Ilmastokatsaus 4/2023

4/2023 —

Korkeapaine hallitsi säätä huhtikuussa —

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteiden osuvuus —

Pääkirjoitus — 3

Korkeapaine hallitsi pitkään huhtikuun säätä — 4

Sääkehitys huhtikuussa — 6

Huhtikuun säätapahtumia maailmalta — 7

Osuvatko ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet oikeaan? — 8

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä huhtikuussa — 16

Huhtikuun kuukausitilasto — 18

Huhtikuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of April 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään

1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

HUHTIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-04-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada Ajosenpää

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Adobe Stock

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Saisiko olla aurinkoa ja tuulta?

Viime syksynä sähkö oli kallista, ja sen hinta vaihteli voimakkaasti muun muassa sääolojen vaikutuksesta. Tämä herätti laajan kiinnostuksen energiasäähän. Paljonko tuulivoimaa on huomenna tarjolla? Entä millaiseksi energiasää muodostuu pidemmällä aikavälillä? Tuleeko talvesta kylmä vai lauha? Riittääkö sähkö kulutushuipun aikaan?

Ilmatieteen laitos reagoi nopeasti yhteiskunnan tarpeeseen. Sääpäivystys ryhtyi julkaisemaan kansalaisille suunnattua energiasääennustetta kahdesti viikossa. Myös tutkimusprojekteissa aurinko- ja tuulivoima ovat olleet viime vuosina vahvasti läsnä. Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama BCDC Energia oli yksi varhaisimmista tähän teemaan pureutuvista hankkeista.

BCDC:ssä kehitettiin aikoinaan energiasääennuste, joka kertoo pienehkön aurinkovoimalan ja pientuulivoimalan sähköntuotannon seuraavien 24 tunnin aikana. Tämä todennäköisesti vaikutti siihen, että energiasääennuste poimittiin Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan vuonna 2016.

Tutkimushankkeiden aikana syntyy usein uusia erinomaisia järjestelmiä ja palveluita, joille on hankkeen päättyessä löydettävä uusi kotipesä. BCDC Energian verkkosivuston ylläpito on hankkeen päättymisen myötä loppumassa. Jatkuvuuden takaamiseksi Ilmatieteen laitos avaa kesän kynnyksellä verkkosivuilleen uuden aurinko- ja tuulivoimaennusteen, joka kertoo auringon paisteen ja tuulen kilowattitunteina lähivuorokausien aikana. Tiedon avulla voi esimerkiksi ennakoida, mihin aikaan aurinko- tai tuulisähköä on hyvin tarjolla ja ajoittaa kulutuksensa sen mukaan. Uusi palvelu pohjautuu tutkimusprojekteissa kehitettyihin laskentamenetelmiin, joilla arvioidaan uusiutuvan energian tuotantoa ennustettujen säätietojen perusteella.

Seuraa Ilmatieteen laitoksen kanavia, niin kuulet ensimmäisten joukossa, kun uusi aurinko- ja tuulivoimapalvelu julkaistaan!

Ilmatieteen laitos avaa kesän kynnyksellä verkkosivuilleen

uuden aurinko- ja tuulivoimaennusteen

ANDERS LINDFORS Tutkimusprofessori

-25,9 °C

Savukoski, Tulppio, 3.4.

+21,0 °C

Lappeenranta, Lepola, 26.4.

Lappeenranta lentoasema, 26.4.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

306,2 h 61,9 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Ristijärvi, Mustavaara.

Kuukauden suurin auringonpaistetuntien määrä, Kotka, Rankki.

Korkeapaine hallitsi pitkään huhtikuun säätä

Huhtikuun alusta lukien Suomi kuului kolmen viikon ajan korkeapaineen alueeseen, ja osassa maata ei saatu sadetta lainkaan. Sitä vastoin huhtikuun lopulla sää muuttui epävakaiseksi.

Huhtikuun keskilämpötila oli EteläSuomessa ylimmillään reilut 5 °C, ja Pohjois-Suomessa se vaihteli nollan molemmin puolin. Sekä osassa Etelä-Suomea että pohjoisimmassa Lapissa keskilämpötila oli harvinaisen korkea. Sen sijaan maan keskivaiheilla huhtikuu oli paikoin noin asteen verran keskimääräistä kylmempi. Huhtikuussa päivälämpötilat olivat pääsääntöisesti tavanomaista korkeampia, mutta yöt olivat tavanomaista viileämpiä muualla paitsi etelärannikon tuntumassa ja Pohjois-Lapissa.

Huhtikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat enimmäkseen poutaisia ja aurinkoisia, ja osassa maata sadetta ei saatu lainkaan. Sen sijaan huhtikuun viimeinen viikko oli epävakainen. Erityisesti Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa saatiin huhtikuun lopulla runsaita sateita, ja näillä alueilla kuukauden sademäärä kohosi loppukuun sateiden myötä paikoin jopa kaksinkertaiseksi pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Kuukauden suurin sademäärä, 61,9 mm, mitattiin Ristijärven Mustavaaralla, missä huhtikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat sateettomia.

Suurimmassa osassa maata huhtikuun sademäärä jäi kuitenkin tavanomaista pienemmäksi. Itä- ja Koillis-Lapissa sademäärä jäi noin puoleen ja Etelä- ja Lounais-Suomessa paikoin

vain noin kolmasosaan pitkän ajan keskiarvosta.

Huhtikuu oli myös selvästi tavanomaista aurinkoisempi. Vantaalla, Jokioisissa, Rovaniemellä ja Sodankylässä koettiin jopa paikkakuntien viime vuosikymmenten aurinkoisin huhtikuu. Eniten auringonpaistetunteja havaittiin Kotkan Rankissa, missä aurinko paistoi 306,2 tuntia. Tämä ei kuitenkaan vielä hätyytellyt viime vuosikymmenten suurinta huhtikuun auringonpaistetuntien määrää, joka on Mustasaarten Valassaarilla huhtikuussa 2004 havaittu 347,5 tuntia.

HUHTIKUU ALKOI YÖPAKKASILLA, MUTTA PÄÄSIÄISENÄ SÄÄ LÄMPENI

Huhtikuun ensimmäisinä päivinä Suomen yllä oli kylmää ilmaa, ja maan etelä- ja keskiosissa oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kovia yöpakkasia. Esimerkiksi Salon Kärkässä mitattiin 1.4. -15,3 °C, joka oli havaintoaseman alin huhtikuun lämpötila sitten vuoden 1963. Hallin lentoasemalla Jämsässä mitattiin 4.4. puolestaan vuonna 1964 perustetun aseman mittaushistorian alin huhtikuun lämpötila, -16,8 °C.

Pääsiäistä vietettiin huhtikuun 7.–10. päivien välillä kuitenkin jo melko lämpimässä säässä päivälämpötilojen

kohotessa ympäri maata 10 asteen tuntumaan tai korkeammallekin. Pääsiäisen jälkeen 12.4. mitattiin Raumalla jo 18,1 °C, joka hätyytteli havaintohistorian ylimpiä ajankohdan lämpötiloja.

Huhtikuun 13.–14. päivinä idästä virtasi viileämpää ilmaa. Varsinkin Etelä-Suomessa itätuuli oli voimakasta ja Hangon edustalla myrskysi.

Huhtikuun puolivälin jälkeen sää jälleen lämpeni, ja 20.–22.4. lämpötila kohosi Etelä-Suomessa ylimmillään noin 19 asteeseen. Huhtikuun viimeisellä viikolla sään muuttuessa epävakaiseksi sää myös pääsääntöisesti viileni, mutta lämpötilaerot sekä maan eri osien että eri päivien välillä olivat välillä suuria. Itä-Suomeen virtasi kaakosta hyvin lämmintä ilmaa 25.–26.4., ja lämpötila kohosi ensimmäistä kertaa kuluvana keväänä 20 asteeseen. Sen sijaan Kainuussa satoi 24.4. vastaisena yönä reilusti toistakymmentä senttiä lunta ja Lapissa 29.4. paikoin yli 20 senttiä.

Vappuaattona oli koko maassa epävakaista, tuulista ja koleaa. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa myös ukkosti paikoin. Huhtikuussa esiintyi ukkosia myös 12.4. Lounais-Suomessa ja 25.–26.4. Länsi-Suomessa. Yhteensä kuukauden aikana paikannettiin noin 400 maasalamaa.

Ilari Lehtonen

SÄÄKEHITYS HUHTIKUUSSA

4.4. Huhtikuun alkupäivinä laaja korkeapaineen alue ulottui Pohjois-Euroopan yli lounaasta koilliseen. Sää oli aurinkoista, mutta viileää. Öisin lämpötila laski maan etelä- ja keskiosissa vuodenaikaan nähden jopa poikkeuksellisen alhaisiin lukemiin.

12.4. Pääsiäisen jälkeen korkeapaineen painopiste oli Suomen itä- ja koillispuolella. Kaakosta virtasi lämmintä ja kosteaa ilmaa, ja Lounais-Suomessa lämpötila nousi ylimmillään noin 18 asteeseen, eli lähelle ajankohdan ennätysarvoja. Varsinais-Suomen pohjoisosissa ja Satakunnassa muodostui iltapäivällä myös ukkoskuuroja, jotka tuottivat toistasataa maasalamaa.

20.4. Korkeapaineen keskus oli Skandinavian länsipuolella. Lämmin ja enimmäkseen aurinkoinen poutasää vallitsi koko maassa päivälämpötilojen vaihdellessa noin 10 ja 18 asteen välillä. Vain Pohjois-Lapissa lämpötila jäi hieman 10 asteen alapuolelle.

26.4. Kaakosta virtasi lämmintä ilmaa

Itä-Suomeen ja Lappeenrannassa mitattiin kuukauden ylin lämpötila 21,0 °C. Lännessä oli sitä vastoin huomattavasti viileämpää. Huhtikuun viimeisellä viikolla Pohjolassa oli matalapaineen alue, ja kuukauden viimeiset päivät olivat epävakaisia ja viileitä.

Teksti: Ilari Lehtonen

Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA HUHTIKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Huhtikuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson neljänneksi korkein.

POHJOIS-AMERIKKA

Alkuvuosi on tähän saakka ollut mitatuista 15. lämpimin.

YHDYSVALLAT Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi.

MEKSIKONLAHTI

Huhtikuu oli mitatuista toiseksi lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA

Huhtikuu oli mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin ja jakaa sijan vuoden 2007 huhtikuun kanssa.

ETELÄINEN PALLONPUOLISKO

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa mittaushistorian yhdenneksitoista pienin jakaen sijan vuonna 2004 mitatun laajuuden kanssa.

EUROOPPA

Tammi–huhtikuun ajanjakso oli mitatuista kolmanneksi lämpimin.

ESPANJA Huhtikuu oli mittaushistorian lämpimin ja vähäsateisin.

AASIA

Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta ero tavanomaiseen oli pienin sitten vuoden 2010.

KARIBIA Karibian saarien alueella huhtikuu oli mitatuista kuudenneksi lämpimin.

TROOPPINEN MYRSKY SANVU Sanvu oli vuoden 2023 ensimmäinen nimetty, voimakas myrsky pohjoisella pallonpuoliskolla.

AFRIKKA Huhtikuu oli mitatuista neljänneksi lämpimin ja tammi–huhtikuun ajanjakso kolmanneksi lämpimin.

TROOPPINEN HIRMUMYRSKY ILSA

Huhtikuun 13. päivä hirmumyrsky Ilsan tuulet puhalsivat ennätyslukemissa läntisessä Australiassa.

AUSTRALIA Huhtikuun sademäärä oli hieman yli kolmanneksen tavanomaista suurempi – tämä on suurin huhtikuun sademäärä sitten vuoden 2006.

Eteläisellä pallonpuoliskolla huhtikuu oli sekä lämpimin huhtikuu että lämpimin kuukausi mittaushistoriassa.

VALTAMERET Valtamerten lämpötilat kohosivat maailmanlaajuisesti uusiin huhtikuun ennätyslukemiin. Lämpötilat asettuivat kaikkien kuukausien mittaustilastoissa toiselle sijalle.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ Antarktisen merijään laajuus oli huhtikuussa mittaushistorian kolmanneksi pienin.

UUSI-SEELANTI

Huhtikuu oli mitatuista yhdenneksitoista lämpimin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA HUHTIKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Date created: 2023-05-03

Surface air temperature anomaly for April 2023

Surface air temperature anomaly for April 2023

Surface air temperature anomaly for April 2023

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

LISÄTIETOA https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202304 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Osuvatko ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet oikeaan?

Sääennusteiden aikajänne on vain muutamia päiviä ja niiden osuvuus voidaan selvittää suhteellisen pian. Ilmastonmuutosennusteiden kohdalla arviointi on haastavampaa, mutta apua saadaan todennäköisyysennusteista.

Sääennusteiden aikajänne on vain muutamia päiviä. Ennusteen osuvuus saadaan siksi pian selville vertaamalla ennustetta havaittuun säähän. Toistamalla tämä vertailu riittävän monelle tilanteelle saadaan käsitys siitä, kuinka hyviä ennusteet tyypillisesti ovat.

Ilmastonmuutosennusteita on vaikeampi testata. Niistä vanhimmatkin ovat vasta muutaman vuosikymmenen ikäisiä, ja näin lyhyen aikajänteen muutoksiin vaikuttaa kasvihuoneilmiön voi-

Lämpötilan muutos (°C)

Havainnot Ennuste, mediaani Ennuste, 5–95 %

mistumisen ohella melkoisesti ilmaston luonnollinen vaihtelu. Tätä satunnaisvaihtelua ei hyväkään malli pysty edes teoriassa ennustamaan oikein. Ongelmaa voidaan kuitenkin lievittää laatimalla determinististen ennusteiden (esim. ”lämpötila nousee 0,8 astetta”) sijasta todennäköisyysennusteita (”lämpötila nousee 90 %:n todennäköisyydellä 0,3–1,3 astetta”).

Laadin yhdessä Leena Ruokolaisen kanssa vuonna 2006 todennäköisyysennusteita sille,

Kuva 1. Lämpötilan muutos Helsingissä havaintojen ja ennusteen mukaan. Ylärivin luvut kertovat, mihin kohtaan ennustejakaumaa havaitut muutokset osuvat. Esimerkiksi arvo 89 % tarkoittaa, että havaittua pienemmän lämpenemisen todennäköisyys oli ennusteen mukaan 89 %.

miten vuosien 2011–2020 ilmastolliset keskiarvot eroaisivat vuosien 1971–2000 keskiarvoista. Näissä ennusteissa otettiin huomioon sekä ilmastomallien eroihin että ilmaston luonnolliseen vaihteluun liittyvä epävarmuus. Pitivätkö ennusteet yhtä todellisuuden kanssa?

Kuvassa 1 verrataan Helsingissä havaittuja lämpötilan muutoksia ja ennustetta keskenään. Tulokset koko vuoden keskilämpötilalle ovat kuvassa laitimmaisena oikealla, yksittäisten kuukausien tulokset taas ensimmäisissä 12 sarakkeessa.

Havaittu vuoden keskilämpötila nousi Helsingissä 1,6 astetta, kun taas ennusteen antaman parhaan arvion (mediaani eli ennustejakauman keskimmäinen arvo) mukaan ilmaston piti lämmetä vain 0,9 astetta. Havainnot ja ennuste eivät kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään. Ennusteen mukaan vähintään 1,6 asteen lämpenemisen todennäköisyys oli 11 %. Kun todennäköisyys on näinkin iso, voi havaitun lämpenemisen suuruus johtua hyvin siitä, että ilmaston luonnollinen vaihtelu on viime vuosikymmeninä tilapäisesti vauhdittanut lämpenemistä Suomessa.

Havaittu lämpötilan muutos vaihteli Helsingissä suuresti kuukaudesta toiseen. Kesäkuussa lämpeni vain 0,7 astetta, joulukuussa peräti 3,1. Myös mediaaniennuste ennakoi suurempaa lämpenemistä vuoden talvi- kuin kesäpuoliskolle, mutta kuukausien väliset erot ovat ennusteessa paljon pienempiä.

Havaittu lämpeneminen jäi tammikuussa hiukan mediaaniennustetta pienemmäksi, mutta kaikkina muina kuukausina lämpötila nousi tätä parasta arviota enemmän. Kuitenkin vain syyskuussa havaittu muutos osuu ennustejakauman 5–95 %:n luottamusvälin ulkopuolelle. Juuri näin

pitää tilastollisesti ollakin. Keskimäärin tällaisia ”huteja” pitäisi tulla yhdessä tapauksessa kymmenestä eli 1,2 kuukautena vuoden 12 kuukaudesta.

Kuva 1 kertoo myös, että ennustetun muutoksen todennäköisyysjakaumat ovat varsin leveitä, etenkin talvikuukausina, jolloin lämpötilan luonnollinen vaihtelu on suurimmillaan. Lämpötila olisi siis hyvin voinut myös laskea joinakin yksittäisinä kuukausina, vaikkei sitä käytännössä tapahtunutkaan.

Helsingissä lämpötila nousi siis ennusteen antamaa parasta arviota enemmän. Näin ei kuitenkaan käynyt kaikkialla, vaan kuvassa 2 näkyy sekä mediaaniennustetta enemmän että vähemmän lämmenneitä alueita. Esimerkiksi Siperian pohjoisosissa ja Pohjoisella Jäämerellä lämpötila on noussut ennusteeseen nähden ”liikaa”, tietyillä alueilla Tyynellämerellä ja eteläisellä pallonpuoliskolla taas ”liian vähän”. Paikoin muun muassa Eteläisellä Jäämerellä ilmasto jopa hiukan viileni.

Tilastollisessa mielessä todennäköisyysennuste piti kuitenkin myös maailmanlaajuisesti hyvin kutinsa. Alueet, joilla vuosikeskilämpötilan muutos on osunut ennustetun 5–95 %:n luottamusvälin ulkopuolelle, kattavat vain 9 % maapallon pinta-alasta.

LISÄTIETOJA

Räisänen, J., 2022: Probabilistic forecasts of nearterm climate change: verification for temperature and precipitation changes from years 1971-2000 to 2011-2020. Climate Dynamics, 59, 1175-1188. https://doi.org/10.1007/s00382-022-06182-8

Jouni Räisänen, Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto

Kuva 2. Havaittu vuosikeskilämpötilan muutos eri alueilla (harmaat käyrät, viivaväli 1 ºC) sekä sen sijoittuminen ennustejakaumaan (väritys).

KUUKAUDEN HAVAINTO

Huhtikuun kuiva sää myötävaikutti katupölytilanteeseen, joka oli viime vuosien pahin. Katupölykauden huippu saavutettiin pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 11.4., jolloin 45:stä ilmanlaatua kaupungeissa mittaavista asemista 34:llä havaittiin terveydelle haitallisia pölypitoisuuksia. Katupöly muodostuu pääasiassa halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin kokoisista ns. hengitettävistä PM10-hiukkasista.

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila huhtikuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot huhtikuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen huhtikuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa.

HAMINA PITÄJÄNSAARI

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

RAUMA PETÄJÄS

KEMI AJOS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA HUHTIKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli huhtikuussa keskimäärin 14,0 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 3 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 huhtikuun keskiarvo. Jääpeite oli 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella huhtikuussa mitatuista kymmenenneksi pienin yhdessä huhtikuiden 2004, 2007 ja 2015 kanssa. Kaikkien aikojen pienin huhtikuun jääpeite mitattiin vuonna 2019, jolloin jään peittämän alueen laajuus oli 6 % tavanomaista suppeampi.

Huhtikuun jääpeitteen laajuus ja poikkeamat olivat samankaltaiset edellisen kuun vastaavien kanssa, joskin poikkeamat olivat yleisesti ottaen pienemmät. Jäätä oli keskimäärin vähemmän arktisen alueen reunamerillä, muun muassa Barentsinmerellä, Ohotanmerellä ja Labradorinmerellä. Beringinmerellä oli sekä positiivisia että negatiivisia poikkeamia. Grönlanninmerellä oli edelleen hieman tavanomaista enemmän jäätä. Huippuvuorten itärannikolla negatiivinen merijään laajuuden poikkema on jatkunut vuoden 2022 kesäkuusta alkaen, mutta nyt huhtikuussa saavutettiin vihdoin lähes tavanomainen tilanne merijään suhteen.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella huhtikuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta huhtikuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Aurinko paistoi huhtikuussa

osassa maata yli 100 tuntia

keskimääräistä enemmän.

Edellisen kerran huhtikuu oli

hyvin aurinkoinen vuosina

2014 ja 2019. Laajalti

aurinkoisin oli kuitenkin

vuoden 2004 huhtikuu, jolloin Mustasaarten Valassaarilla aurinko paistoi peräti

347,5 tuntia. Nyt paistetta

havaittiin eniten Kotkan

Rankissa, 306,2 tuntia.

LÄMPÖTILOJA

JA SADEMÄÄRIÄ HUHTIKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Huhtikuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SIIKAJOKI, RUUKKI

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ HUHTIKUUSSA

LUMENSYVYYS

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni

1–4 m/s

heikko

4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

Ennuste on tehty 15.5.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

High pressure dominated the first three weeks of April

A large area of high pressure retained dry and sunny weather in Finland for the first three weeks of April. In late April, on the contrary, the weather turned unsettled.

The mean temperature in April was in southern Finland slightly above 5 °C at the highest while in northern Finland it varied around 0 °C. In parts of southern Finland and in northern Lapland such a warm April occurs less often than once every 10 years, on average, while in the central parts of Finland it was mostly somewhat colder April than usually. In general, daytime temperatures were clearly higher than usual throughout the country, but nights were colder than usual, except along the southern coast and in northern Lapland.

The first three weeks of April were dry and sunny, but the last week of the month was unsettled. Heavy precipitation, including both rain and snowfall, occurred in late April particularly in the Ostrobothnian regions and in Kainuu. In these regions, the precipitation levels climbed eventually above the long-term average, exceeding the average even by twofold in some locations. The highest level of precipitation in April, 61.9 mm, was measured in Mustavaara, Ristijärvi, although the first three weeks of the month were completely rainless there. However, in most of Finland, the precipitation levels remained clearly below the longterm average.

The count of sunshine hours totaled mainly between 250 and 300 hours. These values exceeded the long-term averages in some locations by more than 100 hours, and in four stations (Vantaa, Jokioinen, Rovaniemi and

Sodankylä) it was even the sunniest April for decades. Nevertheless, the highest count of sunshine hours, 306.2 h in Rankki, Kotka remained clearly below the highest count from the previous decades, 347.5 h observed in Valsörarna, Korsholm in April 2004.

During the dry period, air quality was widely reduced by street dust. The situation was worst on 11 April when 34 out of 45 air quality stations in cities measured harmful levels of coarse particles in the air.

In the beginning of April there were a few exceptionally cold nights in the southern and central parts of Finland. At Halli Airport in Jämsä the temperature dropped even to the lowest value ever measured at the station in April, -16.8 °C, on the 4th. Observations at the airport started in 1964.

During Easter holidays between the 7th and 10th weather was sunny and relatively warm. On the 12th the temperature rose already even to 18.1 °C in Rauma. The highest temperatures of the month were observed in many places between the 20th and 22nd and in eastern and southeastern Finland either on the 25th or 26th. On May Day Eve, however, the weather was unsettled, cold and windy.

Some thunderstorms were observed on the 12th, 25th, 26th and 30th producing a total of about 400 cloudto-ground flashes.

Ilari Lehtonen

-25.9 °C

Tulppio, Savukoski, 3.4.

+21.0 °C

Lappeenranta Airport, 26.4. & Lepola, Lappeenranta, 26.4.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: APRIL 2023

• The month was the joint fourth warmest April globally.

• Temperatures were above average over southwest Europe, with Spain and Portugal recording their highest ever April temperatures.

• Colder-than-average temperatures were experienced in a band stretching from the United Kingdom to southeast Europe.

• Antarctic sea ice extent remained well below average, Arctic sea ice extent was 3 % below average.

Source: Copernicus Climate Bulletin