Perhe-elämää

”T ytär muutti tänne kaksi viikkoa sitten ja on juuri aloittanut koulunkäyntinsä. Koiravanhuksemme hain tänne (lentokoneen ruumassa!) viime viikonloppuna. Vaimo tulee huomenna puolenpäivän aikoihin. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet ovat siten omalta kohdaltani olemassa. Jotta alku olisi mahdollisimman hyvä, on jätettävä juttu vähän kesken ja lähdettävä siivoamaan kämppä kuntoon”, kirjoitti Pekka Ahmavaara raporttiinsa syyskuussa 1995.

Ahmavaaran kirjoitus kertoo tärkeästä ulottuvuudesta KEY-Finlandin johtajan Avenue des Alouettes 12, Woluwe St. Pierren esikaupungissa sijainnut 1920-luvun alussa valmistutyössä: usein mukana seuraa perhe. Ahma- nut ”kodikas, mutta talvisin vaaran vaimo sai omasta työstään vuoden virkavapauden, joten hän saattoi lähteä vetoinen” talo toimi neljän KEYFinlandin johtajan asuntona.

Brysseliin. Tytär puolestaan pääsi Brysselin Eurooppakouluun. ”Se oli perheen kannalta oikein mukava kokemus”, muistelee Ahmavaara. Heikki Pohjan puoliso sen sijaan ei saanut virkavapaata työstään, joten perhe asui kahdessa paikassa. Lapsista nuorin, tytär, lähti Brysseliin ja opiskeli

Eurooppakoulussa. Syksyllä 2000 Pohja jutteli Lauri Ihalaisen kanssa jatkosta: ”Kun vaimo oli Helsingissä ja tytär oli lähtenyt Englantiin yliopistoon, jäin silloin yksin.” Yksin olo Brysselissä ei houkuttanut, oli aika palata Suomeen. Myöskään Jorma Skipparin perhe ei tullut Brysseliin. Erossa elämistä helpottivat tällöin kuitenkin halvat lennot Helsingin ja Brysselin välillä, sillä lentoja tarjosi kolme lentoyhtiötä. Viikonloppureissun saattoi tehdä sadalla eurolla, mikä mahdollisti vaimon ja tyttären useat vierailut Brysseliin. Aika Brysselissä saattoi tarjota puolisolle myös mahdollisuuksia. Ari Åbergin vaimo lähti mielellään miehensä mukana Brysseliin. ”Hän oli Suomi-klubin johtokunnan jäsen ja lehden toimittaja. Sitten hän oli merimieskirkon kirjastossa kirjastotätinä. Se oli vapaaehtoistoimintaa. Hänellä oli laaja ystäväpiiri siellä”, kertoo Åberg. Kulttuurikaupunki Bryssel tarjosi myös paljon tekemistä vapaa-aikana, minkä lisäksi lyhyen matkan päästä löytyi hienoja matkakohteita, kuten Ardennien vuoristo, Normandian rannikko tai Champagnen seutu. ”Sitä vain otti auton alle ja polkaisi moottoritielle”, muistelee Åberg. Jorma Rusasen puoliso puolestaan vietti Brysselissä viikonloppuja ja lyhyitä jaksoja, jolloin Rusasen ja

Åbergin perheet järjestivät yhteisiä tapaamisia ja illallisia.127