Page 1

OSAKASTIEDOTE Sallan yhteismetsä

2017

SISÄLTÖ Kestävää kasvua

s. 2 - 3

Hoitokunnan jäsenen Arto Törmäsen mietteitä

s. 2 - 3

Vaihtoja osuuksiin tehty yli 5 000 ha

s. 4

Puuston korkeusmalli apuna metsäsuunnittelussa

s. 5

Toimistonhoitajan työ on mielenkiintoista

s. 6

Kesäleiriläiset istuttivat muistometsikön

s. 7

Osakasretki

s. 7

Toimihenkilöiden esittely

s. 8


www.sallanyhteismetsa.fi

2

Kestävää kasvua Jari pohtila hoitokunnan varapuheenjohtaja Metsien loppumista ja puun puutetta on Euroopassa pelätty keskiajalta lähtien. Uhkina ovat olleet mm. puuraaka-aineenloppuminen, paljaan maan viljavuuden häviäminen hakkuiden seurauksena tai ilmaston muuttuminen. Tästä johtuen myös hallitsijat ovat kantaneet

huolta puun riittävyydestä ja kehittäneet erilaisia metsien arviointisysteemejä jo 1700-luvulta alkaen. Tärkeää on ollut tietää, paljonko puuta metsissä on ja paljonko sitä voidaan kestävästi käyttää. Kestävyys eri määritelmineen on ollut avainsana: taannoisen metsälainkin ensimmäinen pykälä kuului ”metsää älköön hävitettäkö”. Jo 1800-luvulla metsänhoidon tärkein tehtävä oli uuden metsän aikaansaaminen mahdollisimman pikaisesti.

Hoitokunnan jäsenen Arto Törmä Arto Törmänen Hoitokunnan jäsen 62v. Perhe: Vaimo ja kolme lasta sekä viisi lastenlasta. Esi-isät Hannu Koria ja Tuomas Saija olivat ensimmäisiä tunnettuja sallalaisia. Voidaan puhua kohdallani ns. metsälappalaisista. Harjoitan maa- ja metsätaloutta Sallan Saijalla. Hoitokunnan jäsenenä olen nyt neljättä vuotta. Aika on rientänyt nopeasti uusine mielenkiintoisine haasteineen. Aikaisemmin olin Mhy:n valtuuston jäsenenä vuosina 2001-2015. Hoitokunnan tehtäviähän on huolehtia mm. yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjes-

tämisestä. Se valmistelee osakaskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat ja huolehtii osakaskunnan päätösten toimeenpanosta. Hoitokunta huolehtii osakaskunnan rahavarojen ja muun omaisuuden hoidosta, kirjanpidosta ja ylijäämän maksamisesta. Ennen kaikkea hoitokunnan jäsenen on nautittava osakaskunnan luottamusta. Hoitokunnan jäsen voi vaikuttaa yhteismetsän toimintaan esim. tuomalla uusia ideoita ja ajatuksia pohdittavaksi hoitokunnalle ja osakaskunnalle. Yhteismetsän osakkailla on tärkein rooli koko yhteismetsän toiminnassa. Heidän tekemät päätökset osakaskunnan kokouksessa antavat ”askelmerkit” ja sitovat yhteismetsän toimintaa. Voidaan sanoa ”hoitokunta on osakkaiden käsikassara”. Luotan, että muutkin yhteismetsän luottamus- ja


3 Sallan yhteismetsässä havahduttiin reilut kymmenen vuotta sitten nuorten viljelymänniköiden nopeaan kehitykseen: taimikolta ulkoisesti näyttävä metsä olikin jo rinnankorkeusläpimitan mukaan nuorta kasvatusmetsää – siis rinnankorkeudelta paksumpaa kuin 8 cm. Käytännön toiminnassa näitä on voinut ja jopa pitänyt harventaa jo alle kolmekymppisinä ja seuraava harvennus on tehtävä 10 – 15 vuoden kuluttua. Yhteismetsä alkoikin selvittämään, kuinka paljon meidän metsät oikeasti kasvavat. Aikaisemmin Metlan ja Metsäkeskuksen käytössä olleet kasvumallit ja -taulukot on johdettu aikoinaan vanhojen luonnonmetsien kehityksestä. Vähänkin vanhemmat metsäsuunnitelmat pohjautuvat edelleen näihin, uusimmissa on voitu jo korottaa nuorten metsien kasvuja. Otson Markku Mehtätalo mittasi useana vuotena Sallan, Kuusamon ja Värriön nuorten metsien kasvuja. Mitatut kasvut eivät kunnioittaneet yhtään vanhoja kasvuennusteita, vähintään puolet kovempia. Jaurulla parhaan koealan kasvu oli 11 m3/vuosi ja Naruskan vajaapuustoistenkin metsiköiden kasvu ylitti taulukkoarvot selvästi. Toinen mielenkiintoinen havainto tuloksissa oli, että männiköiden optimaalinen harvennusajankohta oli paljon uskottua lyhyempi: puut toipuvat liian myöhäisestä harvennuksesta oletettua hitaammin. Karrikoiden voisi sanoa, että jos harvennuksella ei näyttäisi olevan kiirettä, niin harvenna kuitenkin heti. Syinä koviin kasvuihin on nähty maanmuokkauksen maata lämmittävä vaikutus, taimikoiden hoito, nykyinen suotuisa ilmastojakso ja täälläkin ilmasta tuleva vuosittainen muutaman kilon typpilannoitus. Ja osasyynsä on varmasti myös tällä ns. ilmastonmuutoksen pahiksella hiilidioksidilla, joka on oikeastaan kasvien tärkein ravinne. Maaperä kykenee kasvattamaan ravinteisuuden mukaan suunnilleen vakiomäärän puuta: hehtaarilla voi olla 50 000 ”makkaratikkua” tai 1500 100 litraista puuta. Vasta huomattavan harvapuustoisissa metsiköissä maan kasvuvoimaa menee hukkaan. Toisaalta kyllä vanhatkin

www.sallanyhteismetsa.fi

kasvumallit pitävät tarvittaessa kutinsa: vaikka maa jätettäisiin hakkuun jälkeen heitteille, niin kyllä siinä on jo 150 vuoden kuluttua järeä suojelukelpoinen ikimetsä. Luonto huolehtii harvennuksista omaan tahtiinsa… Sahan edustaja arvioi kerran heidän optimiläpimitaksi päätehakkuulla 27 cm. Nykyisille luonnonmetsille on tyypillistä paitsi että ne ovat vanhoja myös se, että läpimitta voi vaihdella 10 - 60 cm. Tulee sahan kannalta turhaa kuitua ja ylisuuria puita. Tuohon päätehakkuuläpimittaan voidaan tehokkain metsänhoitotoimin alaharvennuksilla päästä hyvinkin nopeasti, Sallan oloissa ravinteisilla kasvupaikoilla jopa 60 vuodessa. Metsä voi tuolloin kyllä näyttää vielä keskenkasvuiselta. On kuitenkin totta, että pitkiä kiertoaikoja käyttämällä voidaan maksimoida tukkipuun määrää kasvun kustannuksella. Puuston kasvu on kuitenkin se, joka yhteismetsässä pitkällä aikavälillä ratkaisee. Vanhan metsän kasvu heikkenee ja samalla putoaa kiertoajan keskikasvu. Kun puu arvotetaan euroiksi, niin puustopääoman korko kasvusta laskettuna suorastaan romahtaa mitä vanhemmaksi metsää kasvattaa. Myös biologiset ja ”poliittiset” riskit kasvavat metsän ikääntyessä. Sallan yhteismetsän metsänhoidollisena tavoitteena on taloudellisesti tehokas puuntuotto siten, että puuston hehtaarikohtainen tilavuus ja hakkuumäärät nousevat. Ikäluokkarakenteen parantuessa tähän on mahdollisuuksia. Oletuskiertoaika on kymmeniä vuosia alempi kuin mitä vielä kymmenen vuotta sitten voitiin kuvitellakaan. Mitattujen kasvujen mukaan laskettu hakkuusuunnite varmistettiin vielä viime syksynä valtakunnan metsien inventointia vastaavilla järjestelmällisillä mittauksilla. Haasteena on nyt pysyä nykyisten nuorten metsien vaatimassa hoito- ja harvennustahdissa tällä kuitupuun kysynnällä. Siirtyminen luonnonmetsien hakkuista viljelymetsien hakkuuseen tapahtunee 5 – 10 vuoden sisällä.

äsen mietteitä toimihenkilöt antavat varauksetta oman panoksensa yhteismetsän kehittämiseen ja sen omaisuuden hoitoon, niin että siitä on osakkaille taloudellista hyötyä vakaan ylijäämän tuottona ja omaisuuden arvon kasvuna. Yhteismetsän viime vuosien yhtenä teemana on ollut maanhankinta ostamalla sekä vaihtamalla tiloja yhteismetsäosuuksiin. Tämä on tuonut yhden varteenotettavan vaihtoehdon maanomistajille heidän metsäomaisuuden tulevaan käyttöön. Metsänomistajille tulee jossain vaiheessa tarve miettiä miten jatkossa menetellään heidän metsiensä kanssa. Onko esim. perilliset kiinnostuneita metsistä, onko heillä mahdollisuus hoitaa metsiään? Onko järkevää pirstoa metsät useampiin pienempiin palstoihin? Tähän on vaihtoehtona mm. tilan vaihto yhteismetsäosuuksiin. Tämä antaa mahdollisuuden ns.

helppoon metsänomistukseen. Omistat osuuksia, jotka voit jakaa perillisille tai myydä halutessasi osuudet pois. Viime vuosina on perustettu uusia yhteismetsiä. Vuoden 2017 alussa oli maassamme 386 yhteismetsää, joiden pinta-ala on noin 700 000 hehtaaria, joka vastaa lähes 5 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Yhteismetsälain muutokset ovat helpottaneet yhteismetsiin liittymistä ja uusien yhteismetsien perustamista. Yhteismetsä voi tarjota hyvän ja toimivan ratkaisin moniin nykyaikaisien metsänomistajien tavoitteisiin. Uskon, että yhteismetsät ovat tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpiä toimijoita. Hyvää alkavaa talvea.


www.sallanyhteismetsa.fi

4

Vaihtoja osuuksiin tehty yli 5 000 ha Vesa Tennilä metsäasiantuntija

63 metsänomistajaa on vaihtanut koko tai osan tilasta Sallan yhteismetsän osuuksiin. Vaihdettavien alueiden pinta-ala on nyt noin 5 300 hehtaaria. Vaihtojen suosio on lisääntyneet vuosi vuodelta. Viimeisten vajaan kolmen vuoden aikana vaihdoissa osuuksiin on tullut 3 200 hehtaaria. Ensimmäiset sopimukset on tehty vuonna 2005. Alueiden vaihdot osuuksiin vuosina 2005- 2016.

Miksi vaihto osuuksiin kiinnostaa? - - - - - -

helppo ja tasapuolinen sukupolven vaihdos tai perinnön jako vuosittain tasaista verotonta tuottoa metsänhoito tulee jatkumaan hyvänä ei veroseuraamuksia ei maanmittauskuluja myös ei osakas voi vaihtaa osuuksiin (minimiosuus 0,0200)

Millaiset metsänomistajat vaihtavat yhteismetsäosuuksiin? Keskimääräinen vaihtaja on noin 60- 70 vuotias metsänomistaja, jonka metsät ovat pääsääntöisesti nuoria kasvatusmetsiä ja tämän hetkiset hakkuumahdollisuudet ovat vähäiset. Metsänomistajan lapset asuvat pääkaupunkiseudulla ja heillä ei ole asiantuntemusta tai kiinnostusta metsiin. Vaihdon yhteydessä suunnitellaan usein myös sukupolvenvaihdos tilalla. Osuuksiin vaihtaminen antaakin siihen hyvän mahdollisuuden, kun muodostetaan yhteismetsäosuuksista useita osuustiloja.

Esimerkkejä vaihdoista Perheen isä ja äiti halusivat tehdä sukupolven vaihdoksen metsätilallaan. Perheeseen kuuluu kolme tytärtä, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla. Tyttäret ja heidän puolisot kertoivat, että heitä ei kiinnostusta metsien

hoitamiseen ja omistamiseen. Vanhemmat ehdottivat lapsilleen, että vaihdetaan tila yhteismetsäosuuksiin ja jaetaan osuudet tasan kaikkien kesken. Tilalla oleva talo ja kotipalsta jäivät vaihdon ulkopuolelle. Tilalla on ennestään yhteismetsäosuuksia, joten uusien osuuksien jälkeen saatiin kolme yhtä suurta osuustilaa, jotka sovittiin vaihtosopimuksessa. Kotipalstan lohkomisesta ja kolmen osuustilan muodostamisesta ei tullut kustannuksia, sillä maanmittauskulut maksoi valtio. Perheenjäsenet olivat perustaneet perinnönjaon jälkeen metsäyhtymän. Yksi osakkaista halusi, että tila jaetaan. Toisen osakas halusi vaihtaa osuuksiin, jotta voisi hoitaa osuuksien avulla omalta osalta sukupolven vaihdoksen. Neuvottelujen päätteeksi tila vaihdettiin osuuksiin ja näin vältettiin kalliit jakokustannukset ja mahdolliset ristiriidat palstojen arvosta. Iäkäs perheetön henkilö oli hoitanut hyvin metsiään, tilalla ei ollut ennestään yhteismetsäosuuksia. Huoli nuorten metsien hoidon jatkumisesta ja uudistusikäisten metsien hakkuista sekä niihin liittyvistä metsänuudistamistöistä pani hänet miettimään tilan vaihtamista yhteismetsäosuuksiin. Harkinnan jälkeen metsänomistaja teki vaihdon osuuksiin. Päätökseen vaikuttivat vuosittain jaettava tuotto ja metsien hyvän hoidon varma jatkuminen. Jos olet kiinnostunut tilan tai määräalan vaihtamisesta ota yhteyttä Tapio Sinkkilään 0400-296 386 tai Vesa Tennilään 040-18 16 108. Kerromme mielellään lisää.


5

www.sallanyhteismetsa.fi

Puuston korkeusmalli apuna metsäsuunnittelussa Antti Lumijärvi suunnittelija Laserkeilaus on viime vuosina tuonut metsäsuunnitteluun aivan uusia työkaluja. Yksi laserkeilauksen sovelluksia on puuston korkeusmalli CHM (canopy heigh model). CHM aineistosta on paljon apua metsikkökuvioinnissa, puuston arvioinnissa ja leimikonsuunnittelussa. Malli soveltuu yhtälailla laajojen metsäalueiden kartoitukseen ja jopa yksittäisten puiden arviointiin. Mallin perusteella voidaan nopeasti poimia suurenkin alueen mahdolliset pääte- ja harvennushakkuukohteet. Puustomäärän arvioinnissa CHM on maastossa tehtävää silmämääräistä arviointia luotettavampi menetelmä. Hyödyntämällä CHM aineiston rinnalla eri tietolähteitä kuten vääräväri-ilmakuvia, peruskarttaa ja vanhoja ku-

viotietoja pystytään metsäsuunnittelu viemään hyvin pitkälle ilman työlästä ja aikaa vievää maastotyöskentelyä. CHM-tulkinnan jälkeen tarvitaan pääsääntöisesti vain kohdennettua maastotarkastusta, jossa arvioidaan mm. varttuneiden metsien tukkiprosentteja ja taimikoiden puustotietoja. Leimikonsuunnittelu ja korjuunsuunnittelu vaativat edelleen maastotyötä, kun mm. suojeltavat elinympäristöt on kartoitettava ja rajattava maastossa. Sallan yhteismetsä on hyödyntänyt CHM aineistoa kaksi vuotta. Yhteismetsä tekee jatkuvaa metsäsuunnittelua, jonka yhteydessä tehdään leimikon- metsänhoitotöidensuunnittelu. CHM aineistoa otetaan käyttöön sitä mukaa kun uusia laserkeilauksia alueille tehdään. Tällä hetkellä tuoreimmat aineistot löytyvät Etelä-Sallasta. Kuvassa on näyte puuston korkeusmallista. Metsikkökuviointi on tehty mallia hyödyntämällä. Alueet joilla ei ole puustoa näkyvät mustana.

Esimerkkejä kuviotulkinnoista: kuviolla 101 puuston keskipituus 9m, puustoa 85 m3/ha, todennäköinen nuorenmetsänhoitokohde, ensiharvennus ajankohtainen viiden vuoden sisällä. Kuviolla 96 puuston keskipituus 11,5m, puustoa 130 m3/ha, kiireellinen ensiharvennuskohde. Kuviolla 99 puuston keskipituus 14 m, puustoa 85 m3/ha, ei toimenpiteitä suunnitelmakaudella. Kuviolla 95 on 22 kpl siemenpuita, joista kaksi pisintä on 20 m pitkiä.


www.sallanyhteismetsa.fi

6

Toimistonhoitajan työ on mielenkiintoista Marjaana Korpela toimistonhoitaja Olen työskennellyt Sallan yhteismetsän toimistonhoitajana vuodesta 2012 lähtien. Olen kotoisin Sallasta ja koulutukseltani olen liiketalouden tradenomi (AMK). Toimistonhoitajan työ on mielenkiintoista ja haasteellista sen monipuolisten ja vuodenaikojenkin mukaan vaihtelevien työtehtävien vuoksi. Työnkuvaani kuuluu mm. yhteismetsän taloushallinnon hoitaminen, asiakaspalvelu ja muut toimistotehtävät. Varsinkin taloushallinnossa tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja sen vauhdissa tulisi pysyä. Ensi vuoden aikana on tarkoitus siirtyä mahdollisimman sähköistettyyn taloushallintoon uusien ohjelmien myötä. Toimivien ja tehokkaiden ohjelmien avulla säästämme aikaa ja saamme reaaliaikaisia lukuja esim. kirjanpidosta. Yhteismetsän osakkaista pidän yllä osakasrekisteriä. Tärkeää olisi, että osakkaat ilmoittaisivat muutoksista pankkiyhteystiedoissa, osoitetiedoissa ja omistajanmuutoksissa. Näin rekisteri pysyisi ajan tasalla. Vuosittain touko-kesäkuussa suoritan ylijäämänjaon osakaskunnan päätöksen mukaisesti. Toukokuussa 2017 osakkaiden tileille jaettiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Erityisesti toimistonhoitajan työssäni pidän osakkaiden ja muiden asiakkaiden kohtaamisesta. Kesällä ja syksyllä liikenteessä on paljon kämppävuokralaisia, kalastajia ja metsästäjiä. Hoidan metsästys- ja kalastuslupien myyntiä sekä kämppien vuokraustoimintaa. Yhteismetsän alueelta löytyy viisi vuokrakämppää, neljä Naruskan palstalta ja yksi Portin palstalta. Työssäni teen suunnittelua erilaisiin julkaisuihin ja markkinointiin liittyvään materiaaliin. Sosiaaliseen mediaan ja yhteismetsän kotisivuille päivitän ajankohtaisia asioita ja tapahtumia viikoittain. Toivomme, että myös tätä kautta yhteismetsä tulisi tutuksi laajemmin ja tiedottaminen

Marjaana Korpela. tehostuisi. Sallan yhteismetsän 2130 osakkaasta merkittävä osa asuu ulkomailla, joten myös heillä on mahdollisuus seurata mitä täällä yhteismetsässä tapahtuu. Tervetuloa asioimaan ja tutustumaan toimistoomme. Olemme avoinna arkipäivin klo. 9-11 ja 12-15. Kotisivut: www.sallanyhteismetsa.fi Facebook: www.facebook.com/sallanyhteismetsa Instagram: www.instagram.com/sallanyhteismetsa/

Yhteismetsässä tapahtuu OSAKASKOKOUS

Kuusamontie 25, 98900 SALLA +358 40 676 5600 www.sallanyhteismetsa.fi

Yhteismetsän osakaskokous pidetään Sallan Poropuistossa keskiviikkona 29.11.2017 alkaen klo.11.00. Ilmoittautuminen kokoukseen klo 10-11. Ruokatarjoilu! Kuljetus kokouspaikalle linja-autoasemalta.

Kannattava metsäsijoitus -seminaari Perjantaina 27.10.2017 klo 9-16 Oulun Musiikkikeskuksessa. Seminaari metsänomistajille ja kaikille metsäsijoittamisesta kiinnostuneille. Yhteismetsä on mukana tapahtumassa näytteilleasettajana.


7

www.sallanyhteismetsa.fi

Kesäleiriläiset istuttivat muistometsikön Sallan 4H-kesäleiriläiset, 15 nuorta tyttöä ja poikaa, istuttivat Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi muistometsikön yhteismetsän Kursun ostopalstalle.

Osakasretki 6.10.

Osakasretkellä vierailtiin Keiteleen sahalla Kemijärvellä ja tutustuttiin Jaurun palstalla oleviin kohteisiin. Osallistujia retkellä oli 40.


Tapio Sinkkilä

toiminnanjohtaja • hallinto • johtaminen • puukaupat • tilakaupat +358 400 296 386 tapio.sinkkila@ sallanyhteismetsa.fi Marjaana Korpela toimistonhoitaja • osakastiedot • tonttien myynti ja vuokraus • kämppien vuokraus • metsästys- ja kalastus lupien myynti • laskutus ja kirjanpito +358 40 676 5600 marjaana.korpela@ sallanyhteismetsa.fi

Antti Lumijärvi suunnittelija • metsäsuunnittelu • lupakirjamyynti • metsänhoitotyöt +358 400 246 553 antti.lumijarvi@ sallanyhteismetsa.fi Vesa Tennilä metsäasiantuntija • puunkorjuu • tila-arviot • vaihdot osuuksiin • metsänhoitotyöt • kaukokuljetus • kalastus +358 40 181 6108 vesa.tennila@ sallanyhteismetsa.fi

Sallan Yhteismetsä Kuusamontie 25 98900 SALLA +358 40 676 5600 www.sallanyhteismetsa.fi Toimisto on avoinna arkipäivisin klo 9–11 ja 12–15

Sallan yhteismetsän ylin päätäntävalta on kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla osakaskunnan kokouksella. Toimeenpanovalta on hoitokunnalla, johon kuuluu kuusi jäsentä. Hoitokunnan johto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja

Timo Jumisko Jari Pohtila

Hoitokunnan varsinaiset jäsenet Juha Kesälahti Arto Törmänen Reima Viitala Jouni Väisänen

+358 40 179 4017 +358 40 566 4581

timo.jumisko@luukku.com jari.pohtila@pp.inet.fi

+358 400 456 282 +358 400 200 308 +358 400 394 026 +358 40 539 5236

juha.kesalahti@salla.fi arto.tormanen@pp.inet.fi reimak.viitala@gmail.com jouni.vaisane@gmail.com

Sallan yhteismetsän osakastiedote 2017  
Sallan yhteismetsän osakastiedote 2017