Page 1

Finnpil Finnpilot Pilotage Oy // Henkilöstölehti // Personaltidning

Pilotweb 2.0 - mobiilin toiminnan perusta

sivu 8

Saimaan selvitys valmistui sivu 4

Luotsinvälitys Selkämerellä sivu 15

Johtaminen ei ole helppo laji sivu 27

t 1/2013


PÄÄKIRJOITUS

Jokainen päivä on erilainen

Vierailut väylillä auttavat meitä käytännön työssä.

Minulla on menossa luotsinvälityksessä kuudes vuosi. Aloitin luotsinvälittäjänä etelän pöydässä ja pian siirryin hoitamaan myös Kotkan ja Saimaan alueita. Viimeisenä, muttei vähäisempänä aloitin myös lännessä. Vuoden 2008 lopulla minusta tuli vuoroesimies ja syksystä 2009 asti olen toiminut palveluesimiehenä. Teen yhä runsaasti vuoroja välittäjänä joka alueella. Se on erittäin tärkeää esimiestyön kannalta. Pidän edelleen paljon välittäjän työstä: jokainen päivä on erilainen! Luotsinvälittäjät tekevät kolmivuorotyötä ja heidän vuororytminsä on kolme yövuoroa, lepopäivä, kolme iltavuoroa, vapaapäivä, kolme aamuvuoroa ja neljä vapaata. Kaksi kertaa vuodessa tulee niin kutsuttu painopistekuukausi, jolloin rytmi menee sekaisin ja välittäjät paikkaavat lomalaisia sekä tekevät töitä muissa ryhmissä kuin omassaan. Suurin osa välittäjistä hoitaa vähintään kahta aluetta ja osa kaikkia kolmea. Se tuo tietysti kentälle tunteen, että aina pöydässä istuu eri henkilö. Tämä kiertäminen kuitenkin auttaa poissaolojen paikkaamisessa ja tuo vaihtuvuutta välittäjän työhön. Viime syksynä suoritin suuren joukon mukana JETtutkinnon ja uskon saaneeni siitä paljon hyviä oppeja, joita voin hyödyntää jatkossa. Yksi suuri plussa oli oppia tuntemaan hyvin niin luotsi- kuin alueluotsivanhimmat. Olemme jälleen aloittaneet väyläharjoittelut. Huhtikuussa olimme ensimmäisen ryhmän kanssa Kaskisissa, Porissa ja Raumalla ja toukokuussa toisen ryhmän kanssa Turussa ja Naantalissa. Kesäkuussa lähdetään seuraavan ryhmän kanssa Saimaalle. Olemme päässeet tutustumaan luotsiasemiin, kuttereihin, meklareihin, muutamaan emäntään ja tietysti luotseihin ja kuskeihin. Olemme myös päässeet mukaan luotsauksille. Kiitokset kaikille luotseille ja kuskeille. Nämä kokemukset auttavat meitä työskentelemään eri alueilla. Kesän kiireet ovat nyt täydessä vauhdissa. Helsingin risteilijät työllistävät etelää ja sitten on ihan oma lukunsa tuo Saimaa. Kausi on vasta alussa, mutta Saimaan alueella saa painaa täysillä, myös välityksen väki. Jännityksellä odotamme Pilotwebin mobiiliversion valmistumista ja sitä millaisia muutoksia se tuo luotsinvälittäjän työhön. Aurinkoista kesää kaikille! Kirsi Meyburgh, palveluesimies, luotsinvälitys

Finnpilot Pilotage Oy:n henkilöstölehti Kansakoulukuja 3, PL 520, 4. kerros, 00100 Helsinki www.finnpilot.fi

Toimituskunta: Hannu Ahonen, Jutta Heinisuo, Ted Jarner, Anne Jänisvaara, Susanna Miettinen, Susanna Pihlajaniemi ja Olli Taipale.

Päätoimittaja: Sari Turkkila, puh. 040 526 3348, sari.turkkila@finnpilot.fi

Taitto: Vaula Aunola, Viestintä Memedia Paino: Kirjapaino Uusimaa


14

Luotsinvälityksen asemiin tutustuminen käynnistettiin taas monen vuoden tauon jälkeen.

1/2013 SISÄLTÖ 4 5 6 8 11 12 14 18 20 22 24 26 27 28 30 32 34 35 35 36

Saimaan selvitys valmistui Mikä on luotsauksen arvo? ASLAK antaa voimaa Pilotweb uudistuu Tankkeriturva ehkäisee onnettomuuksia Vihreää valoa henkilöstötutkimuksessa Välitys väylillä Finnpilot yhteystiedot 2013 Orren isäntä Markku Valli Strategia on suunnitelma yrityksen tulevaisuudesta

Henkilöstötutkimus kertoo positiivisesta kehityksestä.

12

Elämä on ikuista oppimista -uudet luotsit Esimiehet esittäytyvät Johtaminen ei ole helppo laji Teräsmiehetkin ruostuvat Ihminen on erehtyväinen ASLAK hjälper en att orka i arbetet Min arbetsvecka/Minun työviikkoni Veljenpoika Henkilöstömuutokset Kesäristikko

20 Orren isäntä Markku Valli täytti vuosia.

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

3


SAIMAAN LUOTSAUSALUE Kari Kosonen, Finnpilot

Saimaan selvitys valmistui Selvitysmiehen mukaan saatavissa ei ole merkittäviä säästöjä muutoin kuin pelisääntöjä muuttamalla. Nykyinen toiminta sai puhtaat paperit.

4

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

Seppo Kykkäsen selvityksen lopputuloksena on neljä ehdotusta, joilla toteutuessaan olisi varmasti vaikutusta Saimaan luotsauksen kustannustasoon. Ehdotetuilla toimenpiteillä olisi vaikutusta myös turvallisuuteen ja liikennöitävyyteen Saimaan alueella. Mitään merkittävää säästöä ei synny ilman, että nykyisiä Saimaan luotsauksen ”pelisääntöjä” muutetaan merkittävästi. Selvityksessä esitetyt kehittämisehdotukset:

1. Palvelukonseptin muutos = vähennetään tarjontaa ja ohjataan siten kysyntää tasaisemmaksi 2. Luotsikuljetuspalveluiden uudelleen tarkastelu = Finnpilotille lupa myydä muutakin kuin vain luotsausta 3. Saimaan VTS-toiminnan kehittäminen = sallitaan englanninkielinen linjaluotsaus Saimaalla 4. Saimaan kanavan vapauttaminen luotsinkäyttövelvollisuudesta


KEHITTÄMINEN HANNU AHONEN JA KARI KOSONEN, FINNPILOT

Selvityksen johdosta tehdään vielä lisää selvityksiä. LVM on pyytänyt Finnpilotia selvittämään seuraavia asioita 5.8.2013 mennessä: 1. Palvelukonseptin uudistaminenYhtiö laatii toiminta- ja resurssisuunnitelman selvitysmiehen raportissa esitetyllä uudella palvelukonseptimallilla. Tavoitteena on Saimaan alueen luotsaustoiminnan toiminnallisen ja taloudellisen tehokkuuden olennainen lisääminen. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon liikenteen vaihtelut liikennekauden aikana eri kuukausina ja talviliikenteen vaatimat pidemmät luotsausajat, sekä varautua kohtuullisesti sääolosuhteiden tuomiin normaaleihin viivästyksiin. Selvitystasoja on kaksi. Selvitystaso 1:Saimaan vesistöalueella työskentelevän henkilöstön eläkkeelle siirtyminen huomioon ottaen vuoden 2014 resursseilla saatava palvelutaso suhteessa vuosien 2008, 2011 ja 2012 liikennemääriin. Selvitystaso 2:Valtion maksamalla enintään 4,2 milj. € hintatuella saatava palvelutaso suhteessa vuosien 2008, 2011 ja 2012 liikennemääriin. 2. Tilausjärjestelmän uudistaminen Yhtiö laatii ehdotuksen selvitysmiehen raportissa ehdotetulla tavalla kuvatun palvelutasotavoitteen käytännön toteuttamiseen soveltuvasta sähköisestä luotsauspalvelujen tilausten varauskirjasta, joka olisi asiakkaiden ja viranomaisten avoimesti nähtävillä. Ehdotuksesta tulee ilmetä arvio kustannuksista ja toteuttamisen aikataulusta. 3. Luotsinvaihtopaikat Yhtiö laatii selvityksen kohdassa 1 tarkoitetun uuden palvelukonseptin käyttöön ottamisen edellyttämistä muutoksista Saimaan vesistöalueen luotsinvaihtopaikkoihin. Yhtiö käynnistää keskustelun ja tekee esityksen Liikenteen turvallisuusvirastolle selvityksen mukaisista operatiivisen toiminnan kehittämistä tukevista muutoksista luotsin otto- ja jättöpaikkoja koskeviin määräyksiin. Kaikki pyydetyt selvitykset ja ehdotukset tulisi laatia siten, että ne voitaisiin mahdollisuuksien mukaan toteuttaa vuodesta 2014 alkaen.

Mikä on luotsauksen arvo? Vaikuttavuuden mittaamisen yhtenä tarkoituksena on osoittaa luotsauksen tuottama yhteiskunnallinen arvo. Ymmärrettävin väline tähän on varmasti raha. Luotsauksen vaikuttavuuden mittauksessa havainnoidaan poikkeamia luotsauksen aikana. Poikkeamien ja niiden hallitsemiseksi tehtyjen toimenpiteiden kokonaisuudesta syntyy käsitys siitä, mikä on ollut luotsauksen tuottama turvallisuuslisä. Tämän turvallisuuslisän arvo euroissa määritetään keskimääräisten onnettomuuskustannusten perusteella. Turvallisuuslisän arvoa euroissa verrataan luotsausmaksuihin, jolloin voidaan kertoa, miten paljon turvallisuutta saadaan yhdellä luotsaukseen sijoitetulla eurolla. Vuoden 2012 lopulta kevääseen 2013 mennessä tehtiin yhteensä 9710 luotsausta, joissa havaittiin 2540 poikkeamaa. Samalla ajanjaksolla estettiin vakavia onnettomuuksia (yli 1 milj. euron kokonaiskustannukset) 41 kpl, lieviä onnettomuuksia 58 kpl, läheltäpiti tilanteita 141 kpl ja unsafe acteja 696 kpl. Tämän perusteella voidaan arvioida, että yksi luotsaukseen sijoitettu euro on tuottanut turvallisuutta takaisin noin 5-10 euron arvosta. Luotsauksen yhteiskunnallista arvoa voidaan mitata muillakin

mittareilla kuin vain poikkeamien määrällä. Mahdollisia muita mittareita ovat meriliikenteen sujuvuuden edistämiseen liittyvät mittarit kuten esimerkiksi alusten satamakäyntien nopeutuminen luotsin ansiosta. Eri mittareiden käyttöä on tarkoitus laajentaa sitä mukaa, kun osaaminen asiassa lisääntyy. Mittaamisen laadun parantamiseksi on myös ensiarvoisen tärkeää, että keskustelua käydään estettyjen poikkeamien arvioinnista, ja arviointia pyritään yhdenmukaistamaan. Vaikuttavuustietoja jaetaan viranomaisille ja tutkijoille. Kiinnostuksensa luotsien tekemiin havaintoihin ovat esittäneet MKK, Merikotka, Aalto-yliopisto, Trafin analyysiosasto ja Ilmatieteen laitos. Luotsauksen vaikuttavuus on mukana myös Trafin ensi syksynä julkaistavassa merenkulun turvallisuusraportissa. Vaikuttavuuden mittaamista käsitellään Finnpilotin syksyn asema- ja aluekokouksissa.

Yhdellä eurolla luotsausta saadaan takaisin 5-10 euroa turvallisuutta.

Kesäkuun alussa pidetyssä CAFE-hankeen seminaarissa Kotkassa esiteltiin Finnpilotin vaikuttavuustyöhön ja yritysvastuuseen liittyvä tutkimus "The Social Benefits of Maritime Pilotage - Applying CSR in the Finnish Pilotage Company". Yhteistyö MKK:n Jouni Lappalaisen (vas.) ja Varpu Kunnaalan kanssa jatkuu.

Selvitys verkossa www.lvm.fi/julkaisut 17/2013 Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

5


TYÖhyvinvointi Susanna Pihlajaniemi, Finnpilot

UKK- instituutti on kehittänyt kestävyyskunnon mittaamiseksi tarkoitetun kahden kilometrin pituisen kävelytestin, joka kertoo testattavan aerobisen kunnon riittävyyden tai riittämättömyyden suhteessa terveyteen ja toimintakykyyn. Se antaa myös hyvän pohjan liikuntaneuvonnalle.

ASLAK

antaa voimaa

KELAn kustantama ASLAK-kuntoutus on tarkoitettu työkyvyn ylläpitoon ja sen heikentymisen ehkäisyyn.

ASLAK antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhyvinvointiin ja työkykyyn. Kyseessä on ryhmässä toteutettava varhaiskuntoutus, jolla pyritään vaikuttamaan elämän laadun parantumiseen kaikilla elämän osa-alueilla. Erityisesti vaikutetaan työelämässä jaksamiseen. Kuntoutuksessa syntyneitä oivalluksia voi tuoda mukanaan työyhteisöön ja kehittää omaa työtään. Kaikille ammattiryhmille Luotsausliikelaitoksen ja Finnpilotin aikana vuosina 2004 – 2011 on järjestetty kuusi luotsaushenkilöstölle tarkoitettua kuntoutusta, vuorovuosin kutterinhoitajille ja luotseille. Vuoden 2013 ASLAK-ryhmä on ensimmäistä kertaa ns. sekaryhmä. Myös hallinnon, luotsinvälityksen ja taloushenkilökunnan edustajien on nyt ollut mahdollista hakea ASLAK-kuntoutukseen. Hakuprosessi käynnistyy vuotta ennen kurssin aloitusta. Finnpilot hakee

6

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

kuntoutusta Kelalta, joka myöntää kuntoutuksen ja määrittelee, missä kurssi järjestetään. Kuntoutuspaikkana on tähän mennessä jokaisella kerralla toiminut Turun Petrea. Kuntoutus suunnitellaan yhdessä Finnpilotin, Petrean ja Terveystalon edustajien kanssa. Suunnittelupalaverissa sovitaan mm. ajankohdasta ja keskustellaan Finnpilotin ja työterveyshuollon ajankohtaisista asioista. ASLAKin varsinainen sisältö on tarkoin määritelty eikä siihen ole juuri mahdollisuutta vaikuttaa. Kuntoutukseen pääsyyn tarvitaan lääkärin B-lausunto ja kuntoutushakemus, joissa perustellaan kuntoutuksen tarve. Terveystalo valitsee hakijoista kymmenen henkilön ryhmän, joiden hakemukset toimitetaan vielä Kelaan hyväksyttäväksi. Kuntoilua ja keskusteluja Finnpilotin vuoden 2013 ASLAK-kurssi toteutetaan viidessä jaksossa. Ryhmäs-

sä on yksi hallinnon työntekijä, yksi luotsinvälittäjä, kaksi kutterinhoitajaa ja kuusi luotsia. Kuntoutuksessa on pyritty huomioimaan kaikkien ammattiryhmien tarpeet ja erityisolosuhteet. Kuntoutuksen ensimmäinen jakso pidettiin 6.-10.5. Turun Petreassa. Ryhmän jäsenten tilanne kartoitetaan ensin henkilökohtaisissa lääkärin, psykologin ja fysioterapeutin tapaamisissa. Jokainen kuntoutuja asettaa omalle kuntoutukselleen realistiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Kuntoutuksen päätyttyä jokaisen henkilökohtainen loppuraportti toimitetaan työterveyshuoltoon työterveyshoitajalle. Kuntoutus sisältää paljon liikunnallista ohjelmaa. Ensimmäisellä jaksolla ohjelmassa oli mm. UKK-kävelytesti, rentoutusta ja allasliikuntaa. Liikunnan lisäksi huomiota on kiinnitetty entistä enemmän psyykkiseen jaksamiseen ja työstressin kohtaamiseen. Näitä asioita käsiteltiin yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Varsinaisen ohjelman ulkopuolella


Harvinaista herkkua Ensivaikutelma Petreasta ei aiheuttanut hurraahuutoja. Matalat laitosmaiset rakennukset Turun laitamilla eivät vaikuttaneet unelmapaikalta, jossa viettää viisi päivää pääosin vieraiden ihmisten kanssa. Tilannetta ei suuremmin parantanut saamani huone, joka oli siivottomassa kunnossa edellisten asukkaiden jäljiltä. Päästyäni runsaaseen aamiaispöytään tuttujen ja tuntemattomien finnpilottilaisten kanssa mieliala koheni. Huonekin siistiytyi päivän aikana. Esittäytymisten ja ohjelman läpikäynnin jälkeen kävimme asiaan: työhyvinvointiin ja työssäviihtymiseen. Välillä kiihkeinäkin käyneet keskustelut avarsivat varmasti monien näkemystä muiden ammattiryhmien ja alueiden työstä. Ainakin minulla, joka harvemmin näkee muita kuin hallinnon väkeä. Viiden päivän aikana saimme harvinaista herkkua: jatkuvaa huomiota omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kahden koululaisen äitinä on harvemmin aikaa märehtiä omia ongelmiaan näin perusteellisesti. Toimistolla ei sen kummemmin aikaa riitä pohtimaan työilmapiirin parannuskeinoja. Valmiiseen pöytään marssiminen kolme kertaa päivässä on kotioloissa utopiaa, ihanaa luksusta. Seisovan pöydän mättöintoa rajoitti omalla kohdallani ruokalan ulkopuolelle asetettu lautanen, johon oli

koottu tarjolla olevasta ruoasta esimerkkiannos painontarkkailijoille. Kahvakuula, nia ja aquazumbaa Ryhmätuntien ja yksilöhaastattelujen lisäksi kiireisenä meitä pitivät liikuntalajien kokeilut. Kahvakuulat, kuntosalilaitteet, vesijumppa ja kuntonyrkkeily muun muassa tulivat tutuiksi. UKK-kävelytesti ja lihaskuntotesti näyttivät pohjat, josta on hyvä lähteä parantelemaan tuloksia vuoden mittaan. Illalla oli lisää vapaaeh-

toista liikuntaa, jossa pääsin kokeilemaan itselleni tuntemattomia Nia-tanssia ja aquazumbaa. Myös Turkua tuli tutkittua sekä talosta lainatulla pyörällä että bussikyydillä. Ei tarvinnut unta yleensä odotella päivän päätteeksi. Jokainen asetti ohjaajan avustuksella itselleen sopivat kuntoutustavoitteet. Tavoitteet tuli asettaa niin, että niihin pystyy sitoutumaan ja jollakin tavalla mittaamaan. Henkilökohtaisten tavoitteiden tarkoituksena oli parantaa hyvinvointia, mielellään myös työhyvinvointia. Ihmettelin ensin, kuinka kevyin eväin minut jätettiin selviytymään omista tavoitteistani kotioloissa, mutta muutaman päivän kuluttua posti kuljetti henkilökohtaiset ohjeet ja harjoitusohjelmat. Hienoa palvelua. Viiden päivän aikana kurssikaverit kävivät tutummiksi ja porukkahenki tiivistyi. Viiden kuntoutusjakson läpikäynti vuoden sisällä voi olla haasteellista, sekä työ että siviilielämän puolesta. Hienoa kuitenkin, että olen saanut tällaisen mahdollisuuden, silloin tällöin keskittyä omaan jaksamiseen. Odotan tältä reissulta reppuun uusia eväitä, jotka toivon mukaan pysyvät matkassa pitkään. Ensimmäinen jakso oli sopivan pituinen ja jätti olon, että tänne on mukava tulla syksyllä uudestaan. Marja-Liisa Kokkoniemi, henkilöstöassistentti, hallinto

Kaj Hahtonen

Anssi Herttua

kuntoutujilla on mahdollista oman aktiivisuuden mukaan osallistua mm. ohjatuille jumppatunneille tai vaikkapa käydä laulamassa karaokessa.

työkaluja työkuorman hallitsemiseen ja työssä jaksamiseen. - Kuntoutuksessa on selkeästi kiinnitetty paljon huomiota psyykkisen puoleen ja muuttuvien työolojen aiheuttaman stressin hallintaan, Anssi Herttua kertoo. Kuntoutujien mielestä kurssin sisältö vastaa selkeästi nykypäivän työelämän tarpeisiin. Kuntoutusryhmän muodostu-

Avaimia stressin hallintaan Luotsit Anssi Herttua ja Kaj Hahtonen hakeutuivat kuntoutukseen löytääkseen

Unta ei tarvinnut odotella

minen eri työntekijäryhmien edustajista on sekä Herttuan että Hahtosen mielestä positiivinen asia ja tuo lisää sisältöä ryhmäkeskusteluihin. Ryhmäkeskustelut antavat uusia näkökulmia ja ymmärrystä muiden työntekijöiden työtä kohtaan. Ensimmäiset kokemukset ovat varovaisen positiivisia, vielä on neljä jaksoa jäljellä. - Kuntoutus vastasi hyvin odotuksia ja voin suositella kyllä tätä ASLAKia ensikokemuksen perusteella kaikille "kunto- ja elämäntapakasvatuksena", Kaj Hahtonen toteaa. Tulevana syksynä aloitetaan hakuprosessi vuoden 2014 ASLAK-kuntoutukseen. Tarkoituksena on jälleen koota kymmenen hengen ryhmä kaikista Finnpilotin työntekijäryhmistä.

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

7


KEHITTÄMINEN Hannu Ahonen, Finnpilot

Mobiililaitteeksi on valittu iPad Mini.

Pilotweb uudistuu – muutokset käyttöön syksyllä

Edellisessä Finnpilotlehdessä oli juttu mobiili-Pilotwebistä eli tabletti-tietokoneella käytettävästä Pilotwebin ”kevytversiosta”. MobiiliPilotwebillä luotsauspalvelun laatua saadaan parannettua, kun kaikkien käytössä on reaaliaikaiset, laajemmat ja luotettavammat luotsaustiedot. Mobiili-Pilotweb ei kuitenkaan ole täysin itsenäinen oma sovelluksensa, vaan toimiakseen se vaatii melko kiinteän yhteyden varsinaiseen Pilotwebiin. Mobiili-Pilotwebin myötä myös Pilotweb tarvitsee siis kattavan uudistuksen. Tätä uudistusta olemme kutsuneet nimellä Pilotweb 2.0. Pilotweb 2.0:n tavoitteena on ollut kehittää Pilotwebistä sovellus, jonka avulla luotsaustoiminnan ohjaus saataisiin entistä toimivammaksi. Muutos konkretisoituu ennen kaikkea mobiili-Pilotwebin kautta, mutta muutos näkyy myös Pilotwebin käytössä, kun käyttöön otetaan monia uusia ja uudistettuja toimintoja. Seuraavassa muutamia Pilotwebin uudistuksia.

8

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

Herätys- ja matka-aikojen hallinta Herätys- ja matka-aikojen hallinnan kautta luotsi syöttää järjestelmään omat matka-aikansa kotipaikastaan lähimmille luotsiasemille ja satamiin. Kotipaikka voi olla joko luotsiasema tai oma koti. Lisäksi luotsi ilmoittaa oman valmistautumisaikansa, johon sisältyy niin sanottu aamukahviaika eli luotsin omiin toimiin kuluva aika ennen luotsauksen valmistelun aloittamista. Näiden tietojen avulla Piltoweb laskee automaattisesti luotsille sopivan herätysajan, jota voi toki tarvittaessa vielä muuttaa esimerkiksi mobiili-Pilotwebin kautta. Aikoja voidaan hyödyntää myös luotsinvalinnan suunnittelussa. (Kuva 1)

Lepoaikamittari Lepoaikamittarin (kuva 2) avulla pystytään seuraamaan työviikon lepoaikojen toteutumista. Mittarissa käytetyt värit ovat: Valkoinen = lepoaikaseuranta ei ole ollut käynnissä Vihreä = työ Sininen = lepo / ei TES työaikaa Punainen = lepoaika ei ole toteutunut Oranssi = arvio tulevista luotsauksista Harmaa = alla oleva harmaa palkki osoittaa lepoaikaseurantajaksoja Harmaa pystypalkki = nykyhetki Punainen pystypalkki = seuraavan pakollisen levon viimeisin aloitushetki (Kuva 2) Luotsin valinta - toiminto Luotsin valintaan (kuva 3) on lisätty uusia tietoja, kuten luotsin sijainti, status (työtilanne), lepoajat sekä luotsauksien kappale- ja mailiseuranta. Uudet tiedot helpottavat luotsinvälityksen työtä ja antavat lisämahdollisuuksia luotsinvalinnan järjestämiseen. Suurin osa uusista tiedoista saadaan luotsien antamien status-päivityksen kautta mobiili-Pilotwebistä. (Kuva 3) >>


Kuva 1. Herätys- ja matka-aikojen hallinta

Kuva 2: Lepoaikamittari

Kuva 3: Luotsin valinta

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

9


Kuva 4: Pinnalista

Kuva 5: Ennakkoresursointi

”Pinnalista” -toiminto Luotsien niin sanottuun pinnalistaan on tuotu samoja uusia kenttiä kuin Luotsin valinta -toimintoonkin. Lisäksi pinnalistaan on tuotu näkyviin asemakohtaisesti viisi viimeisintä Info-sivujen viestiä. (Kuva 4)

10

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

Ennakkoresursointi Ennakkoresursointi on toiminto, jolla luotsinvälittäjät voivat suunnitella luotsien kiinnityksiä ennen varsinaista luotsin valintaa. Toiminnon yläosassa näkyy luotsaukset, joita ei vielä ole re-

sursoitu kenellekään luotsille. Alaosan näkymään on listattu aseman vuorossa olevat luotsit sekä heille suunnitellut luotsaukset. Näkymässä näkyy lisäksi esimerkiksi lepojaksot, poissaolot ja matka-ajat. (Kuva 5)


MERITURVALLISUUS Maija Salmiovirta, John Nurmisen Säätiö

Kuva: Max Edin

Tankkeriturva-

hankkeen etenemistä tukee neuvonantajaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii amiraali Juhani Kaskeala. Mukana ovat myös Liikenneviraston, Neste Oilin, Liikenteen turvallisuusviraston, Rajavartiolaitoksen, Merivoimien ja Finnpilot Pilotagen edustajat. Finnpilotia on edustanut luotsausjohtaja Kari Kosonen.

Tankkeriturva ehkäisee onnettomuuksia Tankkeriturvan tavoitteena on vähentää Suomenlahdella tapahtuvan öljyonnettomuuden todennäköisyyttä. Hankkeen ENSI-palvelu parantaa ennakoivaa alusliikenteen ohjausta. Tavoitteena on saada ENSI käyttöön öljytankkereilla Suomenlahdella vuoden 2013 loppuun mennessä. Helmikuussa 2007

Propontis-niminen tankkeri ajoi 100 000 raakaöljytonnin lastissa matalikolle Suursaaren länsipuolella. Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä. Aluksen kaksoisrungon ansiosta öljyä ei päässyt mereen, vaan ainoastaan ulompi runko repesi. Tämä vakava läheltä piti -tilanne herätti John Nurmisen Säätiön miettimään, mitä voitaisiin tehdä vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi. Tankkeriturva-nimen saanut hanke käynnistettiin John Nurmisen Säätiön ja silloisen Merenkulkulaitoksen toimesta vuonna 2009 ja siinä päätettiin keskittyä seurausten jälkihoidon sijaan suurten öljyonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Yhteistyönä syntyi ajatus uudentyyppisestä navigointipalvelusta, joka lisää turvallisuutta. ENSI®navigointipalvelu (Enhanced Navigation Support Information) tuo alusten reittisuunnitelmat meriliikenteen ohjauksen tietoon, ja helpottaa alusten tiedonsaantia. John Nurmisen Säätiö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja

Neste Oil ovat mukana hankkeessa. Säätiö koordinoi yhteistyötä ja huolehtii palvelun käyttöönotosta Suomenlahdella liikennöivillä öljytankkereilla. Liikenneviraston vastuualueena on ENSI-järjestelmän toteutus ja ylläpito. Järjestelmää pilotoidaan vuoden 2013 loppuun saakka ja saatujen kokemusten perustella suunnitellaan mahdollinen jatkokehitys. ENSI on automatisoitu navigointipalvelu Palvelua käyttävät alukset kirjautuvat satamassa ennen lähtöään ENSIpalveluun ja lähettävät sähköisen reittisuunnitelmansa järjestelmään, joka tarkastaa reitin ja lähettää tiedon tarkastuksen tuloksista aluksille. Tähän sisältyy arvio reittisuunnitelman mahdollisista riskialttiista kohdista. Alukset saavat palvelusta myös ajantasaista ja reittikohtaista tietoa säästä, jäästä, jäänmurtajien suosittelemista reittipisteistä ja merivaroituksista. Lisäksi GOFREP-raportin tekeminen hoituu reittisuunnitelman lähettämisen yhteydessä. ENSI parantaa edellytyksiä enna-

koivalle alusliikenteen ohjaukselle ja parantaa liikenteenohjauksen kokonaiskuvaa. Meriliikennekeskusten alusliikenneohjaajat näkevät alusten lähettämän reittisuunnitelman osana merialueen reaaliaikaista tilannekuvaa. ENSI ei kasvata alusliikenneohjaajien työmäärää. Liikenteenohjausjärjestelmä valvoo reittisuunnitelman toteutumista ja ilmoittaa alusliikenneohjaajalle, mikäli laiva poikkeaa suunnitellulta reitiltään. Alusliikenneohjaaja puuttuu tarvittaessa alusten reittimuutoksiin. ENSIä on kehitetty ja kehitetään jatkossakin vastaamaan käyttäjien toiveita. Liikenneviraston jatkokehitystä varten teettämän opinnäytetyön perusteella alusten miehistö toivoi nykyisten tietojen lisäksi saavansa ENSIn kautta luotsaukseen, väyliin ja talvimerenkulkuun liittyviä tietoja, satamatietoja ja raportointitietoja. Liikennevirasto aloitti vuoden 2012 lopussa ENSI-palvelun seuraavan vaiheen määrittelytyön.

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

11


HENKILÖSTÖ ANNE JÄNISVAARA, FINNPILOT

Vihreää valoa henkilöstötutkimuksessa

Vastausprosentti nousi huimasti, kriittiset tekijät ovat kohentuneet ja 85 % porukasta on tyytyväisiä työpaikkaansa. Hyvä me! Sähköpostikysely tehtiin nyt kolmannen kerran yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Vastausprosentti nousi huimat 10 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vastaajia oli nyt 55 % henkilöstöstä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Henkilöstötutkimuksia on tehty nyt jo kuusi kertaa, joista viimeiset kolme Innolinkin toimesta. Meillä on nyt hyvä vertailupohja hyvien ja huonojen vuosien työtyytyväisyydestä. Suunta on hyvä, mutta tehtävää ja kehitettävää riittää kuitenkin edelleen. Tämän vuoden tuloksista käy ilmi, että Finnpilotin henkilöstön työtyytyväisyys on kasvanut. Erittäin ja melko tyytyväisten osuus on 85 % ja tyytymättömien osuus on vastaavasti vähentynyt. Työilmapiiri on silti keskiarvona heikentynyt hieman, joten tehtävää ja pohdittavaa riittää jokaisella finnpilotilaisella. TOP 10 -lista tärkeimmistä työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä on pysynyt samana, mutta näiden asioiden merkitys henkilöstölle on kasvanut eli henkilöstö on nostanut rimaa työnantajalle. Kolme tärkeintä tekijää ovat työyhteisön hyvä ilmapiiri ja töihin tulemisen mielekkyys sekä esimiestyöskentely. Parhaiten tutkimustulosten mukaan on onnistuttu sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Omat työtehtävät koetaan positiivisesti tärkeiksi, merkityksellisiksi ja mielekkäiksi ja työn tulokset nähdään sekä koetaan työniloa. Kehityskeskustelut koetaan enemmän hyödyllisiksi ja tärkeiksi kuin aiemmin. Tässä kehityksessä

12

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

työnantaja ja esimiehet eivät ole pysyneet mukana. Kun katsoo viime vuoden kriittisiä tekijöitä, ne ovat muuttuneet asteeltaan parannettaviksi tekijöiksi eli positiivista kehitystä on ollut ilmassa. Mutta parannettavaa on edelleenkin avoimessa tiedottamisessa, johdon esimerkillisyydessä, yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä tiedonkulussa ja päätösten perusteluissa. Henkilöstöstä yli puolet suosittelee Finnpilotia työpaikkana varauksin tai ei todennäköisesti ollenkaan. Myös esimiestyössä on havaittavissa muutosta huonompaan suuntaan verrattuna vuoteen 2012. Pitkällä aikavälillä on onnistumista tapahtunut henkilöstön hyvinvointiin panostamisessa, tiedottamisen avoimuudessa, johdon toiminnassa viedä yritystä oikeaan suuntaan sekä toimintatavoissa, tiedonkulussa ja omassa työyhteisöön liittyvissä asioissa ja myös esimiestyöskentelyssä. Epäonnistumista nähdään taasen erityisesti työkuormittavuuden lisääntymisellä. Finnpilotin uudistushankkeista, työhyvinvointi ja mobiili-Pilotweb, oltiin hyvin tietoisia ja ne koettiin myös positiiviksi. Alueelliset erot Työtyytyväisyydessä on alueellisia eroja. Parhaimman työtyytyväisyyden omaa tänä vuonna Helsingin luotsausalue (erittäin ja melko tyytyväisiä 92,6%) ja toiseksi parhaimman (90,9 %) Perämeren luotsausalue. Heikoin tulos on Kotkan luotsausalueella (58,3%).


10 onnistuneinta tekijää Sukupuolten välinen tasa-arvo Sukupuolten onvälinen toteutunut tasa-arvo hyvin,on 173 toteutunut kpl hyvin, 173 kpl Voin olla ylpeä omasta Voin työstäni, työstäni olla ylpeä 175omasta kpl työstäni, työstäni 175 kpl Voin nähdä työni tulokset, Voin nähdä 174 kpl työni tulokset, 174 kpl Olen sitoutunut yrityksemme Olen sitoutunut tavoitteisiin, yrityksemme 174 kpl tavoitteisiin, 174 kpl Esimies luottaa kykyyni Esimies toimialuottaa itsenäisesti, kykyyni 173 toimia kpl itsenäisesti, 173 kpl Olen sitoutunut yrityksemme Olen sitoutunut arvoihin,yrityksemme 171 kpl arvoihin, 171 kpl Koen tekeväni mielekästä Koen ja tekeväni merkityksellistä mielekästä työtä, ja merkityksellistä 175 kpl työtä, 175 kpl Kehityskeskustelut lähimmän Kehityskeskustelut esimieheni kanssa lähimmän ovat esimieheni hyödyllisiä, kanssa 173ovat kpl hyödyllisiä, 173 kpl Koen usein onnistumisen Koeniloa usein työssäni, onnistumisen 173 kpliloa työssäni, 173 kpl Uskallan avoimesti ottaa Uskallan erilaiset avoimesti asiat esille ottaatyöyhteisössäni, erilaiset asiat esille 174työyhteisössäni, kpl 174 kpl

0,1

0,1

-0,4 04

-0,4 04

-0,4

-0,4

-0,5

-0,5

-0,5

-0,5

-0,5

-0,5

-0,5

-0,5

-0,6

-0,6

-0,6 06

-0,6 06

-0,6

-0,6

-2,1

-2,1

-2,1

-2,1

-2,1

-2,1

-2,1

-2,1

-2,0 ,

-2,0 ,

-1,9

-1,9

-1,8

-1,8

-1,8

-1,8

-1,8 18

-1,8 18

-1,7

-1,7

4,4

4,4

5,4 ,

5,4 ,

5,3

5,3

4,6

4,6

5,5

5,5

47 4,7

47 4,7

5,5

5,5

4,3

4,3

5,2 ,

5,2 ,

5,5

5,5

5,2

5,2

51 5,1

51 5,1

5,2

5,2

5,2

5,2

5,0

5,0

5,2

5,2

5,3

5,3

5,3

5,3

5,0

5,0

4,9

4,9

10 heikoiten onnistunutta tekijää Tiedottaminen on avointa Tiedottaminen yrityksessämme, on avointa 173yrityksessämme, kpl 173 kpl Johto näyttää omallaJohto toiminnallaan näyttää hyvää omalla esimerkkiä, esimerkkiä toiminnallaan 174 hyvää kpl esimerkkiä, esimerkkiä 174 kpl Yhteistyö johdon ja henkilöstön Yhteistyö johdon välillä toimii ja henkilöstön hyvin, 172 välillä kpl toimii hyvin, 172 kpl Tiedonkulku henkilöstön Tiedonkulku ja johdonhenkilöstön välillä toimiijahyvin, johdon 174 välillä kpl toimii hyvin, 174 kpl Johto perustelee päätöksensä Johto perustelee hyvin, 174 päätöksensä kpl hyvin, 174 kpl Henkilöstöä kuunnellaan Henkilöstöä riittävästi kuunnellaan toiminnan kehittämisessä, riittävästi toiminnan 172 kpl kehittämisessä, 172 kpl Koen, että omaa työtäni Koen, arvostetaan että omaa yrityksessämme, työtäni arvostetaan 175yrityksessämme, kpl 175 kpl Yrityksessämme panostetaan Yrityksessämme henkilöstön panostetaan hyvinvointiin, henkilöstön 173 kplhyvinvointiin, 173 kpl Johdon toiminta vie yritystä Johdon oikeaan toiminta suuntaan, suuntaan vie yritystä174 oikeaan kpl suuntaan, suuntaan 174 kpl Yrityksemme toimintaYrityksemme on suunnitelmallista toimintaja onhallittua, suunnitelmallista 174 kpl ja hallittua, 174 kpl

Työilmapiirin koettiin kehittyneen eniten vuoden aikana hallinnossa ja luotsinvälityksessä. Heikentyminen koettiin vahvimpana Kotkan ja Saaristomeren luotsausalueilla. Miten kehitymme paremmiksi yhdessä Henkilöstötutkimuksen tulokset on esitelty johtoryhmälle toukokuun lopussa. Tämän jälkeen ne esitellään hallitukselle kesäkuun alussa. Henkilöstölle tutkimustulokset esitellään kesälomien jälkeen alue- ja luotsivanhinpäivillä sekä työyksikkökokouksissa. Erityistä huomiota kiinnitetään esimiesten henkilöstöjohtamistaitojen kehittämiseen ja niihin asemiin, joiden tulokset ovat selvästi hei-

kompia kuin muualla. On yritettävä selvittää heikkojen tulosten taustalla olevia syitä ja mietittävä yhdessä henkilöstön kanssa parannuskeinoja tilanteeseen. Johtoryhmän tulee myös kiinnittää enemmän huomiota tiedonkulun parantamiseen ja päätöstensä perustelemiseen mahdollisimman läpinäkyvästi. Johto tulee jatkamaan osallistumisia asemakokouksiin ja näkymään näin enemmän kentällä. Työhyvinvointihankkeessa haetaan konkreettisia toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi. Vastausprosentti on yhä haaste. Tavoitteena on nostaa jokaisen ammattiryhmän vastausprosentti ainakin yli viidenkymmenen.

Parhaat palkitaan Tutkimuksessa oli pienoinen kilpailu parhaiten vastanneiden kesken. Palkinto on virkistysrahan liäsys 25 eurolla henkilöä kohden työyksikön yhteistä tekemistä varten. Täyttä 100 % vastausprosenttia ei saavutettu missään työyksikössä, mutta hyviä lukuja saatiin kuitenkin. Palkittavia työyksikköjä ovat ne, joiden vastausprosentti oli vähintään 70 tai yli eli Ajoksen tukiasema (86%), Kaskisten tukiasema (86%), hallinto (84%), Turku (76%), Savonlinna (75%), ja Uusikaupunki (73%). Onnittelut voittajille ja mukavia yhteisiä virkistyshetkiä!

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

13


XXXXXXXXX // XXXXXXXXXX teksti JA KUVAt: Jutta Heinisuo, luotsinvälitys, Finnpilot

14

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013 Kupeli Porissa


SELKÄMEREN LUOTSAUSALUE JUTTA HEINISUO, FINNPILOT Statengracht Raumalla. Jutta Heinisuo kiipeää.

Välitys väylillä Luotsinvälityksen eli Fokan asemiin tutustuminen käynnistettiin taas monen vuoden tauon jälkeen visiitillä länsirannikolle.

Kolmeen huhtikuiseen päivään

mahtui vierailu Kaskisten, Porin ja Rauman asemille. Lisäksi ohjelmaan kuului myös paikallisiin agentteihin sekä satamiin tutustumista. Meklareita tapasimme Kaskisissa Silva Shippingiltä, Porissa Hacklinilta sekä Raumalta Europortsilta. Oli mielenkiintoista ja samalla myös huvittavaa nähdä ihmisiä, joiden kanssa on vuosien mittaan tullut puhuttua puhelimessa mutta joita ei kuitenkaan koskaan ole tavannut. Samankaltaisia tuntemuksia koettiin varmasti puolin ja toisin. Sekä luotsit että luotsinvälitys saivat meklareilta poikkeuksetta positiivista palautetta. Toisaalta jotenkin vaikea kuvitella, että siinä ensimmäisellä tapaamisella kukaan hirveään ryöpytykseen ryhtyisikään. Eräistä epäkohdista tai epäselvyyksistä tuli puhetta. Se oli hyödyllistä, sillä eri toimijoilla on luonnollisestikin eri näkökulmat asioihin.

on tehnyt töitä lännen sektorilla jokainen vähintäänkin muutaman vuoden. Silti tämä oli ensimmäinen kerta, kun Selkämeren satamat nähtiin muuten kuin AIS:in kautta. Jälkeenpäin töissä oli todettava kuinka näinkin lyhyt reissu antoi huomattavasti paremman käsityksen alueesta sekä käytännöistä ja osaltaan myös lisäsi työn mielekkyyttä. Fokassa lännen sektori on

kokonaisuudessaan yhden henkilön hoidettavana ja siihen kuuluvat Saaristomereltä lähtien kaikki alueet aina Perämerelle saakka. Toki tiedossa on, että asemilla seurataan

Moni tuttu ääni sai kasvot

Kaskisten asemalla kahvipöydässä Timo Koskela, Ted Jarner, Kirsi Meyburgh ja Pia Soirinsuo.

ERILAINEN Pilotweb-näkymä Kaskisten ja Porin satamiin ehdimme lyhyehkölläkin aikataululla. Raumalla aikaa oli hieman enemmän. Mukana ollut kokoonpano

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

15


Raumalla Finnhawk. Kapteeni Tapani Saarinen ja Pia Soirinsuo.

Saimme paljon paremman käsityksen alueesta ja sen käytännöistä.

luonnollisestikin vain pääasiassa oman alueen listaa. Mutta oli kuitenkin omituista nähdä yksittäisen aseman Pilotweb-näkymä verrattuna Fokassa esillä olevaan listojen kirjoon. Yhtä listaa seurattaessa mahdolliset epäkohdat on nähtävissä huomattavasti helpommin kuin kaikkien kuuden listan kanssa. Olimme muutamissa laivoissa mukana ja pääsimme myös hieman

samaistumaan luotsien sekä kuskien ajoittain kokemaan tunteeseen asemalla odottaessa, kun ennakot venyvät eikä mitään kuulu. Se oli kieltämättä hieman ärsyttävää. Sään puolesta meillä oli mahtavat oltavat, aurinko paistoi ja oli lähestulkoon lämmintä. Jäitä tosin oli vielä varsinkin Raumalla. Tulihan siinä mieleen että olisi mielenkiintoista nähdä samoja tapahtumia kovemmassakin kelissä. Ei punamustia vaatteita Kokonaisuudessaan reissu oli erittäin antoisa kokemus ja onkin vaikea alleviivata mitään yhtä tiettyä asiaa. Moni tuttu ääni sai kasvot, siitä on aina helpompi jatkaa yhteistyötä puhelimessa. Paikallisoppaanamme Kaskisissa sekä Porissa toimi Timo Koskela ja Raumalla Sören Söderholm, suuri kiitos heille vaivannäöstä. Tärkeä ei niinkään työhön, mutta elämään liittyvä seikka jonka opimme Raumalla: älä missään tapauksessa pukeudu punamustiin vaatteisiin julkisilla paikoilla, etenkään SMliigan aikana…

Juha-Pekka Vaarala Euroports Rauma soittamassa tilausta Fokkaan.

16

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013


Finnhawkin kannella Ted Jarner, Tapani Saarinen, Matti Jerkkola, Pia Soirinsuo ja Kirsi Meyburgh Statengracht Rauma. Sรถren Sรถderholm ja Kirsi Meyburgh

Finnpilot henkilรถstรถlehti 1/2013

17


Finnpilot yhtey

Kuva: Jukka Ihalainen

Perämeri

Selkämeri

Alueluotsivanhin Ilkka Sipilä, 0400 867 421

Alueluotsivanhin Rami Leponiemi, 0400 715 353

Luotsivanhimmat Pertti Enberg (Oulu), 0400 611 342 Pekka Hanni (Oulu), 0400 867 418 Peter Kerbs (Kokkola), 0400 867 333 Ari Häyhä (Kokkola), 0400 867 292

Luotsivanhimmat Sören Söderholm (Rauma), 040 571 4289 Timo Markkanen (Pori), 0400 867 382 Timo Koskela (Pori), 040 736 7790

Perämeren luotsiasema Kirkkokatu 48 B 23 90120 Oulu Raahen tukiasema Helmilaiturintie 66 92180 Raahe Ajoksen tukiasema Luotsiasemankatu 80 94900 Kemi

Kuva: Lasse Turunen

Kokkolan luotsiasema Sahakatu 2-6 67900 Kokkola

Alueluotsivanhin Jukka Ketonen, 040 554 0480

Luotsivanhimmat Esa Suonvieri, 040 825 9090 Jan Friman (Hanko), 0400 612 902 Olli Taipale, 040 542 6517 Saaristomeren luotsiasema Linnankatu 90 E 20100 Turku Uudenkaupungin tukiasema Satamatie 9 23500 Uusikaupunki Utön tukiasema 21740 Utö Hangon luotsiasema Vapaasatama 10900 Hanko

Valokuvat Finnpilot lehden kuvakisasta 2012.

Kaskisten tukiasema Kapteeninkatu 2 64260 Kaskinen

Helsinki

Alueluotsivanhin Ari Saari, 0400 744 136

Kuva: Lasse Turunen

Mäntyluodon tukiasema Merisatamantie 13 28880 Pori

Marjaniemen tukiasema 90480 Hailuoto

Saaristomeri

Kuva: Harri Hautala

Rauman luotsiasema Holmingintie 4 26100 Rauma

Mariehamn lotsstation Hamngatan 4 22100 Mariehamn

Luotsivanhimmat Mikael Elmgren (Harmaja), 040 543 1770 Kaarlo Munkki (Harmaja), 040 554 0486 Jan Pihlström (Emäsalo), 040 554 0472 Kari Hämäläinen (Emäsalo), 040 589 0912 Helsingin luotsiasema Satamakaari 35 C 00980 Helsinki Porkkalan tukiasema Omsatuntie 121 02400 Kirkkonummi Emäsalon tukiasema Pla 150 06950 Emäsalo


eystiedot 2013

2

Kotka

Hallinto

Alueluotsivanhin Matti Martikainen, 0400 612 895

PL 520, Kansakoulukuja 3 (4krs.) 00101 Helsinki 020 754611 info@finnpilot.fi

Luotsivanhimmat Hannu Lukkari, 040 554 0494 Timo Rautio, 0400 205 625 Kotkan luotsiasema Ruukinkatu 16 48100 Kotka Orrengrundin tukiasema Tallbackantie 133 07900 Loviisa

Saimaa Alueluotsivanhin Pasi Paldanius, 040 542 6761 Luotsivanhimmat Mika Joenmaa (Lappeenranta), 040 717 9820 Jukka Niiranen (Lappeenranta), 040 547 2950 Teemu Salervo (Savonlinna), 040 557 7822 Jukka Hyvönen (Savonlinna), 040 547 2973 Jari Ahonen (Puumala), 0400 754 208 Lappeenrannan luotsiasema Läntinen kanavatie 40 53300 Lappeenranta Puumalan tukiasema Satamatie 8 52200 Puumala Savonlinnan luotsiasema Laivamiehentie 2 57510 Savonlinna Vuokalan tukiasema Linnosaarentie 112 58300 Savonranta

Luotsinvälitys Palveluesimies Kirsi Meyburgh, 040 5269800 Eteläinen luotsintilausalue, 0207 54 6151 Itäinen luotsintilausalue, 0207 54 6152 (Kotka), 0207 54 6154 (Saimaa) Läntinen luotsintilausalue, 0207 54 6153 Katajanokanlaituri 4 B, K-6 00160 Helsinki fokka@finnpilot.fi

Toimitusjohtaja Matti Pajula, 0400 449 493 Assistentti Susanna Miettinen, 040 768 1253 Järjestelmäpäällikkö Erkko Kinnunen, 040 547 5572

Kuva: Olli Taipale

Viestintäpäällikkö Sari Turkkila, 040 526 3348 Luotsausjohtaja Kari Kosonen, 040 741 4625 Assistentti ja loma-asiat Susanna Pihlajaniemi, 040 730 7328 Kuljetusjohtaja Jarkko Saulio, 040 533 3435 Kalusto Henrik Bakalim, 040 553 1839

Kuva: Lasse Turunen

Kiinteistöt Dick Strandell, 040 595 4713 Henkilöstöjohtaja Kati Virtanen, 040 679 8787 Henkilöstövastaava Anne Jänisvaara, 0400 612 903 Palkanlaskija Piia Anttila, 040 181 9519 Henkilöstöassistentti Marja-Liisa Kokkoniemi, 040 565 3362

Kuva: Matti Tauru

Talousjohtaja Timo Siren, 040 145 9848 Taloussuunnittelija Markus Lehtilä, 040 726 4737 Laskutus ja ostolaskut Susan Ylänne, 040 575 4816 Kirsi Luotonen, 040 129 1085 Ostoreskontra ja maksuliikenne Kaija Iso-Karvia, 040 186 1817

Pilotweb ja M2

Hannu Ahonen, 050 586 8471

Kuva: Pasi Paldanius


tullaan tutuksi Susanna Miettinen, Finnpilot

Orren isäntä

Markku Valli

Finnpilotin saariasemilla henkilöstön hyvinvoinnista huolehtivat emännät – ja myös yksi isäntä jo reilun parinkymmenen vuoden kokemuksella. Emäntä-siivooja tai paremminkin isäntä Markku Valli aloitti työt Orrengrundin tukiasemalla vuonna 1989. Aseman edellinen emäntä oli lähdössä laivalle töihin ja pyysi Markkua seuraajakseen. Seutu oli Markulle tuttua, sillä hänen edellinen työpaikkansa oli ollut naapurisaaressa Boistössä, Suomenlahden merivartioston kokkina. Markun yllätykseksi Orrengrundissa oli luotseina paljon hänen seilauskavereitaan, joista muutama on vieläkin luotsina Kotkassa. Merille Markku lähti 15-vuotiaana, suoraan kansakoulusta. Isä antoi suostumuksensa merille lähtöön, äiti ei. Ensimmäinen matka suuntautui Haminasta Leningradiin, josta laivaan lastattiin propseja ja vietiin Välimerelle.Kaukaisin reissu ulottui Australiaan, johon Markku saapui lentäen talvivarusteissa keskelle paikallisia kesähelteitä. Seilausreissuillaan hän ehti kiertää lähes kaikki maailman

Markku Valli täytti 60 vuotta huhtikuussa. Juhlat hän järjesti maissa ystävilleen ja sukulaisilleen, myös muutama työkaveri yllätti saapumalla paikalle. Eläkkeelle hän pääsee jo muutaman vuoden kuluttua 63-vuotiaana. Tänä kesänä Markku pitää pitkän kesäloman, kaksi ja puoli kuukautta. Vuosittain hänen lomaohjelmaansa on kuulunut ”veteraaniretki” Venäjälle, sotaajan taistelupaikoille. Näillä matkoilla Markku on toiminut ryhmän kokkina. Vuoden 2014 helmikuussa hän keventää työtaakkaansa jäämällä osa-aikaeläkkeelle - kuukausi töitä, kuukausi vapaata.

20

meret. Kun lapset tulivat kouluikään, Markku hakeutui maihin töihin. Merivartiosto ja ruotsinkielinen vahti ”Jokainen päivä on erilainen ja työ on itsenäistä”, kuvailee Markku työtään. Hän on nähnyt Merenkulkuhallituksen muuttumisen Suomenlahden merenkulkupiiriksi ja edelleen Luotsausliikelaitoksen kautta Finnpilotiksi. Työ Orrengrundin asemalla on kuitenkin pysynyt lähes samana. Ruokittavien määrä on vähentynyt vuosien varrella. Aikaisemmin Markku teki ruokaa oman henkilöstön lisäksi Merivartioston työntekijöille. Alkuvuosina saaressa oli vuorossa viitisentoista luotsia - toinen vuoro oli suomenkielisiä luotseja ja toinen ruotsinkielisiä, eikä Markku osannut ruotsia lainkaan. Nyt asemalla on 4-5 kuskia vuorossa ja lisäksi joitakin luotseja. Elämä saaressa on muutenkin muuttunut vuosien varrella, sillä vielä 1990-luvulla saaressa asui lapsiperheitä. Kuskien ruokakunta Markun virallinen työpäivä alkaa klo 7, mutta hän aloittaa aamupalan valmistelut jo klo 6. Aamupalaa Orrengrundissa tarjoillaan klo 7-10 ja lounasta klo 11.30-12.30. Muina aikoina aseman jääkaapista löytyy ruokaa nälkäisille luotseille ja kuskeille. Asemalla on ruokakunta, johon Orrengrundin kutterinkuljettajat kuuluvat. Myös luotsit syövät asemalla satunnaisesti, vaikka eivät ruokakuntaan kuulukaan. Orrengrundin aseman keittiö on uusittu joulukuussa 2012. Ruoka Orrengrundiin noudetaan kerran viikossa vahdinvaihdon mukana


Jokainen päivä on erilainen ja työ on itsenäistä

Kevään ensimmäiset nopeat veneet saapuvat.

marketista Loviisasta. Myös aseman juomavesi tuodaan mantereelta. Ruuanlaiton lisäksi Markun työhön kuuluu siivoaminen ja sitä työtä Orren viisikerroksisella asemalla riittää niin paljon kuin ehtii tehdä. Jokainen aseman asukas huolehtii oman majoitustilansa eli hyttinsä siisteydestä. Kerran vuodessa asemalla käy ulkopuolinen siivousfirma tekemässä suursiivouksen. Sieniä ja savukalaa Markun harrastuksiin kuuluvat sienes-

tys ja kalastus, joihin Orrengrundin saari ja lähivedet sopivat mainiosti. Markulla on saaressa vakiosienipaikat, joita hän ei suostu muille paljastamaan. Sienet ja muut metsän antimet hän hyödyntää asemalla ruuanlaitossa. Vierailupäivänämme saimme nauttia Markun poimimista sienistä tehtyä herkullista sienikastiketta. Kevään ensimmäiset kalatkin on jo ehditty pyytää verkolla lähivesiltä. Saaressa on asustanut muutaman vuoden peurapariskunta vasansa kanssa, mutta se ei ole onneksi – ainakaan

Markku Vallin ja Villen hellä hetki toukokuussa 1991.

vielä – päätynyt aseman ruokalistalle. Asemalla nautitaan Markun sanojen mukaan ”tavallista kotiruokaa”, mitään erityistä bravuuriaan tai henkilökunnan lempiruokaa hän ei osaa mainita. Kalaruuat ovat kuitenkin hänen itsensä suosikkejaan ja savustuspönttökin saaresta löytyy. Kaneja, kissa, käärmeitä Kun armeija siirtyi Boistöstä Orrengrundin, he toivat mukanaan kanipariskunnan, joka onnistui nopeassa tahdissa lisääntymään niin, että kaneja oli lopuksi nelisensataa. Onpa saareen eksynyt kettukin, jolle riitti kaneista ravintoa. Ketulla oli surullinen loppu, sillä se jäi ajelehtivalle jäälautalle. 1990-luvulla Orrengrundin asemalla oli myös lemmikkikissa, Ville. Saaressa on paljon rantakäärmeitä. Niihin Markkukin on törmännyt sienestysreissuillaan ja myös aseman alakerrassa, kun käärme eksyi sisätiloihin.. Orrengrundissa asustaa kanadan- ja valkoposkihanhia, ja vierailupäivänämme näimme jopa kaksi merikotkaa.

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

21


JOHTAMINEN SARI TURKKILA, FINNPILOT

Strategia

on suunnitelma yrityksen tulevaisuudesta

Finnpilotin strateginen päätavoite on määritelty näin: ”Tuotamme laadukasta luotsauspalvelua valtakunnallisesti kaikille luotsattaviksi määrätyille väylille, myös poikkeusoloissa. Tuotamme palvelut turvallisesti ja kustannustehokkaasti.” Henkilöstön edustajat kertovat, mitä tämä tarkoittaa heidän työssään.

Asiakkaan ehdoilla suunnitelmallisesti Laadukkaaseen palveluun kuuluu mielestäni ensinnäkin se, että alukseen mennään tilattuun aikaan asiallisesti pukeutuneena. Luotsi on valmistautunut luotsaukseen selvittämällä mahdollisimman hyvin etukäteen sääolot, vedenkorkeuden ja mahdollisen muun liikenteen luotsauksen aikaan. Luotsi tuntee alueen hyvin, muutenkin kuin pelkän väylän osalta. Hän tuntee sataman ja hinaajien toimintatavat sekä tietää satamassa tai väylän varrella mahdollisesti käynnissä olevat työt, jotka voivat vaikuttaa luotsaukseen. Luotsi luotsaa aluksen ehdoilla, eli on valmis suorittamaan työn hyvin itsenäisesti alusta loppuun tai toisaalta toisessa ääripäässä vain seuraamaan ja ainoastaan tarvittaessa neuvomaan. Luotsi ei aiheettomasti hoputa päällikköä hänen ajaessaan alusta laituriin tai laiturista vaan pyrkii vain välttämään vaaralliset tilanteet neuvomalla tarvittaessa. Luotsi muistaa keskustellessaan päällikön kanssa, että edustaa alukselle yhtiötä eikä ole mikään itsenäinen artisti. Hän ei provosoidu helposti, vaan pyrkii aina pysymään tyynenä ja jättämään jotkin asiat

22

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

omaan arvoonsa ja muistaa, että luotsaus ei kestä loppujen lopuksi kovin kauan. Luotsi käyttäytyy kohteliaasti päällikköä ja muuta aluksen henkilökuntaa kohtaan ja tervehtii aina kaikkia. Kustannustehokkuuteen pyrkiminen tulee omassa työssäni eniten esille kuljetusten suunnittelussa siten, että pyrimme mahdollisuuksien mukaan välttämään turhaa edestakaista ajoa luotsiveneellä. Jos matkaan lähdetään ajoissa, ei tarvitse ajaa aivan niin kovaa kuin jos on kiire. Lisäksi yritetään käyttää vuorossa olevaa kuljettajaa ja pyritään välttämään kahden veneen käyttöä samanaikaisesti jos mahdollista. Autojen käyttö pyritään suunnittelemaan niin, ettei tule "turhaa" taksilla ajoa tai että kuljettajat joutuvat ajamaan luotseja autolla "turhaan" erityisesti yöaikaan. Näin säästetään käytössä olevia resursseja mahdollisimman paljon. Jouni Räty, luotsi, Helsingin luotsausalue, Emäsalo


Tehokkaasti Strategian päätavoite tarkoittaa työssäni, että tehtävien hoito järjestetään mahdollisimman tehokkaaksi pitäen samalla kustannukset alhaisina laadun kuitenkaan kärsimättä.

Tavoitteet ja minä Valtakunnallisesti toimivan ja henkilömäärältään pienen yhtiön jokaisen työntekijän hyvä motivaatio on tärkeä. Ylätasolla muovatut hyvätkin tavoitteet jäävät arjen puurtamisessa helposti etäälle ja teen työtä melko rutiininomaisesti. Uusiin asioihin en aina jaksa tarttua. Työporukan keskustelut ovat mielestäni merkittävä osa arkea. Hyvän ilmapiirin luomiseen työyhteisössä tarvitaan jokaista, niin että nauru kuin perkelekin soisi sinfoniankaltaisesti tasapainossa. Työssä jaksamisen ja motivaation ylläpitämisen edellytys on kuulluksi tuleminen. Niin luotsiasema-, alue- kuin keskusjohtotasolla asioihin vaikuttaminen sitouttaa ja liittää porukkaa yhteen. Johto voi luoda avoimuudella ja oikeudenmukaisella kohtelulla koko henkilöstöä kohtaan luottamuksen ilmapiiriä. Se on välttämätöntä, jotta voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Turvallisuus Finnpilotissa turvallisuusnäkökulmaa on painotettu viime vuosina entistä enemmän. Meriturvan kouluttajien vetäminä asemien pelastautumisharjoitukset ovat tulleet säännöllisiksi ja antoisiksi. Työergonomiaa on kehitetty työterveydenhuollon kanssa yhteistyössä. Työturvallisuuden oleellinen osa on jokaisen työntekijän oman fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäminen. Laadukas luotsauspalvelu Luotsien meri- ja maakuljetusten hoitaminen luotettavasti, turvallisesti ja

ajallaan on päätehtävämme. Kuljetuskaluston kunnossapito on kaiken turvallisuuden perusta. Päivittäiset kutterin ja luotsiveneen rutiinitarkastukset takaavat häiriöttömän liikenteen. Finnpilotin aikana kuljetuskalusto on uusiutunut luoden turvallisuutta. Kesä - ja talvikaluston ylläpitäminen on tietysti kalliimpaa kuin yhden kutterin varassa toimiminen. Suunnitelma, jonka mukaan joillakin asemilla siirryttäisiin pelkän kutterikaluston käyttöön on työn mielekkyyden kannalta kyseenalaista, vaikka siitä säästöä tulisikin. Kustannustehokkuus Ymmärrän kyllä, että toimintaamme läpivalaistaan kovalla kustannusseulalla. Tehokkuus on yksi tämän ajan mantra – olenko itse vain liian vanha sisäistämään tämän tavoitteen? Polttoainetaloudellinen ajotapa on hyvä myös ympäristösyistä johtuen, joskus silti mietin mitä hyvää se minulle merkitsee? Henkilöstörahaston kautta ”löpösäästöistä” ei juuri euroja kukkarooni kolahda. Tavoitteisiin sitoutuminen edellyttää avoimuutta ja tasapuolisuutta päätösten valmistelussa sekä vuorovaikutusta organisaation eri asteiden välillä - rohkeutta katsoa peiliin. Teemu Kouri, luotsikutterinhoitaja, Saaristomeren luotsausalue, Uusikaupunki

Markus Lehtilä, taloussuunnittelija, hallinto

Tyytyväisenä matkaan Meidän osalta tuo strategia tarkoittaa sitä, että yritämme luoda asemalle sellaiset olosuhteet, mistä on hyvä tai edes melko hyvä, kuskien ja luotsien lähteä työtehtäviinsä. Rauhalliset ja siistit olosuhteet, mistä lähteä ja toimiva ruokahuolto. Kun miehet sulkevat oven perässään, niin se ei enää ole meidän "hallinnassa", mutta koitetaan huolehtia näistä väliaikaisista kotioloista meidän keinoin. Jota kuinkin tämmöisiä ajatuksia meillä on tuosta strategian tavoitteesta. Inkeri Matala, emäntä-siivooja, Perämeren luotsausalue, Ajos (kuvassa vas.) Erja Päivinen, emäntä-siivooja, Selkämeren luotsausalue, Rauma

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

23


KOULUTUS SARI TURKKILA, FINNPILOT

Simulaattorissa työskentelyyn liittyy aina briefing, itse harjoittelu ja debriefing. Debriefingissä kouluttajat sekä Ville Mattila ja Ari Järvenranta.

Elämä on ikuista oppimista

Koulutusasiat ovat tänä keväänä olleet pinnalla Finnpilotissa. Luotsien jatkokoulutuksesta keskustellaan ja uusi JET-ryhmä aloitti opinnot. Huhtikuussa pidettiin Aboa Maressa uusille luotseille perehdytyskoulutus.

Nyt toteutettu uusien luotsien koulutus oli ensimmäinen laatuaan vuoden 2008 jälkeen. Viikon aikana käsiteltiin mm. lainsäädäntöä, luotsin ja VTS:n yhteistyötä, BRMasioita, luotsausohjetta ja vastuukysymyksiä. Aboa Maren simulaattoreissa oli mahdollista harjoitella kunkin luotsin oman alueen väyliä

Asemien hiljainen tieto olisi hyvä saada esille. Viking Gracen komentosillan välineillä ja simuloidulla Kokkolan väylällä työskentelivät Teemu Ketola (vas) ja Jussi Pohjonen.

24

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013


Uudet luotsit tentissä

ja niiden haasteellisia olosuhteita ja paikkoja. Mukana olivat Ari Järvenranta, Teemu Ketola ja Jussi Pohjonen Perämereltä ja Ville Mattila Saimaalta. Koulutuksen anti oli opiskelijoista sekä hyvää että ei niin hyvää. Ari Järvenranta totesi, että simulaattorissa voi kokeilla rajoja. - Pahat paikat ja vaikka sumun yllättämisen voi itse kokeilla omalla väylällä. Aikaa vain on liian vähän ja simulaattorien tekniset ongelmat turhauttavat. On myös opittu, että recommendation on vahvempi sana kuin suositus! Myös Ville Mattila kehuu simulaattorissa työskentelyä ja toivoo mukaan koulutukseen enemmän käytännön kokemusten jakamista. - Asemien hiljainen tieto olisi hyvä saada esille. Teemu Ketola kiitti VTS:n osuutta ja toivoi lisää Finnpilotin omaa asiaa. - Olisi hyvä kuulla yrityksen linjauksia, oman talon asennetta ja saatavissa olevaa tukea eri asioissa. Luotsauslain avaamisen voisi tehdä tilanteiden kautta. Milloin voi esimerkiksi kieltäytyä luotsauksesta? Jussi Pohjonen piti ääriolosuhteiden testausta simulaattorissa hyvänä. - Ei ollut erityisen hyödyllistä harjoitella reittisuunnitelman tekoa toisten luotsausalueille, varsinkaan kun Finnpilotilla on jo olemassa olevat reittisuunnitelmat kaikille luotsattaville väylille. Hinaajaosuudelle olisin toivonut ehkä lisää aikaa, koska se on omalla luotsausalueellani niin oleellinen osa luotsin työtä. Uudet luotsit korostavat systemaattisen perehdytyksen merkitystä ja yhtiön omaa panosta koulutuksessa. Monen mielestä Saaristomeren alueluotsivanhimman eli Ari Saaren esitys oli luotsikoulutuksen parasta antia.

Paras kokemus työurallasi?

Mitä teet vapaalla? Päivän hienoin hetki on, kun…?

Ari Järvenranta on kotoisin Lohjalta. – Päällikkö-ajalta jäi mieleen reissu, jolla oli pienimuotoisia vastoinkäymisiä Välimeren maisemissa mm. Afrikan pohjoisrannikolla. Niin vain niistäkin kumminkin selvittiin ja kotiin päästiin. – Vapaalla ensisijaisesti vietän aikaa perheen parissa. Erinäiset projektit talonrakennuksen ynnä muun teknisen puuhastelun parissa vievät kumminkin ison loven vapaa-ajasta tällä hetkellä. – Työviikolla päästä jonkun pidemmän rupeaman jälkeen onnistuneiden luotsausten jälkeen levolle meno ja vapaaviikolla yleensä joku "totuus lasten suusta".

Jussi Pohjonen tulee Kokkolasta.

– Harrastan liikuntaa ja elän normaalia tuoreen perheenisän elämää

– Paras hetki riippuu päivästä.

Ville Mattila on kotoisin Tampereelta.

– Ei voi nimetä yksittäistä huippua.

Olen saanut työskennellä päällystöurani monipuolisilla ja moderneilla laivoilla, joissa kohdannut monia mielenkiintoisia ja haastavia kokemuksia.

Teemu Ketola Hailuodosta asuu tällä hetkellä Turussa. – Parhaat hetket liittyvät usein luontoon. Oli tavallinen pakkasyö tyynellä itämerellä tähtitaivaan alla. Ajoin "neljäkasi" vahtia aluksen komentosillalla kahvikuppi kädessäni. Olin Gotlannin itäpuolella matkalla Kielin kanavaan. Tähdenlentoja näkyi sinä yönä useita taivaalla. Yleensä en kiinnitä niihin niin huomiota, mutta tällä kertaa yksi tähti sai kaiken huomioni. Se ei lopettanut lentoaan vaan jatkoi matkaa kirkastuen kaiken aikaa. Se voimistui ja voimistui ja pian oli koko taivas kirkas kuin päivällä. Pienen hetken. Ykskaks se hajosi useaan osaan ja näytelmä oli ohi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. – Vapaalla pyöräilen, touhuan kotona normaalia perhearkea ja kuljeskelen koiran kanssa. – Paras hetki on kun saa jotain valmiiksi ja voi siirtyä seuraavaan projektiin.

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

25


KOULUTUS teksti JA KUVAT: SARI TURKKILA, FINNPILOT

Esimiehet esittäytyvät Finnpilotin toinen JET eli johtamisen erikoisammattitutkinto käynnistyi huhtikuussa. Mukana on kymmenen uutta esimiesvalmennettavaa. Koulutus kestää vuoden 2014 kesään ja se koostuu seitsemästä kahden päivän jaksosta ja loppuseminaarista. Jokainen osallistuja tekee koulutuk-

 Mitä odotat JET-koulutukselta?   Mikä sinusta on tärkeintä esimiestyössä?

 Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?   Jos kavereiltasi kysyttäisiin, mikä eläin olisit heidän mielestään?  Mikä eläin haluaisit olla?

Kati Virtanen, henkilöstöjohtaja, hallinto  Välineitä oman esimiestyön kehittämiseen.  Päätöksentekokyky, johdonmukaisuus, yhteistyö, tasapuolisuus. K  issa – mukavuudenhaluinen, itsenäinen.  Laiskiainen…  Susi – se alfanaaras tietysti

26

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

sen aikana omaan työhönsä liittyvän kehittämishankkeen. Jaksojen teemoina ovat mm. johtajana toimiminen ja kehittyminen, tuottavuus, neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot, strategia ja henkilöstö, esimiehen vastuut ja velvollisuudet sekä työhyvinvoinnin johtaminen.

Finnpilotin JET-kakkoseen osallistuvat Pertti Enberg, Pekka Hanni, Jukka Hyvönen, Klaus Kauko, Jan Pihlström, Timo Rautio, Timo Siren, Olli Taipale ja Kati Virtanen. Koulutuksen toteuttaa Management Institute of Finland eli MIF.

Pertti Enberg, luotsivanhin, Perämeri  Odotukset ei ainakaan vielä ole kovin suuret, mutta ainakin verkostoitumista, tutustumista muiden alueiden luotsivanhimpiin ja hallinnon henkilöstöön.  Hyvän yhteishengen luominen työyhteisön sisälle. Tasavertainen kohtelu ja oikeudenmukaisuus. Tiedottaminen ja yhteydenpito. V  armaankin merikotka. Upea yhdistelmä lentämisestä ja merestä, molemmat rakkaita harrastuksia.  Sitä pitää kysyä heiltä.

Olli Taipale, luotsivanhin, Saaristomeri  Odotan, niin kuin kaikelta koulutukselta yleensäkin, lisää sivistäviä tiedonmurusia.  Tärkeintä esimiestyössä on järjestellä käytännön asiat siten, että työntekijät pystyvät keskittymään olennaiseen. O  lisin hylje Korkeasaaressa. Saisi vain makailla ja joku heittelisi kaloja suuhun.  Paviaani? E  n välttämättä haluaisi olla eläin, koska eläimiä ei lasketa golfkentälle.

Timo Siren, talousjohtaja, Helsinki  Saa ulkopuolisen näkökulman omaan tekemiseen, tunnistaa kehittämisen osa-alueet, työkaluja pakkiin.  Oikeudenmukaisuus, johdonmukaisuus, selkeät päämäärät, tiedottaminen, saada alaiset innostumaan.  Orava  Maaorava  Liito-orava


JOHTAMINEN Jorma Makkonen, MIF

Johtaminen ei ole helppo laji Jan Pihlstöm, luotsivanhin, Helsinki  Odotan JET-koulutukselta valmiuksia ja työkaluja parempaan ja tehokkaampaan johtamiseen.  Saada aikaan toimiva ja tehokas työympäristö jossa myös työntekijät viihtyvät.  Hevonen  Orava  Ilves

Jukka Hyvönen, luotsivanhin, Saimaa  Tietoa kehittyä ihmisenä.  Saada työorganisaatio itseohjautumaan.  Ilves  Ilves  Ilves

Finnpilotin esimiehet tekevät äärimmäisen haasteellista johtamistyötä. Yleinen käsitys on, että asiantuntijoiden johtaminen, esimerkiksi opettajien, tutkijoiden, lääkäreiden ja tuomareiden johtaminen on erityisen vaativaa. Samaan ryhmään voidaan lukea luotsitkin. Luotsaaminen on vaativaa,

vastuullista ja itsenäistä asiantuntijatyötä. Luotsaukseen liittyvät päätökset tekee vain ja ainoastaan itse luotsi. Tästä työn sisällöstä syntyykin käsitys, ettei luotseja kärjistäen sanoen ”saa” johtaa missään muussakaan työhön liittyvissä asioissa. Samanlaisia mielipiteitä kuulee myös oikeuslaitoksen tuomarien puolelta. Tämä vääristynyt käsitys luo haasteita Finnpilotin esimiestyölle samalla tavalla kuin oikeuslaitoksen puolella. Verrattuna edellä mainittujen ryhmien johtamiseen luotsien johtamiseen liittyy lisähaaste; kaikki luotsit ovat entisiä pomoja. Finnpilotin esimiestyön erityispiirre on, että työntekijän asemaan on tultu pomon roolista. Tämän seikka voi olla helpottamassa tai vaikeuttamassa johtamistyötä. Harvoissa työpaikoissa lähes kaikki johdettavat ovat entisiä pomoja. Kaikkien esimiesten tulee toimia aina työnantajansa edustajana. Tämä on itsestään selvä asia. Joskus allekirjoittaneelle tuli mieleen, että esimiestyössä roolit menivät sekaisin. Tämä saattoi johtua siitä, että kyseinen esimies oli noussut omasta

porukasta ja tuttujen entisten työntekijöiden johtaminen tuntuu kiusalliselta ja vaikealta. Tämä on ymmärrettävää, mutta onnistuakseen esimiestyössä on tiedettävä kenen joukossa on. Luotsien esimiehet eivät ole sataprosenttisia esimiehiä. Kaikki luotsien eritasoiset pomot osallistuvat myös itse käytännön työhön. Tämä voi hankaloittaa itse johtamista, mutta myös helpottaa. On tärkeätä tuntea johdettaviensa arkityötä. Miehisessä työympäristössä puhetyyli on suoraviivaista ja osittain karkean selkeätä. Tämä näkyi 360 asteen johtamiskäyttäytymisen palautteissa. Yllättävän hyvin JETkoulutuksessa olleet esimiehet kestivät ja sulattivat saamansa palautteen sekä osasivat hyödyntää sitä. He ovat oppineet selviämään tuulessa ja tuiskussa. JET-koulutuksen aikana tehdyt kehittämishankkeet osoittivat esimiesryhmän osaavan oman työnsä ohella kehittää ja viedä eteenpäin firman kannalta tärkeitä asioita. Siitä kuuluu kiitos ensimmäiselle JET-ryhmälle. He ovat esimerkkinä uudelle esimieskoulutuksessa olevalle ryhmälle. Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

27


TYÖHYVINVOINTI VAULA AUNOLA, MEMEDIA

Teräsmiehetkin ruostuvat Palomiesten eläkeiän nostaminen 55 vuodesta normaaliin tasoon toi mukanaan monenlaisia ongelmia. Samaan aikaan kun työtehtävät lisääntyvät, väki vanhenee. Helsingin pelastuslaitoksen

Kehittämispäällikkö Taisto Hakala Helsingin pelastuslaitokselta.

28

kehittämispäällikkö Taisto Hakala kertoo, että eläkeiän muutos johti pitkään henkiseen lamaan laitoksella. ‒ Palomiehet ovat aina pitäneet itseään arvossa. Päätös eläkeiän nostamisesta koettiin niin, etteivät päättäjät ja yhteiskunta arvosta tätä työtä. ‒ Kesti varmasti liiankin kauan ennen kuin tapahtunut hyväksyttiin ja ryhdyttiin kehittämään toimintaa ikääntyvän henkilöstön jaksamisen tueksi. Taustalla leijui ajatus siitä, että eläkepäätökseen tulisi vielä muutos. ‒ No, sitä ei tunnetusti ole tullut. Eläkepäätöstä ei varmaan haluttu aukaista yhden ammattiryhmän osalta, koska se olisi johtanut uudelleen arviointiin muidenkin kohdalla. Pelastuslaitosta rasittavat myös lisääntyneet työtehtävät. Kun vuonna 1996 suoritettiin 6048 pelastustehtävää, niin viime vuonna niitä oli 8334. Ensihoidossa tehtäviä oli 33650 vuonna 1996 ja viime vuonna niitä oli peräti 550 000. Hälytystehtävien kasvaessa noin 30 prosenttia ovat henkilöstövoimavarat kasvaneet vain noin 20 prosenttia. ‒ Työtehtävät ovat myös muuttuneet. Palomies-sairaankuljettajista on tullut ensihoitajia, käytössä on paljon uutta teknologiaa ja töitä tehdään aikaisempaa tarkemmin määriteltyjen menetelmien mukaan. Palomiesten ikärakenteen on ennustettu muuttuvan niin, että 2020-luvulle tultaessa peräti kolmasosa henkilöstöstä on yli 55-vuotiaita ja vain kolmasosa alle 40-vuotiaita, joille kasaantuu raskain työ sekä suurin altistus. ‒ Työterveyslaitoksen tutkimuksien mukaan palomiehen työkyky alkaa

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

rajoittua 40-vuotiaana ja vain noin puolet yli 50-vuotiaista selviytyy turvallisesti kaikista työn vaatimuksista. Tämä on vasta alkua Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelma käynnistettiin Helsingin pelastuslaitoksella vuonna 2011. ‒ Hanke päättyy ensi vuonna ja sen jälkeen alkaa näiden tukitoimien vakiinnuttaminen osaksi laitoksen normaalia toimintaa. Olemme pitkän polun alussa. Hakala kertoo, että henkilöstöjohtamisen sektorilla on meneillään esimerkiksi kaikkien töiden suunnitelmallinen prosessointi ja priorisointi sekä koulutuksen lisääminen. -‒ Tiedonhallintaa kehitetään samalla läpinäkyväksi ja aikaisempaa kattavammaksi. Tällä saavutetaan luottamusta, turvallisuutta ja osallistumista. Työterveyslaitos on ollut mukana kehittämässä toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä keinoja. -‒ Otamme parhaillaan käyttöön uutta toimintakyvyn testausta. Kehitämme myös liikuntatunnin sisältöä. Se on kuulunut miehistön työpäivään aina, ongelmana on vain ollut se, että ne jotka liikuntaa eniten olisivat kaivanneet, eivät ole siihen rajoitteidensa takia osallistuneet. Työntekijöille tehdään oma liikuntasuunnitelma ja jokaiseen työvuoroon on koulutettu palomies, joka oman toimensa ohella toimii vuoron personal trainerina. -‒ Työterveyshuollon palveluja myös lisätään, monipuolistetaan ja pyritään kohdentamaan niitä paremmin. Palomiestyö on henkisesti hyvin kuormittavaa. ‒ Aikaisemmin aihe oli hieman tabu kovien kundien klubilla, mutta aikaa myöten on opittu, että päätä pitää huoltaa siinä missä keuhkoja ja

Palomiehen työkyky alkaa rajoittua jo 40-vuotiaana.

sydäntäkin. Psyykkisen kuormituksen hallitsemiseksi on käynnissä muun muassa varhaisen puuttumisen ja paluun tuki sekä työnohjauksen ja inhimillisten tekijöiden huomioiminen poikkeamien käsittelyssä. Hakala kertoo, että pelastuslaitoksella on yleisesti ottaen hyvä henki työpaikalla. -‒ Vaihtuvuus on vähäistä. Työ edellyttää aukotonta luottamusta ja hitsaa henkilöstön yhteen. Uusille urille Tulevaisuudessa urasuunnittelu käynnistyy jo uusien työntekijöiden valintavaiheessa. ‒ Työn uudet vaatimukset ja uran pidentyminen edellyttävät alalla menestyvältä aikaisempaa enemmän empatiaominaisuuksia, mikä myös otetaan huomioon rekrytoinnissa. Helsingin Pelastuskoulu on valttikortti. ‒ Voimme itse rekrytoida omat tulevat työntekijämme. Vanhemmat palomiehet toimivat opettajina vakinaisten opettajien rinnalla. Näin pysymme kaikki uuden tiedon lähteillä ja tutustumme toisiimme. Pelastuslaitoksella kehitetään myös jatkuvan oppimisen ja urasuunnittelun mallia. ‒ Valmistumisen jälkeen palomies jatkaa vaiheittain vaativampiin tehtäviin. Jatkuvalla koulutuksella pidetään jokainen työntekijä ammatillisesti kehittyvänä ja vireänä läpi työuran. työehdot remonttiin Noin 40 prosenttia palomiehen palkasta muodostuu erilaisista haittatyölisistä. Jos työtehtävät muuttuvat niin, että nämä poistuvat, pudotus on raju. ‒ Palkka on ollut samanlainen kaikilla, kuten työkin. Tulevaisuudessa työnkuvista tulee yksilöllisempiä,


‒ Vaikeinta oli vanhasta

työyhteisöstä luopuminen, ylipalomies Vesa Nurminen kertoo. Kädessä on hyvät, kestävät ja käärmeelle hellät pihdit, jotka tilattiin Amerikasta asti,

– Sairastuminen oli kova paikka 43-vuotiaalle kovakuntoiselle miehelle. Edessä piti olla vielä monta hienoa vuotta palomiehenä, kokemusta ja ammattitaitoa oli kertynyt rutkasti. – Yhtenä yönä vaan heräsin ja luulin, että nyt tulee kuolema. Tutkimusten jälkeen Vesalla todettiin Ménièren tauti, ja se vei miehen pitkälle sairaslomalle. – Rahasta tuli tietenkin ensimmäiseksi huoli, ja sitten kaiken muuttumisesta. Ajokorttikin vietiin. Sain sen takaisin, kun pääsin liikenneturvallisuusalan neurologin tutkimuksiin. Perussyyltään tuntemattomaan Ménièren oireyhtymää kuuluvat huimauskohtaukset, kuulon huononeminen ja korvien soiminen. – Oikean lääkityksen löytäminen kesti ja pidän tautia kurissa myös lähes suolattomalla ruokavaliolla. Jo aikaisemmin Vesalla oli ollut myös nivelissä kipuoireita. – Mutta niiden kanssa olin ajatellut vain tulla toimeen. Muutama vuosi sitten minulla sitten todettiin vielä nivelreumakin, eli enää en pärjäisi kentällä. Yksinäisiä päätöksiä Vesa mietti uusia urapolkuja kotonaan. Kätevän miehen päässä pyöri monia vaihtoehtoja jopa köysikäsitöiden tekeminen ja yrittäjäksi ryhtyminen. – Vaikeinta oli tehdä päätöksiä yksin. Kukaan ei esittänyt mitään vaihtoehtoja eikä kommentoinut omiani. Samaan aikaan pelastuslaitoksella alkoi ensimmäinen turvallisuuskouluttajakurssi. – Se oli minun pelastukseni. Vesa löysi koulutuksesta myös tukea uuden tilanteensa hyväksymiseen. – Kurssilla oli muitakin vajaakuntoisia ja kokemuksia vaihdettiin. Vertaistueksihan sitä kutsutaan.

mikä edellyttää palkkarakenteelta työn vaativuuden ja tulosten parempaa tunnistamista. Mahdollisuus jatkaa omassa organisaatiossa, omaan osaamiseen ja kokemukseen liittyvissä tehtävissä on myös tärkeää. ‒ Tyypillisiä työnkuvia palomiesten

Pulu 1 kertoo

Vesa Nurminen sorvasi itselleen uuden työpaikan sairastumisen jälkeen, ja on nyt hyvin tyytyväinen.

Valmistumisen jälkeen Vesa toimi turvallisuuskouluttajana ja sai jatkaa jo aiemmin aloittamaansa eläinten pelastustoimintaa ja sen kehittämistä. – Siinä pelastamistyössä saa kuitenkin itse valita kuinka alas ja nopeasti kipeillä nivelillä kyykistyy. Kun Helsingin kaupunki sai ensimmäiset turvallisuuskouluttajan virat, Vesalle tarjottiin sellaista, mutta mies ei ottanut virkaa vastaan. – Se oli aika kova vääntö. Olisin joutunut vaihtamaan asemapaikkaa ja luopumaan ylipalomiehen virasta. En usko, että kaikki edes tajuavat miten tiivis yhteisömme on. Monet perheetkin tuntevat toisensa ja vapaa-aikaa vietetään paljon yhdessä. – Side on niin vahva, että työn muuttuminen ei ole niin vaikeaa kuin tämmöisestä yhteisöstä luopuminen. Jonkinlainen työkierto olisi varmaan paikallaan, että ”perhe” vähän laajenisi ja uusiin haasteisiin voisi helpommin tarttua muillakin asemilla. pitkiä neuvotteluja Vesa esitti esimiehilleen eläintenpelas-

ikääntyessä ovat kevennetyt pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät, erilaiset tukitehtävät, joissa vaaditaan perustehtävien osaamista sekä onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät tehtävät. Olisi suurta tuhlausta menettää kokeneiden palomiesten tietämys. Hakala painottaa, että jatkossa

tusyksikön toiminnan kehittämistä edelleen ja arveli saavansa siitä itselleen työpaikan. Ehdotukseen suostuttiin monien perustelujen jälkeen. – Siinä oli tuuria mukana. Lintuinfluenssaan varautuminen oli juuri käynnistetty ja nyt tarvittiin muun muassa oma ajoneuvo eläinpelastustyöhön. Vesa kävi läpi neuvottelut palkasta ja muista työehdoista itse. – Mitään valmista mallia ei ollut. Alkuun työ oli määräaikaista ja nauratti, kun olin vakituisessa virassa oleva, sopimussuhteinen mutta määräaikainen työntekijä. Nyt eläintenpelastusyksikön toiminta on vakiintunut ja Vesa on siirtynyt konttorihommiin. – Meillä on jokaisessa vuorossa eläintenpelastukseen erikoistuneita miehiä. Yleisö on löytänyt palvelun eli keikkoja ja paperitöitä riittää. Minä myös koulutan ja vastaan kalustosta. Paikka yhteisöstäkin on löytynyt. - Lempinimen saaminen on alallamme varma merkki hyväksymisestä, kertoo Pulu 1.

työelämän kehittämisessä erilaiset erityisryhmät pitäisi ottaa paremmin huomioon. -‒ Muutokset tulisi toteuttaa niin etteivät palveluntuotanto eikä henkilöstön terveys ja turvallisuus vaarannu.

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

29


meriturvallisuus Jukka Seppänen, Merikotka, CAFE-HANKE

Ihminen on erehtyväinen – mutta miksi?

Ihmisen toimintaan vaikuttavat inhimilliset tekijät, joita tutkimalla voidaan löytää taustasyitä onnettomuuksien syntyyn ja apua vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn. human factors science

yksi vakava onnettomuus

pienemmät onnettomuudet läheltä piti -tapaukset vaaratilanteet turvallisuuspoikkeamat

Turvallisuuspyramidi Turvallisuuspyramidi-ajattelun mukaan läheltä piti -tapauksia ja vaaratilanteita sattuu huomattavasti enemmän kuin varsinaisia onnettomuuksia. Niiden syyt ovat ainakin osittain samanlaisia, joten onnettomuuksia voidaan ehkäistä raportoimalla vaaratilanteista ja poikkeamista ja kehittämällä toimintatapoja ja –kulttuuria niiden avulla. (Heinrich, H.W. 1931. Industrial Accident Prevention, A Scientific Approach.)

30

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

on asian englanninkielinen termi. Human factors -tietoa sovelletaan muun muassa laitteiden ja järjestelmien sekä työmenetelmien suunnitteluun. Sillä parannetaan työn terveellisyyttä ja mukavuutta sekä sen tuottavuutta ja turvallisuutta. Vaikka kaikkia virheitä ei tietenkään voida estää, voidaan kuitenkin luoda sellaiset olosuhteet ja ympäristö, jossa suojaukset torjuvat tehokkaasti yksittäisten virheitten vaikutuksia. Ammattilaisuuden harha Kesämökkinaapurin uusi Ford Taunus oli liukkaalla kelillä suistunut metsähallituksen puolelle. Naapuri kertoi, että hän oli paikalle tulleille poliiseille vain toistellut ”kuinka minulle kävi näin”. Hän oli työkseen ajanut linja-autoa virheittä kymmenien vuosien ajan ja oli siksi niin järkyttynyt. Human factors –ajattelun kautta voi ymmärtää, että kyseessä oli selvästi haavoittumattomuuden illuusio eli ajatus siitä, että mitään ei voi sattua juuri minulle, koska minä osaan kyllä, ja koska minulle ei aikaisemminkaan ole sattunut mitään. Yksi osa ammattilaisuuden harhaa on ajatus siitä, että merenkulkija on valmis tietyn pätevyyskirjan tai vaikkapa luotsin ohjauskirjan saamisen jälkeen. Sen jälkeen opitun tiedon tai taidon ylläpitäminen on liian usein vain saman asian toistamista aina samalla tavalla, ilman yllättäviin riskeihin varautumista.

Tieto on koko ajan muuttuvaa ja myös taitojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaan kehittämiseen on tarvetta. Jos tämä hyväksytään, koko organisaatio osaa paremmin arvioida toimintatapoja ja asenteita sekä niihin sisältyviä riskejä. Samalla selätetään ”kyllä mä kuule osaan tän homman” –ajatukset. Erilaiset tulkinnat ja kulttuurit voidaan ottaa huomioon ja käyttää kaikkien hyödyksi. Epäonnistumiset eivät koskaan synny sattumalta, vaan vallitsevia olosuhteita hyväksikäyttäen. Yhä on olemassa organisaatioita, joissa kaikilla tasoilla elää ajatus siitä, että ’meillä on kaikki aina kunnossa’. Käytännössä se tarkoittaa yleensä samaa kuin ’meillä riskit ovat suuria’. Ammattilaisuuden harhan oire on, että ongelmista ei puhuta eikä varsinkaan omista virheistä kerrota. Mitä MERKITSEE tilannetietoisuus? Monien luotsauksenkin aikana sattuneiden onnettomuuksien yhtenä syynä mainitaan tilannetietoisuuden menettäminen. Jos normaaliin onnistumiseen liittyvät asiat ja toimintatavat on mahdollista eritellä, pitäisi toimijoiden ja organisaatioiden kyetä oppimaan myös virheistä eli analysoimaan epäonnistumisten ja poikkeamien taustalla olevia usein hyvinkin monimutkaisia syy- ja seurausverkkoja. Tilannetietoisuuteen ja sen säilyttämiseen liittyy yleensä kysymys siitä, kuinka hyvin tapahtumaa koskevaa tietoa oli onnettomuuden tai


vaaratilanteen aikana käytössä. Koska jälkiviisaus on helpointa viisautta, monesti keskusteluissa ihmetellään juuri sitä, kuinka joku toimija ei ole voinut ymmärtää tai tajuta tilannetta kaikesta hänen saatavillaan olleesta tiedosta huolimatta. Tilanteen aikaiset päätökset ja ratkaisut ovat kuitenkin toimijan tai toimijoiden kannalta juuri sillä hetkellä näyttäytyneet hyvinä tai ainakin vähiten huonoina – eihän niitä muuten olisi tehty. Siksi esimerkiksi varustamojen omassa vaaratilannetutkinnassa on ihmettelyn sijasta pyrittävä löytämään sellaisia syitä ja tekijöitä, joiden vuoksi päätökset ja ratkaisut ovat tuntuneet loogisilta. Vaaratilanteen tai onnettomuuden aikaisen korkean stressin vuoksi olennaisen tiedon löytämistä ja luotettavien päätösten tekemistä olisi tuettava sekä teknisesti että erityisesti tiimityön keinoin. Poikkeustilanteiden aikaiseen tiimityöhön koulutetaan mm. bridge / maritime resource management –kursseilla. Kohti uutta kulttuuria Organisaatiossa vallitsevasta turvallisuuskulttuurista kertoo esimerkiksi se, kuinka paljon turvallisuuden varmistamiseen tarkoitettuja erilaisia

turvavälejä ollaan valmiita syömään tuotannollis-taloudellisista syistä, ja kuinka nopeasti näin tehdään. Joskus voidaan toisaalta vaatia myös liikaa, jolloin operatiivisen toimijan harkittavaksi jää, seurataanko sääntöjä vai hoidetaanko homma. Kun isojen onnettomuuksien jälkeen peräänkuulutetaan laajempaa vastuuta, usein löydetään jo vastuussa olevien ihmisten takaa vielä enemmän ihmisiä. Olisi kuitenkin vähintään yhtä tarpeellista löytää ihmisten lisäksi esimerkiksi sellaisia toimintatapoja tai ajatusmalleja, jotka altistavat virheille, ja pohtia, miten väärien käytäntöjen syntymistä voidaan ehkäistä jo ennalta. Turvallisuuden varmistaminen lähtee organisaation ylimmän johdon sitoutumisesta sekä turvallisuuteen että turvallisuusjohtamisen jatkuvaan ja avoimeen kehittämiseen. Jokaisen oma kokonaisvaltainen asenne kuitenkin ratkaisee. Turvallisuutta koskevien sääntöjen noudattaminen ei saisi perustua kiinnijäämisen riskiin, hyvään tapaan tai edes kansalaisvelvollisuuteen. Olisi ymmärrettävä ja sisäistettävä sääntöjen taustalla olevat syyt ja päämäärät ja sitouduttava toimimaan oikein juuri niiden vuoksi – siten, että omaa

toimintaa ohjaavista mielensisäisistä periaatteista voitaisiin tarvittaessa muotoilla uusia turvallisuussääntöjä, vaikka koko merenkulkualalle! Erehtyminen on inhimillistä ja siksi kuka tahansa voi erehtyä. Uutta turvallisuuskulttuuria luotaessa olisikin jätettävä turha virheiden selittely ja uskallettava heittäytyä hyvään pyrkivän mutta väistämättä joskus erehtyvän ihmisen rooliin. Olisi avoimesti kerrottava esimerkiksi vaaratilanneraporttien avulla kaikista sellaisista poikkeamista, joilla oli tai olisi voinut olla vaikutusta toiminnan turvallisuuteen.

RISKITEKIJÖITÄ Alhaalla kaaviossa esimerkkejä ulkoisista ja sisäisistä riskitekijöistä. Onnettomuus sattuu, jos niihin liittyvät suojaukset pettävät. Varsin usein onnettomuuden keskeisiä syitä ovat kommunikointiongelmat ja organisaation puutteellinen kyky havaita ja hallita inhimillisiä virheitä. (Helmreich, R.L., Klinect, J.R., & Wilhelm, J.A. 1999. Models of threat, error, and CRM in flight operations.)

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

31


SVENSKA SIDOR Susanna Pihlajaniemi, Finnpilot

UKK-institutet har utvecklat ett två kilometer långt gångtest avsett för att mäta konditionen: testet avslöjar om testpersonens aerobiska kondition är tillräcklig eller otillräcklig i relation till hälsan och funktionsförmågan. Det ger också en god bas för motionsrådgivning.

ASLAK hjälper en att orka i arbetet ASLAK-rehabiliteringen bekostas av FPA och är avsedd för att upprätthålla arbetsförmågan och förhindra att den försämras.

ASLAK ger den anställda en möjlig-

het att påverka den egna arbetshälsan och arbetsförmågan. Det handlar om tidig rehabilitering som genomförs i grupp och vars mål är försöka förbättra livskvaliteten inom livets alla delområden. I synnerhet strävar man efter att deltagarna ska orka bättre i arbetslivet. De insikter som rehabiliteringen ger kan man ta med sig tillbaka till arbetsgemenskapen och använda för att utveckla det egna arbetet. Under Lotsverket och Finnpilots tid har det under åren 2004–2011 anordnats sex rehabiliteringskurser avsedda för lotspersonalen: vartannat år för kutterskötare och vartannat år för lotsar. ASLAK-gruppen år 2013 är den första s.k. blandade gruppen. Nu har även anställda vid administrationen, lotsför-

32

Finnpilot PERSONALTIDNING 1/2013

medlingen och ekonomiavdelningen kunnat ansöka om rehabilitering Ansökningsprocessen inleds ett år före kursstarten. Finnpilot ansöker om rehabiliteringen hos FPA, som beviljar den och bestämmer var kursen anordnas. Hittills har alla kurser hållits på Petrea i Åbo. Rehabiliteringen planeras av representanter för Finnpilot, Petrea och Terveystalo gemensamt. På planeringsmötena kommer man överens om bland annat tidpunkten och diskuterar Finnpilots och företagshälsovårdens aktuella ärenden. Innehållet i den egentliga ASLAK-rehabiliteringen är noggrant definierat och kan just inte påverkas. För att få ta del av rehabiliteringen krävs ett B-utlåtande från läkare och

ansökan om FPA-rehabilitering, där man motiverar rehabiliteringsbehovet. Bland de sökande väljer Terveystalo ut en grupp bestående av tio personer, vilkas ansökningar ännu sänds till FPA för godkännande. Motion och diskussioner Finnpilots ASLAK-kurs 2013 genomförs i fem perioder. Gruppen består av en anställd inom administrationen, en lotsförmedlare, två kutterskötare och sex lotsar. I rehabiliteringen har man strävat efter att beakta alla yrkesgruppers behov och särskilda omständigheter. Den första rehabiliteringsperioden hölls 6–10.5 på Petrea i Åbo. Gruppmedlemmarnas situation kartläggs först under personliga möten med läkare, psykolog och fysiotera-


ASLAK är nu en möjlighet för alla yrkesgrupper. peut. Varje rehabiliteringsdeltagare ställer upp realistiska mål för sin egen rehabilitering, och man följer upp hur målen nås. I slutet av rehabiliteringen görs en personlig slutrapport för var och en och den sänds till företagshälsovårdaren vid företagshälsovården. Rehabiliteringen innehåller mycket motionsinriktat program. Under den första perioden stod bland annat UKK-institutets gångtest, avkoppling och bassänggymnastik på programmet. Förutom att öka motionen har man fäst mer uppmärksamhet än tidigare vid den psykiska orken och hur man hanterar arbetsstress. Dessa frågor behandlades under de gemensamma diskussionerna. Utanför det egentliga programmet har rehabiliteringsdeltagarna möjlighet att, beroende på den egna aktiviteten, delta i bl.a. ledda gympatimmar eller t.ex. sjunga karaoke. Verktyg för stresshantering Lotsarna Anssi Herttua och Kaj Hahtonen sökte sig till rehabiliteringen för att få verktyg för att kunna hantera sin arbetsbörda och orka bättre i arbetet. ”I rehabiliteringen har man tydligt fäst stor uppmärksamhet vid den psykiska sidan och hur man kan hantera den stress som orsakas av förändrade arbetsförhållanden”, berättar Herttua. Rehabiliteringsdeltagarna anser att kursinnehållet klart motsvarar behoven i dagens arbetsliv. Både Herttua och Hahtonen anser att det att rehabiliteringsgruppen består av representanter för olika personalgrupper är något positivt som ger gruppdiskussionerna mer innehåll. Gruppdiskussionerna ger nya perspektiv och en ökad förståelse för de övriga anställdas arbete. De första erfarenheterna är försiktigt positiva, men ännu återstår fyra perioder. ”Rehabiliteringen motsvarade väl förväntningarna och utifrån mina första erfarenheter kan jag nog rekommendera ASLAK för alla som "konditions- och livsstilsfostran", konstaterar Kaj Hahtonen. Under hösten inleds ansökningsprocessen inför Aslak-rehabiliteringen år 2014. Målet är att igen samla ihop en tiopersonersgrupp bland Finnpilots alla personalgrupper..

Att somna var inga problem.

Ovanlig omsorg om det egna välmående Det första intrycket av Petrea

är inte mycket att hurra för. De låga institutionsliknande byggnaderna i utkanten av Åbo verkar inte vara något drömställe där man vill tillbringa fem dagar huvudsakligen i sällskap av främlingar. Intrycket förbättrades inte direkt när jag fick mitt rum, som ännu var ostädat efter de föregående invånarna. Men efter att jag tillsammans med bekanta och obekanta finnpilotkollegor fått ta del av det rikliga frukostbordet kändes allt bättre. Och mitt rum städades under dagens lopp. Efter presentationer och en genomgång av programmet gick vi direkt till saken: arbetshälsa och trivsel i arbetet. Diskussionerna blev tidvis livliga och vidgade säkerligen mångas uppfattningar om det arbete som bedrivs av andra yrkesgrupper och inom andra områden. Åtminstone för mig, som sällan ser andra än folk inom administrationen, var det informativt. Under fem dagars tid fick vi uppleva något så ovanligt som ett ständigt fokus på det egna välbefinnandet och den egna orken. Som mamma till två skolelever har man sällan tid att älta sina egna problem så grundligt. Inte heller på kontoret räcker tiden till för att fundera över hur arbetsklimatet kunde förbättras. Och att få gå till ett dukat bord tre gånger om dagen är en utopi i hemförhållanden: en fantastisk lyx! Utanför matsalen fanns en tallrik där en exempelportion av den serverade maten lagts upp som modell för den som uppmärksammar sin vikt och den begränsade för min del ivern att gå loss på buffén. Kettlebell, nia och aquazumba Förutom grupptimmar och enskilda intervjuer höll vi oss också sysselsatta

med att pröva olika motionsformer. Bland annat fick vi prova på kettlebells, olika gymmaskiner, vattengympa och konditionsboxning. UKK-institutets gångtest och muskelkonditionstest gav basnivåer, som man kan utgå ifrån när man under årets lopp försöker förbättra sina resultat. På kvällen erbjöds mer frivillig motion och då fick jag möjlighet att prova på Nia-dans och aquazumba, som bägge var nya för mig. Också Åbo blev utforskat, både med cykel, som lånades ut av huset, och med buss. I allmänhet var det inga problem att somna vid dagens slut. Var och en uppställde lämpliga rehabiliteringsmål för sig med hjälp av en handledare. Målen skulle väljas så att man kan föresätta sig att nå dem och så att de är på något sätt mätbara. Syftet med de personliga målen var att öka välbefinnandet, och gärna också förbättra arbetshälsan. Jag förundrade mig först över hur lättvindigt jag utan desto vidare instruktioner skickades hem för att tampas med mina mål, men efter några dagar fick jag personliga instruktioner och träningsprogram hemskickade med posten. En fin service! Under de fem dagarna blev man bekant med kurskamraterna och gruppkänslan stärktes. Att gå igenom fem rehabiliteringsperioder inom ett år kan vara en utmaning både med tanke på arbetet och det civila livet. Men trots allt är det fint att jag har fått en sådan här chans att nu och då fokusera på min egen ork. Av den här resan förväntar jag mig vägkost som förhoppningsvis håller i sig länge. Den första perioden var lämpligt lång och efterlämnade en känsla av att det ska bli trevligt att återvända hit i höst. Marja-Liisa Kokkoniemi, personalassistent, administrationen

Finnpilot PERSONALTIDNING 1/2013

33


Min arbetsvecka // minun työviikkoni Ted Jarner, lotsförmedling, Finnpilot

Arbetsveckorna är mycket varierande, alla

Maanantai

dagar är olika beroende på trafiken och på området

Klo 13.45 tulen töihin. Ryhdyn hoitamaan itäistä sektoria,

man jobbar med. Vi har tre olika områden West, South

vuoro vaihtuu, ja käyn läpi Kotkan ja Saimaan alueen

och East. I arbetsturen brukar vi vara tre personer och

päivän tulevat tapahtumat. Avaan Portnetin ja päivitän

målsättningen är att alla har lärt sig de tre olika områ-

Pilotwebin. Muutama herätys. Orrengrundiin on matkalla

den och behärskar dem. Vårt arbetsschema ser ut som

muutama alus, jotka eivät ole vahvistaneet saapumis-

följande: tre nattskift, fri dag, tre kvällsskift, fri dag, tre

taan. Soitan alusten asiamiehille, jotka tilaavat luotsin

skift morgonen och fyra lediga dagar.

laivoilleen. Klo 17.20 päivällinen työpöydän ääressä.

Måndag

Klo 19 jälkeen puhelin alkaa soida, tavanomainen ruuhka

kl 13:45 kommer till jobbet. Sätter mig på Östra sek-

Kotkassa alkaa, viisi alusta tilaa luotsin klo 21 - 23. Klo 21

torn, skiftbyte och genomgång av dagens kommande

kaikki Etelä-Saimaan yön luotsit on kiinnitettävä aluksille.

händelser i Kotka och på Saimen. Öppnar Portnet och

Klo 22 työpäivä päättyy, lähden kotiin.

uppdaterar Pilotwebben. Några väckningar. Till Orrengrund är några fartyg på väg, som inte har bekräftat sin

Tiistai

ankomst. Samtal till respektive mäklare, som beställer

Klo 13:40 tulen töihin, itäisellä sektorilla on kiirettä, joka

lots åt sina fartyg.

jatkuu koko illan. Ehdin juuri ja juuri käydä läpi Portnetin

kl 17:20 middag vid arbetsbordet.

ja Pilotwebin ja huomaan, että listalla on idästä saapuvia

Efter kl 19 börjar telefonen ringa, den sedvanliga

aluksia, joiden ETA on vahvistamatta. Luotsipaikalta soi-

rusningen i Kotka börjar tillsammans fem fartyg med

tetaan asiasta asiamiehelle, mutta vastaukseksi saadaan,

beställning mellan kl 21-23.

että alusten tuloaikaa ei tiedetä. Saman vastauksen saan

Kl 21 skall hela nattens nedre Saimens lotsar sättas fast

soittaessani tankkerista, joka on matkalla Orrengrun-

i fartygen.

diin. Asiamiehellä ei ole tietoa, mutta hän on kuitenkin

Kl 22 dagen slut, åker hemåt

päivittänyt tiedot Portnetiin. Ruoka saa odottaa, ja syön vasta 18.30. Illalla Saimaan luotsit jälleen listalla ja sitten

Tisdag

kotiin klo 21.55.

kl 13:40 kommer till jobbet och på den östra sektorn är det bråttom och det fortsätter hela kvällen, hinner

Keskiviikko

knappt gå igenom Portnet och Pilotweb, märker att på

Tulen töihin klo 13.45, jälleen itäiselle sektorille. Päivä

listan finns fartyg, som är på kommande österifrån, men

alkaa siten, että asiamies soittaa monta tilausta myöhäs-

har inte bekräftat sin ETA. Lotsplats ringer mäklaren

sä, ja joudun soittamaan luotseille kysyäkseni, ehtivätkö

angående ärendet, men får till svar att dom vet inte när

he tilattuun aikaan paikalle. Ilta menee vanhan mallin

fartygen är på ankommande. Samma svar får jag när ja ringer om tankfartyg, som är på väg till Orrengrund.

mukaan, on herätyksiä ja listan päivittämistä. Päivällinen

Mäklaren vet inte, men har ändå uppdaterat information i Portnet. Maten får vänta o jag äter först 18:30.

klo 17.00 ja kotiin noin 21.50 vapaapäivän viettoon.

På kvällen igen Saimen lotsarna på listan och sen bär det hemåt klockan 21:55 Torstai Onsdag

Vapaapäivä - hupia koko rahan edestä.

13:45 kommer till jobbet, igen till östra sektorn. Dagen börjar med att mäklaren ringer många beställningar försent och så far jag ringa till lotsarna o fråga hinner de till den beställda tiden. Kvällen går med samma

Perjantai

mönster som förut väckningar och uppdatering av listan. Middag klockan 17:00 hemåt runt 21:50 o fira en

Klo 06.40 töihin. Perjantaisin koko viikonlopun liikenne

ledig dag

päivitetään Pilotwebiin. Siksi perjantai on yleensä vilkas päivä sekä aamulla että illalla. Vilkkaana alkaa tämäkin

Torsdag

päivä läntisellä sektorilla. Monia sähköposteja ja puhelui-

Ledig dag - sport för hela slanten

ta asiamiehiltä. Läntisellä sektorilla on kuusi Pilotwebikkunaa auki samanaikaisesti, koska alue on niin laaja.

Fredag

Lounas klo 10.30, jotta jaksaa vähän treenata salilla. Työ

Kl 06:40 kommer till jobbet. På fredagar skall hela veckoslutets trafik uppdateras i Pilotwebben. Därför

päättyy tänään klo 14.00.

brukar fredagen vara en livlig dag både på morgonen och på kvällen. Livligt börjar även denna dag på den Västra sektorn. Många E-post och samtal från mäklarna. På den västra sektorn har man sex Pilotweb föns-

Lauantai

ter uppe samtidigt för området är så vidsträckt. Lunch 10:30 så man orkar gå och träna lite till gymmet.

Klo 06.45 tulen töihin ja katson listaa, joka näyttää

Jobbet slut för idag klockan 14:00

oudolta itäisen sektorin osalta. Paksun sumun takia monet alukset ovat ankkurissa Saimaalla ja Viipurin

Lördag

edustalla. Luotsauksia käynnissä, mutta mikään ei liiku.

kl 06:45 kommer till jobbet o tittar på listan, som ser underlig ut på den östra sektorn. På grund av en tjock

Klo 09.00 kaikki alkaa jälleen sujua ja tulee kaunis päivä.

dimma ligger många fartyg till ankars på Saimen och utanför Viborg. Pågående lotsningar men ingen rör

Aamupäivällä on suhteellisen rauhallista, ja koska alusten

sig någonstans.

lähtöaikoja siirretään iltaan, en joudu soittamaan kovin

kl 09:00 börjar allt rulla igen och det blir en vacker dag. Det är relativt lugnt på förmiddagen och för farty-

monelle luotsille. Lounas klo 12.00 ja tietenkin taas

gens avgångstider flyttas till kvällen ringer jag inte så många lotsar. Lunch 12:00 och igen vid arbetsbordet

työpöydän ääressä, mutta saan nauttia ruokani ilman

förstås, men jag får njuta av maten utan att bli avbruten. Genom gång av listan och Portnet. Kl 13:50 slut

katkoksia. Käyn läpi listan ja Portnetin. Klo 13.50 työpäivä

för dagen hemåt

päättyy ja lähden kotiin.

Söndag

Sunnuntai

Kl 06:40 kommer till jobbet och hoppar idag till västra sektorn. Sista morgonen före långledigheten är den

Klo 06.40 saavun työpaikalle ja siirryn läntiselle sek-

bästa av arbetsdagarna. Trafikläget är lugnt. Enstaka fartyg anländer så blir inte så många väckningar idag

torille. Viimeinen aamuvuoro ennen pitkää vapaata on

heller. Lunch och sen hem kl 14:00.

työpäivistä paras. Liikennetilanne on rauhallinen. Vain muutama alus saapumassa, joten herätyksiäkään ei ole monta. Lounas ja sitten kotiin klo 14.00.

34

Finnpilot PERSONALTIDNING 1/2013


Henkilöstömuutokset 1.1.-31.5.2013 NIMITYKSET Taipale Olli, luotsivanhin, 15.1.2013 Saaristomeri Luotonen Kirsi, talousassistentti, 1.3.2013 Helsinki Nyholm Kari, luotsikutterinhoitaja, 1.3.2013 Helsinki Raanti Sami, luotsikutterinhoitaja, 1.3.2013, Helsinki Suonvieri Esa, luotsivanhin, 1.4.2013 Saaristomeri Määräaikaiset luotsivanhimmat ja alueluotsivanhimmat vakituisiksi 1.6.2013 lukien

UUSIIN SEIKKAILUIHIN Fagerudd Glenn, luotsikutterinhoitaja, 1.4.2013 Leppäluoto Kaunismäki Rainer, luotsikutterinhoitaja, 1.5.2013 Utö Ylönen Jouni, luotsikutterinhoitaja, 1.2.2013 Ajos Myllynen Aki, luotsi, 1.2.2013, Uusikaupunki Lempiäinen Pertti, luotsi 1.5.2013, Puumala Siirrot Niemimaa Mikko, luotsi 1.4.2013 Savonlinna-Helsinki

Finnpilot henkilöstölehti 1/2013

35


Ratkaise kesäristikko ja voita! Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi osoitteella: Finnpilot Pilotage Oy, Toimituskunta, Ristikko, PL 520, 00101 Helsinki tai skannaa ristikko ja lähetä se sähköpostilla info@finnpilot.fi. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään 1.10.2013 mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Finnpilot-urheilupaita, Tall Ships Races -huppari ja Camelbak-juomapullo.

Finnpilot 1 | 2013  

Finnpilot henkilöstölehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you