Page 1

1/2016

Yrittämisessä parasta on vapaus EMMI SIITARI, s. 18

Digitalisaatiosta vain osa teknologiaa KRISTIINA TIMPERI, s. 27

Usein yrittäjyys on vammaiselle ainoa tie työ­elämään

JUHA HENTULA s. 8

NYT PÄNNII / START-UP / MUKANA! / LOUNAALLA / ONNISTUJA / INTOHIMONA

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

1


Tässä lehdessä: PULSSILLA 4

MARA-ALA HUUTAA JOUSTOJA Kasvokkain: Oksaset ja Torniainen

ONNISTUJA

6

VERKOSTOT OVAT KASVUN AVAIN Eläinhoitola Kopinsalmi

8

VAMMAISTEN ASIALLA JH Tukku

”Uskoisin, että maailmanmarkkinoilla on tilaa noin viidelle tietokoneelle.” Thomas Watson, IBM 1943

ASIANTUNTIJA AUTTAA

”640 kilotavun pitäisi riittää kenelle tahansa.” Bill Gates, Microsoft 1981

10 HAUTOMALLA HYVÄ TULEE – MYÖS YRITTÄJIÄ Saimaan ammattiopisto Sampo 13

OMA SÄÄSTÖPANKISSA TAPAHTUU Oma Säästöpankki Oyj

14 YRITTÄJÄN RISKIYMPÄRISTÖ MURROKSESSA Fennia 15 DIGITALISAATIO TRENDISANANA Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 19 OCTO3 KASVAA VAHVASTI Wirma Lappeenranta Oyj 21 DIGIAJAN SOPIMUKSET Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy

START-UP

24 HANKINTALAKI UUDISTUU Asianajotoimisto Lindblad

18 LOGON KERA VAI ILMAN? Con Logo

25 HYÖDYNNÄ FINNVERAN UUDET RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Finnvera 26 TAVATAANKO KASVOKKAIN VERKOSSA? OP Etelä-Karjala

2

MUKANA!

22 UUDET JÄSENET

MUUTOKSIA JÄSENNUMEROISSA 2016 INTOHIMONA

27 DIGITALISOINTI HYÖDYTTÄÄ YRITTÄJÄN ARKEA JA TUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Visma Services Oy

20 ALPINE-LAUDALLA ALPEILLE Hinauspalvelu O. Kankkunen Oy

LOUNAALLA

NYT PÄNNII

16 KUUTOSTIE TUO JA VIE TÖITÄ Yrittäjät Anu Siitonen ja Petri Nikkilä

30 KAIKISTA YRITTÄJIÄ

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016


PÄÄKIRJOITUS

Kolme pointtia

Jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille painosmäärä 2400 kpl. Julkaisija Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta puh. 010 4701 100 www.yrittajat.fi /etelakarjalanyrittajat Päätoimittaja Jami Holtari puh. 010 4701 101 jami.holtari@yrittajat.fi Toimittaja Tiina Suomalainen Assistentti Marja Tamminen

MEIDÄN LIIKE KANNUSTAMAAN PAIKALLISTA YRITTÄJYYTTÄ! Tämän vuoden tärkein tavoitteemme on nostaa omien yritystemme tuotteita ja palveluita NÄYTTÄVÄSTI ESIIN. Haluamme, että omat kuluttaja- ja yritysasiakkaamme ymmärtävät käyttää paikallisia ja jättävät näin euronsa Etelä-Karjalaan. Kampanja rakennetaan kevään ja kesän aikana eli lopulta syksyllä räväytetään! Ei nyt ihan Meidän pojat kopiona, vaan omalla tyylillä. Olisiko sinulla ideaa nimeksi?

2

MAAKUNTAUUDISTUS LÄHESTYMÄSSÄ MAALIA. Vai onko? Poliittisesta ja virkamiesvalmistelusta en odota liikoja, mutta on Etelä-Karjalassa edetty muuta maata rivakammin ja kokonaisvaltaisemmin. Valmistelussa huomioidaan myös Suomen Yrittäjien malli, jolla maakunnan elinvoimaa edistetään tehokkaimmin. Tuomme näkemyksemme aluekehitykseen, sote-palveluiden järjestelyihin ja yritysten kehittämispalveluihin, jotka ovat uudistuksen tärkeimpiä kulmakiviä.

3

HANKINNAT KUNTOON! Kuntien ja kuntayhtymien toivotaan ymmärtävän entistä paremmin yritysten mahdollisuudet auttaa näitä menestymään. Eri puolilla Suomea käytössä oleva Hankinta-asiamiespalvelu on saanut vihreää valoa ja on tulossa meillekin. Palvelu lupaa kunnille säästöjä, mutta ennen kaikkea yrittäjille onnistumisia kilpailutuksissa. Lopuksi voisin ihmetellä, mitä yhteiskuntasopimukselle käy. Tulokset eivät ole lähelläkään sitä, mitä alun perin lähdettiin hakemaan. Kiitos tästä haluttomuuden niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Iso lapsus ja ajanhukkaa oli neuvotella samalla paikallisesta sopimisesta; yrittäjien toiveilla taidettiin lopulta vain pyyhkiä lattialta roskat. Kun tämä kirjoitus tulee ulos, voi Suomi toki olla jo ihan eri mallissa. Tai sitten ei. Kuka lattiaa lopulta pyyhkii? Mitä Suomen Yrittäjien osalta on odotettavissa, kun ohjat ottaa meille maakunnassakin tuttu Mikael Pentikäinen? Näkisin, että asiaosaaminen työmme selkärankana säilyy, mutta vaikuttavuutemme ja räväkkyytemme nousee kiitettävästi. Tuloksia varmasti syntyy.

Taitto Graafinen suunnittelu Mao Mao Paino Painotalo Seiska Oy Kannen kuva Sami Kontto Teemat vuodelle 2016 1/2016 Vauhtia sääntelyn järkeistämiseen ja digitalisaatioon 2/2016 Pienyritysten verokannusteet täytäntöön 3/2016 Työllistäminen kannustavammaksi 4/2016 Pk-yritysten rahoituksen saatavuus turvattava Ilmoitusmyynti Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, puh. 010 4701 100 Jäsen, tarkista jäsentietosi! www.synergia.yrittajat.fi

YRITYKSESI ILMOITUS TÄHÄN? OTA YHTEYTTÄ ekytoimisto@yrittajat.fi

Minä odotan seuraavia kuukausia innolla, erityisesti Etelä-Karjalan tulevaisuuden osalta. Jami Holtari PÄÄTOIMITTAJA Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

3


PULSSILLA

MARA-ALA HUUTAA JOUSTOJA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN, KUVA: SAMI KONTTO

Hallituksen visiossa Suomi ottaa tuottavuusloikan tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä. Millaisia toiveita ja odotuksia matkailualan yrittäjällä on?

KASVOKKAIN: OKSASET JA TORNIAINEN Stoppi turhalle sääntelylle on sekä yrittäjien Riku ja Juha Oksasen että kansanedustaja Ari Torniaisen toive.

4 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016


Sääntelystä sanottua

T

avoitteena on, että vuonna 2025 yritystoimintaa on helpotettu byrokratiaa vähentämällä, hallinnollista taakkaa keventämällä sekä lupaprosesseja sujuvoittamalla. Toiminnassa olisivat myös käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Huhtiniemen Matkailukeskuksen toimitusjohtajalla Riku Oksasella sekä hallituksen puheenjohtajalla Juha Oksasella on monia toiveita ja ajatuksia siitä, miten tuhdisti säännellyn matkailu- ja ravintola-alan normeja purettaisiin. Kansanedustaja Ari Torniainen komppaa ja ymmärtää nimikkoyrittäjiensä toiveita, mutta ei voi luvata suuria.

Tiukkoja ja vaihtelevia tulkintoja Juha Oksanen: Kaupan aukiolorajoitukset on poistettu. Mara-alakin kaipaa joustavuutta. Meidän alalla vaaditaan esimerkiksi kasapäin erilaisia lupia. Onko lievennyksiä tulossa? Ari Torniainen: Kohdennetusti ei vielä, mutta luotan, että sääntelyn purkamisessa otetaan koko ajan esille erilaisia keinoja sujuvoittaa toimintaa. Erilaisia lupavaatimuksia on ehdottomasti karsittava. Ministeriöt etenevät eri tahdissa sääntelyn purkamisessa. Kaavoittamisessa ja rakentamisessa ollaan pidemmällä kuin monella muulla alalla. Juha Oksanen: Yksi ongelma on se, että lait ja asetukset on muotoiltu väljästi ja ne sallivat viranomaisten laajan harkintavallan. Pykäliä tulkitaan eri tavoin eri puolilla Suomea, jolloin esimerkiksi lappeenrantalainen ja kuopiolainen yrittäjä voivat olla aivan eri viivalla. Ari Torniainen: Tämä luo epätasa-arvoa. Uskon, että ely-keskusten lakkauttaminen ja päätäntävallan siirtäminen maakuntahallintoon auttaa. Mitä lähemmäs valvontaa ja neuvontaa saadaan, sitä parempi. Nyt asioita pallotellaan puolelta toiselle. Ari Torniainen: Lakeja ja säännöksiä pitäisi tulkita sallivasti, ei kieltävästi. Suomessa viranomainen lähtee aika paljon siitä, mitä ei saa tehdä, kun pitäisi lähteä siitä, mitä saa tehdä. Meillä tulkitaan tiukasti myös EU-direktiivejä.

Keveyttä alkoholilakeihin Alkoholilainsäädäntöä uudistetaan jo. Muun muassa anniskelulupien jaosta A-, B- ja C-oikeuksiin ja ravintoloiden anniskelun jatkoajan luvanvaraisuudesta ollaan luopumassa. Riku Oksanen: Avaukset ovat positiivisia ja vaikuttavat meidän toimintaamme. Lievennykset helpottavat myös aloittavan yrittäjän toimintaa, kun ei tarvitse hakea kuin yksi anniskelulupa. Toivon kuitenkin lisää joustavuutta ja porrastusta alkoholilainsäädäntöön. Me myymme illassa noin kolme tuoppia ja yhden paukun ja meillä on silti samat vaatimukset kuin isoilla ravintoloilla. Juha Oksanen: Kun Suomi liittyi EU:hun, haaveilin isännän kaappi -ravintolaluokasta. Se olisi kevyempi eikä vaatisi koko luparuljanssin läpikäymistä. Ari Torniainen: Alkoholilainsäädännössä pitäisi olla porrastusta – ei niin, että kaikilta vaaditaan korkeinta tasoa. Voisi olla joku perustaso, josta lähdettäisiin ylöspäin.

Va. lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät ”Sääntelyä purettaessa pitää varmistaa, että erilaisia lupa- ja valvontakäytäntöjä uudistetaan niin, että yritysten hallinollista taakkaa ja yritykselle aiheutuvia kuluja saadaan pienennettyä. Viranomaisten yhteistyötä pitää tiivistää, jotta jatkossa yritykseltä ei kysytä erilaisten lupaprosessien yhteydessä tietoa kuin kerran. Suuri merkitys matkailu- ja ravintola-alalla on myös työmarkkinoiden rakenteellisilla uudistuksilla ja työlainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla. Mitä paremmin yritykset pystyvät sopimaan työpaikkakohtaisesti esimerkiksi työajan järjestelyistä, sitä paremmin ne pystyvät vastaamaan kuluttajien tarpeisiin.” KUVA: JARKKO ÖVERSTI, TOSIKUVA OY

Digitalisaatiota apuun Juha Oksanen: Kuittibyrokratia on myös tiukkaa. Viranomaisten mukaan yrityksen on aina tulostettava kuitti ja tarjottava sitä asiakkaalle. Se synnyttää tarpeettoman määrän hallinnollista taakkaa ja paperiroskaa. Eikö riitä, että kuitti tulostetaan, jos asiakas haluaa sen? Ari Torniainen: Kuittipakko tuli harmaan talouden torjuntaan ja on sinänsä hyvä. Hyvä ei ole kuitenkaan se, jos erilaiset vaatimukset vievät aikaa tuottavalta työltä. Tietojärjestelmiä pitäisi kehittää niin, ettei olla lippujen ja lappujen varassa. Riku Oksanen: Digitalisaatiota pitää hyödyntää. Olisi hurjan kätevää, kun yrittäjällä olisi oma portaali, johon voisi rekisteröityä Y-tunnuksella. Portaalista näkisi heti, mitä kaikkia lupia tarvitaan, mistä ne pitää hakea ja milloin uusia. Tämä vaatisi sen, että moni eri instanssi saataisiin samaan järjestelmään. Ari Torniainen: Tällaista ei ole suunnitteilla, mutta ajatus on hyvä. Elämme tietoyhteiskunnassa, mutta paljon on vielä kehitettävää.

Digitalisaatiosta sanottua Koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen, Suomen Yrittäjät ”Meidän on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin se potentiaali, joka digitalisaatioon liittyy. On tärkeää, että vuoropuhelu julkisen sektorin ja yrittäjien välillä vahvistuu ja että tuotamme yhteisen vision. Yrittäjien näkökulmasta digitalisaatio – tai teknologian integroituminen liiketoimintaan – merkitsee mahdollisuutta kehittää liiketoimintaprosesseja, uudenlaisia tapoja toimia sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pk-yrityksiltä vaaditaan ketteryyttä ottaa digitalisaation haaste vastaan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että digitalisaation sääntelyä selkeytetään ja turhia normeja puretaan. Tässäkin tarvitaan tiivistä vuoropuhelua julkisen sektorin ja yritysten välillä.” KUVA: JARKKO ÖVERSTI, TOSIKUVA OY

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

5


ONNISTUJA

Eläinhoitola Kopinsalmi laajenee monipuoliseksi lemmikkikeskukseksi. Yrittäjä Henna Kauppinen uskoo yhteistyön voimaan. Eläinhoitola Kopinsalmi Yrittäjä Henna Kauppinen Taipalsaari www.elainhoitolakopinsalmi.fi

Henna Kauppinen löysi yritykselleen tilat oman hevosen tallipaikan kautta. Nyt eläinhoitolan kylkeen tulee ratsutalli.

6

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016


VERKOSTOT OVAT KASVUN AVAIN TEKSTI JA KUVAT: SAIJA RÄTY, WWW.KAAKONKANTRI.FI

T

aipalsaarella Eläinhoitola Kopinsalmessa on luvassa vilkas kevät. Toimitiloja laajennetaan parhaillaan, yrittäjä Henna Kauppinen saa eläinhoitajan ammattitutkinnon opintonsa päätökseen ja toinen yrittäjä tuo ratsutallinsa eläinhoitolan yhteyteen. -Yritys on pyörinyt kohta kolme vuotta ja on ollut aika hulinaa. Välillä on ollut itselläkin perässä pysymistä, Kauppinen naurahtaa. Palataanpa muutama vuosi taakse päin. Kotona lapsiaan hoitaessaan Kauppinen oli ehtinyt kypsytellä ideaa omasta yrityksestä. Lähihoitajan työssä hän oli ollut käynnistämässä kahta hoivakotia, joten yrityksen ensiaskeleet olivat tulleet jo tutuiksi. Lähipiirissäkin on kymmenkunta yrittäjää. Kun tuttu isäntä naapurustosta oli valmis vuokraamaan tyhjilleen jääneen navetan, alkoivat palaset loksahdella paikoilleen. Kauppinen kävi Leader Länsi-Saimaassa neuvottelemassa investointituesta ja vuoden 2013 alkupuolella hän sai maaseutuohjelmasta rahoitusta toimitilojen kunnostamiseen. -Tuesta oli merkittävä hyöty, pystyin ottamaan sen ansiosta tuntityöntekijänkin suunniteltua aiemmin. Lemmikkien lomahoitoa, pesu- ja trimmauspalveluita sekä lemmikkitarvikkeita tarjoava eläinhoitola aloitti kesällä 2013. Osa-aikainen työntekijä on ollut apuna alusta alkaen. -Kesäisin olen työllistänyt paikallisia nuoria ja täällä käy myös alan opiskelijoita eri puolilta Suomea, Kauppinen luettelee. Hän tekee tiivistä yhteistyötä paitsi alan oppilaitosten, myös muiden yrittäjien kanssa.

Rakkaus eläimiin ja maaseutuun johti Henna Kauppisen yrittäjän tielle. Lähihoitajan koulutuksesta on ollut hyötyä eläinhoitolassakin. Eläinhoitolan yhteydessä on lemmikkitarvikemyymälä.

-Avoimuus yhteistyölle on auttanut menestymään ja kehittymään. Mie ite –asenne on uuvuttavaa ja toimintaa tukahduttavaa. Tuoreimpia ilonaiheita ovat vuosi sitten solmittu virkakoirien hoitosopimus sekä nyt käynnistyvä yrittäjäyhteistyö ratsutalleineen. Yrityksensä tulevaisuuden Henna Kauppinen näkee valoisana. -Olen ajatellut, että tämä kasvaa monipuoliseksi lemmikkikeskukseksi. On hyvät mahdollisuudet pärjätä, kun on paljon yhteistyökumppaneita ympärillä.

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

7


ONNISTUJA

Havahduin omakohtaisten kokemusten myötä siihen, miten eri viivalla vammainen yrittäjä on ei-vammaiseen verrattuna. Juha Hentula sanoo, että ei ole yrittäjäpiireissä törmännyt ennakkoluuloihin.

JH Tukku Yrittäjä Juha Hentula Asuu Lappeenrannassa Kuuluu Luumäen Yrittäjiin

VAMMAISTEN ASIALLA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN, KUVA: SAMI KONTTO

Usein yrittäjyys on vammaiselle ainoa tie työ­ elämään. Sekään ei ole mikään helppo polku, tietää yrittäjä Juha Hentula.

S

uomessa on yllättävän paljon motivoitunutta porukkaa, joka on kyllästynyt kotona oloon, sanoo JH Tukun yrittäjä Juha Hentula. Hän puhuu vammaisista, joille yrittäjyys on usein ainoa tie päästä työskentelemään yhteiskunnan tuottavana osana. Hentula on itsekin vammainen. Hänellä on CP-vamman vuoksi 60 prosentin invaliditeetti. Vammaisten tie yrittäjyyteen saattaa helpottua tulevaisuudessa, sillä yksi hallituksen kärkihankkeista pureutuu osatyökykyisten työllistymiseen. Hanke lupaa muun muassa lisätä vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. – Vaikeavammaisen arvonlisäverovapaus on poistumassa ja nyt tilalle etsitään jotakin muuta tukimuotoa, joka olisi tasapuolisempi, Hentula mainitsee. 8

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Vammaisyrittäjät eivät työskentele enää vain käsityö- ja korjausalalla, vaan internetin myötä leivän voi saada vaikkapa verkkomyynnillä. Hentula tekee sekä verkkomyyntiä että asiakaskäyntejä. – Minustakin tuli yrittäjä, koska vammaisen on vaikea työllistyä. Toki taustalla on myös se, että olen pienestä pitäen ollut yrittäjähenkinen. Yrittäjyys on minulle elämäntapa. Hentula perusti JH Tukun vuonna 2004. Sitä ennen hän oli työskennellyt sekä yrittäjänä että muiden palveluksessa. JH Tukun päätuote on tv- ja radioelektroniikkatuotteet kuten välijohdot ja antennit. Hentula myy muun muassa 4G-antenneja, jotka ovat ratkaisu matalaenergiatalojen kuuluvuusongelmiin. Tuotteisiin kuuluvat myös valvontakamerat sekä vesi- ja pölytiiviit kännykät.

Asiakkaina ovat sekä alan liikkeet että yksittäiset kuluttajat. Viime keväänä Hentulan yrityskuva laajeni, kun mukaan tulivat yrityspalvelut vammaisyrittäjille. Hän tarjoaa erilaisia asiantuntijapalveluja sekä yritystä suunnitteleville että jo yrittäjinä työskenteleville. – Havahduin omakohtaisten kokemusten myötä siihen, miten eri viivalla vammainen yrittäjä on ei-vammaiseen verrattuna. Suoraan sanottuna suivaannuin järjestelmään. Hentulan aktivoiduttua häntä pyydettiin myös mukaan Invalidiliiton työryhmään, joka koostuu eri aloilla työskentelevistä vammaisyrittäjistä. – Mietimme muun muassa sitä, miten vammaisten yrittäjien tilannetta voisi helpottaa.


ENERGIAA

ETELÄ-KARJALASTA Minunenergia.fi kertoo miten sitä käytät Paikallisen sähkön- ja lämmöntoimituksen lisäksi saat meiltä nykyaikaiset välineet yrityksesi energiankulutuksen hallintaan. MinunEnergia -palvelussa Seuraat yrityksesi sähkön, kaukolämmön ja maakaasun kulutusta monipuolisen ja havainnollisen raportinnoin avulla lähes reaaliajassa Löydät kulutuspiikit ja -poikkeamat  ja voit reagoida niihin Voit tilata palvelun, joka lähettää tekstiviestin haluamiisi matkapuhelimiin mahdollisista häiriöistä sähkön- ja lämmönjakelussa Löydät kaikki sähkö- ja lämpölaskusi helposti yhdestä paikasta

Rekisteröi nyt yrityksesi Lappeenrannan Energian MinunEnergia.fi palveluun! Saat palvelun yrityksesi käyttöön ottamalla yhteyttä energiamyynti@lreoy.fi tai soittamalla 020 690 505(mpm/pvm), valinta 3, alavalinta 2.

Jos et ole vielä asiakkaamme, ota yhteyttä yritysmyyntiimme ja pyydä edullinen sähkötarjous yrityksellesi!

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

9


ASIANTUNTIJA AUTTAA Saimaan ammattiopisto Sampo Armilankatu 40, Lappeenranta Puh. 020 496 00 www.edusampo.fi

HAUTOMALLA HYVÄÄ TULEE – MYÖS YRITTÄJIÄ

TEKSTI JA KUVA: ULLA LIERI

Asioita ei kannata jättää tekemättä ja kokeilematta, jottei sitten keinutuolissa kaduttaisi. Näin tuumaa joutsenolainen Milla Rinta-Jaskari, 31, jolla oman yrityksen perustaminen on vahvana mielessä. Hän opiskelee sisustusalaa Saimaan ammattiopisto Sampossa ja on mukana yrityshautomossa, joka on osa Sampon EU-rahoitteista yrittäjyyskoulutuksen uudistamishanketta.

S

ampon ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisessä matalan kynnyksen yrityshautomossa jokaisen ideoita käydään läpi ja liiketoimintasuunnitelmia hiotaan yrittäjyysopettajien kanssa. Yhdessä pohditaan tulevan yrittäjän ja yrityksen vahvuuksia ja kehittämistä. Eri alojen opiskelijat sparraavat myös toisiaan. – Kun emme tunteneet entuudestaan, on ollut helppoa tehdä huomioita henkilön tai suunnitelman ominaisuuksista. Huomataan, missä kukin on hyvä. Samalla itsestäänkin löytää uusia vahvuuksia, joita yritystoiminnassa tarvitaan, Milla kertoo.

Välillä mietityttää epäonnistuminen, mutta mitä sitten! Jos homma ei toimi, niin sitten keksin jotain muuta. Ihminen pystyy ihan mihin haluaa, kun vain uskoo itseensä.

10 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Sampon yrittäjyysopinnoissa, joihin oppilaitosten yhteinen hautomokin sisältyy, tarjotaan työkaluja ja ohjausta oman harjoitus- tai oikean yrityksen perustamiseen. Myös olemassa olevan yrityksen jatkaminen voi olla vaihtoehto.   Nuoret ovat perustaneet jo yli 20 NY-harjoitusyritystä sekä yhden osuuskunnan Sampossa. NY-yritykset toimivat yhden lukuvuoden ajan osana nuorten opintoja. Ammattiopiston ja -korkeakoulun yhteisissä yrittäjyyspolkuhankkeissa on mukana jo yli 100 opiskelijaa. Rinta-Jaskari on aiemmalta ammatiltaan vaatetusalan artesaani. Sisustussuunnittelun ja stailauksen lisäksi hän ompelee, tapetoi, maalaa ja vaihtaa laminaatteja. Sisustaminen on kolmen lapsen äidille intohimo myös kotona. – Saan lapsetkin joskus innostumaan maalaamaan kanssani. Sisustusalan yrityksen perustaminen näyttää hänestä hyvin todennäköiseltä. Hän ei anna maailman taloustilanteenkaan liikaa säikäyttää. – Välillä mietityttää epäonnistuminen, mutta mitä sitten! Jos homma ei toimi, niin sitten keksin jotain muuta. Ihminen pystyy ihan mihin haluaa, kun vain uskoo itseensä.


• Yrittäjyyspolku liittyy Saimaan ammattiopisto Sampon opiskelijoiden yrittäjyyskoulutuksen uudistukseen. Sampossa on käynnistynyt Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta -nimiset ESR- ja EAKR-hankkeet. Rahoitusta ovat myöntäneet Hämeen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto ja Otsakorven säätiö. Hankkeissa on osatoteuttajana mukana Saimaan ammattikorkeakoulu.

• Yrittäjä, jos olet luopumassa yritystoiminnasta, niin myös oppilaitoksista kannattaa kysellä mahdollista jatkajaa. • Ota yhteyttä: - Päivi Ovaska, Sampon yrittäjyyshankkeiden projektipäällikkö, paivi.ovaska@edusampo.fi, p. 040 670 0168 - Tuula Hämäläinen, Saimian yrittäjyyshankkeiden projektikoordinaattori, tuula.hamalainen@saimia.fi, p. 040 741 6958

Milla Rinta-Jaskari uskoo yritysideaansa eikä pelkää tulevaa.

KOULUTUKSIA JA PALVELUITA YRITYSTEN JA TYÖYHTEISÖJEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN KOULUTUKSIA YRITYSJOHTAMISEEN - Johtamisen erikoisammattitutkinto, koulutus alkaa syyskuussa 2016, Lpr ja Imatra - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, koulutus alkaa toukokuussa 2016, Lpr jaImatra - Yrittäjän ammattitutkinto, koulutus alkaa toukokuussa 2016, Lpr ja Imatra - Lähiesimiestyön ammattitutkinto, koulutus alkaa toukokuussa 2016, Lpr ja Imatra - Markkinointiviestinnän ammattitutkinto, koulutus alkaa elokuussa 2016, Lpr

Koulutukset toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Hakuaika 21.3. – 10.4.2016. Hakeminen kotisivuiltamme www.edusampo.fi

LISÄTIETOJA Markkinointiviestintä: Jaani Väisänen, p. 040 148 3405, jaani.vaisanen@edusampo.fi Muut tutkinnot: Matti Ruokonen, p. 040 771 1879, matti.ruokonen@edusampo.fi

...

Oppisopimuksesta: Lappeenranta p. 040 136 4687, Imatra p. 040 136 4693

OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELUT - HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN

Osaamisen johtamiseen, määrittelyyn, dokumentointiin, kartoittamiseen ja systemaattiseen kehittämiseen tarjoamme johtamisen tueksi C&Q (Competence & Qualifications) -menetelmää, joka sisältää myös tietojärjestelmän.

TYÖYHTEISÖ- JA JOHTAMISARVIOINNIT SEKÄ VALMENNUKSET - TEHOSTAMAAN YHTEISÖN TOIMINTAA

DiSC® valmennustyökalu ja valmennukset Vuorovaikutus ja yhteisövalmennus; Everything DiSC® Workplace - työyhteisöprofiili, Työyhteisöprofiilin analysointi ja hyödyntäminen Jatkovalmennukset; Tiimin toiminta ja vuorovaikutukset, Tiimiläisten sitoutuminen ja keskinäinen luottamus Johtamis- ja esimiesvalmennus; Everythig DiSC® – Johtajuusprofiili, Johtamisen parhaat käytännöt

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ! Aikuiskoulutuspäällikkö Mirja Hosionaho, p. 0400 268 948, mirja.hosionaho@edusampo.fi Osaamiskartoitukset, osaamisasiantuntija Riitta Vento, p. 040 352 9522, riitta.vento@edusampo.fi Työyhteisö- ja johtamisarvioinnit, kouluttaja Matti Ruokonen, p. 040 771 1879, matti.ruokonen@edusampo.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 11


Kuva Pixhill.com

Miten yritys alkuun ja kannattavaan kasvuun? ProAgria Etelä-Suomen monipuoliset yrityspalvelut Palvelujemme kautta saat eri alojen asiantuntijat kehittämään yritystäsi. Autamme yrityksen perustamisessa, toiminnan alkuvaiheessa, yrityksen kehittämisessä, uuden liiketoiminnan suunnittelussa, omistajanvaihdoksessa ja tilipalveluissa.

Saat tuettua ohjausta maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien hakuun.

Sparraamme mm. idean kehittelyssä, liiketoimintasuunnitelman päivityksessä ja kustannusarvion laadinnassa Yhteistyöllä kilpailukykyä -hankkeen avulla.

Ota yhteyttä. Kerromme lisää palvelustamme. etela-suomi.proagria.fi Antero Parkkonen Carita Liikanen

0400 255 980, antero.parkkonen@proagria.fi 043 825 1711, carita.liikanen@proagria.fi

Yhteistyöllä kilpailukykyä -hanketta rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 2014 - 2020. Rahoittajina myös alueen kunnat ja elinkeinoyhtiöt.

Hae maaseudun yritystukea! Lähes koko Etelä-Karjala on maaseutua.

Ehkä sinunkin yrityksesi on maaseutuyritys? Maaseudun yritystukea voi saada investointeihin tai asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Tukea voidaan myöntää sekä alkaville että toimiville, toimintaansa kehittäville pienille yrityksille. Tukea haetaan ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmästä. Lisätietoa saa osoitteesta www.mavi.fi/yritystuet ja ELYkeskuksen asiantuntijoilta: Jukka Saarni 0295 029 085

Riikka Huhtanen 0295 029 123

Sähköposti etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

12 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Leena Hyrylä 0295 029 047


ASIANTUNTIJA AUTTAA

OMA SÄÄSTÖPANKISSA TAPAHTUU TEKSTI: TEEMU TUUKKANEN, ALUEJOHTAJA , KUVA: RITVA KIIVERI

U

usi vuosi toi jälleen mukanaan paljon uutta, myös Oma Säästöpankissa. Olen itse tästä konkreettinen esimerkki, olen toiminut aluejohtajana EteläKarjalan ja Kymenlaakson alueella muutaman kuukauden ajan. Aika on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Olen ilokseni huomannut että meillä on käsissämme pankki, joka aidosti haluaa toimia asiakkaiden hyväksi ja tukea paikallista toimintaa. Näillä opeilla pystymme tukemaan myös Teitä yrittäjiä omassa arjessanne. Olen seurannut yrittäjän elämään hyvin läheltä koko ikäni. Isäni aloitti edelleen jatkuvan yrittäjäuransa ollessani 5-vuotias. Olen nähnyt hyviä ja huonoja

aikoja, liiketoiminnan kasvun vaiheen ja myös hiipumisen, mutta ennen kaikkea sen vastuun ja työmäärän, joka yrittäjyyteen kuuluu. Omalla pankkiurallani olen aina tehnyt tiivistä yhteistyötä yritysten ja yrittäjien kanssa. Tätä osa-aluetta haluan edelleen työssäni korostaa ja tehdä Oma Säästöpankista entistäkin houkuttelevamman kumppanin alueen yrityksille. Tässä työssä minulla on apunani asiantuntevat konttorinjohtajat, EteläKarjalan alueella Ulla Oinonen ja Riitta Mähönen. Ulla vastaa pankin palveluista Lappeenrannan, Taavetin, Lemin, Savitaipaleen ja Joutsenon alueilla ja Riitta Imatrankoskella ja Vuoksenniskalla. Me yhdessä konttoreiden väen kanssa olem-

me valmiita auttamaan Teitä oman kiireenne keskellä. Lähellä ja läsnä on meidän toimintamme ydin. Talousalueemme elää edelleen haastavaa aikaa, Pk-yritysbarometrin mukaan suhdanne olisi kuitenkin kehittymässä positiiviseen suuntaan ja myös henkilökunnan määrässä nähdään kasvun mahdollisuuksia. Nämä ovat erinomaisia uutisia. Taloudellisesti haastavina aikoina usko parempaan ja rohkeus investoida on tärkeää. Ja tuota samaa rohkeutta tarvitaan myös pankilta. Toivottavasti tapaamme kanssanne kuluvan vuoden aikana ja pääsemme yhdessä edistämään alueen taloudellisen hyvinvoinnin kasvua.

Oma Säästöpankki Oyj Valtakatu 32 Lappeenranta Teemu Tuukkanen 020 7640 740 Ulla Oinonen 020 7640 691 Riitta Mähönen 020 7640 610 www.omasp.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 13


ASIANTUNTIJA AUTTAA

Fennia Raatimiehenkatu 20, Lappeenranta Puh. 010 503 8818 www.fennia.fi Muiden riskienhallintatoimenpiteiden lisäksi kyber-riskejä voidaan myös vakuuttaa.

YRITTÄJÄN RISKIYMPÄRISTÖ MURROKSESSA TEKSTI: HENRI LASSANDER, KUVA: FENNIA

Y

ritysten riskiympäristö on jo jonkin aikaa ollut muutosten kourissa. Taustalla on muun muassa verkkohyökkääjien lisääntynyt kiinnostus yrityksiä kohtaan. Mutta mitä nämä kyber-riskit tarkoittavat? Sana kyber on ilmaantunut suomen kieleen muutaman viime vuoden aikana. Yrityksen näkökulmasta kyber-käsitteen voidaan katsoa tarkoittavan kaikkea sähköisessä muodossa tapahtuvaa tiedon käsittelyä, tallennusta ja siirtämistä. – Yritysten merkittävimmät kyber-riskit ovat kriittisen tietojärjestelmän häiriö, tietojärjestelmään kohdistuva rikollinen teko tai IT-laitteisiin kohdistuva omaisuusvahinko. Nämä riskit saattavat pahimmillaan aiheuttaa yrityksen liiketoiminnan keskeytymisen tai yrityksen

14 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

hallussa olevan luottamuksellisen tiedon vuotamisen ulkopuolisille, kertoo riskipäällikkö Jani Salonen Fenniasta.

Miten kyber-riskejä voidaan hallita? Riskien hallinnan lähtökohtana on riskien tunnistaminen ja arviointi. Yrityksen tulee kartoittaa kriittisten tietojärjestelmien kokonaisuus alihankintaketjuineen ja tunnistaa niihin liittyvät riskit. Samoin tulee kartoittaa yrityksen käsittelemän tietoaineiston laatu ja määrä, minkä perusteella voidaan arvioida tietojen vuotamisen tai varastamisen aiheuttamat seuraukset. – Jos yrityksessä käsitellään suuria määriä henkilötietoja tai luottokorttitietoja, niiden suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sanoo Salonen.

Riskien tunnistamisen ja arvioinnin jälkeen tulee suunnitella riittävät ennaltaehkäisevät riskienhallintatoimenpiteet, kuten tekniset tietoturvaratkaisut ja henkilöstön tietoturvakoulutus.

Kyber-riskien vakuuttaminen Muiden riskienhallintatoimenpiteiden lisäksi kyber-riskejä voidaan myös vakuuttaa. Vakuutusturva räätälöidään tietoturvakartoituksen perusteella asiakkaan tarpeen ja riskitason mukaan. Fennia tekee yhteistyötä AIG:n kanssa, joka on yksi maailman johtavista vakuutusyhtiöstä. AIG:n kybervakuutus tarjoaa vakuutusturvaa edellä mainittujen kyber-riskien aiheuttamia vahinkotapahtumia varten.


ASIANTUNTIJA AUTTAA

DIGITALISAATIO TRENDISANANA - MITEN YRITTÄJÄNÄ VOIN OTTAA DIGISTÄ KAIKEN IRTI? TEKSTI: KATJA VEHVILÄINEN JA ANNI PELTOLA

D

igitalisaatio on Juha Sipilän hallituksen läpileikkaava teema. Se on trendisana, jota käytetään laajasti monessa yhteydessä. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mistä on kyse digitalisaatiossa? Perusmerkitykseltään digitalisaatio on palveluiden ja tuotteiden sähköistämistä ja uusien innovatiivisten sähköisten kanavien hyödyntämistä. Kansankielellä digitalisaatio tarkoittaa kaikkien palveluiden, asiakirjojen ja lomakkeiden siirtämistä sähköiseen muotoon ja luopumista paperiversioista. Esimerkiksi Verohallinto on tehnyt loistavaa työtä palveluiden digitalisoinnissa – neuvontaa, vero-ohjeita, lomakkeita, opastusvideoita on saatavilla vero.fi-sivuilla vuorokauden ympäri.

Mutta miten tavallinen pk-yrittäjä voi hyödyntää digitalisaatiota? Siitä tullaan keskustelemaan Imatran Seudun Kehitysyhtiön koordinoiman Digiverkoston tapaamisissa kevään aikana. Digiverkostossa lähdetään siitä, miten esimerkiksi parturi-kampaamo voi hyödyntää digitalisaatiota ottamalla käyttöön sähköisen kassa- ja kirjanpitojärjestelmän, jossa ajanvarausjärjestelmä on valmiiksi integroituna. Varaus siirtyy automaattisesti kassajärjestelmään ja asiakaskuitin voi toimittaa suoraan asiakkaan sähköpostiosoitteeseen. Kaikki tositteet säilyvät järjestelmässä sähköisessä muodossa, jonne myös kirjanpitäjä pääsee. Enää ei tarvitse lajitella kuitteja päivämäärien mukaan ennen tilitoimistoon viemistä.

Kiinnostuitko? Tervetuloa mukaan verkostoon! Digiverkoston aamukahvi-infoissa kerrotaan miten juuri sinä voit ottaa digistä kaiken irti! Ole nopea ja varaa oma paikkasi tilaisuudesta! Tilaisuudet järjestetään: Imatralla 16.3.2016 Rautjärvellä 17.3.2016 Ruokolahdella 18.3.2016 Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Katja Vehviläinen, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy p. 0447177991

Ideasta Rahaksi - palkitut 2016 1. Genetic Maximum Oy 2. ArteMano acoustics Oy 3. Hyvinvoinnin Vuoksi Oy

Kehyn Ideasta rahaksi -kilpailussa haettiin oivallusta, joka kehittää yrityksen liiketoimintaa uudelle tasolle ja muuttaa idean rahavirraksi. Palkinnon saajat valitsi asiantunteva raati.

KEHY ONNITTELEE VOITTAJIA JA KIITTÄÄ KAIKKIA OSALLISTUJIA!

OSAAMISTA • YRITYSTÄ • ENERGIAA • VETOVOIMAA

F. O. Virtasen katu1/2016 6 | 55100 Yrittäjä Etelä-Karjala 15 Imatra


LOUNAALLA

Kuutostien rakennustyömaa on antanut töitä sekä kahvilayrittäjälle että maanrakennusurakoitsijalle. Kun tie aikanaan valmistuu, merkitsee se kuitenkin Jurvalan kylän hiljentymistä ja Kahvi-Pakarin loppua.

KUUTOSTIE TUO JA VIE TÖITÄ TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN, KUVAT: HISKI HÄMÄLÄINEN

Kahvi-Pakari lopettaa, sillä talvikaudesta tulee liian hiljainen.

Kuutostien tietyömaa Luumäellä tuo leipää pöytään sekä Anu Siitoselle että Petri Nikkilälle. Mutta kun tie lopulta valmistuu, Jurvalan kylä hiljelee.

Lounasaikaan Luumäen Kahvi-Pakari täyttyy raavaista miehistä. Kuutostien tietyömaalla ahertaa kymmeniä työmiehiä, mikä on tarkoittanut piristysruisketta myös Kahvi-Pakarin talvikauteen. Vilkastuneen liiketoiminnan kääntöpuolella on kuitenkin synkempi sävy: 16 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Uusi tie ohittaa Jurvalan kylän noin puolen kilometrin päästä. Kun tie valmistuu joskus vuonna 2018, Jurvalan kylä hiljenee. Kahvi-Pakarin yrittäjä Anu Siitonen naurahtaa, että ei täällä silti olla kaulimen kanssa työmiehiä vastassa. Lämpi-

män vastaanoton saa myös lappeenrantalainen maanrakennusurakoitsija Petri Nikkilä, jonka yritys tekee parhaillaan rinnakkaistien pohjaa Sarvilahden ja Kärenkylän välillä.


KI Ä TA M U N A LU R N E E P LAP

Hiljainen kylätie – Olen asunut ikäni Jurvalassa, ja olen hyvilläni siitä, että saamme vihdoin turvallisen tien. Huono juttu on se, että uuden tien myötä kylä kuolee, Siitonen huomauttaa. Nikkilä nyökkää. – On hyvä, että tie oikaistaan. Mutta sellaisessa on aina varjopuolensa. Jurvalan liikkeistä Etelä-Karjalan Osuuskaupan Sale jatkaa entiseen malliin. Jurvalan Taverna ei ole vielä lyönyt mitään lukkoon, vaan ottaa päivän kerrallaan. Anu Siitonen on päätöksensä tehnyt. – Kahvi-Pakari lopettaa, sillä talvikaudesta tulee liian hiljainen.

Kesällä riittää sutinaa Vielä ei ole kuitenkaan lopettamisen aika. Nyt iloitaan siitä, että asiakkaita riittää. – Kun tietyöt alkoivat viime marraskuussa, se piristi heti meidän arkipäiviämme. Asiakkaina on sekä työmiehiä että tietyömaan toimiston väkeä. Kesällä Jurvala vilkastuu, kun tulee kesäasukkaita ja lisää työmiehiä. – Talvella teemme vain pakolliset hommat. Kesällä on halvempaa rakentaa, ja tietysti on myös monia töitä, joita voi tehdä vain sulan maan aikaan, Nikkilä huomauttaa. Siitonen suunnittelee palkkaavansa ensi kesäksi tavallista enemmän kesätyöntekijöitä. Hän aikoo myös selvittää urakoitsijoiden toiveita siitä, haluavatko he kesäksi aamiaista.

Välillä kotikulmillakin Tällä hetkellä Nikkilällä on töissä vajaamiehitys, aliurakoitsijat mukaan lukien kuusi miestä. Ennen joulua, kun oli kiireisempi vaihe, miehiä oli töissä viitisentoista kahdessa vuorossa. Näillä näkymin työt jatkuvat elokuulle. Nikkilä huomauttaa, että töiden ennakointi on vaikeutunut. Aiemmin työt olivat selvillä noin vuodeksi eteenpäin. Nykyään urakoita pidetään piilossa, ja työt ovat tiedossa vain noin puolen vuoden ajalta. – Positiivista on se, että nyt saamme tehdä töitä kotikulmilla. Muuten olemme reissuhommissa ja pyörimme hieman laajemmalla – akselilla Kotka - Porvoo - Lahti. Urakoimme paljon Lemminkäisen kiviainesyksikölle.

Kuutostien tietyömaalla on hyvin vähän kaakkoissuomalaisia yrityksiä. Nikkilä laskeskelee, että hänen yrityksensä lisäksi paikallisista on töissä vain Konepalvelu Heiniluoto. – Minulla on kolmesta eri firmasta aliurakoitsijoita. Teimme tarjouksen muutaman tutun urakoitsijan kanssa. Se on viisaampaa näin – ei ole järkevää yhden hommata kaikkea kalustoa.

Takaisin koulunpenkille Anu Siitoselle uusi upea Kuutostie merkitsee suurta muutosta. Yrittäjäuran jälkeen Siitonen lähtee todennäköisesti opiskelemaan hoitoalaa. – Olen ollut Kahvi-Pakarissa töissä 12-vuotiaasta ja yrittäjänä 19-vuotiaasta. Meillä on ihanat asiakkaat, ja aina on kiva tulla töihin, mutta nyt tuntuu siltä, että on jo aikakin tehdä muuta. Omasta puolestaan Siitonen ei siis harmittele, mutta ”kahvilan tyttöjen” puolesta häntä surettaa. – Toisaalta, sitten kun lopettamisen hetki tulee, niin haikeus iskee varmasti minuunkin.

MITÄ SYÖTIIN? • • • •

Bataattikeittoa Kinkku-aurajuustokastiketta ja perunaa Jauhelihapastaa Hedelmäsoppaa, kahvia

KUKA? Anu Siitonen • • • •

Kahvi-Pakarin yrittäjä Yrityksessä 4 vakituista työntekijää Yrittäjänä vuodesta 1995 Asuu Luumäellä

Petri Nikkilä • • • •

Savitaipaleen Nikkilä Oy:n toimitusjohtaja Yrityksessä tällä hetkellä 4 työntekijää Yrittäjänä vuodesta 1992 Asuu Lappeenrannassa

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 17


START-UP

LOGON KERA VAI ILMAN? TEKSTI: JAMI HOLTARI, KUVA: SAMI KONTTO

K

uinka sen tekisit? Ohjeiden kanssa vai sittenkin omasta päästä? Emmi Siitari päätti muuttaa elämänsä suuntaa ja ryhtyi yrittäjäksi. Ohjeita varmasti on matkaan saatu, kun Emmi teki isänsä kanssa kaupat ja kaappasi koneet Mikkelistä mukaansa perustaen oman yrityksen. Takana oli jo kuusi vuotta isän leivissä, mutta kun tilanne sitä vaati, niin omat ratkaisut piti tehdä. Con Logo perustettiin syksyllä 2015 Lappeenrantaan, Kipparinkadulle satamaan. Emmin mukaan muutto Lappeenrantaan onnistui yllättävän hyvin. Wirma Lappeenranta ja muut toimijat ovat auttaneet alkuun nuorta yrittäjää kannustavasti. Isäkin on nyt asiakas ja alihankkija, tilanteen mukaan. Toiminta on hallinnassa. Siitari suunnittelee logoja ja tekee logomerkintöjä asiakkaan omiin tai tilattaviin tuotteisiin. Ja paljon muuta. Työvälineinä löytyy esinetulostin, joka on ensimmäinen lajiaan Suomessa ja brodeerauskone sekä lukuisia muita laitteita, joilla myös läm-

18 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

pösiirtokuvia ja kuvatulosteita syntyy. Lisäksi Emmi tekee nettisivuja ja kauppaa liikelahjoja. Emmillä on takana opintoja viestinnästä, mutta käytäntö on häntä parhaimmin opettanut. Yrittäjänä olemisessa parasta on vapaus tehdä mitä haluaa, ja soveltaa luovasti osaamistaan. Parasta työssä olisi, jos asiakkaalta löytyy tilaukseen mielikuvitusta ja haasteita. Emmi luottaa itseensä sanoen pystyvänsä mihin vaan ja tulostamaan minkä kuvan mille alustalle tahansa. Ala vaatii ajanmukaisuutta eli käytössä on uusimmat laitteet, koska tekniikka kehittyy kovaa vauhtia. Perspektiivi on nyt vielä lähellä ja kun kasvua tapahtuu, niin apukäsiä tarvitaan, ainakin alihankintana. Con Logon asiakkaita ovat alkuun olleet muun muassa urheiluseurat, yritykset ja yksityisasiakkaat. Pääasiassa asiakkaat on tulleet Lappeenrannasta, mutta aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on auttanut löytämään niitä kauempaakin. Emmin vahvuuksia on halu verkostoitua ja hänestä tullaan näkemään vielä usein ainakin sydänlogo.


Wirma Lappeenranta Oy Laserkatu 6, Lappeenranta Puh. (05) 616 3400 www.wirma.fi

3

OCTO KASVAA VAHVASTI TEKSTI JA KUVA: KATJA TIIKASALO

J

oulukuun alussa tietotekniikkayritys OCTO3 muutti jo viidettä kertaa Skinnarilassa neljän vuoden sisällä. Vuonna 2011 perustetusta yrityksestä on kasvanut jo 28 IT-osaajan työpaikka. Toimitusjohtaja Tommi Laitisen mukaan uusia henkilöitä rekrytoidaan jatkuvasti. – Avoinna on puolen kymmentä työpaikkaa ja enemmänkin palkataan, kun vain osaajia löytyy. Toteutimme syksyllä yhdessä neljän muun lappeenrantalaisen yrityksen, Wirma Lappeenrannan ja kaupungin kanssa valtakunnallisen rekrytointikampanjan, jonka ansiosta saimme runsaasti hyviä hakemuksia. Juuri nyt etsimme erityisesti käyttöliittymäkehittäjiä, Tommi kertoo. OCTO3:n ydinosaamista ovat digitaaliset ratkaisut, kuten mobiilisovellukset, sähköinen asiointi verkossa ja teollinen internet. Asiakkaita autetaan tehostamaan toimintaansa ja kasvattamaan liikevaihtoaan digitalisaation avulla. Kasvupontentiaalia OCTO3:lle löytyy startup-yrityksistä PK-sektorilta, mutta myös julkishallinnosta, etenkin terveydenhuoltosektorilta. Käytännön esimerkkinä digitalisaation mahdollisuuksista Tommi mainitsee lääkäripalvelut tai terveydenhuollon yleensä. – Perinteisesti lääkäriä on tavattu henkilökohtaisesti. Uusien sovellusten ja sensorien avulla osa potilaskohtaamisista voidaan tehdä sähköisesti kotoa käsin, jolloin palvelun saaminen nopeutuu ja helpottuu. Tässä esimerkissä sekä potilas että palvelun tuottaja säästävät, Tommi kertoo. ICT-ala on vahvassa kasvussa Lappeenrannassa. Yritysrypäs työllistää nykyisin vajaat 1 000 osaajaa ja Tommi arvioi määrän ainakin kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yhä useampi toimiala tarvitsee tulevaisuudessa ohjelmistokehittäjiä.

Pesti OCTO3 toimitusjohtajana palautti lappeenrantalaissyntyisen Tommi Laitisen maailmalta takaisin juurilleen viime vuoden alussa. Vuosia yrittäjänä ja Digian johtotehtävissä työskennellyt Tommi koki siirtymisen helpoksi. Toimiala on tuttu ja yrityksessä työskentelee useita entisiä kollegoita.

– Olemme suunnitelleet alan koulutuksen kehittämistä yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tällä hetkellä Lappeenrannasta ei valmistu tarpeeksi ohjelmistoalan osaajia yritysten tarpeisiin, ja tilanne huonontui entisestään AMK:n lopetettua insinöörikoulutuksen. Näen silti tulevaisuuden erittäin positiivisena. ICT on tulevaisuuden kasvusektori ja uskon, että oikeilla toimenpiteillä siitä saadaan kehitettyä vahva tukijalka myös Etelä-Karjalaan, päättää Tommi Laitinen.

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 19


INTOHIMONA

Hinauspalvelu O. Kankkunen Oy:n yrittäjä Ossi Kankkunen on intohimoinen alpinelautailija. Harrastus on kuljettanut Ossia aina Suomen Lapista Alpeille.

ALPINE-LAUDALLA ALPEILLA TEKSTI: MARJA TAMMINEN, KUVAT: JUSSI HUPPUNEN JA PETRI IMMONEN

L

asketteluni alkoi joskus 80-luvun alussa. Neljän vuoden kuluttua harrastus kuitenkin hautautui. Vuonna 1998 tutustuin ystäväni alpine-lautaan ja siihen jäin koukkuun heti. Lautailun haasteellisuus ja erilaisuus viehättivät. Muutaman vuoden päästä hankin oikeanlaiset välineet itse ja liityin alpine-lautailun erikoisseuraan, Ojankaivajiin. Olen käynyt harrastuksen innoittama muutamia kertoja Suomen Lapissa, seitsemänä vuotena Ruotsin Åressa sekä kymmenkunta kertaa Alpeilla. Parhaimmat laskupaikat löytyvät mielestäni Alpeilta, siellä ovat muun muassa Verbier, Monte Rosa ja Cervinia. Mielenpainuvimpia hetkiä laskettelun parissa on ollut esimerkiksi se, kun ensimmäisen kerran pääsin kahvaamaan leikkaavan käännöksen kainalo rinteessä tai se, kun Ranskan Alpeilla nousin hissillä lähes 4000 kilometrin korkeuteen. Harrastuksen myötä olen saanut uusia tuttavuuksia ja kokemuksia. Se on myös erinomaista vastapainoa työlle. Parasta laskettelu on tietenkin oman perheen kanssa. Äijäreissuilla hyvät ystävät ovat tärkeä osa lajia. Upeaa laskettelu- tai lautailuharrastuksessa on se, kun saa nauttia luonnosta, hienoista maisemista ja raittiista ilmasta. Laskettelu on myös erinomainen perheen yhteinen harrastus, jossa jokainen voi kokeilla ja harrastaa omien taitojensa rajoissa.”

20 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Hinauspalvelu O. Kankkunen Oy Toimitusjohtaja Ossi Kankkunen www.hinauskankkunen.fi

Alpine-lumilautailu on lumilautailun alalaji. Tavoitteena on laskea tähän tarkoitukseen suunnitellulla lumilaudalla mahdollisimman puhtaita, pyöreitä ja ennen kaikkea leikkaavia käännöksiä. (Wikipedia)


ASIANTUNTIJA AUTTAA

DIGIAJAN SOPIMUKSET TEKSTI: JUSSI LUUKKO JA MAIJU SIITONEN, KUVA: MIIA HIETAMIES

Y

leinen mielikuva sopimuksista on se, että sopimus on kirjallinen, molempien osapuolten allekirjoittama asiakirja. Suurin osa yritysten sopimuksista tehdään kuitenkin suullisesti tai esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Vaikka sopimuskäytännöt ovat sähköisten kanavien myötä muuttuneet, sopimuksiin liittyvä lainsäädäntö ei ole oleellisesti muuttunut. Sopimus voidaan tehdä kirjallisesti, mutta sitovan sopimuksen syntyminen ei välttämättä edellytä sopimusasiakirjan laatimista. Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus. Ellei tarjouksessa ole nimenomaista ehtoa tarjouksen peruuttamismahdollisuudesta, tarjous sitoo sen antajaa, kun tarjouksen vastaanottaja on saanut selon tarjouksesta. Sitoviin tarjouksiin kannattaa kirjata tarjouksen voimassaoloaika.

Sopimuksen syntymisen jälkeen sopimuksen osapuoli ei voi enää yksipuolisesti muuttaa sopimuksen ehtoja. Sopimuksen tekemisen jälkeen ilmenevät riidat voidaan välttää sillä, että sopimuksen osapuolet kirjaavat suullisesti sovitut ehdot esimerkiksi sähköpostitse. Ei ole yllättävää, että riitoja on vähemmän niillä yrityksillä, jotka dokumentoivat sopimuksen sisällön kirjallisesti eivätkä toimi vain suullisten sopimusten varassa. Verkossa kauppaa tekevien yritysten kannattaa huolehtia siitä, että käytössä on yrityksen omat vakioehdot, jotka tilaaja hyväksyy tilauksen yhteydessä. Mikäli asiakaskuntaan kuuluu myös yksityishenkilöitä, on huomioitava kuluttajansuojalain rajoitukset, kuten peruuttamisoikeus. Kuluttajakaupassa elin-

keinonharjoittaja ei voi laatia omia, kuluttajan asemaa heikentäviä ehtoja. Jos sopimus tehdään kokonaan suullisesti, kannattaa sopimuksen osapuolen lähettää vastapuolelle kirjallinen tilausvahvistus, jossa suullisesti sovitut ehdot dokumentoidaan. Mikäli tilausvahvistuksessa on ehtoja, joita vastapuoli ei hyväksy, on vastapuolen yleensä reklamoitava sopimuksen sisällöstä tai tilausvahvistukseen kirjatut ehdot voivat tulla osapuolta sitoviksi. Yrittäjän omaan harkintaan jää, millä keinoin yritys varautuu sopimuksiin liittyviin erimielisyyksiin: käyttääkö aikaa ja rahaa sopimuskäytäntöihin ennakollisesti vai ottaako riskin siitä, että sopimuksiin jää aukkoja tai pahimmassa tapauksessa oman yrityksen kannalta epäedullisia ehtoja.

Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy Hyväntuulentie 4, Lappeenranta Puh. 010 5811 440 www.laineco.fi

Artikkelin kirjoittajat ovat Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy:n asianajaja Jussi Luukko ja lakimies Maiju Siitonen. Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 21


MUKANA!

UUDET JÄSENET KUKKA & KAHVILA MAMIN KULMA PASI TOIVIAINEN IMATRA

tykseen liityin verkostoitumisen takia. Toivon saavani vanhoilta konkareilta vinkkejä ja neuvoja. Olisi kiva löytää mentori, joka voisi luotsata aloittavaa yrittäjää.”

”Imatralla olen uusi yrittäjä, mutta aiemmin olen ollut yrittäjänä Joutsenossa. Minun oli pikku pakko liittyä yrittäjäyhdistykseen. Jos en olisi liittynyt, niin se ei olisi ilahduttanut yrittäjäystäviäni yhtään. Ei minulla ole erityisiä odotuksia jäsenyyden suhteen – minulle riittää se, että sähköposti pelaa.”

PUUSTELLA PARTURI-KAMPAAMO TIINA PUUSTINEN RUOKOLAHTI

TMI MILA LIIRI MILA LIIRI LAPPEENRANTA ”Perustin yritykseni helmikuun alussa. Tarjoan hieronta- ja hyvinvointipalveluja, mutta myöhemmin minun olisi tarkoitus tehdä myös remontointia ja rakentamista. Olen sekä koulutettu hieroja että rakennusmestari. Yrittäjäyhdis-

”Olen ollut tämän saman kampaamon yrittäjänä 30 vuotta. Aikoinani olin yrittäjäyhdistyksen jäsen, mutta sitten jäsenyys jäin. Viime syksynä päätin kuitenkin liittyä uudestaan ihan kannatuksen vuoksi. En kaipaa enää neuvoja enkä vinkkejä, sillä yrittämisen ilot ja kirot ovat minulle kyllä tuttuja, mutta yhteisiin rientoihin voisin osallistua.”

MUUTOKSIA JÄSENNUMEROISSA 2016 TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT VIESTINTÄ

S

uomen Yrittäjien jäsennumerot muuttuvat tämän vuoden aikana. Saat uuden jäsennumeron käyttöösi uuden jäsenkortin toimittamisen yhteydessä. Suomen Yrittäjien palvelut ja kumppaneiden tarjoamat jäsenedut toimivat sekä vanhalla että uudella jäsennumerolla vuoden 2016 ajan. Jäsennumeron muutos liittyy rekisteriuudistukseemme. Uudistus näkyy jäsenille mm. siten, että lähetämme teille vuosittain sähköpostikirjeen jossa linkki tietojenne tarkistamiseen. Tietojen tarkistuksen yhteydessä voitte valita haluanne laskutustavan, joko perinteiseen paperilaskun, verkkolaskun tai laskun toimittamisen sähköpostin liitteenä. Uuden järjestelmän käyttöönotossa on ollut myös omat haasteensa, jotka ovat näkyneet vuoden alussa jäsenyrityksille laskutuksen ongelmina ja korttitoimitusten hitautena. Pahoittelemme jäsenyrityksille aiheutunutta vaivaa. Olkaa yhteydessä, jos laskutuksessa on epäselvyyttä.

Ongelmia jäsenlaskussa? Ota yhteyttä p. 09 229 221. 22 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Vanha jäsennumero → 6 numeroa ja kirjain isolla, esim. 123456A. Uusi jäsennumero → Y-kirjain isolla ja 6 numeroa esim. Y123456 Jäsennumeroasi voit tiedustella myös aluejärjestöstäsi tai sähköpostilla osoitteesta: jasennumero@yrittajat.fi.


MUKANA!

IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT RY

Oivalluksen Ovi

LEMIN YRITTÄJÄT RY

Etelä-Karjalan Peltitekniikka Oy

Virve Juntunen Oy

Kangasmäki Seppo Tapio

Ville Huhtanen Tmi

Sportti-isku

Sairanen Heli

Carel-Contact Oy

Valmennus Hannu Hyppönen

Kauneusstudio Else

Enerlink Ky

LUUMÄN YRITTÄJÄT RY

Enso-Markkinat Oy

Hierontapalvelu Kissankäpälä

Maanrakennus Munne Aki

Vesikko Virve

Selosella Oy

JS-Enviro Oy

Tmi Harri Ollanketo

MHK Group Oy

Vaaterissa Oy

Butterfly House Oy

AS Entertainment Oy

Taksi Jari-Pekka Kanerva

RAS-Consulting

Itä-Suomen Ilmamestarit Oy

Luumäen Isännöintipiste Oy

Kukka&Kahvila Mamin Kulma

Ameliitta OY

A. Kuningas Ky

TMI RIITTA LAINE

Kaakon Verhoilu Oy

Tmi JJ Hitsaus- ja asennustyöt

Suomen Atk-Maahantuonti Oy

PARIKKALAN YRITTÄJÄT RY

Maalausliike V. Lääperi Oy

Construction Engineering Finland Oy

PJP-Monipalvelut Oy

Itämatkat Oy

Novoka Oy

Trans-Jääskeläinen Oy

Tmi Nova Luna

RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT RY

JH Digital Solutions

Direction & Action Oy

Etelä-Karjalan Eriste Oy

EKAS Oy

FysioAino

Puustella parturi kampaamo

Saimaan Tilikeskus Oy

Tmi Sami Tella

LAPPEENRANNAN PK YRITTÄJÄT RY

Rose Ravintola

Lpr:n Kouru ja Tikas Ky

Kiinteistöhuolto Palonen Ky

SAVITAIPALEEN YRITTÄJÄT RY

Yritysvalimo Oy

Automaalaamo Ikonen Oy

LAPPEENRANNAN PK YRITTÄJÄT RY

Rontticat

Mari Kiikkilä Oy

Vanha Pilotti

FinVinyl Oy

Myyntikonsultointi Myöhänen

Asianajotoimisto Ferenda Helsinki Oy

TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT RY

Taksiliikenne J. Lahti Oy

Asuntovälitys TTK LKV tmi

Mikano

Tmi Design Kai Hämäläinen

Aitopuu Jari Pellinen

Eisto Oy

Con Logo

Tmi Mila Liiri

Parturi-Kampaamo Sarianna Oy

Terapiakeskus Mentoris Oy

YLÄMAAN YRITTÄJÄT RY

Adival / Bazar Amarillo

Hiskin Nettivideot Tmi

Palin Granit Oy

I-Kone Oy

Down Under Tattoo

Tehdään henkilöstöstä kannattava sijoitus yrityksellesi. VMP Group Lappeenranta Snellmaninkatu 10, 2. krs 040 307 5600

”Moni yritys kaatuu tai joutuu maanpakoon, jos Suomessa on vastakin palkanmuodostuksen osalta maailman jäykimmät työmarkkinat.” Mikael Pentikäinen, Maaseudun Tulevaisuus, 11.12.

Lue lisää

vmp.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 23


ASIANTUNTIJA AUTTAA

HANKINTALAKI UUDISTUU TEKSTI: TOPI HEINÄNEN

H

ankintalainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Uusi hankintalainsäädäntö on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn keväällä 2016. Kokonaisuudistuksen keskeisimpinä tavoitteina on asiasta laaditun mietinnön mukaan yksinkertaistaa hankintamenettelyä, tehostaa julkisten varojen käyttöä, selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä, parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö sekä turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Yrittäjän kannalta mielenkiintoisin uudistuksen tavoite on pyrkimys parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailussa. Kyseistä tavoitetta pyritään edistämään uudessa hankintalainsäädännössä yksinkertaistamalla tarjouskilpailuun osallistuvien toimittajien selvitysvelvoitetta. Pkyritysten asemaa pyritään parantamaan myös antamalla määräyksiä hankintaso-

pimusten jakamisesta ja jakamatta jättämisen perusteluvelvoitteesta. Mietinnön mukaan kansallisista menettelyistä pyritään tekemään huomattavasti EU-menettelyjä kevyempiä ja kilpailuttamismenettelyn valintaan ollaan jättämässä huomattavasti harkintavaltaa hankintayksikölle. Lainsäädäntöuudistuksessa hankintojen kansallisia kynnysarvoja pyritään nostamaan. Mietinnön mukaan uudet kynnysarvot olisivat tavara- ja palveluhankintojen ja suunnittelukilpailuiden osalta 60 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluiden ynnä muiden erityisten palveluiden osalta 300 000 euroa, käyttöoikeussopimusten osalta 500 000 euroa ja rakennusurakoiden, joidenkynnysarvo säilyisi ennallaan, 150 000 euroa. Kansalliset kynnysarvot voivat kuitenkin vielä muuttua esitetystä. EU-kynnysarvoihin ei esitetä mitään muutoksia.

Lainsäädäntöuudistuksessa myös muutoksenhakua ollaan uudistamassa. Mietinnön mukaan tulevaisuudessa hankintamenettelystä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatisi valitusluvan. Uudistuksen myötä odotusaika pienenisi 14 päivään ja hankintayksikön hankintaoikaisun määräaika nousisi 60 päivästä 90 päivään. Merkittävää on myös se, että väliaikaisia järjestelyitä tehtäessä ei enää rajoitettaisi sitä, kenen kanssa väliaikainen sopimus voidaan tehdä. Kiinnostuitko hankintalainsäädännön muutoksista? Haluatko tietää asiasta lisää? Asianajotoimisto Lindblad järjestää asiasta aamukahviseminaarin 23.03.2016 Imatralla Tietotalolla. Tarkemmat seminaarista ja ennakkoilmoittautumiset Etelä-Karjalan yrittäjien tapahtumakalenterin kautta.

ASIANAJOTOIMISTO

Yrittäjäseminaari hankintalain tulevista muutoksista Hankintalain kokonaisuudistuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Tule kuuntelemaan seminaariimme miten uudistukset vaikuttavat hankintamenettelyihin ja tarjoukilpailuihin. Käymme läpi hankintamenettelyyn osallistumisen perusteita ja keskitymme erityisesti siihen, mikä hankintalainsäädännössä yrittäjän näkökulmasta tulee muuttumaan. 23.3.2016 klo 8:00 Imatran Tietotalossa, F.O. Virtasenkatu 6, Imatra

Asiantuntijana OTM Topi Heinänen

Huhtikuusssa Uusi työntekijä ja pääasialliset työsuhteen ehdot työnantajan näkökulmasta

Helsinki

Tampere

24 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Mikkeli

Joensuu

Imatra

F.O Virtasen katu 6, Imatra 020 749 8170 imatra@lindblad.fi

Lappeenranta


ASIANTUNTIJA AUTTAA

HYÖDYNNÄ FINNVERAN UUDET RAHOITUSMAHDOLLISUUDET TEKSTI: MIRJAM SARKKI

F

innveran valtuuksia on lisätty viime ja tämän vuoden aikana. Uusilla mahdollisuuksilla voimme entistä monipuolisemmin rahoittaa aloittavia, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Suomessa on toimivat rahoitusmarkkinat, ja hyvät hankkeet saavat pankkirahoitusta. Määritelmä hyvistä hankkeista on kuitenkin entistä vaativampi: yrityksillä täytyy olla uskottavat suunnitelmat, hyvä taserakenne ja riittävät vakuudet. Finnveraa tarvitaan pankin lisäksi hankkeiden osarahoittajaksi erityisesti yritystoimintaa aloitettaessa ja muutostilanteissa. Finnvera voi rahoittaa EU:n pk-määritelmää suurempia yrityksiä aina 300 miljoonan euron liikevaihtoon asti. Aikaisemmin näiden yritysten mahdollisuudet julkiseen rahoitukseen ovat ol-

Finnvera Brahenkatu 4, Lappeenranta Puh. 029 460 2580 www.finnvera.fi

leet niukat, sillä kasvava yritys saattaa nopeasti ylittää pk-määritelmän mukaisen 250 työntekijän rajan. Kasvun rahoituksessa jopa kokonaan vakuudeton investointirahoitus on mahdollista taloudeltaan vakaille yhtiöille. Vientitakuulain laajennuksen avulla voimme rahoittaa myös kotimaisia vientiä tukevia investointeja. Ilahduttavasti lisääntynyt omistusvaihdosten rahoitus on merkittävä osa Finnveran rahoitustoimintaa. Finnveran alkutakaus parantaa aloittavien yritysten rahoituksen saantia pankista, kun voimme antaa pankin luotolle 80 prosentin takauksen aina 80 000 euroon saakka. Pienet yritykset voivat nyt saada luottoa suoraan Finnveralta 50 000 euroa. Tällä on merkittävä vaikutus myös tuhansille nykyisille asiakkaillemme.

Mirjam Sarkki aluejohtaja, Finnvera Kaakkois-Suomi

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 25


ASIANTUNTIJA AUTTAA

TAVATAANKO KASVOKKAIN VERKOSSA? TEKSTI JA KUVA: ANNA-LEENA KAARNA

A

siakaspalvelussa puhutaan tällä hetkellä paljon helppoudesta, sujuvuudesta ja joustavuudesta. Meillä se tarkoittaa muun muassa sitä, että asiakkaillamme on mahdollisuus hoitaa pankki- ja vakuutusasiansa haluamallaan tavalla, itselle sopivaan kellonaikaan. Kun vuoden alusta pidensimme ajanvarauksien palveluaikojamme klo 8–19 välille, mahdollisti se myös henkilökohtaisen palvelun aamu- ja ilta-aikaan. Moni yrittäjä onkin hyödyntänyt erityisesti aamuaikoja.

Sinä valitset asiointitavan Meille on tärkeää, että asiakkaat kokevat pankki- ja vakuutusasioidensa hoituvan helposti ja sujuvasti, pankinjohtaja Paula Arminen-Peltonen OP Etelä-Karjalasta kertoo. Digitalisaatio mullistaa parhaillaan pankkimaailmaa ja OP on vahvasti mukana tässä muutoksessa. Digitaaliset tavat antavatkin valinnanvaraa ja joustavuutta siihen, missä ja milloin asiat haluaa hoitaa.

Sovi tapaamisesta: OP Etelä-Karjala puh. 010 258 5110 etela-karjalan.yrityspalvelut@op.fi

Näin hoituu verkkoneuvottelu, näyttävät Paula Arminen-Peltonen ja Maiju Sallinen. Yhteys pankin tuttuun asiantuntijaan hoituu vaikka oman työpöydän äärestä.

26 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

Yrittäjä voi aina itse valita kuhunkin tilanteeseen sopivimman asiointitavan. Meille voi tulla konttoriin tai tavata asiantuntijan kasvokkain uudella tavalla, verkkoneuvottelussa, omalla tietokoneella tai tabletilla. Pankkiasioiden hoito onnistuu - olitpa sitten ulkomailla tai Etelä-Karjalassa - sillä verkkopalvelussa ollaan yhteydessä puhe- ja videoyhteyden välityksellä. Lisäksi näytöltä voi nähdä valmiita laskelmia ja materiaaleja. Suosittelen kokeilemaan, Arminen-Peltonen vinkkaa. OPn sähköiset palvelut tuovat helppoutta ja vaivattomuutta yrityksesi taloushallinnon hoitoon, vähentävät manuaalityötä ja virheiden mahdollisuutta. Yrityksen OP-verkkopalvelu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia hoitaa turvallisesti yrityksesi asioita mihin aikaan tahansa, kertoo yritysneuvoja Maiju Sallinen. OP-mobiili tuo ympäri vuorokauden pankkipalvelut sinne missä liikut, nyt myös Yrityksen OP-

verkkopalvelun käyttäjille. OP-mobiilissa hoituvat mm. yrityksen tilien tarkastelu, e-laskut, maksut ja vakuutussopimusten tarkastelu. OP-mobiili yrityksille –sovelluksen saa iPhone-, Android- ja Windows-älypuhelimiin.

Yksi yhteydenotto, monta asiantuntijaa Tarjotaksemme palvelumme sujuvasti ja asiantuntevasti, meillä yhden yritysasiakkaan asioita hoitaa kokonainen tiimi ja yrityksen asioista vastaa osaava yhteyshenkilö. Asiakkuustiimin ansiosta yksi yhteydenotto omaan yhteyshenkilöön riittää asian hoitamiseksi. Eri alojen asiantuntijoista koostuva asiakkuustiimi kootaan erikseen jokaisen yrityksen tarpeiden mukaan. Näin koko tiimin laaja asiantuntemus on käytössä vain yhdellä yhteydenotolla.


ASIANTUNTIJA AUTTAA Visma Services Oy Mannerheiminkatu 5, Lappeenranta Puh: 010 756 4986 www.visma.fi

Yrityksen on luontevaa aloittaa digitalisointi taloushallinnosta. KUVA: MIKKO NIKKINEN

DIGITALISOINTI HYÖDYTTÄÄ YRITTÄJÄN ARKEA JA TUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA TEKSTI: KRISTIINA TIMPERI

D

igitalisaatio tuo kilpailuetua ja kustannustehokkuutta sekä yrityksille että kansantaloudelle. Digitalisaatiosta vain pieni osa on teknologiaa. Yli 90 prosenttia on toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palvelujen sähköistämistä. Erilaiset tietotekniset ratkaisut mahdollistavat muutokset. Digitalisointi tulee olemaan monen yrityksen tulevan kasvun mahdollistaja!

Yrityksen on luontevaa aloittaa digitalisointi taloushallinnosta Monia taloushallinnon manuaalisia työvaiheita voidaan automatisoida ja järkeistää. Vuoden alusta voimaan tullut uusi kirjanpitolaki mahdollistaa täysin sähköisen taloushallinnon toteuttamisen. Verkkolaskut ja sähköiset tiliotteet hyödynnetään ja paperiset laskut skannataan osaksi sähköistä aineistoa. Mobiilisovellusten avulla voidaan luottokortti- ja matkalaskukuitit liittää matka- ja kululaskuille. Reaaliaikaiset tiedot ja raportit ovat hyö-

Kristiina Timperi, vara­ toimitusjohtaja, Visma Services Oy KUVA: KERTTU PENTTILÄ

dynnettävissä läpinäkyvästi ajasta ja paikasta riippumattomasti mobiililaitteita käyttäen. Sähköisessä ympäristössä ei tarvita kallista arkistointitilaa. Taloushallinnon prosesseissa on vielä manuaalisia työvaiheita ja paperien käsittely on aikaa vievää ja kallista. Verkkolaskut, tiliotteet ja kuitit sisältävät välttämättömän tiedon lisäksi paljon tietoa, joka jää vielä hyödyntämättä. Digitalisoinnin eteneminen lisää hyödynnettävissä olevan tiedon määrää. Digitaalinen kuitti tulee mullistamaan taloushallinnon rutiineja ja yritysten arkea. Kuittitieto pyritään saattamaan rakenteiseen ja sähköiseen muotoon ja välittämään suoraan asiakasyrityksen kirjanpitoon. Lisäksi tarvitaan yhteisiä standardeja ohjelmistojen välisen tiedonsiirron helpottamiseksi. Kannattaa lähteä rohkeasti liikkeelle ja hyötyä tästä kehityksestä. Jatkuvasti prosessejaan kehittävät yritykset ovat parhaassa asemassa tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin. Taloushallinnon automatisointi ei ole tulevaisuutta – se on nykypäivää. Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 27


MAALISKUUN PINS-TARJOUS IMATRAN KYLPYLÄÄN!

PINS-KORTILLA 2 HENGEN HUONE VAIN 90€/VRK

”Työntekijän on silloin tällöin hyvä asettaa ajatuksissaan itsensä yrittäjän asemaan ja päinvastoin.” Raine Hämäläinen, Parikkalan-Rautjärven Sanomat, 25.1. ”Suomen Yrittäjät on julkaissut oman mallinsa sote- ja maakuntauudistukseen. Asiakirja osoittaa perehtymistä ja kiitettävää aktiivisuutta. Se ei olisi pahitteeksi muillekaan etujärjestöille.” Matti Viialainen, Etelä-Saimaa, 29.2. ”#Korjausvelka’rahoituksen kriteerit: elinkeinoelämän kilpailukyky, väylien kunto & turvallisuus ja tulevaisuuden palvelut,kertoo @AnneBerner” @lvmfi, 5.2. ”Voisikohan Elyn ja Ylen yhdistää. Säästyisi logokulut.. #yle #ely” @LakkaPekka, 11.2. ”Paljon onnea Juhis Saksalle! Juhis on LUT:n historian suurimmassa käänteessä paras mahdollinen kippari luotsaaman LUT-konsernin satamaan.” @PauliAnneli, 11.2.

VARAUSKOODI: PINS-TARJOUS

LISÄKSI SAAT TUPLAPINSSIT OSTOISTASI! Hintaan sisältyy • majoitus standardi- tai economyhuoneessa. Promenadihuoneessa 110 eur/vrk. • vapaa sisäänpääsy Kylpylä Taikametsään joka päivä klo 8-21 • vapaa sisäänpääsy kuntosalille • runsas buffet-aamiainen T A R J O U S O N V O I M A S S A 2 . 3 . - 31. 3 . 2 016

VARAUKSET

Imatran Kylpylä myyntipalvelu Puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi Varauskoodi: PINS-tarjous Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. Hinnat sis. alv 24%. Oikeus muutoksiin pidätetään.

”Sixten Korkman: Olemme muita pohjoismaita selvästi jäljessä #paikallinensopiminen saralla. #yks #politiikka #korporatismi #yleastudio” @JoonasMikkila, 29.2. ”Suomessa tehdään yritysten omistajanvaihdoksia noin 2 000–2 500 kappaletta vuodessa. Omistajanvaihdosten lukumäärän pitäisi kaksinkertaistua, jotta kaikille mahdollisesti myyntiin tuleville yrityksille löytyisi jatkaja.” Maaseudun Tulevaisuus, pääkirjoitus, 29.2.

Innostuksesta menestykseen • • •

Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut

Ota yhteyttä:

Löydä oma unelmasi yritysporssi.fi/etelakarjala

Yrityspörssi

Heikki Tuomi, KHT P: 020 760 3388 etunimi.sukunimi@kpmg.fi Kauppakatu 40 D Lappeenranta kpmg.fi


Asiantuntija lähelläsi Me PwC:llä otamme koko liiketoimintasi huomioon. Olemme kumppanisi mm. liiketoiminnan kehittämisessä, verotuksen optimoinnissa, lakiasioissa ja taloudellisen raportoinnin varmistamisessa.

”Valtion byrokratian digitalisointi voi jatkossa jalostua vientituotteeksi, mikäli sähköiset palvelut menevät läpi julkisella puolella.” Harri Koponen, Kauppalehti, 14.1. ”Uskoisin, että maailmanmarkkinoilla on tilaa noin viidelle tietokoneelle.” Thomas Watson, IBM 1943 ”I think there is a world market for maybe five computers,” ”640 kilotavun pitäisi riittää kenelle tahansa.” Bill Gates, Microsoft 1981 ”640 k ought to be enough for anybody.” ”Verkkouutisen otsikossa paikallinen sopiminen on tissien vastakohta. Se ei vedä klikkejä eli lukijoita.” Tuomas Niskakangas, Helsingin Sanomat, 17.1.

Ota yhteyttä! KHT Pasi Waris, 020 787 7639 KHT Pasi Pietarinen, 020 787 7637 KHT Päivi Värjä, 020 787 7655 HT Marja-Liisa Lohtander, 020 787 7583 PwC, Ratsumestarinkatu 10, 53900 Lappeenranta, www.pwc.fi

”Suomessa rikkaat eivät riistä. Ne rahoittavat tätä touhua. Mutta eivät tarpeeksi.” @SarasvuoJari, 18.1. ”Suomessa ei ole montakaan ravintolaa, jotka maksavat kaikki maksut ja olisivat kannattavia. Se on tehty mahdottomaksi.” Heikki Salmela, Kauppalehti, 18.1. Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 29


NYT PÄNNII

KAIKISTA YRITTÄJIÄ?

M

eiltä yrittäjiltä odotetaan todella paljon, varsinkin työpaikkojen luomisen suhteen. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi ammattijärjestöjen esille tuomia etuisuuksia pidetään tärkeämpänä kuin itse työllistäminen? On varmasti paljon innokkaita ihmisiä, jotka voisivat tehdä töitä muilla ehdoin kuin kolmikannassa säädettyihin työehtosopimuksiin on printattuna. Näin ei kuitenkaan voi toimia, sillä aina löytyy joku joka suivaantuu! Pänniihän se, ettei meillä Suomessa haluta nähdä paikallisen sopimisen eli tuttavallisemmin työpaikkasopimisen hyviä puolia tahi sen työllistämistä parantavaa voimaa. Politiikan keinoin vain mutkistetaan ja vääristellään yksinkertaisia asioita, jotta ammatti- ja työnantajajärjestöt saavat laadittua niin sanotut työpaikkojen lait sopimuksiinsa. On edelleen ihme, ettei tajuta miten hankalaa työllistäminen on. Työn sivukulut ja irtisanomiseen liittyvät riskit ovat suurimmat esteet työpaikkojen synnyttämiseksi. Eikä siinäkään vielä kaikki; kalleinta on työntekijän loma-aika, joka ajoittuu pahimmil-

30 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016

laan vielä yrityksen parhaimpaan sesonkiin! Aikana, jolloin työntekijä ei tuo rahaa yritykselle, pitää lomailusta maksaa jopa enemmän. Ja vielä pitäisi löytyä rahaa sijaisiin ja kesätyöntekijöihin… Ei ihme, etteivät yrittäjät raaski lomailla! Työpaikkasopimisella voitaisiin päättää olla töissä, kun töitä on. Ja vastaavasti lomailla kun töitä ei ole, sen sijaan, että jaetaan lomautus- tai irtisanomistodistuksia. Näin luotaisiin jopa lisää työpaikkoja ja samalla tuotaisiin työpaikoille valinnanvapautta ja luottamusta. Mutta kun ei niin ei! Lakia työpaikkasopimisesta ei ammattiyhdistysten pomot halua, koska julkisen alan (lue: verorahoin maksetut) työntekijät ei tähän suostuisi? Vai onko tähän jokin järkevä selitys..? Ihmeellistä tuo ihmisten lyhytnäköisyys! Jos kaikki ois yrittäjiä niin saatasha myö Suomi nousuun!


LAKIPALVELUT

ENERGIARATKAISUT

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT

Asianajotoimisto Ferenda Helsinki Oy 020 778 9592 kaakkois-suomi@ferenda.fi www.ferenda.fi

Lappeenrannan Energia Oy 020 690 505 www.lappeenrannanenergia.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 05 235 2220 info@kehy.fi www.kehy.fi

Asianajotoimisto Hannu Holopainen Ky 050 371 7870 www.hollex.fi

REIM Kiinteistövälitys Oy 020 743 8411 www.reimrealestate.com

Asianajotoimsto Heikki Oikkonen Oy 010 396 2980 www.lakipalvelut.net

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ

OPPILAITOSTEN PALVELUT Saimaan ammattiopisto Sampo 020 496 00 www.edusampo.fi

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy 020 749 8170 lappeenranta@lindblad.fi www.lindblad.fi

PANKKIPALVELUT

Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy 010 5811440 toimisto@laineco.fi www.laineco.fi

Oma Säästöpankki 020 764 0600 www.omasp.fi

Asianajotoimisto Röyti & Ruokonen Oy 05 436 3636 toimisto@roytiruokonen.fi www.roytiruokonen.fi Asianajotoimisto Tamora Legal Oy Onni Hietalahti 040 488 9260 onni.hietalahti@tamoralegal.fi www.tamoralegal.fi Oikeusvoima Toikka Oy 040 7667 202 toimisto@oikeusvoima.fi www.oikeusvoima.fi

Etelä-Karjalan Osuuspankki 010 258 5110 www.op.fi

Nordea Yrityspalvelu 0200 2121 www.nordea.fi PATENTTIASIAT Tampereen Patenttitoimisto Oy, Lappeenranta 010 227 2600 tampat@tampereenpatenttitoimisto.fi www.berggren.eu RAHOITUS Finnvera Oyj Kaakkois-Suomi 0294 6011 www.finnvera.fi VIESTINTÄRATKAISUT Elisa Oyj 0800 469 050 www.elisa.fi

Wirma Lappeenranta Oy 05 616 3400 info@wirma.fi www.wirma.fi TALOUSHALLINTO JA TILINTARKASTUS KPMG Oy Ab 020 760 3000 www.kpmg.fi Oy Tuokko Ltd 0400 659 299 www.tuokko.fi PricewaterhouseCoopers 020 787 7070 www.pwc.fi TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa 09 622 4830 neuvonta@syt.fi www.syt.fi VAKUUTTAMINEN Fennia 010 503 3971 www.fennia.fi Lähi Tapiola, Kaakkois-Suomi 010 195 101 www.lahitapiola.fi Pohjola 010 559 11 www.pohjola.fi

Neuvontapalvelut Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen neuvontapalvelunumero 09-229 221

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016 yrittajat.fi/etelakarjalanyrittajat/neuvontapalvelut

31


TOIMISTO TASKUSSA, TIEDOSTOT PILVESSÄ JA APU LÄHELLÄ Lumia 950

483

Lumia 650

184

tai 20,15 €/kk

tai 7,65 €/kk

(24 kk sopimus) Alv. 0 %.

(24 kk sopimus) Alv. 0 %.

Liitä näyttöön ja työskentele kuten tietokoneella

Tyyliä työkäyttöön! Ennakkotilaa nyt!

Elisa Boxi Premium ja Microsoft OneDrive for Business

2495

€/kk

Elisa Boxi on yrittäjän 4G-mobiililiittymä lähes rajattomalla verkkotallennustilalla. Tiedostosi ovat aina tallessa, käytettävissä missä vain ja kaikilla laitteilla.

Alv. 0%

• • • •

Lähes rajattomasti puhetta Tekstareita 100 kpl/kk Ulkomaan käyttö EU-alueella 5 €/pv Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s

YRITYSGURU – KUN ARKI TAI TEKNIIKKA TÖKKII

0600 900 200 ARK. 8-17 (2,19 €/MIN + PVM/MPM)

Kaikki hinnat Yritysgurua lukuun ottamatta alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Nopeaa asiakaspalvelua chatissa. Kirjaudu elisa.fi/yrityksille

Elisa yritysedustaja Joe Lappalainen 050 381 2333 email: ext-joe.lappalainen@elisa.fi

Yrityspiste, Elisa myymälä, Lappeenranta Riku Roitto 050 555 1725 email: ext-riku.roitto@elisa.fi

Profile for Etelä-Karjalan Yrittäjät

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016  

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2016  

Advertisement