Issuu on Google+

Finlandia-viesti 1-2012

Finlandia Marathonin 2012 lähtölaukaus pamahtaa 136 vrk kuluttua. Käytä ennakkoilmoittautujan etu ja ilmoittaudu 30.4.2012 mennessä !

www.finlandiamarathon.fi


Finlandia-viesti

Ilmoittaudu 30.4. mennessä! HINNAT 2012

Marathon 1/2 Marathon Finlandia kymppi

30.4. saakka 44,39,31,-

24.8. saakka 49,44,35,-

24.8. jälkeen 58,54,42,-

Keskisuomalaisen kestotilaajan alennus on 8 euroa. Huom ! Keskisuomalaisen kestotilaajan alennus on voimassa vain 100:lle ensin ilmoittautuneelle kestotilaajalle. Huom ! Vain yksi alennus huomioidaan ja alennukset ovat voimassa 24.8. saakka. Peruutusturva Jos juoksija maksaa 5 euron peruutusturvamaksun, maksettu osallistumismaksu voidaan 3.9. tai aikaisemmin päivätyn lääkärin todistuksen perusteella siirtää seuraavalle vuodelle. Maksettua osallistumismaksua ei palauteta missään tapauksessa. HUOM. Peruutusturvamaksua ei voi maksaa takautuvasti vaan se tulee maksaa ilmoittautumisen yhteydessä. Osallistumismaksuun sisältyvät palvelut * Osallistujan opas kotiosoitteeseen postitettuna * Kattavat huoltopalvelut reitillä ja maalissa * Virallisesti mitattu reitti, sähköinen ajanotto- ja tulospalvelu * Kuokkalan Graniitissa varusteiden vaihto- ja säilytystilat sekä peseytymistilat. * Osallistujamitali Sarjat Marathon (lähtö klo 12.00) M, M40, M45, M50, M55, M60 ja M65+ N, N40, N45, N50, N55, N60 ja N65+ 1/2-marathon (lähtö klo 15.15) M, M40, M45, M50, M55, M60 ja M65+ N, N40, N45, N50, N55, N60 ja N65+ Finlandia Kymppi (lähtö klo 15.18) M, M19 N, N19 Järjestäjät Tapahtuman järjestäjinä toimivat Keski-Suomen Liikunta ja Jyväskylän Kenttäurheilijat. Tiedustelut, lisätiedot ja ilmoittautuminen Finlandia Maratonin internetsivuilta www.finlandiamarathon.fi tai puh. 050-5524997, fm@kesli.fi

2


Finlandia-viesti

3


Finlandia-viesti

Vuoden ensimmäisessä Finlandiaviestissä pyysimme juoksijoilta kirjoituksia, joissa he kertovat oman Finlandia Marathon kokemuksensa. Ohessa julkaisemme Petteri Ahosen lähettämän tarinan.

Poutajuoksijan marathon Uudenvuoden lupaukseni oli juosta viimein täysi marathon, paikkana tietysti kotikulmillani juostava Finlandia Marathon. Lopetettuani muutama vuosi takaperin jalkapallon olen hoitanut kuntoani kesäaikaan oikeastaan vain juoksemalla. Ja juoksen vain kauniilla säällä; tuulessa tai sateessa en lenkille vaivaudu. Talvisin en juokse lainkaan, tosin pelaan parina päivänä viikossa jääkiekkoa tai salibandyä. Ajatus 42 kilometristä pisti kuitenkin realistin miettimään, sillä edellisenä kesänä juostu elämäni ensimmäinen puolikas Finlandia Marathonilla oli pisin koskaan yhtämittaisesti juoksemani matka. Se oli kokeilu, miltä tuntui juosta pitkää matkaa tosissaan. Ulkopuolisten kommentit loppuajastani, 1:31, valoivat uskoa kuitenkin siihen, että marathonikaan ei teettäisi kovin suurta tuskaa. Eikä puolimarathonilla polvenikaan vaivannut, kuten se joskus asfaltilla juostessa saattoi tehdä. Se olisi ehkä suurin uhka sille, että matka jäisi kesken. Lenkkeillessäni viihdyn aina ”mukavuusalueella”, vaikka pidänkin tasaisen kovaa vauhtia. Tänä kesänä olin ensimmäistä kertaa alkanut pitää kirjaa matkasta, ajoista, juoksusäästä ja tuntemuksista. Kuntokäyrä oli kesän ajan rohkaisevasti ylöspäin, tosin maratonajankohdan lähestyessä hyviä ja huonoja päiviä tuntui olevan summittaisesti. Harjoituslenkkini olivat useimmiten lyhyitä, mutta pyrin juoksemaan ne sitäkin tehokkaammin. Kesän aikana en juossut kertaakaan yli 18 kilometrin lenkkiä: Mitä järkeä olisi lähteä yrittämään maratonia, jos sellaisia matkoja vetelee jo harjoitellessa? Tosin toisessa päässä puntaria painoi se, että en halunnut viettää matkalla koko päivää, vaan halusin itselleni kelpaavan hyvän ajan. Minkälaista rasitusta voin laskea kestäväni, jos matka on normaaliin lenkkiini verrattuna yli kaksin-, tai jopa kuusinkertainen?

Finlandia Marathonin osallistujilla on lähes 3.000 erilaista tarinaa ja kokemusta Olin käynyt muutaman kerran juoksemassa tapahtumissa lyhyempiä matkoja. Marathon painisi kuitenkin omassa sarjassaan, ja siksi oli pakko etsiä netistä muutamia kokeneempien maratoonareiden niksejä ja vinkkejä. Kisaa edeltävän viikon yritin lähinnä lepäillä ja kävin vain parilla pienellä lenkillä. Tankkasin vettä viikon mittaan töissä istuessani ja ravasin vessassa. Viimeisinä päivinä yritin panostaa pastaruokaan. Alkukesästä ostamani lenkkarit olivat hyvin ”sisäänajettu”. Tiesin olevani hyvässä kunnossa, paremmassa kuin edellisenä vuonna. Tosin viimeisten lenkkien ailahtelevuus hieman huolestutti. Positiivinen yllätys kuitenkin oli, kun kävin viimeisen kerran tulevalla marathonlenkillä: Asfaltin reunaan molemmin puolin oli ajettu hiekkakaistaleet. Loistavaa, polveni kiittävät! Nukuin hyvin, söin tukevan aamupalan ja teippasin nännit ja pikkuvarpaat. Laskin vaimolle ja lapsille arvion, missä ja moneltako he minut todennäköisimmin matkalla näkevät. Sitten hurautin pol-

4

kupyörällä kilpailupaikalle. Sää oli alkusyksyn päiväksi todella loistava. Lämpömittari näytti noin 13 astetta ja oli tyyntä. Jonkin verran pilviä seilasi taivaalla. Olin useaan kertaan laskeskellut viimeisten lenkkieni aikana, että optimisuorituksella loppuaikani voisi olla siinä 3.30:n tienoilla, mikä tietäisi noin 5 minuutin kilometrivauhtia. Ja siihen vauhtiin näytti olevan sopiva ”jäniskin” kisassa. Sitä päätin lähteä yrittämään, vaadittu vauhti oli kuitenkin selvästi, noin minuutin, normaalia lenkkeilyvauhtiani hitaampaa. Lähtöalueella kuuntelin muiden juttuja kovasta treenaamisesta ja juostuista marathoneista. Juoksijoiden pukeutuminen vaihteli, mutta itse ajattelin, että tpaita ja puolipitkät juoksuhousut olivat varmasti hyvä valinta. Mahanpohjassa ei tuntunut – yllättävää kyllä – pyörivän minkäänlaisia perhosia. Löysin lähtöalueelta lopulta vain yhden tutun, vaikka lähtijälistasta olin bongannut pari muutakin.


Finlandia-viesti

Oloni oli luottavainen, sillä nyt oli aika vihdoin juosta se marathon: Matka, jonka juoksemista olin jo vuosia suunnitellut. Nyt mennään eikä vain meinata! Starttipistoolin pamahtaessa lähdin ihmismassan mukana matkaan. Juoksijoita vilisi ympärillä. Tällä matkalla kukaan ei tuntunut lähtevän yltiökovaa, vaan vauhti oli alussa pikemminkin leppoisa. Alkumatkaa juostessani tapasin toisenkin vanhan kaverini. Alku menikin kuulumisia vaihtaessa. Tavoiteaikajuoksijan pallo pomppi päiden yläpuolella jonkin verran edessäni. Rytmitin vauhtini sen mukaan ja ensimmäiset kilometrit taittuivatkin nopeasti. Kaikki tuntui erittäin hyvältä ja kellosta seurasin, että olin todella aikataulussa. Tankkasin oikeastaan joka pisteellä, vaikka en lenkkeillessäni ollutkaan tottunut juomaan mitään. Vettä ja urheilujuomaa meni vuoron perään. Nestehukkaan en tätä hommaa aikonut tyriä! Tutut Jyväsjärven maisemat vaihtuivat ja yleisöä oli matkan varrella mukavasti. Jokainen taputus ja ”hyvä hyvä” huuto antoi ihmeesti lisää virtaa. Matka taittui aivan huomaamatta ja joku matkalla kommentoikin, että tätä vauhtiahan jaksaa vaikka koko päivän. No, siltä se siinä vaiheessa tosiaan tuntui, mutta pidin tiukasti mielessäni nuo kokeneempien kommentit kolmenkympin jälkeisestä ”muurista”. Ensimmäinen kierros rantaraittia lähestyi loppuaan, kun ilma alkoi tuntua kosteammalta. Tummat pilvet kiertelivät taivaalla ja pian se tapahtuikin: Taivas repesi sadekuuroon noin 16 kilometrin kohdalla. Vettä tuli reippaanlaisesti muutaman minuutin ajan, mutta ajattelin, että tämähän vain virkistää. Tavoiteaikani juoksi parikymmentä metriä edelläni. Kuuron mentyä ohi ajattelin selvinneeni siitä kuitenkin helpolla, mutta pian kenkäni alkoi hiertää oudosta paikasta. Ajattelin, että läppä on varmaan jotenkin huonossa asennossa ja tein pikaisen pysähdyksen sen korjaamiseksi. Siitä ei kuitenkaan ollut hyötyä, kuten ei toisestakaan yrityksestäni. Pysähdysten aikana tavoiteaikani kasvatti etumatkaa. Lopulta totesin, että hiertäähän se, mutta hiertäköön! Hiertämistä oli itse asiassa molemmissa jaloissa hieman eri paikassa. Lenkkarini kastellut sade oli tehnyt yllätyksen, sillä en to-

dellakaan ollut juossut kengilläni sadesäässä ainakaan pitempää matkaa. Tässä se nyt kostautui. Toinen kierros rantaraittia taittui tuskaisesti. Hyvin merkityn puolimatkan kohdalla katsoin kelloani ja totesin, että aika hyvin olen vielä tavoiteajassa, mutta helppous juoksusta alkoi olla jo kaikonnut. Mietiskelin niitä näitä ja taitoin kilometrejä. Kenkien hiertämiselle ei ollut mitään tehtävissä, joten niitä oli turha mietiskellä. Koetin ajatella jotain muuta. Eräs juoksutapahtumista tuttu kaveri tavoitti minut ja juoksimme jonkin aikaa samaa matkaa. Rytmiä sai hyvin ylläpidettyä, kun oli juttuseuraa. Pian kuitenkin totesin, että tätä vauhtia en enää kolmatta kierrosta jaksa ja jättäydyin jälkeen. Aloin olla enemmän ohitettava kuin ohittelija. Hämmästyttävää juostessa oli se, että pulssi pysyi alhaisena eikä oikeastaan minkäänlaista hengästymistä tullut, lihakset vain hiljalleen väsyivät. Kelloa seuraillessani huomasin, että kilometrit eivät enää vähään aikaan olleet taittuneet viiteen minuuttiin. No, hällä väliä, maaliin mennään vaikka hampaat irvessä. Kolmannen kierroksen alussa aloin odottaa perhettäni radan varteen. Olimme sopineet, että viimeisellä kierroksella he olisivat Viherlandian kohdalla ja sitten maalissa. Sitä pettymystä en heille aikonut tuottaa, ettei isi pääsisikään maaliin. En ollut kovinkaan pahasti jäljessä lupaamastani aikataulusta, mutta arvelin, että heitäkin varmasti jännitti, vieläkö olen mukana ja missä kunnossa. Viherlandian kohdalla oli paljon väkeä ja juominen maistui. Vihdoin näin vaimon ja lapset ja sain heiltä hyvät kannustukset. Totesin olevani vähän jäljessä ja kenkien hiertävän, mutta maalissa nähdään. Piristyin taas kummasti ja ajattelin, että eihän tässä ole enää kuin kierros tätä pahaista lätäkköä. 33 kilometriä on jo takana! Se on jo oma ennätys sinällään, loppu on plussaa! Seuraavat kilometrit taittuivat erilaisia kiintopisteitä ajatellen, kuten juomapaikkoja, kannustusbändien soittopaikkoja, mutkia ja mäkiä. Jonkun peesaaminen teki aina hyvää. Harmi, että jalat alkoivat olla jo siinä määrin puhki, että viimeisten kilometrien aikana uusia peesattavia tuli jatkuvasti takaa ohi, kunnes taas jäin jälkeen. Yllättävän moni näytti säästä-

5

neen loppuun vielä hyvin voimia. Kenkien hiertämistä ei enää edes muistanut, kun keskittyminen oli pelkässä jaksamisessa. Oletin, että loppu menee jo maaliin saapumisen ajatuksen voimalla, mutta viimeiset sadat metrit oli yllättävän pitkiä. Laskin jo kymmeniä metrejä maaliin saapuessani. Helpotus oli suuri, kun maalialue viimein häämötti. Perheen ja muun yleisön edessä askel piti saada taas näyttämään hieman kevyemmältä. Se oli siinä! Olin niin tyytyväinen maaliin pääsystäni, etten muistanut edes pysäyttää kelloani. Loppuajalla ei ollut enää väliä. Kylläpä kävely vaihteeksi teki hyvää, ja istahtaminen vielä parempaa! Pienen istumisen jälkeen tosin olo oli ennen kokematon. Jalat tosiaan muistuttivat, mitä tuli tehtyä: Juostua maraton! Onneksi ei tarvinnut pyöräillä kotiin. Loppuaikani tarkentui lopulta noin 3:43:en. Ei paha ensikertalaiselle, ajattelin. Palauduin juoksusta nopeasti ja yllätin itsenikin käymällä lenkillä jo kolme päivää marathonin jälkeen. Lenkkarit vaihtuivat vanhoihin, vaikka ei vika varmaan lenkkareissa ollut, vaan poutakelin juoksijassa itsessään. Olisikohan syytä kokeilla joskus vesisateessa juoksua? Lenkki jäi kuitenkin syksyn viimeiseksi, kun kelit alkoivat olla sateisen harmaita ja tuulisia. Ensi vuonna vaihtanen taas puolikkaaseen, kun tuo marathon-peikko on nyt kertaalleen selätetty. Marathonkin menee varmasti jossain vaiheessa uusiksi paremman loppuajan toivossa. Kaikki riippuu tietysti siitä, miten hyvin pystyn treenaamaan -eli miten kauniita kelejä kesällä on!


Finlandia-viesti

6


Finlandia-viesti

Harjoitusohjeita - harjoittelun aakkoset (Jatkoa edellisestä numerosta)

E. VAIHTELE TEHOKKAITA JA HELPPOJA LENKKEJÄ Tasapaksulla harjoittelulla et saavuta parasta mahdollista tulosta. Yksi tärkeä periaate on rytmitys: tehokkaiden ja helppojen harjoitteiden vuorottelu. Lenkkien pituutta, kestoa, vauhtia, rytmiä ja kuormitusta kannattaa vaihdella. Vaihtelevien juoksulenkkien ansiosta keho joutuu sopeutumaan uusiin ärsykkeisiin ja sen vuoksi vahvistumaan. Myös motivaation kannalta vakiolenkkejä kannattaa vaihdella. ” Juoksumatka ei kerro suorituksen kuormittavuutta – kovaa juostu 800 metriä voi olla huomattavasti kuormittavampi elimistölle kuin tasavauhtinen 10 km:n juoksu.” F. HARJOITTELE MONIPUOLISESTI Juoksun lisäksi tekee välillä hyvää harrastaa muita lajeja, jotka ovat lempeämpiä jalkojen lihaksille ja nivelille. Pyöräily, rullaluistelu, sauvakävely, suunnistus, soutu, uinti ja hiihto ovat erinomaisia lajeja juoksun tueksi ja korvaajaksi. Pelaa pallopelejä, käy kuntosalilla jne. ”Nuorena on parasta olla monipuolinen, jotta vanhempana on varaa olla yksipuolinen” G. KEHITÄ LIHASKUNTOA JA VENYTTELE Hyvä lihaskunto mahdollistaa oikean juoksutekniikan, vähentää energiankulutusta, parantaa nopeutta ja ennaltaehkäisee vammoja. Kun lantion, vatsan, pakaroiden ja pohkeiden lihaksissa on riittävästi voimaa ja kestävyyttä, pystyt juoksemaan lantio ylhäällä ja rullaava juoksuaskeleesi vie voimakkaasti eteenpäin. Toteuta lihaskuntoharjoittelua tekemällä kevyellä vastuksella runsaasti toistoja. Oikein toteutetussa lihaskuntoharjoittelussa hengitys tihenee, syke nousee ja selvästi tulee hiki pintaan, mutta rasitus ei tuota liikaa maitohappoa lihaksiin. Lihakset eivät mene tukkoon harjoituksen aikana eivätkä kipeydy voimakkaasti harjoituksen jälkeen. Suorituskykysi kehittyessä tehosta harjoittelua lisäämällä toistojen määrää. Lenkin jälkeen lihaksesi ovat lyhentyneet ja supistuneet. Venyttely nopeuttaa niiden palautumista normaaliin pituuteensa.

Lantio ei pysy ylhäällä pelkästään ajatuksen voimalla, vaan vahvojen lantion ja keskivartalon lihasten avulla

” Parempi on mennä eteenpäin pienin mutta jatkuvin askelin kuin yrittää kerralla liian suurta urakkaa ja joutua pitämään taukoa liiallisen väsymyksen tai vamman takia. ” I. HARJOITTELE OMAN KUNTOTASOSI MUKAAN Koska yksilöiden kuntotaso on erilainen, harjoittelu on aina suunniteltava omien edellytystesi mukaan. Kuntotasosi vaikuttaa harjoittelun tehoon ja määrään. Alhaiselta tasolta aloittaessasi jo pienikin harjoittelu saa aikaan myönteisiä muutoksia fyysisessä kunnossasi. Lenkkeily on miellyttävää, kun se perustuu oman kunnon oikeaan arviointiin ja järkevään vauhdinjakoon. Jos juokset kuntoosi nähden liian kovaa vauhtia, juokseminen tuntuu epämiellyttävältä. Seurauksena todennäköisesti on kyllästyminen ja ylirasitus.

” Lantio ei pysy ylhäällä pelkästään ajatuksen voimalla, vaan vahvojen keskivartalon lihasten avulla” H. ÄLÄ HARJOITTELE SAIRAANA Toivu sairauksista rauhassa, lepää hyvin ja palaa vasta täysin tervehdyttyäsi juoksemaan. Rasitusvammat eivät ole juuri koskaan huonoa tuuria. Pyri selvittämään mitkä tekijät ovat aiheuttaneet vamman. Pitkän tauon jälkeen kannattaa olla itselleen armollinen, jos ensimmäiset lenkit tuntuvat vaikeilta.

”Heikompikuntoisen hidas lenkki on hitaampi kuin kovakuntoisen.”

7


Finlandia-viesti

8


Finlandia-viesti

Juoksukouluja eri tahojen järjestämänä Juoksuharrastus liikuttaa monia ihmisiä ja erilaisiin juoksutapahtumiin osallistuminen saa useat hakeutumaan myös niin sanottuihin juoksukouluihin. Jyväskylän seudullakin valinnan varaa riittää. Esittelemme tässä jutussa sekä Killerin Liikuntakeskuksen että Jyväskylän Kenttäurheilijoiden eli JKU:n juoksukouluja. Killerin Liikuntakeskuksessa on toiminut parin vuoden ajan juoksukoulu nimellä Aloittelijan juoksukoulu. ”Koulun idea lähti itseltäni, sillä olen juossut lähes koko ikäni ja halusin innostaa aloittelijoita juoksemaan ja hurahtamaan juoksemiseen. Koulu on ollut käynnissä syksyisin ja keväisin/kesäisin kerran viikossa. Juoksukoulu on osa Liikuntakeskuksen ryhmäliikuntakalenteria, ja juoksukoulun eri kerroille jäsenet ilmoittautuvat netin kautta. Juoksukoulussa on ollut 10-20 juoksijaa kerralla, useimmat ovat tulleet sinne säännöllisesti joka viikko”, Minna Manninen Killerin Liikuntakeskuksesta kertoo. ”Nyt toukokuun 7. päivä starttaamme uudet juoksukoulut. 18.6. saakka joka maanantai klo 17.30-18.30 on aloittelijan juoksukoulu ja sen jälkeen klo 18.30-19.30 aktiivin juoksukoulu. Aloittelijan juoksukoulu on suunnattu aloittelevalle, joka ei ole vielä lenkkikenkiä ehtinyt metsäpoluilla kuluttamaan. Aktiivin juoksukoulu on puolestaan tarkoitettu jo juoksemista harrastavalle, joka käy lenkillä kolmisen kertaa viikossa ja haluaisi aloittaa tavoitteellisemman juoksuharjoittelun esimerkiksi Finlandia Marathonille tähdäten. Käymme läpi juoksun tekniikkaa, erilaisia harjoitteluvaihtoehtoja, ravintoon ja varusteisiin liittyviä asioita - samalla harjoittelemme yhdessä. Joka kerralla annetaan vinkkejä seuraavan viikon itsenäisiksi harjoituksiksi, jotta juoksukunto ja -into kasvaisivat juoksukoulun myötä”, kuvailee Minna Manninen juoksukoulujen sisältöjä. Tavoitteellisuus on myös osa Killerin

Liikuntakeskuksen juoksukouluja. ”Molemmissa juoksukouluissa innostetaan osallistujia valitsemaan itselleen sopiva tavoite. Finlandia Marathonilla on huomioitu hyvin niin aloittelijat kuin jo maratonille tähtäväät, joten se sopii oivallisesti Killerin juoksukoululaisten päätähtäimeksi! Killerin Liikuntakeskus on myös Finlandia Marathonin yhteistyökumppani. Killerin Liikuntakeskuksen juoksukouluihin pääsee mukaan ilmoittautumalla Killerin ryhmäliikunnan kalenterin kautta tai tulemalla Killerin Liikuntakeskukselle juoksukoulutunnille” kertoo Minna Manninen ja toivottaa samalla uudetkin juoksijat lämpimästi tervetulleiksi. JKU sen sijaan järjestää kahta erilaista juoksukoulua, jotka ovat nimeltään JKU:n Maratonkoulu ja JKU:n juoksukoulu. ”Maratonkoulu on alkanut tammikuussa ja kestää syyskuun Finlandia Marathonille asti. Kuukauden kestävä aikuisten juoksukoulu alkaa tiistaina 24.4. Maratonkoulussa on 28 osallistujaa ja juoksukouluun on nyt ilmoittautunut 18”, kertoo Antti Leskinen JKU:sta juoksukoulujen tämän hetkisestä tilanteesta. ”JKU:ssa oli jo pitkään mietitty aikuisten juoksukoulujen perustamista ja vuonna 2007 pääsimme Suomen urheiluliiton maratonkoulukonseptin pilottiseuraksi. Juoksukoulu alkoi samalla tavalla vuonna 2010. Maratonkoulussa on siis menossa viides vuosi ja juoksukoulussa kolmas”, muistelee Antti Leskinen juoksukoulujen alkutaipaleita.

9

Molemmissa JKU:n järjestämissä juoksukouluissa on mukana sekä aivan aloittelijoita että myös pidempään juoksua harrastaneita. Varsinkin juoksukoulu on todella matalan kynnyksen koulu, josta on helppo lähteä liikkeelle. Erojakin JKU:n juoksukouluissa löytyy: ”Maratonkoulussa on 7 kuukauden aikana yhteensä 23 kokoontumista. Kuudella kerralla on ensiksi luento ja sen jälkeen harjoitus, mutta muuten pyrimme käymään yhteisharjoituksissa esimerkinomaisesti kaikki tärkeimmät harjoitustyypit läpi. Yhteisharjoituksissa muodostuu hyvä ryhmähenki ja juoksijat potkivat toisiaan mukavasti eteenpäin. Kaikilla on myös harjoitusohjelma, jonka mukaan harjoitellaan yhteistreenien välissä. Juoksukoulussa sen sijaan on viikon välein neljä kokoontumista, joissa on sekä luento että käytännön harjoitus juoksemisen olennaisimmista asioista.” Tälle keväällä JKU:n juoksukoulut ovat jo alkaneet. ”Valitettavasti enää ei kerkeä mukaan, mutta Maratonkoulu alkaa taas ensi talvena, joten sinne voi ilmoittautua hyvissä ajoin, vaikka jo kesällä, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen antti.leskinen@jku.fi. Finlandia Marathonille osallistuvia Antti Leskinen JKU:n juoksukoulusta muistuttelee seuraavasti: ”Harjoitella saa paljon ja kovaa, mutta järki kannattaa pitää aina mukana. Säännöllinen harjoittelu on aina tärkeämpää ja hyödyllisempää kuin yksittäiset innostuspiikit.”


Finlandia-viesti

10


Finlandia-viesti

Jyväskylän Latu ry huolehtii Viherlandian huoltopisteestä Finlandia Marathonilla on monenlaisia tahoja apuna tapahtuman toteuttamisessa. Yksi toiminnallisista yhteistyökumppaneista on Jyväskylän Latu ry. Jyväskylän Latu ry on helmikuussa 1941 perustettu valtakunnallisen Suomen Latu ry:n paikallisyhdistys. ”Toimintamme keskittyy pääsääntöisesti Jyväskylän alueelle ja jäseniä Jyväskylän yhdistyksessämme on hieman yli 2500, joista n. 400 on erittäin aktiivisia talkoolaisia”, kertoo Helvi Kaihlanen Jyväskylän Ladusta. ”Kotimme on TakaKeljossa Kolmisoppinen lammen rannalla sijaitseva hiihtomaja”, Kaihlanen jatkaa. Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa, vireyttä ja terveyttä Yhdessä- teemalla. ”Talven hiihtokaudella toimintamme painottuu lähinnä hiihtomajan kioskin hoitoon ja perinteisten latujen kunnostukseen. Hiihtoretket, lasten hiihtokoulu ja lumikenkäily ovat myös erittäin suosittuja. Sisäpeleinä lentopallo ja sähly ovat talvikaudella monen jäsenen harrastuksena. Joka kesäiseen toimintaan kuuluvat vaellusretket, viikoittaiset sauvakävelyt ja pyöräilyt. Uusimpina harrastusmuotoi-

Jyväskylän Latu on jo useamman vuoden ajan huolehtinut tunnollisesti Viherlandian huoltopisteen toiminnasta.

na ovat mukaan toimintaamme tulleet geokätköily ja Vapepa (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu)”, Kaihlanen kuvailee Ladun monipuolista toimintaa. Finlandia Marathonin kanssa yhteistyössä Jyväskylän Latu on ollut jo useamman vuoden. ”Finlandia Marathon on ollut talkookohteemme sen ”uudelleen

synnystä” lähtien. Viime vuodet Jyväskylän Latu on huolehtinut Viherlandian huoltopaikasta ja niin huolehtii tänäkin vuonna”, Jyväskylän Ladusta kerrotaan. ”Mahtavaa olla avustamassa hienon liikuntatapahtuman toteutumisessa Jyväskylässä”, perustellaan jo pidempään jatkunutta yhteistyötä Finlandia Marathonin ja Jyväskylän Ladun kesken. Tämän syksyn juoksijoille Jyväskylän Ladusta lähetetään terveisiä: ”Finlandia Marathonilla tavataan…”

Lisätietoja Jyväskylän Ladun toiminnasta ja yhdistyksestä itsestään: www.jyvaskylanlatu.fi

Ladun Maja

11


Finlandia-viesti

12


Finlandia-viesti

Polvivammat yleisiä juoksuharrastajilla Polvi on monimutkainen nivel, jonka urheiluvammat voivat olla hyvin hankalia. Polvi on ihmisen suurin nivel, mutta koostaan huolimatta se on rakenteellisesti heikko suhteellisen epävakaan luustorakenteensa vuoksi. Luurakenteen heikkoutta on kuitenkin tasapainottamassa vahvat nivelsiteet ja mahdollisesti vielä vahvempi lihaksisto. Polvivammojen ennaltaehkäisyssä auttaa paljon polvea ympäröivän lihaksiston hyvä kunto. Polvi onkin muita niveliä riippuvaisempi vahvasta lihaksistosta. Polvien kipeytymiseen on lukuisia syitä. Polvea vääntävässä vammassa polvi usein kipeytyy lyhytaikaisesti, vaikkei varsinaista kudosvauriota syntyisikään. Suurempienerginen vääntövamma voi kuitenkin myös vaurioittaa polven nivelsiteitä tai nivelkierukoita. Alkuvaiheessa oireena onkin lähinnä nivelen turpoaminen ja kipu. Usein vasta turvotuksen laskettua ilmenee muita oireita, kuten polven pettäminen tai lukkoutuminen. Näiden oireiden ilmetessä on syytä ottaa lääkäriin yhteyttä mahdollisimman pian. Pidempiaikaisiin polven kipuihin syynä voi olla rasitus, jolloin kipu voi tuntua erityisesti sääriluun yläosassa tai reisiluun nivelnastan seudussa. Erityisesti juoksijoilla ja hyppääjillä pitkäaikainen rasitus voi aiheuttaa tulehdustilan. Juoksijan polveksi kutsuttu vaiva tuntuu kipuna polven ulkosyrjällä ja saattaa tuntua erityisesti pitkillä lenkeillä. Säännöllisellä venyttelyllä ja lihashuollolla vaivaa voidaan kuitenkin hoitaa. Erityisen tärkeää on venyttää säännöllisesti reiden ulkosivua ja pakaroita. Tulehdustila ja rasitusvammat voivat aiheutua myös vääränlaisista ja sopimattomista lenkkikengistä tai epätasaisilla alustoilla juoksemisesta. Tulehdukseen altistavia syitä on monia, mutta paranemiseenkin löytyy keinoja. Jo aikaisem-

Polvivaivoja voi estää huolehtimalla hyvästä lihaskunnosta ja venyttelystä min mainittu venyttely ja lihashuolto lievittävät kipua ja auttavat toipumisessa. Tulehduksen ollessa akuutti on syytä muistaa myös levätä eikä kylmähoitokaan ole pahasta. Oireiden jatkuessa, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin, jotta kivun syy selviää.

13

Lähteet: www.terveyskirjasto.fi Urheiluvammat ja niiden hoito. 1991. Cramer Products Inc. www.juoksija-lehti.fi


Finlandia-viesti

14


Finlandia-viesti

Suunta Jyväskylän Kuntorastit sopivat kaikille Suunnistus ja Suunta Jyväskylän järjestämät Kuntorastit on suosittu harrastusmuoto, joka sopii monesta eri lähtökohdista ponnistaville. ”Suunnistus on monella tapaa hieno kaikenikäisille soveltuva liikuntamuoto. Ensinnäkin se on erittäin edullinen. Haastavuuden tason voi itse määritellä reippaasta kävelystä luonnossa aina huippusuunnistukseen saakka. Joka kerta haastat itsesi kahdella tapaa, liikkumaan ja tekemään samanaikaisesti vauhtiin sopivia ratkaisuja kartan avulla”, suunnistusseura Suunta Jyväskylästä kerrotaan. Kuntorastien perinteet Jyväskylässä ovat pitkät. ”Viikoittainen kuntorastitoiminta vakiintui jo -60 – 70-lukujen vaiheilla. Kuntorastit on huhtikuun ja lokakuun välissä torstaisin eri puolilla Jyväskylää järjestettävä avoin kuntosuunnistustapahtuma. Suunnistaja voi valita jonkin neljästä erimittaisesta ja eritasoisesta radasta tai suunnistaa oman radan eli haluamansa rastit. Alkukaudesta lumisissa olosuhteissa suunnistetaan puistosuunnistusta, jossa tukeudutaan enimmäkseen kevyen liikenteen väyliin ja polkuihin. Enimpien lumien sulettua siirrytään metsäsuunnistukseen, jossa suunnistetaan perinteisessä keskisuomalaisessa metsässä. Suunnistaja ostaa kartan, valitsee radan ja ilmoittautuu lähdössä. Jos suunnistaja haluaa itselleen ajan väliaikoineen, niin silloin suunnistaja merkitsee rastilla käynnin ns. Emit-laitteeseensa, johon tallentuu aika, jolloin suunnistaja leimasi sen rastilla olevalla Emit-leimasimella. Suunnistaa voi toki myös ilman emittiä, jolloin saadaan vain loppuaika tai halutessaan voi suunnistaa myös kokonaan ilman ajanottoa. Silloinkin on tärkeätä ilmoittautua järjestäjille tullessaan pois metsästä, jotta kaikkien metsään lähteneiden tiedetään myös saapuneen sieltä pois”, selittävät Suunta Jyväskylän Matti Krats ja Arto Raivio Kun-

Kuntorasteilla on hyvä pitää Juoksukuntoa yllä.

torastien periaatetta ja käytännön toteutusta. Kuntorasteista oman hyötynsä voi saada sekä kestävyysurheilun harrastaja että mukavaa ulkoilua kaipaava satunnaisliikkujakin. ”Kestävyysjuoksun harrastajalle suunnistus tarjoaa hyvän vaihtoehdon monipuolistaa harjoittelun kirjoa ja satunnaiselle liikkujalle liikuntasuoritus syntyy Kuntorasteilla huomaamatta kun kaiken aikaa pitää keskittyä myös kartan tulkitsemiseen ja reittiratkaisujen tekemiseen kartan avulla”, kertovat Suunta Jyväskylän puuhamiehet Matti Krats ja Arto Raivio. ”Kuntorasteille voikin osallistua jokainen suunnistuksen perustaidot omaava henkilö. Lapsetkin voivat osallistua kuntorasteille yhdessä aikuisen kanssa. Harrastusta aloittaville ja jatkaville lapsille seura järjestää vuosittain suunnistuskoulun, jossa eri-ikäisille ja eri taitotasoisille lapsille opetetaan suunnistustaitoja ohjatusti pienryhmissä. Aikuiset voivat opetella suunnistuksen perustaitoja toukokuussa järjestettävässä aikuisten suunnistuskoulussa ensin teorian ja sitten maastoharjoituksen muodossa.”

15

Jyväskylän Kuntorastien takana oleva nykyinen Suunta Jyväskylä on syntynyt seurafuusioiden kautta. Vanhin perustajaseura JKT perustettiin yleisseurana 1912. Seura viettääkin tänä vuonna 100vuotisjuhlaa erilaisten teematapahtumien ja juhlakilpailun muodossa. Suunnistusseuran toimintaan kuuluu monipuolisesti laadukasta kunto- ja kilpasuunnistusta, valmennusta, kilpailuja, leirejä sekä suunnistuskoulu niin lapsille kuin aikuisillekin. Harrastajien ikähaarukka on alle kouluikäisistä tytöistä ja pojista yli 90-vuotiaisiin veteraaneihin. Lopuksi Suunta Jyväskylästä vielä toivotetaan kaikki uudet suunnistajat lämpimästi tervetulleiksi: ”Lajin pariin voi lähteä ensi kertaa minkä ikäisenä tahansa. Haasta itsesi yhden kerran kuntorasteille. Haasteen vastaan ottaneista moni löytää itselleen uuden haasteen kerta toisensa jälkeen.”


Finlandia-viesti

16


Finlandia-viesti

17


Finlandia-viesti

18


FinlandiaViesti 1/12