Paikalla olon välttämättömyys

kesän aikana. Komission uudeksi puheenjohtajaksi valittiin saksalainen Ursula von der Leyen. Uusi komissio aloitti kautensa joulukuun alussa 2019. Suomesta komission jäseneksi tuli Jutta Urpilainen, jonka vastuualueeksi tulivat kansainväliset kumppanuudet.171

Lehto-Komulainen järjesti kattavan ohjelman, kun FinUnionsin hallitus tuli joulukuussa 2019 Brysseliin. Ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen Jutta Urpilaisen kanssa. Myös meppien ja heidän avustajiensa kanssa oli tapaaminen parlamentissa. Myöhemmin joulukuussa Brysselissä oli vielä Jarkko Elorannan ja Antti Palolan isännöimä tapaaminen median kanssa.

Lisäksi FinUnions kutsui koolle parlamentissa uudenlaisia matalan kynnyksen tilaisuuksia, joihin kutsuttiin meppejä ja heidän avustajiaan. Ne mahdollistivat tutustumisen uusiin meppeihin. Niissä jaettiin tietoa muun muassa komission valmistelusta liittyen aloitteeseen riittävät vähimmäispalkat EU:ssa.

Lehto-Komulaisen mielestä ”tervetullutta oli nyt se, että komissiosta oli pitkästä aikaa luvassa uusia työelämää koskevia avauksia”. Lainsäädäntöehdotukset koskivat vähimmäispalkkoja ja tasa-arvon edistämistä palkkojen läpinäkyvyyden parantamisella. Lisäksi komission agendalla oli sitovalla tavalla alustatalouden työntekijöiden tilanteen parantaminen ja työsuojelun kehittäminen. Komissiolta odotettiin myös yhteisiä esityksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan, vihreän kasvun mahdollistamiseen ja digitalisaatioon.172

Kun FinUnionsin toimiston perustamisesta tuli helmikuussa 2020 kuluneeksi 25 vuotta, rantautui Kiinasta koronavirusepidemia. Eurooppa sulkeutui ja rajat menivät kiinni. Euroopan parlamentti siirtyi virtuaalisiin kokouksiin, jolloin mepit pystyivät äänestämään kotimaastaan käsin. Työelämässä käynnistyi etäaika, jolloin tapaamisia ja palavereja alettiin hoitaa tietoliikenneyhteyksien välityksellä Microsoft Teamsilla tai muilla etätyöskentelyyn sopivilla sovelluksilla. FinUnionsissa sekä Katja Lehto-Komulainen että Tiina Huotari siirtyivät etätyöhön.

Tämä on myös pakottanut muuttamaan FinUnionsin toimintaa. ”Koronan aikana olemme tehneet muun muassa tiiviitä meppi-infoja. Se on ollut toimiva tapa työskennellä. Kun tehdään virtuaalisesti, se voi olla tehokasta, mutta sitten jää se kaikki muu pois”, kertoo Lehto-Komulainen.

Korona on myös vähentänyt Brysseliin matkustamista valtavasti. ”Konkreettinen muutos on ollut se, että kun ennen kävin Brysselissä kaksi kolme kertaa kuukaudessa, niin nyt se on poissa. Käytäntö on tullut ihan toisenlaiseksi. Se on muuttanut työntekotapaa, mutta ei tavoitteita ja asioita”, toteaa Pekka Ristelä. Ihmiset kyllä työskentelevät yhä EU:n instituutioissa, ja EU:n lainsäädäntöäkin tehdään edelleen. Parlamentin valiokuntien kokouksiakin voi seurata internetin välityksellä, koska ne ovat julkisia.173

MEP Miapetra Kumpula-Natri, Suomen S&D-delegaation vetäjä ja FinUnionsin johtaja Katja LehtoKomulainen Euroopan parlamentissa. Koronaviruspandemia lopetti tämänlaiset henkilökohtaiset tapaamiset, kun parlamentti siirtyi etätyöhön. Lehto-Komulainen aloitti FinUnionsin johtajana vuonna 2019.

Fyysinen paikalla olo on kuitenkin välttämättömyys FinUnionsin kaltaiselle toimijalle. Brysselissä johtajina olleet ovat henkilökohtaisesti havainneet, että ay-liikkeelle on tiedon hankinnan ja välityksen kannalta tärkeää olla läsnä siellä, missä tapahtuu. Pekka Ristelä tuo esille sen, että ”Brysselin ja EU:n päätöksentekijöiden ja eri intressiryhmien verkostossa voi olla sisäpiirin jäsen vain olemalla siellä paikalla.” Paikalla olo mahdollistaa epävirallisia tapaamisia lounailla sekä satunnaisia käytäväkeskusteluja. ”Vaikuttamisen kannalta on oleellista, onko naama tuttu ja keskusteluyhteys luonteva.”174

Myös Helsingistä katsoen Brysselin edustusto on puolustanut paikkaansa. Risto Piekan mielestä ”hyöty oli se, että KEY-Finlandin palveluksessa olevat kertoivat mitä asioita oli tulossa esille ja mistä Suomessa pitäisi olla kiinnostunut. Ja kun jäsenjärjestöt toivat hallituksen paikalle, niin siellä oli suomalainen, joka kertoi tapaamisissa keskeiset pointit. Se oli kuin meidän suurlähetystömme siellä.” Mikko Mäenpään mukaan omalla edustustolla on ollut ratkaiseva merkitys tiedon tuottamisen kannalta. Hänen mukaansa FinUnions on myös vuosien aikana hitsannut palkansaajakeskusjärjestöjä yhteistyöhön.

Lauri Lyly korostaa FinUnionsin roolia suomalaisen ay-liikkeen silminä ja korvina asioiden valmistelun ja päätöksenteon ytimessä: ”Kun on mukana tällaisessa

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (vasemmalla), Euroopan komission jäsen Jutta Urpilainen ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

kansainvälisessä orgaanissa, niin sieltä saa koko ajan tietoa myös kotimaan edunvalvontaan.” Hän tuo esille vielä näkökulman, joka usein unohtuu: ”Kun työskentelee tällaisessa verkostossa, niin sieltä saa jotain edunvalvontamielessä. Minä myös totesin, että minun Eurooppa-tietämykseni kasvoi, niin yleistietämys kuin sisältötietämyskin.” Lyly myös muistuttaa, että Brysseliin lähetettyjen ihmisten työkalupakki on paljon isompi, kun he tulevat takaisin Suomeen.175