Tähdistö 1-2/2014 by Eurooppanuoret ry

Eurooppanuorten julkaisu 1-2/2014

Eurovaalit 2014. Älä masennu – äänestä! 10 syytä äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa s. 5

JEF-Finland against Violence s. 13

Eurovaalituulahdus Kreikasta s. 14

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät s. 18

EU:n energiapolitiikkaa pohtimassa s. 30

Sisällys 1-2/2014 Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta........................................................................ 3 10 syytä äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa............................................... 5 Alumnin tervehdys....................................................................................................... 6 Eurooppanuoret 15 vuotta sitten.............................................................................. 7 Yuriy Mindjuk and the Feelings of Young Pro-European Ukrainians................... 8 Anna Masna sees EU as Ukraine’s Way for Positive Reforms................................. 12 JEF-Finland against Violence..................................................................................... 13 Eurovaalituulahdus Kreikasta.................................................................................... 14 Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät.................................................................. 18 Miten EU vaikuttaa lapsiin ja nuoriin........................................................................ 26 Terveisiä kouluvierailuilta Jyväskylästä!.................................................................. 28 Eurooppanuorten järjestöpäivät............................................................................... 29 EU:n energiapolitiikkaa pohtimassa......................................................................... 30 Lehterillä Nuorten parlamentin täysistunnossa..................................................... 32 Kirja-arvosteluja........................................................................................................... 34 Eurooppalainen Suomi ry:n ja Eurooppanuoret ry:n vaalikiertueen aikataulu............................................................................................. 35

10 syytä äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa

JEF-Finland against Violence

Eurovaalituulahdus Kreikasta

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

EU:n energiapolitiikkaa pohtimassa

Julkaisija Eurooppanuoret ry Eurooppanuorten vaalijulkaisu on julkaistu ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen tuella Älä! Äänestä. -hankkeen puitteissa. Päätoimittaja Nina Pitkäranta Vastaava päätoimittaja Mariam Rguibi Oikoluku Nina Pitkäranta

Tekstit Antti Ahonen, Antti Hytti, Heini Hyrkkö, Jesse Jääskeläinen, Anna Masna, Yuriy Mindjuk, Sonja Peltokangas, Nina Pitkäranta, Mariam Rguibi, Jutta Urpilainen, Pekka Virkki Kuvat L. Crossa, Eurooppanuoret, Marleena Holmberg, Antti Hytti, Into Kustannus Oy, JEF Komotini, Anna Masna, Yuriy Mindjuk, Nina Pitkäranta, Taloustieto Oy, Jutta Urpilainen, Frej Vuori Lisäksi esittelyt ehdokkaat ja muualla mainitut henkilöt.

Tämä vaalilehti on osa 1-2/2014 Eurooppanuorten vuoden 2014 Tähdistö-julkaisusarjaa

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Visuaalinen ilme Henri Häkkinen www.henrihakkinen.com Ilmoitusmarkkinointi Petri Mahlberg, 050-491 3801 mahlberg@suomi-seura.fi Paino K-print Painos 5000 kpl Kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa.

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta

Puheenjohtajalta ”Eurovaalien tuloksella ei ole merkitystä.” ”Euroopan parlamentilla ei ole vaikutusvaltaa.” ”Parlamentin jäsenet ovat etääntyneet jäsenmaista ja keskittyvät säätämään turhia direktiivejä, joista on pelkkää haittaa.” Siinä joitakin eurovaaleista ja Euroopan parlamentista kuulemiani väitteitä, joilla perustellaan päätöstä jättää äänestämättä eurovaaleissa. Huolimatta siitä, että nämä väitteet eivät enimmäkseen pidä paikkaansa, tuntuu kyynisyys Euroopan parlamentin kohdalla usein äkkiseltään realistisimmalta suhtautumistavalta. Uskon kuitenkin, että kuten niin usein muulloinkin, on kyynisyys tässäkin tapauksessa petollisen helppo valinta. Kyynisyys tarjoaa meille sosiaalisesti hyväksyttävän oikeutuksen passiivisuuteen. Kuitenkin kyynisyyden ja tietoisesti valitun välinpitämättömyyden taakse piiloutuessamme luovumme vain jälleen yhdestä mahdollisuudesta vaikuttaa ja annamme vapaaehtoisesti pois osan siitä vallasta, joka meille kuuluu. Näin tehdessämme saatamme pelata itsemme pelottavan helposti nurkkaan. Äänestäminen on enemmän kuin vain tapa vaikuttaa vaalien tulokseen. Kun puhutaan sellaisesta demokraattisesta järjestelmästä, jossa ei ole ”äänestyspakkoa”, korkea äänestysprosentti kertoo kansalaisten kiinnittymisestä yhteiskuntaan ja sitoutumisesta demokraattiseen järjestelmään. Samalla se on viesti päättäjille. Se kertoo, että päätöksenteko kiinnostaa meitä ja ettei ole yhdentekevää, mitä vaalikauden aikana saadaan aikaan. Kun äänestysaktiivisuus on korkea, äänestäjien joukossa on suurempi määrä ihmisiä, jotka ovat tarvittaessa valmiit vaihtamaan edustajia, joihin he eivät ole tyytyväisiä. Päättäjät tietävät tämän ja se lisää kansan valtaa. Myönnän turhautuvani usein tuskastuttavan hitailta tuntuvien muutosten takkuavaa etenemistä seuratessani. On kuiten-

kin hyvä muistaa, että moderni edustuksellinen demokratia on verrattain uusi keksintö ja Euroopan unionin parlamentti vielä paljon tuoreempi kokeilu. Hyväkään idea ei jalostu paperilla olevasta ajatuksesta toimivaksi osaksi ympäröivää todellisuutta itsestään, vaan sen toteuttamiseksi ja parantamiseksi on tehtävä työtä. Se vie usein paljon enemmän aikaa kuin haluaisimme. Maailmaa parannetaan vähän kerrallaan. Uskon vahvasti jokaisen toukokuun eurovaaleissa annetun äänen olevan investointi toimivampaan demokratiaan ja parempaa tulevaisuuteen. Demokratian kehittämiseen myös EU-tasolla kannattaa panostaa jo senkin takia, että harva tämän hetken polttavista haasteista voidaan ratkaista kansallisvaltioiden tasolla. Esimerkiksi ilmastonmuutos ei välitä valtioiden rajoista. Vaikka maailman muuttaminen on usein hidasta, se voi joskus olla yllättävän yksinkertaisesta. Asiat muuttuvat, kun riittävän suuri joukko ihmisiä tekee pieniä asioita systemaattisesti pidemmän ajan kuluessa. Joukot muodostuvat kuitenkin aina yksittäisistä ihmisistä. Lopulta kyse on siis ennen kaikkea sinusta. Siitä, minkälainen tulevaisuus sinulle riittää. Älä tyydy vähempään kuin mitä ansaitset. Käytä valtaasi, teko ja ääni kerrallaan. Mariam Rguibi Eurooppanuorten puheenjohtaja

Eurovaalihuumaa Käsissäsi on Eurooppanuorten vaalilehti. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 25.5. ja ennakkoäänestää saa 14.–20.5. Eurovaalit keräävät ihmiset uurnille erityisen huonosti, vuoden 2009 eurovaaleissa äänestysprosentti oli vain 40,3. Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että äänestysaktiivisuus tulee näissä vaaleissa nousemaan muun muassa talouskriisin ja tukipakettien takia, siis siksi, että EU on aiempaa läheisempi ihmisille hyvässä ja pahassa tai ainakin pahassa. Äänestämättä jättämiseen on tarjolla monenlaisia syitä: on laiskuutta, protestia ja vaikeuksia löytää itselle sopivaa ehdokasta. Jälkimmäiseen tästä lehdestä on toivottavasti apua, sillä sivulta 18 alkaen löydät alle 30-vuotiaiden eurovaaliehdokkaiden esittelyt. Sivulta viisi voit myös lukaista 10 syytä äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa! Eurooppalaisen Suomen Nuorien ensimmäisessä Tähdistö-lehdessä 1/99 varapuheenjohtaja Jutta Urpilainen kirjoittaa järjestön haluavan tehdä kaikkensa äänestysaktiivisuuden

kohottamiseksi. Tätä haluamme vieläkin. Toivottavasti tämä lehti auttaa sinua löytämään äänestysintosi. Itse äänestän, koska koen, että äänestämättömyydestä ei ole mitään hyötyä. Toivottavasti sinäkään et jätä vaikuttamatta. Nina Pitkäranta päätoimittaja 3

Keskusta

Johannes

Petri

Johanna

Anneli

Antti

www.johanneshirvaskoski.fi

www.petrihonkonen.net

www.johannahaggman.net

www.annelijaatteenmaki.net

www.anttikaikkonen.fi

Hirvaskoski

Honkonen

Häggman

Jäätteenmäki

Kaikkonen

Varatuomari

Hankekoordinaattori, opiskelija

Sairaanhoitaja, kansanedustajan avustaja

Varatuomari, MEP

Kansanedustaja, VTK

Elsi

Timo

Ann-Mari

Hanna

Elina

www.elsikatainen.fi

www.timokaunisto.fi

www.ann-marikemell.fi

www.hannakosonen.fi

www.elinalappalainen.net

Katainen

Kaunisto

Kemell

Kosonen

Lappalainen

Kansanedustaja

MMM, maatalousyrittäjä

KTM, valtiovarainministeriön erityisasiantuntija

FM, luovan alan asiantuntija

Opiskelija, kotiäiti

Sanna

Jouni

Antti

Mikael

Ilmari

www.sannalehtinen.fi

www.jouniovaska.fi

www.anttipakkanen.com

www.mikaelpentikainen.fi

www.ilmaripokela.fi

Lehtinen

Ovaska

Pakkanen

Pentikäinen

Pokela

KM, luokanopettaja

Oikeustradenomi

Yrittäjä, toimittaja

Opiskelija, portsari

Olli

Hannu

Mirja

Paavo

Martin

www.ollintalli.fi

www.hannutakkula.fi

www.mirjavehkapera.fi

www.vayrynen.com

www.martinylikanno.fi

Rehn

Takkula

FT, komission varapuheenjohtaja 4

KM, MEP

SuomenKeskusta

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Vehkaperä Kansanedustaja

Väyrynen VTT, yrittäjä

www.keskusta.fi

Ylikännö Yrittäjä

@keskusta

Maksaja: Suomen Keskusta r.p.

TT, pappi

10 syytä äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa

Teksti: Nina Pitkäranta

! 1.

Älä anna muiden päättää puolestasi! Vuoden 2009 eurovaaleissa äänestysprosentti oli Suomessa vain 40,3 ja koko EU:ssa 43,1. Jos reilusti alle puolet äänioikeutetuista äänestää, ei parlamentti todella vastaa kansaa eikä EU-kansalaisten ääni pääse kuuluville. Vain äänestämällä voit vaikuttaa. Tutkimukset osoittavat, että hyvin toimeentulevat ja koulutetut vanhemmat ihmiset äänestävät kaikkein innokkaimmin. Uskotko viisikymppisen toimitusjohtajan äänestävän edustajaa, joka pitää huolta Sinun oikeuksistasi?

Älä unohda, että Suomen valta kasvaa! Euroopan parlamenttiin kuuluu tällä hetkellä 766 jäsentä, mutta vaalien jälkeen määrä vähenee 751:een Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Suomen edustajien määrä pysyy kuitenkin samana, kolmenatoista, joten Suomen suhteellinen valta vain kasvaa.

Älä anna äänesi hukkua! EU puhuttaa ja on nyt tärkeämpi kuin koskaan sekä hyvässä että pahassa. Jos kriisimaiden tukipaketit kuohuttavat, ei kannata jäädä kotimaahan purnaamaan vaan äänestää päättäjiä sinne, missä päätökset todella tehdään. EU on nyt kaikkien huulilla aivan uudella tavalla, ja vaalit ovat tärkeä valinnan paikka EU:n tulevan suunnan määrittämiseksi.

Älä ole vaikuttamatta! Koko Suomi on eurovaaleissa yhtä vaalipiiriä, joten voit äänestää juuri sitä henkilöä, jonka haluat pääsevän parlamenttiin. Hän tarvitsee äänesi!

Älä jää metsästä huutelemaan! Globaalissa maailmassa pieni Suomi ei yksin saa ääntään kuuluviin. EU on maailman suurin talousalue ja siksi sillä on myös kansainvälistä painoarvoa mittakaavassa, josta Suomi yksin ei voisi edes haaveilla. EU:n päättäviin elimiin valitaan Suomesta kuitenkin edustajia, joiden avulla Suomi todella saa äänen. Minkälaisen, sen päätät sinä!

Älä jää syrjään! Euroopan parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat sinunkin elämääsi eivätkä tapahdu vain jossain kaukana. Vapaa liikkuvuus, kuluttajien oikeudet ja ympäristönsuojelu ovat asioita, jotka koskettavat myös suurta osaa suomalaisista.

Älä luule, ettei parlamentilla ole merkitystä! Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan parlamentin merkitys on kasvanut. Vaalien tulos vaikuttaa suoraan myös komission uuden puheenjohtajan valintaan ja siis siihen, kenellä on aloitevalta EU:ssa.

Älä jää kotiin! Eurovaalit on yleensä järjestetty kesäkuussa, mutta nyt varsinainen vaalipäivä on jo 25.5. ja ennakkoäänestää saa 14.–20.5. Ajankohta on siis mainio: et ole vielä edes kerennyt karata kesälaitumille, joten mitä muuta tekisit kuin äänestäisit!

Älä ole vaikuttamatta suurin kysymyksiin! Ilmastonmuutos, taantuma ja voimakas väestönkasvu maailmalla ovat asioita, joiden käsittelyyn vaaditaan laaja kansainvälinen foorumi. EU tarjoaa tämän.

10.

Älä jätä oikeuttasi käyttämättä! Suomalaisilla on oikeus äänestää. Muutamissa EU-maissa kuten Belgiassa ja Luxemburgissa on äänestyspakko, mikä tarkoittaa, että äänestämättä jättämisestä saattaa seurata sakkorangaistus. Vaali oikeuttasi käyttämällä sitä! 5 5

Alumnin tervehdys

Alumnin tervehdys sevässä päihdetyössä opettaa nopeasti sen, että vain tuntemalla myös muiden EU-maiden tilanteita, ymmärtämällä niiden näkökulmia, rakentamalla yhteyksiä eurooppalaisiin kollegoihin ja oppimalla muiden kokemuksista voidaan ratkaisujakin edelleen löytää ja päätöksiin vaikuttaa. Ja kuten Eurooppanuorten aktiivit epäilemättä edelleen tietävät, meillä jokaisella on myös sanamme sanottavana siihen, ketkä ovat päätöksiä tekemässä.

Teksti ja kuva: Antti Hytti

Varoitus! EU-jäsenyys saattaa avartaa maailmankuvaasi! Väitän, että lähes 20 vuotta Euroopan unionissa on tehnyt hyvää suomalaiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Kun perustimme Eurooppanuoret vuonna 1997, monet meistä kuuluivat aivan erityiseen ihmislajiin, jota ainakin omassa lähipiirissäni kutsuttiin nimellä KV-luuha (siis lyhennys sanasta kansainvälinen). Siinä missä monien meistä kotijärjestöissä oli asiantuntijansa vaikkapa koulutusasioissa, työelämäasioissa tai sosiaalipoliittisissa asioissa, me olimme asiantuntijoita aivan erityisellä sektorilla – puolimyyttisissä kansainvälisissä asioissa. Me taisimme pitää noista muista politiikan lohkoista kiinnostuneita vähän tylsinä ja näköalattomina, meitä taas pidettiin kotimaan asioita ymmärtämättöminä hörhöinä joiden matkustelu oli aivan liian kallista. Väitän, että tilanne on muuttunut: kansainvälisiä asioita ei voi enää yhteisten asioidemme hoitamisessa erottaa omaksi kokonaisuudekseen ja se on EU:n ansiota. Teen nykyisin töitä ehkäisevän päihdetyön alalla ja vaikka ehkä juuri tämä ala on helppo mieltää puhtaasti kotimaiseksi – keskustelua käydään sellaisista asioista kuin ”suomalainen viinapää”, ”viinaralli” tai Suomen alkoholiverotuksen taso – on vähänkin pidempään asioita seuraavalle selvää, että eurooppalainen näkökulma on läsnä lähes kaikessa. Suurten viinintuottajamaiden edut painavat linjattaessa EU:n maatalouspolitiikkaa ja ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus vaikuttaa siihen, millaista kansallista alkoholipolitiikkaa Suomi voi harjoittaa. Eurooppalaiset myös oppivat toisiltaan: portugalilaiset oppivat juomaan kirkkaita, suomalaiset viiniä. Tällä alalla olisi siis helppoa kirota EU kaiken pahan lähteenä. Se tie ei kuitenkaan tuo ratkaisuja. Työ ehkäi6

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Väitän, että muiden eurooppalaisten kokemukset ovat EU-jäsenyyden aikana olleet lähes alalla kuin alalla myös inspiraation lähde. Omalla alallani eurooppalaiset esimerkit haastavat pohtimaan, ovatko todellakin kaikki oman alkoholilakimme säädökset yhä tarpeellisia – sanotaan nyt vaikka tuplapaukkujen kielto. Toisaalta eurooppalainen esimerkki on sekin, että suurten jalkapallo-otteluiden päivinä viinikaupunki Roomassa voi olla voimassa täydellinen alkoholinostokielto – haittojen vähentämiseksi. Kaiken kaikkiaan EU-jäsenyys on tehnyt vaikeammaksi käyttää ”näin meillä on aina tehty” -perustelua ja, uskaltaisin sanoa, rohkaissut lisäämään järjen käyttöä yhteiskunnallisessa debatissa. Tämä siis oletuksella, että aikoo vaikuttaa yhtään mihinkään (räksyttämistä ei lasketa, vaikka silläkin on yhä kannattajansa Suomessakin). Siksi väitän, että aion tälläkin kertaa äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Rauhan puolesta, demokratian puolesta – ja myös hitusen päihdehaitattomamman Euroopan puolesta. Kirjoittaja on Eurooppanuorten perustajajäsen, joka työskentelee nykyään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä.

”Työ ehkäisevässä päihdetyössä opettaa nopeasti sen, että vain tuntemalla myös muiden EU-maiden tilanteita, ymmärtämällä niiden näkökulmia, rakentamalla yhteyksiä eurooppalaisiin kollegoihin ja oppimalla muiden kokemuksista voidaan ratkaisujakin edelleen löytää ja päätöksiin vaikuttaa.”

Eurooppanuoret 15 vuotta sitten

Eurooppanuoret 15 vuotta sitten Tällä uudella palstalla luomme katsauksen Eurooppanuorten historiaan! Alla silloisen Eurooppalaisen Suomen Nuorten varapuheenjohtaja Jutta Urpilaisen kirjoitus kaikkien aikojen ensimmäisestä Tähdistö-lehdestä 1/99, joka on monilta osin vieläkin hyvin ajankohtainen. (Kirjoitusta on lyhennetty.) Samaisen lehden pääkirjoitus oli Antti Hytin käsialaa. Hänen alumniterveisensä voit lukaista edelliseltä sivulta. Teksti ja kuva: Jutta Urpilainen

Paikallisyhdistyksen toiminta on lähtenyt käyntiin aktiivisesti. Vaikka jokainen yhdistys on “yksilönsä”, olemme silti näin liiton tasolta esittäneet muutamia toivomuksia kevään paikallistason toimintaan. EUvaalit koskettavat meitä kaikkia läsnäolollaan kesäkuussa. Haluamme tietenkin tehdä kaikkemme mm. äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi. Liitto järjesti yhdessä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton ja SAKKI ry:n kanssa EU-vaalipaneelikiertueen, johon myös osa paikallisyhdistyksistä antoi oman työpanoksensa.

Jutta Urpilainen Rakas järjestömme koki historiallisen hetkensä joulukuun loppupuolella, kun ensimmäinen paikallisyhdistyksemme “synnytettiin” Lahteen. Pian tuon iloisen tapahtuman jälkeen onnen hetkiä koettiin myös pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa, joissa uudet, innokkaat yhdistyksenpoikaset saivat alkunsa… Eikä tässä vielä kaikki, villi huhu kiertää siitä, että myös Joensuussa, Oulussa ja Vaasassa olisi odotettavissa vastaavanlaista lisääntymistä. Jäämme odottamaan asiaa mielenkiinnolla…

Toinen kevään “yhteistoiminnoista” on Eurooppapäivän ympärille rakennettavat tapahtumat 7.-9.5. Jokainen paikallisyhdistys järjestää Eurooppa-päivän tienoilla jotain ESN-actionia joko itsenäisesti tai yhdessä kaupunkien muiden tahojen kanssa. Mitäpä olisi kesä ilman legendaarista Linnaseminaaria?! Jokainen jäsenistämme on varmaankin jo kuullut huimia tarinoita Vanajanlinnan saloista ja kovatasoisesta ohjelmasta… Seminaari on loistava tilaisuus kartuttaa omaa Eurooppa-tietouttaan ja samalla “solmia suhteita” muihin Eurooppa-henkisiin ihmisiin. Paikallisyhdistykset kannustakoon jäsenensä liikkeelle... Kevättä rintaan ja iloa toimintaan!

Yuriy Mindjuk and the Feelings of Young Pro-European Ukrainians

Yuriy Mindjuk and the Feelings of Young Pro-European Ukrainians After Ukrainian President Viktor Yanukovych refused to sign the association agreement with the European Union, crowds gathered at the Maidan square to protest these policies and demand closer integration and co-operation with Europe. Text and interview: Pekka Virkki Photo: Yuriy Mindjuk

Eastern and the Southern part of the country. Almost all young people are supporting an agreement with the EU, meaning that in the near future we will have big growth in favor of the euro-integration of Ukraine.” Today, the situation is changing every day and not even the most qualified experts can tell what is going to happen. The situation in Eastern Ukraine may unstabilize rapidly, and Crimea is being annexed by the Russian Federation while the international community does not recognize this act. Mindjuk would have hoped for more concrete support from the allies that share values with the people of Ukraine: “People were totally frustrated and disappointed by the assistance from our partners in the West. Our army is weak, we are not able to stop Russian aggressors, now the people in Ukraine have started to hope for NATO accession in Ukraine.”

Yuriy Mindjuk Maidan also became a symbol of European values in the minds of the people of Ukraine, and these feelings seem to have strengthened during the last few months. “The Maidaners” have not given up although Yanukovych’s government has become more and more restrictive towards the protestors and lots of propaganda and disinformation has been spread in the media. “Russia was preparing for this aggression for a long time, they were building a pro-Russian organization network, spread massive political and national propaganda and provoked conflicts”, says Ukrainian activist Yuriy Mindjuk. Yuriy Mindjuk feels that the protest was more against the Custom Treaty than for an association agreement with the EU. However, he also thinks that co-operation with the EU could bring many good things such as help in the struggle against corruption, support for the state system and economic reforms. He feels that there are big differences in how the generations and the different regions see the necessity of wider monetary co-operation with the EU: “We have a strong division between the older and the younger population in Ukraine on the EU issue, especially in the 8

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

According to Mindjuk the main problems in the country have been corruption, Russian intrusion in Ukrainian state affairs, lack of a national integration ideal, lack of economical and state system reforms and the influence of Soviet communist past. He feels that EU could help Ukraine in fighting corruption, establishing good governance and carrying out economic reforms. He says that Ukrainians are counting on growth of trade between Ukraine and EU, investments and flow of innovations. Mindjuk has a clear view on the EU-Russia conflict of interest “In my opinion EU is an open playground for co-operation of different nations. The Russian project of integrating ex-Soviet territories – Custom Union – is senseless and disadvantageous for its members besides Russia. Additionally Custom Union is a kind of coalition of dictatorship.” This crisis may be one of the largest we have experienced since the Cold War and the European Union has to carefully choose which instruments to use in its foreign policy. Choosing the right instruments and principles might become one of the most important discussions in the election of the European parliament.

The writer is member of JEF-Finland board. Yuriy Mindjuk is a pro-Western political activist from Ukraine. He has a long career in youth politics and general politics since the Orange Revolution 2004. He has worked as the International Secretary of former President Viktor Yuschenko’s party “Our Ukraine”.

THAI QUACH

KAI PÖNTINEN

AURA SALLA

nuori yrittäjä

yrittäjä

EU-viestintään erikoistunut viestintäkonsultti

HENNA VIRKKUNEN liikenne- ja kuntaministeri

ARTO OJALA MARI-LEENA TA LV I T I E kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

ANTTI HÄKKÄNEN

S I R PA PIETIKÄINEN

pääministerin erityisavustaja

europarlamentaarikko

PIA KAUMA kansanedustaja

PETRI S A R VA M A A

E I J A - R I I T TA KO R H O L A europarlamentaarikko

europarlamentaarikko

ANNE-MARI VIROLAINEN kansanedustaja

JARI ANDERSSON rehtori

M A R J AT TA RASI

LISA SOUNIOAHTISAARI yrittäjä

pitkän linjan ulkopolitiikan moniosaaja

ALEXANDER STUBB

TA PA N I MÄKINEN

eurooppaja ulkomaankauppa ministeri

MARI KAUNISTOLA ylikonstaapeli

kansanedustaja

CAROLINA NYSTÉN teologian yo

JUKKA S AV O L A I N E N yrittäjä

Ih m In e N , Va l Its E T e k IjÄ S i

PAREMPI EUROOPPA SYNTYY

ParHaiLla teKijÖilLÄ.

T I E S I T KÖ , että Euroopan parlamentissa yksittäisen edustajan vaikutusmahdollisuudet ovat parhaimmillaan valtavat? Siksi sillä on merkitystä, ketkä me matkaan lähetämme.

Pa r e m p i E u ro o p pa syntyy rauhaa rakastamalla. Euroopan tarkoitus on yhä edelleen edistää vapautta, vakautta ja rauhaa sekä puolustaa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion toteutumista.

Rajattomassa maailmassa eristäyty-

M e u s ko m m e , että parempi Eurooppa rakentuu työlle nyt ja tulevaisuudessa. Työpaikkoja ja investointeja syntyy uusiutumalla ja iskemällä kiinni uusiin mahdollisuuksiin, ei takertumalla menneeseen menestykseen.

minen ei ole vastaus ongelmiin – tai edes mahdollisuus. Yhtenäinen Eurooppa tarjoaa parastaan, kun se luo ratkaisuja ongelmiin. Eikä tuota niitä. Me itse vaikutamme Euroopan vahvuuksiin.

Aina on helpompi olla tekemättä

mitään. Mutta silloin ei voi onnistuakaan. Vain tekemällä itse Euroopasta paremman, voimme muuttaa vanhaa. Annetaan parhaiden tekijöiden ottaa EU-mörköä sarvista.

eurovaalit.kokoomus.fi

Pelkällä puheella ei pääse puusta pitkälle.

E U R O O P PA O N T E K I J Ö I D E N S Ä N Ä KÖ I N E N . 9

Kannatamme maailmaa, jossa pieni ei ole koskaan ison armoilla. T채m채n ansiosta meill채 jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itse채mme vapaasti ja tasavertaisesti. 10

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Timo Harakka

Liisa Jaakonsaari

Mikael Jungner

Anne Karjalainen

Kimmo Kiljunen

Johannes Koskinen

Miapetra Kumpula-Natri

Janne Laulumaa

Anna-Kristiina Mikkonen

Riitta Myller

Reijo Paananen

Tuula Peltonen

Kaisa Penny

Nasima Razmyar

Mitro Repo

Kaarin Taipale

Eero Vainio

Antti Vuolanne

Thomas Wallgren

Ilkka Kantola

ÄÄNESTÄ 25.5. INHIMILLISEMMÄN EUROOPAN PUOLESTA. TUTUSTU SDP:N EHDOKKAISIIN EUROPARLAMENTTIVAALEISSA: EUROVAALIT.SDP.FI 11

Anna Masna sees EU as Ukraine’s Way for Positive Reforms

Anna Masna sees EU as Ukraine’s Way for Positive Reforms Anna Masna is Director of European Democrat Students network and Executive Director of Foundation for Democratic Initiatives. She sees EU as Ukraine’s choice for democracy and civilization. Text and interview: Antti Ahonen Photo: Anna Masna

East could be pro-Russian - and an old person from the West could be pro-European”, she continues. What are the main problems in the Ukrainian society right now and what were they during Yanukovych’s regime? “We have many problems”, states Anna Masna. “People did not have a strategic view about reforms and I do not see this from the new government either”. Which of these problems could be solved by closer cooperation with the EU? “European Union is our way to positive reforms”, states Anna Masna. That is why EU should keep supporting Ukraine. She says: “EU should help by sharing correct information among people, especially from the East and South of Ukraine. Correct information about European values, about European style of life, about the benefits, opposite to the Russian propaganda”.

Anna Masna “Yanukovych and his government from 2010 did many things that were against the will of the majority of Ukrainian people...the last drop was the suspension of the association agreement signature and the rude violations of human rights at Euromaidan Demonstrations”, she states. Why do you see that the EU association agreement is so important for Ukraine? “Because for Ukraine it is a kind of...civilization choice. Choice for democracy, choice for rule of law and choice for open society”, states Anna Masna. Is there a big difference among generations in the way they see Ukraine’s European integration? “Of course we have a difference between generations, but the main difference is not in age. The main difference is in mentality,” says Masna. “The Eastern part of Ukraine was under Russian influence for about 400 years, under the influence of the Russian Empire and under the influence of the Soviet Union. Western Ukraine was under this influence for 70 years - only under the influence of the Soviet Union. That is why for example a young person from the 12

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

How do you see the situation in Crimea right now? “The referendum in Crimea was organized under big Russian pressure and military invasion”, states Anna Masna. “The referendum was against the Ukrainian constitution. We all have to do our best to stop the Russian imperialistic scenario.” Masna states: “The politics of the Russian federation are in violation of international law - intervention to independence and territorial integrity of Ukraine”. “This not acceptable aggression in a civilized world”, she continues. Masna sees that there is an incompatible dissonance between Russian interests and EU integration. “Of course. Russia wants to see Ukraine dependent and to dictate their own policy. On the other hand European Union sees Ukraine as an independent and democratic part of the European family. Your opinion about the politics of the EU and USA in this crisis? “It is good and important that the EU and USA are united in a position of support for Ukraine”. The writer is Secretary General of JEF-Finland. Anna Masna is a young Ukrainian democracy activist, academic researcher and graduate student originally from Ternopil, Ukraine. Nowadays she is living in Kiev. She is Director of European Democrat Students network and Executive Director of Foundation for Democratic Initiatives.

JEF-Finland Demonstrated Against Violence in Front of the Ukrainian Embassy

JEF-Finland against Violence Eurooppanuoret (JEF-Finland) organized a peaceful candle demonstration against violence in Ukraine after the massacres in Maidan square on Friday 21st of February. Text: Antti Ahonen and Pekka Virkki

Many members of JEF-Finland and Ukrainians living in Finland participated the emotional demonstration. Delightingly, also many staff members of the Ukrainian Embassy joined the demonstrators. This really gave hope for a peaceful solution, after so many innocent victims have been killed or injured in Maidan Square. On the same day we were organizing the demonstration, we had heard horrible news from Kiev: sharpshooters of special security forces were shooting at peaceful, unarmed people. The atmosphere in the demonstration was very touching − sad and serious, but also hopeful. All these people were peacefully lighting candles and leaving them to the street in front of the Embassy building in the Kulosaari area. There were demonstration signs, prepared earlier on the same day by the activists of JEF-Finland. They read “Peace”, “Freedom”, “Free Ukraine”, “For Democracy”, “Respect Human Rights”, and so on. At the end of our demonstration the dozens participating Ukrainians started slowly but convivially singing the Ukrainian national anthem. We, the Finnish participants, listened deeply touched. Many people

were crying while they sang. The event was something that everyone there will remember for the rest of their lives. Before the demonstration, JEF-Finland released a press release that condemned violence. JEF-Finland has been actively showing support to pro-European and pro-democracy activists since autumn 2013. The demonstration by JEF-Finland got a lot of attention in the Finnish media, including the main TV-news of the day on channel TV1. The numerous candles, demonstration signs, Ukrainian and European flags and the singing of the national anthem made it clear that this crowd was strongly against violence. “We might not be experts of Ukraine, but we felt that it is important to send this kind of message”, said President of JEF-Finland, Ms. Mariam Rguibi in TV2 news programme A-studio which aired the next week. Antti Ahonen is the Secretary General of JEF-Finland. Pekka Virkki is a member of JEF-Finland board.

Pirkka Aalto FM, biologian ja maantiedon lehtori

sari essayah

Sauli Ahvenjärvi tekniikan tohtori, kansanedustaja

Niklas Andersson

ministerin erityisavustaja, ministerspecialmedarbetare

Marjo Anttoora

Tom Himanen

Jouko Jääskeläinen

Timo Keskitalo Jukka-Pekka Kuokkanen

KTM, Euroopan Parlamentin jäsen

avaruustutkimuskouluttaja

Marjo Loponen

Andrei Nahkala

KTM, ministerin erityisavustaja

valtiosihteeri, KTM

valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja

Laura Peuhkuri

valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri

valtiosihteeri, varatuomari

sari Behm

toimintakeskuksen johtaja, kätilö

pastori

lääkäri, liiketoimintajohtaja

Mia Puolimatka

Juha Richter

kasvatustieteen tohtori, omaishoitaja

MAKSA JA: KD-PUOLUE

www.kd.fi

lääkäri

Äänestä ennakkoon EU-vaaleissa 14.–20.5. tai vaalipäivänä 25.5.

Jere Riikonen merianalyytikko, marinanalytiker

Päivi Räsänen Birgitta Silvennoinen Tiina Tuomela

sisäministeri, lääkäri

toimittaja

LKT, lastentautien erikoislääkäri

Peter östman kansanedustaja, riksdagsledamot

Eurovaalituulahdus Kreikasta

Eurovaalituulahdus Kreikasta Ateenan keväinen aurinko on jo tovin lämmittänyt Akropoliksen kukkuloille aukeavan sokkeloisen ja tunnelmallisen Plakan katukiviä ja kahvilaterasseja. Kreikan kriisimielialasta huolimatta katuterassit täyttyvät niin paikallisista kaupunkilaisista kuin maahan kevään mittaan kiihtyvällä tahdilla virtaavista turistiryhmistä. Teksti ja haastattelu: Heini Hyrkkö Kuvat: L. Crossa ja JEF Komotini

Kreikkalaisjumalatar Athenen temppeli Erechteion Akropolis-kukkulalla. Kreikkalaisille politiikasta käytävä usein varsin kiivaskin mielipiteiden vaihto kuuluu olennaisena osana tavernojen ruokapöytäkeskusteluihin. Lähestyvistä eurovaaleista ja meneillään olevasta EU:n puheenjohtajuuskaudesta huolimatta Kreikan julkisessa keskustelussa päivänpolttavat poliittiset kysymykset ovat kuitenkin edelleen vahvasti kiinnittyneitä maan omaan talous- ja velkakriisiin. Eikä tämä ole lopulta mikään ihme, sillä Kreikan talouden madonluvut kertovat omaa karua kieltään. Maan työttömyys on kivunnut 27 prosenttiin samalla kun nuorisotyöttömyys huitelee jopa 61 prosentin tuntumassa. Vuodesta 2008 alkaen viiden kriisivuoden aikana maan bruttokansantuote on kutistunut neljänneksen kriisiä edeltäneestä tasosta. Viimeisimmän Eurobarometri-kyselyn valossa kreikkalaisten suhde unioniin näyttäytyy kimuranttina. Kreikkalaisista 2/3 ilmoittaa suhtautuvansa kriittisesti unioniin, mutta samalla yhtä moni toivoo Kreikan pysyvän sekä EU:n että euroalueen jäsenenä. Päällimmäisinä huolenaiheina vasta14

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Kaupungin korkeimmalta huipulta Lykavittos-vuorelta avautuvat upeat kaupunkinäkymät.

”Viimeisimmän Eurobarometri-kyselyn valossa kreikkalaisten suhde unioniin näyttäytyy kimuranttina. Kreikkalaisista 2/3 ilmoittaa suhtautuvansa kriittisesti unioniin, mutta samalla yhtä moni toivoo Kreikan pysyvän sekä EU:n että euroalueen jäsenenä.”

Eurovaalituulahdus Kreikasta

”Valtuutus EU:lle tarvitaan lopulta kansalaisilta, muutoin Eurooppaa ei ole. Ihmisten tulisi todella kiinnostua Euroopan tulevaisuudesta ja meitä kaikkia kohtaavista globaaleista haasteista. JEF Kreikan tavoitteena on herättää nuorissa ajatuksia ja pohdintaa eurooppalaisesta perspektiivistä.” uksista heijastuvat pelko työttömyydestä ja skeptisyys talouden tulevasta kehityksestä. Euroopan parlamenttivaalit eivät tunnetusti ole liikuttaneet missään jäsenmaassa suuria äänestäjämassoja. Yksi tilastokummajaisista tosin on löydettävissä juuri Kreikasta vuodelta 1980, jolloin juuri ennen seuraavana vuonna toteutunutta EU-jäsenyyttä maassa järjestetyissä Euroopan parlamenttivaaleissa äänestysprosentiksi kirjattiin hulppeat 80 %. Vuonna 2009 EP-vaaliuurnille päätyi vielä reilut puolet kreikkalaisista (52,6 %), mikä oli edelleen EU-keskiarvoa (43 %) parempi saavutus. Kreikan toukokuista vaalikalenteria aikatauluttavat paitsi eurovaalit myös samassa yhteydessä järjestettävät kunnallisvaalit, joiden toinen kierros ajoittuu EP-vaalien pää-äänestyspäivän yhteyteen. Kreikan vaalikevättä on värittänyt uusien puolueiden ja allianssien ilmestyminen maan poliittiselle väripaletille. Uusien puolueiden kilvoittelu europaikoista ei sekään ole uutta Kreikassa: muun muassa vuonna 2009 Vihreät onnistuivat haalimaan riittävän määrän ääniä saadakseen yhden edustajansa Euroopan parlamenttiin. Kreikan kansallisessa parlamentissa Vihreät eivät ole koskaan olleet edustettuina. Kuluvana keväänä poliittista kenttää on sekoittamassa kreikkalaisille TV:stä tuttu mediahahmo, jonka vastikään perustama To Potami -puolue (”Joki”) on kiilannut heti kättelyssä galluppien kolmannelle sijalle ohi äärioikeistolaisen Kultaisen Aamunkoiton. Mielenkiintoisin ja jopa tiukin kisa käydään lopulta kärkipuolueen paikasta. Kreikan nykyisen koalitiohallituksen pääministeripuolue, keskustaoikeistolainen Nea Demokratia, ja oppositiosta käsin Kreikan sopeutusohjelmaa vastustavilla linjauksillaan julkisuutta kerännyt, radikaalivasemmistopuolueeksi itseään nimittävä SYRIZA, ovat keikkuneet pitkin kevättä puolin ja toisin paalupaikalla muutaman prosenttiyksikön sisällä toisistaan. SYRIZA-puolueen puheenjohtaja Alexis Tsipras

JEF Kreikan paikallisjaosto JEF Komotinin järjestämä kampanja Democracy under Pressure palkittiin ”Vuoden 2014 paneurooppalaisena tekona” on myös mukana eurovaaleissa eurooppalaisen vasemmiston kärkiehdokkaana. Historiallisen alhaisista kannatusluvuista kärsivä, Kreikan koalitiohallituksen niin sanottu junioripuolue, keskustavasemmistolainen PASOK tähtää eurovaaleihin yhdessä pienempien vasemmistopuolueiden kanssa niin kutsutun ”Oliivipuu” -allianssin yhteenliittymänä. Kreikassa hallituksen istuessa kautensa loppuun seuraavat kansalliset parlamenttivaalit ovat edessä vasta kahden vuoden kuluttua. Päähallituspuolueen ja oppositiojohtajan tiukka kilpa on kuitenkin omiaan tuomaan oman erityismausteensa toukokuun eurokoitoksiin. JEF Kreikka valmistautumassa eurovaaleihin Vuonna 1997 perustettu Eurooppanuorten sisarjärjestö JEF Kreikka koostuu kaiken kaikkiaan viidestä paikallisjaostosta ja järjestön oman arvion mukaan noin reilusta 120 aktiivisesta toimijasta. JEF Kreikan kuulumisia välittivät sekä Brysselistä että paikan päältä Ateenasta JEF Kreikan puheenjohtaja Dominic Kyriakos Chrysidis ja JEF Ateenan puheenjohtaja Petros Aggos. Kuinka kuvailisitte kreikkalaisnuorten yleistä suhtautumista EU:ta kohtaan? Miten maan vakava talous- ja velkakriisi ovat mielestänne vaikuttaneet nuorten käsityksiin unionista? Vielä vuosia ennen kriisin alkua EU näyttäytyi varsin houkuttelevana kreikkalaisnuorten silmiin, mutta talouskriisin myötä tilanne on muuttunut. Antieurooppalaiset liikkeet ja euroskeptisyys ovat kriisivuosien aikana kasvattaneet suosiotaan. Kreikalle räätälöidyt menoleikkaukset tulkitaan mielellään joko EU:n aiheuttamiksi tai EU:n kyvyttömyydeksi toimia oikein. Kreikkalaisnuoret kyllä kokevat itsensä eurooppalaisiksi, mutta lopulta vain ydinjoukko kannattaa EU:ta avoimesti. 15

Eurovaalituulahdus Kreikasta

Kertoisitteko hieman JEF Kreikan organisoimista tapahtumista tai kampanjoista kevään eurovaalien alla? Mikä rooli muilla kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöillä on kampanjoinnissanne? Eurovaalien lähestyessä Kreikan JEF on huhtikuun alkuun mennessä järjestänyt yhden tapahtuman sekä ollut mukana tukemassa kahta muuta tapahtumaa Ateenassa. Järjestön oma tapahtuma ”New policies of the European Union to support education and employment” toteutettiin yhteistyössä Euroopan nuorisofoorumin, Kreikan nuorisoneuvoston sekä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin Kreikan-edustustojen kanssa. Lisäksi Kreikan kaksi muuta paikallisjaostoa, JEF Thessaloniki ja JEF Komotini, ovat parhaillaan ideoimassa kahta tapahtumaa, joiden avulla on tarkoitus kannustaa ja aktivoida nuoria äänestysuurnille toukokuussa. Toukokuun alkuun ajoittuvat kampanjatapahtumat järjestetään läheisessä yhteistyössä Kreikan Europe Directin, eri nuorisokansalaisjärjestöjen sekä yliopistojen opiskelijajärjestöjen kanssa. Yleisellä tasolla mutta erityisesti kevään eurovaaleja ajatellen, kuinka vaikeaksi koette kreikkalaisnuorten aktivoinnin vaaleihin? Onko ilmassa havaittavissa minkäänlaista muutosta juuri tämänvuotisia eurovaaleja ajatellen? Yleisesti ottaen nuorten aktivoiminen on haasteellista. Koemme, ettei ihmisillä ole riittävästi tietoa EU-politiikasta tai unionin merkityksestä ja vaikutuksesta kansalaisten elämään. Niin kauan kun ihmiset eivät tiedosta Euroopan parlamentin nykyistä roolia, he eivät koe äänestämistä eurovaaleissa mielekkääksi Euroopan tulevaisuuden kannalta. Monet kreikkalaiset kokevat kriisin myötä turhautuneisuuden ja pettymyksen tunteita maan poliittista järjestelmää ja kriisiin sovellettuja lääkkeitä kohtaan. Turhautuneisuus kanavoituu näin myös päätöksenä jättää äänestämättä vaaleissa. Pettymyksen tunteet voivat toisaalta ohjata nuoret antamaan äänensä euroskeptisille ryhmille ja ehdokkaille, mikä näyttäisi olevan todennäköisin vaihtoehto tänä keväänä. Toivoisimmekin, että nuoret äänestäjät pohtisivat vielä kertaalleen päätöstään ja antaisivat äänensä kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Toivomme edistävämme ihannetta demokraattisemmasta Euroopasta motivoimalla nuoria äänestämään maamme kannalta kestävän tulevaisuuden puolesta. Mikä on viestinne: miksi kreikkalaisnuorten kannattaa äänestää tänä keväänä? Talouskriisi, sosiaalinen ekskluusio ja ympäristön saastuminen ovat keskeisimpiä haasteita, joihin Euroopan on vastattava. Globaaleilla areenoilla Euroopan on saatava äänensä entistä paremmin kuulluksi. Valtuutus EU:lle tarvitaan lopulta kansalaisilta, muutoin Eurooppaa ei ole. Ihmisten tulisi todella kiinnostua Euroopan tulevaisuudesta ja meitä kaikkia kohtaavista globaaleista haasteista. JEF Kreikan tavoitteena on herättää nuorissa ajatuksia ja pohdintaa eurooppalaisesta perspektiivistä. Kriittisyys on osa onnistunutta keskustelua ja kritiikin kautta myös Euroopan unionin on mahdollista kehittyä.

Lisää piraatteja europarlamenttiin! Lähtökohtamme on vapaus. Jokaisen on saatava toimia kuten haluaa, kunhan ei vahingoita muita. Ihmisten yksityisyys turvattava massavalvonnalta. Nettipalveluiden tiedonkeruuseen pelisäännöt. Toimivissa digitaalisissa sisämarkkinoissa on valtava kasvumahdollisuus. Internetille perustuslaki: tietosuoja, kuluttajansuoja, sananvapaus, joustavampi tekijänoikeus. Kaadoimme jo ACTA-sopimuksen. Kaadamme muutkin epädemokraattiset kauppasopimukset. Ruotsin piraateilla on jo edustus EU-parlamentissa. Lisää piraatteja parlamenttiin kaikista EU-maista!

Kirjottaja on Eurooppanuorten jäsen, joka työskentelee Kreikan EU-puheenjohtajuuskauden ajan Ateenan suurlähestystössä LÄHTEET: Juttua varten on haastateltu JEF Kreikan puheenjohtajaa Dominic Kyriakos Chrysidisia ja JEF Ateenan puheenjohtajaa Petros Aggosia. Jutun taustoituksessa tukea antoi kuusi vuotta opiskelun ja kv-työtehtävien myötä ulkomailla asunut mutta nyt kotimaahansa palannut kreikkalaisnuori.

PIraatit

Lisätietoja osoitteesta Eurobarometri 80: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ eb/eb80/eb80_first_en.pdf 16

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

piraattipuolue.fi

.FI E N O K I L A A ENV T R O U N . W WW ONKO OMA EHDOKAS HUKASSA? TUNTUUKO ETTA KAIKKI POLIITIKOT OVAT SAMANLAISIA? Nuorten tekemä vaalikone auttaa etsimään oman ehdokkaasi! Vaalikone on toteutettu kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) ja kysymykset on ideoinut suuri joukko eri-ikäisiä ja eritaustaisia nuoria. Vaalikoneella selvität, mitä mieltä eurovaaliehdokkaat ovat nuorille ajankohtaisista teemoista.

Äänestäminen kannattaa aina ja sopivan ehdokkaan etsiminen on helppoa. Kokeile heti:

WWW.NUORTENVAALIKONE.FI Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission Youth in Action -tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Suomessa Youth in Action -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio.

Minne menet, maailma? ”Erittäin laadukas, erinomaisesti editoitu kansainvälisen tason lehti.” – Edit-aikakauslehtikilpailun raati Tilaa vuoden parhaana lehtenä palkittu Ulkopolitiikka 39 euron vuosihintaan (opiskelijoille 25 euroa). Saat valita tilaajalahjaksi kirjan ja yhden aiemmin ilmestyneen lehden – esimerkiksi eurovaaleja käsittelevän numeron 1/2014. Toukokuussa ilmestyvästä numerosta voit lukea parhaiden kotimaisten ja venäläisten asiantuntijoiden näkemyksiä Ukrainan tilanteesta ja Venäjän poliittisesta kehityksestä.

www.ulkopolitiikka.fi/tilaa

You get what you ask for.

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät Esittelyssä ehdokkuudestaan 11.4. mennessä ilmoittaneet ja kysymyksiin vastanneet kaikkien puolueiden vaalipäivänä alle 30-vuotiaat ehdokkaat. Kysymykset: 1) koulutus ja nykyinen työtehtävä 2) kiinnostuksen kohteet 3) perustelut ehdokkuudelle/ miksi äänestää minua

Itsenäisyyspuolue

Stefan Holm, 25 (ipu) 1) Ylioppilas, opiskelija 2) Kirjallisuus, kulttuuri, politiikka, uskonto, filosofia ja niin edelleen. Lienisi helpompi vastata siihen, mikä ei kiinnosta. 3) Silläkin riskillä, että kuulostan populistilta: olen ehdolla lapsieni tulevaisuuden takia. Olen ollut pidempään kiinnostunut politiikasta, mutta viimeistään tultuani isäksi, en voi enää katsoa sivusta, kun heille jäävää yhteiskuntaa tuhotaan. Kehityssuunta on sekä Suomessa että globaalisti kiihtyvään tahtiin huononeva. Haluan opettaa lapsilleni, että kaikkea ei pidä hiljaa hyväksyä. Minua tulisi äänestää samasta syystä kuin ketä tahansa muuta Itsenäisyyspuolueen ehdokasta. Itsenäisyyspuolue ja sen edeltäjä Vapaan Suomen Liitto ovat alusta alkaen varoittaneet ja olleet oikeassa siitä, mihin EU- jäsenyys tulee johtamaan. Vaihtoehdoksi on tarjottu ja tarjotaan edelleen itsenäistä ja kansanvaltaista Suomea, jonka menestystä ei mitata BKT:n vaan yhteiskunnan heikoimpien jäsenten aseman mukaan. 4) EU:n merkittävimmät saavutukset ovat sellaisia, joita kuvaamaan sana ”saavutus” on merkitykseltään liian positiivinen. Vaikka ovathan valtioiden suvereniteetin, kansanvallan ja hyvinvointiyhteiskuntien alas18

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

4) EU:n merkittävin saavutus 5) parlamentin seuraavan vaalikauden tärkein tavoite 6) nettisivujen osoite

ajo, vain muutamia mainitakseni, saavutuksia sinänsä. Mitään hyvää, jota ei olisi saatu ilman edellä mainittuja ja monia muita haittoja, EU ei ole saavuttanut. 5) Olettaen, että EU:n purkamista ei voida pitää realistisena vaihtoehtona, toiseksi paras vaihtoehto olisi siirtyä EU:hun, jossa jäsenmaat saisivat itse päättää EU:n lainsäädännön toimeenpanemisesta. Myöskin eurosta tulee luopua kansallisen suvereniteetin palauttamiseksi. 6) http://vallankumoaja.blogspot.fi/

Keskusta

Petri Honkonen, 26 (kesk) 1) Hum. kand. Suomen historia ja yhteiskuntatieteet. Opiskelija. 2) Talous, työllisyys, aluekehitys ja avoimuus 3) Suomalaiset nuoret tarvitsevat työpaikkoja kaikkialla Suomessa. Uusien työpaikkojen luomiseen tarvitaan EU:ta. Eurooppalaisella yhteistyöllä on huimat mahdollisuudet luoda parempaa toimeentuloa ja menestyksen mahdollisuuksia yrittäjille. Haluan ennen kaikkea toimia työllisyyden puolesta EU:n kautta. 4) EU:n avulla on Suomeen luotu työllisyyttä ja vaurautta. 5) Kansalaisia häiritsevän, liian tiukan lainsäädännön ja byrokratian karsiminen. EU:n ei tule puuttua joka asiaan, vaan isoihin kysymyksiin ja

mahdollistaa asioita eikä estää. 6) www.petrihonkonen.net

Elina Lappalainen, 27 (kesk) 1) Tilastotieteiden yo, sivuaine kansantaloustiede, gradua kirjoitan parhaillaan energia-politiikasta, tällä hetkellä olen opiskelija ja kotiäiti 2) Kansainvälinen politiikka on oma lempilapseni politiikan osa-alueista ja siinä erityisesti ilmasto-, energia-, ruoka-, alue- ja talouspolitiikka. Nämä ovat merkittäviä kysymyksiä myös tulevan viisivuotiskauden aikana: maailman väkiluku kasvaa, ilmasto lämpenee, ääri-ilmiöt ja luonnon katastrofit lisääntyvät. Meidän on kyettävä inhimillisyydenkin nimissä tekemään päätöksiä, joiden avulla voidaan sopeutua tuleviin muutoksiin ja turvata oikeudenmukaisempi ruoan, veden ja energian jakaantuminen. 3) Haluan työskennellä kansainvälisten asioiden parissa ja vaikuttaa siihen millainen maailma meille ja lapsillemme jää. Euroopan parlamentissa päätetään suurelta osin myös meitä koskevista asioista ja tulevan viisivuotiskauden aikana tehdään paljon isoja esim. energiapoliittisia päätöksiä tulevaisuuden suunnasta. Päätöksien täytyy olla kestäviä, oikeudenmukaisia, vastuullisia, pitkän linjan ratkaisuja. Siksi minä olen ehdolla näissä vaaleissa. Keskustelu, avoimuus ja reiluus. Yksin ei kukaan

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

pysty muutoksia tekemään, mutta yhdessä saamme jo enemmän aikaan. 4) Syksyllä vastasin tähän kysymykseen: Rauhanprojekti. Vaikka nyt käsillä on Ukrainan tilanne, annan saman vastauksen edelleen. Euro ja yhteiset sisämarkkinat ovat nekin tuoneet paljon hyvää, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Euro ei ole ainoastaan hyvä juttu tai edes mitenkään onnistunut projekti. Valuvikoja piisaa eikä talousongelmaa suinkaan ole korjattu. Rauhanprojekti sen sijaan on vielä enimmäkseen vain positiivinen asia, mistä tunnustuksena myös lokakuussa 2012 Euroopan Unionille myönnetty Nobelin rauhanpalkinto. Vaikka tunnustus tuli kuuden vuosikymmenen ajalta tehdystä rauhan, sovun, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä, tekemistä piisaa vielä paljon. 5) Saada taloutensa kuntoon ja muuttaa nykyinen poukkoileva, tehoton ja kallis energiapolitiikka toimivaan ja johdonmukaiseen energia-ja ilmastopolitiikkaan. Sen tulee kohdella maita tasavertaisemmin ja antaa EU:lle samalla mahdollisuus luoda työpaikkoja, kasvua ja hyvinvointia. EU-maiden tulee samalla pyrkiä yhä korkeampaan ruoka- ja energiaomavaraisuuteen − myös polttoaineiden suhteen. 6) http://elinalappalainen.net/ https://twitter.com/LappalainenE https://www.facebook.com/lappalaisenelina

Jouni Ovaska, 27 (kesk) 1) Luokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri 2) Liikunta, politiikka, ihmiset 3) Jos koet, että EU sotkeutuu arkeesi liikaa ja säädökset ja sääntely tuskastuttavat, mutta haluat olla osa unionia ja euroaluetta, ja kehittää niitä, olen oikea valinta. 4) Rauhan, vakauden ja talouskasvun edistäjä 5) Vakauttaa taloutta, kitkeä veroparatiisit. 6) jouniovaska.fi

Kokoomus

Antti Häkkänen, 29 (kok) 1) Lakimies, pääministerin erityisavustaja 2) Kalastus, urheilu, etenkin jalkapallo sekä muut joukkuelajit, luonnossa liikkuminen 3) Mielestäni Suomi tarvitsee tiukempaa edunvalvontaa. Päätöksenteossa pitää aiempaa paremmin ottaa huomioon maamme erityispiirteet ja ajaa selvästi voimakkaammin suomalaisten asiaa. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat lisää työpaikkoja, yrittäjyyttä, vastuullisempaa taloudenhoitoa ja vähemmän sääntelyä, vähemmän byrokratiaa, vähemmän yhteisvastuuta toisten veloista. Olen suomalaisten puolella. 4) Euroopan unioni on ennen kaikkea onnistunut rauhanprojekti, jonka ansiosta Euroopassa ei ole sodittu vuosikymmeniin. 5) EU:n pitää keskittyä aiempaa enemmän ihan perusasioihin – työllisyyden, talouden ja turvallisuuden kysymykset pitää olla listalla ensimmäisenä. Kaikenlainen näpertely pikkuasioilla tulee lopettaa ja keskittyä isoon kuvaan. 6) www.anttihakkanen.fi

Aura Salla, 29 (kok) 1) VTM, EU-asioihin erikoistunut viestintäkonsultti 2) Olen intohimoinen matkustaja, hyvän kirjallisuuden, etenkin elämäkertojen, sekä laadukkaiden TVsarjojen ja elokuvien suurkuluttaja. Rakastan hyviä ravintoloita, perhettäni, suurkaupunkeja ja merenrantaa. Toiveeni on saada asua mahdollisimman monessa eri maassa ja

työskennellä kansainvälisen politiikan parissa. Rentoudun sekä tyhjennän ja täytän akkujani juoksemalla ja treenaamalla kuntosalilla äänikirja tai hyvä musiikki iPodissani. 3) Olen tehnyt töitä ehdokkuuden eteen jo edellisistä EU-vaaleista lähtien ja nyt kun mahdollisuus ehdokkuuteen tarjoutui, tartuin siihen heti. Eurooppa-politiikan tuntemus on minulle sekä olennainen osa työtäni ja koulutustani että elämäntapa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat olleet minulle aina erityisen mielenkiinnon kohteena. Suoritin asepalvelukseni ilmavoimien viestikoulussa Tikkakoskella, josta kotiuduin kersanttina. Armeijan jälkeen keskityin opinnoissani Eurooppa-asioihin opiskellen valtio-oppia Turun yliopistossa, johtamista ja Euroopan unionin tutkimusta Helsingin yliopistossa ja Euroopan unionin talous- ja ulkosuhdepolitiikan maisteriopintoja Leipzigin yliopistossa Saksassa. Nykyinen työni on EU-asiantuntijan tehtävä. Mikäli etsit nuorta, motivoitunutta, tehokasta ja aikaansaavaa EU-asiantuntijaa ehdokkaaksesi vastaan etsimääsi. 4) Merkittävin EU:n saavutus on rauha. EU on ensisijaisesti arvoyhteisö, jossa vapaa eurooppalainen demokratia on pohja, jolle kaiken yhteiskunnallisen päätöksenteon tulee rakentua. Tämän rauhan ja yhteistyön vallitessa olemme onnistuneet luomaan vakaan talouden, josta merkkinä ovat muun muassa matalat korot ja hillitty inflaatio. Nyt tähän talouteen on saatava uutta drivea ja sisämarkkinoista on rakennettava aidosti yhtenäiset. Saavutuksia on paljon, mutta paljon on vielä saavutettavaa. 5) Sisämarkkinoiden kehittäminen. Meillä on Suomessa 5 miljoonan ihmisen sisämarkkinat ja EU:ssa 500 miljoonan. Yhteiset sisämarkkinat ovat Suomen etu: meillä on huomattavaa osaamista ja kasvuyrittäjyyttä esimerkiksi digialalla, jonka kasvun esteenä ovat muun muassa maiden toisistaan poikkeava lainsäädäntö ja lupakäytännöt. Unionin tehtävänä on toimia mahdollistajana, joka etsii aktiivisesti keinoja unionin sisäisen kaupan lisäämiseen ja esteiden purkamiseen. Globaalissa kilpailussa laajemmat sisämarkkinat tukevat yritysten kasvumahdollisuuksia, jolloin mahdollisuudet kasvaa globaa-

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

Kysymykset: 1) koulutus ja nykyinen työtehtävä 2) kiinnostuksen kohteet 3) perustelut ehdokkuudelle/ miksi äänestää minua listi toimivaksi yritykseksi ovat realistisempia. 6) www.aurasalla.fi

Kristillisdemokraatit

Tom Himanen, 24 (kd) 1) Työskentelen avaruustutkimuskouluttajana sekä tietotekniikan opettajana ja teen yrittäjänä kaikenlaista tietotekniikkaan sekä viestintään liittyvää, mistä maksetaan. Häärään kaiken muun ohella fitness-alan startupin perustamisen parissa. Opiskelen töiden ohessa ICT-innovaattoriksi Haaga-Heliassa. 2) Olen kiinnostunut prosessien tehostamisesta, yhteistyöstä, ohjelmoinnista, automatisoinnista, tietoturvasta, GNU/Linuxeista, musiikista, junttipuntista, cross fitistä ja ideoideni testaamisesta. 3) Teknologian luvattu maa Suomi ei mahdu eniten robotteja hyödyntävien maiden top kymppiin. Kärjessä on Etelä-Korea plus Japani. Suomi ja EU ovat siis tipahtaneet kehityksen kelkasta, mikä näkyy hallinnon sekä yrityselämän tehottomuutena. Eli kilpailukyvyttömyytenä, työttömyytenä ja elintason laskuna. EU:ssa tulisi keskittyä tehokkuuden kasvattamiseen automatisoimalla töitä, joita ihmiset tekevät nyt. Euroopan parlamentissa tehdään koko ajan lisää tietotekniikkaan, tietoturvaan ja tietoliikenteeseen liittyviä päätöksiä. Parlamenttiin siis tarvitaan nörttejä. Haluatko jättää EU-maat ITalan lobbarien armoille? Jos et, niin tiedät kyllä, mitä sinun pitää tehdä. 4) EU on ollut ja on rauhan projekti. Olemme alkaneet ymmärtää rauhan merkityksen kun Ukrainan-kriisi on osoittanut, ettei rauha ole itsestäänselvyys. 20

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

4) EU:n merkittävin saavutus 5) parlamentin seuraavan vaalikauden tärkein tavoite 6) nettisivujen osoite

5) Suhteet Jenkkeihin on saatava kuntoon: Jenkkien on lopetettava EUkansalaisten vakoilu, ja vapaakauppasopimus on saatava aikaan. Vapaakauppasopimusta ei tietenkään pidä tehdä, jos sen sisältö on täysin älytön. EU-alueesta on tehtävä äärimmäisen energiaomavarainen, koska muutoin esimerkiksi Venäjä voi kiristää EU:n rajavaltioita laittamalla kaasuhanat kiinni. Venäjä on tehnyt niin esimerkiksi Ukrainalle vuonna 2009. Huimat 100 % Suomen kaasusta tulee Venäjältä. Suomen energiaomavaraisuusaste on vain 36 % ja tuontienergiastamme 87 % tulee Venäjältä. Mitä riippuvaisempia olemme venäläisestä energiasta, sitä voimakkaammat sotavoimat tarjoamme itänaapurillemme. 6) www.himanen.info

Juha Richter, 29 (kd) 1) Lääkäri 2) Matkustus, saksofonin soitto, lautapelit. 3) Olen asunut useissa Euroopan maissa, puhun saksaa, ranskaa ja englantia. Euroopan parlamentissa haluan ajaa Suomen etua ja menestymisen edellytyksenä on yhteistyö muiden maiden edustajien kanssa. On luonnollisesti helpompaa saavuttaa tuloksia, jos ymmärtää ja puhuu keskustelukumppaneiden äidinkieltä. 4) Rauhan turvaaminen Euroopassa. 5) Velkakriisin ratkaiseminen ja työttömyyden vähentäminen. 6) juharichter.fi

Muutos 2011

Timo Hellman, 29 (M11) 1) Taloushallinnon merkonomi. Freelancekirjoittaja. 2) Kirjallisuus, talous, maantiede 3) Minua pitää äänestää, mikäli on kiinnostunut luomaan Euroopasta lähidemokraattisen ja vireän alueen, jossa hallintoalueiden autonomia ja osuuskuntatoiminta ovat päättäjille yhtä tervetulleet kuin sade heinäkuun poutajakson jälkeen. 4) Rauhan ylläpito 5) Menokuri. 6) http://muutos.eu/ehdokkaat/ timohellman/

Tuukka Kuru, 23 (M11) 1) Opiskelija, konetekniikan koulutusohjelma (Insinööri/AMK) 2) Kulttuurihistoria, klassinen taloustiede, sotilastekniikka, sukupuolentutkimus, kansainvälinen politiikka ja kirkkohistoria. 3) Lähdin ensimmäistä kertaa ehdolle vuoden 2012 kuntavaaleissa, joissa edustin nykyisen puolueeni ainoaa Kemissä asuvaa jäsentä. Olen ollut aina kiinnostunut politiikasta ja erityisesti sen historiallisesta ulottuvuudesta. Huomattuani poliittisen blogini pienimuotoisen suosion, olin mielestäni valmis liittymään puolueeseen, joka pystyy takaamaan minulle täyden mielipiteenvapauden. Ryhmäkuria vastustava Muutos

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

2011 soveltui tähän oikein hyvin. En ole erityisen hyvä itseni kehumisessa, joten annan tekojeni puhua puolestani. Muutoslainen tausta ja Suomen Sisun jäsenyys eivät tarkoita sitä, ettenkö omistaisi ensiluokkaisia kokemuksia vieraista kulttuureista. Asuin vuoden Turkin Izmirissä, joka tarjosi minulle hyvän väylän tutustua mielestäni täysin vieraaseen kulttuuriin. Olin turkkilaisten ystävieni kanssa myös osoittamassa mieltä toukokuun 2013 mielenosoituksissa Turkin hallinnon islamisaatiota vastaan. Poliittiselta maailmankatsomukseltani olen libertaari. 4) EU:n merkittävin yksittäinen saavutus on Ranskan ja Saksan välisen koston kierteen lopettaminen. 5) Tärkeimmät vaaliteemani ovat seuraavanlaiset: Pyrin estämään kaikkia sananvapauden loukkauksia, mihin EU on vuosi vuodelta enemmän syyllistynyt. Vastustan voimakkaasti jokaista toimenpidettä, joka tiivistää liittovaltiokehitystä. Vastustan voimakkaasti Turkin EUjäsenyyttä. Vastustan EU:n sisäistä tukipakettipolitiikkaa. Vastustan naiskiintiöitä, Suomen teollisuutta haittaavaa ympäristöpolitiikkaa ja EU:n laajentumista. 6) http://kansojenherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

5) Demokratiaa on lisättävä EU:n kaikilla tasoilla ja kansalaisten sananvapautta ja yksityisyyden suojaa tulee vaalia. Päätösvalta maahanmuuttoasioissa pitää pysyä jäsenvaltioilla eli ei pidä ryhtyä esimerkiksi “taakanjakomekanismeihin”. 6) http://muutos.eu/ehdokkaat/anttitulonen/

Perussuomalaiset

Simon Elo, 27 (ps) 1) Valtiotieteiden kandidaatti, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja 2) Politiikka, historia, salibandy, videopelit ja matkustaminen 3) Europarlamentti on ollut poliittisten dinosaurusten hautausmaa. On aika äänestää nuorta EU-kriittistä vaikuttajaa, joka haluaa uudistaa unionista vapaakauppaliiton ja järjestää siitä kansanäänestyksen. 4) Yhteiset sisämarkkinat 5) Liittovaltiokehityksen katkaiseminen 6) www.simonelo.fi

lin ja holhouksen vähentämistä. Jokaisen on saatava elää siten kuin haluaa, kunhan ei vahingoita muita. Holhouksen vähentäminen ei merkitse hyvinvointivaltion alasajoa vaan ihmisten kunnioittamista yksilöinä, jotka ovat itse parhaita omien tarpeidensa tuntijoita. Euroopan parlamentissa keskittyisin yksilönvapauksien edistämiseen sekä EU:n avoimuuden ja demokraattisuuden parantamiseen. 4) Maailmassa on paljon jo olemassa olevia ja nousevia suurvaltoja ja suuryrityksiä, joiden vastapainoksi Euroopassa on tehtävä yhteistyötä. Euroopan valtiot ovat yksinään liian pieniä toimimaan monissa asioissa kuten tietosuoja- ja ympäristökysymyksissä. 5) Yksityisyyden suojan varmistaminen ja tiedustelupalvelujen nettivakoilun saaminen hallintaan. Informaation vapaan liikkuvuuden toteuttaminen luomalla digitaaliset yhteismarkkinat. Pitäisi luoda myös “internetin perustuslaki”, joka takaisi tietosuojan, sananvapauden ja joustavammat tekijänoikeussäännökset. 6) http://ahtoapajalahti.fi

Piraattipuolue

Antti Tulonen, 24 (M11) 1) Luonnontieteen ylioppilas, kaupunkilehdenjakaja 2) Tiede ja teknologia, elokuvat, videopelit, tietokilpailut 3) Olen liberaali eli mielestäni kaikilla tulisi olla vapaus tehdä, mitä he haluavat, kunhan siitä ei aiheudu konkreettista haittaa muille. Lisäksi äänestämällä Muutoksen ehdokasta annat äänen myös itsellesi, sillä Muutos pyrkii siirtämään valtaa kansalaisille ajamalla sitovien kansanäänestysten käyttöönottoa. 4) Tieteen ja koulutuksen tukeminen, esimerkiksi grafeenitutkimuksen rahoittaminen ja opiskelijavaihto-ohjelmat.

Ahto Apajalahti, 26 (pir) 1) Humanististen tieteiden kandidaatti, puolueen varapuheenjohtaja 2) Aikani kuluu pääasiassa puolueja muussa järjestötoiminnassa sekä yliopistolla historiaa sekä tieteen ja teknologian tutkimusta opiskellessa. Toimin Piraattipuolueen varapuheenjohtajana ja Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten hallituksessa. 3) Yleisesti politiikassa kannatan vapauden lisäämistä sekä kontrol-

Arto Lampila, 26 (pir) 1) Kulttuurituottaja (amk), projektipäällikkö 2) Kansalaisyhteiskunnan rooli demokratiassa, osallisuus- ja vaikuttamismallien kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus 3) Mielestäni jokaisella on oltava vapaus toimia haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita muiden vapauksia. Jos suljettujen ovien takana rakennettu holhous/kyttäysyhteiskunta ärsyttää sinuakin: anna äänesi piraateille. 4) Tiedon, asioiden, ihmisten, ja osaamisen liikkumisen helpottaminen unionin alueella. 5) Euroopan unionin tavoitteena tulee olla osallistavan ja avoimen kansalaisvaikuttamisen edelläkävijä: talouskriisin koko EU:lle tuomiin 21

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

Kysymykset: 1) koulutus ja nykyinen työtehtävä 2) kiinnostuksen kohteet 3) perustelut ehdokkuudelle/ miksi äänestää minua haasteisiin ei löydetä ratkaisuja laatimalla monimutkaisia kauppasopimuksia suljettujen ovien takana. 6) www.alampila.fi

Maria Morri, 27 (pir) 1) Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, freelance-toimittaja 2) Sananvapaus, tietoyhteiskunnan kehittäminen kaikille helppopääsyiseksi ja toisaalta turvalliseksi, yksityisyyden suojan kunnioittaminen. Vapaa-ajallani olen kiinnostunut skandinaavisesta muodista, elokuvista ja maantiepyöräilystä. 3) Ääni minulle on ääni ihmisläheiselle ja perusoikeuksia leijonaemon tavoin puolustavalle politiikalle! Haluan antaa äänen meille nuorille ihmisille, sillä nuoria ei useinkaan kuunnella päätöksenteossa, vaikka päätettävät asiat liittyvät ja vaikuttavat yhtä lailla meidän kaikkien elämään. Olen vielä itsekin tarpeeksi nuori ollakseni idealistinen ajamiani asioita kohtaan, vaikkakin kovasti toivon, ettei tämä ominaisuus hiivu minusta vuosienkaan myötä. Haluan olla se harmaahapsinen mummo, joka yllyttää lapsenlapsensakin mukaan mielenosoituksiin ja kannustaa nuorempiaan puhumaan kuuluvasti omalla äänellään. 4) EU on onnistunut olemaan hyvänä vastapainona suurvalloille ja ylikansallisille yrityksille. On myös erittäin hienoa ja aikamoisen käytännöllistä, että EU:ssa vallitsee ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Näiden rinnalle tarvittaisiin vielä myös ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. Tähän taas edellytetään eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa, joka rakennetaan muun muassa avoimuutta lisäämällä. Kaiken kaikkiaan valtaoikeuksia kuitenkin tulee 22

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

4) EU:n merkittävin saavutus 5) parlamentin seuraavan vaalikauden tärkein tavoite 6) nettisivujen osoite

tulkita suppeasti niin, että päätäntävalta on kansallisella tasolla silloin, kun valtaoikeuksia ei ole nimenomaisesti määritelty EU:lle. 5) EU:n tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että EU:n alueella toimivat yritykset noudattavat tietosuojaa, yksityisyyttä, sananvapautta, työntekijöiden oikeuksia ja muita perusoikeuksia siten kuin EU-maat ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa niihin sitoutuneet. EU:n tulee lisäksi huolehtia nykyistä tiukemmin siitä, että sen jäsenvaltioissa ei tapahdu ihmisoikeusrikkomuksia eikä demokraattisten periaatteiden loukkauksia. EU:n tulee myös ehkäistä ja ratkaista kansallisvaltioiden rajat ylittäviä terveys- ja ympäristöongelmia. 6) www.heijastuspinta.fi

Jonna Purojärvi, 25 (pir) 1) Työtön ylioppilas 2) Ei ole juuri mitään, mikä minua ei kiinnostaisi, mutta pysyvämpiä kiinnostuksen kohteita lienevät sosiaaliset ilmiöt, filosofia ja politiikka. 3) Pidän avointa keskustelua ja pitkäjänteistä työtä paremman huomisen eteen tärkeämpänä kuin vaalikauden aikana äänien ker(j)uuta. Ehdokkuuteni tarjoaa laajemman mahdollisuuden keskusteluun osallistumiselle ja vaikuttamiselle. 4) Pidän yhteisvaluuttaa merkittävimpänä EU:n saavutuksena, huolimatta sen monista ongelmista. Kansainvälisen valuutan luominen dollarin rinnalle on saavutus jo itsessään – keskustelua euron ongelmista on kuitenkin pidettävä yllä ja niitä on tavalla tai toisella ratkaistava. 5) Avoimuuden, demokraattisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisääminen konkreettisesti EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa.

6) http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Saara Siintola, 22 (pir) 1) Ylioppilas, opiskelen Helsingin Avoimessa yliopistossa 2) Kansalaisoikeudet, tietoyhteiskuntapolitiikka, filosofia, musiikki ja purjehdus 3) Suhteettoman suuri osa nykyisistä mepeistä koostuu keski-iän jo ohittaneista miehistä. Minulla on nuorena naisena hyvät edellytykset parantaa eri väestöryhmien näkyvyyttä Euroopan parlamentissa ja tuoda esille esimerkiksi sellaisia tietoyhteiskuntapolitiikkaan liittyviä asioita, joista vain harvoilla vanhempien sukupolvien edustajilla on ymmärrystä. 4) Sisämarkkinoiden luominen eli tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus. 5) Ideoiden, ajatusten ja informaation vapaan liikkuvuuden nostaminen entisten neljän vapaan liikkuvuuden rinnalle. Tämä edellyttää kansalaisyhteiskunnan kehityksen tukemista, tekijänoikeus- ja muun lainsäädännön päivittämistä tähän päivään ja digitaalisten kansalaisoikeuksien turvaamista. 6) http://piraattipuolue.fi/saarasiintola

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

Suomen kommunistinen puolue ja Suomen työväenpuolue

Heikki Ketoharju, 25 (skp) 1) Ylioppilas, muusikko/musiikkiteknologi (opinnot keskeytetty). SKP:n pääsihteeri. 2) Vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmat, kotimaiset lauluntekijät ja 70-luvun rock, arkistoelokuvat, julkisilla kulkuvälineillä matkustaminen. 3) Eurooppa tarvitsee suunnanmuutoksen ja rehellistä vasemmistolaista politiikkaa. Se tarvitsee tavallisten ihmisten etujen ajajia ja jonkun, joka ymmärtää tietotekniikan päälle. 4) Vasemmiston vaivalla rakentaman hyvinvointivaltion romuttaminen, demokratian kaventaminen ja byrokratian lisääminen. 5) EKP:n demokratisoiminen: rahanluontioikeuden poistaminen liikepankeilta ja elvyttävään finanssipolitiikkaan siirtyminen. 6) http://heikki.ketoharju.info

Tuukka Koirikivi, 23 (skp) 1) Musiikinopiskelija 2) Tehdä maailmasta parempi paikka elää. Järjestötoimintaa monilla eri osa-alueilla. 3) Nuori opiskelija, vaihtoehto nykymenolle. Tavallinen tallaaja eikä liituraitaan pukeutunut bisnesmies. Ihmisen eikä rahan etuja ajamassa. 4) Vapaan markkinatalouden kehityksen “huipentaminen”. 5) Pankkien ylivallan lopettaminen unionissa. Siirtyminen kohti avoimempaa ja demokraattisempaa Eurooppaa, jossa ensisijaisesti ajatellaan tavallisten ihmisten eikä osak-

keenomistajien etuja. 6) tuukkak.blogspot.fi

Simo Suominen, 24 (skp) 1) Koulutuksena vielä keskeneräinen tradenomi (kirjasto- ja tietopalvelu). Sekatyöläinen, jolla jo pelkän vaalikampanjan aikana useita työtehtäviä. Vaalipäivänä työtehtävänä on kiinteistönhoitaja. 2) Tiede, kirjallisuus ja tiedekirjallisuus. Vapaa-ajallani kirjoittelen blogiini, eri lehtiin ja kesäisin käyn vaeltamassa mielelläni. 3) Kaikki ehdokkaat ovat puheiden tasolla samaa mieltä trendikkäistä aiheista. Kaikki ovat huolissaan nuorista, ympäristöstä ja lähipalveluista. Silti nuorisotyöttömyys kasvaa, ympäristö tuhoutuu ja lähipalvelut katoavat. Suomen Kommunistinen Puolue eroaa muista puolueista ennen kaikkea teoissa. Puolueellamme on ylpeä historia lähipalveluiden, työllisyyden ja ympäristön puolustajana muulloinkin kuin vaalipaneeleissa. 4) Merkittävin? Nuorisotyöttömyyden, köyhyyden ja harvainvallan räjähdysmäinen lisääntyminen kautta Euroopan. Tämä ei tarkoita, etteikö EU:lla olisi joitain positiivisiakin saavutuksia. Nämä ovat silti merkittävimmät. 5) Euroopan keskuspankkijärjestelmän totaalinen purkaminen niin, että jokainen valtio saisi itse päättää omasta rahapolitiikastaan. Nykyisessä järjestelmässä valtiot ovat riippuvaisia yhdestä keskuspankista, vaikka pankkien pitäisi olla riippuvaisia omista valtioistaan. 6) simosuominen.wordpress.com

Iida Ylönen, 29 (skp)

1) Muotoilija AMK, työtön 2) Kulttuuri ja politiikka 3) Haluan tarjota aidosti erilaisen vaihtoehdon. EU-vastaisuus yhdistetään monesti “maahanmuuttokriittisyyteen”, mikä ei kuulu omiin mielenkiinnon kohteisiini. Mielestäni Suomen ei ole järkevää kuulua Euroopan unioniin. Euroopan parlamentissa pyrkisin edistämään todellisempaa demokratiaa. Brysseliin keskittynyt valta takaisin lähidemokratiaan. 5) Pelastaa kriisiytyneet jäsenmaat, ei pankkeja. Annetaan velat anteeksi, eikä pakoteta enää leikkauksiin. Se ainoastaan syventää kriisiä. 6) https://www.facebook.com/ pages/Iida-Yl%C3%B6nen/6887160 94524775?ref=hl

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Silja Borgarsdóttir Sandelin, 29 (r) 1) Valtiotieteiden kandidaatti ja nyt maisteriopintojen loppusuoralla. Politices kandidat och slutför som bäst magistersstudier vid Åbo Akademi. 2) Koulutus ja tutkimus, rauha ja turvallisuus sekä tasa-arvo. Utbildning och forskning, fred och säkerhet samt jämlikhet. 3) Haluan muun muassa tuoda esiin opiskelijoiden ja nuorten kysymyksiä. Nämä ovat kysymyksiä jotka usein voivat jäädä varjoon siitä syystä, että monet EU-poliitikot ovat jo kaukana omasta nuoruudestaan tai opiskeluajastaan. Jag vill bland annat föra fram viktiga frågor för unga och studerande. Detta inbegriper frågor som ofta blivit i skymundan då ungdomen och studietiden för ett flertal nuvarande EU-politiker är ett minne blott. 4) EU:n merkittävin saavutus on rauhan ylläpitäminen. EU:s mest betydande landvinning är bevarande av fred. 5) Tärkein tavoite tulee vaalikaudella olemaan nuorisotyöttömyyden 23

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

Kysymykset: 1) koulutus ja nykyinen työtehtävä 2) kiinnostuksen kohteet 3) perustelut ehdokkuudelle/ miksi äänestää minua taklaaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Pitkällä tähtäimellä näen kuitenkin ympäristö- ja ilmastokysymykset EU:n tärkeimpinä. Viktigaste målsättningen under nästa valperiod kommer att vara att takla ungdomsarbetslösheten och förbättra konkurrenskraften. På längre sikt ser jag ändå miljö- och klimatfrågor som de viktigaste. 6) www.silja.nu

Alina Böling, 24 (r) 1) Oikeustieteen ylioppilas, opiskelija 2) Perus- ja ihmisoikeudet, ulkopolitiikka, talous 3) Olen ehdolla europarlamenttivaaleissa, koska haluan luoda sosiaalisesti kestävämmän maailman ja vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä. Haluan työskennellä vapauden, tasa-arvon ja Euroopan puolesta. Minua kannattaa äänestää myös parlamentissa tarvittavan kansainvälisen kokemuksen ja hyvän yhteistyökyvyn takia. 4) Puoli vuosisataa ilman sotia EU:ssa on merkittävää, mutta melkein yhtä merkittäviä ovat vapaa liikkuvuus ja eurooppalainen yhteisvaluutta. 5) Vahvan EU:n turvaaminen. Rajat ylittävien ongelmien kuten veroparatiisien ja Euroopan laajuisen nuorisotyöttömyyden vastainen työ. 6) www.alinaboling.fi

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

4) EU:n merkittävin saavutus 5) parlamentin seuraavan vaalikauden tärkein tavoite 6) nettisivujen osoite

Suomen Sosialidemokraattinen puolue

Nasima Razmyar, 29 (sd) 1) Yhteisöpedagogi (AMK), SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteeri 2) Tasa-arvoasiat ja ihmisoikeuskysymykset ovat olleet aina lähellä sydäntäni. 3) Suomalainen hyvinvointivaltio on antanut minulle ja perheelleni apua, kun sitä eniten tarvitsimme. Olen saanut eväät työntekoon ja välittämiseen, vaikuttamiseen ja yhdessä tekemiseen. Ne ovat tämän tasavallan kruununjalokiviä, joita haluan viedä rohkeasti näytille ja kopioitavaksi Eurooppaan. 4) Rauha ja vakaus. Ne luovat pohjan hyvinvoinnin rakentamiselle. Viime aikojen tapahtumat Itä-Euroopassa korostavat EU:n perustehtävää rauhanprojektina. 5) Euroopan parlamentti on ainoa vaaleilla valittu EU:n toimielin ja edustaa siis kansalaisten ääntä unionin päätöksenteossa. Parlamentin ohjausvaltaa suhteessa komissioon on vahvistettava, erityisesti talouspoliittisessa päätöksenteossa. Komissiolle on annettu laajat toimivaltuudet talouskriisin hoidossa, parlamentti on saanut katsella lähinnä sivusta. Komission ajama tiukka budjettikuri ei ole luonut talouskasvua, vaan sen sijaan työttömyyttä, köyhyyttä, inhimillistä hätää ja kurjuutta. Tähän on saatava muutos. 6) www.nasima.fi

Vasemmistoliitto

Li Andersson, 27 (vas) 1) Olen valtiotieteiden kandidaatti. Opiskelen kansainvälistä oikeutta Åbo Akademissa ja olen erikoistunut kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja pakolaisoikeuteen. Toimin Vasemmistonuorten puheenjohtajana. 2) Keikoilla käyminen, matkustaminen, ihmisiin tutustuminen 3) Olen asettunut ehdolle koska EU:ssa käydään erittäin kovaa ja tärkeää kamppailua maanosamme ja ihmisten perusoikeuksien tulevaisuudesta. Se on yksi tärkeimmistä poliittisista areenoista tällä hetkellä ja haluan olla mukana tekemässä töitä sen eteen, että Eurooppa rakennetaan ihmisten eikä talouskurin ja pankkiirien ehdoilla. 4) Jäsenmaille on säädetty yhteisiä ympäristöä turvaavia lakeja. 5) Eurokriisin parempi hoitaminen sekä työttömyyskriisin ratkaiseminen oikeudenmukaisella tavalla. Tämän lisäksi myös EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus (en kannata), ilmastopoliittisten tavoitteiden tiukentaminen ja turvapaikkapolitiikan uudistaminen ihmisten kuolemien ehkäisemiseksi ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. 6) http://liandersson.fi/

Nuoret eurovaaliehdokkaat esittäytyvät

Hanna Sarkkinen, 26 (vas) 1) FM, kaupunginvaltuutettu 2) Olen kiinnostunut erityisesti talous- ja työllisyyspolitiikasta sekä koulutuspolitiikasta 3) Olen ehdokkaana, sillä haluan muuttaa EU:n suuntaa. Unionia on kehitetty liikaa pääomien ehdoilla, nyt kehityksen keskiöön on otettava Euroopan kansalaisten hyvinvointi ja kestävä kehitys. Minua kannattaa äänestää, sillä olen osaava ja ahkera ihminen. Olen samaan aikaan idealisti ja realisti ja osaan tehdä yhteistyötä ja saada ääneni kuuluviin. 4) Ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Kansallisvaltiot tuskin olisivat yksinään tehneet yhtä hyvää politiikkaa. 5) Eurokriisin hoito inhimillisellä tavalla ja työllisyyteen panostaminen. Lisäksi veroparatiisitalouden kitkeminen on aivan keskeinen asia ensi parlamenttikaudella. 6) www.hannasarkkinen.fi

sukupolvelleni projektin, joka onnistui ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, suojeli ympäristönsä, vei ihmisoikeuksia maailmalle, huolehti nuorten hyvinvoinnista ja uudisti itsensä demokraattiseksi, avoimeksi meidän kaikkien ihmisten unioniksi. Siksi olen ehdolla eurovaaleissa: maailma muuttuu kun sitä muutetaan, ja rajat ylittävät ongelmat tarvitsevat rajat ylittävät ratkaisut. 4) Rauha. Euroopan unioni on rauhanprojekti, jonka avulla sotaisa Eurooppa on pystynyt elämään sovussa. Meidän on huolehdittava siitä, että tämä projekti myös jatkuu ja vahvistuu: unioni on sisäisesti onnistunut nimenomaan rauhan ja ihmisoikeuksien projektina, ja tätä tehtävää on jatkettava sen raja- ja ulkopolitiikassa. Tämän takia unioniin tarvitaan vahvempaa yhteistä ulkopolitiikkaa. 5) Maailman johdattaminen kunnianhimoiseen ilmastosopimukseen Pariisissa 2015. Ilmastonmuutos on aikamme suurin kriisi ja EU:n kärkitavoitteena täytyy olla ilmastokriisin pysäyttäminen. Tämä tarkoittaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa unionin sisällä että tien näyttämistä muille kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2050. 6) http://www.saarailvessalo.net

Vihreä Liitto

Saara Ilvessalo, 24 (vihr) 1) Oikeusnotaari, opiskelija. Luottamustoimina myös Turun kaupunginvaltuutettu, Varsinais-Suomen maakuntavaltuutettu ja Turun rakennuslautakunnan puheenjohtaja. 2) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, maailman parantaminen, ympäristö ja ilmasto, demokratia, tasa-arvo, musiikki, liikunta, oikeustiede. 3) Olen mukana politiikassa, jotta tietäisin tehneeni osani maailman pelastamiseksi. Mielestäni Eurooppa tarvitsee unelmaa. Isovanhemmilleni Eurooppa oli rauhan projekti, vanhemmilleni taloudellisen hyvinvoinnin projekti. Haluan tehdä EU:sta minun

Maria Ohisalo, 29 (vihr) 1) Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipolitiikka), Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtaja & tutkija, tohtorikoulutettava Itä-Suomen yliopistossa 2) Köyhyyden torjuminen, tasa-arvon edistäminen, sosiaalinen Eurooppa 3) Olen nuoresta iästäni huolimatta ollut mukana politiikassa jo vuosia ja hankkinut työkokemusta sekä opiskellut Suomen lisäksi Ranskassa ja Ruotsissa. Minua kannattaa äänestää, jos haluaa europarlamenttiin sosiaalipolitiikan osaajan, ihmisen, jolle kaikista heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantaminen ja yhdenvertaisuuden lisääminen on politiikan keskiössä, ehdokkaan, joka näkee

ilmastonmuutoksen torjunnan ja työpaikkojen luomisen yhdistettävissä olevana ratkaisuna aikamme suuriin haasteisiin. Rajat ylittävät ongelmat pitää ratkaista rajat ylittävällä politiikalla. Tehdään Eurooppa, jossa kaikki pelaa! 4) Rauhan ylläpitäminen 5) EU:n täytyy tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja toimia yhtenäisenä kansainvälisen ilmastosopimuksen saavuttamiseksi vuonna 2015. 6) www.mariaohisalo.fi

Ozan Yanar, 27 (vihr) 1) Tutkijaharjoittelija, VTK 2) Työn taloustiede, jalkapallon pelaaminen ja katsominen, ystävät, politiikkaa käsittelevät TV-sarjat Vallan linnake ja House of Cards 3) Uskon, että talousosaamistani tarvitaan Euroopassa, koska hyvä talouspolitiikka luo ihmisarvoisen elämän edellytykset. Inhimillinen talouspolitiikka merkitsee työpaikkojen luomista, köyhyyden vähentämistä ja eriarvoisuuden torjuntaa, ei leikkauksia. Olen rohkea ja pyrin aina olemaan rakentava ja myönteinen. 4) EU:n merkittävin saavutus on pitkäaikaisen rauhan ja luottamuksen tuominen sotien repimälle mantereelle. Tästä rauhanprojektista pitää ehdottomasti pitää kiinni – yhtenäistä ja vakaata Eurooppaa ei pidä rikkoa vaan rakentaa. Myös vapaa liikkuvuus, tullittomuus ja sisämarkkinat ovat tärkeitä saavutuksia. 5) Parlamentilla on paljon tehtävää seuraavalla kaudella, mutta tärkeimmäksi nostaisin nuorisotyöttömyyden vastustamisen. Nuorten tulevaisuuden turvaamiseksi täytyy luoda työ- ja opiskelupaikkoja ja rakentaa kestäviä turvaverkkoja. Euroopan unionin laajuista nuorisotakuuta on vahvistettava. 6) www.ozan.fi

Miten EU vaikuttaa lapsiin ja nuoriin?

Miten EU vaikuttaa lapsiin ja nuoriin? Allianssi järjesti 11.3. Eurooppasalissa Lapset, Nuoret ja EU -foorumin ja vaalipaneelin, jonka tarkoituksena oli vastata juurikin otsikon kysymykseen. Tilaisuudessa kuultiin ensin puheenvuoroja. Iltapäivä huipentui vaalipaneeliin, johon oli saapunut poliitikkoja kahdeksasta suurimmasta puolueesta. Teksti ja kuva: Nina Pitkäranta

Europarlamenttiehdokkaat (vasemmalta oikealle) Sauli Ahvenjärvi (kd), Mirja Vehkaperä (kesk), Jari Andersson (kok), Alina Böling (r), Saara Ilvessalo (vihr), Miapetra Kumpula-Natri (sd), Annika Lapintie (vas) ja Pirkko Mattila (ps) äänestävät siitä, pitäisikö nuorisotakuusta tehdä jäsenmaita sitova. Tilaisuus alkoi lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan puheenvuorolla. Aulan mukaan lasten oikeuksien edistäminen on EU:ssa hajanaista ja hän toivoisikin, että lapsinäkökulma sisällytettäisiin kaikkeen EU-päätöksentekoon. Euroopan komission Suomen edustuston poliittisen raportoinnin päällikkö Maria Blässar kertoi Eurooppa 2020 strategiasta, jolla muun muassa pyritään parantamaan koulutuksen tasoa EU:ssa ja vähentämään koulupudokkaiden määrää. Strategiassa keskeistä on myös köyhyyden vähentäminen, mutta talouskriisi on vaikeuttanut kaikkien tavoitteiden saavuttamista. Blässarin mukaan komissiossa ajatellaan, että lasten oikeudet pitäisi nostaa kaikissa päätöksissä mukaan, ja että José Manuel Barroson kaudella näin olisikin tehty aiempaa enemmän. Johanna Nyman, Euroopan nuorisofoorumin hallituksen jäsen, toi keskusteluun mukaan nuoret. Hänen mukaansa nuorilla on nyky-EU:ssa huonot mahdollisuudet ja olosuhteet: Esimerkkinä hän mainitsi työharjoittelut, joita tekee nuorista 50 %. Vain 40 % saa harjoittelusta lainkaan palkkaa ja vain 20 % elämiseen riittävää palkkaa. Nyman oli erityisen tyytymätön siihen, miten kaikki aloitteet laimenevat EU:n päätöksentekoelimissä siksi, ettei niillä ole tarpeeksi vahvaa mandaattia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies 26

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Esa Iivonen on huolissaan siitä, että lasten ja nuorten kasvumahdollisuuksia heikennetään leikkaamalla päivähoidosta, koulutuksesta ja lapsiperheiden tuista. Koska lasten ja nuorten oikeuden eivät ole EU-päätöksenteossa keskiössä, niihin panostavat teot ovat yksittäisiä, eikä niillä pystytä korjaamaan sitä haittaa, mitä leikkauksilla aiheutetaan. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on kustannustehokasta, ja se pitäisi nähdä investointina tulevaisuuteen, ei menoeränä. Vaalipaneeliin osallistuivat Sauli Ahvenjärvi (kd), Jari Andersson (kok), Alina Böling (r), Saara Ilvessalo (vihr), Miapetra Kumpula-Natri (sd), Annika Lapintie (vas), Pirkko Mattila (ps) ja Mirja Vehkaperä (kesk). Paneeli keskittyi erityisesti nuorten asioihin ja ensimmäinen kysymys koski äänestysikärajan laskemista 16 ikävuoteen. Vain Sauli Ahvenjärvi, Alina Böling ja Saara Ilvessalo kannattivat tätä. Keskustelu kävi kiivaana, puoltavaa kantaa perusteltiin muun muassa sillä, etteivät aikuiset tee sen parempia päätöksiä kuin 16-vuotiaat tai perehdy asioihin sen enempää, vastustavaa aivojen kehitysasteella. Vastustajat olivat myös sitä mieltä, että mikäli äänestysikärajaa lasketaan, myös ehdolle asettumisen ikärajaa tulisi laskea kuten myös muita täysi-ikäisyyden mittareita. Jos annetaan valtaa, pitäisi antaa myös vastuuta. Ehdokkaat kannattivat päätöksen-

Miten EU vaikuttaa lapsiin ja nuoriin?

”Lapsiin ja nuoriin panostaminen on kustannustehokasta, ja se pitäisi nähdä investointina tulevaisuuteen, ei menoeränä.” tekoon totuttamista ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia nuorisovaltuustojen ja nuorten parlamenttien muodossa. Kaikki ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että EU:ssa pitäisi olla yhteinen lastensuojelustandardi sekä siitä, että päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin kannattaisi erikseen selvittää. Ehdokkailta kysyttiin myös, miten he poistaisivat köyhyyden. Jari Andersson ja Pirkko Mattila pitivät tässä avainasemassa koulutusta ja työtä. Saara Ilvessalo muistutti, ettei talouden pitäisi olla itseisarvo vaan keino rakentaa sosiaalista Eurooppaa. Monet ehdokkaat painottivat sitä, etteivät haluaisi EU:n sanelevan esimerkiksi sitä, mihin rahat kunkin maan budjetissa käytetään, mutta toivoisivat, että EU:n sisällä voitaisiin jakaa hyviä käytänteitä. Nuorisotakuun pakollisuus jakoi mielipiteitä. Sauli Ahvenjärvi, Alina Böling ja Pirkko Mattila olivat tätä vastaan. Jari Anderssonin mielestä nuorisotakuuta ei ole toistaiseksi otettu tarpeeksi vakavasti, eivätkä toimet ole siksi purreet.

Miapetra Kumpula-Natri muistutti, että nuorisotakuuta ei ole tehty pakolliseksi, koska jäsenmaat eivät siihen suostuisi. Hänen mielestään kyseessä on kuitenkin erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa Euroopan alueen kilpailukykyyn pitkällä tähtäimellä. Pirkko Mattilan pelkää, että mikäli nuorisotakuusta tehtäisiin pakollinen, se voisi johtaa suurempiin ongelmiin kuten halvempaan nuorisopalkkaan. Alina Bölingin mukaan nuorisotakuun pakottavaksi muuttaminen ei vaikuttaisi mihinkään, mutta siihen pitäisi lisätä määrärahoja tuntuvasti. Nuorisotakuuseen pitäisi liittää myös toimia, joilla työnantajien asenteet muuttuisivat niin, että he haluaisivat palkata nuoria. Lopuksi ehdokkaat saivat kertoa, miltä he uskovat Suomen näyttävän viiden vuoden päästä. Ehdokkaiden tulevaisuuden visiot olivat hyvin valoisia, sillä kaikki uskoivat Suomen nousseen taantumasta ja monet uskoivat Suomen selättäneen nuorisotyöttömyyden ja katkaisseen velkaantumiskierteen. Loppusanat lausui valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan Nuoran pääsihteeri Tuomo Valve. Hän nosti esiin Nuorisobarometrin 2013, josta selviää, että vaikka nuoret kokevat äänestämisen parhaana keinona vaikuttaa, ja äänestämättä jättämisen toiseksi huonoimpana, moni nuori jättää silti äänestämättä. Tärkeimpinä syinä tähän ovat vaikeus löytää itselle sopivaa ehdokasta, vaikeus löytää itselle sopivaa puoluetta ja kokemus siitä, ettei äänestämisestä ole itselle hyötyä.

NÄRA DIG – LÄHELLÄ SINUA

Borgarsdóttir Sandelin Silja

Böling Alina

Lundberg Britt

Mannfolk Niklas

HELSINGFORS/HELSINKI

Donner Jörn

HELSINGFORS/HELSINKI

Gestrin Christina ESBO/ESPOO

Gustafsson Åsa ST. KARINS/KAARINA

HELSINGFORS/HELSINKI

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA

HeijnsbroekWirén Mia

Jerkku Sven

Näkkäläjärvi Klemetti

Oksanen Michael

NÄRPES/NÄRPIÖ

LOVISA/LOVIISA

ÅBO/TURKU

Månsson Björn

HELSINGFORS/HELSINKI

Nygård-Fagerudd Wivan

Nylund Mats PEDERSÖRE

VASA/VAASA

KIMITOÖN/KEMIÖNSAARI

ENONTEKIS/ENONTEKIÖ

EUROPAPARLAMENTSVALET EUROPARLAMENTTIVAALIT 25.5.2014

Rantala Marcus

HELSINGFORS/HELSINKI

von Smitten Karl RASEBORG/RAASEPORI

Storgård Päivi

HELSINGFORS/HELSINKI

Timonen Marlén KARLEBY/KOKKOLA

Torvalds Nils

HELSINGFORS/HELSINKI

Åstrand Bo-Göran JAKOBSTAD/PIETARSAARI

Terveisiä kouluvierailuilta Jyväskylästä!

Terveisiä kouluvierailuilta Jyväskylästä! Jyväskylän Eurooppanuoret ry (JEN) ovat olleet mukana Eurooppalaisen Suomen järjestämillä kouluvierailuilla alkuvuodesta jo muutamaan otteeseen. Vierailut toteutettiin yhdessä Eurooppalaisen Suomen Nuorten ääni ratkaisee -hankkeen koordinaattorin Marleena Holmbergin kanssa. Teksti: Sonja Peltokangas Kuvat: Marleena Holmberg

Jyväskylän Eurooppanuorten puheenjohtaja Antti Maimanen ja taloudenhoitaja Sonja Peltokangas kertomassa järjestötoiminnasta Sepän lukiolaisille.

Sepän lukiolaisia lobbaussimulaation tuloksia esittelemässä ja kuuntelemassa.

Kävimme jutustelemassa Eurooppanuorista Sepän ammattikoulussa kaksoistutkinnon suorittaville opiskelijoille sekä Sepän lukiolaisille. Kaikki opiskelijoista olivat aikeissa kirjoittaa yhteiskuntaopin lähiviikkoina, joten vierailu osui hyvään kohtaan. Olemme olleet aikaisemmin Marleenan kanssa Jyväskylässä myös Cygnaeus-lukiolla syksyllä saman asian tiimoilta.

vain muutamille järjestötoiminta oli jollain tasolla tuttua. Tämän vuoksi kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa herätti erityisesti se, miksi ylipäätään toimimme vapaaehtoisesti järjestössä. Vastauksemme olivat varmasti monille tutut: mielekästä toimintaa, hyviä ystäviä, työelämätaitojen harjoittelua sekä verkostoitumista.

Opiskelijat tuntuivat suhtautuvan meihin varovaisen uteliaasti. Erityisen innokkaita opiskelijoita löytyi etenkin kaksoistutkinnon suorittajien keskuudessa. Sepän lukiolaisille Marleenan vierailu oli jo toinen, joten keskustelimme tunnilla Euroopan unionin ”peruskauran” sijaan lobbauksesta. Pääsimme myös näkemään nuoria opiskelijoita käytännössä harjoittelemassa lobbauksen taitoja. Keskustelu oli vilkasta ja tunnelma oli korkealla. Molemmilla vierailuilla pääsimme esittelemään järjestömme toimintaa ja toisella vierailulla puhuimme myös enemmän järjestötoiminnasta yleisellä tasolla. Opettajan kanssa keskustelua syntyi eurooppalaisesta kattojärjestöstämme (Young European Federalists) ja sen historiallisista juurista. Yllättävää oli se, että noin 40-50:stä opiskelijasta

Kouluvierailut ovat mielestämme tärkeä osa Eurooppanuorten toimintaa, sillä kiinnostus Euroopan parlamenttivaaleja kohtaan on alhainen erityisesti nuorten keskuudessa. Vierailemalla useissa kouluissa saamme nuorilta huomiota ja pääsemme kertomaan mielipiteemme siitä, miksi itse olemme kiinnostuneita näistä asioista. Pääsemme siis toimimaan esimerkkinä ja pystymme kannustamaan nuoria äänestämään. Aiomme vuoden aikana jatkaa aktiivisesti vierailuja kouluihin etenkin ennen vaaleja, mutta myös niiden jälkeen. Rohkaisemmekin kaikkia Eurooppanuoria järjestämään kouluvierailuja! Kirjoittaja on JENin taloudenhoitaja.

Suomen Lukiolaisten Liitto kutsuu sinut tapahtumaansa: Eurovaalien alla myös kriisi-Euroopassa kasvaneet lukiolaiset haluavat tuoda omat ajatuksensa osaksi Eurooppa-keskustelua. Suomen Lukiolaisten Liiton järjestämä Lukiolaisten Huipputapaaminen kokoaa lähes 300 lukiolaista Eurooppa-päivänä 9.5. Helsinkiin keskustelemaan Euroopan kansalaisuuden ja vaikuttamisen teemoista yhdessä meppien ja Eurooppa-asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuman tarkoituksena on luoda lukiolaisten visio Euroopan tulevaisuudesta.

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Eurooppanuorten järjestöpäivät

Eurooppanuorten järjestöpäivät Eurooppanuoret käynnisti aluetoimintansa napakasti alkuvuodesta järjestöpäivillä, joihin kerättiin aktiiveja aina Rovaniemeltä asti. Tapahtuma starttasi perjantaina 21.2. hieman eri tavalla kuin alun perin oli suunniteltu. Teksti: Jesse Jääskeläinen

”Aluejärjestöt vaikuttivat toinen toistaan aktiivisemmilta, mutta keskeinen linja tapahtumien suhteen näytti yhtenäiseltä. On viiniä ja patonkia -iltaa, vaalipaneelia, Eurooppaaamiaista ja uutuutena myös kouluvierailuja.”

”Sisältörikkaiden, hauskojen ja opettavaisten järjestöpäivien sekä lukuisten uusien tuttavuuksien myötä lähtökohdat rakentaa parempaa järjestötoimintaa ovat taatusti jokaisella kohentuneet.”

Muutama päivä ennen järjestöpäiviä Ukrainan mielenosoituksissa virkavallan ja mielenosoittajien yhteenotot vaativat useita kymmeniä kuolonuhreja. Eurooppanuoret ry järjesti tämän johdosta ennen varsinaisen tapahtuman alkua Ukrainan suurlähetystön edustalla kynttilämielenilmauksen muistaakseen yhteenotoissa menehtyneitä. Tilaisuuteen osallistui tavallisia kansalaisia, poliittisia nuorisojärjestöjä sekä taustaltaan ukrainalaisia yksityishenkilöitä. Mielenilmaus herätti mielenkiintoa myös tiedotusvälineissä ja se huomioitiin muun muassa TV1:n uutislähetyksessä.

Järjestöpäivien toinen päivä aloitettiin aamupalalla Allianssi-talolla Pasilassa. Ensimmäisenä ääneen pääsi puheenjohtaja Mariam Rguibi Eurooppanuorten yleisesittelyllä, josta varapuheenjohtaja Elisa Selinummi jatkoi järjestön talouskoulutuksella. Edellisillan jatkot eivät näkyneet yleisön aamuisessa osallistumisessa, sillä monet rohkenivat nostaa kätensä ja kysyä visaisia kysymyksiä. Päivää jatkettiin Eurooppalaisen Suomen työntekijän Marleena Holmbergin kouluvierailukoulutuksella ja Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Meri Kiikkalan hallintokoulutuksella.

Mielenilmauksesta siirryttiin järjestötapaamisen avaukseen Eurooppanuorten toimistolle Kalasatamaan. Tapahtuman avajaispuheenvuoron piti Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Arto Aniluoto katsauksellaan eurovaaleihin ja Eurooppalaisen Suomen kuluvaan vuoteen. Kevät näytti esityksen perusteella aktiiviselta. Luvassa on esimerkiksi Suomea kiertävä vaalirekka, huikea määrä kouluvierailuja ja aktiivista läsnäoloa eurovaalien keskellä. Äänestysaktiivisuuden kohottaminen ja eurovaalien painoarvon merkityksen korostaminen nostettiin kevään keskeisiksi teemoiksi. Puhetta jatkoi Eurooppanuorten puheenjohtaja Mariam Rguibi, joka alusti järjestöpäivien aikataulusta. Tämän jälkeen jokainen aluejärjestö sai kertoa oman alueensa kuulumiset ja suunnitelmansa kevään ja eurovaalien varalle. Aluejärjestöt vaikuttivat toinen toistaan aktiivisemmilta, mutta keskeinen linja tapahtumien suhteen näytti yhtenäiseltä. On viiniä ja patonkia -iltaa, vaalipaneelia, Eurooppaaamiaista ja uutuutena myös kouluvierailuja. Ennen muuta alueiden edustajat vaikuttivat innostuneilta ja valmiilta toimimaan. Näistä osasista on hyvä järjestötoiminta Eurooppanuorissa tehty.

Koulutusputkesta johtuva verensokerin aleneminen estettiin tehokkaasti lounastauolla. Päivän aikataulu oli kuitenkin tiukka, joten siirtyminen seuraavaan aiheeseen tehtiin vilkkaasti. Osallistujat jakautuivat luottamustehtäviensä mukaisesti työryhmiin, joissa keskusteltiin omien osaalueiden kehittämisestä. Kokemuksien ja ideoiden jakamisen jälkeen luvassa oli vielä vaalikoulutus ja perehdytys Eurooppanuorten kattojärjestön JEFin toimintaan sekä Eurooppanuorten kansainväliseen toimintaan. Tapahtuma päätettiin jämäkästi Alueiden komitean järjestäytymiskokouksella, jossa puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hanna Hylkilä Joensuusta. Sisältörikkaiden, hauskojen ja opettavaisten järjestöpäivien sekä lukuisten uusien tuttavuuksien myötä lähtökohdat rakentaa parempaa järjestötoimintaa ovat taatusti jokaisella kohentuneet. Seuraavaksi ovella ovatkin jo kevät ja eurovaalit. Kirjoittaja on Eurooppanuorten hallituksen jäsen ja PENUn puheenjohtaja. 29

EU:n energiapolitiikkaa pohtimassa

EU:n energiapolitiikkaa pohtimassa Eurooppanuoret ry järjesti Kaurialan lukiossa Hämeenlinnassa 17.2.–21.2.2014 EU:n energiapolitiikkaan keskittyneen intensiivikurssin Young Ideas for Europe, jonka aikana oppilaat saivat paitsi tutustua Euroopan energiahaasteisiin myös pohtia niihin luovia ratkaisuja. Teksti: Nina Pitkäranta Kuva: Eurooppanuoret

Kurssin järjestäjät, osanottajat ja suojelijat simulaation jälkeen Kaurialan lukiossa. Young Ideas for Europe on kansainvälinen kurssihanke, jota toteutetaan kaikissa EU-maissa. Kurssi on järjestetty Suomessa aiemmin kahdesti Espoossa. Kurssin isä on saksalainen säätiö Robert Bosch Stiftung ja sitä koordinoi kansainvälisesti IFOK. Kurssi järjestetään aina viikon intensiivikurssina samanaikaisesti kahdessa EUmaassa. Kaurialan lukion kumppanikoulu oli Riga Secondary School No 53 Latviassa. Eurooppanuoret koki tärkeäksi, että oppilaat saisivat EU:n ja Suomen energiapolitiikasta mahdollisimman monipuolisen kuvan, minkä takia kurssin asiantuntijavieraat edustivat sekä energiateollisuuden että ympäristöjärjestöjen näkökulmia. Kurssin toinen päivä koostui vierailupäivästä Helsingissä, jolloin kurssilaiset pääsivät ensin Teollisuuden voiman, suomalaiset ydinenergiayhtiön, toimistolle ja sitten sieltä suoraan Luontoliiton päämajaan. Kahdella asiantuntijalla oli hyvin erilaiset näkemykset ydinenergiasta ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton mahdollisuuksista. Oppilaat pääsivät vierailemaan myös Euroopan parlamentin Suomen edustustolla. Kurssilla vieraili lisäksi asiantuntijoita myös Energiateollisuus ry:ltä, Greenpeacelta ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. 30

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Kurssi huipentui simulaatioon, jota varten oppilaat oli jaettu kolmeen puolueryhmään: oikeistoon, vasemmistoon ja vihreisiin, sekä ydinvoimaa vastustavaan kansalaisjärjestöön ja puolueettomaan lehdistöön. Simulaatiota varten kukin puolue oli laatinut manifestin, josta ilmenivät kyseinen puolueen näkemykset EU:n energiapolitiikkaan liittyen. Simulaatio mallinsi eurovaaleja vuonna 2030 ja sitä seuraamaan tulleet lukion oppilaat äänestivät voittajasta. Simulaation jälkeen kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma, SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen ja vihreiden kunnanvaltuutettu Kirsi Ojansuu-Kaunisto pitivät lyhyen paneelin EU:n energiapoliittisista kysymyksistä. Kaikki puolueet halusivat hidastaa ilmastonmuutosta ja olivat erityisen huolissaan hiilidioksidipäästöistä. Jopa vihreä puolue oli sitä mieltä, että ydinvoima on välttämätön väliaikaisratkaisu, jotta päästöt saadaan kuriin nopeasti. Uusiutuvien energialähteiden käytön voimakas lisääminen oli vihreälle puolueelle kuitenkin tärkeää. Vasemmistopuolue kiinnitti huomiota siihen, että siirtyminen uusiutuvien energialähteiden käyttöön luo uusia työpaikkoja varsinkin rakennusvaiheessa. Vasemmistopuolueelle tärkeä kysymys oli myös se, että ener-

EU:n energiapolitiikkaa pohtimassa

gian hinta pysyisi jatkossakin sellaisena, että kaikilla ihmisillä on varaa siihen. Äänestyksen voitti oikeistopuolue, jonka manifestin keskiössä oli se, että kaikki EU:ssa käytettävä energia tulisi myös tuottaa siellä. Tämä toteutettaisiin 40/60 uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla. Oikeistopuolue yhtenäistäisi EU:n ilmastolakeja ja loisi EU:lle yhteisen energiaverkoston. Myös ydinvoimaa vastustava kansalaisjärjestö oli tehnyt oman manifestinsa, jossa se linjasi muun muassa sähköautot pakollisiksi vuoteen 2060 mennessä, virastot paperittomiksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen 70 % kaikesta energiasta vuoteen 2040 mennessä. SDP:n Johannes Koskisen mielestä lobbariporukka oli edellä mainituista lähimpänä Europarlamentin nykyistä vihreää puoluetta. Hän kehui sitä, miten puolueet olivat löytäneet ydinkohdat Euroopan energiapoliittisista ongelmista ja puuttuneet niihin. Vihreiden Kirsi OjansuuKaunisto muistutti, että ydinvoima on lyhytaikaisena ratkaisuna huono, koska ydinjäte on pitkäaikainen ongelma. Siksi hän pitikin puolueiden ohjelmia itsekkäinä ja lyhytnäköisinä. Hänen mielestään myöskään idea energiaomavaraisesta Euroopasta ei välttämättä ole hyvä, sillä riippuvuus muista kansantalouksista edistää rauhaa. Lyhyessä paneelissa Ojansuu-Kaunisto, Koskinen ja Kauma pääsivät vastaamaan kyllä-ei -kysymyksiin punaisia ja vihreitä lappuja nostamalla sekä antamaan muutaman pidemmän vastauksen. Kaikki kolme olivat sitä mieltä, että Suomen pitäisi olla energiaomavarainen ja että Euroopassa pitäisi olla yhteiset energiamarkkinat (tosin Koskinen vastasi sekä kyllä että ei). Kirsi Ojansuu-Kaunisto oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on uhka Suomelle lähitulevaisuudessa ja että fossiilisten polttoaineiden käyttö pitäisi kieltää Euroopassa vuoteen 2030 mennessä, Koskinen ja Kauma olivat eri mieltä. Kurssilaisia kiinnostivat vielä panelistien näkemyksen liuskekaasusta, kommission kunnianhimoisista ilmasto-

”Kurssi huipentui simulaatioon, jota varten oppilaat oli jaettu kolmeen puolueryhmään: oikeistoon, vasemmistoon ja vihreisiin, sekä ydinvoimaa vastustavaan kansalaisjärjestöön ja puolueettomaan lehdistöön.” tavoitteista sekä ulkomaisesta kaivostoiminnasta Suomessa. Kaikki kolme suhtautuvat liuskekaasuun varauksellisesti, Kauma koska se voi pilata pohjavesiä, Koskinen kaivostoiminnan vaarallisuuden takia ja Ojansuu-Kaunisto koska liuskekaasu on fossiilinen polttoaine ja siksi saastuttava. Kirsi Ojansuu-Kaunisto oli sitä mieltä, että on hyvä, että komissio asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, mutta hän peräänkuulutti välitavoitteita. Pia Kauma taas oli sitä mieltä, että liian kunnianhimoisia tavoitteita ei pidä asettaa, sillä EU heikentää niillä omaa kilpailukykyään. Johannes Koskinen oli sitä mieltä, että Suomen pitää varmistaa, että ulkomaisesta kaivostoiminnasta jää tuloja myös Suomeen. Pia Kauman mielestä ulkomaiseen kaivostoimintaan Suomessa tulee suhtautua positiivisesti, sillä se tuo Suomeen tarpeellisia investointeja. Palaute kurssista oli hyvin positiivista ja oppilaat kehuivat oppineensa paljon uutta aiheesta, joka ei ollut monelle ennestään kovin tuttu. Kritiikkiä tuli siitä, että kumppanuuskoulun oppilaat olivat liian ujoja. Muutama oppilas olisi myös toivonut kurssin kestäneen pidempään.

Pelasta maailma ilmastokriisiltä. Korjaa talouden pelisäännöt. Puolusta oikeudenmukaisuutta. Vihreät De Gröna WWW.VIHREAT.FI/EUROVAALIT

Lehterillä Nuorten parlamentin täysistunnossa

Lehterillä Nuorten parlamentin täysistunnossa Nuorten parlamentti tutustuttaa nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yläkouluissa toimivat parlamenttikerhot ovat toiminnan ytimessä. Kerhot ovat vapaaehtoisia, ja niissä tutustutaan suomalaiseen demokratiaan ja vaikuttamiseen, YK:n toimintaan ja politiikkaan yleensä. Teksti ja kuva: Nina Pitkäranta

Nuorten parlamentin täysistunnossa kansanedustajat luovuttavat paikkansa nuorten parlamentin jäsenille. Puhemies pysyy aitiossaan ja ministerit vastaavat kerholaisten kysymyksiin. Kerhojen toiminta huipentuu kerran kahdessa vuodessa järjestettävään nuorten parlamentin täysistuntoon eduskuntatalolla, johon pääsee 199 kerholaista. Täysistunnossa kansanedustajat antavat paikkansa kerholaisille, jotka saavat esittää kysymyksiä hallitukselle eduskunnan puhemiehen myönnettyä luvan. Uusin nuorten parlamentin täysistunto järjestettiin 28.3.2014 klo 12–13. Nuoret olivat saaneet lähettää kysymyksensä edeltä ja niitä olikin tullut 166 kappaletta. Täysistunnossa kysyttävät kysymykset oli valittu niin, että mahdollisimman monta aihepiiriä tulisi käsiteltyä ja niin, että kysyjiksi pääsisivät oppilaat, jotka edustivat mahdollisimman laajaa maantieteellistä aluetta. Kysyjien sukupuoli ja äidinkieli otettiin myös huomioon suhteutettuna koko parlamentin edustajistoon. Hallituksesta paikalla oli neljätoista ministeriä. Kunnian esittää ensimmäisen kysymyksen sai Ilari Salmi Sompion koulusta Keravalta. Hän oli huolissaan koulujen opetussuunnitelmasta, tarkemmin sanottuna siitä, opetetaanko kouluissa tarpeeksi tietotekniikkaa, ilmaisutaitoa, tiedon hankintaa ja yrittämistä, siis sellaisia taitoja, joita tarvitaan innovaatioiden syntymiseksi. Opetusministeri Krista Kiuru kiitti kysymyksestä ja totesi, että siinä oli osoitettu juuri se suunta, johon opetus pitäisi viedä. Kiuru lisäsi, että tärkeä kysymys on paitsi se, mitä opetetaan myös ja erityisesti se, miten oppilaat saadaan nyt ja tulevaisuudessa innostumaan opetuksesta ja oppimisesta. 32

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Nuoria kiinnosti ymmärrettävästi myös nuorisotyöttömyys. Työministeri Lauri Ihalainen vastasi hallituksen ponnistelleen nuorisotakuun merkeissä ja saaneen tuhansia nuoria työllistymään Sanssi-kortin avulla. Hän myös totesi, että nuorisotyöttömyys kestää keskimäärin huomattavasti lyhemmän aikaa kuin työttömyys yleensä. Keskustelua ja äänestyksiä Nuorten parlamentissa käsiteltiin myös ilmastolakia ja lukion tuntijakouudistusta. Uudistuksessa on esitetty historian opetuksen vapaaehtoisuutta ja pakollisten uskonnon tuntien vähentämistä. Aiheesta päästiin myös äänestämään. Nuorten parlamentin jäsenet kannattivat historian tuntien säilyttämistä pakollisena lähes yksimielisesti äänin 180 puolesta, 17 vastaan. Yleisölehtereillä istuvat opettajat ja muu yleisö äityivät tässä vaiheessa osoittamaan suosiotaan taputtamalla. Puhemies Heinäluoma joutui pyytämään hiljaisuutta: “Täällä on semmoinen perinne, että myöskään parvekkeella ei saa taputtaa eikä muutoin osoittaa mieltään − ei myöskään jos on kansanedustaja”. Toteamus sai aikaan hilpeyttä. Tuuli Mäkilä Forssan keskuskoulusta kysyi seuraavaksi susien suojelusta, jonka jälkeen Jesse Heiskanen Hollolan yläasteelta esitti kysymyksen kuntien pakkoliitoksista. Tämän jälkeen keskustelu kääntyi hyvinkin ajankohtai-

Lehterillä Nuorten parlamentin täysistunnossa

seen aiheeseen kun Arttu Lahtinen Kiviniityn koulusta Kokkolasta nosti esiin homoseksuaalien adoptio-oikeuden. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson uskoi, että asiaan tullaan ottamaan kantaa vielä tämän vuoden puolella kunhan lakivaliokunta on ehtinyt kuulla asiantuntijoita. Sofia Gabriella Hassinen Tikkakosken koulusta Jyväskylästä oli huolissaan huumekokeilujen yleistymisestä nuorten keskuudessa. Mopojen nopeusrajoitukset kiinnostivat myös ymmärrettävästi nuoria ja tästäkin asiasta päästiin äänestämään. 102 edustajaa kannatti nykyistä 40 kilometrin nopeusrajoitusta, 86 haluaisi rajoituksen nostettavan 60:een ja kymmenen edustajaa äänesti tyhjää. Nuoria huoletti myös asumisen hinnan kalleus varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa nuori joutuu muuttamaan pois kotikunnastaan opiskelupaikan perässä. Kia Koskelin Ruusuvuoren koulusta Vantaalta nosti esiin sen, ettei kaikissa kunnissa ole lainkaan nuorisovaltuustoja. Kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki vastasi, että on totta, että kolmasosassa kuntia ei toimi nuorisovaltuustoja, vaikka nuorisolaki vaatii nuoria kuultavan heitä koskettavissa asioissa. Kuntalakiuudistuksen myötä on muiden asioiden ohella tarkoitus varmistaa, että kaikkiin kuntiin saataisiin nuorisovaltuusto. Lisäksi keskustelun kohteeksi nousivat lasten ja nuorten huostaanotot kuten myös kesätyöt. Nuoret eivät pelänneet raskaitakaan aiheita Seuraavaksi keskustelu kääntyi talousaiheisiin. Eurooppaja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin vannottua, ettei Suomi ole valuuttamielessä ollut koskaan niin vakaa kuin euroaikana nuorten parlamentti äänesti siitä, pitäisikö Suomen siirtyä takaisin kansalliseen valuuttaan. 181 edustajaa kannatti Suomen pysymistä euroalueessa ja vain kymmenen vastusti. Aki Saarikoski Kartanon koulusta Järvenpäästä kysyi, miten Suomi aikoo edistää kauppasuhteita Venäjän ja Kiinan kanssa. Alexander Stubb nosti esiin Ukrainan tilanteen ja sen, miten sitä täytyy nyt seurata suhteessa Venäjään. Hän myös muistutti, että julkinen sektori ei tuota vientiä vaan sen tekevät yritykset, suomalaiset yrittäjät ja työntekijät. Nuorten parlamentin täysistunnossa puhuttiin myös kyberturvallisuudesta, rakennemuutoksesta ja erityisesti siitä, miten turvata perusteollisuuden säilyminen Suomessa sekä tupakoinnin vähentämisestä. Edellä mai-

”Nuorten parlamentin jäsenet kannattivat historian tuntien säilyttämistä pakollisena lähes yksimielisesti äänin 180 puolesta, 17 vastaan. Yleisölehtereillä istuvat opettajat ja muu yleisö äityivät tässä vaiheessa osoittamaan suosiotaan taputtamalla.” nituista viimeiseen peruspalveluministeri Susanna Huovinen kommentoi, että Suomessa on esitetty sellainen visio, että kaikkien tupakkatuotteiden käyttäminen voisi loppua vuoteen 2040 mennessä. Sitten keskusteltiin vielä Venäjän ja EU:n välisestä viisumivapaudesta sekä erillisen kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta. Tästäkin äänestettiin. 93 edustajaa kannatti nykyisessä käytännössä pysymistä ja 83 oli sitä mieltä, että erillisistä ajoista voitaisiin luopua. Nuoria kiinnosti lisäksi se, kuinka tärkeitä EU:hun kuulumattomat maat ovat Suomelle sekä se, voitaisiinko ajokortin ikäraja laskea 16:sta. Lisäksi Olivia Eckstein Karakallion koulusta Espoosta oli huolissaan siitä, jääkö kasvanut valtionvelka nykyisten nuorten maksettavaksi. Täysistunnon jälkeen oppilaat ja kutsuvieraat pääsivät puhemiehen vastaanotolle Valtiosaliin. Tarjolla oli simaa ja ruokaa. Salissa vallitsi hieman vapautuneempi tunnelma kuin istuntosalissa ja nuoret pääsivät juttelemaan ja kuvaamaan itseään ministereiden kanssa. Koko päivästä huokui se, miten ministerit ottivat nuoret tosissaan ja todella halusivat kuulla, mitä heillä oli kysyttävänä. On hienoa ja tärkeää, että jo peruskouluikäiset ovat näin kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Eurooppanuortenkin riveissä olisi tilaa uusille nuorille tekijöille!

Kirja-arvostelu

Kirja-arvosteluja Jouko Kajanoja & Kaarin Taipale Euroopan mahdollisuus Teksti: Nina Pitkäranta Kuva: Into Kustannus Oy

Into Kustannuksen Euroopan mahdollisuus pamfletissa 11 eri alojen asiantuntijaa kirjoittaa EU:n nykytilanteeseen ja lähitulevaisuuteen läheisesti liittyvistä kysymyksistä. Käsittelyssä on niin eurokriisi, sosiaalinen Eurooppa ja perustulo kuin ilmastonmuutoskin. Esipuheen mukaan teoksen tarkoituksena on arvioida sitä, mitä hyvää EU voi tehdä maailmassa. Tähän tavoitteeseen artikkelikokoelma ei kuitenkaan pääse, vaan kyseessä on enemmänkin joidenkin EU:n tämänhetkisten ongelmakohtien esittely. Teoksessa on paljon tiukkaa tietoa, josta suuri osa on kuitenkin jo tuttua Eurooppa-asioista ja talouskriisistä kiinnostuneille. Raikkaan tuulahduksen kokonaisuuteen tuo filosofian tohtori Henri Vogtin hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen teksti EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta ja yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Perkiön selvitys eurooppalaisen perustulon tilasta. Lisämaustetta muuten hyvin finanssi- ja yhteiskuntapainotteiseen teokseen tuo myös europarlamentaarikko Satu Hassin kirjoitus ilmastonmuutoksesta ja EU:n roolista sen torjujana.

Sixten Korkman Euro – valuutta vailla valtiota Teksti: Mariam Rguibi Kuva: Taloustieto Oy

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman on varmasti yksi Suomen tunnetuimpia ekonomisteja. Hänen uusin teoksensa ”Euro – valuutta vailla valtiota” valottaa yhteisvaluutan taustaa ja vaiheita ensimmäisen maailmansodan päättymisestä nykyhetkeen. Kirjassa etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Oliko EMU erehdys? Onko talouskriisi taltutettavissa? Ovatko EMUn valuviat korjattavissa? Kirja on erinomainen ja selkeä johdatus talous- ja rahaliiton historiaan ja keskeisiin piirteisiin. Kirjan analyysi saa lisää syvyyttä siitä, että toisin kuin taloustieteilijät toisinaan, Korkman sitoo talous- ja rahaliiton ja Suomen jäsenyyden siinä myös historialliseen ja poliittiseen viitekehykseensä. Korkman pohtii myös Suomen suhdetta Eurooppaan. Korkman palkittiin vuonna 2013 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla talouspolitiikan ja -tieteen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä. Korkmanin vuonna 2012 julkaistu teos ”Talous ja Utopia” sai kiitosta aiheeseensa nähden helposti lähestyttävästä tekstistään. Myöskään ”Euro – valuutta vailla valtiota” kirjan tekstiä ymmärtääkseen ei tarvitse olla taloustieteilijä. Samalla kirja tarjoaa kuitenkin tarpeeksi tietoa ja ajattelemisen aihetta myös harrastuneemmalle lukijalle. Mitä: Johdatus talous- ja rahaliittoon ja sen merkitykseen Suomelle. Kenelle: Kaikille taloudesta ja politiikasta kiinnostuneille. Lue ainakin: luku 6, ”Akuutin kriisin torjunta”, luku 10, ”Oliko EMU erehdys?” ja luku 11, ”Suomi ja Eurooppa”.

Aatea ja asiantuntemusta Europarlamenin!

JOHANNES KOSKINEN •

Perustuslakivaliokunnan pj.

•

Kokemusta ayay-lakimiehenä, oikeusministerinä ja varapuhemiehenä

Työn, oikeuden ja kansanvallan asialla. 34

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

www.johanneskoskinen.fi

EUvox 2014 on EU:n laajuinen vaalikone, jonka tehtävänä on auttaa äänestäjää paikantamaan itsensä Euroopan poliittiselle kartalle ja löytämään itselleen sopiva puolue eurovaaleissa.Vaalikone aukeaa 24.4.2014 osoitteessa www.euvox2014.eu

Linnaseminaari / Vaalikiertueaikataulu

Linnaseminaari – Slottseminariet – Castle Seminar 22.–24.8.2014 Linnaseminaari on taas täällä! Eurooppanuoret järjestää loppukesän päätapahtuman 22.–24.8.2014, paikkana edellisvuoden tapaan suosittu Haikon kartano Porvoossa! Teemana vuoden 2014 Linnaseminaarissa tulee olemaan Euroopan parlamenttivaalien jälkipyykki. Luvassa ajatuksia herättäviä puheenvuoroja ja mielenkiintoisia keskusteluja sekä Eurooppa-henkistä seuraa! Kaikki Suomesta valitut europarlamentin jäsenet tullaan kutsumaan seminaariin. Ohjelmassa on myös jännittävä simulaatio. Eurooppanuorten jäsenille viikonloppu kustantaa 60 euroa, ei jäsenille 90 euroa. Helsingistä järjestetään osallistumismaksuun sisältyvä linjaautokuljetus Porvooseen. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät esimerkiksi Facebookista! Slottseminariet är här igen! Unga Européer arrangerar sensommarens huvudevenemang den 22.–24.8.2014. Som plats fungerar omtyckta Haikko gård i Borgå. Temat i Slottseminariet i år är efterdyningar av Europaparlamentsvalet. Temat behandlas av många bra talare. Kom med och delta i intressanta diskussioner i gott

sällskap! Alla de som har blivit valda till Europaparlamentet från Finland ska inbjudas till seminariet. På programmet finns det också en spännande simulation. För medlemmarna av Unga Europeér kostar veckoslutet 60 euro, för andra 90 euro. En busstransport, som är en del av deltagaravgiften, ska ordnas från Helsingfors till Borgå. Mera info finns t.ex. på Facebook. The Castle Seminar is here again! JEF-Finland organizes the main event of late summer 22.-24.8. in Haikko Manor, Porvoo. The theme of the year is the aftermath of the European Parliament elections. Expect evocative speeches, interesting conversation and good Europeoriented company! All the new members of the European Parliament elected from Finland are invited to join the seminar. There is also an exciting simulation planned for the weekend. For the members of JEF-Finland the seminar costs 60 euros, for others 90 euros. A bus service that is included in the participation fee is organized from Helsinki to Porvoo.

For more information see Facebook https://www.facebook.com/events/141627951530 0160/?context=create&source=49

Vaalikiertueaikataulu Eurooppalainen Suomi ry:n ja Eurooppanuoret ry:n järjestämä eurovaalien valtakunnallinen tiedotuskiertue vierailee vaalien alla 27 paikkakunnalla. Kiertue starttaa 25.4. Vantaalta ja päättyy 24.5. Helsinkiin. Päivä pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to to pe la su ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su

Pvm. Klo Paikkakunta Tapahtuma ja/tai sijainti 25.4. 10−18 Vantaa Tikkurila, Lauri Lairalan aukio (rautatieaseman läheisyydessä) 26.4. 9−18 Espoo Espoon keskuksen suurmarkkinat, Asematori 27.4. 10−16 Lohja Lohjan kevätmarkkinat, Kauppatori 28.4. 8−14 Rauma Raatihuoneen tori 29.4. 8−14 Salo Salon tori 30.4. 8−15 Pori Porin vappumarkkinat, Eetun aukio 1.5. 10−17 Jyväskylä Jyväskylän vappumarkkinat, Aren aukio (Kauppakadun päässä) 2.5. 8−17 Heinola Heinolan kuukausimarkkinat, Heinolan tori 3.5. 10−16 Mikkeli Mikkelin kuukausimarkkinat, Mikkelin tori 4.5. − − 5.5. 8−17 Tampere Tampereen maanantaimarkkinat, Keskustori 6.5. 8−16 Hämeenlinna Hämeenlinnan kuukausimarkkinat, raatihuoneen kävelykatu 7.5. 8−16 Lahti Lahden kuukausimarkkinat, Kirjaston aukio 8.5. 8−11 Kouvola Kouvolan kuukausimarkkinat, Kauppatori 8.5. 13−16 Kotka Kotkan kuukausimarkkinat, Kauppatori 9.5. 8−15 Porvoo Lundin aukio (Kauppatorin ja linja‐autoaseman vieressä) 10.5. 10−16 Turku Turun maalaismarkkinat, Aurajoen ranta 11.5. − − 12.5. 8−16 Seinäjoki Seinäjoen tori 13.5. 8−14 Kokkola Kauppatori 14.5. 9−15 Kuopio Kauppatori 15.5. − − 16.5. 8−14 Lappeenranta Kauppatori 17.5. 9−17 Imatra Imatran Vuoksen kalamarkkinat, Vuoksen kalastuspuisto 18.5. 10−16 Joensuu Joensuun kalamarkkinat, Matkustajasataman alue 19.5. 8−14 Kajaani Kauppatori 20.5. − − 21.5. 8−16 Rovaniemi Lordin aukio 22.5. 8−16 Oulu Kauppatori 23.5. 9−16 Vaasa Vaasan kevätmarkkinat, Kauppatori 24.5. 10−18 Helsinki Mauno Koiviston aukio (Kampin Narinkkatorin vieressä) 25.5. − VAALIPÄIVÄ

Eurooppanuorten Älä! Äänestä. -kampanja haastaa sinut vaaliuurnille! Älä anna muiden päättää puolestasi! Äänestä. Älä tyydy työttömänä olemiseen! Äänestä. Älä masennu – äänestä! Tapahtumat löydät muun muassa Facebookista, päätapahtumat myös alla: Vaalikiertue 25.4.–24.5. Tarkista paikkakunnat edelliseltä sivulta tai www.kansalaisteneurooppa.fi

Yhteystiedot / Contact Eurooppanuoret ry / JEF Finland Hermannin rantatie 12 B FI-00580 Helsinki tel: +358 9 6811 5715 toimisto@eurooppanuoret.fi www.eurooppanuoret.fi Mariam Rguibi Puheenjohtaja / President mariam.rguibi@eurooppanuoret.fi +358 44 2645683 Antti Ahonen Pääsihteeri / Secretary General antti.ahonen@eurooppanuoret.fi +358 41 4607 921

Valtakunnallinen nuorten vaalipaneeli Helsingin yliopiston Porthaniassa....................... 8.5. Eurooppapäivä Lasipalatsin Bio Rexissä........... 9.5. Nuorten ääni ratkaisee -nuorisokonferessi..... 14.–15.5. Parlamenttisimulaatio Eurooppasalissa............ 15.5. Neuvostosimulaatio Eurooppasalissa................ 19.5. Vaalivalvojaiset............................................................. 25.5. Vaalien jälkipyykki Linnaseminaarissa Haikon kartanossa....................................................... 22.–24.8. Allianssin ja Eurooppanuorten yhteinen vaalikone: www.nuortenvaalikone.fi

LIITY JÄSENEKSI!

Postimaksu maksettu

Kyllä, haluan liittyä Eurooppanuoret ry:n jäseneksi En liity jäseneksi, mutta haluan Uutiskirjeen sähköpostiini kahden viikon välein.

Nimi............................................................................. Lähiosoite.................................................................... Postinumero ja -toimipaikka................................................................ Puhelin......................................................................... Sähköposti................................................................... Syntymävuosi.............................................................. Liittyä voit myös netissä! Lue lisää www.eurooppanuoret.fi

Eurooppanuorten vaalilehti 2014

Eurooppanuoret ry Tunnus 5001258 00003 Vastauslähetys