa Koillisväylän kautta Aasiaan, jolloin Jäämeren rautatien rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Myös kaivostoiminnan vahvan vilkastumisen myötä raideliikenteen saavutettavuustavoitteita tarkastellaan uusien kaivoshankkeiden tarpeista. Esiin ovat nousseet muun muassa kolme vaihtoehtoista reittiä Jäämerelle. Uusien rataosuuksien perustamisessa huomioidaan myös puunkuljetustarpeet. Lapin tulee olla monipuolisesti saavutettavissa eri liikennemuodoilla. Saavutettavuuden edistäminen pitää sisällään turvallisen tienpidon sekä lento- ja junaliikenteen kehittämisen. Lentoliikenteen kehittäminen on Lapin matkailun kasvun ja kansainvälistymisen perusedellytys. Lapin lentoliikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti yhteistyössä Finavian Lapland Airports -konseptin kanssa.

Lappi on kansainvälinen ja rajaton kohtaamispaikka.

Toteuttajat: Yrittäjäjärjestöt, yrittäjät, Lapin kauppakamari, kyläyhdistykset, kunnat, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto. Rahoittajat: Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät.

14. Lisätään koulutuksen, neuvonnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämätaitojen opetuksen tulee alkaa jo peruskoulussa yhdessä kotiseutuopetuksen kanssa. Lapin tarvitsemat osaajat tulee kouluttaa omassa maakunnassa myös toisella asteella, korkeakoulussa ja yliopistossa. Nuori sitoutuu silloin kotiseutuunsa eikä hänen tarvitse lähteä opiskelemaan kotimaakuntansa ulkopuolelle. Nuorten syrjäytymisen ja poismuuton ehkäisyyn sekä kasvuun kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta Lappiin tarvitaan voimavaraksi verkostoa täydentämään Nuorisokoordinaattori, jonka luonteva sijoituspaikka on Lapin 4H. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä osaamisen vahvistamiseksi tulee lisätä ennakoiduilla täsmäkoulutuksilla alueen elinkeinoelämän tarpeisiin esimerkiksi liiketoiminta-, tuotteistamis- ja markkinointiosaamisesta sekä kielikylvyistä. Venäjän kieltä ja kulttuuria tulee voida opiskella lappilaisissa peruskouluissa, lukioissa ja toisella asteella ruotsin kielen rinnalla. Koulutuksen, neuvonnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä voidaan lisätä myös arktisessa olosuhdeosaamisessa, kylmään ilmanalaan liittyvässä osaamisesta, josta maaseudun asukkailla ja yrittäjillä on perinteistä, kokemustietoa. Senioriyrittäjät voivat jakaa osaamistaan ja kokemustaan kummeina. Toteuttajat: Opetushallitus, kunnat, oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, Lapin 4H, Leader-toimintaryhmät, ProAgria Lappi, Suomen metsäkeskus. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät, Lapin liitto.

31


15. Turvataan maatalouden ja maaseudun pienyritystoiminnan toimintaedellytykset Olemassa olevien elinkelpoisten maa- ja metsätilojen toimintaa tulee tukea sukupolvenvaihdoksilla ja yhteisyrittäjyydellä tai liiketoiminnan siirroilla jos perheestä ei löydy jatkajaa. Parannetaan tiedotuskampanjalla Lapin maaseudun imagoa ja lisätään nuorten tietoa maaseutuammateista. Perusmaa- ja metsätalouden tulojen lisäksi uusia toimeentulon lähteitä löytyy esimerkiksi pienimuotoisesta, tilalla tapahtuvasta jatkojalostus- ja myyntitoiminnasta tai lämpöyrittäjyydestä sekä omiin vahvuuksiin perustuvasta monialayrittäjyydestä. Tuetaan monialayrittäjyyden liiketoimintasuunnittelua, investointeja, neuvontaa ja koulutusta sekä edistetään lähiruoan tuotannon, logistiikan, jatkojalostuksen ja markkinoinnin kehittämistä. Tuetaan viljelijöiden jaksamista ja hyvinvointia yritys- ja työhyvinvoinnin neuvonnalla ja kuntoutuksella. Edistetään ammattitaitoisen työvoiman saantia yrittäjäpohjaista lomittajuutta, tilarinkiä kehittämällä. Toteuttajat: ProAgria Lappi, Lapin 4H, MTT, MTK, Suomen metsäkeskus. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmä, Lapin liitto.

16. Turvataan porotalouden toimintaedellytykset Porotalouden toimintaedellytyksiä uhkaa petokantojen vahvistuminen. Käytännön petopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon porotalouden toimintaedellytykset. Edistetään sukupolvenvaihdoksia tiedottamalla, neuvonnalla ja koulutuksella. Tuetaan porotalousyrittäjien jaksamista ja hyvinvointia yritys- ja työhyvinvoinnin neuvonnalla ja kuntoutuksella sekä sijaisapujärjestelmän voimaansaattamisella. Tuetaan poron kokonaisvaltaista hyödyntämistä ja jatkojalostusta muun muassa 32

erikoistuotteiksi. Jatketaan poromatkailun kehittämistä. Lisätään porotalouden ammattiosaamista uusia oppimisympäristöjä hyödyntämällä. Hyödynnetään monipuolisesti ja kehitetään edelleen elintarvikejalostukseen kehitettyjä oppimisympäristöjä porotuotteiden kehittämisessä. Varmistetaan porotalouden ammattikorkeakoulutasoinen koulutus Lapissa. Toteuttajat: Maa- ja metsätalousministeriö, Lapin liitto, kunnat, paliskunnat, Lapin ELY-keskus, oppilaitokset. Rahoittajat: Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät

17. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten välistä yhteistyötä Edistetään maaseudun yrittäjyyttä tiedottamalla, aktivoimalla, neuvonnalla ja koulutuksella sekä yrittäjyyskasvatuksella. Eri toimialoja verkottamalla luodaan uusia innovaatioita, liiketoimintakonsepteja ja kokeiluja. Järjestetään yrittäjille eri toimialojen pyöreän pöydän tapaamisia yhteisöllisissä kohtaamispaikoissa ja etätyön palvelukeskuksissa. Edistetään osuuskuntayrittäjyyttä tiedottamalla, neuvonnalla ja koulutuksella. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, joka sopii kylien yhteiseksi yritykseksi esimerkiksi valokuituyhteyden rakentamiseksi ja kylän palvelujen järjestämiseksi. Osuuskunnat voivat toimia myös yrityshautomoina, yritystoimintaan ohjaavana välivaiheena. Tiedotetaan uusista liiketoimintamalleista kuten sosiaalinen yritys ja yhteiskunnallinen yritys. Toteuttajat: Oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, yrittäjät, Leader-toimintaryhmät, ProAgria Lappi, MTT, Lapin 4H, Suomen metsäkeskus. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät, Lapin liitto.

18. Kehitetään maaseutumatkailua Matkailun kehitys on auttanut Lapin kuntia ja kyliä säilyttämään ja jopa lisäämään palvelujen tarjontaa, mikä on hyödyttänyt myös


Elinvoimainen saamelaiskulttuuri on Lapin matkailun tärkeä vetovoimatekijä. Käyttämällä hyväksi perinteistä saamelaista luontotietämystä voidaan matkailijoille tarjota aitoja kulttuurielämyksiä. Kulttuuriyrittäjyyttä tulee edistää ja saamelaiskulttuuriin liittyviä matkailutuotteita sekä kulttuuritapahtumia tulee kehittää saamelaisten omista lähtökohdista, aitoutta korostaen ja kulttuuria kunnioittaen. Kehitetään saamelaismatkailun verkostot. Luonto, kulttuuri ja hyvinvointi ovat tuoteteemoja, jotka vastaavat nykypäivän matkailijoiden tarpeisiin ja hyödyntävät Lapin matkailun luonnollisia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Vahvistetaan maaseutumatkailuyrittäjien keskinäistä verkostoitumista sekä yhteistyötä muiden toimialojen kuten elintarvike-, käsityö-, hyvinvointi- ja luonnontuotealan kanssa. Kehitetään Lappitason hy-

a:

Sa

C n ta

la u s P

hotograp

hy

paikallisväestöä. Matkailukeskukset ovat ympäröivän maaseudun kasvun moottoreita, jotka hyödyntävät ja kunnioittavat alueen paikallisia vahvuuksia. Matkailukeskusten vaikutuksia niitä ympäröiviin kyliin vahvistetaan matkailukeskusten veturiyritysten ja laadukkaita maaseutumatkailupalveluja, hyvinvointipalveluja ja lähiruokaa kylissä tarjoavien monialayrittäjien välisin sopimuksin. Maaseudun monialayrittäjyys perustuu luontoon, maaseutukulttuuriin sekä kulttuuriperintöön ja -ympäristöön. Matkailijoita kiinnostaa aito, paikallinen peräpohjalainen ja lappilainen kulttuuri ja perinne sekä tavallinen elämä lappilaisessa kylässä. Lappilaista kylämatkailua voidaan edistää järjestämällä matkailukeskusten asiakkaille esimerkiksi kylämatkailupäiviä ja kiertoajeluja, joiden sisällöksi kehitetään paikalliseen kulttuuriin pohjautuvia palveluja.

: va u K

M

t i la nt u J o ark

Ku

33

v


vinvointimatkailutuote. Yrittäjien liiketoiminta-, markkinointi- ja tuotekehitysosaamista sekä kielitaitoa kehitetään koulutuksella. Kesämatkailua kehitetään hyödyntämällä ja tuotteistamalla kansallispuistojen ja niiden lähikylien palveluja. Järvien ja jokien matkailullista potentiaalia ei ole toistaiseksi juurikaan hyödynnetty. Kalastusmatkailun kehittämiselle perusedellytys on saalisvarmuus. Tämän vuoksi lohen luonnonkantojen säilyminen sekä kutuvaellukset Tenojokeen, Simojokeen ja TornionMuonionjokeen tulee turvata asettamalla jokikohtaiset kutukantatavoitteet. Lohiportaat tulee rakentaa Kemijoen yläjuoksulle asti. Vaelluskalakannat turvataan myös Nuorttijoen vesistöalueella. Hyödynnetään kalastusmatkailussa lohen rinnalla myös muita kalalajeja, jotka omaavat merkittävää kehittämispotentiaalia. Jokivarsien kylien yrittäjien yhteistyötä, asiakaslähtöistä tuotekehitystä ja järvien hoitokalastusta tulee kehittää. Maaseutumatkailun kehittämisessä hyödynnetään Lappi-brändiä. Toteuttajat: Matkailun alueorganisaatiot, maaseutumatkailuyrittäjät, kyläyhdistykset, Leadertoimintaryhmät, Metsähallituksen Lapin luontopalvelut, oppilaitokset, ProAgria Lappi, MTT. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät, Lapin liitto.

19. Vahvistetaan luonnontuotealan pohjoista osaamista ja luodaan uusia elinkeinomahdollisuuksia Luonnonvara-alalle muodostuu vuoden 2015 alusta uusi organisaatio, Luonnonvarakeskus, kun Metla, RKTL ja MTT yhdistetään. Alueellinen luonto-, luonnonvara- ja ympäristöalojen pohjoista osaamista lisäävä tutkimus ja koulutus tulee säilyä Lapissa. Lappi on Suomen arktisin alue ja sen kestävä luonnonvarojen käyttö vaatii tutkimusta. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä sekä eri opetusalojen (luonnonvara-, matkailu- ja hyvinvointiala) ja toimialojen verkottumista tulee lisätä pohjoisen erikoisosaamisen vahvistamiseksi ja pohjoisen 34

imagon hyödyntämiseksi laaja-alaisesti yrittäjyydessä. Luonnonvara-alalla on kehitteillä osaamiskeskittymä Rovaniemelle kun Lapin yliopisto, MTT, Metla, RAMK, GTK yhdessä paneutuvat luonnonvara-alan kehittämiseen. Rovaniemi on vahvuuksien ja kehittämismahdollisuuksien vuoksi luontainen sijoittamispaikkakunta Luonnonvarakeskuksen yhdelle osaamiskeskukselle. Toimitaan verkottajina ja tiedon välittäjinä luonnontuotteita tuottavien, tuotekehittävien, jalostavien, markkinoivien ja luonnontuotepohjaisia palveluita kehittävien yritysten kanssa alan kasvupotentiaalin todentamiseksi ja moninkertaistamiseksi. Lisätään neuvontaa metsänomistajille. Kootaan ja muokataan luonnontuotealan innovaatioita edistävää tietoa ja osaamista yrittäjyyden lisäämiseksi sekä edistetään pohjoista osaamista lisäävän tiedon tuottamista. Vahvistetaan aktiivisesti arktisen alueen kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Lapin puhtaita luonnonvaroja ovat puhdas makea vesi, marjat, sienet ja yrttikasvit, joiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Luodaan Lappi-brändillä lisäarvoa luonnontuotteisiin ja luonnontuotepohjaisiin palveluihin sekä niistä luotuihin tuoteperheisiin. Jotta pystytään hyödyntämään olemassa olevat verkostot parhaalla mahdollisella tavalla, Lapin luonnontuoteala tarvitsee oman toimialapäällikön.

Lappi on luonnostaan rikas.


Toteuttajat: Oppilaitokset, ProAgria Lappi, MTT, Metla, RKTL, Lapin 4H, yrittäjät, MTK, Suomen metsäkeskus. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät, Lapin liitto.

20. Kehitetään elintarvikealan arvoketjua Jatkuva tuotekehitys on välttämätöntä elintarviketuotannossa. Yrittäjien, yrittäjäksi aikovien sekä elintarviketyöntekijöiden osaamista tulee lisätä valmistusprosesseissa, valmistusteknologioissa, tuotteistamisessa, kannattavuudessa, markkinoinnissa ja ekologisuudessa. Lappilaiset raaka-aineet kuten esimerkiksi maito ja keruutuotteet viedään nykyisin sellaisinaan muualle Suomeen, minkä vuoksi paikallista elintarviketuotantoa ja jatkojalostusta tulee lisätä tukemalla yrittäjien keskinäisiä yhteistyöverkostoja ja perustamalla pienyritystaloja sekä tukemalla logistiikan parantamista. Lisäksi elintarvikevalmistusta ja kannattavuutta voidaan lisätä tukemalla tuotantoteknologian lisäämistä ja parantamista. Toteuttajat: Yrittäjät, MTT, ProAgria Lappi, MTK. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät, Lapin liitto.

21. Lisätään hajautettua, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet velvoittavat lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta kaikista energialähteistä EU:ssa 20 prosenttiin. Kansallisissa toimintasuunnitelmissa vahvistetaan se, miten kukin jäsenmaa saavuttaa tavoitteensa. Suomen tulee lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Komissiolle toimitetun kansallisen uusiutuvan energian toimintasuunnitelman mukaisesti puusta tuotetun energian osuus lisäyksestä olisi yli puolet.

Uusiutuva energia tuo elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksia erityisesti maaseudulle. Hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin lähienergialähteisiin perustuvaa omavaraista energian pientuotantoa edistämällä lisätään myös paikallista energiahuoltovarmuutta ja vahvistetaan Lappi-brändin mukaista puhdasta ja kestävää Lappi-imagoa. Paikallisten bioenergialähteiden hyödyntämismahdollisuuksien varmistamiseksi kehitetään metsänomistajien osaamista, energiapuun korjuuta ja raaka-aineen logistiikkaketjua sekä alan uusia liiketoimintakonsepteja. Edistetään pienten maatila-, kylä- ja taloryhmäkohtaisten lähilämpölaitosten ja kunnallisten biokaasulaitosten rakentamista. Selvitetään mahdollisuudet toteuttaa lappilainen bioenergiakylä. Lapissa on vireillä lukuisia tuulivoimahankkeita. Kannustetaan tuulivoimayhtiöitä ja kyläyhdistyksiä sopimaan keskenään Ruotsin mallin mukaisesti 0,3 prosentin vuotuisen korvauksen tuulivoiman tuotosta kylän kehittämiseen. Myös matkailualan, porotalouden ja luonnonsuojelun kanssa pyritään keskitettyihin ratkaisuihin ja sovittamaan maankäyttö yhteen. Lisätään tiedottamista, neuvontaa ja koulutusta uusiutuvasta energiasta. yhteistyössä kuntien, oppilaitosten, neuvontajärjestöjen ja energiayhtiöiden kanssa. Toteuttajat: Suomen metsäkeskus, ProAgria Lappi, MTK, oppilaitokset, kyläyhdistykset, kunnat. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät, Lapin liitto.

35


8. Lapin maaseutuohjelman toteutus ja seuranta Lapin maaseutuohjelman toimenpide-ehdotukset toteutetaan Lapin maakuntaohjelman toteutussuunnitelmien kautta Euroopan Unionin varoin rahoitettavilla hankkeilla sekä

edunvalvonnalla ja talkootyöllä. Toteutumista seurataan vuosittain Lapin maaseututyöryhmän kokouksissa.

Kuva: Sant a Cl a us P

ho t o gra p

hy

36


9. Lapin maaseutuohjelman vaikutukset Lapin maaseutuohjelmaa koskee SOVA-lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista , 200 / 2005) 3 §:n mukainen yleinen ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi riittävissä määrin. Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan ohjelman välitöntä tai välillistä vaikutusta väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön ja kasvillisuuteen; maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastotekijöihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; rakennettuun ympäristöön, maisemaan, aineelliseen omaisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lapin maaseutuohjelman vaikutukset syntyvät välillisesti ohjelman mukaisten hankkeiden ja toimenpide-esitysten toteuttamisen kautta. Lapin maaseutuohjel-

massa esitetyt 21 toimenpidettä jakaantuvat kahden Lapin maaseudun kehittämisen painopisteen alle. Painopisteet ovat hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen. Lapin maaseutuohjelman toimenpiteet vaikuttavat toteutuessaan myönteisesti maaseudun asukkaiden elinoloihin, elämänlaatuun, viihtyvyyteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja terveyteen. Toteutuneet toimenpiteet luovat palveluja ja työpaikkoja sekä hoitavat ja hyödyntävät ympäristöä kestävällä tavalla. Tavoitetilan mukaisesti Lapin maaseutu on silloin paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä.

Kuva:

M ar

ko J

un

tt i l a

Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen, Lapin maaseutu on kymmenen, kymmenen virran maa!

37

Lapin maaseutuohjelma 2020  

Lapin liitto

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you