Fidan vuosikertomus 2014

Page 1

VUOSIKERTOMUS 2014

TOIVO TULEVAISUUS


SISÄLLYS 4

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

LÄHETYSTYÖ 6 8 10 12 14 16

VUODEN 2014 KOHOKOHTIA ROMANIA: TOIVON KIPINÖITÄ SYTTYY ROMANIKYLIIN UNKARI: LÄHIMMÄISENRAKKAUS KOSKETTAA JUUTALAISVANHUKSIA KAMBODŽA: TERVEYSEVANKELIUMI LEVIÄÄ KYLÄSTÄ KYLÄÄN JAPANI: SUURKAUPUNKIIN SYNTYY SEURAKUNTA ETIOPIA: VAINOT MUUTTUIVAT VOITOKSI

KEHITYSYHTEISTYÖ 18 20 22 24 26 28

VUODEN 2014 KOHOKOHTIA ETIOPIA: SEURAKUNTA TUO TOIVOA HIV-POSITIIVISILLE MAROKKO: TERVEYSTIETOA TYTTÖJEN OPPILASKOTIIN NEPAL: NUORISOKESKUS TARJOAA TUKEA TYÖLLISTYMISEEN IRAK: SEURAKUNTA AVASI OVENSA TERRORIA PAENNEILLE KOLUMBIALAISET INNOSTUIVAT KUMMITOIMINNASTA

FIDA KOTIMAASSA 30 32 34 36 38

2 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

FIDA PALVELEE: KAIROS-KURSSI SYTYTTÄÄ EVÄÄT ELÄMÄÄN -KAMPANJA VEI HELLUNTAISEURAKUNNAT KADUILLE FIDA LÄHETYSTORIEN LAJITTELUKESKUS: SÄKKIEN SISÄLTÖ PALJASTUU FAKTAA FIDASTA: TALOUDEN AVAINLUVUT FAKTAA FIDASTA: YHTEISTYÖMAAT JA TYÖMUODOT


KYMMENEN FAKTAA FIDASTA Fida on vuonna 1927 perustettu Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Vuonna 2014 toimimme 56 yhteistyömaassa Aasiassa (18), Euroopassa (16) sekä itäisessä Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä ja KeskiAasiassa (22). Fidan ja helluntaiseurakuntien lähettämiä työntekijöitä oli maailmalla 175. Heistä 121 toimi lähetystyössä ja 54 kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tehtävissä. Lisäksi kotimaanjaksolla oli 65 työntekijää. Työmme vaikuttaa noin kahden miljoonan ihmisen elämään. Jos mukaan lasketaan kumppanihelluntaikirkkojen verkostot, työn vaikutusala kasvaa noin 10 miljoonaan ihmiseen. Perustamme seurakuntia erityisesti sellaisille alueille ja niiden ihmisryhmien pariin, joissa ei ole aiemmin kuultu kristillistä sanomaa. Varustamme seurakuntia toimimaan yhteisönsä parhaaksi ja vastaamaan köyhien, haavoittuvien ja syrjittyjen ihmisryhmien tarpeisiin. Kehitysyhteistyössä olemme yksi ulkoministeriön kumppanuusjärjestöistä. Haluamme tuoda muutoksen etenkin lasten ja nuorten elämään. He ovat hiljainen enemmistö, jonka oikeudet unohtuvat. Tulevaisuus on heidän käsissään – ja sitä rakennetaan nyt. Toimimme yhteistyössä helluntaikirkkokuntien, eri järjestöjen ja myös viranomaistahojen kanssa. Kunnon kumppanuus vahvistaa työn tuloksia ja jatkuvuutta. Suomessa meidät tunnetaan 29 Fida lähetystorista. Fida lähetystorit on toiminut kierrätyksen ja kehitysmaiden lähimmäisten auttamisen pioneerina jo vuodesta 1979. Meille tärkeitä arvoja ovat aito kristillisyys, kokonaisvaltaisuus ja luotettavuus.



MOTIIVINA RAKKAUS PALVELLA

F

ida on 87-vuotisen historiansa ajan toteuttanut rakkauden kaksoiskäskyä lähetystehtävässään. Lähimmäiselle on julistettu evankeliumia ja häntä on palveltu ajallisissa haasteissa. Työn motivaatio ja voiman lähde on rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen. Vuosikertomuksen tarinat ovat esimerkkejä siitä, miten rakkaus on saavuttanut lähimmäisemme. Niin paljon hyvää on jälleen tapahtunut maailmalla, että meillä on syytä juhlaan. Yhteistyöseurakuntamme ovat yhdessä lähetystyöntekijöidemme kanssa synnyttäneet uusia seurakuntia sinne, missä niitä ei ole aiemmin ollut. Useiden kumppaneidemme lähetysnäky on syttynyt. Tuhannet ihmiset ovat saaneet ajallista apua. Lähetystyö on murroksessa. Aiemmin sitä tehtiin pohjoisesta etelään ja itään. Nyt se tapahtuu kaikkialta kaikkialle. Uudet lähettäjämaat etelästä ja idästä ottavat ensiaskeleitaan lähetystyössä. Fidalla on paljon annettavaa uusille toimijoille. Yli satavuotisen lähetyshistorian aikana olemme oppineet todella paljon. Nyt saamme olla moninkertaistamassa Missio Deitä, Jumalan lähetystä, koko maailmassa. Jotta lähetystyö vastaisi paremmin tämän ajan haasteisiin, aloitimme uuden lähetystyön ohjelman laatimisen. Vuosi 2014 sujui laajamittaisen työn kartoittamisessa. Lähetystyön ohjelma valmistuu 2016, ja vuonna 2015 pilottiohjelmat kehittävät suunnittelua. Fidan tekemä kehitysyhteistyö on saanut tunnustusta sekä Suomessa että maailmalla. Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ulkoministeriö alkoi tukea järjestöjen tekemää työtä. Fida oli ensimmäisten joukossa saamassa tukea. Vuosikymmenien aikana miljoonat kehittyvien maiden ihmiset ovat saaneet apua elämäänsä työmme kautta. Työ on saavuttanut sellaisia maailmankolkkia, jotka muuten ovat suljettuja seurakuntien tekemältä työltä. Yksi vuosikertomuksen tarina kertoo Marokosta, jossa olemme saaneet jo lähes 20 vuoden ajan palvella lähimmäisiämme. Fidalla on yhteistyömaana myös Pohjois-Korea. Siellä olemme saaneet tehdä rakkauden työtä jo yli 15 vuotta. Vuonna 2014 Intian Machilipatnamissa pidettiin edes-

menneen lähetystyöntekijämme Aune Hynyn syntymän 100-vuotisjuhla. Hynyn elämä kertoo siitä, mitä lähetystyö on ja miksi sitä tehdään. Hän lähti nuorena naisena Intiaan ja antoi koko elämänsä kutsumukselleen. Hynyn elämäntyön hedelmänä alueella on satoja seurakuntia, ja kymmenet tuhannet lapset ovat saaneet koulutusta ja tuhannet lapset kodin. Aune Hynyn motiivina oli rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin. Hän ei saanut työstään länsimaisen mittapuun mukaista hyötyä. Hän laittoi työhön itsensä lisäksi koko omaisuutensa. Matkan varrella hän koki monenlaisia haasteita. Useat lähetystyön suomalaiset pioneerit ovat olleet peräänantamattomia, sisukkaita ja voimakastahtoisia naisia. Ilman heitä lähetystyömme historia olisi paljon värittömämpi ja työn tulokset vaatimattomampia. Vuonna 2014 Fidan ja Suomen helluntaiseurakuntien lähettämiä työntekijöitä oli maailmalla 175. He palvelivat 40 maassa. Kotimaassa Fidan työ keskittyi viestinnän, varainhankinnan ja koulutuksen kautta innostamaan ihmisiä olemaan mukana työssä antamalla aikaansa ja varojaan, lähettämällä ja lähtemällä. Suuret kiitokset kaikille työmme rahoittajille: ulkoministeriölle, EU:lle, seurakunnille ja yksityisille ihmisille. Teidän tuellanne vuonna 2014 apu meni perille niille, jotka sitä eniten tarvitsivat. Erityiset kiitokset niin palkatuille kuin vapaaehtoisille työntekijöille maailmalla, Fida lähetystoreilla, seurakunnissa ja toimistolla. Fidalla on maailman paras henkilöstö. Kristittyinä haluamme antaa työmme onnistumisesta kiitoksen ja kunnian ennen muuta Jumalalle.

Harri Hakola Toiminnanjohtaja

5 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


2014 LÄHETYSTYÖN

KOHOKOHTIA


300

Helluntaiseurakuntien ja Fidan lähetit vaikuttivat yhdessä paikallisten seurakuntakumppanien kanssa noin 300 uuden seurakunnan perustamiseen eri puolilla maailmaa.

42

Fidan ja helluntaiseurakuntien yhteistyömaissa Euroopassa oli 42 saavuttamatonta ihmisryhmää. Ainakin puolet näistä ryhmistä tavoitetaan Euroopan-lähetystyön kautta..

100

Tansanian suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa toimi noin 100 seurakuntien työpistettä. Suomalaislähetit tukivat niiden toimintaa ja uusien työpisteiden perustamista.

200

Vironkieliselle Israel- ja juutalaistyön Davar-kurssille Tallinnassa osallistui noin 200 henkilöä. Kurssi innosti ja antoi työkaluja juutalaisten tavoittamiseksi Virossa.

2000

Noin 2 000 henkilöä osallistui muslimityön koulutustilaisuuksiin 13:ssa Euroopan, Aasian ja Afrikan maassa. Kahdeksan näistä maista lähetti tai on lähettämässä uusia työntekijöitä muslimikansojen pariin.

20

Tansanian maaseutualueilla järjestettiin 20 raamatunopetusseminaaria. Niissä opiskelevat ”puskapapit” perustavat vuosittain kymmeniä uusia seurakuntia.

900

Noin 900 romanilasta pääsi Fidan ja paikallisten kumppanien järjestämille kesäleireille Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa, Latviassa, Unkarissa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

200

Lyhytaikaisiin lähetystehtäviin aktiomatkoilla osallistui noin 200 henkilöä. He auttoivat lähettejä ja paikallisia seurakuntia monin tavoin kuten evankelioimalla ja käytännön asioissa palvelemalla.

377

Suomessa 377 henkilöä kävi Kairos-kurssin. Kurssi vahvisti lähetysnäkyä ja antoi sytykettä saavuttamattomien ihmisryhmien tavoittamiseen.

66

Suomalaiset helluntailähetit aloittivat lähetystyön Keniassa 66 vuotta sitten. Nykyään Full Gospel Churches of Kenya -helluntaikirkkoon kuuluu arviolta jopa miljoona jäsentä.


8 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


KANSA ETSII KOTIAAN

R

kaikkiaan 21 toimipistettä. omanialaisen kylän reunamilla, pienellä mäIunia opiskeli alun perin insinööriksi, mutta valitenkumpareella sijaitsee talo, joka on rakennetsi lupaavan ja hyväpalkkaisen työuran sijasta syrjityt tu savesta ja oljista. Ulkona on muutama aste romanilapset. pakkasta, ja puhdas lumi peittää armeliaasti repaleisen – Halusin palata opintojen jälkeen tänne, koska tiesin, ympäristön. että täällä on suuri tarve, Iunia kertoo. Ikkunat ovat kuurassa, ja ovi jää suljettunakin hie– Kun ensimmäisen kerran tapasin heidät, tunsin sääman raolleen. Taloon mahtuu juuri ja juuri sänky, pöytä ja kamiina. Nelivuotias keijukaispaitaan pukeutunut De- liä ja voimattomuutta. Sitten lapset kertoivat tarinoitaan: ”olen nälkäinen, isä on kaukana töissä tai äiti lyö”, Iunia nisa seisoo ovella ja katselee pihalla parveilevia lapsia. muistelee. Kyläläiset ovat innoissaan siitä, että paikallinen Iunia haluaa valaa romanilapsiin itseluottamusta ja romaniseurakunta jakaa perheille suomalaisin lahjoitusrohkaista heitä käymään koulua. Hengellisen sanoman varoin hankittuja ruokakasseja. Muut lapset nauravat, ja arvojen välittämien on Iunialle erottamaton osa köyhimutta Denisa on vaiti. Kasvoilta ei voi lukea iloa eikä en lasten auttamista. surua, vain hiljaisuutta. – Tärkeintä on, että lapset oppivat tuntemaan JumaDenisa oli kolmen kuukauden ikäinen, kun äiti kuoli. lan. Kun Hän aloittaa muutoksen ja johdattaa lasten Isä jäi yksin lasten kanssa, ja täti tuli hätiin auttamaan. elämää, silloin alkaa tapahtua muitakin asioita. Isä saa suomalaislahjoittajien tuesta pienen rahasumman, jolla voi hankkia polttopuita talven vastaiseen taisteluun. Kevättä odotetaan, mutta tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa. Saman kylän hieman varakkaammalla laidalla kokoontuu romaniseurakunta. Sen tilaisuuksissa soitetaan romanikansan sydämestä kumpuavia säveliä ja julistetaan sanomaa Betlehem-säätiön lastenkerhot tarjoavat hengellistä ohjelmaa, Jeesuksesta, joka ihmiseen katsomatta lahjoitapua läksyjen tekoon ja välipalan, joillakin paikkakunnilla myös taa toivon, pelastuksen ja rauhan. Seurakunta peseytymismahdollisuuden. Paikallisiin romaniseurakuntiin kuukantaa huolta myös mäenrinteen rutiköyhästä luu tuhansia jäseniä. Säätiö saa tukea Saksan ja Suomen hellunyhteisöstä ja toimittaa sinne apua.

TOIVON KIPINÖITÄ

MUUTOSVOIMAINEN USKO Pastorin tytär, 24-vuotias Iunia Grachea, käy lähikaupungissa ohjaamassa romanilasten kerhoa. Siellä lapset leikkivät ja laulavat, kuulevat Raamatun kertomuksia, syövät välipalan ja tekevät yhdessä koulusta saatuja kotitehtäviä. Kerhoja tukee Fidan romanialainen kumppani, Betlehem-säätiö. Samanlaisia kerhoja toimii eri puolilla Romaniaa, jossa säätiöllä on

tailiikkeiltä. Fidan joulukeräyksen tuotoilla tuetaan Agristeun kylän toimintakeskuksen rakentamista. Keskuksessa on tilat kasvavalle romaniseurakunnalle ja lastenkerholle. Lisäksi lahjoitusvaroilla on hankittu ruokakasseja jaettavaksi kaikkein köyhimmille romaniperheille Betlehem-säätiön työalueilla. Fida, helluntaiseurakunnat ja Elämä ja Valo tekevät laajaa ja monimuotoista hengellistä ja sosiaalista työtä romanien parissa lähes kymmenessä Itä-Euroopan maassa. Jopa kymmenet tuhannet romanit kuulevat vuosittain evankeliumin ja saavat tukea ihmisarvoisempaan elämään.

9 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS

J

uutalaistyössä on tärkeää osoittaa käytännön tasolla kristittyjen rakkautta juutalaisia kohtaan. Vuosisataisten vainojen ja antisemitismin jälkeen juutalaisten ja kristittyjen välillä on epäluuloinen ja jännitteinen suhde. Pursiaisten perhe Unkarissa tietää, että rakkaus on vahvin ennakkoluulojen sulattaja. Pursiaiset ovat saaneet juutalaisten sydämet aukeamaan osoittamalla heille rakkautta juuri sellaisina kuin he ovat. Suomeen suuntautunut konserttimatka näytti holokaustin kauhuista selvinneille unkarilaisille juutalaisvanhuksille, että maailmassa on kristittyjä, jotka hyväksyvät heidät.

ILO VOITTI EPÄILYKSEN Syksyllä Suomessa vieraillut ja useita konsertteja pitänyt holokaustivanhuksista koostuva 25-henkinen Shalom-kuoro ihastutti yleisönsä valoisalla elämänasenteellaan. Monet konserttien yleisöstä jopa halusivat 10 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

päästä halaamaan kuorolaisia. Kokemus hämmästytti kotimaassaan vahvistuvan antisemitismin kohteena olevia vanhuksia suuresti. Kuorolaisten mukana liikkui Unkarin suurimman juutalaisjärjestön holokaustityön koordinaattori. Hänen reaktionsa kuorolaisten saamaan vastaanottoon kuvastaa Unkarin juutalaisten lähtökohtia: – Ensi kertaa elämässäni olen onnellinen siitä, että olen juutalainen. Kuorolaisille erittäin tärkeäksi kokemukseksi muodostuneen kiertueen järjestäminen oli Pursiaisten mukaan vuoden suurin ponnistus, mutta samalla koko vuoden palkitsevin hetki. – Kuorolaiset saivat kokea olevansa rakastettuja ja toivottuja. Nimenomaan tätä olemme halunneet heille välittää, Jouni Pursiainen selvittää. Jopa kaikkein skeptisimmin kristittyihin suhtautuneen kuorolaisen sydän suli matkan aikana: – Nykyään hän on aivan eri ihminen, täynnä iloa ja lämpöä meitä kohtaan! Annu Pursiainen kertoo.


– Kuoromatkan jälkeen moni kuorolaisista on lähestynyt meitä ja halunnut tavata uudestaan, Annu jatkaa.

AUSCHWITZ KOSKETTI Vuonna 2014 Unkarissa vieraili suomalaisia juutalaistyön ystäviä useampaan otteeseen. Kesäkuussa viiden hengen ryhmä saapui avustamaan juutalaisjärjestöä kirpputorin perustamisessa. Syyskuussa Fidan järjestämä Life Tour -matka vei reilut 30 suomalaista nuorta Puolaan ja Unkariin. Matka alkoi Krakovassa ja jatkui tutustumisella Auschwitzin keskitysleiriin. Siellä suomalaiset tapasivat 11 unkarilaisnuorta. Auschwitzissa vietetyn, vahvoja tunteita herättäneen päivän jälkeen suomalais-unkarilainen ryhmä matkusti yhdessä Budapestiin tapaamaan holokaustivanhuksia. Vierailu keskitysleiristä selvinneiden luona oli koskettava. Unkarilaisten nuorten joukossa oli myös messiaanisia juutalaisia, joille kokemus oli erityisen sykähdyttävä.

Nuorten vieraillessa holokaustivanhusten luona yksi unkarilaisryhmän nuorista tahtoi kristittynä pyytää anteeksi juutalaisten kokemia asioita. Jounia tapaus liikutti suuresti: – Olen itse pyytänyt anteeksi kristittynä juutalaisilta monissa tilanteissa. En koskaan ole suoraan kehottanut unkarilaisia tekemään samoin. Tämä henkilö teki aloitteen itse, Jouni muistelee.

KERRO MEILLE MESSIAASTA Loppuvuodesta samalle henkilölle tarjoutui mahdollisuus päästä opettamaan Vanhaa testamenttia holokaustivanhuksille, koska juutalaisprofessori, jonka oli tarkoitus opettaa heitä, oli estynyt. – Holokaustista selvinneet vanhukset ovat erityisellä mielenkiinnolla pyytäneet opetusta siitä, mitä Vanha testamentti opettaa Messiaasta, Jouni iloitsee.

Fida ja helluntaiseurakunnat tekivät juutalaistyötä Israelin lisäksi Euroopassa: Unkarissa, Espanjassa ja Saksassa. 11 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


KAMBODŽAN MAASEUTUKYLIIN SYNTYY SEURAKUNTIA

K

ambodžalainen pastori Kim Lorn, 36, haluaa nähdä muutoksen yhteisössä, jonka keskelle Jumala on hänet lähettänyt. Vuonna 2010 Kim Lorn muutti perheineen Kandalin provinssiin, Vihear Sourin paikkakunnalle, aloittaakseen seurakunnanistutustyön. Ennen tätä hän oli käynyt kaksivuotisen raamattukoulun, joka antoi valmiuksia pastorin tehtäviin. Lisävarustusta hän sai myös CHE-koulutuksista. CHE eli kristillinen kyläkehitystyö tai "terveysevankeliointi" tavoittelee kokonaisvaltaista terveyttä eli tasapainoa itsen, muiden ihmisten, ympäristön ja Jumalan kanssa. CHE vaikuttaa ongelmien syihin eikä hoida vain seurauksia. Voimavarat muutokseen etsitään paikallisesti, ja ihmisten oma motivaatio on lähtökohta. – Vihear Sourissa oli aika erikoinen tilanne. Siellä ei tiettävästi ollut ainoatakaan kristittyä, mutta korealaiset kristityt olivat jo lahjoittaneet ja rakentaneet uskon hengessä paikkakunnalle hienon rukoushuoneen, jotta tuleva seurakunta saisi kokoontua hyvissä olosuhteissa, muistelee Kim Lorn. Ennen lähtöä uusien haasteiden keskelle Kim Lorn oli toiminut omassa kotiseurakunnassaan vapaaehtoistyössä. Kotiseurakunta lähetti seurakunnanistutustyön tueksi kymmenhenkisen tiimin, joka auttoi alkuvaiheissa kahden kuukauden ajan.

KRISTITYN PERHEEN MALLI – Työ alkoi lapsityöstä, kuten lähes kaikki muukin seurakunnanistutus Kambodžassa. Lapset uskalsivat astella uteliaisuuttaan uuteen kirkkoon, Kim Lorn kertoo. Myöhemmin Kim Lorn kävi vaimonsa kanssa tapaamassa lasten vanhempia heidän kodeis-

saan. Näin rakentui luottamus. – Halusimme buddhalaisen yhteisön keskellä näyttää mallia kristitystä perheestä, kertoo Kim Lorn. Myöhemmin jotkut vanhemmistakin uskaltautuivat vierailemaan seurakunnassa. Nyt seurakuntaan kuuluu noin 30 aikuista ja 60 lasta. Vaikka seurakunta on vakiinnuttanut paikkansa yhteisössä, on kristityksi leimautuminen kyläläisten keskuudessa vaikea asia. Siksi jokainen uusi uskova on suuri ilon aihe. Vastoinkäymisiltäkään seurakunta ei välttynyt. Jotkut jäsenistä vaihtoivat seurakuntaa, koska jossain toisessa seurakunnassa heille oli tarjottu ruokaa tai jopa rahaa vastineeksi tilaisuuksiin osallistumisesta.

VEY VATIN MUOVIPRESSUSEURAKUNTA Vuoden 2014 alussa pastori Kim Lorn otti vastuulleen uuden seurakunnanistushankkeen. Vey Vatin kylässä oli jo kuuden vuoden ajan toiminut paikallinen CHE-tiimi ja sinne oli syntynyt pieni uskovien ryhmä, jota Kim Lorn lähti ohjaamaan. Noin 20 hengen ryhmällä ei ole omaa kirkkorakennusta, vaan he kokoontuvat kodeissa istuen muovipressun päällä. Uskovat kerääntyvät yhteen sunnuntaisin ja torstaisin. Nuori seurakunta opettaa muille kyläläisille CHE-ajattelun mukaista kokonaisvaltaista terveyttä. Pastori iloitsee siitä, että evankeliumi tuo näkyvän muutoksen ihmisten elämään. – Puhutaan Jumalan suurista teoista, kun väkivaltaisesta uhkapelurista tulee tasapainoinen, lapsistaan huolehtiva isä tai kun nalkuttava aviovaimo alkaa käyttäytyä miestään kohtaan kunnioittavasti. Tällaiset tapaukset tuovat motivaatiota pastorin työhöni, Kim Lorn paljastaa.


SEURAKUNTA JOKA KYLÄÄN Kambodžan AGC-helluntailiikkeeseen kuuluu 160 seurakuntaa. AGC on määritellyt tavoitteekseen, että joka kylällä olisi lähietäisyydellä helluntaiseurakunta. Maan 25 provinssista vielä viisi on ilman helluntaiseurakuntaa tai -ryhmää. Kambodža on Kaakkois-Aasiassa Fidan tärkeimpiä työalueita, jossa on evankeliointi- ja seurakunnanistutustyötä, kehitysyhteistyötä ja kummitoimintaa.

Kim Lorn


JAPANILAISOPISKELIJOISTA KASVOI SEURAKUNNAN ALKU

J

apanilais-suomalainen Rie ja Taneli Sinivirran lähettiperhe muutti vuonna 2012 Japaniin. Rukouksessa heille vahvistui ajatus, että uusi kotipaikkakunta olisi Kioto, josta löytyi myös japanilainen kumppaniseurakunta. Perheen haaveena oli tavoittaa erityisesti opiskelijoita ja auttaa japanilaisia istuttamaan uusia seurakuntia. Pikkuhiljaa perhe alkoi tutustua paikallisiin. He saivat avukseen myös kaksi seurakuntanuorta, joiden kautta uudet ideat pääsisivät rantautumaan myös japanilaiseen emoseurakuntaan. Uusi tiimi aloitti toiminnan paikallisten ihmisten tavoittamiseksi. Se tarjosi kykyjensä ja ihmisten kiinnostuksen mukaan englanninopetusta, jalkapalloa ja äiti-lapsipiirin. Japanilaisnuoret saivat kutsuja Sinivirtojen kotiin syömään. Nuoret kokivat siellä rauhallisen ilmapiirin.

Hatsuho

14 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

He ihastuivat myös kristilliseen musiikkiin.

LUOTETTAVA JA LEVOLLINEN YHTEISÖ Tapaamisten kautta muodostui vuodessa pieni yhteisö, johon kuului etenkin japanilaisia yliopisto-opintoihin valmistautuvia nuoria. Opettajaperhe koki, että kiivaassa lukiovaiheessa oleville nuorille ei kannata järjestää kursseja tai luoda ylimääräistä painetta, vaan he halusivat tarjota levollisen paikan, jossa loppukokeisiin valmistautuvat lukiolaiset voisivat tavata ystäviä ja jakaa huoliaan. Koska Jumalasta kiinnostuneita ihmisiä kertyi, perhe päätti aloittaa sunnuntaiiltaisin kodissaan jumalanpalveluksen.


Kolmasosa kävijöistä ei juurikaan tunne kristinuskoa, mutta yhteisö on tärkeä alku, sillä japanilaiset kokevat sen luotettavaksi. Samaan aikaan Kioton suurimman yliopiston naapurikahvilassa käynnistellään Alfa-kurssia, joka tarjoaa perustietoa kristinuskosta. Tiimin haave on vuokrata kotia tilavampi kahvila tai muu paikka, jossa jumalanpalveluksen voisi pitää.

YSTÄVÄT INNOSTUIVAT LAULUISTA 18-vuotias Hatsuho oli pitkään miettinyt ja rukoillut, miten voisi kertoa kavereilleen Jeesuksesta. Hän löysi Sinivirtojen tiimistä luontevan paikan kutsua kavereitaan. – Ajattelin suoraan pyytää yhtä Raamatusta kiinnostunutta ystävääni mukaan tapaamaan ”lähellä asuvaa lähetystyöntekijäperhettä”. Pian kaverit kiinnostuivat ja pyysivät mukaan toisia. Lopulta meitä oli yhdeksän tyttöä. Paikalliset nuoret innostuivat lauantai-iltapäivän tilai-

suuksissa lauletusta ja soitetusta ylistysmusiikista. – Oli yllätys, että kaikki lauloivat täydestä sydämestä. Jotkut tanssivatkin! Ja ne laulut jäivät mieliin. Kun kävin kavereiden luona kylässä, niin he halusivat laulaa samoja lauluja kanssani, kertoo Hatsuho. Hatsuhoa itseään puhutteli etenkin Jesajan kirjan 43. luvun kohdasta tehty laulu, jonka viestinä on ”Sinä olet arvokas minun silmissäni”. – Minusta tuntui, että Jumala puhui, että me olemme tärkeitä, Hän rakastaa meitä, Hänellä on meille suunnitelma ja Hän haluaa meille parasta. Se jäi meille mieleen ja varmasti rohkaisi kaikkia. Lukiosta valmistumisen jälkeen nuoret hakivat opiskelemaan eri yliopistoihin. Yhteydenpito muiden kanssa kuitenkin jatkui. – Menimme hiljan lomalla syömään tyttöjen kesken, mutta yhden vatsa oli todella kipeä. Uskaltauduin sitten rukoilemaan hänen vatsakipunsa vuoksi; olimmehan aikaisemmin rukoilleetkin kotitapaamisissa. Kaikki sanoivat lopuksi ääneen aamen! Hatsuho kertoo.

15 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


16 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


AHMED VIE EVANKELIUMIA ETIOPIAN OROMOILLE

A

hmed Abdullah (nimi muutettu) on neljän lapsen isä, joka toimii evankelistana Boron alueella, 350 kilometriä Addis Abebasta etelään. Mies on julistanut evankeliumia oromo-heimon keskuudessa viiden vuoden ajan. Boron alue on työkenttänä haastava. Vastustus on toisinaan hyvin aggressiivista. Rohkeat evankelistat antavat alttiiksi jopa oman elämänsä. – Minunkin henkeäni on uhattu, Ahmed kertoo. Eräänä pimeänä iltana ryhmä miehiä järjesti väijytyksen Ahmedin tappamiseksi. Puukoin aseistautuneiden miesten oli tarkoitus surmata kotikokouksesta palaava evankelista. Juuri kun joukko oli käymässä Ahmediin käsiksi, paikalle ilmestyi muita kyläläisiä. – Jumala varjeli minua. Uskon, että Hän varjelee minua kaikissa elämäni tilanteissa, Ahmed toteaa.

yhteensä 21 uutta seurakuntaa. Työssä on mukana 27 evankelistaa. Kymmenet uudet uskovat haluavat mennä kasteelle. Myös terve raamatunopetus on tarpeen. Evankeliumille on tilausta: ihmiset ovat väsyneet islamin opetukseen ankarasta Jumalasta. Elävän uskon mukanaan tuoma ilo ja rauha muuttavat hengellistä ilmapiiriä. Rakkaus ja hyväksyntä koskettavat. Päätien varteen tähän mennessä nousseet kolme uutta savikirkkoa kertovat ankarien vainojen jälkeen päätään nostavasta evankeliumin voimasta.

VAINO MUUTTUI VOITOKSI Boron alue on ollut muslimien hallinnassa yli sadan vuoden ajan. Ankarat vainot ovat pitäneet kristityt pois seudulta. 150 kilometrin pituisen päätien varteen on rakennettu vuosien aikana yli 50 moskeijaa. Vuosi 2009 toi muutoksen kristittyjen tukalaan tilanteeseen. Muslimit polttivat tuolloin Jimmassa, maan eteläosassa, yli 100 kristillistä kirkkoa. Yksi pastoreista menetti hyökkäyksissä henkensä. Etiopian hallitus suhtautui tilanteeseen vakavasti. Tuhopolttoihin osallistuneet tuomittiin vankilaan. Poltettujen kirkkojen jälleenrakennus lankesi syyllisten vastuulle. – Jimman seurakuntien uhri on avannut ovet evankeliumin sanomalle koko maassa, sanoo Etiopiassa asuva lähetystyöntekijä.

EVANKELIUMI VALTAA ALAA Etiopian kristityt tarttuivat tilaisuuteen heti ovien avauduttua. Viiden vuoden aikana Ahmed Abdullah on istuttanut Boron alueelle kahdeksan uutta seurakuntaa. Miehen näkynä on jatkaa istutustyötä edelleen. Pienestä alkanut työ Boron oromo-heimon keskuudessa kasvaa hyvää vauhtia. Alueelle on syntynyt

ETSITÄÄN SEURAKUNNANISTUTTAJIA Etiopian saavuttamattomien heimojen alueet odottavat rohkeita seurakunnanistuttajia. Fidan raamattu- ja lähetyskoulutus varustaa nuoria seurakuntia ja niiden evankelistoja. Tavoitteena on 50 evankelistaa, 50 uutta seurakuntaa ja 5 000 uudestisyntynyttä uskovaa. Vuonna 2014 tehdyn kartoituksen mukaan kolmivuotinen työ on tuottanut hyvää hedelmää. • • •

Ziwayn ja Bongan alueille on syntynyt 51 seurakuntaa tai rukoussolua. 20 nuorta evankelistaa on koulutuksessa ja valmistautumassa lähtöön. Seurakuntien työntekijöitä on koulutettu perhetyöhön. 17 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


2014 KEHITYSYHTEISTYÖN

KOHOKOHTIA


40

Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Fida sai toimintaansa ensimmäistä kertaa tukea Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

300 000

Fidan kumppanihelluntaikirkkojen ennaltaehkäisevä päihdetyö Latinalaisessa Amerikassa tavoittaa vuosittain arviolta 300 000 lasta ja nuorta.

10 000

Noin 10 000 lasta ja heidän lähiomaistaan sai tukea Fidan kummitoiminnan kautta kaikkiaan 15 maassa ja 27 kummikohteessa.

22

22 vammaista lasta ja nuorta pääsi inklusiiviseen opetukseen Fidan hankkeen vaikutuksesta Vietnamissa Da Nangin kaupungissa.

340

Kosovossa 340 romaniperhettä pääsi syrjäytymiskierteestä: perheet oppivat keskustelemaan yhdessä ongelmistaan ja etsimään niihin ratkaisuja – samalla romanit saiva takaisin ihmisarvonsa.

7 800

Lähi-idän ja Keski-Aasian hankkeiden noin 7 800 suoraa hyödynsaajaa – etupäässä naisia ja lapsia – oppivat uutta terveysasioista, ympäristön hoidosta, pienyrittäjyydestä ja elämänhallinnasta.

13 000

Fidan ja Helluntaiseurakuntien Koulupalvelun yhteistyössä tuottamat kansainvälisyyskasvatustunnit ja -tilaisuudet tavoittivat kotimaassa reilut 13 000 peruskoululaista ja lukio-opiskelijaa.

200

Burundissa 200 henkilöä sai sikoja ja vuohia toimeentulon ja ruokaturvan parantamiseksi. Samassa hankkeessa perustettiin 11 maanviljelijäryhmää ja kahdeksan taimitarhaa.

20 000

Länsi-Balkanin alueohjelma tuki suoraan tai välillisesti 20 000 ihmistä paremman aseman ja elämänlaadun saavuttamisessa. Heistä 70 prosenttia oli lapsia.

33

Fidan ja helluntaiseurakuntien kehitysyhteistyötä toteutettiin kaikkiaan 33 maassa Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Euroopassa.


OIKEA TIETO TALTUTTAA HIV-EPIDEMIAA ETIOPIASSA

K

un Elsa Alemu aloitti työt Fidan ja paikallisen kumppanin hiv-hankkeessa Etiopiassa Debre Zeitin kaupungissa vuonna 2005, ei hiv:stä juuri haluttu puhua ääneen. Hiv oli likainen ja häpeällinen virus. Väärät uskomukset elivät villeinä, ja sairauden mukana tarttunut suunnaton häpeä piti oikean tiedon leviämisen kurissa. Elsa Alemu, joka on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, kiersi työnsä alkuaikoina aids-potilaiden luona auttamassa niin kodin kuin sairauksien hoidossa. Häpeän ja tartunnan pelon vuoksi monet sairastuneista olivat vuodepotilaina kotonaan, ilman kunnollista hoitoa tai lääkitystä. Elsa muistaa erityisesti tapauksen, jossa sairastunut tyttö oli eristetty ulkokäymälään. Perhe pelkäsi tartuntaa ja sairauden mukanaan tuomaa häpeää. – Leimautuminen oli raskas taakka sairastuneelle ja hänen perheelleen ympäröivässä yhteiskunnassa. Seurakunta mukaan lukien, Elsa sanoo.

ENNAKKOLUULOT OVAT TIEDON PUUTETTA Elsa Alemun työhön kuului sairaanhoidon lisäksi väärän tiedon korjaaminen ja valistaminen aids-potilaiden perheissä ja ympäröivässä yhteisössä. Suurimpia haasteita hiv:n hoidossa ovat ennakkoluulot. Fida on tehnyt töitä niiden kitkemiseksi Etiopiassa ja muualla itäisessä Afrikassa jo vuosien ajan. Tulokset ovat olleet kannustavia – moni hiv-positiivinen on saanut pelon ja häpeän tilalle ihmisarvoisen elämän. Hiv-tartuntaan liittyvät ennakkoluulot ovat pääosin tiedon puutetta. Kun oikeaa tietoa ei ole, valheelliset ja pinttyneet uskomukset pysyvät hengissä. Esimerkiksi Itä-Afrikassa hiv mielletään usein liki pelkästään prostituoitujen ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien ongelmaksi. Sen ajatellaan leviävän liki itsestään ja johtavan aina kuolemaan. Vahvana elää myös ajatus, että hiv on Jumalan rangaistus synnistä. Stigma eli häpeän lyömä leima pahentaa ongelmaa. 20 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

Pelko tartunnan paljastumisesta estää sairastuneita hakeutumasta hoitoon ja lisää sairauden henkistä taakkaa. Tämän takia hiv on myös ihmisoikeuskysymys.

SEURAKUNNAT MUKANA TALKOISSA Fidan hankkeen päämääränä Etiopiassa oli vähentää hiv-tartuntojen määrää ja tukea hiv:n takia kärsiviä. Stigmojen purkaminen mahdollisti oikean avun ja tiedon jakamisen. Tartuntojen määrä alkoi pikku hiljaa vähentyä. Kun ennakkoluuloja ja vääriä uskomuksia saatiin kitkettyä, myös sairastuneiden olot paranivat. – Hankkeen antama rohkaisu sairastuneille auttoi heitä yrittämään uudelleen elämän normaalia jatkamista, hiv-hanketta seurannut Anu Heikkilä kertoo Etiopiasta. Fida tuki rahallisesti hoitoa tarvitsevia lääkityksen hankkimisessa sekä aidsin takia orvoksi jääneitä. Monet sairastuneet alkoivat kuntoutua lääkityksen ansiosta ja vahvistuivat siinä määrin, että pystyivät aloittamaan oman elannon tienaamisen. Hiv:stä ja aidsista pidettiin valistustilaisuuksia seurakuntien vastuunkantajille ja kyläyhteisöille. – Vielä 90-luvulla aidsista ei juurikaan täällä ääneen puhuttu. Vuosituhannen vaihteessa valtavat määrät ihmisiä kuoli aidsiin, minkä jälkeen asiaan alettiin vasta kiinnittää enemmän huomiota, Heikkilä kertoo. Asennemuutoksen ansiosta seurakunnista on tullut hengellisen, psykologisen ja fyysisen tuen tärkeitä antajia. Ihmisiä yhteen kokoava seurakunta on hyvä paikka jakaa oikeaa tietoa eteenpäin.

Fidan hanke vaikutti osaltaan siihen, että vuoteen 2010 mennessä hiv-tartuntojen yleisyys oli pudonnut kolmeen prosenttiin, kun hankkeen alkaessa tartuntoja oli jopa seitsemällä prosentilla väestöstä. Debre Zeitin kaupungissa ja sen lähialueilla 135 000 ihmistä oli käynyt hiv/aids-testeissä ja sairastuneiden asema oli parantunut. Hanke päättyi vuonna 2014.


21 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


MAROKON TULEVAISUUS ASUU AHTAASTI

P

ohjois-Marokossa, Ouazzanen kaupungissa, valkoisen aidan takana aukeaa pieni piha. Pihaa rajaava pitkä rakennus on nimeltään House of Student Girls of Ouazzane (Ouazzanen opiskelijatyttöjen talo). Syrjäseutujen tytöt asuvat täällä, jotta voivat käydä koulua kuudennesta luokasta ylöspäin. Opiskelijatyttöjä on tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen. Heitä on kaiken kaikkiaan 122, ja tilat alkavat käydä liian pieniksi. Pieni piha näyttää yhtäkkiä todella pieneltä. Oppilaskodissa on yksi makuusali, pitkä halli täynnä kerrossänkyjä. Tyttöjen oma tila on vain sängyn kokoinen, ja seinällä on rivi pukukaappeja, joihin omat tavarat pitää saada mahtumaan. Makuusalista johtaa ovi kylpyhuoneeseen, jossa on 22 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

muutama kyykkyvessa ja suihkusyvennys. Mieleen juolahtaa, eivätkö teini-ikäiset tytöt kärsi yksityisyyden puutteesta näissä oloissa.

PITKÄ MATKA KOULUUN Marokon koulujärjestelmän haaste on, että pienissä kylissä on koulu vain alaluokkien loppuun saakka, ja yläkouluun on pakko matkustaa lähimpään isoon keskukseen. Maksulliset oppilaskodit mahdollistavat maaseudun lasten asumisen koulun lähellä. Niiden ansiosta tämän sukupolven tytöistä tulee lukutaitoisia ja osasta jopa korkeasti koulutettuja. Fidan kumppani, paikallinen diabetes- ja kehitysjärjestö ADDADD, vierailee vapaaehtoisvoimin oppilasko-


Fida teki yhteisökehitystyötä eri puolilla Marokkoa vuosina 2002–2014. Terveyskasvatusta, tukiopetusta ja taidekasvatusta sai parhaimpana vuonna jopa 26 000 ihmistä Ouazzanen kaupungissa ja sitä ympäröivissä kylissä. Yhteistyön päättyessä Fidan kumppanijärjestö ADDADD oli saavuttanut nettikahvila- ja koulutustoiminnan avulla riittävän taloudellisen omavaraisuuden tason. Sen työ jatkuu ilman Fidan taloudellista tukea.

Koululaisen henkilökohtaiseksi tilaksi riittää oma sänky ja omille tavaroille pieni pukukaappi.

deissa, kouluissa ja Ouazzanen lähimaaseudun kylissä. Se pitää terveysvalistustunteja ja diabetestestauksia ja järjestää taidetyöpajoja ja muuta vapaa-ajantoimintaa.

TIETOISKUT TUOVAT VAIHTELUA ARKEEN Oppilaskodin ruokalassa hälisee satapäinen tyttölauma. 13-vuotiaat Nazaw, Ahlam, Fatim ja Najwa istuvat silmät tuikkien pyöreän pöydän ympärillä. Mitä teette koulupäivän jälkeen? – Tulemme koulusta suoraan tänne ja jatketaan opiskelua, kertoo Najwa. – Me tehdään läksyjä ja saadaan tukiopetusta, joku tytöistä lisää. Tytöillä ei ole onneksi kotiin kovin pitkä matka. Kysyttäessä, pääsevätkö he kotiin joka viikonloppu, joka pää nyökyttää iloisesti. Kuinka kauan asutte oppilaskodilla? – Peruskoulun loppuun, eli kolme vuotta. Jotkut asu-

vat vielä lukioajankin, tytöt selventävät. Mitä Fidan paikallisen kumppanin ADDADDin tiimi on käynyt tekemässä oppilaskodilla? – Teatteria! Ahlam hihkaisee. – He ovat pitäneet valistustunteja mielenkiintoisista aiheista. – Muistan yhden opetuksen: muista Jumala, niin hän muistaa sinut, Nazaw kertaa. Mitä haluaisitte olla isona? – Poliisi (Nazaw) – Lääkäri (Ahlam) – Opettaja (Fatim) – Insinööri (Najwa) Vierailun lopuksi ADDADDin tiimi pitää koko 122-päiselle tyttöjoukolle pienen puheen. Tytöille kerrotaan, että heillä on Suomessa ystäviä ja kannattajia, jotka kuulevat heistä mielellään uutisia. Tiimi rohkaisee tyttöjä opiskelemaan ahkerasti, koska se on ainoa tapa saada omat unelmansa toteutumaan. 23 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


NUORISOKESKUS TARJOAA TIETOJA JA TAITOJA

N

epalin pääkaupungissa Kathmandussa Bethel Youth Centerin kattokerroksesta kuuluu rummun pauke. Kun pääsee musiikkiluokkaan saakka, kuuluu muutakin: kitarat, piano sekä laulu. Jo seitsemän aikaan täällä aloitetaan arkisin bändiharjoitukset. Mukana on niin konkareita kuin aloittelijoita. Tänne on jokainen tervetullut uskonnosta ja varallisuudesta riippumatta. Opetuksesta peritään pieni maksu, mutta opintoihin voi saada myös stipendin. Omaa soitinta ei tarvita. Keskuksen soittimilla saa soittaa, ja tarvittaessa soittimen saa myös lainaksi kotiin. – Täällä musiikkiluokassa hindut ja kristityt soittavat sekä ylistävät yhdessä Jumalaa. Sekään ei ole harvinais-

24 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

ta, että hindunuori lähtee uusien kristittyjen ystäviensä kanssa tutustumaan seurakuntaan, kertoo nuorisokeskuksen johtaja Prakash Lopchan.

UUSIA TAITOJA JA HYVIÄ HARRASTUKSIA Prakash Lopchan kertoo, että Nepal kaupungistuu nopeasti. Varsinkin maalta kaupunkiin muuttavat nuoret jäävät helposti työttömäksi ilman koulutusta. Usein lähdetäänkin etsimään toimeentuloa ulkomailta. Lopchanin mukaan niin ammattikoulutukselle kuin nuorisotyölle on suuri tarve. Bethel-nuorisokeskus pyrkii vastaamaan kumpaankin tarpeeseen. – Nuoret tarvitsevat ohjausta niin ammatinvalintaky-


symyksissä kuin perhesuhteissa. Sukupolvien väliset yhteentörmäykset ovat länsimaistuvassa yhteiskunnassa yleisiä. Myös alkoholi ja huumeet houkuttelevat nuoria. Siksi onkin tärkeää tarjota nuorille mielekästä vapaaajan puuhaa. Lopchanin mukaan onnistumistarinoita on paljon. Vuonna 2013 keskuksessa kävi harrastamassa tai opiskelemassa 500 nuorta. 65 heistä työllistyi keskuksessa hankittujen taitojen avulla. Keskuksen toimintaa ohjaavat kristilliset arvot, mutta se on avoin kaikille uskonnosta riippumatta. Tavoitteena on lisätä hindujen ja kristittyjen välistä ymmärtämystä. Opettajat ja oppilaat saavat puhua uskosta avoimesti. – Tärkeintä on näyttää itse kristittynä hyvää esimerkkiä, se on paras todistus, Lopchan toteaa.

KOTIÄIDISTÄ OMPELUYRITTÄJÄKSI Alakerran käsityöluokassa kuuluu ompelukoneen surina. Viereisessä pöydässä piirretään kaavoja ja leikataan kankaita. Täällä harjoitellaan naisten kurta- ja suruwalpukujen – eli leveiden pussihousujen, tunikan ja huivin – tekeminen alusta saakka. Nepalissa naiset harvoin ostavat valmisvaatteita, joten mittatilauspuvuille on jatkuvasti kysyntää. Keskus tarjoaa kolmen kuukauden käsitöiden peruskurssia, jonka jälkeen voi jatkaa jatkokurssille. Kalawati Chaudhary (19) ja Urmila Thapa Magar (21) kävivät

vuonna 2012 keskuksen ompelukurssit. Naiset olivat kotirouvia, mutta perustivat oman ompelimonsa valmistumisen jälkeen. – Opettaja neuvoi yrityksen perustamisessa. Alku oli vaikea, mutta nyt saamme ompelimoistamme elannon. Olemme myös palkanneet muutaman ompelijan. Suurin osa tilauksista on naisten- ja vauvanvaatteita, yrittäjänaiset kertovat.

ATK-OPINNOILLA UUSI AMMATTI Nuorisokeskus antaa valmennusta tietokoneen peruskäytössä, graafisessa suunnittelussa ja Office-ohjelmissa. Puolen vuoden koulutuksen jälkeen moni opiskelija työllistyy, sillä tietokoneosaamiselle on kova kysyntä Nepalissa. – Sain valmistumiseni jälkeen heti työpaikan koulussa. Tykkään työstäni. On kiva opettaa tietokoneen käyttöä lapsille, sillä lapset rakastavat tietokonetuntia, kertoo kurssin käynyt Sandhya Shrestra (19).

Vuonna 2014 Bethel-nuorisokeskuksen ammattikursseilla opiskeli 624 nuorta ja harrastetoimintoihin osallistui 11 205 nuorta. Nuorisokeskuksen rahoitus siirtyi vuoden lopussa kokonaan paikalliselle kumppanille, joka on avaa vuosittain yhden uuden keskuksen muualle maahan. Nepalin valtio on antanut hankkeesta hyvää palautetta. 25 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


26 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


FIDA AUTTOI ISIS-JOUKKOJA PAKENEVIA LÄHI-IDÄSSÄ

N

uorin lapsi oli vain viiden päivän ikäinen, kun perhe joutui pakenemaan K:n kaupungista. He saivat tietää poliisina työskentelevän isän olevan ensimmäisenä Isiksen tappolistalla. – Ei ollut aikaa pelätä. Olin juuri tullut sairaalasta kotiin vauvani kanssa. Ajattelin vain, että lapset on saatava pakoon ja pian, neljän lapsen äiti kertoo järkyttyneenä. Viides elokuuta nelihenkinen perhe juhli vanhimman tyttären häitä B:n kaupungissa. Kun he seuraavana aamuna heräsivät, Isis pommitti kilometrin päässä, ja kaikki naapurit olivat jo paenneet. – Ilo vaihtui suruksi ja peloksi yhdessä yössä. Meidän oli pakko jättää kaikki ja paeta henkemme edestä, nainen kertoo. – Olen kokenut monta sotaa, mutten mitään tällaista. En koko elämäni aikana ole nähnyt Irakia näin tuhottuna, sanoo armeijassakin palvellut mies. 16-vuotias poika pakeni vanhempiensa ja pikkuveljensä kanssa M:n kaupungista. – Isis-sotilaat tulivat pihaan ja yrittivät murtaa etuovea, mutta poliisi ehti viedä meidät turvaan toiselle puolen kaupunkia. Pakomatkan aikana kolme lasta ja vanha nainen kuolivat, poika kertoo.

KURDISEURAKUNTA MAJOITTI PAKOLAISIA Isis, Islamilainen valtio, käynnisti muutama vuosi sitten Syyriasta käsin islamilaisen kalifaatin. Sen leviäminen on aiheuttanut kaaosta ja pelkoa ja ajanut noin 1,2 miljoonaa irakilaista pakoon. Isis jahtaa erityisesti shiiamuslimeja ja uskonnollisia vähemmistöjä nojaten ääritulkintoihinsa islamilaisesta laista. Vaihtoehtoina on kääntyä islamiin, maksaa raskaita veroja suojelusta tai kuolla. Ryhmittymä turvautuu joukkomurhiin, raiskauksiin, ryöstelyyn, kidnappauksiin ja julkisiin teloituksiin painostuskeinona ja tuhoaa kulttuuriperintöä. Pohjois-Irakin kurdialueelle Erbilin kaupunkiin saapui kymmeniätuhansia pakolaisia useammassa aallossa. Pakolaisten joukossa oli muun muassa kristittyjä syyrialaisia ja eri puolilta Irakia paenneita kurdeja, arabeja

sekä kaldealais- ja assyrialaiskristittyjä. Fidan kumppani, Erbilin sadan hengen evankelinen kurdiseurakunta, ryhtyi auttamaan kaupunkiin tulvivia pakolaisia vapaaehtoistiimien voimin. Vaikka pienen seurakunnan resurssit olivat tiukilla, se toimi hyvin organisoidusti. Aluksi seurakuntalaiset ottivat pakolaisia koteihinsa. Kirkkorakennuksessa yöpyi noin 150 ihmistä elokuusta lokakuulle. Sitten seurakunta vuokrasi muita tiloja pakolaisia varten. Joulua kohden avustettavien määrä kasvoi vajaaseen 300 perheeseen.

FIDAN KATASTROFIAPUA MYÖS TURKKIIN Fida järjesti syksyllä katastrofikeräyksen Isis-terroria paenneiden ihmisten auttamiseksi. Pakolaisille jaettiin Erbilissä elintarvikkeita, huopia, lämmittimiä, vaatteita ja pesuaineita yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Loppuvuodesta Isis aiheutti uuden pakolaisaallon, jonka seurauksena syntyi pakolaisleirejä Kaakkois-Turkin kurdialueille. Fidan humanitaarista apua välitettiin turkkilaisen kumppanin kautta noin 2 000 henkilölle. Apua jatkettiin kylmän talven yli, ja avuntarve jatkuu vielä vuoden 2015 puolella. – Kun juttelimme miesten kanssa, voimattomuus huokui heistä. Huoli on varmasti kova, kun joidenkin perheenjäsenten kohtalot ovat jääneet taistelijoiden käsiin, paikan päällä vieraillut humanitaarisen avun päällikkö Ismo Salerto luonnehtii.

Vuonna 2014 Fida antoi katastrofiapua myös Keniaan (Mpeketonin kaupungin terrori-isku), Bosnia ja Hertsegovinaan (tulvat) sekä Filippiineille (taifuunin tuhot). Fidan suurimmat humanitaarisen avun kohteet olivat Ugandassa, jossa autettiiin Etelä-Sudanin konfliktin pakolaisia sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Näihin hankkeisiin Fida sai ulkoministeriön tukea. Ulkoministeriön tuki Fidan humanitaariselle avustustyölle alkoi 30 vuotta sitten Etiopian nälänhädästä vuonna 1984.

27 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


ADRIANA KÄY KOULUA KUMMITUELLA

Y

hdeksänvuotias kummitukea saava Adriana asuu Kolumbian pohjoisosassa Villa del Marissa vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Kotona hän tykkää leikkiä nukeilla sisko ja veli seuranaan. Adrianan paras ystävä on Laura, jonka kanssa on kiva leikkiä koulun välitunneilla. Kummituki mahdollistaa tytölle koulukuljetuksen mopolla. Kolumbiaa pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista maista, joten koulukyyti onkin olennainen apu. – Ilahduin kun kuulin, että tyttäreni alkaa saada tätä tukea, Adrianan isä Alex kertoo. – Mielestäni on tärkeää opiskella, jotta voi edetä elämässä ja jotta lapsenikin voisivat edetä. Itse kävin lukion loppuun asti. Haluaisin, että lapsenikin kävisivät sen, ylpeä isä jatkaa. Adrianan lempiaine koulussa on matematiikka. Vanhemmat auttavat kotiläksyjen tekemisessä tarvittaessa. Koska koulu maistuu, tytön tulevaisuus näyttää valoisalta!

KUMMITYÖ SIIRTYY PAIKALLISILLE KOLUMBIASSA Fidan kehitysyhteistyö Kolumbiassa siirtyi onnistuneesti paikallisten kumppanien haltuun osana laajempaa, maanosaa koskevaa suunnitelmaa. Myös suomalaisten tukeman kummityön päätettiin siirtyvän paikallisille toimijoille kahden vuoden kuluessa. Kolumbialaisen kummikoordinaattori Adriana Bernalin mukaan seurakuntalaisten rekrytoiminen kummeiksi on noussut maassa avainasemaan. Pikkuhiljaa suomalaiskummien määrää vähennetään ja kolumbialaiset perheet astuvat tilalle. Kummius kestää enintään kolme vuotta. Seurakunnan tuella lapsilla on mahdollisuus saada aamupala, välipala ja illallinen päivittäisen koulunkäynnin lisäksi. Kerran vuodessa jokaiselle lapselle pyritään järjestämään terveydenhoidon kartoituskäynti. – Kummit kuuluvat usein paikalliseen seurakuntaan ja ovat keskituloisia perheitä, joilla on halu auttaa ja tehdä sosiaalista työtä, Adriana selostaa. Adriana Bernal toivoo, että paikalliset seurakunnat ottaisivat myös kehittämisvastuuta kummitoiminnasta tulevaisuudessa. Kummityö on tärkeää, sillä liian moni kolumbialaislapsi päätyy kadulle kerjäämään tai jopa lapsisotilaaksi.

28 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


LAPSENA KOLUMBIASSA • • • • •

maansisäisistä 5,2 miljoonasta pakolaisesta (vv. 1985–2013) lapsia ja nuoria 40 % puoli miljoonaa lapsityöläistä (5–14-vuotiaat) koulua käy 5–14-vuotiaista 92 % maamiinat estävät etenkin lasten koulukäynnin, terveydenhuollon ja ruoansaannin sissiryhmittymät käyttävät lapsisotilaita

Lähteet: UNICEF 2013, ILAB/UCW 2012

29 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


KAIROS-NÄKY VALTAA MAAILMAA

K

airos on muutamaan päivään paketoitu yhdistelmä Alfa-kurssia ja pidempiä lähetyskoulutuksia. Tavoite on herättää seurakunnat ja uskovat elämään täysillä lähetystehtävän loppuun saattamiseksi. Kurssi rantautui maailmalta Suomeen vuonna 2008 ja on levinnyt jo 46 eri paikkakunnalle. Suomessa vuoden 2014 loppuun mennessä 1 382 ihmistä on valmistunut Kairos-kurssilta ja 275 kouluttautunut vapaaehtoiseksi kurssinvetäjäksi. Kiinnostus on virinnyt helluntaiseurakuntien lisäksi muutamissa luterilaisissa seurakunnissa ja Vapaakirkossa. – Uskon että kurssin vaikutus on niin suuri, koska Jumalan sydämen ytimessä on pelastaa jokainen ihminen ja opetuslapseuttaa kaikki kansat. Tuo tehtävä ei toteudu erityisen kutsun saaneiden kautta, vaan kaikilla kristityillä kaikkialla on oltava osansa siinä, jotta tehtävä tulee suoritetuksi, kertoo Kairos-kursseja koordinoiva Pia Blommendahl.

LÄHETYSNÄKY VOI SYTTYÄ UUDELLEEN Kairos-kurssin toi Suomeen Fidan Euroopan aluejohtaja Rauno Mikkonen. Hän etsi pitkään sopivaa pakettia lähetysnäyn ”virittämiseksi”. Monissa seurakunnissa lähetystyö näytti jäävän pienen porukan jutuksi. – Olin huolissani siitä, että seurakuntien kiinnostus lähetystyötä kohtaan näytti vähenevän. Kairos-kurssi on paras näkemäni sytyke Jumalan mission saattamiseksi uskovien tietoon tuoreella tavalla, muistelee Mikkonen. Suomen lisäksi Fida on ollut aloittamassa Kairos-kurssia Lähi-idässä, Venäjällä, Espanjassa, Kambodžassa, Unkarissa, Ruotsissa, Norjassa, Thaimaassa, Ugandassa, Albaniassa ja Indonesiassa. – Suomen panosta Kairos-työhön arvostetaan maailmalla, Pia Blommendahl kertoo. Kurssi tuntuu soveltuvan lähes kaikenlaisiin kulttuureihin. Konsepti on saanut alkunsa Filippiineillä ja kym30 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

menessä vuodessa se on levinnyt 70 maahan. Materiaali on käännetty 33 kielelle. Kairoksen sytyttämä lähetysinto on osaltaan vienyt Filippiinit kymmenen eniten lähettejä lähettävän maan joukkoon maailmassa. Tässä on sopivaa haastetta myös Suomen seurakunnille!

UUSI NÄKÖKULMA AVAUTUI Marraskuussa 17 kristittyä 9 maasta kokoontui Lähiidän ensimmäiselle Kairos-kurssille. Osallistujien kotimaissa kristityt ovat ahtaalla, ja lähetystyön tarve on käsin kosketeltava. Kurssilaisten palautteista heijastui kiitollisuus ja into ottaa lähetyshaaste henkilökohtaisesti vastaan. – Olen siunattu tästä kurssista. Menen takaisin kotiin ja kerron seurakunnalleni totuuden siitä, mikä lähetyskäsky on. Kiitos kun toitte meille Kairos-kurssin, totesi Shabir-niminen kurssilainen. – Lähden kotiin uuden näkökulman kanssa. Rukoilen, että Jumala käyttäisi minua enemmän nimensä kunniaksi! innostui Rasha.

KAIROS VUONNA 2014 • • • • •

25 kurssia järjestettiin 21 paikkakunnalla, ja kurssitodistuksen sai 377 henkilöä. Fasilitaattoreiksi kouluttautui 70 henkilöä ja pääfasilitaattoreiksi 18. Kairos-kurssin kansallisen koordinointitiimin koulutus järjestettiin Unkarissa. Nuorille räätälöidyn Youth Kairos -kurssin materiaalin käännöstyö alkoi ja 12 fasilitaattoria koulutettiin. Fida järjesti kumppaniseurakunnille Kairos-kursseja Lähi-idässä, Venäjällä ja Espanjassa.


31 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


EVÄÄT ELÄMÄÄN AVASI SYDÄMET KAMBODŽAN LAPSILLE

V

uoden 2014 Eväät elämään -kampanja toi paremman terveyden ja puhdasta vettä tuhansille perheille Kambodžassa ja Nepalissa. Lahjoituksia kertyi reilut 230 000 euroa. Toukokuussa 107 helluntaiseurakuntaa keräsi varoja Aasian köyhimpien lasten hyväksi. Kampanja oli jo seitsemättä vuotta seurakuntien vapaaehtoisten lipaskerääjien voimannäytös. Sadalla paikkakunnalla kerääjät tavoittivat tuhansia ihmisiä hyvällä asialla. Kampanja sai myös laajaa medianäkyvyyttä. Useammasta seurakunnasta oli nyt ensimmäistä kertaa mukana nuorten tiimi, ja uusia, luovia keräystempauksia, kuten katusählyturnaus ja yliopistokampuksen keräyspäivä, nähtiin eri puolilla Suomea. Lapualla varkit keräsivät yhdessä aikuisten kanssa. Ella ja Aliina osallistuivat keräykseen. – Oli kivaa kerätä rahaa ulkomaiden lapsille, Ella 32 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

kertoo. Aliinan mielestä keräykset ovat tärkeitä, koska köyhien maiden lapsilla ei ole vettä ja ruokaa. – Ja on tärkeää, että lapset saavat hedelmäpuita, puhdasta vettä ja lääkärin, Ella lisää.

KOULUTUNNIT HERÄTTIVÄT AJATTELEMAAN Eväät elämään on myös Fidan kansainvälisyyskasvatuskampanja, joka jalkautuu yhteistyössä Helluntaiseurakuntien Koulupalvelun kanssa Suomen peruskouluihin ja lukioihin. Tavoitteena on laajentaa oppilaiden maailmankuvaa ja antaa sytykettä omien arvojen pohtimiselle. Teemoina ovat olleet lasten koulunkäynti, lasten terveys ja maailman nälkäongelma. Vuoden 2014 aikana koulupastorit tavoittivat reilut


13 000 oppilasta 170 vierailulla. Tunneilla tutustuttiin muun muassa Kambodžan lasten arkeen ja pohdittiin, miten pienistä asioista hyvinvointi rakentuu. Tunnelmaan virittivät Kambodžassa kuvattu lasten gallup sekä aito kambodžalainen lasten peli. Oppilaiden palautteista voi lukea se, että asia on koskettanut ja sytyttänyt halun tehdä jotain. ”Jäin pohtimaan muiden köyhien maiden tilannetta, miten itse pystyisin auttamaan ja mitä köyhyydelle voisi tehdä.” ”Jäin pohtimaan eniten julmaa ihmiskauppaa ja mietin, miten vaikutan asiaan omilla valinnoillani.” ”Opin, että kannattaa iloita siitä mitä jo on eikä kinuta lisää.” ”Tosi pienillä asioilla voi saada paljon aikaan.” Eräs kolmasluokkalainen jäi miettimään lasten elämän vaaroja maailman toisella puolella: ”Asuuko viidakossa hämähäkkejä?”

YHTEISEN TYÖMME HEDELMIÄ

Pankkiautomaateissa oli maalis-toukokuussa mahdollisuus lahjoittaa kampanjaan. Tulos ylitti kaikki odotukset ja keräysmainos toi kampanjalle laajaa näkyvyyttä.

Vuoden 2014 Eväät elämään -tuotoilla saatiin aikaan paljon hyvää. Fida kiittää jokaista lahjoittajaa ja seurakuntia hyvästä yhteistyöstä!

KAMBODŽASSA • • • • •

tuettiin 70 kaivon rakentamista 200 perhettä sai vedensuodattimen terveyskoulutuksiin osallistui 1 570 lasta 40 kylässä 3 473 henkilöä sai vihannesten siemeniä ja hedelmäpuun taimia työ voidaan aloittaa 40 uudessa kylässä vuonna 2015.

NEPALISSA • • • •

terveystarkastuksiin osallistui 563 lasta viidestä koulusta vesipumppuja asennettiin 95. Niistä saa puhdasta vettä 1 425 perhettä käymälöitä rakennettiin 373 tuetaan 170 käymälän ja 60 vesipumpun rakentamista vuonna 2015.

Keski-Suomen alueen koulupastori Marjo Jokinen kertoo, että Toivakassa oppitunneilla syntyi syvällisiäkin pohdintoja.

33 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


34 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


ANSKUN KÄSISSÄ KULKEVAT TUHANNET TARINAT

–K

attokruunu, vatsalihaspenkki ja kissanraato, luettelee Anna-Mari ”Ansku” Turkka erikoisimpia vastaan tulleita esineitä, joita on bongannut Fida lähetystoreille lahjoitettujen vaatteiden joukosta. Ansku on ollut Fida lähetystorien palveluksessa jo kymmenen vuotta, aluksi myymälätyössä, sitten pääkaupunkiseudun lajittelukeskuksessa. Lajittelusta hän löysi itsensä näköisen tehtävän, joka on ”avannut uuden ja mielenkiintoisen maailman”. Työssä on löytämisen riemua. Lahjoituksina saattaa tulla vaikkapa uniikkeja vintage-vaatteita, koruja, kenkiä ja laukkuja vuosikymmenten takaa – joskus vaatteiden tarinan kertovan käsinkirjoitetun lapun kera.

• • • • •

Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun Fida lähetystoreille (myymälät + laatikot) saatiin noin 930 000 kg vaatelahjoituksia, jotka lajiteltiin keskitetysti. Ykköslaatua on keskimäärin 20–25% vaatteista, tukkumyyntiin menevää kakkoslaatua 50–60%. Lajittelukeskuksesta lähti pääkaupunkiseudun myymälöihin noin 200 000 kg vaatteita ja kenkiä, 19 300 kg pikkutavaraa ja 8 100 kg kirjoja. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaatteet lajitellaan myymälöissä. Fida lähetystorit ottaa vastaan puhdasta ja myyntikelpoista tavaraa myymälöihin ja vaatteita vaatekeräyslaatikkoihin. Monissa myymälöissä on ilmainen noutopalvelu. www.lahetystorit.fi

– Sen olen vuosien varrella oppinut, että koskaan ei voi tietää, mitä säkeissä on, kertoo Ansku. Vaatekeräysastioihin tulee vaatteiden lisäksi myös leluja, kirjoja, astioita ja muuta pientavaraa. – Kaikkea mahdollista, mitä ihmisellä voi kotona tai varastossa olla.

RATKAISEVA ENSISILMÄYS Vaatteet ja pientavarat lajitellaan kahdessa erässä. Raakalajittelussa tehdään karkea jako ykkös- ja kakkoslaatuun. Hienolajittelussa kerätään kausivaatteita ja

erilaisia tuoteryhmiä kuten laukkuja ja kirjoja. Kaiken a ja o on lajittelijoiden tietotaito – ja harjaantuneet silmät. Muutamassa sekunnissa täytyy erottaa säkkivuorten joukosta, mikä on kierrätysmarkkinoilla trendikästä second hand -vaatetta ja katumuotia, mikä taas hitaammin liikkuvaa kakkosvaatetta tai tusinatuotetta. – Massat ovat niin valtavat, että pitää suhteuttaa ajankäyttö. Ekalla silmäyksellä näen yllättävän paljon. Esimerkiksi tietynlaisen ryppyisyyden vaatteissa tai kainaloiden ja kaulusten värin kauluspaidoissa, Ansku selvittää. Toisinaan lajittelutiimi lajittelee lyhytaikaisesti jotain erityistuotteita. – Joskus on kerätty leluja, kuvauksiin rekvisiittaa tai muotinäytöksiin vaatteita.

ILOA IHMISTEN AUTTAMISESTA Lajittelu on fyysistä ja pölyistä työtä, siksi on tärkeää huolehtia ergonomiasta ja työoloista. Lajittelijat vaihtavat työpistettä neljä kertaa päivän aikana. Kahvitaukojen lisäksi pidetään jumppataukoja. Lajitteluun ei ole valmista järjestelmää, joten henkilöstön oma panos lajitteluprosessin kehittämisessä on ollut korvaamattoman tärkeää. – Aluksi oli iso pömpeli keskellä hallia, sinne lastattiin lahjoitussäkit, jotka valuivat pöydälle jokaisen eteen, muistelee Ansku alkuaikoja. Vuosien varrella lajittelua on kehitetty niin tehokkuutta kuin ergonomiaa silmällä pitäen. Ansku on tyytyväinen siihen, että työnantaja kiinnittää huomiota työoloihin. – Käytännön oivalluksia on tullut pikku hiljaa. Tämä on tiimityötä, ja aina on saanut sanoa parannusehdotuksia ja vaikuttaa omiin työoloihin. Lajittelu on järjestelmällistä tiimityötä. Koko prosessin täytyy toimia saumattomasti lajittelusta varastointiin ja kuljetuksiin. Anskun mukaan lajittelutyö on ”ekologisesti ajankohtaista”, mutta eniten iloa tuottaa ihmisten auttaminen. – Taustalla on se ajatus, että me ihan oikeasti autamme ihmisiä. Se on minulle hirveän tärkeää ja olen siitä ylpeä! 35 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


Avustukset Kummimaksut Lahjoitukset Lähetystorit Seurakunnat Muut tuotot Testamentit ja lahjakirjat

FIDAN TALOUS 2014 FIDAN TOIMINNAN RAHOITUS AVUSTUKSIA (ulkoasiainministeriön myöntämä kehitysyhteistyötuki ja humanitaarinen apu sekä EU:n myöntämä hanketuki) saatiin yhteensä 8,77 milj. €. Lisäksi vuodelta 2013 avustuksia siirtyi 717 000 €. Avustuksista siirrettiin 589 000 € vuodelle 2015. LÄHETYSTORITOIMINNAN tuotot laskivat 7,8 miljoonaan euroon, laskua edelliseen vuoteen verrattuna noin 0,5 milj. € (7 %). Lähetystoritoiminnan tulos pysyi kuitenkin viime vuoden tasossa, tulos ennen yleiskuluja oli 0,93 milj. € (2013: 0,94 milj. €). KUMMIMAKSUJA kertyi 1,8 milj. € tilikauden aikana (2013: 1,6 milj. €), jossa kasvua 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi vuodelta 2013 siirtyi kummimaksuja 420 000 €. Kummimaksuista siirtyi 427 000 € vuodelle 2015. LAHJOITUS- JA TESTAMENTTITUOTTOJA kertyi yhteensä 2,1 milj. € tilikauden aikana (2013: 1,9 milj. €) ja edelliseltä vuodelta siirtyi lahjoitus- ja testamenttituottoja 1,4 milj. €. Lahjoitus- ja testamenttituotoista siirtyi 1,4 milj. € vuodelle 2015. SEURAKUNTIEN TUKI- JA KOULUKASSAMAKSUJA kertyi 483 000 € (2013: 506 000 €). Lisäksi seurakunnat osallistuivat 387 000 eurolla ulkomaan henkilöstökulujen rahoittamiseen (2013: 326 000 €) sekä 14 000 eurolla raamattukoulujen ja muiden lähetyshankkeiden rahoitukseen. MUITA TUOTTOJA kertyi 387 000 € (2013: 445 000 €).

0,4 0,4

0,9

0,9

1,6

8,9

1,8

Toiminnan rahoitus yhteensä 14,9 milj. € (2013: 13,4 milj. €). Ulkomaantyö Viestintä ja varainhankinta Yleiskulut

FIDAN TOIMINNAN KULUT Toiminnan kulut, 14,5 milj. € (2013: 13,3 milj. €), käytettiin ulkomaan työhön, viestintään ja varainhankintaan sekä yleiskuluihin. Ulkomaantyön osuus oli 12,2 milj. €, viestinnän ja varainhankinnan 0,8 milj. € ja yleiskulujen 1,5 milj. €. Ulkomaantyöstä noin 90 % kohdistui kehitysyhteistyötoimintoihin ja noin 10 % lähetystoimintoihin. Lähetystoimintojen suhteellista osuutta selittää se, että suurin osa lähetystoimintojen toiminnan kuluista kirjautuu suoraan työnantajina toimivien seurakuntien kirjanpitoon, jolloin nämä kulut eivät näy Fidan kirjanpidon luvuissa. Fidan toiminnasta vastasi yhdistyksen hallitus, johon kuuluivat seuraavat jäsenseurakuntien valitsemat jäsenet: Martiskainen Timo (pj), Konttinen Timo (varapj), Asikainen Päivi, Havukainen Kyösti, Huttunen Jacob, Karvinen Matti, Katto Usko, Kauppinen Tapani, Korhonen Sirpa, Kulonpää Kalevi, Salokangas Lasse, Salokivi Tommi, Saukkonen Mikko. 36 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

10%

6%

84% Ulkomaantyön suhteellinen osuus toiminnasta oli 84 % (2013: 82 %).


FIDAN TUOTOT (1000 €) 2014 2013 2012 Avustukset (ulkoministeriö ja EU) 8 895 8 465 8 295 Lähetystoritoiminta 7 806 8 377 8 082 Lahjoitukset ja testamenttituotot 3 810 2 654 3 105 Seurakunnat 884 848 804 Muut tuotot 387 445 361 Tuotot yhteensä 21 782 20 789 20 647

FIDAN KULUT (1000 €) 2014 2013 2012 Varsinainen toiminta Henkilöstökulut - 3 121 -3 277 -3 207 Poistot -156 -106 -48 Muut kulut -10 817 - 9 640 -10 195 Varainhankinta Henkilöstökulut -3 795 -4 099 -3 818 Poistot -57 -72 -53 Muut kulut -3 131 -3 502 -3 269 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut -59 -60 -29 Satunnaiset kulut* -223 0 0 Kulut yhteensä -21 360 -20 756 -20 619 * Vuoden 2014 satunnaisiin kuluihin kirjattiin Malediivien kehitysyhteistyöhankkeesta aiheutunut tappio (kehitysyhteistyötuki, joka palautettiin toteutumatta jääneen rakennushankkeen vuoksi ulkoministeriölle).

TULOSLASKELMAN YHTEENVETO (1000 €) 2014 2013 2012 Tuotot yhteensä 21 782 20 789 20 647 Kulut yhteensä -21 137 -20 756 -20 619 Tilinpäätössiirrot, netto 5 47 5 Toiminnan jäämä 650 80 33 Satunnaiset erät -223 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 427 80 33

MUITA TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2014 2013 2012 Kokonaistuotot (1000 €) 21 782 20 789 20 647 Kokonaiskulut (1000 €) -21 360 -20 756 -20 619 Tulos (1000 €) 422 33 28 Ylijäämä (1000 €) 427 80 33 Varsinaisen toiminnan kulujäämä (1000 €) 4 491 3 841 4 400 Varsi. toim. kulujäämä % kokonaistuotoista 21 % 18 % 21 % Maksuvalmius, Quick ratio 0,5 0,8 1,0 Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Vakavaraisuus, omavaraisuusaste, % 27 23 29 Tyydyttävä Välttävä Tyydyttävä Jäsenmäärä, yhteisöjäsenet* 186 184 182 * Jäsenseurakuntiin kuului noin 42 000 jäsentä.

TIETOA HENKILÖSTÖSTÄ 2014 2013 2012 Henkilöstön määrä 31.12. Kotimaa, toimisto 38 42 41 Kotimaa, Fida lähetystorit 125 117 130 Ulkomaat 58 62 65 Henkilöstö yhteensä* 221 221 236 Henkilöstökulut yhteensä (1000 €) 6 917 7 375 7024 * Ulkomaan henkilöstöluvussa ovat mukana vain Fidaan työsuhteessa olevat lähetetyt työntekijät. Luvussa eivät näy helluntaiseurakuntiin työsuhteessa olevat lähetetyt työntekijät.

37 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT JA YHTEISTYÖMAAT VUONNA 2014 Työntekijöitä

AASIA Bangladesh Bhutan Filippiinit Indonesia Intia Japani Kambodža Kiina Laos Malediivit Myanmar Nepal Pakistan Pohjois-Korea Sri Lanka Thaimaa Vietnam MECA-ALUE Egypti Irak / Kurdistan Israel/palestiinalaisalueet Jordania Tadžikistan Turkki

2 2 7 6 8 10

6 2 6 20

5

Työ alkanut

1975 2010 1971 1949 1950 1998 1929 1995 2005 1997 1988 2007 1998 1950 1946 2001

Kehitysyhteistyö

X X

X X X X X

X X X

X

X

X X X X X X X X X X X X

Humanitaarinen apu

Kummilapsityö ja lapsityö

10 10

AUSTRALIA JA OSEANIA Papua-Uusi-Guinea

8

1968

1 3 16

X X

Teltantekijätyö

POHJOIS-AMERIKKA Meksiko 5 2 2 2 26 9 3 1 4 7 1 2

1987 2001

X X

X X

Teltantekijätyö Teltantekijätyö Raamatun kääntäminen

X X X

X X

MUISSA TEHTÄVISSÄ Erityistehtävissä Konsultit

40 10

* YHTEENSÄ

240

X X

X X

X X

Lähetyslentäminen

X X

X X X X

X X

X X

X

X

X

Raamatun kääntäminen

X

Koulutusyhteistyö

X X X X

X

X

X

Koulutusyhteistyö Koulutusyhteistyö

1992 1947 1995 1981 1967 1947 1974 2000 2003 2009 1985

X X X X X X X X X X X X X X X

X X X

X X

X X X

X X

X

X

X

1997

Turistityö

X

1958

2010

X X X

X X X X X

1979 4

Muu

X

X 1992 2007 1951 1949 1970 2001 2007 1934 1987

EUROOPPA Albania Belgia Bosnia ja Hertsegovina Bulgaria Espanja Israel Itävalta Kosovo Montenegro Ranska Saksa Ukraina Unkari Valko-Venäjä Venäjä

Raamattu- ja lähetyskoulutusyhteistyö

2000 2010 2002 1983 2005

AFRIKKA Burkina Faso Burundi Etiopia Kenia Kongon dem. tasavalta Marokko Ruanda Tansania Uganda

ETELÄ-AMERIKKA Bolivia Brasilia Ecuador Kolumbia Paraguay Peru

Evankeliointi, seurakuntien perustaminen

X

X

X X X

X X X

Raamatun kääntäminen

PEF-verkostojen koordinointi Turistityö Raamattutyö Alkoholisti- ja narkomaanityö Romanityö/Elämä ja Valo Juutalaistyö, romanityö Romanityö/Elämä ja Valo Fida Health Promotion, Raamatun kääntäminen

* Luku sisältää helluntaiseurakuntien ja Fidan lähetetyt työntekijät, joista Fida toimi työnantajanta 58 henkilölle. Kotimaassa oli toimintavuonna 65 henkilöä. 38 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014


FIDA PALVELEE SEURAKUNTIA • • • • • • • • • • •

lähetys- ja kehitysyhteistyön johtaminen ja kansainvälisten suhteiden hoitaminen kansallisia kumppaneita varustava lähetys- ja raamattukoulutus lähetys- ja kehitysyhteistyöohjelman suunnittelu, toteutus ja raportointi humanitaarinen apu ja katastrofiapu äkillisissä kriiseissä viestintä ja varainhankinta lähetys- ja kehitysyhteistyön hyväksi henkinen huolto ja lähettituki, mm. lähettipäivät ja paluuryhmät lähetysvalmennus yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa lyhytaikaisen lähetystyön ja teltantekijätyön perehdytys ja koordinointi lähetyslasten kouluasiat esiasteesta keskiasteen opintoihin neuvonta ulkomaantyöhön liittyvissä työsuhdeasioissa kriisivalmius: turvallisuusohjeistus ja -organisaatio

TOIMITTAJAT: BENJAMIN HOKKANEN, HANNA HOKKANEN, KIRSI KOSKI-KUJALA, NINAROSE MAOZ, LASSI MÄKINEN, ELINA OJALA, PÄIVI SIMI-KIM, HENRIK SUNI. TAUSTATOIMITTAJAT: ANNA-LIISA LAASANEN, JOUKO PYNNÖNEN, PÄIVI TUOKKOLA, SAM TUOKKOLA, TIINA VIINIKKALA. GRAAFINEN SUUNNITTELU: ARTO KARVONEN. VALOKUVAAJAT: FIDAN HANKETIIMI/KAMBODŽA, ANU HEIKKILÄ, HANNA HOKKANEN, MARJO JOKINEN, ARTO KARVONEN, DANIEL KOPONEN, MARKUS KUJALA, LASSI MÄKINEN, JOUKO PURSIAINEN, JOUKO PYNNÖNEN, PAULI RUNOLINNA, ISMO SALERTO, TANELI SINIVIRTA, SAM TUOKKOLA SEKÄ ISTOCKPHOTO-KUVAPANKKI.

Ota yhteyttä! Fida International ry, Tulppatie 20, 00880 Helsinki, 010 505 7777, fida@fida.info, www.fida.info fidainternational

@fidainfo

@fidainternational

fidaTV


www.lahetystorit.fi

ELÄMÄSI LÖYTÖJÄ 40 FIDA VUOSIKERTOMUS 2014

– osta tai kierrätä