__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia innosti minut juoksemaan En olisi välttämättä ikinä tullut aloittaneeksi juoksuharrastusta ilman Finlandia Marathonia. Kesällä 2012 olin äitini kanssa iltakävelyllä Rantaraitilla, kun huomasin tapahtuman mainoskyltin Kuokkalan lammasaitauksen kohdalla. Havahduin, että vaikka olin koko ikäni harrastanut arkiliikuntaa: kävellyt, pyöräillyt ja liikkunut koirien kanssa metsässä, ministeriaikanani olin mennyt aika rapakuntoon. Ja toimin aivan kuten mainoskyltin pystyttäjät olivat varmasti toivoneetkin: Päätin siltä seisomalta osallistua Finlandian puolimaratonille. Tapahtumaan oli aikaa seitsemän viikkoa. Kävin ostamassa hyvät juoksukengät. Ensimmäisen viikon keräsin henkistä voimaa ja seuraavat kuusi viikkoa harjoittelin juoksemista. Kävi ilmi, että kestävyyskunto oli yksi helpommin harjoitettavista ominaisuuksista. Ensimmäiset pari viikkoa juoksin ja kävelin tunnin lenkillä vuorotellen, muutaman viikon kuluttua pystyin hölkkäämään kympin, ja kuukauden kuluttua 15 kilometriä. Olen aina viihtynyt ulkona ja pitkän matkan juoksu olikin yllättäen tosi mukavaa, kun malttoi edetä rauhallisesti omalla mukavuusalueellaan. Ensimmäinen Finlandian puolimaraton meni rennosti hölkäten reiluun kahteen tuntiin. Kuukauden kuluttua juoksin jo Vantaalla toisen puolikkaan ja sen jälkeen päätin aloittaa harjoittelun seuraavan kesän täysmaratonille. Aluksi innostuin juoksusta aivan liikaa. Nelikymppisen lihakset ja kroppa eivät pysyneet mukana nopeasti kasvaneissa juoksukilometreissä. Tein varmasti kaikki tyypilliset aloittelijan virheet; juoksin liikaa, liian yksipuolisesti, liian kovilla sykkeillä, joka päivä. Seurauksena oli tietenkin rasitusvammakierre, jonka aikana oli pakko opetella ne tärkeimmät perusasiat: lihaskunto, lihashuolto, venyttely, monipuolinen harjoittelu, riittävä lepo. Avukseni tuli PT fysioterapeutti Anu, jonka johdolla aloimme vahvistaa ja huoltaa juoksua tukevia lihaksia. Ja se on toiminut. Alunperin juoksuharrastukseni tavoitteena oli tuoda lisää voimaa ja jaksamista päivittäiseen työhön. Liian kovaa alkuinnostusta seuranneiden vaikeuksien jälkeen voin sanoa päässeeni tuohon tavoitteeseen. Juoksu on edelleen

lempilajini, mutta muutama vuosi sitten heittäydyin lähes uintitaidottomana triathlonin pariin. Se on tuonut lisää monipuolisuutta omaan liikuntaan. Juoksun lisäksi viikkoohjelmaan kuuluu pyörää, uintia, jumppailua ja ratsastusta. Työni takia matkustan viikottain Suomen, Brysselin ja Strasbourgin väliä, joten liiikuntahetket painottuvat hyvin paljon viikonvaihteisiin, jolloin olen kotimaisemissani Jyväskylässä. Epäsäännöllisen työrytmin vuoksi kiinnitän erityisen paljon huomiota riittävään uneen ja säännölliseen, terveelliseen ruokailuun. Se on myös vinkkini ihan kaikille kuntoilijoille. Unesta ei pidä tinkiä. Kun riittävä lepo on kunnossa, moni muukin asia alkaa sujua. Pitkä sunnuntailenkki on ollut alusta asti harjoitteluni kulmakivi. Käytännössä se tarkoittaa sunnuntaiaamuisin 15-30 kilometrin rauhallista hölkkää, ympäri vuoden, satoi tai paistoi. Vielä koskaan sää ei ole estänyt lenkille lähtöä, vaikka joskus on aikamoisissa lumidyyneissä pitänyt rämpiä. Olen alusta saakka tykännyt osallistua juoksutapahtumiin, ennen kaikkea niiden tunnelman ja yhteisöllisyyden vuoksi, mutta tuovathan ne myös ryhtiä ja rytmiä omaan harjoitteluun. Vähintään kerran kuukaudessa laitan numerolapun rintaan, kesällä useamminkin. Koska olen pikemminkin jaksava kuin nopea, tykkään eniten vähän pitemmistä matkoista, kuten maratonista ja triathlonin puolimatkasta. Kotioloissa juoksen mielelläni myös ultralenkkejä. Juoksu on tuonut paljon uutta sisältöä elämääni. Sen lisäksi että olen paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan ennen, olen saanut paljon uusia elämyksiä, kokemuksia, ystäviä ja tuttuja. Heti ensimmäisessä Finlandia-juoksussani tutustuin kirjailija-Tiinaan, jonka kanssa juoksimmekin sen jälkeen yhdessä läpi talven. Viimeiset pari vuotta olen hölkännyt Jyväskylän sunnuntailenkit vakiporukassa, jossa meitä on aamusta riippuen mukana 5-10 juoksijaa. Aika usein juoksemme Rantaraittia, jossa Finlandia-maratonin mainoskyltti edelleen on, ja toivottavasti kannustaa vielä satoja ja satoja harrastajia tämän hienon lajin pariin. Henna Virkkunen Europarlamentaarikko

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonille ilmoittautuminen on avattu Valitse sinulle sopivin matka alla olevista vaihtoehdoista.

Maratonviesti

Finlandia Kävely

Maratonviesti on työyhteisöjen, yhdistysten ja kaveriporukoiden ymv. yhteisöllinen liikuntatapahtuma. Maratonviesti juostaan 5 km:n mittaisina osuuksina. Joukkue muodostuu 4-8 juoksijasta, joukkueeseen voi kuulua sekä miehiä että naisia. Joukkue voi itse päättää montako osuutta kukin juoksija juoksee.

Finlandia Kävely on kaikkien liikunnasta ja kävelystä kiinnostuneiden kuntoilutapahtuma. Finlandia Kävelyssä ei ole ajanottoa. (Oman loppuajan voi katsoa itse maalialueen isosta kellosta.) Finlandia Kävelyyn on mainio osallistua esim. työ- tai kaveriporukan kanssa, ja yksin ilmoittautuvat löytävät varmasti myös samanhenkistä seuraa.

Valon Kymppi

Nuorten Maraton

Myöhäinen lähtöaika ja syksyinen pimenevä ilta, kaupungin valojen kajastus Rantaraitille luovat ainutlaatuisen tunnelman. Monipuolisesta musiikkitarjonnasta sekä tapahtuma-keskukseen ja reitille rakennetuista valoefekteistä rakentuu juoksijoiden ja yleisön hyvä yhteishenki.

Jyväskylän 5.,6. ja 7. luokkalaisten juoksutapahtuma, joka motivoi oppilasta kehittämään omaa kestävyyskuntoaan, mikä mahdollistaa liikunnasta nauttimisen. Matkana on n. 4,2195 km (tai 5 km). Osallistuja voi valita juokseeko hyvää loppuaikaa tavoitellen vai hölkkääkö rauhallisemmin, vaikka kaverin kanssa rupatellen. Halutessaan koululainen voi edetä reippaasti (sauva)kävellen.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonille ilmoittautuminen on avattu Valitse sinulle sopivin matka alla olevista vaihtoehdoista.

Maraton

Puolimaraton

Tasainen ja kaunis Jyväskylän Rantaraitti on erinomainen reitti elämänsä ensimmäistä täysmaratonia juoksevalle. Nopea ja vähän mutkia sisältävä reitti mahdollistaa aiemmin täysmaratoniin juosseille oman ennätyksensä parantamisen.

Puolimaraton on riittävän kova tavoite, mutta ei mahdoton kaikille säännöllisesti liikkuville 2.000 osallistujan alkujumpassa ja lähdössä koet suurtapahtuman fiilikseen. Maratonin ja puolimaratonin lähtöaikataulut ja reitti varmistavat, että matkaseuraa ja vetoapua riittää kaikille.

Osallistumismaksut

Alennukset

31.5. saakka

4.9. saakka

4.9. jälkeen

Maraton

50€

60€

70€

Puolimaraton

45€

55€

65€

Valon Kymppi

35€

40€

45€

Finlandia Kävely

20€

25€

30€

Maratonviesti

190€

190€

230€

/ joukkue

/ joukkue

/ joukkue

Juoksijalehden Juoksijakortti, S-etukortti tai Osuuspankin omistaja-asiakas Neljän (4) euron alennus ilmoittautumisajankohtana voimassa olevasta ilmoittautumishinnasta. Opiskelija-alennus Opiskelija-alennus on 10 € ilmoittautumisajankohtana voimassa olevasta hinnasta. Alennukset ovat voimassa 4.9. saakka. Vain yksi alennus huomioidaan.

Ilmoittautuminen http://ilmoittautuminen.finlandiamarathon.fi/ilmoittautuminen/

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathoinin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Juoksureitin mittaaminen on oma ”taiteenlajinsa” Hyvin järjestetyn juoksutapahtuman yksi tunnusmerkki on, että reitti on virallisesti mitattu. Kun juoksija haluaa verrata eri juoksutapahtumissa juoksemiaan aikoja, hän voi olla varma, että matka on ollut ennalta ilmoitetun pituinen. Reitin virallinen mittaaminen on monipuolisempi toimitus kuin tulee ajatelleeksi. Finlandiaviestin toimitus esitti reitinmittaaja Harri Paanaselle joukon kysymyksiä. Mikä sai Sinut kiinnostumaan reitin mittaamisesta? Joskus takavuosina JKU:n kilpailupäällikkö Esa Kaihlajärvi ehdotti minulle osallistumista reitinmittauskoulutukseen, kun oli tiedossa, että seuran aiempi reitinmittaaja muuttaa paikkakunnalta pois. Kestävyysjuoksun harrastajaa ei kovin kauan tarvinnut houkutella. Millaisen koulutuksen olet käynyt reitin mittaamiseen? Kävin Lohjan Kisakalliossa SUL:n organisoiman kurssin, jossa kurssinvetäjän toimi silloinen SUL:n päämittaaja Kari Ristanen. Kurssilla oli muutaman tunnin teoriaosuus ja käytännön mittausharjoituksia urheiluopiston maastossa. Mitä välineitä reitin mittaamiseen tarvitaan? (Pitääkö paikkansa, että mittari ei anna suoraan metrejä vaan yksikkö on jokin muu, joka muutetaan metreiksi?) Ainoa virallisesti maantiereittien mittaamiseen hyväksytty mittausväline on Jones Counter. Vanhemmat saattavat muistaa polkupyörän etuakselille asennettavan matkamittarin, joka muistuttaa hyvin paljon tätä virallista mittauslaitetta. Lisäksi itse mittaustapahtumassa tarvitaan CE-merkitty teräsmittanauha, jolla tehdään tarvittavat kalibrointimittaukset. Lisäksi hyvä on olla ainakin muistiinpanovälineet, liitua, laskin. Eikä polkupyörästäkään ole haittaa. Reitinmittaus suoritetaan siis polkupyörälllä, johon virallinen mittauslaite on asennettu.

Miten reitin mittaaminen käytännössä suoritetaan? Mittaus alkaa mittarin kalibroinnista. Teräsmitalla mitataan vähintään 200 m:n matka tasaiselle alustalle mittasuora, jonka on hyvä olla pinnaltaan samanlainen, kuin mitattava reitti. Teräsmittauksen tuloksessa pitää vielä erikseen huomioida mahdollinen lämpötilan vaikutus mittanauhan pituuteen. Mittanauhan lukema on pätevä +20 asteessa. Paras olisi, jos kalibrointisuora sijaitsisi mitattavalla reitillä. Kun suora on mitattu, ajetaan mittasuora polkupyörällä, johon mittalaite on aiemmin asennettu, edestakaisin useita kertoja. Mittarin lukemat otetaan ylös aina suoran päähän merkityssä kohdassa. Jones Counter antaa vain sykäyksiä, joiden näyttämä suhteutetaan tuohon teräsmittanauhalla mitattuun mittasuoraan. Omassa mittarissani yksi sykäys on noin 7 cm. Kun mittasuoran pituus ja mittarin suoralla näyttämät lukemat ovat tiedossa lasketaan näistä arvoista Tätä kilometrilukemaa korjataan vielä kertomalla se 1,001:llä, eli kilometrilukemaan tulee promille lisää. Tällä eliminoidaan mittarivirhettä.

” Saatu kilometrilukemaa korjataan vielä kertomalla se 1,001:llä, eli kilometrilukemaan tulee promille lisää.” Mittauksen lopuksi mittari kalibroidaan vielä uudelleen mittauksen aikana tapahtuneiden mahdollisten muutosten eliminoimiseksi. Lopulliseksi päivän vakioksi lasketaan alkukalibroinnin ja jälkikalibroinnin keskiarvo. Päivän vakiota käytetään lopullisen matkan laskemisessa. Virallisesti mitattu maraton on siis aina vähintään 42237 metriä. Reitinmittauksessa ei pyritä mittaamaan matkaa oikeanmittaiseksi, vaan varmistetaan se, että se on kaikilla matkoilla vähintään ilmoitetun pituinen. Mikään työ ei ole valmis, ennen kun paperityöt on tehty. Lopuksi mittauksesta kirjoitetaan pöytäkirja, joka toimitetaan SUL:n päämittaajalle hyväksyttäväksi. Vasta hyväksynnän jälkeen ko. reitti lisätään virallisesti mitattujen reittien luetteloon. Mitkä ovat reitin mittaamisessa ja reitin suunnittelussa haastavimmat asiat? Mittaustapahtumassa on hyvä olla paikalla tapahtumajärjestäjän edustaja, joka tuntee reitin ja on mahdollisesti jo jollakin välineellä sen alustavasti mitannut.

Jones Counter antaa vain sykäyksiä, joiden näyttämä suhteutetaan tuohon teräsmittanauhalla mitattuun mittasuoraan.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Haasteellista on usein yhteisen ajan löytäminen ja sopivan mittaussään saaminen juuri ko. päivälle. Haasteita tuo myös se, jos reitti kulkee vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Silloin mittaus joudutaan tekemään yöllä vähäisen liikenteen aikana. Kovin monimutkainen, mäkinen tai alustaltaan huono reitti ei myöskään ole helppo mitattava. Tässäkin asiassa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

”Usein mittaus suoritetaan yöllä vähäisen liikenteen aikana” Jos tapahtuma järjestetään samalla reitillä useampana vuonna, kuinka usein se tarkistus mitataan? Reitit on uusintamitattava aina viiden vuoden välein, jos virallisen mittauksen status halutaan ylläpitää. Tämä tuo myös haasteita tapahtumajärjestäjille, kun reitti tulisi seuraavina vuosina osata vetää sille reitille, joka aikanaan on mitattu. Itse osallistuin viime vuonna kahteen tapahtumaan, joissa epäilin hieman, oliko juostu reitti sama, joka oli mitattu. Toinen näistä oli itseni mittaama ja huomasin juostessani, että ihan ei menty niitä linjauksia pitkin, joita pitkin mittauksen suoritin. Toinen tapaus oli sellainen, jossa mittaus oli suoritettu joskus aiempina vuosina, mutta oman epäilykseni mukaan juoksureitti ei mennyt ihan siitä, mistä oli mitattu. Niin paljon oma mittarini näytti reittiä alimittaiseksi.

Aiheuttaako jokin tekijä säännönmukaisesti mittavirheen kellolla tmv. mitattaessa? Kuluttajille myytävien GPS-laitteiden tarkkuus on parantunut viime vuosina paljon. Viralliselle mittaukselle ne eivät kuitenkaan vielä pärjää. Olen aina pitänyt omaa mittariani niin tarkkana, että luotan sen näyttämään matkaan lähes poikkeuksetta. Muutaman kerran Rantaraittia juostessani mittarin kartalle piirtämä jälki oli aika uskomaton. Olin ”juossut” keskelle järveä ja sieltä Rantaraitin ja Rantaväylän yli ja palannut myöhemmin Rantaraitille. Joku tekninen häiriö GPS-signaalissa voi siis aiheuttaa poikkeamia reittiin tutussakin paikassa. Mittarin tallennustiheyttä lisäämällä ja eri satellitteja käyttämällä mittarin tarkkuutta voi parantaa, mutta eroa voi tulla vielä jos reitillä on paljon teräviä käännöksiä tai jos se on edestakainen. Ennen mittaajan puheille kääntymistä kannattaa tarkastaa oman laitteen kartalle piirtämää jälkeä epämääräisten poikkeamien eliminoimiseksi. Olen mitannut mm. Yliopiston Kampuksen urheilukentän pituuden, kun senkin pituudesta oli esitetty epäilyksiä. Oma GPS:ni näytti sen pituudeksi melko tarkkaan sen 300m ja virallisella tavalla suorittamassani mittauksessa sain sen pituudeksi 300,000m. Onko joitain muita asioita, joita mielestäsi kannattaisi lukijoille kertoa reitin mittauksesta? Jos näet reitinmittaajan työssään, niin älä häiritse häntä. Mittaustyö vaatiii keskittymistä.

Mistä jouhtuu virallisesti suoritetun reitin mittauksen ja osallistujan omalla GPS kellolla saatujen tulosten erot?

Sen lisäksi, että Harri on ansiokkaasti mitannut Finlandia Marathonin reitin, hän on monena vuonna osallistunut Finlandia Marathonille tavoiteaikajuoksijana. Kuvassa keskellä Harri johdattaa puolimaratonaareita 2 tunnin loppuaikaan.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Liikuntapääkaupunki Jyväskylä ja Finlandia Marathon koululaisten kestävyyskunnon kehittäjinä! Finlandia Marathon viikonloppuna perjantaina 18.9.2020 järjestetään Jyväskylän 5.,6. ja 7. luokkalaisten juoksutapahtuma, jossa matkana on n. 4,2195 km (tai 5 km). Kysymyksessä ei ole perinteinen juoksukilpailu, jonka tavoitteena on laittaa oppilaat kilpailemaan keskenään ja paremmuusjärjestykseen. Tärkeintä on, että tapahtuma motivoi oppilasta kehittämään omaa kestävyyskuntoaan ja parantunut kunto mahdollistaa liikunnasta nauttimisen. Osallistuja voi valita juokseeko hyvää loppuaikaa tavoitellen vai hölkkääkö rauhallisemmin, vaikka kaverin kanssa rupatellen. Halutessaan koululainen voi edetä reippaasti (sauva)kävellen. Liikunnan ja kestävyyskunnon vaikutukset yksilön fyysiseen terveyteen on tunnettu pidemmän aikaa ja viime aikoina on tullut uutta tietoa liikunnan vaikutuksesta oppimiseen. Hyvistä toimenpiteistä lasten ja nuorten kestävyyskunnon parantamiseksi on ollut pulaa. Finlandia Marathonin järjestäjien tahtotila on jo pidemmän aikaa ollut järjestää Liikuntapääkaupungin ideologiaan sopivalla tavalla lasten ja nuorten juoksutapahtuma, joka on isompi kokonaisuus kuin yksittäinen tapahtuma. Toimintaan ovat erityisesti kannustaneet Lasten ja nuorten liikunta Suomessa tuloskortin kirjaus: ”Erityisesti lasten ja nuorten kestävyyskunto on merkittävästi heikentynyt viimeisen 30 vuoden aikana” sekä Lasse Mikkelssonin väitöskirjan johtopäätökset ”Aikuisiän terveyskuntoa tulee alkaa rakentamaan jo lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kansanterveyden kannalta kouluiässä tulisi kiinnittää huomiota erityisesti kestävyyskuntoon.” Finlandia Marathonin yhteydessä järjestettävään Nuorten Marathoniin liittyy olennaisena 6 viikon valmistautumisjakso, jolla kannustetaan oppilaita omaehtoiseen liikuntaan ja kestävyyskunnon kehittämiseen. . 6 viikkoa on arvioitu olevan koululaiselle sopiva aika – riittävän pitkä, jotta tuloksia voidaan

Peruskoululainen, Sunnuntaisuomalaisessa syksyllä 2017

saavuttaa, mutta ei niin pitkä, että lyhyt jännitteinen oppilas kokee sen olevan ”ikuisuusprojekti”. Vaikka osa kestävyysliikunnan ihmisen elimistössä aikaansaamista myönteisistä muutoksista vaatii kuukausien, jopa vuosien säännöllisen ja jatkuvan harjoittelun, niin useita myönteisiä kehityksen merkkejä näkee ja kokee nopeasti jo ensimmäisten lenkkien jälkeen. Opettajille suunnatun koulutuksen tavoitteena on, että opettajat saavat hyvät tiedot ja taidot, joilla voi auttaa oppilasta ymmärtämään kestävyyskunnon kehittämisen lainalaisuudet ja toteuttamaan 6 viikon valmistautumisjakson. Opettajakoulutuksen johtavia teemoja ovat: miten pääsee alkuun, harjoittelu oppilaalle sopivalla rasituksella, harjoittelun säännöllisyyden ja nousujohteisuuden merkitys, harjoittelu eri syketasoilla, rasituksen ja levon tasapaino sekä juoksemista tukeva lihaskuntoharjoittelu. Opettajakoulutuksen rakentamisessa hyödynnetään Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, Kihun ja Likesin osaaminen ja asiantuntemusta. Koemme onnistuneemme, jos yhä useampi oppilas ja opettaja ymmärtää periaatteen ”Jos harjoittelu tuottaa tuskaa ja tuntuu ikävältä, kestävyysharjoittelun luonne on ymmärretty väärin ja harjoittelu on suunniteltu oppilaan suoritustasoon nähden liian kovaksi.” Finlandia Marathonin järjestäjät ovat erityisen iloisia, että Liikuntapääkaupungin koulu- ja liikuntatoimi ovat tarttuneet lasten ja nuorten liikunnan ajankohtaiseen haasteeseen. Kun jo kouluaikana ihminen on kokenut mitä on olla hyvässä fyysisessä kunnossa, sen todennäköisempää liikuntamotivaation säilyminen läpi elämän.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Vinkkejä liikuntamotivaation ylläpitämiseen Kevään edetessä, iltojen muuttuessa valoisimmiksi sekä kevyen liikenteen väylien ja lenkkipolkujen liukkauden vähentyessä usein lenkkeily- ja liikuntainnostus herää. Haasteeksi saattaa muodostua kuinka pystymme ylläpitämään innostusta. Seuraavassa joitain vinkkejä, joilla saat liikuntaharrastukseesi jatkuvuutta. 1. Aseta itsellesi sopiva tavoite. Usein liikunnan säännöllisyyttä lisää, kun on selkeä näkemys mitä liikunnalla haluaa saavuttaa. Tavoite voi olla esim. halu kokea liikunnan jälkeinen mielihyvä, oman kunnon kohottaminen, fyysisen terveyden vahvistaminen, painonhallinta, liikunnan mahdollistaman sosiaalisten kontaktien luominen, ns. oman ajan varaaminen mahdollisuus olla yksin omien ajatusten kanssa, nykyisen työkyvyn ylläpitäminen …

4. Harjoittele omaan kuntotasoosi nähden sopivalla rasituksella Lenkkeily on miellyttävää, kun se perustuu oman kunnon oikeaan arviointiin – järkevään vauhtiin, sopivaan matkan pituuteen ja viikoittaiseen kokonaismäärään. Jos juokset omaan kuntotasoosi nähden liian kovilla vauhdeilla, liian pitkiä lenkkejä ja viikossa liian paljon, juokseminen tuntuu epämiellyttävältä, jonka seurauksena on ylirasitus ja kyllästyminen.

2. Arvioi realistisesti ajankäyttösi mahdollisuudet Arvioi montako lenkkiä tai liikuntasuoritusta sinulla on mahdollisuus viikossa tehdä huomioiden perhe, työ, opiskelu, ystävät ja muut harrastukset. Usein ”totaalisiakin repsahtamisia” tulee, kun alkuinnostuksessa tehdään paljon ja olosuhteiden pakosta ei jatkuvasti pystytä liikkumaan samanlaisia määriä.

5. Tiedosta, että vähän harjoittelua on parempi kuin ei yhtään harjoittelua Yksittäiset rasituspiikit eivät kehitä kuntoa kestävällä tavalla. Kun lenkkeily tulee säännölliseksi elämäntavaksi, elimistö alkaa sopeutumaan harjoitteluun. Juokseminen sujuu helpommin, syke pysyy alempana, matkaan kuluu vähemmän aikaa ja maitohapon kertyminen vähenee. Jos on kiireisiä viikkoja ja ajankohtia etkä tahdo löytää aikaa liikunnalle, niin on hyvä muistaa, että 20-30 minuuttiakin on parempi kuin ei mitään. Esim. Jos illat ovat varattuja, niin arvioi onko mahdollisuutta liikkua päivällä lounasaikaan tai tapaamisten välissä. 6. Muista myös levätä Harjoittelu antaa uutta ärsykettä elimistölle. Kuten yleensäkin muutos aiheuttaa vastarintaa. Elimistö reagoi uuteen tilanteeseen ajoittain väsymyksellä, lihaksisto voi mennä jumiin ja juoksuvireessä tapahtuu heilahteluja. Nämä ovat normaaleja reaktioita uudesta harjoitusärsykkeestä. Ne osoittavat, että harjoitus on tehonnut. Harjoittelu on tehokasta vain silloin kun elimistö ehtii palautua ja sopeutua rasitukseen. Varaa ohjelmaasi myös palauttavia jaksoja. Kun olet hyvin harjoitellut, lepopäivät eivät pilaa kuntoasi.

Hyvällä suunnittelulla riittää aikaa perheelle ja aktiiviselle liikunnalle.

3. Tee suuntaa antava viikko-ohjelma Esim. sunnuntai-iltaisin voit katsoa tulevan viikon menosi ja katsoa mille päiville liikkuminen on kätevimmin sijoitettavissa. Tarvittaessa ja jos itsellesi tuntuu luontevalta, voit merkitä liikunta-ajat kalenteriisi ihan vastaavalla tavalla kuin palaverit, tapaamiset ja muut pakolliset menot. Samalla kun katsot kalenterisi sallimat ajat, tulee luontevasti mietittyä mitä teet - milloin sopii pitkä lenkki, milloin lyhytkestoisempi reipas juokseminen, lihaskuntojumppa jne.

7. Tarpeen mukaan ole myös päättäväinen ja sisukas Harjoittelukin on aaltoliikettä. Kun lähdet lenkille, voi ensimmäinen kilometri tuntua vaikealta. Kestää hetken ennen kuin elimistö lämpenee ja aineenvaihdunta siirtyy oikealle tasolle. Silloin on hyvä olla myös itsekuria jatkaa vastoinkäymisistä huolimatta.

Mitään arvokasta emme voi saavuttaa tekemättä työtä ja näkemättä vaivaa.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

8. Harjoittele kaverin kanssa sekä yksin Yhteiset lenkit tarjoavat hyvän tilaisuuden ajatusten jakamiseen ystävän kanssa. Kun olet ystävän tai ryhmän kanssa sopinut yhteislenkistä, siitä poisjääminen on vaikeaa jonkin toisarvoisen syyn takia. On myös hyvä varata aikaa yksin lenkkeilyyn, mikä rentouttaa ja lataa henkisesti. Yksin juostessa voi nauttia luonnosta, hiljaisuudesta ja jäsentää omia ajatuksiaan. 9. Kehitä juuri sinulle sopivia toimintatapoja ja rutiineja Jokainen yksilö on erilainen. Jotkut toimintatavat sopivat joillekin ja samat voivat olla toisille hyvin vieraat. Osaa motivoi tekniset laitteet. Esim. kun Sports Trackerista voi tarkistaa lenkkien pituuden ja vauhdit sekä saa harjoituspäiväkirjan. Joku on kokenut hyväksi koota aamulla kaikki lenkkikamppeet valmiiksi. Kun tulee työstä kotiin, niin on jo valmistautunut vaihtamaan lenkkivaatteet päälle ja näin sohva ei ehdi vetää puoleensa. Joku on kehittänyt itselleen tavan tehdä omassa elämässään tietoisesti havaintoja asioista ja tilanteista, joista hyvästä fyysisestä kunnosta on hyötyä ja kuinka liikunnan lisääminen on muutenkin ohjannut terveellisiin elämäntapoihin.

Ylimitoitetut tavoitteet eivät saa syrjäyttää liikunnan iloa ja mielihyvää, eikä aiheuttaa ahdistusta

10. Ilmoittaudu juoksutapahtumaan Juoksutapahtumaan ilmoittautuminen kannustaa säännölliseen liikuntaan ja motivoi muutenkin terveisiin elämäntapoihin esim. ravinnon suhteen. Juoksutapahtuma auttaa testaamaan omaa kuntoa ja luo harjoitteluun nousujohteisuutta. Juoksutapahtumassa tapaa muita samanhenkisiä ja terveistä elämäntavoista kiinnostuneita sekä kokee elämyksiä ja hienon tunnelman. Juoksutapahtuma mahdollistaa kilvoittelun omaa itseään vastaan. Parhaimmillaan ponnistelusta selviäminen kohottaa itsetuntoa ja luo uskoa omiin kykyihin, joka auttaa myös muilla elämän alueilla.

Juoksutapahtuma tarjoaa kaikille mahdollisuuden tuntea itsensä voittajaksi

Käy lähettämässä kannustus: www.finlandiamarathon.fi/kannusta-ystavaasi/ Kannustuksen lähettäneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti Intersport Tourulaan

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Kesäkuussa joukkue Jyväsjärvi-soutuun ja syyskuussa maratonviestiin Jyväsjärvi-soutu on 1990-luvun alusta asti järjestetty yhteisöllinen, leikkimielinen ja hauska kesäinen liikuntatapahtuma, johon osallistunut jo yli 800 soutajaa. KENSUn järjestämässä Jyväsjärvi-soudussa kisailevat erilaiset joukkueet kirkkoveneillä noin 5 kilometrin soutukisassa, jonka joukkueet selvittävät yleensä n. puolessa tunnissa. Joukkueet starttaavat kuudessa erässä, joista jokaisessa on 8-9 joukkuetta. Tänä vuonna Jyväsjärvi-soutu järjestetään torstaina 11.6. 2020. Jyväsjärvi-soutuun on helppo lähteä mukaan. – Joukkue tarvitsee vain innokkaan joukkueen kokoajan, sillä muu tulee järjestäjien puolesta. Joukkue kannattaa ilmoittaa pikaisesti kisaan, jotta varmistat, että saat järjestäjien veneen joukkueellesi. Joukkueen koko on 14 soutajaa. Tosin vene kulkee hyvin myös 10 hengen joukkueella. Joukkueen nimilista ilmoitetaan järjestäjille ennen starttia. Tarvittaessa joukkue voi vuokrata perämiehen KENSUlta. Jyväsjärvi-soutuun osallistuminen ei vaadi kokemusta aiemmista soututapahtumista. Joukkueiden on mahdollista harjoitella soutua ennen kisapäivää KENSUn järjestämissä avoimissa maksullisissa harjoituksissa. Tapahtumapäivänä Jyväsjärven rantaan kannattaa tulla hyvissä ajoin ennen oman joukkueen omaa starttia. Tapahtumassa esiintyvät mm. Puhkupillit. Kisan jälkeen joukkueiden käytettävissä on Alban sauna ja terassi, josta voi seurata muiden joukkueiden suorituksia!

Jokaisen venekunnan jäsenten kesken arvotaan kolme arvontapalkintoa. Tapahtumapäivän päätteeksi järjestettävässä palkintojen jaossa jaetaan kisan erikoispalkinto sekä arvotaan kaikkien joukkueiden kesken Alban lahjoittama saunailta. Joukkueiden nimet kertovat hyvin siitä, kuinka monenlaisia joukkueita kisassa on ollut mukana: Täydelliset äidit, Säteilevät soutajat, Hulttiopojat, yliopiston monet eri joukkueet, Vihtavuoren Pamaus, Ski Jyväskylä, Tietokarhu, Skanska, YIT, NCC, Ponsse, Osaamisvaje…. Lisätietoja Jyväsjärvi-soudusta on KENSUn sivulta www.kensu.fi/soutu , jossa on myös edellisten vuosien kisakuvia. Kuvista näet hyvin aikaisempien vuosien kisatunnelman. Kaikkiin Jyväsjärvi-soutua koekseviin tiedusteluihin vastaa mielellään kilpailunjohtaja Anneli Mörä-Leinolta p. 040 7683494 tai anneli.moraleino@elisanet.fi.

Finlandia Marathon ja Jyväsjärvi-soutu ovat sopineet yhteistyöstä ja haluavat kannustaa porukoita liikkumaan yhdessä useamman kerran vuodessa.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Koronavirus ja liikunta Koronavirusepidemian etenemisen rajoittamistoimenpiteet koettelevat koko maata. Sisäliikuntatilat ovat valtaosin suljettu. Liikunnan ja urheilun harrastamisessa julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Aluehallintoviranomaisten päätöksellä kuntosalit ja liikuntakeskukset voivat olla auki normaalisti, mikä herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keväälle ja alkukesään suunniteltuja juoksutapahtumia on peruttu tai siirretty myöhempään ajankohtaa. Sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua kovien harjoitusten vaikutuksesta flunssan ja viruksien vastustuskykyyn. Oheen koottu koronavirusta ja liikunta koskevia lausuntoja, asiantuntija artikkeleita sekä vähän kevyempää aineistoa. Poimintoja koronavirusta ja liikuntaa käsittelevistä lausunnoista UKK-instituutin johtaja ja lääketieteen tohtori Tommi Vasankari Ongelmana ei ole ulko-oven avaaminen tai pihamaalla kävely, vaan infektion tarttumisen ehkäiseminen. Jos liikkuu luonnossa, koronavirus tuskin siellä hyppää silmille. Me voimme edelleen liikkua valtavan monipuolisesti ja hyvin, mutta voittopuolisesti se on yksinään tapahtuvaa liikuntaa. (Keskisuomalainen 29.3. Turvaväli pitää pitää mielessä) Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori Liikkukaa. Liikkukaa tavalla tai toisella. Korona tappaa, mutta niin tappaa liikkumattomuuskin. Kuolintodistukseen ei kerrota, että se on liikkumattomuus. Se on salakavalampi tapa. Eri tavoin jumppaa kotona tai kävellen ulkona. Ne ovat edelleen sallittua ja suotavaa. Mitä pidempi kriisi on sitä suurempi merkitys liikunnalla on kaikkien meidän jaksamiseen. (TV 1, Ykkösaamu. Toimittajan kysymykseen mikä teidän eloonjäämisvinkkinne on? Millä te jaksatte kaiken tämän keskellä?)

Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen Kun mietitään, mitkä tekijät tukevat vastuskykyä, niitä ovat liikunta, laadukas ravinto ja riittävä uni. Nyt, kun monet työskentelevät etänä ja aikaa jää tavanomaista enemmän, on erinomainen paikka lähteä liikkumaan, (Iltalehti 22.3. Korona-aikanakaan kansalaiset eivät saa unohtaa liikuntaa.) Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Lihavuus on Covid-19-riskitekijä. Kehon massa määrittelee lähes 70 prosenttia hapen kulutuksesta. Kun lihava ihminen makaa kyljellään, hänen keuhkojensa alaosat painuvat kasaan ja hapettaminen tapahtuu keuhkojen yläosissa. Keuhkojen alaosien kautta kiertävä veri ei saa happea laisinkaan ja sydämeen tulevan veren happipitoisuus voi tipahtaa 95 prosentista jopa 70 prosenttiin. Jos korona tulehduttaa tälläiset keuhkot, veren happipitoisuus tippuu tappavan alas. (Maakuntalehti Keskisuomalaisen yleisönosastokirjoitus 25.3.2020, Ylipaino on riski)

Hyviä artikkeleita (Laittamalla googleen otsikon löydät artikkelin) Koronavirus haastaa myös liikkujan, mutta liikkua kannattaa Liikuntatieteellinen seura Kirjoittaja: Ilkka Heinonen, LitM, FM, FT Akatemiatutkija, Liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti PET-keskus & Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen laitos Kova treeni voi alentaa vastustuskykyä: kannattaako juoksut jättää väliin korona-aallon keskellä? Yle uutiset Liikuntatieteen tohtori Timo Vuorimaan haastattelu. Kirjoittajat Anni Tolonen ja Vihtori Koskinen

Vähän kevyempiä juttuja Yhteisharjoitukset ovat vaihtuneet yksinäiseen puurtamiseen – koronavirus mullisti maratonin MEmiehen tavat Yle uutiset Pariskunta juoksi yhdessä parvekemaratonin, seuraavana tavoitteena isompi yhteisjuoksu Koronavirus on saanut ihmiset kuntoilemaan entistä enemmän kotonaan. Helsingin Sanomat

Suomen Ladulta etiketti koronapandemian aikaiseen ulkoiluun Suomen Ladun internetsivut (24.3.2020)

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Solo Sokos Hotel Paviljongissa 18.-20.9.2020 etuja Finlandia Marathonin osallistujille SIJAINTI

Solo Sokos Hotel Paviljonki sijaitsee aivan Jyväskylän matkakeskuksen sekä Finlandia Marathonin lähtö- ja maalipaikan välittömässä läheisyydessä.

MAJOITUS

Finlandia Marathonin osallistujille majoitus 18.20.9.2020 alk. 106 €/1hh-2hh/vrk. Majoitushintaan sisältyy aamiainen ja hotellin kuntosalin sekä asukassaunojen käyttö Varaukset koodilla BFIN200918 www.sokoshotels.fi -sivujen kautta, Jyväskylän Sokos Hotellien myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai email sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi. Viimeinen varauspäivä kiintiötunnuksella on 04.09.2020.

RUOKAILUT

Paviljonki-hotellin ravintola Trattoria Aukiosta italialaisen keittiön makuja, mm. herkullista kiviuunipizzaa, risottoa ja pastaa.

Pöytävaraukset Jyväskylän Sokos Hotellien myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai Trattoria Aukiosta puh. 010 785 1110.

SAUNATILAT RYHMILLE

Paviljongin tilavia saunallisia huoneita sekä upealla näköalalla varustettua tilaussauna!

Varaukset ja tiedustelut Jyväskylän Sokos Hotellien myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai e-mail sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Aikuisurheiluliiton SM-maraton 2020 Jyväskylässä

Liikuntapääkaupunki Expo laajenee

Lauantaina 19.9. Finlandia Marathonin yhteydessä juostaan Suomen Aikuisurheiluliiton maratonin Suomen Mestaruuskilpailut. Aikuisurheiluliiton SM-maratonille ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki juoksijat, joiden seura on SAUL ry:n jäsen. SAUL:in SM-Maratonilla on sarjat miehille ja naisille viiden vuoden välein 35 vuotiaista aina 85 vuotiaisiin saakka. Lisäksi Suomen Aikuisurheiluliiton SMkilpailussa on joukkuekilpailu. SAUL:in SM-Maratonille on oma erillinen ilmoittautumisjärjestelmä, jonka linkki on Finlandia Marathonin internetsivuilla. Finlandia Marathonilla voi osallistua vain yhteen maratonjuoksuun, ei esim SAUL SM-maratonille ja Finlandia Marathonille

18.-19.9.2020 Finlandia Marathonin yhteydessä järjestetään kaikille avoin, liikunta- ja urheilu alan maksuton messutapahtuma – Liikuntapääkaupunki Expo. Näytteilleasettelijoina mm. urheiluseuroja ja järjestöjä sekä paikallisia ja valtakunnallisesti toimivia liikunta- ja urheilualan toimijoita. Tapahtuma lavalla mm. puheenvuoroja, palvelu- ja tuote -esittelyitä sekä lajiesityksiä ja -näytöksiä. Tänä vuonna Liikuntapääkaupunki Expo toteutetaan Jyväskylän Paviljongin C-hallissa, joka mahdollistaa yhä useamman näytteilleasettajan mukanaolon sekä toiminnallisten pisteiden toteuttamisen.

Jyväskylän Paviljongissa 18.-19.9.2020

Hyödynnä työantajasi tarjoama liikuntaetu Finlandia Marathonilla Finlandia Marathonin ilmoittautumisjärjestelmässä on valintapainike maksan liikuntaedulla. Erilaisten maksuvälineiden runsaudesta johtuen toivottavaa on, että perehdyt omatoimisesti kuinka hallitsemallasi liikuntaedulla maksun suorittaminen tapahtuu käytännössä. Paperisilla seteleillä voit maksaa juoksijanumeroa noutaessasi Jyväskylän Paviljongissa tai voit postittaa setelit osoitteella Keski-Suomen Liikunta Onkapannu 2, 40700 JYVÄSKYLÄ. Korttimaksut voit suorittaa juoksijanumeroa noutaessasi

paikanpäällä Jyväskylän Paviljongissa. Jos verkko- tai mobiilimaksuissa on vaikeuksia löytää palveluntarjoajista Finlandia Marathon, niin ota yhteyttä sähköpostilla fm@kesli.fi Huomioithan, että ilmoittautuessasi liikuntaedulla maksavaksi tietosi ovat rekisteröitynyt ilmoittautumisjärjestelmään ja sinulle varataan kaikki palvelut. Tapahtuman järjestäjät ovat oikeutettuja perimään osallistumismaksun, vaikka et osallistuisi tapahtumaan. Osallistumisoikeuden voi siirtää seuraavalle vuodelle lääkärintodistuksella. Osallistumismaksua ei palauteta missään tapauksessa.

Liikuntaedut, joilla voi maksaa Finlandia Marathonin osallistumismaksun

Liikuntasetelit

Muitakin mahdollisuuksia voit tiedustella

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Syksyn maukkaimmat markkinat ovat Finlandia Marathonin tapahtumakeskuksen yhteydessä Samaan aikaan on myös Metsämme- ja Retkelle-messut Tuttu ja odotettu Wemmi - Ween maan wiljaa järjestetään 19.-20.9.2020 Jyväskylän Paviljongin alueella. Tänä vuonna samaan aikaan ovat myös Metsämme- ja Retkellemessut, joten Finlandia Marathonin ohessa on runsaasti nähtävää ja koettavaa. Wemmi korostaa kotimaisuutta Wemmi – Ween maan wiljaa on keskisuomalaisille tutuksi tullut syksyinen myyntitapahtuma, jonne tullaan ostoksille ja viihtymään. Tapahtuma järjestetään jo 27. kerran. Luomu- ja lähiruuan arvostus kasvaa koko ajan ja Wemmi keskittyy juuri siihen. Ulkoalueella on runsaasti erilaisia ravintoloita ja kahviloita, joissa voi maistella monenlaisia herkkuja. Markkinoilla on myös syksyn satoa tuoreena ja säilöttynä, joten talvea varten voi myös täyttää varastojaan – tarjolla on kattavasti tuotteita järvistä, pelloilta ja puutarhoista. Lähes puolet Wemmin myyntipaikoista on sisätiloissa. Sieltä löytyy mm Suomen käsityöyrittäjien Käsityökortteli, jossa on persoonallisia kotimaisia tuotteita. Metsämme-messuilla on ajankohtaista asiaa metsästä Tapahtuma on suunnattu metsänomistajalle ja metsänomistamisesta kiinnostuneille. Ohjelmassa ja osastoilla nostetaan esiin ajankohtaisia asioita ja annettaan vinkkejä metsän hoitoon, puukauppaan, verotukseen, metsätilojen ostoon- ja myyntiin. Istutusbaanalla pääsee kokeilemaan puun taimen istutusta ja oppilaitosten osastoilla on myös erilaisia simulaattoreita.

Retkelle-messut – luonto on vain yhden askeleen päässä Retkelle-messut tuo yhteen retkeilijät ja luontomatkailusta kiinnostuneet kokemustasosta riippumatta. Messuilla korostetaan luontoon lähtemisen helppoutta. Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Retkipaikka.fi – Suomen suosituin luontomatkailumedia. Tapahtumassa saat tietoa luonnossa liikkumisesta. Tutustu myös luontomatkailupalveluihin, retkikohteisiin sekä retkeilytarvikkeisiin. Messuilla tapaat luonnossa liikkumiseen ja kuntoiluun liittyviä yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja medioita. Unohtamatta Suomen suosituimpia retkibloggareita, jotka kertovat omista retkeilykokemuksistaan ohjelmalavalla. Osallistu sinäkin Jyväskylän parhaaseen nuotiopiiriin! Wemmi-markkinat, Metsämme- ja Retkelle-messut ovat avoinna lauantaina klo 10-17 ja sunnuntaina klo 10-16. Tapahtumiin on vapaa pääsy, tervetuloa! www.wemmi.fi www.metsämme.fi www.retkellemessut.fi

Tulemme tuottamaan aiempaa enemmän sisältöä sosiaaliseen mediaan. Laita seurantaan.

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020


FINLANDIA VIESTI 2020

Ryhmäilmoittautuminen Finlandia Finlandia Marathon on kaikille avoin liikuntatapahtuma! Marathonille Yrityksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus tehdä ryhmäilmoittautuminen Finlandia Marathonille. Finlandia Marathonin internetsivuilta on ladattavissa lomake, jolla pystyy ilmoittamaan kerralla useamman osallistujan. Täytetty lomake palautetaan osoitteella fm@kesli.fi. Viestin saatetietoihin tulee laittaa laskutustiedot. Ryhmät saavat osallistumismaksusta alennusta 8 € / juoksija (Finlandia Kävelyssä 4 € / osallistuja). Ryhmäilmoittautumisen tehneen yrityksen tai yhteisön logo tulee Finlandia Marathonin internetsivuille ja osallistujan oppaaseen. Ilmoittautumisia yrityksessä kerännyt henkilö saa Finlandia Marathonin tuotteen. Lisäksi Finlandia Marathonin järjestäjät voivat toteuttaa yrityksille juoksijaillan tai kahden kokoontumiskerran mittaisen juoksukoulun yhdessä sovittavalla tavalla ja kustannuksin. Tarvittaessa yritykselle tehdään yrityksen tiedoin personoitua markkinointimateriaalia, jolla voi viestiä tapahtumasta henkilöstölle.

Vaikka jokin vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn heikentyminen rajoittaa liikkumista, osallistuminen Finlandia Marathon tapahtumaan on mahdollista. Finlandia Kävelyssä voit joustavasti valita matkaksesi 0,5 – 5 km. Yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistavat Jyväskylän Paviljongin ja Lutakon aukion tapahtuma-keskuksen esteettömät pysäköintimahdollisuudet, kulkureitit, Wc-tilat jne. Avustaja voi osallistua tapahtumaan maksutta ja reitin varrella on jonkin verran penkkejä levähtämiseen. Ilmoittaudu normaalisti Finlandia Marathonin internetsivuilla Lisäksi järjestäjille kannattaa laittaa huomioitavaa lisätietoa (esim. avustajan nimi) sähköpostilla osoitteeseen fm@kesli.fi

Alennusta osallistumismaksusta 4 euroa!

Opiskelija-alennus on 10 euroa!

Finlandia Marathonin asiakaslehti 1 / 2020

Profile for Finlandia Marathon

Finlandiaviesti - Finlandia Marathonin asiakaslehti  

Finlandiaviesti - Finlandia Marathonin asiakaslehti  

Advertisement