Ilmastokatsaus 6/2023

6/2023 —

Kuivuus voimistui kesäkuussa

—

Metsien terveys

uhattuna – kirjanpainaja

kuusien tappajana

—

6/2023

Pääkirjoitus — 3

Kuivuus voimistui kesäkuussa — 4

Sääkehitys kesäkuussa — 6

Kesäkuun säätapahtumia maailmalta — 7

Metsien terveys uhattuna –

kirjanpainaja kuusien tappajana — 8

Kanadan metsäpalosavuja Suomen yllä — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä kesäkuussa — 16

Kesäkuun kuukausitilasto — 18

Kesäkuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of June 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään

1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

KESÄKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-06-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada Ajosenpää

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Ilari Lehtonen

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Havaintoja merten syvyyksistä

Autonomiset Argo-poijut ovat tuottaneet reaaliaikaista tietoa valtamerten lämpötilasta ja suolaisuudesta jo yli 20 vuoden ajan alueilta ja syvyyksistä, joilta on aiemmin ollut vain vähän havaintoja saatavilla. Kyseiset havainnot ovat lisänneet ymmärrystämme alueellisista ja globaaleista muutoksista merten lämpötiloissa ja suolaisuudessa ottaen huomioon niin luonnollisen vaihtelun kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Kansainvälistä Argo-ohjelmaa ollaan kehittämässä, jotta Argo-mittaukset kattaisivat tulevaisuudessa entistä paremmin maailman merialueet, mukaan lukien reunameret sekä Pohjoisen ja Eteläisen jäämeren. Lisäksi tavoitteena on mittausten ulottaminen valtameren koko syvyydelle. Uudet syvänmeren Argo-poijut tuottavat tietoa olosuhteista jopa 6000 metrin syvyyteen asti nykyisen 2000 metrin sijaan. Tavoitteena on lisätä myös biogeokemiallisten parametrien mittauksia, jotta saadaan tarkempaa tietoa muun muassa merten happi- ja ravinnepitoisuuksista sekä happamoitumisesta.

Matalilla reunamerillä tehtäviä mittauksia varten tarvittavia menetelmiä on kehitetty ja testattu muun muassa Itämerellä. Ilmatieteen laitos aloitti säännölliset Argo-mittaukset vuonna 2012 ensin Selkämerellä ja sen jälkeen laajentuen kattamaan myös Itämeren pääaltaan ja Perämeren.

Pohjoisella ja Eteläisellä jäämerellä Argo-poijujen käyttöä hankaloittaa merijää, joka estää poijun nousun pintaan ja voi aiheuttaa vahinkoa poijulle. Ilmatieteen laitos on ollut mukana kehittämässä ja testaamassa menetelmiä, joilla Argo-poijut voivat toimia merijään alla ja selvitä kausittaisen jääpeitteen aiheuttamista haasteista. Itämeri tarjoaa tähän oivan testiympäristön talvisen jääpeitteensä ansioista. Perämerellä olevat Argo-poijut ovat jo muutaman talven ajan tehneet menestyksekkäästi mittauksia jään alla tuottaen arvokasta havaintoaineistoa sekä tietoa menetelmien toimivuudesta.

Argo-ohjelman kehittäminen lisää Argo-mittausten nykyisinkin jo huomattavaa vaikutusta merten tilan seurantaan, merellisten prosessien tutkimukseen ja meriennusteiden sekä meri- ja ilmastopalveluiden kehittämiseen.

Kansainvälistä Argo-ohjelmaa ollaan kehittämässä, jotta Argo-mittaukset kattaisivat tulevaisuudessa entistä paremmin maailman merialueet

LAURA TUOMI Yksikönpäällikkö

-7,7 °C

Enontekiö, Saana, 1.6.

+31,6 °C

Kankaanpää, Niinisalon lentokenttä, 20.6.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

2,8 mm 149,1 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Lieksa, Lampela.

Kuukauden pienin sademäärä, Helsinki, Kumpula.

Kuivuus voimistui kesäkuussa

Kesäkuun keskilämpötila kohosi kuukauden keskimmäisellä kolmanneksella alkaneen hellejakson myötä 0–3 °C pitkän ajan keskiarvojen yläpuolelle. Keskilämpötilan poikkeama oli suurin lounaissaaristossa, missä Paraisten Utön ja Hangon Russarön havaintoasemilla koettiin 1800-luvun loppupuolelta alkavien havaintoaikasarjojen neljänneksi lämpimimmät kesäkuut. Vähiten keskilämpötila poikkesi normaalista Pohjois-Karjalassa.

Huhti- ja toukokuun tapaan myös kesäkuu oli pääosin kuiva ja aurinkoinen. Etenkin kesäkuun alkupuolella sateet jäivät niukoiksi, mutta loppukuusta saatiin paikoin runsaitakin kuurosateita. Laajoilla alueilla niin Etelä-, Länsi- kuin Pohjois-Suomessa kesäkuun sademäärä jäi kuitenkin alle puoleen tavanomaisesta. Pääkaupunkiseudulla ja Utsjoella satoi alle 10 mm, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin aseman havaintohistorian pienin kesäkuun sademäärä, 5,6 mm. Kaikista pienin sademäärä, vain 2,8 mm, mitattiin Helsingin Kumpulassa.

Kesäkuun suurin sademäärä oli Lieksan Lampelassa mitattu 149,1 mm. Nämä sateet kertyivät pääosin kuurosateista muutamina loppukuun päivinä. Kesäkuun suurin vuorokausisademäärä, 55,7 mm, mitattiin puolestaan Alajärven Möksyssä 22.6.

Aurinko paistoi kesäkuussa etelä- ja länsirannikolla jopa yli 400 tuntia. Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjois-Lapissa kuukausi oli kolmen aurinkoisimman kesäkuun joukossa viimeisten reilun 60 vuoden ajalta.

Kesäkuu oli myös heikkotuulinen, ja merialueilla oli vain muutamia kovatuulisia päiviä.

Kesäkuun ukkoset painottuivat vahvasti kuukauden jälkipuoliskolle. Etenkin 28. ja 29. kesäkuuta ukkoskuuroja esiintyi ympäri maata, ja yhteensä kuukauden aikana paikannettiin noin 44 000 maasalamaa, joka on jonkin verran tavanomaista enemmän.

KYLMYYSENNÄTYS JA HALLAYÖT ALOITTIVAT KESÄKUUN

Kesäkuun alussa pohjoisesta virtasi Suomeen hyvin koleaa ilmaa, ja 1.6. vastaisena yönä Saana-tunturilla noin kilometrin korkeudessa sijaitsevalla sääasemalla mitattiin -7,7 °C, joka on 1900-luvun alusta lukien uusi kesäkuun kylmyysennätys Suomessa. Seuraavana yönä myös Viitasaaren Haapaniemessä ja Rautavaaran Ylä-Luostalla mitattiin uudet paikkakuntakohtaiset kesäkuun kylmyysennätykset, Viitasaarella -0,5 °C ja Rautavaaralla -3,4 °C. Virolahden Koivuniemessä mitattiin

alimmaksi maanpintalämpötilaksi peräti -9,1 °C.

Kylmät hallayöt jatkuivat Etelä-Suomessakin kesäkuun puoliväliin asti, vaikka päivälämpötilat kohosivat kuukauden toisella viikolla jo kesäisiksi. Etenkin 10.6. vastaisena yönä esiintyi ankaraa hallaa ja pakkasta ympäri maata. Sitä vastoin 12.6. lähtien mitattiin kuukauden loppuun asti joka päivä vähintään yhdellä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemalla hellettä. Hyvinkäällä mitattiin sekä 13.6. että 14.6. jopa samana päivänä yöllä hallaa ja päivällä hellettä.

Kesäkuun puolivälissä lämpötila kohosi Lounais-Suomessa useana päivänä lähelle 30 astetta, ja yli 30 asteen päästiin paikoin Etelä- ja Länsi-Suomessa 20.–21.6. Juhannuksena sateet viilensivät säätä osassa maata, mutta eteläisimmässä Suomessa ja toisaalta Pohjois-Lapissa oli helteistä.

Etelä- ja Länsi-Suomessa oli kesäkuussa yleisesti 9–15 hellepäivää, ja kuukausi oli enimmäkseen kolmen helteisimmän kesäkuun joukossa viimeisten reilun 60 vuoden aikana. Jopa Helsingin Kaisaniemessä meren äärellä oli yhdeksän hellepäivää. Enemmän Kaisaniemessä on ollut kesäkuussa hellepäiviä vain vuosina 1936 ja 2021.

Ilari Lehtonen

Kesäkuu oli suurimmassa osassa maata kolmas peräkkäinen kuiva ja aurinkoinen kuukausi. Lisäksi kesäkuusta muodostui jo viidentenä vuotena peräkkäin selvästi tavanomaista lämpimämpi.

2.6. Kesäkuun alussa pohjoisesta virtasi hyvin koleaa ilmaa, ja kuukauden 2. päivänä ylin lämpötila jäi lähes koko maassa alle 10 asteeseen. Myös yöt olivat hyvin kylmiä ja Viitasaaren Haapaniemessä sekä Rautavaaran Ylä-Luostalla mitattiin 2.6. vastaisena yönä uudet paikkakuntakohtaiset kesäkuun kylmyysennätykset.

11.6. Kesäkuun alussa Pohjois-Atlantilla ollut korkeapaine siirtyi kuukauden toisella viikolla Pohjolan ylle. Samalla lounaasta alkoi virrata lämmintä ilmaa ensin Lappiin ja myöhemmin muuallekin. Selkeässä ja heikkotuulisessa säässä lämpötilan vuorokausivaihtelu oli kuitenkin hyvin suurta, ja kylmät hallayöt jatkuivat kesäkuun puoliväliin asti.

20.6. Kesäkuun 12. päivästä kuukauden loppuun asti mitattiin joka päivä jossain päin maata hellettä. Kuumimmillaan sää oli kesäkuun puolivälissä ja juhannusta edeltävällä viikolla. Kesäkuun 20.–21. päivinä lämpötila nousi useilla Etelä- ja Länsi-Suomen havaintoasemilla yli 30 asteeseen. Samalla ukkoskuurot alkoivat yleistyä.

29.6. Juhannuksen jälkeisellä viikolla jatkui helteisen lämmin, mutta ukkoskuurojen sävyttämä sää. Vasta aivan kesäkuun lopulla koillisesta alkoi virrata viileämpää ilmaa, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa helteet jatkuivat kuukauden loppuun asti.

Teksti: Ilari Lehtonen

Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA KESÄKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Kesäkuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuodesta 1850 alkavan mittaushistorian korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli 13. pienin vuodesta 1979 lähtien.

POHJOIS-AMERIKKA

Kesäkuu oli tilastoidun säähavaintohistorian seitsemänneksi lämpimin.

POHJOIS-AMERIKAN ETELÄOSAT

Suuri osa Texasista ja Meksikosta oli kesäkuun lopulla helleaallon kourissa, mikä voimisti alueella vallitsevaa kuivuutta. Alueella rikottiin myös monia lämpöennätyksiä.

KARIBIA

Karibian alueella kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA

Kesäkuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

CHILE Chilen etelä- ja keskiosissa on kärsitty tuhoisista tulvista kesäkuun 21. päivänä alkaneiden rankkasateiden seurauksena. Alueella ei ole satanut yhtä paljon 30 vuoteen, ja tulvat ovat vaikuttaneet yli 20 000 ihmisen elämään.

ISO-BRITANNIA Kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

ALANKOMAAT Kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin.

AFRIKKA Kesäkuu oli yhdessä vuoden 2017 kesäkuun kanssa havaintohistorian kolmanneksi lämpimin.

EUROOPPA Kesäkuu oli tilastoidun historian neljänneksi lämpimin.

AASIA Kesäkuu oli havaintohistorian neljänneksi lämpimin, yhdessä vuoden 2010 kesäkuun kanssa.

TROOPPISET MYRSKYT Kesäkuussa nimettiin yhdeksän trooppista myrskyä, mikä oli tavanomaista enemmän.

HIRMUMYRSKY BIPARJOY Pakistanissa oli havaintohistorian toiseksi sateisin kesäkuu, mihin vaikuttivat sykloni Biparjoyn Pakistaniin ja Intiaan kesäkuun puolivälissä mukanaan tuomat rankkasateet.

VALTAMERET Valtamerten pintalämpötilan maailmanlaajuinen keskiarvo oli kolmantena kuukautena peräkkäin ennätyksellisen korkea, ja pintalämpötilan poikkeama keskiarvosta oli suurempi kuin yhtenäkään toisena kuukautena aiemmin.

ANTARKTINEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli kesäkuussa ennätyksellisen pieni.

AUSTRALIA Kesäkuu oli tilastoidun historian seitsemänneksi lämpimin.

UUSI-SEELANTI

OSEANIA Kesäkuu oli tilastoidun historian kuudenneksi lämpimin.

Kesäkuu oli säähavaintojen historian viidenneksi lämpimin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA KESÄKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Date created:

LISÄTIETOA

Surface air temperature anomaly for June 2023

Surface air temperature anomaly for December 2020

Surface air temperature anomaly for June 2023

(Data: ERA5.  Reference period: 1981-2010.  Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202306 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Metsien terveys uhattuna – kirjanpainaja kuusien tappajana

Ilmastonmuutos lisää kaarnakuoriaisten aiheuttamia puustokuolemia ja heikentää metsiemme terveydentilaa. Pelätyimmän lajin, kirjanpainajan, tuhot ovat edenneet tuulituhojen ja kohoavan lämpötilan vuoksi.

Kirjanpainajan laajenevat joukkoesiintymät lisäävät kuusien kuolleisuutta ja tuottavat taloudellisia tappioita metsänomistajille. Tappiot Suomessa ovat noin 5–12 miljoonaa euroa vuosittain, riippuen joukkoesiintymän vaiheesta, sijainnista ja laajuudesta. Ruotsissa viimeisten neljän vuoden tuhojen seurauksena on menetetty 32 miljoonaa kuutiometriä puuta, joka vastaa 1,35 miljardin euron taloudellisia tappioita.

Etelä- ja Kaakkois-Suomessa kirjanpainaja on hälyttävästi runsastunut viimeisten 12 vuoden aikana, ja lajin joukkoesiintymiä tavataan varttuneissa kuusikoissa yhä pohjoisempana. Normaalisti kirjanpainaja viihtyy vain tuulenkaadoilla ja heikentyneissä kuusissa, mutta suotuisat olosuhteet saavat populaation runsastumaan moninkertaisesti ja iskeytymään joukoittain myös täysin terveisiin kuusiin. Iskeymäaukot paljastuvat niistä vuotavan pihkan avulla jo alkukesällä (kuva 1), jolloin puu puolustautuu kaarnaan kaivautuvia kuoriaisia vastaan tuottamalla pihkaa. Kaarna ja nila vaurioituvat emokäytävien ja nilassa ruokailevien toukkien takia (kuva 2). Kuusen latvuksen oireet, kuten neulasten värimuutos ja harsuuntuneisuus (kuva 3) erottuvat elokuussa, koska kaarnakuoriaiset ja niiden kuljettamien sieniosakkaiden rihmastot vähentävät ja tukkivat elävää, vettä juurista latvukseen kuljettavaa solukkoa. Terve kuusi voi kuivua ja kuolla yhden kesän aikana, jonka jälkeen tuholaisen seuraava sukupolvi siirtyy läheisiin puihin. Kirjanpainajatuhojen runsastumisen takia metsätalouden sopeuttaminen ja hallintajärjestelmien kehittäminen on kiireellistä.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa MONITUHO-hankkeessa (Puun ja kuoren välissä –varautuminen ilmastonmuutoksen moninkertaistamiin kirjanpainajatuhoihin) kehitettiin Suomen oloihin soveltuvaa kirjanpainajatuhojen hallintajärjestelmää sekä riskin muutosten malleja palvelemaan metsänomistajien ja kansalaisten tarpeita. Kehitystyön kautta integroitiin tuholaishallinta ja metsätaloudelliset ratkaisut tulevaisuuden ilmastoa huomioiviksi. Itä-Suomen yliopiston johtamaan hankkeeseen osallistuivat myös Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus, Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus.

SÄÄN JA ILMASTON VAIKUTUS KIRJANPAINAJAN TUHORISKIIN

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kasvukaudet ovat selvästi lämmenneet 1950-luvun jälkeen. Pohjois-Euroopassa kasvukaudet ovat var-

Kuva 1: Kuusen pihkavuotoa rungolla.

Kuva 2: Kirjanpainajan toukkien syömäkuvio kuusen rungolla.

Kuva 3: Kirjanpainajien vaivaamien kuusien latvusten värimuutos tulee näkyviin loppukesällä.

haistuneet keskimäärin 15 päivällä, pidentyneet 23 päivällä ja kasvukauden tehoisa lämpösumma on kasvanut 287 astepäivällä. Yleistyneet kuivuusjaksot heikentävät kuusen pihkapuolustusta ja siten vastustuskykyä erilaisille tuholaisille. Kohoava lämpötila ja kuivuus edistävät kaarnakuoriaisten lisääntymistä, elossa säilymistä ja vuotuisen toisen sukupolven kehittymistä. Kriittinen kynnysarvo kesän toiselle sukupolvelle on 1500 astepäivää, mikä on jo havaittu useana vuonna.

Pidentynyt kasvukausi myös lyhentää roudan esiintymisen aikaa. Routa sitoo puiden juuret tiukemmin maahan, jolloin tuulituhojen vaikutus on lievempi. Kuusen juuristo on pinnanmyötäinen ja samalla alttiimpi sulan maan aikaisille voimakkaille tuulille. Tuulituhot kuusivaltaisissa metsissä tarjoavat runsaan lisääntymiskohteen kirjanpainajalle ja muille haitallisille kaarnakuoriaislajeille. Lisääntyvien tuulituhojen, kuivuuskausien ja kohoavan tehoisan lämpösumman vuoksi kirjanpainajan aiheuttamien metsätuhojen ennustetaan entisestään runsastuvan tulevina vuosina.

SUUNTA KOHTI PAREMPAA METSIEN TERVEYDENTILAA

Kuusien runko- ja latvusoireiden pohjalta kehitetyn vaurioindeksin avulla luotiin dynaaminen metsikkökohtainen riskiluokitus. Suojelualueilla vaurioindeksi saavutti korkeampia arvoja kuin

talousmetsissä, mistä tuulenkaadot oli kuljetettu pois rajuilman jälkeen ja tehty torjuntahakkuita havaituille tuhopesäkkeille. Kehitetyn pienilmastomallinnuksen avulla tuotettiin alueellisesti erittäin tarkkaa paikkatietoa lämpötilaoloista kirjanpainajariskin mallintamista varten. Maastoaineiston ja korkean resoluution ilmastomallien perusteella laadittiin kirjanpainajan levinneisyysja riskimalleja sekä kaukokartoituksen, kuten Sentinel-2 satelliittiaineistojen ja drooniaineistojen avulla metsänterveyden karttoja. Riskikarttojen tuottamiseen sovellettiin myös koneoppimista, mikä mahdollistaa mallien laajennukset ja tuhokohteiden automaattisen tulkinnan.

Alueellisesti kattavat ja tarkat kasvukausiaineistot tarjoavat uusia mahdollisuuksia parantaa tarvittavia riski-, metsänkasvu- ja lajilevinneisyysmalleja. Aineistot mahdollistavat entistä tehokkaampien ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hillintätoimien suunnittelun kirjanpainajatuhoille. Suomeen tulisikin kehittää pysyvä järjestelmä, joka mahdollistaa ennakoinnin ja kestävän reagoinnin kirjanpainajatuhojen hallintaan. Metsänomistajien tuhokoulutusta ja metsänhoidon ilmastokestäviä vaihtoehtoja, kuten sekapuustoisuutta tai kiertoajan lyhentämistä riskikohteilla, tulisi myös tarjota aktiivisesti metsänomistajille.

Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa metsäentomologian dosentti, senioritutkija Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto

Kanadan metsäpalosavuja Suomen yllä

Kanadassa toukokuusta asti riehuneiden massiivisten metsäpalojen savuja kulkeutui kesäkuun puolivälissä ilmavirtausten mukana myös Pohjois-Euroopan ja Suomen ylle. Viereisessä, aamulla 14.6.2023 otetussa satelliittikuvassa muutaman kilometrin korkeudella olevat metsäpalosavut erottuvat Etelä-Suomen yllä hailakan kellertävinä.

Ilari Lehtonen

Saana-tunturin laella sijaitsevalla vuonna 1991 perustetulla sääasemalla mitattiin kesäkuun 1. päivän vastaisena yönä Suomen uusi kesäkuun kylmyysennätys, -7,7 °C.

Lämpötilaennätyksissä on huomioitu havainnot 1900-luvun alusta asti lukien.

Touko-kesäkuun vaihteen molemmin puolin alimmat lämpötilat mitataan Ilmatieteen laitoksen sääasemista tyypillisesti juurikin Saanalla.

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila-analyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila kesäkuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot kesäkuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen kesäkuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

HAMINA PITÄJÄNSAARI

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

RAUMA PETÄJÄS

KEMI AJOS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA KESÄKUUSSA

Merijään peittämän alueen laajuus oli arktisella alueella kesäkuussa keskimäärin 11,5 miljoonaa neliökilometriä. Jääpeitteen laajuus oli vain 0,1 miljoonaa neliökilometriä vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvoa pienempi, ja se oli suurin merijään laajuus kesäkuussa sitten vuoden 2013. Pienin kesäkuun jääpeite arktisella alueella havaittiin vuonna 2016, jolloin jään peittämä alue oli noin 6 % tavanomaista pienempi. Arktisella alueella kesäkuussa vallinnut tavanomainen jäätilanne oli jyrkässä kontrastissa antarktisella alueella samaan aikaan havaitun ennätyksellisen pienen jääpeitteen kanssa.

Arktisista merialueista jäätä oli kesäkuussa tavanomaista enemmän Beaufortinmerellä, Tšuktšimerellä ja Grönlanninmerellä, kun taas tavanomaista vähemmän jäätä oli Hudsoninlahdella, Barentsinmeren pohjoisosissa ja erityisesti läntisellä Karanmerellä. Siperian pohjoisrannikon merialueilla ja Baffininlahdella jäätä oli paikoin tavanomaista enemmän, toisin paikoin taas tavanomaista vähemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella kesäkuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta kesäkuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Kesäkuun alussa oli Eteläja Länsi-Suomessa paljon hallaöitä ja kuukauden loppupuolella taas hellepäiviä. Esimerkiksi Hyvinkäällä oli kesäkuun 1.–14. päivien välillä 12 hallayötä ja 13.–30. päivien välillä 15 hellepäivää. Siten kesäkuun hallaöiden lukumäärä oli Hyvinkäällä viimeisten 65 vuoden havaintohistorian suurin ja hellepäivien lukumäärä toiseksi suurin.

LÄMPÖTILOJA

JA SADEMÄÄRIÄ KESÄKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

KEVO SODANKYLÄ

Kesäkuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SIIKAJOKI, RUUKKI

UTSJOKI,

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

KESÄKUUN

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni

1–4 m/s

heikko

4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

Ennuste on tehty 13.7.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

The drought intensified in June

Like April and May, also June was a noteworthy dry and sunny month in most of Finland. In addition, it was the fifth noteworthy warm June in a row due to the heatwave that began in mid-June.

Despite the cold start of the month, the mean temperature in June rose eventually 0–3 °C above the long-term average from 1991–2020. The largest warm anomaly took place in the southwestern archipelago and in Utö, Pargas and Russarö, Hanko it was the fourth warmest June on record. Observations at both stations began already in the late 19th century. Temperatures were closest to the long-term mean in North Karelia.

In addition, June was predominantly a dry and sunny month, as were April and May. The first half of the month saw particularly low precipitation levels but in late June heavy showers and thunderstorms occurred locally. Eventually, the highest level of precipitation in June, 149.1 mm, was measured in Lampela, Lieksa in North Karelia. The highest daily level of precipitation was 55.7 mm measured in Möksy, Alajärvi on the 22nd.

However, wide areas in southern, western, and northern Finland received less than half of the typical level of rainfall in June. The absolute smallest amount of rainfall, only 2.8 mm, was measured in Kumpula, Helsinki. Also, at Helsinki Airport in Vantaa, the monthly level of precipitation, 5.6 mm, was the lowest on record.

It was moreover widely one of the three sunniest Junes within the last 65 years in the southern and western parts of Finland as well as in northern Lapland. In many coastal regions the

sun shone for more than 400 hours during the month.

Thunderstorms were common in late June and the monthly count of cloud-to-ground flashes somewhat exceeded the long-term average.

June began with a very cold northerly airflow and on the night of the 1st, the temperature dropped even to -7.7 °C at an altitude of 1 km on the top of Saana fell in the very north-westernmost tip of Lapland. This marked a new national cold temperature record for June. The weather station on Saana fell was founded in 1991, and typically the coldest temperatures in Finland around the turn of May and June are observed there.

There were in general a lot of cold and calm frost nights in early June. Particularly cold were the nights of 2nd and 10th. Daytime temperatures, on the other hand, started to climb higher during the second week of June and starting from the 12th, the temperature rose above 25 °C at some part of Finland at daily basis until the end of the month. Some locations recorded even 15 hot days with the daily maximum temperature above 25 °C. On the 20th and 21st the temperature rose locally even above 30 °C in southern and western Finland.

During the Midsummer, the warmest weather took place in southern Finland and northern Lapland.

Ilari Lehtonen

-7.7

°C

Saana, Enontekiö, 1.6.

+31.6 °C

Niinisalo Airfield, Kankaanpää, 20.6.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JUNE 2023

• The month was the warmest June globally at just over 0.5°C above the 1991-2020 average exceeding June 2019 – the previous record – by a substantial margin.

• Record June temperatures were experienced across northwest Europe. Record-high sea surface temperature occurred over large swaths of the North Atlantic, leading to marine heatwave conditions around Ireland and the UK.

Source: Copernicus Climate Bulletin