R
AA ST IN VA I A KS AL U M O J U UK
RAKENNA OIKEIN TEKSTI: WALDE AHLGREN Ajastamme käydään kovaa kilpailua. Mihin laitamme sen missä ja miten kulutamme sitä. Kiireinen elämäntempo pitää meidät liikkeessä päivästä toiseen ja tuntuukin, että taistelemme aikaa vastaa, kun pitää tehdä tulosta! Työpaikalla tai jumalanvaltakunnantyössä, elämä haastaa meitä. Joulun lähestyessä kauppiaat ovat myös hyvin selvillä ihmisten kulutustottumuksista, kuinka saada kysyntä ja tarjonta kohtamaan niin, että saadaan kasvatettua kaupan tulosta. Tietäähän kauppias, että joulukuussa tehdään seuraavaan vuoden tulos, joka on yli- tai alijäämäinen. Olen aina ihaillut suurten firmojen johtajia antautumisestaan täysin sille mitä tekevät. Ihailen myös muutenkin sellaisia ihmisiä, jotka tekevät asiansa täysillä laittaen kaikki likoon asiansa puolesta. He uskovat siihen mitä tekevät ja sitoutuvat siihen tuntui miltä tuntui. Nämä arjen puurtajat tekevät työtä uskollisesti. Meissä UY-lehden lukijoissa on varmasti niitä, jotka elävät ja palavat yhdelle asialle 100%. Kysymys kuuluukin, mille asialle? Siihen voidaan jokainen vastata henkilökohtaisesti! Raamatun kertomus viisaasta ja tyhmästä rakentajasta on vielä tänäänkin ajankohtainen opetus. Opetus on muistutus viisaasta ja ymmärtämättömästä rakentajasta. Molemmat rakensivat, mutta Raamatussa ei kuitenkaan kerrota siitä,
6 UY 4/2013
kummalla rakentajista oli suurempi ja näyttävämpi talo! Kerrotaan vaan, että he rakensivat kunnes tuli sen ajan hirmumyrsky ”Sandy”. Toisen rakentajan talo tuhoutui. Kaikki se aika ja vaivan näkö olikin ollut turhaa. Pitkät päivät ja monet työtunnit olivat hukkaan heittyä aikaa, eikä työ palkinnut tekijäänsä. Oliko mies hakenut sen ajan piraattituotteita ja näin säästänyt kustannuksissa? Ehkä vähän halpaa lautaa meren toiselta puolelta ja tiiltä mustasta pörssistä? Vaikka hinta olikin halpa, niin laatu ei täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia. Monesti nostamme tästä kertomuksesta esille viisaan miehen. Nyt haluan kuitenkin nostaa esille tyhmän rakentajan. Se, mikä kahta rakentajaa yhdisti, oli yksikertaisesti kiinnostus oman talon rakentamiseen. Taloa varten oli säästetty ja eletty niukasti, että tarvittava raha saataisiin kokoon. Nämä kaksi rakentajanaapuria olivat varmasti alkaneet työnsä samaan aikaan ja välillä ehkä käytiinkin toisten rakennustyömaalla ihmettelemässä ja ihailemassa aikaansaannoksia. Pikkuhiljaa seinät alkoivat nousta ja talot valmistua. Talot valmistuivatkin ajallaan. Varmasti saatiin myös kehuja, että ”hieno on talo” ja ”siinä kelpaa asua”. Sehän lämmitti rakentajia. Sitten tuli tuo surullinen päivä, joka muutti kaiken. Hirmumyrsky tuli varoit-
tamatta ja alkoi tehdä tuhojaan. Tuuli voimallaan puhalsi yhtä kovasti molempien naapurien mökkeihin. Toinen kesti, mutta toinen tuhoutui. Uskon, että suurimman pettymyksen tunsi tuo tyhmä rakentaja katsellessaan ja keräillessään laudan paloja kilometrien päästä. Vaikka hänellä oli samat mahdollisuudet rakentaa yhtä kestävä talo kuin naapurilla, niin hän kuitenkin käyttää sen väärin tekemällä vääriä ratkaisuja ja turvautumalla halvempaan materiaalin, joka ei täyttänyt sille annettuja laatusuosituksia eikä siten kestänyt myrskyä. Meidänkin on hyvä tehdä kunnon rakennustarkastus omassa elämässämme ja jos löydämme korjaamisen tarvetta, hoidamme asian heti kuntoon. Pyhän Hengen voimalla ja mukana ololla Hän kannustaa ja auttaa meitä näissä vaiheissa. Käydään siis tuleviin haasteisiin turvallisin mielin ja rakennettaan varmalle Kristus-kalliolle, joka kestää kaikki myrskyt!
Walde Ahlgren toimii Södertäljen kaupungin tiedottajana sekä suomenkielisen helluntaiseurakunnan Freelance-evankelista.
HELVI PARANTUI SYÖVÄSTÄ TEKSTI JA KUVA: RAIJA LAGER Raija Lager kertoo tapaamisista, jotka ovat muuttaneet läheisten ystävien Raija ja Risto Hautaviidan elämää. Jopa hoitava lääkäri totesi ihmettelynsä. Tapasin Helvin sattumalta Timrån kirpputorilla tämän vuoden heinäkuussa (2013). Helvi on entisiä naapureitamme Vistavarvilta 1970 ja -80 luvulta. Tiemme ei useasti kuitenkaan ole kohdannut siitä lähtien, kun muutimme Vistavarvilta pois 1984. Syynä on ollut myös meidän lähetystyöaika Filippiineillä. Kun nyt olemme jälleen kotiutuneet Sundsvalliin, niin viimeisten vuosien aikana on kuitenkin kohdattu, jos ei muualla niin Sundsvallin Helluntaiseurakunnan suomalaisissa joulujuhlissa tai äitienpäivillä. Nyt jälleen siis tapasimme sattumalta heinäkuun helteessä ja iloisesti hän pyysi minua kahville. Vastasin, että kiitos kutsusta, mutta ikävä kyllä en nyt voi, sillä en ole yksin täällä kirpputorilla. Sovimme, että tulen joku toinen kerta. Ei kuitenkaan mennyt kuin 15 minuuttia, kun Helvi soitti minulle puhelimeen ja kysyi, että ”Oletteko vielä siellä kirpputorilla?” Kyllä olemme, vastasin. ”Voitteko kuitenkin tulla kahville?”
Muistutin häntä, että meitä on viisi henkilöä. ”Se kyllä sopii tulkaa, sillä haluamme kertoa teille jotakin.”
Rukous voi paljon! Kun tulimme Hautaviidan kauniiseen kotiin, kahvi oli katettuna ja tunsimme, että meitä oli odotettu. Risto, Helvin mies, alkoi heti kertomaan. - Viime joulun alla (2012) vaimoni Helvi joutui sairaalaan. Kun olimme sairaalassa Raija soitti ja halusi tulla tapamaan Helviä, Risto Hautaviita kertoo. Tapaaminen ei silloin kuitenkaan käynyt ja Raija kysyi, jos Helvin asia saadaan viedä ”Ylilääkärille”, kun heillä seurakunnassa oli sinä iltana rukouskokous. Yhdessä he olivat rukoilleet Helvin puolesta seurakunnassa ja Helvi itsekin sanoi rukoilleensa ja pyytäneen apua Jumalalta.
Syöpää ei löytynytkään Sairaalassa Helviltä löydettiin kolme syövän etäispesäkettä maksasta. Lääkärit hakivat itse syöpää, mutta sitä ei löytynyt mistään ja ihmeeksi myös etäispesäkkeet maksasta alkoivat pienenemään ja lopulta
hävisivät kokonaan aivan itsestään. Helvi oli jopa lähetetty toiseen sairaalaan tutkimuksiin ja sieltäkin vastus oli negatiivinen syövälle. Lääkäri oli sanonut, että ei syövän etäispesäkkeet yleensä näin häviä, tai ei oikeastaan koskaan, ilman mitään hoitoja.
Ihmeitä tapahtuu! - Tämä on ihme, oli lääkärinkin lausunto asiasta. Risto jatkaa, että emme ole tahtoneet kertoa kenellekään Helvin parantumisesta syövästä, ennen kuin nyt, että olisimme täysin varmoja, että kaikki kokeet olisivat puhtaita. Vielä syyskuun lopussa tehdyissä kokeissa kaikki arvot olivat olleet hyviä ja syöpää ei ole enää Helvin kehossa. Riston ja Helvin kiitollisuus heijastuu kasvoilta ja Riston silmäkulmassa on kyynel, kun hän lopuksi sanoo: ”Muistakaa kiittää Häntä tuolla ylhäällä”, joka on kuullut rukoukset ja joka on antanut meillä vielä yhteisiä päiviä .Kiittäkää myös seurakuntaa, että he rukoilivat puolestamme.
7 UY 4/2013