__MAIN_TEXT__

Page 1

4/2020

En halua urautua Marko Suutari PULSSILLA s. 4

ITULA KASVOI YLIOPISTON AVULLA Jukka Itkonen LOUNAALLA s. 36

WOLKKOFFIN OPISSA Karo Sintonen, Lari-Pekka Ruotsi

PULSSILLA / ONNISTUJA / MUKANA! / START-UP / LOUNAALLA / INTOHIMONA

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

1


Tässä lehdessä: PULSSILLA

4 ITULA KASVOI YLIOPISTON AVULLA

Jukka Itkonen ONNISTUJA

8 KASVUA KORONASTA HUOLIMATTA

Irina Moilanen

10 K-KAUPASSA YRITTÄJÄ KOHTAA YRITTÄJÄN

Marko Tujula

24 ELINIKÄINEN OPPIJA

Marko Suutari MUKANA!

18 UUDET JÄSENET 19 SAPUSKAJELPPIÄ

Imatran seudun yrittäjät

START-UP

26 HYVÄ SEURAA HYVÄÄ

Saara Raudusoja

Merkki paikallisuudesta.

LOUNAALLA

36 WOLKOFFIN OPISSA

Kari Sintonen INTOHIMONA

45 TRAKTORILLA HITAASTI MUTTA VARMASTI

Kirsi Pääskyvuori

ASIANTUNTIJA AUTTAA 11 WIRMA 12 YRRE 15 KEHY 17 OMASP 20 NORDEA 23 PWC 29 LAINECO

30 OP ETELÄ-KARJALA 31 ISSOY 35 LAPPEENRANNAN TYÖTERVEYS 39 KPMG 40 SAMPO 43 TUOKKO

NYT PÄNNII

46 SAMAAN VENEESEEN!

2

KARJALOVE, NEUVONTAPALVELUT

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


Jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille painosmäärä 2300 kpl.

PÄÄKIRJOITUS

Kovia pointteja KEHITY JA MENESTY! Tuntuu vaivaavan jo toistaa itseäänkin, mutta koronajutut jatkuvat. Toinen aalto tuli, aivan kuten ennustettiinkin. Toiveet ei sitä pois pyyhkineet, vaan joulunodotusta värittää vaalean lumen sijaan tummemmat pilvet. Mutta kriisissä on mahdollisuus, kuten tiedätte. Sadat eteläkarjalaisyritykset tarttuivat koronatukiin ja lähtivät rakentamaan uutta nousua pandemian jälkeiseen aikaan. Henkisiä valmiuksia tämä vuosi on myös prepannut. Joten oli niitä tukieuroja tullut tai ei, niin nyt - jos milloinkaan - on aika toteuttaa ne pöytälaatikoihin jääneet kehitysideat ja digiloikat. Kriisin jälkeiseen aikaan latautuu paljon odotuksia. Oletko sinä jo valmis?

2

KORONA-APUA MYÖS OPPILAITOKSISTA. Kriisiaika on osoittanut sen, että Etelä-Karjalassa on yhteistyön voimaa. Kaikki maakunnan toimijat ovat olleet apunanne heti kriisin alkuvaiheista lähtien ja keskinäinen työnjako on toiminut. Tarjolla käyttöönne olisi lisäksi oppilaitosten osaaminen. Se ei tarkoita vain tutkimusapua vaan käytännön tukea ja opiskelijoiden hyödyntämistä pienemmissäkin, kuten kehitysrahoille rakennetuissa, hankkeissa. Tiedän, että valmius ja halu auttaa teitä on oppilaitoksissa korkealla. Ota siis reippaasti yhteyttä koulutuksen ammattilaisiin!

Julkaisija Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta puh. 050 325 7518 www.yrittajat.fi /etelakarjalanyrittajat Päätoimittaja Jami Holtari puh. 0400 551 435 jami.holtari@yrittajat.fi Toimittaja Tiina Suomalainen Assistentti Marja Tamminen Taitto Tea Kuikko, Kuviopaja Oy Paino Lprint Oy Kannen kuva Liisa Kuorttinen Teemat vuodelle 2020 1/2020 Uusinajattelu on jokaisen oikeus 2/2020 Verkostoista voimaa 3/2020 Hyvinvointisi hyväksi 4/2020 Vahvista osaamistasi Ilmoitusmyynti Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, puh. 050 325 7518

3

EJA MUISTETAAS LADATA AKKUJA! Joulun lähestyessä on ajatuksissa varmasti myös ansaitut lepohetket läheisten kanssa. Rankka vuosi on kuluttanut voimavaroja enemmän kuin tarpeeksi. Seuraavan vuoden odotuksiakaan ei juuri kukaan voi korkealle laittaa, joten on sitäkin tärkeämpää huolehtia omista voimavaroista. Samoin tulee huolehtia, että tärkeimmät tukijoukot jaksavat mukana. Eli rauhoitutaan riittävästi joulun ja uuden vuoden aikaan. Pohditaan siinä samalla jotain ihan muuta kuin laskujen maksua! Eikö niin? Miten sitten uuteen vuoteen? Me olemme Yrittäjissä valmiudessa ja tukenanne edelleen. Jos ne rokotteet pistävät viruksen kuriin, niin ajan myötä paluu normaaliin on mahdollista. Mutta sitä ennen… pidetään huolta, itsestämme ja toisistamme!

Kerromme sinulle, mitä juuri yrittäjän pitää tietää koronasta. www.yrittajat.fi/korona

Mukavaa joulun aikaa, Yrittäjät! Jami Holtari PÄÄTOIMITTAJA Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

3


PULSSILLA

Merkki paikallisuudesta.

ITULA KASVOI YLIOPISTON AVULLA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: NESTORI LÖNNGRÉN

Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä valmistava Itula synnytti tuotannon nollasta. Apuna yrityksellä oli LUTin tietotaito. Yhteistyöstä ovat hyötyneet kaikki.

V

uonna 2012 lämmityspattereita maahan tuova ja markkinoiva Itula joutui tiukkaan paikkaan. Tavarantoimittaja, jonka kanssa liiketoiminta oli lähtenyt hyvin rullaamaan, ilmoittikin yllättäen nostavansa hintoja 30 prosenttia. – Se oli meille ihan mahdoton tilanne. Meidän oli joko lopetettava liiketoiminta tai keksittävä jotain uutta. Aloimme pohtia, voisimmeko itse ryhtyä tuottamaan lämmityspaneeleita. Markkinat kyllä tunsimme, mutta valmistamisesta emme tienneet mitään, kertoo Itulan yrittäjä Jukka Itkonen. Kollegan vinkistä Itkonen soitti LUT-yliopiston valmistustekniikan professorille Juha Varikselle. Vaikka Itkonen alussa epäili, voiko yliopisto auttaa pk-yritystä näin konkreettisessa ongelmassa, on lopputulema ollut menestys kaikkien kannalta. – Ei tällainen kehityskaari olisi ollut mahdollinen ilman yhteistyötämme. Tässä on yhdistetty isosti teoreettinen ja käytännön osaaminen, Itkonen toteaa.

Puolessa vuodessa valmista LUTin konetekniikan osastolla alettiin kehittää Itulalle laitetta, joka valmistaa kupariputkesta taivutettuja lämmitysputkia, niin sanottuja meandereita. Varis mainitsee, että laite oli heillekin aivan uusi tuttavuus tiettyjä osia lukuun ottamatta. Kaikkeen liiketoimintaan liittyy sekä huonoa että hyvää tuuria. Itulan tapauksessa moni asia napsahti hyvin kohdilleen. Itulaan oli vasta palkattu varatoimitusjohtaja Hannu Janhunen, joka oli tutkinut grafiitin ominaisuuksia täysin toisenlaiseen tarkoitukseen. Itula tilasi LUTilta, professori Timo Kärjen komposiittitutkimusryhmästä, selvityksen mahdollisista grafiitin hankintakanavista ja grafiittilaaduista, joita voitaisiin käyttää lämmönsiirrossa. 4 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

– Selvitys oli rohkaiseva. Potentiaalisia hankintapaikkoja oli useita, Itkonen kertoo. Ratkaisevin onnenkantamoinen oli se, kun mukaan saatiin diplomi-insinööriopiskelija Petri Sormunen. Hän alkoi tehdä aiheesta DI-työtä. Sormunen muistelee, että ”vaatimattomana” toimeksiantona oli tuotannon perustaminen ja tuotekehitykseen osallistuminen. Itulan ja LUTin yhteistyö alkoi helmikuussa 2013. Jo puolen vuoden kuluttua tuotanto starttasi. – Maineemme on täytynyt olla aika hyvä, sillä ensimmäinen iso kauppamme omilla paneeleilla tehtiin jo syksyllä 2014. Kyseessä oli Osuuskaupan pääkonttorin saneeraus Helsingissä, Itkonen kertoo. Variksen mukaan merkityksellistä oli myös se, että Itulassa ei jääty hiomaan jokaista nippeliä ja nappulaa vuosikausiksi, vaan pantiin rohkeasti tuotantokoneet pyörimään.

Yhteistyö jatkuu edelleen Keväällä 2015 Itula muutti Ruokolahdelle Puntalaan laajempiin tiloihin. Tuotantotilat koostuvat kahdesta hallista, joissa tehdään kokoonpanotuotantoa. Meanderit Itula valmistaa itse alusta loppuun, mutta muut lämmitys- ja jäähdytyspaneeleiden komponentit ostetaan muilta tuottajilta. Työntekijöitä on kaikkiaan kolmisenkymmentä. Yksi heistä on Petri Sormunen. Ensin hänestä tuli Itulan tuotekehityspäällikkö ja sitten tekninen johtaja. Viimeiset neljä vuotta Sormunen on tehnyt väitöskirjaa ja työskennellyt Itulassa osa-aikaisesti. Tänä syksynä hän sai väitöskirjansa loppusuoralle ja siirtyi Itulaan täysipäiväiseksi työntekijäksi. Kehitys- ja yhteistyö LUTin kanssa jatkuu edelleen. Kärjen johdolla tutkitaan sitä, millaiset komposiittimateriaalit soveltuvat Itulan tarpeisiin parhaiten.


Tässä on yhdistetty isosti teoreettinen ja käytännön osaaminen.

Kuparista taivutetut lämmitysputket eli meanderit Itula valmistaa itse. Yrittäjä Jukka Itkonen esittelee tuotantotiloja.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

5


6

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


Juha Varis

Ei se voi olla niin, että istumme tuolla norsunluutornissa. Tarvitsemme toinen toisiamme. Juha Varis Valmistustekniikan professori LUT-yliopisto Timo Kärki Komposiittitekniikan professori LUT-yliopisto

Timo Kärki

– Pyrimme kehittämään uusia tuotesovelluksia ja tuomaan mukaan vihreää ajattelua, Kärki kertoo.

Yrittäjän näkökulmat laajentuneet Jukka Itkonen sanoo oivaltaneensa, että yliopistomaailmalla on paljon tarjottavaa myös pk-yrityksille. Ajatus, että professorit olisivat teoriaan uppoutuneita silinterihattuja, on väärä. – Kauraa ne syövät nekin, hän hymähtää. – Olen oppinut, että yhteistyöhön pitää lähteä rohkeasti ja jos ei jotain tiedä, niin sekin pitää laittaa peliin. Eivät professoritkaan kaikkea tiedä. Koen, että olemme tasaveroisia ja saamapuolella kaikki. LUT-yhteistyö on avannut Itkoselle uusia ovia. Juha Variksen houkuttelemana hän lähti mukaan Greenreality Networkiin, joka on Etelä-Karjalassa toimiva energia- ja ympäristöalan yritysverkosto. – Alussa pohdin, että onkohan Greenreality sittenkään meille sopiva verkosto, vaikka energiatehokkuus onkin liiketoimintamme ydintä. Pian vakuutuin siitä, että kyllä GRN voi hyödyttää meitä monella tavalla.

Jukka Itkonen

Itkonen kokee, että hyötyä on tullut sekä henkilökohtaisella että yhtiön tasolla. – Oma maailmani on avautunut. Vaikka olen koko ajan kapasiteettini ylärajoilla, olen huomannut, että korkealentoisiltakin vaikuttavat asiat kytkeytyvät käytäntöön. Lisäksi olemme päässeet yrityksenä verkostoitumaan eri toimijoiden kanssa. Itula on aloittanut yhteistyön myös ammattikorkeakoulu LABin kanssa. Itula on mukana LABin TwinInnoprojektissa, jonka tavoitteena on edistää pk-yritysten tuotekehittelyä ja innovaatioita.

Rohkeus kasvaa Professori Timo Kärjelle Itula-case on ollut monella tapaa mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen. – Suuryritysten kanssa yhteistyötä tehdessä pääsemme yleensä osalliseksi vain pieneen osaan kehitystyötä. Itulan tapauksessa olemme päässeet sisään koko prosessiin. Kun näkee konkreettisesti, miten kaikki tapahtuu alusta loppuun, pystyy myös paremmin auttamaan yritystä heidän kehitystyössään.

Sekä Kärki että Varis korostavat sitä, miten tärkeää tutkijoille on olla kontaktissa yrityksiin. – Ei se voi olla niin, että istumme tuolla norsunluutornissa. Tarvitsemme toinen toisiamme, he toteavat. Yliopistojen rahoituksesta vajaa puolet tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, yli puolet tulee erilaisista hankkeista sekä suoraan yrityksiltä toimeksiantojen kautta. Yliopistot käyttävät näistä projekteista ja hankkeista syntynyttä uutta tietoa opetuksessaan asiakkaiden luvalla. Itkonen tiivistää, että LUT-yhteistyön avulla heillä on ollut rohkeus kasvaa, kehittyä ja kansainvälistyä. – Joku voi kysyä, pitääkö aina kasvaa. Vastaan, että kyllä, sillä jos et kasva, alat pienentyä.

Jukka Itkonen Itula Oy itula.fi Lappeenrannan Yrittäjät

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

7


ONNISTUJA

Merkki paikallisuudesta.

"EDES KORONA EI PYSÄYTÄ MEITÄ" TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: LIISA KUORTTINEN

Kauneushoitola Illusia on kyennyt kehittymään ja kasvamaan poikkeusaikanakin. Yrittäjä Irina Moilanen jakaa mielellään osaamistaan myös muille.

M

arraskuisena perjantaipäivänä kauneushoitola Illusiassa käy normaali sutina. Kampaamon puolella leikataan ja värjätään hiuksia, kauneushoitolassa tehdään ripsienpidennyksiä, annetaan kasvo- ja vartalohoitoja, laitetaan kynsiä. Se, minkä joku mieltää edelleen luksukseksi, on monen naisen arkipäivää. – Nykynainen haluaa pitää itsestään huolta. Kauneushoitolassa käynti ei ole vain harvinaista juhlahetkihemmottelua, vaan se kuuluu ihan tavalliseen arkeen, sanoo kauneushoitola Illusian yrittäjä Irina Moilanen. Kauneushoitojen suosio näkyy myös siinä, että korona ei ole hidastanut Illusian tahtia. – Asiakkaamme ovat sanoneet meille, että jos he uskaltavat käydä ruokakaupassa, niin kyllä he uskaltavat tulla myös meille. Ja toki huolehdimme hygieniasta ja turvaväleistä asiaankuuluvasti.

Kahdesta tuli yksi Keväällä koronan iskiessä Illusiassa päätettiin, ettei jäädä tuleen makaamaan. Moilanen ja kampaamopuolen Hair Illusian yrittäjä Anni Kosunen yhdistivät voimansa. Liiketoimintajärjestelyiden kautta Hair Illusian liiketoiminnot keskitettiin Illusiaan, ja Moilasesta ja Kosusesta tuli yhtiökumppaneita. – Koronakevät tuntui oikealta hetkeltä kehittää yritystoimintaa. Ajattelimme, että yhdessä olemme vahvempia ja yhdessä meidän on myös helpompi kehittyä. Moilanen hymähtää, että ihmeellisellä tavalla asiat ovat aina järjestyneet. – Kun ryhdyin yrittäjäksi, oli vuosi 2009 ja taantuma. Illusian perustin vuonna 2013, ja taas tuli taantuma. Mutta me kasvoimme vaan. Kun korona tuli, ajattelin, että nyt tämä tyssää. Mutta eipä niin käynyt. Edes korona ei pysäyttänyt meitä. 8

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

Oppia Illusiasta Moilasella on ollut alusta asti kirkas visio yrityksestään. – Haluamme olla luotettava, turvallinen ja ammattitaitoinen. Käytän tiettyjä tuotteita, jotka olen hyviksi kokenut. Illusian konsepti on sellainen, että mukaan on helppo tulla sekä harjoittelijana, työntekijänä että sopimusyrittäjänä. Tällä hetkellä Illusiassa on yrittäjäkaksikon lisäksi seitsemän sopimusyrittäjää, yksi työntekijä ja yksi harjoittelija. – Minulla on ollut aina mahdollisuus rekrytoida kosmetologeja ja lähettää heitä sitten maailmalle. Moilasella on hyvät yhteydet ammattiopisto Sampon kauneudenhoitoalan opettajaan, jonka avulla Illusia saa sopivia harjoittelijoita. Rekrytointejakin on harjoittelujaksojen myötä tullut. Omaa osaamistaan Moilanen pyrkii kehittämään aina, kun töiltään ehtii. Hän on koulutukseltaan sekä kosmetologi että merkonomi. Merkonomiopinnot hän suoritti oppisopimuksella omassa yrityksessään kehittäessään Illusian yritysideaa. Moilanen rakastaa asiakastyötä, eikä hän osaa nähdä itseään pelkästään toimitusjohtajana. – Päätyökseni teen sokerointeja. Toimin myös sokerointikouluttajana. Se on minun sydäntäni lähellä oleva juttu.

Irina Moilanen Kauneushoitola Illusia kauneushoitolaillusia.fi Lappeenrannan Yrittäjät


Kun korona tuli, ajattelin, että nyt tämä tyssää. Mutta eipä niin käynyt.

Toimitusjohtaja Irina Moilanen luotsaa yrityskumppaninsa kanssa Kauneushoitola Illusiaa, joka toimii Centressä, Lappeenrannan ydinkeskustassa.

3/2020 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

9


ONNISTUJA Sirpa ja Marko ovat olleet yhdessä kauppiaina jo 26 vuotta.

K-KAUPASSA YRITTÄJÄ KOHTAA YRITTÄJÄN

K

TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: NESTORI LÖNNGREN

eskiviikkoaamu Imatran Citymarketissa on aavistuksen rauhallinen. Kauppias Marko Tujulan kiireitä se ei poista. Aikaa löytyy kuitenkin hieman pohtimaan 26 yrittäjävuoden erikoisinta ajanjaksoa. Vaikka nousut ja laskut on tutuiksi tulleet, niin tänä vuonna niitä on riittänyt viikkotasollakin. Eikä meno ihan heti lopu. Citymarketin kevät oli suurten myllerrysten aikaa. Isoin alkushokki tuli venäläisturistien kadottua kokonaan, sillä matkailijoiden osuus on kaupassa suuri. Samaan aikaan suuri osa eläkeläisistä jäi koteihin valtiovallan ohjeita noudattaen. Kaupat joka puolella maakuntaa olivat uuden edessä. Keskon verkkokauppa-alusta on tarjonnut monelle kauppiaalle pelastusrenkaan, ja siihen tarttui myös Tujula. Verkkokaupasta tuli iso paikkaaja kaupan lattialta menetettyihin asiakkaisiin. Välillä keväällä jouduttiin tiettyjen tuotteiden sijaan myymään sitä ”ei-oota”. Reagointi muuttuviin tarpeisiin oli koko ajan pientä arpapeliä ja jotkut tuotteet puolestaan jäivät hyllyihin. Nyt kesän ja syksyn myötä tilanne on saatu kontrolliin, kun asiakkaiden ostoskäyttäytyminenkin on noudattanut jotain kaavaa jo useamman kuukauden. Näkyvimmät muutokset ovat kertaostosten kasvussa ja kotimaisuuden, erityisesti paikallisen suosiossa.

Tulevaisuus on kuitenkin vain arvailua edelleen. Koronan vaikutukset jatkuvat ja uusista rajoituksista ei tiedä kukaan. Juhlapyhien värittämä loppuvuosi tuo kauppaan omat haasteensa, kun ihmiset todennäköisimmin viettävät aikaa sitäkin enemmän perheidensä parissa. Samalla on huomioitava muidenkin toimialojen haasteet, erityisesti ravintoloiden ja matkailun osalta ajat ei lupaa hyvää. Tujulan mukaan on oltava koko ajan hereillä ja varauduttava heijastusvaikutuksiin. Iso on huoli kanssayrittäjien puolesta, miten talven aikana käy. Usko huomiseen kantaa. Yhteistyöllä kriisistä voidaan nousta paremmin ylös. Marko on tyytyväinen, että EteläKarjalan Yrittäjät lanseerasi keväällä jäsenyrittäjille uuden jäsenedun. Ajatus jo itsessään, että yrittäjät tukevat toisiaan, on erittäin positiivinen. Tarjoamalla yrittäjille alennusta ruokaostoksista ei varmastikaan yrityksiä pelasteta, mutta toisaalta K-kauppiaille uudet asiakkaat ovat olleet varmasti tärkeitä. - Kannamme kaikki yhdessä kortemme kekoon. Mitä voi maakuntaan ostoeuroista jättää, on meille entistäkin tärkeämpää ja näin voimme pelastaa työpaikkojakin, kauppias Marko Tujula toteaa. Muista sinäkin hyödyntää K-kauppojen jäsenetusi!

Marko ja Sirpa Tujula K-Citymarket Imatra Lappeenrannan Yrittäjät

10 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


Maistuisiko 5% säästö ruokaostoksista? Yrittäjävetoiset K-kauppiaamme haluavat tarjota Yrittäjien jäsenille huippuedun! Edun saat näyttämällä voimassa olevaa jäsenkorttia sekä henkilöllisyystodistusta kassalla. K-Citymarket: Imatra | Lappeenranta K-Supermarket: Imatrankoski | Iso-Kristiina | Lauritsala Lehmus | Pirana | Rakuuna | Sammonlahti | Vuoksenniska K-Market: Ahvenlampi | Hermanni | Kannelkatu | Karhumäki Kivisalmi | Kourula | Lappeentie | Lihatehdas | Mattila | Meltola Niiva | Ratakatu | Rautionkylä | Ruokolahti | Röksä | Savitaipale Taavetti | Tirilä | Uus-Lavola | Vapaudenaukio | Voisalmi • Tarkemmat tiedot ja ehdot jäsenedusta sekä Neste K Imatran ja Neste K Simolantien yksilöidyt edut Etelä-Karjalan Yrittäjien kotisivuilla Jäsenille » Edut. • Jäsenetu voimassa 31.12.2020 asti. • Etu ei voimassa verkkokaupassa.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 11


VERKOSTOISSA ON VOIMAA – MYÖS OMISTAJANVAIHDOKSISSA TEKSTI: JARMO LAUKKANEN KUVA: YRRE

E

telä-Karjalassa on yrityskehittämisen verkostoissa viety viimeisen parin vuoden aikana yhteistoimintaa hyvin eteenpäin. Pienessä maakunnassa on tärkeää, että eri toimijat tuntevat hyvin toisensa, jotta yritykset saavat tukea eri tarpeisiinsa nopeasti ja tehokkaasti. Business Mill yrityshautomon toiminta kampuksen ja yrityskentän välimaastossa on luonut uusia toimintamalleja. Sekä uudet kasvavat että omistajanvaihdostilanteessa olevat yritykset ovat apua hyvin saaneetkin. Etelä-Karjalan Yrittäjien kanssa on kehitetty oppilaitosyhteistyötä omistajavaihdostilanteissa ja apua löytyy niin myyjille kuin ostajille. Uutta on muun muassa yritysten myyntikunnon ehostaminen oppilastöinä ja kontaktit opiskelijoiden keskuudessa syntyneiden innovaatioiden ja jatkoa pohtivien yrityksien välille. Jokainen omistajavaihdostilanne ja sen tarpeet ovat erilaisia, mutta yhteistä on kaikille tilanteille se, että verkostoa kannattaa luoda hyvissä ajoin ennen omistajanvaihdosta ja hakea erilaisia mahdollisuuksia. Business Mill toimii alueen yrityksille ovena kampukselle. Omistajanvaihdostilanteessa on hyvä lähteä yhdessä pohtimaan, millaisia mahdollisuuksia etenemiseen voisi löytyä. Nämä voivat liittyä uusien innovaatioiden kaupallistamiseen – ja siten yritykselle uuden kasvun saavuttamiseen, sopivan yrittäjän löytämiseen – yhdistämällä toimiva yritys ja startup-idea. Ne voivat 12 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

liittyä myös yrityksen myyntikuntoon laittamiseen tai vaikkapa liiketoiminta-analyysien tekoon. Yhteydenotto omistajanvaihdospalveluun ja keskustelu yhdessä Business Millin edustajien kanssa voi avata jatkon kannalta aivan uusia suuntia, joita yrittäjän voi olla vaikea itsekseen tunnistaa. Verkostoja kannattaa rakentaa ja hyödyntää kaikissa yritystoiminnan vaiheissa, yksin ei kukaan pärjää. Yrityksen ja yrittäjän vanhetessa yleensä kehittäminen jää taka-alalle, mutta oikeiden keskustelujen avulla voidaan löytää jotain uutta, mikä parantaa yrityksen jatkajan löytymistä ja työpaikkojen säilymistä omistajanvaihdoksen jälkeen. Jarmo Laukkanen jarmo.laukkanen@lab.fi 050 411 5061 LAB ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö/YRRE-yrittäjäreservien kehittäminen Business Mill


AVAIMET HELPPOON JA LUOTETTAVAAN AUTOILUUN Laajasta valikoimastamme löydät yrityksellesi sopivat ajoneuvot henkilöautoista isoihin kuorma-autohin – myös sähköautot ja lataushybridit. Lisäksi tarjoamme ainutlaatuisia yrityksellesi hiottuja palvelukokonaisuuksia, monipuoliset hankintatavat sekä huolto- ja vakuutussopimukset.

SÄÄSTÄ AIKAA JA KUSTANNUKSIA Keskitä yrityksesi autoasiat meille ja saat aina laatuauton allesi!

SÄHKÖAUTOT

PAKETTIAUTOT

• Renault Zoe • Renault Kangoo ZE • Volvo XC40 P8

• • • • • •

LADATTAVAT HYBRIDIT • Ford Kuga • Volvo XC60

Ford Fiesta Van Ford Transit Connect Ford Transit Custom Ford Transit Renault Trafic Renault Master

PICKUPIT • Ford Raptor

­RENKAAT

KAUPUNKI­ MAASTURIT

RENGASHOTELLI KOLMEKSI VUODEKSI

• Volvo XC40

yrittäjille uusiin autoihin

HENKILÖAUTOT • Ford Focus,

TM-TESTIVOITTAJA

RENAULT TAVARA­AUTOIHIN NYT RAHOITUSKORKO

• Volvo V60,

TM-TESTIVOITTAJA

0€ 0%

*Renault tavara-autojen kampanja on voimassa rajattuun erään autoja ja koskee viimeistään 31.12. tehtyjä asiakastilauksia. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Rahoitusesimerkki: Trafic dCi 120 L2H1 6,0m3 Navi Edition, 34 390 €, vaihtoauto/käsiraha 16 500 €, rahoitettava osuus 17 890 € (sis. perustamiskulun 0 €), rahoitusaika max. 60 kk, käsittelymaksu 0 €/erä, korko 0 %, kkerä 298,20 €. Poikkeava viimeinen erä 0 €. Todellinen vuosikorko 0,00 %. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 34 390 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 34 390 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Kampanja koskee uusia tilaus- ja kauppasopimuksia ja on voimassa 31.12.2020 saakka.

TULLITIE 3 LAPPEENRANTA

AUTOMYYNTI: 0300 870 546

MA-PE 8–17.30 LA 10 –14

AUTOKILTA.FI/ YRITYKSILLE

JUHO AAPRO 040 687 6520 juho.aapro@autokilta.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 13


PALVELUMUOTOILIJAN INNOITTAJA ON TYÖHYVINVOINTI TEKSTI MARJATTA KUPIAS, LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KUVA HANNA YLI-KORPELA

Hanna Yli-Korpelan mielestä työhyvinvointi on avainasemassa sekä hänen tarjoamissaan palveluissa että siinä, miten hän tekee työnsä. Pohjimmiltaan palvelumuotoilussa on kysymys asiakkaan kohtaamisesta, eli miten palvelu saadaan käyttäjälähtöiseksi ja helposti saavutettavaksi, mutta myös työntekijäystävälliseksi.

Y

li-Korpelan palvelumuotoiluosaaminen on poikkeuksellinen: hänellä on siitä taskussaan laaja korkeakoulututkinto. Lisäksi hän on tehnyt palvelumuotoilutyötä useita vuosia. - Työni keskiössä on luova ongelmanratkaisu, yhteiskehittäminen ja käyttäjälähtöinen suunnittelu. Yrityksen avaaminen pahimpaan korona-aikaan viime keväänä oli aika uskaliasta. - Kaiken keskellä tajusin, että minullahan on tarjota juuri niitä työkaluja, joita yrittäjät tarvitsivat nopeasti jatkaakseen asiakkaidensa palvelemista, Yli-Korpela muistelee. - Katson tilannetta ulkopuolisin silmin ja huomaan prosesseissa ja organisaatiossakin kohtia, joita voi sujuvoittaa. Asiakas puolestaan tuntee tuotantonsa ja pystyy muuttamaan toimintatapoja ja prosesseja käyttäjälähtöiseen suuntaan yhdessä tehtävän tuotekehityksen seurauksena. Yli-Korpela marssi Wirmaan ja nyt Maasko Design on lähtenyt hyvin käyntiin; asiakkaita on löytynyt sekä paikallisesti että vuosien mittaan kertyneistä verkostoista. – Alkukeskustelussa kävi hyvin nopeasti ilmi, että Hannan osaaminen ja liikeidea soveltuu heti täydentämään asiantuntijaverkostoamme, kertoo yritysneuvoja Jose Piironen. Palvelumuotoilussa on aina vähintään kaksi tasoa. Palvelun etunäyttämö on se, mikä näkyy asiakkaalle. Se voi olla esimerkiksi asiakastila, nettisivu tai verkkokauppa. 14 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

- Asiakkaan näkymän ja kokemuksen lisäksi on tärkeää huolehtia myös takanäyttämöstä, Yli-Korpela muistuttaa. Palvelun takanäyttämöllä tuotetaan valmius palvella etunäyttämön asiakasta. Takanäyttämön elementtejä ovat teknologiavalinnat, organisaation kehittäminen sekä esimies- ja tiimityö, jotka auttavat luomaan hyvän työntekijä- ja asiakaskokemuksen. - Palvelumuotoilu on parhaimmillaan näiden molempien osa-alueiden kehittämistä. Maasko Design: • palvelukokonaisuuksien kehittäminen • käyttäjälähtöisten työsentelytapojen monipuolinen soveltaminen kehittämistyössä • kehittämistyöpajoen fasilitointi • palvelumuotoiluvalmennukset organisaatioille ja työyhteisöille • käyttäjäkokemusten tutkiminen


Koulutukset 2021 Alkuvuoden teemat muun muassa: ★ Asennemuijan röhkeyskoulu ★ Etäesiintyjän kikkakolmoset ★ Onnistuneen webinaarin salat ★ Jaksa jaksa: Myös etätyössä! ★ Zoom, Teams ja kumppanit ★ Digitalisaatio ja robotiikka ★ Brändäys

Lisätietoja: www.kehy.fi

KEHITYTÄÄN YHDESSÄ TEKSTI: IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY

säästöiltä, onkin monesti tuonut myös omat haasteet mukanaan. Miten perehdytetään uusia työntekijöitä? Miten ylläpidetään se tärkeä luova ilmapiiri, missä syntyy parhaimmillaan yrityksen seuraava hittituote? Ja ennen kaikkea, miten huolehditaan omasta hyvinvoinnista, kun oma koti on yhdessä yössä muuttunut toimistoksi? Aikojen muuttuessa myös koulutusten sisältöä täytyy kehittää. Siksi Kehy tarjoaa ensi vuoden alussa räätälöityjä maksuttomia koulutuksia, joiden avulla saadaan yrittäjien etätyöskentelytaidot ajan tasalle. Tule mukaan oppimaan uutta, mukavasti etänä. Lisätietoja ja tarkempia päivämääriä löydät osoitteesta www.kehy.fi. Tilaa uutiskirjeemme ja laita meidät seurantaan somessa niin saat ajantasaista tietoa tulevista koulutuksista. Kehitytään yhdessä Q

KEH NT ASIA VER

N

HI UN KE TYSYHT UD IÖ SE

TUNT IAN AS

IMA TR A

M

aailmamme on kokenut kuluneen vuoden aikana verraten isoja muutoksia. Sanotaan, että isot kriisit vauhdittavat teknistä kehitystä. Jo ennen koronapandemiaa oli huomattu, että tietyillä toimialoilla ihmiset pystyvät työskentelemään osittain tai mahdollisesti jopa kokonaan etänä. Videopuheluiden avulla on voitu esimerkiksi tarjota syrjäseuduille erikoislääkärien palveluita paremmin ja kustannustehokkaammin. Kun aikaisemmin saimme tutustua näihin uusiin mahdollisuuksiin aina yksi askel kerrallaan, määrää koronavirus nykyään tahdin. Löysimme itsemme hyvin nopeasti tilanteesta, missä meidän on pakko omaksua iso määrä elämis- ja työskentelytapoja lyhyessä ajassa. Oletko miettinyt esim. sitä, että voit etäkokousten avulla saada entistä isompia nimiä mukaan tapahtumaasi? Valtaosa meistä varmasti osaa jotakuinkin toimia, kun sähköpostiin tulee Teams, Zoom tai Meet-kutsu. Mutta osaatko ottaa koko hyödyn irti näistä alustoista? Tiedätkö niiden edut, haitat ja kikkakolmoset? Miten luot etäkokouksissa avoimen ilmapiirin ja esiinnyt vakuuttavasti? Etäkokousten rinnalla myös etätyöt ovat lisääntyneet. Mikä alussa on voinut kuulostaa työrauhalta sekä ajan ja kulujen

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 15


Yrittäjä! OmaSp Visa Business Credit -yrityskortilla teet arjesta sujuvampaa •

Kortilla maksat vaivattomasti yrityksen matkaja edustuskulut sekä erilaiset pienhankinnat.

Joustava luotto-ominaisuus mahdollistaa pidemmän maksuajan ja tehostaa yrityksen kassanhallintaa.

Huippuedut: LoungeKey loungepalvelut maksuttomasti kaksi kertaa vuodessa sekä hintaedut Billhopin ja eTaskun palvelusta.

Varaa aika p. 020 764 0600 tai omasp.fi Oma Säästöpankki

Lappeentie 17, Imatra Valtakatu 32, Lappeenranta

Tuloksellista juridiikkaa jo 30 vuoden ajan Asianajotoimistomme on toiminut yrittäjien apuna vuodesta 1990. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän yhtiömme asiantuntevat lakimiehet tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla: Lappeenranta puh 020 749 8170, lappeenranta@lindblad.fi Imatra puh 020 749 8170, imatra@lindblad.fi

Yritys- ja liikejuridiikassa osaamisalueemme kattavat kaikki keskeiset oikeusalueet kuten yhtiöoikeuden, osakassopimukset, työsuhde- ja kiinteistöasiat, verotukseen liittyvät asiat sekä erilaiset yritysjärjestelyt. Löydät myös ilmaiset oppaamme eri teemoista, webinaareja ajankohtaisista aiheista sekä runsaasti muuta aineistoa kotisivuiltamme lindblad.fi Seuraa meitä myös Facebookissa ja LinkedInissä.

HELSINKI

16 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

TAMPERE

IMATRA

LAPPEENRANTA

MIKKELI

JOENSUU


Mia Vatanen palvelupäällikkö Imatran konttori p. 020 764 0610 mia.vatanen@omasp.fi

Arto Valjakka konttorinjohtaja, Lappeenrannan konttori p. 020 758 2696 arto.valjakka@omasp.fi

OMASP ON LÄHELLÄ JA LÄSNÄ YRITTÄJÄN ARJESSA TEKSTI JA KUVAT: OmaSp

O

maSp:n asiakkaat arvostavat erityisesti henkilökohtaisuutta ja tavoitettavuutta. Juuri asiakkaan talouden kokonaisvaltainen tunteminen mahdollistaa meiltä nopean reagoinnin ja päätöksenteon. Kun lähdemme toteuttamaan asiakkaan suunnitelmia, haluamme myös osaltamme sitoutua niihin.

Meille asiakas on tärkein Konttoristamme saa käteispalveluja jokaisena arkipäivänä aukioloaikojen puitteissa ja kaikille pankin asiantuntijoille on suorat puhelinnumerot ja päätökset tehdään paikallisesti asiakkaan omassa konttorissa. Henkilökohtainen palvelu ei kuitenkaan poissulje sitä, että meillä on tarjota asiakkaalle myös erinomaiset sähköiset kanavat asiointiin verkkopalvelun ja mobiilisovellusten muodossa. Kaikki sopimuksemme ovat myös sähköisesti allekirjoitettavia.

ainutlaatuista asiakaskokemusta, joka meillä tarkoittaa parasta pankkipalvelua. Kun meillä on ymmärrys yritysasiakkaan liiketoiminnasta ja tavoitteista, pystymme osallistumaan aktiivisesti yrittäjän arkeen. Uusien suunnitelmien ja investointien äärellä asiakas saa meistä luotettavan keskustelukumppanin. Yksittäisen hankkeen tarkastelun sijaan haluamme sitoutua olemaan pitkäaikainen kanssakulkija yrittäjän matkalla ja auttaa yritystä menestymisessä sekä yrittäjän vaurastumisessa. Meillä sama yhteyshenkilö hoitaa niin yrityksen kuin yrittäjän ja hänen perheensä henkilökohtaiset pankkiasiat paikasta riippumatta. Asiakkaamme voivat luottaa, että OmaSp pärjää tehokkaana ja suoraviivaisena toimijana kaikissa olosuhteissa. Koko henkilökunnan henkilökohtaiset puhelinnumerot löytyvät pankin sivuilta omasp.fi. Tervetuloa täyden palvelun pankkiin!

Yritysasiakkaille yksilöityä neuvontaa OmaSp:n toiminnan keskipisteenä on aina ollut asiakas. Kovassakaan kasvuvauhdissa tätä ei ole unohdettu. Me vaalimme Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 17


MU KANA !

NIINA LEINO HONEYBEE HUNAJA RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT

KAISA KARVINEN, LAURI KEKÄLÄINEN SAIRAANHOITO SAIMAA LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT

KATJA LAMMINEN MARKKINOINTI HURMAA LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT

”Olen harrastanut mehiläistarhausta viitisen vuotta. Koska hunajaa alkoi tulla ja kysyntää riitti, tuntui järkevältä hankkia Y-tunnus. Olen sivutoiminen yrittäjä. Leipätyökseni työskentelen seminologina tuotantoeläinten parissa. Hunajantuotanto tarjoaa monia erilaisia mahdollisuuksia yritystoiminnan laajentamiseen. Ehkä tulevaisuudessa höllään palkkatyöstä ja keskityn enemmän yritykseeni. Ruokolahden Yrittäjät tekee paljon työtä paikallisten yritysten esiin nostamiseksi, ja siksi minäkin liityin mukaan. Minua kiinnostavat erilaiset koulutukset ja tietoiskut esimerkiksi alv-verotuksesta. Myös muut tapahtumat kiinnostavat: kovasti odotan esimerkiksi Ruokolahden Yrittäjien pikkujouluja."

”Perustimme kotisairaanhoitoa tarjoavan yrityksemme loppuvuodesta 2018. Sitä ennen työskentelimme molemmat Eksotella sairaanhoitajina. Koimme kuitenkin, ettemme päässeet tekemään arvojemme mukaista työtä, ja siksi kypsyi ajatus omasta yrityksestä. Lähdimme yrittäjiksi aikamoisella riskillä. Olemme pariskunta ja irtisanouduimme vakituisista työpaikoistamme yhdellä kertaa. Nyt voi sanoa, että riski kannatti ottaa. Kun kuulimme, että yrittäjäjärjestössä on esillä myös sote-alan yrittäjien asiat, liityimme mukaan. Emme ole kuitenkaan kiireiltämme vielä ehtineet osallistua toimintaan. Jäsenyys auttaa varmasti verkostoitumaan ja antaa tietoa ja tukea."

”Perustin yrityksen, koska mielestäni on olemassa selkeä tarve helposti lähestyttävälle mainostoimistolle, joka haluaa aidosti auttaa kaikenkokoisia yrityksiä markkinointiin liittyvissä asioissa. Ennen yrittäjäksi ryhtymistäni työskentelin ison markkinointitoimiston asiakkuusjohtajana. Liityin yrittäjäjärjestöön heti yrittäjyyteni alussa elokuussa. Minulle se oli itsestäänselvyys. Jäsenyys tuo näkyvyyttä, verkostoja ja paljon muuta hyvin kohtuullista jäsenmaksua vastaan. Olen innokas osallistuja. Minua kiinnostavat niin yrittäjien aamulenkit kuin tietoiskut ja webinaaritkin. Yksi toive minulla on: Karjalove-brändiä pitäisi saada liekitettyä vielä paremmin kansalaisten sydämiin, yrittäjien tiedossahan se jo aika hyvin onkin.”

UUDET JÄSENET

Verkkopuutarha Oy Psykoterapia Taina Rikkilä Tekijä ja Duunari Oy Idokuri Oy Lappeen Hierontastudio Acadinus Oy Lindh Consulting Oy Hanna Yli-Korpela JH Nostot Oy Helmi Hovit ja Kartanot Sairaanhoito Saimaa Ay

RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT

IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT Sapeko Group Oy T:mi Magneetto-Mies Ristotapani OY Tmi Jani Telkkä Imatran Työterveys Oy Tmi Tomiri Suomen Pelikauppa Oy Jebaccon Oy Kahvila Baakkelsi

LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT Sampo Pro Oy Markkinointi Hurmaa Oy Siivouspalvelu Eemeli Soma Group

18 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

LUUMÄEN YRITTÄJÄT

Luumäen LVI Oy Urakointi V Hermunen Oy TIMKONE Oy XMentor Psykologipalvelu Satu Suhola

Hirsiranta Oy Honeybee hunaja Tammiston Kuljetus Ky Hoitola NiXi

SAAREN YRITTÄJÄT Saaren Polttoaine Oy

SAVITAIPALEEN YRITTÄJÄT Wanha Havon Koulu Klassinen Hieronta Paula Hirvi T:mi Jakeluasema ja Kahvio Suutari Ky

TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT

Sorja Productions Kaakon sähköasennus Oy Maatalousyhtymä Nieminen Timo ja Ohtamaa Leea


IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT KERÄSIVÄT SAPUSKAJELPPIÄ LÄHES SADALLA TONNILLA TEKSTI: JARI LAMMASSAARI KUVA: NESTORI LÖNNGREN

Yrittäjät ovat ryhtyneet keräämään ruoka-apua hädänalaisille Imatralla.

K

un korona iski Suomeen, Imatran Seudun Yrittäjät teki nopeasti kotikaupungilleen ehdotuksia, että miten kaupunki voi auttaa yrittäjiä. Yksi ehdotuksista oli ruoka-avun jakaminen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille – niin yrittäjäperheille kuin muillekin paikallisille. Syntyi Imatran Sapuskajelppi-verkosto, joka jakaa 50 euron lahjakortteja. – Saimme hienosti mukaan kaupungin ja muita isoja lahjoittajia sekä seurakunnan. Viime viikolla avustusten yhteissumma oli noin 93 500 euroa, sanoo yrittäjien paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Markus Sainio. – Kesäkuun alusta lähtien olemme jakaneet noin 1150 kappaletta 50 euron lahjakorttia, Sainio kertoo. Imatran kaupunki tytäryhtiöineen antoi hankkeelle 40 000 euron tuen. Mukaan innostuivat myös muun muassa Etelä-Karjalan

Osuuspankki (20 000 €), Imatran Seudun Sähkö (10 000 €), neljä paikallista K-kauppiasta (yhteensä 10 000 €), LähiTapiola KaakkoisSuomi (5000 €), Evälahti Oy (3500€) paikallinen Yrittäjien kasvatusyhdistys (1500 €) ja Vuoksi 43 ry (1500 €). – Imatran seurakunta lupautui hoitamaan lahjakorttien jakamisen. Avuntarvitsija ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniatyöhön, Markus Sainio kertoo. – Kynnys on tehty mahdollisimman matalaksi. Yrittäjät on sitkeä laji, ihan ensimmäiseksi he eivät lähde hakemaan avustuksia, Sainio toteaa. Lahjakorteilla voi ostaa elintarvikkeita ja hygieniatuotteita, mutta ei alkoholia eikä tupakkatuotteita. Lahjakortit osoitetaan hankkeeseen sitoutuneisiin neljään Imatran K-ryhmän kauppaan. – Toivottavasti tämä yksinkertainen auttamisen malli leviää muuallekin yrittäjäyhdistyksiin, kannustaa Markus Sainio.

Emilio, Jukka, Markus ja Antti ovat yhtä hymyä onnistuneesta keräyksestä.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 19


Pipsa ja Niina ovat yrittäjille tutut asiantuntijat Nordeasta Lappeenrannasta.

Timo Marjamäki ja Kristiina Launikari huolehtivat koko Kaakkois-Suomen pankkipalveluista yrittäjille.

YRITTÄJÄN PANKKIASIAT HOITUVAT JOUSTAVASTI VERKOSSA TEKSTI JA KUVA: NORDEA

Yrittäjän pankkiasioiden hoito on siirtynyt kattavasti verkkoon, mikä joustavoittaa asiointia. Nordean Lappeenrannan konttorilla yritysten asioihin paneutuu ammattitaitoinen ryhmä asiakasvastuullisia, joiden kautta maakunnan yrittäjillä on käytettävissään koko konsernin asiantuntijuus ja osaaminen.

P

ankkipalveluiden siirtyminen yhä kattavammin verkkoon säästää aikaa ja selkeyttää omien tietojen hallintaa, kun suuren osan yrityksen pankkiasioista voi hoitaa kännykällä mobiilisovelluksen kautta. -Digitaalisuus helpottaa pankkiasioiden hoitoa ja tuo niihin joustavuutta. Kuitenkin edelleen asioita hoidetaan tarvittaessa myös kasvotusten, toteaa yrityksen pankkineuvoja Niina Vehkjärvi Nordea Lappeenrannasta. Nordea tarjoaa yrityspalveluita niin verkossa, puhelimitse, pankin konttorilla kuin yrityksen tiloissa, kunkin asiakkaan tarpeen mukaisesti.

20 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

Yrityksen pankkipalvelut tutun henkilön kautta Yrittäjä ei kuitenkaan jää asioinnissaan yksin. Yrityksille, joilla tarpeet ovat jatkuvia ja monipuolisia, on Nordeassa räätälöity palvelumalli, jossa yrityksellä on käytössä henkilökohtainen asiakasvastuullinen. -Näin yrittäjä saa neuvoa ja apua kaikkiin liiketoimintaan liittyviin rahoitusalan kysymyksiin tutun asiantuntijan kautta, kertoo Kaakkois-Suomen Yrittäjän Pankki yksikön johtaja Kristiina Launikari. Kaikkia Nordean yritysasiakkaita palvelee lisäksi arkisin 8-20 puhelinpalvelu, jonka välityksellä yritystä koskeviin


kysymyksiin haetaan asiantuntijan tuella ratkaisua ajasta ja paikasta riippumatta. Suuruus tuo pankkitoimintaan turvaa, vahvuutta ja tasapuolisuutta sekä laajan asiantuntijaverkoston, oli kyse sitten maksuliikenteestä, rahoituksesta, sijoittamisesta, valuutta- ja korkoriskeihin varautumisesta, kansainvälistymisestä tai muusta liiketoimintaan liittyvästä tarpeesta. Paikallisuus taas merkitsee sitä, että yrittäjä voi hoitaa henkilökohtaisesti tärkeitä talousasioitaan tutun virkailijan kanssa. -Tiedämme tarkasti, mitä Etelä-Karjalan talouselämässä on tapahtumassa, ja osaamme auttaa yrittäjää hänen tarpeidensa edellyttämällä tavalla. Siinä on paikallisuuden suuri voimavara, korostaa asiakasvastuullinen johtaja Pipsa Kolehmainen.

Henkilöriskien hallinta ja vastuullisuus ovat asiakkaillemme tärkeitä Yrittäjät haluavat olla vastuullisia ja huolehtia myös yrityksen jatkuvuudesta ja avainhenkilöistä, henkilöriskien varalta. Lisäksi nk. vihreät lainat auttavat yrittäjiämme viemään liiketoimintaansa investointien kautta vastuullisempaan suuntaan. -Olemme keskustelleet pandemian aikana yritysten kanssa paljon riskienhallinnan eri keinoista, tällä hetkellä henkilöriskeihin varautuminen on monissa yrityksissä kartoituksen alla, kertoo Pipsa Kolehmainen. Vihreät yrityslainat ovat osa Nordean panostusta kestävään yhteiskuntaan. Vihreä yrityslaina soveltuu ympäristöä hyödyttävien hankkeiden rahoittamiseen. -Tulevaisuuden menestyvät yritykset ottavat vastuullisuuden liiketoiminnassaan kattavasti huomioon. Vihreää yrityslainaa voi saada esimerkiksi yrityksen päästöjä huomattavasti vähentäviin investointeihin, Pipsa toteaa.

Yrityspalvelu on vuorovaikutusta

REFRESH YOUR EXPERTISE Täydennä tai syvennä osaamistasi johdon ja asiantuntijoiden koulutuksissamme Lappeenrannassa, Lahdessa ja Helsingissä sekä verkossa.

HAUSSA OLEVISTA MODUULEISTA ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJIEN JÄSENILLE 10 % YHTEISTYÖALENNUS: » Kannattavuuden hallinta -verkkokurssi, 3 op. Jatkuva haku. » Kustannusjohtamisen verkkokurssi, 3 op. Jatkuva haku. » Strateginen markkinointi, 5 op, alkaa 14.12.2020 Lappeenrannassa. Kysy vapaita paikkoja. » Tilinpäätös ja sen tulkinta, 4 op, alkaa 2.2.2021 Lappeenrannassa. Haku 19.1.2021 mennessä.

Nordean yrityspalvelut kattavat monipuolisesti eri kokoisten ja elinkaarensa eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet. -Tavoitteemme on tarjota näkemyksiä ja ratkaisuja, joilla yritys voi kasvattaa omaa liiketoimintaansa ja mahdollisesti löytää uusia liikekumppaneita, sanoo Pipsa Kolehmainen. Vuorovaikutteisuus palvelee yrittäjää parhaiten ja molemminpuolinen avoimuus on oikeanlaisen palvelukokonaisuuden löytämiseksi tärkeää. Yrittäjän on myös itse tiedettävä, miten aikoo yritystään kehittää. -Meille on tärkeää tuntea yrittäjän oma näkemys liiketoiminnan nykytilasta, tulevaisuudesta ja tavoitteista. Rahoitusneuvotteluun valmistautuessa yritysten on hyvä miettiä myös omaa liiketoimintaa eri taloudellisten lukujen muodossa. Näin pääsemme parhaiten asiakasta hyödyttävään ratkaisuun, summaa Kristiina Launikari.

HAUSSA OLEVIA OHJELMIA: » KATI 16 – Johtamisen täydennyskoulutusohjelma, 75 op, alkaa 11.2.2021 Helsingissä. Haku 10.1.2021 mennessä.

Yhteystiedot: Kaakkois-Suomen Yrityspankki, Timo Marjamäki, 040-5599370 Yrittäjän Pankki Kaakkois-Suomi, Kristiina Launikari, 050-3265408

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.

» LUT EMBA, 95 op, teemavaihtoehtoina tietojohtaminen, hankintojen johtaminen ja innovaatiojohtaminen. Jatkuva haku. Kysy myös yrityskohtaisista koulutuksista! KATSO KOKO TARJONTAMME

lut.fi/taydennyskoulutus

ja ota yhteyttä: asiakkuuspäällikkö Sari Valkeapää sari.valkeapaa@lut.fi puh. 040 535 1935

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 21


Yrityksesi tukena Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi sopeuttamaan, tehostamaan tai kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Olemme kumppanisi, kun haluat esimerkiksi • • • • • • •

parantaa kannattavuutta suunnitella omistajanvaihdosta tukea taloushallinnon johtamiseen suunnitella yrityksesi verotusta kehittää uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita suunnitella ja toteuttaa yritysoikeudellisia toimenpiteitä suunnitella vastuullisuusstrategiaa ja raportointia.

Ota yhteyttä! KHT Pasi Pietarinen, puh. 020 787 7637 KHT Päivi Värjä, puh. 020 787 7655 PwC, Kauppakatu 32, 53100 Lappeenranta

Lue lisää: pwc.fi PwC Suomi:

ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT HALLITUS

Eeva Pukarinen Imatran Seudun Yrittäjät Ari Kettunen Lappeenrannan PK Yrittäjät Marko Sutinen Lappeenrannan Yrittäjät Esa Jukanen Lemin Yrittäjät Veera Heikkilä Luumäen Yrittäjät Terhi Torikka Parikkalan Yrittäjät Juhani Turpeinen Ruokolahden Yrittäjät Tuomo Kokkonen Saaren Yrittäjät Puheenjohtaja Teemu Virtanen Tommi Matikainen Savitaipaleen Yrittäjät Lauri Kauppinen Varapuheenjohtajat Taipalsaaren Yrittäjät Markus Sainio Hannu Heinonen Riikka Mehiläinen Ylämaan Yrittäjät Satu Viiru

22 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

EHDOTA VUODEN UUSINAJATTELIJAA OSOITTEESSA: yrittajat.fi/etelakarjala

MAAKUNTAJUHLA siirtyy vallitsevan tilanteen vuoksi keväälle.


Perhe- ja omistajayrittäjän on hyvä pohtia, onko yrityksen omistuksen jatkuvuuden turvaamisen kannalta kriittiset suunnitelmat olemassa, dokumentoitu ja keskusteltu omistajien ja heidän lähipiirinsä kesken.

YRITYKSEN OMISTUKSEN JATKUVUUDEN TURVAAMINEN PERHE- JA OMISTAJAYRITTÄJÄN AGENDALLA TEKSTI: JARI LAPPALAINEN, OMISTAJAYRITTÄJÄPALVELUT KUVA: PWC SUOMI

M

inä ja kollegani olemme keskustelleet kuluvan vuoden aikana lukuisten perhe- ja omistajayrittäjien kanssa. Vauhdilla päälle vyörynyt maailmanlaajuinen koronakriisi saattoi meidät kaikki täysin uuteen tilanteeseen. Tällaisena aikoina nousee esiin myös riskienhallinnan näkökulma: kuinka koronan tai jonkun muun yllättävän kriisitilanteen mukanaan tuomiin haasteisiin voisi varautua? Sekä yrityksen johtamisen että osakeomistuksen häiriötöntä jatkuvuutta voidaan pyrkiä turvaamaan esim. omistajuuden siirtoa ja jatkajien tulevia rooleja koskevien selkeiden suunnitelmien, testamenttien sekä edunvalvontavaltuutusten avulla.

Edunvalvontavaltakirja Edunvalvontavaltakirja laaditaan sen varalta, että oma toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt. Edunvalvontavaltakirjassa voi nimetä haluamansa henkilöt hoitamaan paitsi henkilökohtaisia, myös omaisuuteen ja yritysvarallisuuteen liittyviä asioita.

tietty omaisuus lesken hallintaan. Perinnöstä kannattaa poissulkea perillisten puolisoiden avio-oikeus, jotta varallisuus pysyy suvussa ja myös muistaa, että Perintökaaren mukaan lapsettomassa avioliitossa puoliso perii, ellei testamentissa ole tästä poikettu. Yrittäjän kannattaa testamentin suunnittelussa huomioida yrityksen siirtyminen perintönä. Perinnön jakautumiseen vaikuttaa myös puolisoiden välinen avio-oikeus tai mahdollinen avioehto.

Missä dokumentteja säilytetään? Edunvalvontavaltakirja toimitetaan Digi- ja väestövirastoon vasta, kun on tarve ottaa se käyttöön. Testamentti kannattaa säilyttää turvallisessa paikassa, josta se ei voi hävitä. Mikäli pankkitallelokeroa ei ole, on joku muu paloturvallinen paikka hyvä säilytyspaikka. Avioehto tulee rekisteröidä Digi- ja väestövirastossa, kun puolisot ovat sen allekirjoittaneet.

Testamentti ja avioehto Testamentin avulla voi suojata lähimmäisensä sekä perhe- ja yritysvarallisuutensa. Lesken suojaa voi vahvistaa määräämällä Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 23


ONNISTUJA

Merkki paikallisuudesta.

Olen sellainen tyyppi, että en kauhean pitkään jaksa tehdä yhtä ja samaa.

ELINIKÄINEN OPPIJA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: LIISA KUORTTINEN

Maatalousyrittäjä Marko Suutari ei halua urautua. Hän voi paremmin, kun hakee uusia haasteita.

S

veitsiläinen Simmental-karja katselee rauhallisesti ja ehkä hieman epäluuloisesti toimittajaa ja kuvaajaa. Viereisessä aitauksessa heinää rouskuttavat lampaat perääntyvät kauemmaksi. Marko Suutari harppoo stetsonissaan ja pitkässä öljykangastakissaan kuin lännenmies. Vain hevoset puuttuvat kuvasta – niitäkin on kaksi, mutta ne ovat nyt tallissa. Taipalsaarelaisen maatalousyrittäjän arki on monimuotoista. Lihakarjan ja lampaiden pidon lisäksi Suutari viljelee maata, pyörittää pyörittää maatilamatkailutilaa, kalastaa sekä tekee koneurakointia ja sähköasentajan töitä. – Monipuolisuus johtuu ensinnäkin siitä, että tulovirtoja on hyvä olla useita – on koronaa tai ei. Toiseksi, tykkään tehdä erilaisia kokeiluja. Minua kiinnostaa moni asia.

Näillä mailla liki 400 vuotta Suutarin suku on viljellyt maata Taipalsaarella ainakin 1630-luvulta asti. Suutari astui isännän saappaisiin vuonna 1994. Suutari on aina arvostanut koulutusta. Hänellä itsellään on sekä maanviljelysteknikon että sähkö- ja verkostoasentajan koulutus. – Parikymmentä vuotta pyöritimme vaimon kanssa vajaa 70-päistä lypsykarjatilaa. Vuonna 2018 luovuimme kuitenkin lypsykarjasta, sillä jatkaaksemme meidän olisi pitänyt tehdä isoja investointeja. Nyt valtaosa karjasta menee tiloille jalostuseläimiksi. Tilalta myydään myös lihaa suoramyyntinä. Viljelypinta-alaa on reilu 120 hehtaaria. Pelloilla kasvaa pääasiassa nurmea, joka menee eläinten rehuksi. 24 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

Marko Suutari Suutarin kartano Taipalsaaren Yrittäjät

Luomuviljelyä ja opiskelua Uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat olennainen osa Suutarin yrittäjyyttä ja elämää. – En halua urautua. Olen sellainen tyyppi, että en kauhean pitkään jaksa tehdä yhtä ja samaa. Koen, että nuppi kestää paremmin, kun elämässä on vaihtelua ja uusia haasteita. Tilalla siirryttiin luomuviljelyyn nelisen vuotta sitten, kun Suutari koki keränneensä riittävästi rohkeutta ja ymmärrystä. Nyt tila on mukana Carbon Action -projektissa, jonka tarkoituksena on edistää hiiliviljelyn yleistymistä Suomessa ja auttaa viljelijöitä löytämään omille tiloilleen sopivia, hiiltä maahan varastoivia viljelytoimia


Marko Suutari luopui lypsykarjasta pari vuotta sitten. Tilalle tuli sveitsiläistä Simmental-karjaa, josta valtaosa menee jalostuseläimiksi.

– Kiinnostuin projektista ja hain mukaan. Tämä on todella mielenkiintoista. Koen, että aiemmin olin ”vain” viljelijä, nyt olen maanviljelijä. Kolmisen vuotta sitten Suutari päätti kehittää yrittäjäosaamistaan ja opiskeli yrittäjän ammattitutkinnon Suomen Yrittäjäopiston järjestämässä koulutuksessa. Hän suoritti opinnot oppisopimuskoulutuksella omassa yrityksessään. – Innostuin, kun sopiva koulutus tuli vastaan. Sainkin hyvää oppia yrityksen kehittämisestä. Nyt häntä kutkuttelee suorittaa johtamisen ammattitutkinto ja perehtyä erityisesti lean-johtamiseen ja markkinoinnin johtamiseen.

SANOTUT

”Ei riitä, että Eksote Etelä-Karjalassa kehittää markkinoita. Sen pitää tarvittaessa luoda markkinat, pitää niitä yllä, järjestää vuoropuhelua markkinatoimijoiden kanssa ja kehittää markkinoita yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa.” Jami Holtari Etelä-Saimaa 22.9.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 25


START-UP

HYVÄ SEURAA HYVÄÄ TEKSTI: JAMI HOLTARI KUVA: TATJANA TIKKA

J

älleen tarina, joka ei ajoituksen kannalta ihan nappiin mennyt. Koronavuoden tarinoita voi varmasti jatkaa vielä pitkään, mutta haasteellinen aika ei Saara Raudasojaa liikaa häirinnyt. Niin Saara päätti ja perusti viestintäyrityksensä Sorja Productionsin keväällä. Saara on urallaan tottunut jo mutkaan, jos toiseenkin sekä elämän tiiviiseen tahtiin. Työuralle ennen yrittäjyyttä on mahtunut yli 20 vuotta viestinnän ja markkinoinnin parissa hyvin erilaisissa ympäristöissä, kuten Larox, Outotec Filters ja Eksote niminä voivat kertoa. Hän on opiskellut työn ohessa kauppatieteiden maisteriksi. Tuore yrittäjä on pitänyt haasteet aina korkealla. Elämää ovat värittäneet myös viisi lasta eli ei Saaran arki hiljaista ole ollut. Saara on aina lähtenyt uuteen duuniin luomaan uutta ja kehittämään nykyisestä parempaa. Visuaalisesti lahjakkaana ja aikaansaavana hän päätti myös perehtyä tekemäänsä hyvin ja löysi harrastuksekseen valokuvauksen, jota hän lähti opiskelemaankin. Lopulta arjen rutiinit kuitenkin kaipasivat vaihtelua ja Saara lähti vuorotteluvapaalle. Siellä ollessaan ideat elivät ja päätös irrottautua palkansaajan maailmasta yrittäjäksi syntyi. Nyt hyvin tyytyväinen yrittäjä huokuu intoa ja - siitä koronasta huolimatta – on löytänyt oman sinisen merensä. Sorja Productions tarjoaa viestinnällisiä palveluita yrityksille ja kunnille, yksilöllisesti, konseptoiden ja yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Tarjontaa on markkinointisuunnittelusta copywriteriin ja strategiaviestinnästä kriisiviestintään. Tarjolla on vaikka ulkoistettu viestintäpäällikkö. Saara on aina ikään kuin ajautunut, mutta samalla edennyt määrätietoisesti, uusiin haasteisiin. Nyt yrittäjänä mahdollisuudet ovat entistä laajemmat toimia luovasti. Hänen apunaan on vuosien aikana syntyneet hyvät suhteet, joiden avulla voi nyt rakentaa asiakkaille räätälöidyt kokonaisuudet. Tulevaisuus on avoin ja tie vie, minne se kuljettaakaan, kertoo Saara. Nyt testataan oma henkinen pääoma sekä taidot ja rakennetaan Etelä-Karjalaan uutta hyvää. Pitäkäähän silmällä!

Merkki paikallisuudesta.

26 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

Saara Raudasoja Sorja Productions Oy sorjaproductions.com Taipalsaaren Yrittäjät


MARKKINOINTI ON HURMAUSLAJI Hyvä brändi, hyvä mielikuva suojaa ja antaa anteeksi. Se rakentuu kohtaamisista, pienistä ja suurista ihastumisista, luottamuksesta, kuuntelemisesta. Rohkeudesta olla se mikä on ja rohkeudesta muuttua siksi mikä haluaa olla. Markkinointi on rohkeita tekoja, kiinnostuksen herättämistä ja sen ylläpitämistä, jatkuvaa hurmaamista ja uudelleen vaikuttamista.

Nähdään Assi Vapaudenaukiolla! Katja Lamminen 0400 558 106 / katja.lamminen@hurmaa.fi hurmaa.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 27


Ei kuntaa ilman yrityksiä Tutustu Yrittäjien kuntavaaliohjelmaan: yrittajat.fi/kuntavaalit Lähde ehdokkaaksi!

28 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


ENNAKOI SOPIMUSASIOISSA – SIJOITAT ITSEESI TEKSTI: TOPI RUOTSALAINEN KUVA: LAINECO

E

nnakoinnin periaate on hyvä tapa, jonka moni tunnistaa teoriassa. Käytäntö on silti jotain muuta, sillä päivittäiset asiat tulevat eteen nopeasti ja etenevät vielä nopeammin. Yrittäjällä on aina tekemistä ja kiirettä, joten sopimusasiat eivät ole välttämättä ensimmäisenä mielessä. Näin pitääkin ajatella: liiketoiminta on aina tärkein asia. Ennakoimalla sopimusasioissa yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus vahvistaa osaamistaan ja ymmärrystään. Lisäksi asiantuntijan kuuleminen voi helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Sopimuksessa sovitaan, mitä tehdään, milloin, miten - ja mihin hintaan. Hyvässä sopimuksessa on sovittu, mitkä ovat osapuolten vastuut häiriötilanteissa. Usein on järkevää rajoittaa omaa vahingonkorvausvastuuta sopijakumppanille, mikäli asiat menevät pieleen. Hyvät sopimusehdot ovat ymmärrettäviä ja selkeitä. Usein yrityksen sopimuskäytännössä voidaan hyödyntää oman toimialan yleisiä ehtoja. Ne ovat tuttuja muille alalla toimiville ammattilaisille ja alan yleisissä ehdoissa voi olla valmiiksi mietittynä tärkeitä asioita. Sopimusasioiden ennakoinnin hyötyjä ei voi aina mitata suoraan. Ulkopuolisen asiantuntijan laskutus sen sijaan on suora kuluerä. Kannustan yrittäjiä lähestymään tätä kysymystä myös

toisesta näkökulmasta. Sopimusasiat ovat yritykselle kuin perustus talolle: kunnossa ollessaan kivijalan päälle on hyvä rakentaa uusia liiketoiminnan kerroksia. Sen sijaan talon perustuksen oikaisu tai korjaus jälkikäteen on hankalampaa ja kalliimpaa. Yrittäjän ei tarvitse osata kaikkea itse. Jo yhdellä ennakoivalla puhelinkeskustelulla voidaan kustannustehokkaasti edistää asioita oikeaan suuntaan. Jälkikäteen korjaaminen on aina paljon kalliimpaa. Kun kysyy etukäteen apua muilta, oppii samalla itsekin ja kehittää osaamistaan. Tehokkainta on oppia muiden virheistä. Kirjoittaja on liikejuridiikkaan erikoistunut kokenut asianajaja, joka on työskennellyt pörssiyhtiöiden lisäksi mm. teknologia-startupin lakiasiainjohtajana. Hän on palanut juurilleen Lappeenrantaan ja avustaa itäisen Suomen yrityksiä päivittäisessä liiketoiminnassa Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy:ssä.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 29


OSAAVIN ASIANTUNTIJA KÄYTÖSSÄSI TEKSTI JA KUVA: OP ETELÄ-KARJALA

J

os olet ammatinharjoittaja, toiminimiyrittäjä tai yrityksesi on mikroyritys, on meitä täällä kattava joukko valmiina auttamaan sinua. Apunasi on aina osaavin asiantuntija. - Paikallisuus, helppo tavoitettavuus ja kaikkien pankki- ja vakuutusasioiden hoituminen samalla kertaa on asia, jota moni pienyrittäjä arvostaa, toteaa asiakkuusasiantuntija Henna Nokelainen OP Etelä-Karjalasta. Asiantuntijamme tavoitat helpoiten sähköpostitse etela-karjalan.yrityspalvelut@op.fi tai puhelimitse. Koko henkilökuntamme, muun muassa koko yrityspankin asiantuntijoiden yhteystiedot, löydät op.fi/etela-karjala -sivultamme.

Vahvasti paikallinen Olemme Etelä-Karjalan suurin yrityspankki ja panostamme osaamiseen yritysasioiden hoitamisessa. Syksyllä OP Parikkala ja OP Simpele yhdistyivät OP Etelä-Karjalaan, joten nyt palvelemme entistä laajemmin: Lappeenrannassa, Imatralla, Parikkalassa ja Simpeleellä, kertoo Henna Nokelainen.

Paikallisuus on OP Etelä-Karjalan vahvuus, sillä olemme mukana vahvasti maakunnan elämänmenossa ja tunnemme omat asiakkaamme sekä Etelä-Karjalan erityispiirteet. Meiltä saat saman katon alta kaikki yrityksesi tarvitsemat finanssipalvelut. Rakennamme palveluistamme sinulle juuri sellaisen kokonaisuuden, joka sopii yrityksesi koko elinkaaren ajan. Ollaan yhteydessä! OP Etelä-Karjala Yritysten palvelut 0100 05151 etela-karjalan.yrityspalvelut@op.fi op.fi/etela-karjala op.fi/onnistujat

UUTTA! Tilaa tilinpäätösaineistot helposti OP Tilinpäätösaineistopalvelusta OP Tilinpäätösaineistopalvelusta voit tilata ja noutaa yrityksesi tilinpäätösaineistot yhdellä kertaa kaikista OP Ryhmän yhtiöistä. Lue lisää ja tilaa yrityksesi tilinpäätösaineistot: www.op.fi/yritykset/tilinpaatos

30 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ toimittaa aurinkovoimaloita avaimet käteen -palveluna yhteistyössä Elektrowayn kanssa.

AURINKOVOIMALA ON YMPÄRISTÖTEKO, JOKA SAMALLA SÄÄSTÄÄ YRITYKSEN ENERGIAKUSTANNUKSISSA TEKSTI JA KUVA: IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ

Aurinkopaneelikauppa käy nyt kuumana. Ympäristöasiat ovat pinnalla, ja vastuullinen päätös tuottaa omaa sähköä auringosta on monelle yritykselle tärkeä. Kun hankkeeseen ryhtyy, on hyvä osata perusasiat, koska markkinoilla on toimijoita laidasta laitaan. Luotettavalla kumppanilla on tärkeä rooli aurinkoenergiahankkeissa. Auringonsäteet talteen paikallisin voimin Imatran Seudun Sähkö toimittaa aurinkovoimaloita avaimet käteen -palveluna yhteistyössä ruokolahtelaisen Elektrowayn kanssa. Sähköalan ammattilaiset osaavat parhaiten suunnitella ja mitoittaa kiinteistöön juuri oikeanlaisen järjestelmän. Yrityksien aurinkosähköjärjestelmät voidaan suunnitella niin katolle, maaasennuksiin tai vaikkapa parkkipaikoille. Käyttämämme tuotteet antavat mahdollisuuden joustaviin ja erilaisiin järjestelmämallien ja moduulien valintaan. Yhdessä Elektrowayn kanssa vastaamme yrityksen aurinkovoimalan toteutuksesta aina alkukartoituksesta luovutustarkastuksiin saakka.

Itse tuotettu aurinkosähkö on järkevä investointi Itse tuotettu aurinkosähkö on ilmaista sekä vähentää yrityksen tarvetta ostaa sähköä sähköverkosta, minkä ansiosta yritys säästää sekä sähkön ostohinnassa, siirtokuluissa että sähköveroissa. Tämän lisäksi aurinkovoimala kasvattaa myös kiinteistön arvoa.

Säästöä syntyy siitäkin, että aurinkovoimala harvoin tarvitsee huolto- ja kunnossapitoa asennuksen jälkeen.

Energiatukea hankkeeseen Yritysten on lisäksi mahdollista saada aurinkovoimalan hankintaan energiatukea investointia varten. Haettavan energiatuen suuruus on 20 %. Kumppanimme Elektroway auttaa kaikessa energiatukeen liittyvissä asioissa, jopa hakee tuen asiakasyritysten puolesta. Elektroway on mukana jokaisessa hakuprosessissa tuottamalla tarvittavat aurinkosähköjärjestelmään liittyvät dokumentit sekä luvat. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä asiakaspalveluumme, niin sovitaan ilmainen kartoituskäynti! Puh. 05 683 5209 (ark. klo 9-15), sähköpostitse asiakaspalvelu@issoy.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 31


Esa Kalliolta LähiTapiolasta saa vastaukset kinkkisiinkin aiheisiin nopeasti.

VIISI VINKKIÄ ESIMIEHELLE: NÄIN AUTAT TIIMIÄ, KUN YKSI ON PITKÄÄN POISSA TEKSTI JA KUVA: LÄHITAPIOLA

K

un yksi tiimistä on pitkään poissa sairauslomalla, voi se kuormittaa muita monella tavoin. Jo pelkästään huoli työkaverista saattaa lisätä stressiä ja ahdistusta, mutta myös lisääntynyt työmäärä, kun poissaolijan töitä jää muille. Esimiehen merkitys korostuu keskusteluun rohkaisijana sekä siinä, miten poissaolijan työt jaetaan. - Sanotaan, että yhden työntekijän poissaolo maksaa noin 350 euroa vuorokaudelta. Mutta poissaololla on paljon muunkinlaisia vaikutuksia kuin pelkkä raha, kertoo LähiTapiolan KaakkoisSuomen liiketoimintajohtaja Esa Kallio.

Vinkki 1: Suunnittele töiden jakamista etukäteen Poissaolijan töiden jakamisessa esimiehen rooli on erittäin tärkeä. Ideaalitilanteessa työntekijän sairauslomaan olisi varauduttu ennakolta ja sijaisjärjestelyt olisivat kunnossa.

Vinkki 2: Rohkaise avoimeen keskusteluun Tiimiläiset voivat kuormittua paitsi poissaolijan työjärjestelyiden vuoksi, mutta jo pelkästään siksi, että työkaverin tilanne huolettaa aidosti. - Jakautuvatko työt oikeudenmukaisesti, milloin työkaveri palaa vai palaako lainkaan, luettelee Kallio tiimiläisten mielissä pyöriviä asioita. 32 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

Vinkki 3: Helpota poissaolijan töihin paluuta Työyhteisö ja siihen kuuluminen ovat tärkeä osa elämää. Riittävä yhteydenpito työpaikalta poissaolijaan on tärkeää, mikä helpottaa myös aikanaan töihin paluuta.

Vinkki 4: Suunnittele perehdytys Kun pitkällä sairauslomalla ollut palaa takaisin työhönsä, saattaa perehdytys olla paikallaan. Moni asia on voinut muuttua poissaolon aikana. - Alkuvaiheeseen on hyvä jättää riittävästi aikaa perehtymiseen ja työnteon uudelleen opetteluun.

Vinkki 5: Panosta jatkuvasti hyvään esimiestyöhön Hyvä esimiestyö ei ehkäise vakavia sairauksia, mutta erityisesti psyykkisten sairauksien ehkäisyssä hyvä esimiestyö korostuu. - Läsnä oleva esimies kuuntelee ja osoittaa arvostusta muihin sekä osaa antaa ja vastaanottaa palautetta, Kallio kertoo.


Tiedätkö, paljon sairauspoissaolopäivä maksaa yrityksellesi? Työntekijän sairauspoissaolon hinta on keskimäärin 350 euroa per päivä*. Nopealla ja tehokkaalla hoidolla esimerkiksi tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja voidaan lyhentää jopa 20 %**. Meille on tärkeää, että löydät hyvät vaihtoehdot. Etsitään yrityksellesi sopivat ratkaisut yhdessä!

Lähteet: *EK:n tilastot, **LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

AIDOSTI PAIKALLINEN TILITOIMISTO. www.bonum.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 33


TVIITIT ” Toivon todella,että yrittäjät innostuisivat asettumaan ehdolle kuntavaaleihin. Vaikka valtuustopaikkaa ei saisikaan, niin on mahdollisuus päästä eri lautakuntiin. Näissä on taas todellisia vaikuttamisen paikkoja, olipa kyse tonteista, kaavasta, koulutuksesta jne #Yrittäjät ” @marjokoo 18.11. ” Kunnallisjohdon seminaarissa Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen toteaa, että veroäyrin noustessa paljon yli 20 prosentin, niin sen vaikutus ei enää tue kuntatalouden vahvistumista #kujo2020 ” @markku_kivinen 17.11. ” SAK teettämästä kyselystä ilmenee muun muassa, että palkankorotuksista sopiminen työpaikalla (49%) on suositumpi vaihtoehto kuin se, että niistä sovitaan liittojen välillä (45%). #yrittäjät ” @JanneMakkula 11.11.

Tili- ja yrityspalvelut toiveittesi mukaan Käytössä olevilla ohjelmilla (Procountor, Netvisor ja WebWakka) voimme tarjota asiakkaillemme tilipalvelut joko sähköisesti, perinteisellä tavalla tai näiden yhdistelmällä. Meiltä myös talouden analysointi, budjetointi, omistajanvaihdokset, investointien ja rahoituksen suunnittelu sekä Yritysten kehittämispalvelut. Ota yhteyttä! Antero Parkkonen Palvelupäällikkö ProAgria Etelä-Suomi Toimitusjohtaja ProTalous Oy

0400 255 980 antero.parkkonen@protalous.fi Pormestarinkatu 6, PL 46, 53101 Lappeenranta

Yrittäjä, onko huolia?

-Juttele lääkärille tai psykologille. Meille voit varata ajan työterveyslääkärille tai -psykologille, vaikkei sinulla olisikaan voimassa olevaa työterveyshuollon sopimusta meille.

Kysy lisää: Lappeenrannan Työterveys / puh. 010 835 5000 / www.lprtyoterveys.fi

34 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


“Ulkona luonnossa on ihana olla. Kyllä tämä vapauttaa puhumaan vaikeammistakin asioista avoimesti”, toteaa hyvinvointiyrittäjä Hanna Ropo. Etelä-Karjalan Yrittäjänaiset testasivat luontovalmennusta Pulsan asemalla ja vastaanotto oli ihastunut.

LUONNON IHMEELLINEN VOIMA TULEE NYT TYÖHYVINVOINTIPALVELUIHIN TEKSTI JA KUVA: SAARA RAUDASOJA, SORJA PRODUCTIONS

Ryhmä naisyrittäjiä kohtaa marraskuun pikkupakkasilla metsän reunassa nuotiotulen ympärillä. Psykologi Raija Suhonen puhuu yrittäjyydestä, naisen elämästä ja hyvinvoinnista. Miten hyvältä tuntuukaan jättää hetkeksi työ, istahtaa alas vertaisten kanssa ja nauttia luonnosta. Kuin olisimme täällä enemmän läsnä toisillemme. Hyvä tuuli tarttuu.

K

orona-aikana ihmisten jaksaminen on koetuksella. Etätyö vähentää vuorovaikutusta ja tuo painetta työikäisten arkeen. Työnantajat ovat onneksi ajan hermolla ja haluavat tarjota työntekijöilleen uudenlaisia työhyvinvoinnin tukikeinoja. Meillä jokaisella on mahdollisuus jo tutkimustiedonkin perusteella saada luonnosta merkittäviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Työyhteisön yhteisellä tavoitteellisella hetkellä luonnon ääressä voi olla käänteitä tekevä voima. Ihminen saa olla itsensä äärellä, mutta myös yhteisöllisesti kokea tärkeitä tunteita tässä haastavassa hetkessä. Parhaimmillaan luonnon ja valmennuksen yhdistämisellä voimaannutetaan sekä yksilöä että työtiimiä. Luonnon äärellä ihminen on aidoimmillaan. Tittelien ja roolien voima on heikompi.

– Yrityksille räätälöidyissä, tavoitteellisissa valmennuksissa luonnon äärellä luodaan luottamuksellinen tila puhua omista tuntemuksista ja tunteista. Luonnossa oma työyhteisö on helpompi nähdä ulkopuolisen silmin ja ymmärtää, että vastuu omasta työhyvinvoinnista on myös itsellään. Valmennuksia vetävät työhyvinvoinnin ammattilaiset, kertoo toimitusjohtaja Jussi Talka Lappeenrannan Työterveydestä. Toteuta työhyvinvoinnin valmennus luonnon äärellä. Ota yhteyttä: Lappeenrannan Työterveys Oy p. 010 835 5000 • lprtyoterveys.fi Lue lisää: https://www.mielenmelodiat.fi/hyvinvointialuonnosta op.fi/onnistujat

Luontovalmennuksessa mukana työhyvinvoinnin ammattilaiset Lappeenrannan Työterveys Oy tarjoaa uudenlaisia työhyvinvointipalveluja yhteistyössä paikallisen Luontoterveyskeskuksen kanssa. Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 35


LOUNAALLA Karo Sintonen ja Sirja Ojala ryhtyivät ravintola Wolkoffin yrittäjiksi vuonna 2018.

WOLKOFFIN OPISSA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: SAKU HATAKKA JA TOMMI KÄRKKÄINEN

Ravintola Wolkoffin yrittäjät Sirja Ojala ja Karo Sintonen toivovat tiiviimpää yhteisyötä ammattiopisto Sampon kanssa. Lounasvieras, lehtori Lari-Pekka Ruotsi, vinkkaa, että myös ammattikorkeakoululla olisi ravintolalle annettavaa.

P

uoli kaksi iltapäivällä Wolkoffin lounasruuhka alkaa helpottaa. Vuodesta 1998 ravintola on palvellut asiakkaita Lappeenrannan keskustassa. Se voi luottaa uskollisiin kanta-asiakkaisiinsa, joita käy erityisesti lounaalla. Toki ravintola vetää myös vaihtuvia asiakkaita sekä lounas- että illallisaikaan. – Wolkoff on ikoni Lappeenrannan ravintolamaailmassa. Perinteinen paikka, jonne tullaan syömään hyvin, hakemaan nostalgiaa ja ruokaelämyksiä, kuvailee hotelli- ja 36 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

ravintola-alan lehtori Lari-Pekka Ruotsi LAB-ammattikorkeakoulusta. Ruotsi huomauttaa, että hyvään pakettiin tarvitaan myös tuttu ja luotettava henkilökunta, joka luo ruoalle sielun. Wolkoff on jo muutaman vuoden ajan personoitunut yrittäjäkaksikko Sirja Ojalaan ja Karo Sintoseen. Nuori polvi astui tilalle vuonna 2018, kun ravintolan perustaneet Sintosen vanhemmat halusivat väistyä syrjemmälle. Ojalan vastuulla on salipuoli, Sintonen on keittiön herra.

Täydennyskoulutusta räätälöiden Rovaniemeltä kotoisin oleva Sirja Ojala tuli Wolkoffiin töihin vuonna 2010.

Ojala on opiskellut Rovaniemellä restonomiksi ja käynyt lisäksi Turussa viinimestarikoulutuksen. Sintonen on työskennellyt täysipäiväisesti Wolkoffissa vuodesta 2012. Hän on oppinut yrittäjäksi ja kokiksi työtä tekemällä. Vaikka Ruotsi edustaa koulutusmaailmaa, hän ei tyrmää Sintosen polkua ammattiin. – Ymmärrän, että perheyrityksessä kasvetaan työhön. Se opitaan vanhemmilta learning by doing -periaatteella. Näinhän se käy monissa Euroopan ravintoloissa. Mutta ammattikorkeakoulun edustajana haluaisin puhua myös


koulutuksen puolesta. Koulussa opiskelija oppii ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa laajemmin ja saa työhön erilaisia näkövinkkeleitä. Ruotsi vinkkaa, että yrittäjät voisivat tarvittaessa täydentää omaa tai henkilökunnan osaamista täydennyskoulutuksella, jossa opetussisällöt räätälöidään yksilöllisesti. Sellainen voisi kiinnostaa Ojalaa ja Sintosta. – Olen sitä mieltä, että emme ole koskaan valmiita, vaan aina on uutta opittavaa. Halu oppia on kuitenkin lähdettävä ihmisestä itsestään, ketään ei voi pakottaa Ojala miettii.

Liian haastavaa? Yrittäjien lisäksi Wolkoffissa työskentelee kuusi työntekijää. Heillä on parhaillaan myös yksi ammattiopisto-opiskelija työssäoppimassa. – Meille tulee harjoittelijoita aika vähän. Olen saanut sen käsityksen, että Sampossa pidetään Wolkoffia haastavana paikkana, ja opettajat suosittelevat opiskelijoille mieluummin muita ravintoloita, Sintonen mainitsee. Hän myöntää, että ei Wolkoffissa helpolla pääse, mutta samalla siellä myös oppii paljon. Ruokaa ei tehdä puolivalmisteista vaan kaikki valmistetaan alusta loppuun itse. – Omista opinnoista muistan sen, miten tärkeä oli päästä työssäoppimaan. Meillä on aikomuksensa aktivoida yhteistyötä Sampoon päin, mutta siihen ei ole vielä ollut voimavaroja. Olemme olleet

yrittäjinä vasta muutaman vuoden, ja päivät ovat työntäyteisiä, Ojala mainitsee. Sintonen miettii, että jos ja kun yhteistyötä Sampon kanssa saadaan lisättyä, käsitys ravintolastakin voi muuttua. – Ei tämä ole vain huippuoppilaille, emmekä me ole ketään heittämässä suoraan kokiksi lounasvuorolle. Ruotsi korostaa, että harjoittelijoiden avulla ravintola pääsee katsastamaan tarjolla olevaa työvoimaa ja valkkaamaan parhaat päältä. – Mutta voi olla, että korkeakoulutasolla olisikin teille enemmän annettavaa kuin toisella asteella. Ammattikorkeakoulussa opiskelijat ovat jo vanhempia ja heitä saattaisi kiinnostaa Wolkoffin tyyppinen paikka, Ruotsi pohtii.

Emme ole koskaan valmiita, vaan aina on uutta opittavaa.

Uudistamista pieteetillä Wolkoffin perinteitä ja uusia tuulia yhdistelevä brändi on vahva. – Teemme ruokalistaan pieniä muutoksia suuntaan ja toiseen, sillä ruokamaailma muuttuu ja sen mukana on mentävä. Olen kuitenkin huomannut, että liikaa ei kannata muuttaa kerralla. Esimerkiksi blini- ja sorsa-annokset kannattaa pitää klassikkolistalla aina, Sintonen huomauttaa. Wolkoff pyrkii suosimaan paikallisia tuottajia ja raaka-aineita. Esimerkiksi tämänpäiväinen herkkutattilasagne on mitä aidointa lähiruokaa, sillä sienet ovat Sintosen äidin keräämiä. – Yrittäjän kannattaa ehdottomasti suosia paikallisia yrittäjiä. Näin tuetaan alueen yrittäjyyttä, Ruotsi vahvistaa.

MITÄ SYÖTIIN? • Myskikurpitsakeitto • Salaattipöytä • Herkkutattilasagne • Siideriliemessä haudutettua possun poskea, salviakastike ja lehtikaalipaistos.

KUKA? Karo Sintonen

• Ravintola Wolkoffin kokki ja yrittäjä yhdessä Sirja Ojalan kanssa. • Lappeenrannan Yrittäjät

Lari-Pekka Ruotsi

Ravintola Wolkoffin yrittäjä Karo Sintonen (vas.) ja ravintolaalan lehtori Lari-Pekka Ruotsi kohtasivat lounaalla Wolkoffissa.

• LAB-ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-alan lehtori. Opettajana vuodesta 1992. • Aiemmin työskennellyt hotelli- ja ravintola-alan esimiehenä ja yrittäjänä.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 37


TIESITKÖ

Suomen Yrittäjille uusi hallitus Suomen Yrittäjien hallitusta johtaa Petri Salminen Keski-Suomesta ja varapuheenjohtajina toimivat Jyrki Hakkarainen Varsinais-Suomesta sekä Anne Niemi Etelä-Pohjanmaalta.

yREIM Isännöinti

Asunto- ja liikekiinteistöisännöintiä yli 40 vuoden kokemuksella

reim.fi/lappeenranta

yREIM Välitys

Toimitilat (myynti, vuokraus, arviointi), vuokra-asunnot, asuntokaupat, yrityskaupat

Hallituksen jäseninä Jukka Hurrila (Satakunnan Yrittäjät), Perttu Kouvalainen (Pohjois-Karjalan Yrittäjät), Ulrika Larpes (Suomen Yrittäjänaiset), Jenni Parpala (RannikkoPohjanmaan Yrittäjät), Asko Piirainen (Koneyrittäjät), Nina Rasola (Etelä-Savon Yrittäjät), Mika UusiPietilä (Akavalaiset yrittäjät AKY) ja Janne Vuorinen (Pirkanmaan Yrittäjät). Hallituksen toimikausi kestää syksyyn 2022. Suomen Yrittäjien sääntömuutos tuli voimaan lokakuussa. Hallitus pieneni noin 40 yrittäjästä nykyiseen 11:een

reimvälitys.fi

yREIM Talous

Nykyaikaista, laadukasta palvelua yrittäjille yli 40 vuoden kokemuksella

tilikarelia.fi

yREIM Group

REIM-konsernin emoyhtiö ja Suomen suurin yksityinen isännöintiyhteisö. Toimimme 15 paikkakunnalla yli 220 ammattilaisen voimin.

reimgroup.fi

Ota yhteyttä – hoidamme mielihyvin sinunkin isännöintisi! REIM Group Oy Ltd on valtakunnallisesti toimiva asiakaspalveluhenkinen isännöinti-, tilitoimisto- ja kiinteistönvälityskonserni.REIM Groupin ammattitaitoinen henkilökunta palvelee 15 paikkakunnalla taloyhtiöitä, rakennuttajia ja kiinteistöjen omistajia.

reim.fi 38 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

Kilpailukykyä ja kestävää kasvua Autamme parantamaan yrityksesi kilpailukykyä ja luomaan kestävää kasvua jo tänään! KPMG Oy Ab Kauppakatu 40 D Lappeenranta P: 020 760 3000 E: lappeenranta@kpmg.fi

Tilintarkastus | Vero- ja lakipalvelut | Liikkeenjohdon konsultointi | Yritys- ja rakennejärjestelyt


Tilintarkastuksen ammattilaiset Heikki Tuomi ja Mia Svensk tiimeineen auttavat sinua.

TILINTARKASTUS ON HENKILÖBISNESTÄ JATKOSSAKIN TEKSTI JA KUVA: KPMG OY AB

KHT Heikki Tuomi toimii KPMG Oy Ab:n aluejohtajana itäisellä alueella, johon kuuluu kuusi paikallistoimistoa. KHT Mia Svensk vastaa Maakuntagalleriassa sijaitsevasta Lappeenrannan toimistosta, jossa työskentelee kahdeksan tilintarkastajaa, kaksi veroasiantuntijaa, lakimies, assistentti sekä tapahtumakoordinaattori.

D

igitalisaation ja robotiikan aikakautenakin ihmiset ratkaisevat. Jokaisella on roolinsa ja tiimityön merkitys korostuu. Meillä se tarkoittaa usein tilintarkastajan, veroasiantuntijan ja juristin saumatonta yhteistyötä mm. yritysjärjestelyissä. Tämä on vahvuutemme. Pandemian myötä etäyhteydet ja digi ovat viimeistään nyt arkea. Vuorovaikutus ja perinteiset tapaamiset eivät kuitenkaan menetä täysin merkitystään. Tilintarkastus ja sen myötä luodut asiakassuhteet ovat luottamukseen perustuvaa toimintaa vastaisuudessakin. Tilintarkastus on ollut murroksessa viime vuosina. Tämä on ilmennyt mm. PRH:n tiukentuneena laadunvalvontana tilintarkastajakuntaa kohtaan. Laatuun panostaminen on näkynyt asiakkaisiinkin päin lisääntyneinä kyselyinä ja kustannuksen nousuna. Tilintarkastuksen ja muun varmennuksen laadukkuus on kuitenkin tärkeää pääomamarkkinoiden ja talouselämän toimivuuden kannalta.

Muutos on jatkuvaa. TEMin työryhmä julkaisi 23.6.2020 mietinnön kevyemmän tarkastuksen käyttöönotosta. Tavoite on vähentää mikroyritysten hallinnollisia kustannuksia sallimalla niille kevyempi tarkastus. Sen antama varmuus tilinpäätöksen oikeellisuudesta olisi tilintarkastusta alempi. Samat pääperiaatteet ja eettiset velvoitteet kuin tilintarkastuksessa pätisivät myös näissä tarkastuksissa. Samoin kuin meillä se, että säännöstenkin mahdollisesti muuttuessa keskiössä on toimiva asiakassuhde ja ison asiantuntijaorganisaatiomme kyky auttaa. Tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut ovat myös jatkossa vuorovaikutteista ja luottamukseen perustuvaa henkilöbisnestä. etunimi.sukunimi@kpmg.fi KPMG Oy Ab Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta www.kpmg.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 39


Anssi Mannisen tavoitteena on nostaa Specsavers Lappeenrannan kiinnostavimmaksi silmälasiliikkeeksi. Saimaan ammattiopisto Sampon yrittäjän ammattitutkinnon opinnot tarjoavat kattavan paketin yrityksen perustoimintojen eteenpäin viemiseksi.

SYVEMPÄÄ YMMÄRRYSTÄ YRITTÄJYYDESTÄ – YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON OPINNOT TARJOAVAT LISÄARVOA KAUPANALAN KONKARILLEKIN TEKSTI: EIRA ISOMÄKI KUVA: ARTO APILA

Miksi yrittäjä, laskentatoimen tradenomi, jolla on myös johtamisen ammattitutkinto ja rutkasti kokemusta kaupanalalta, opiskelee yrittäjän ammattitutkintoa? Millainen on yrittäjän ammattitutkinto? – Hyvin kattava tietopaketti, kaikki mitä jokaisen yrittäjän olisi hyvä tietää, kiteyttää parikymmentä vuotta kaupanalan esimiestehtävissäkin toiminut Anssi Manninen. Hän aloitti yrittäjän ammattiopinnot Saimaan ammattiopisto Sampossa tänä syksynä. Manninen on pyörittänyt Lappeenrannan Specsaversia pari vuotta, työllistäen tällä hetkellä kuusi ihmistä. Yrittäjäksi ryhtyessään hän haastoi itsensä ja käänsi uuden sivun työelämässään. Perusmyyntityön tuntemus on hyödyksi, liiketoimintaahan silmälasiliikkeen pitäminen myös on. Optikkoala vaati myös perehtymistä. Ketju huolehti koulutuksesta, lisäoppia tuli kollegoilta. Perusteellinen mies halusi kuitenkin syventyä yritystoiminnan perusrakenteisiin tarkemmin, ja Saimaan ammattiopisto Sampon tarjoama koulutussisältö vakuutti. – Haluan ymmärtää kokonaisuuden ja eri toimintojen merkityksen yrityksen toiminnalle. Erityisesti yrityksen sopimusoikeus, kuluttajansuoja sekä markkinoinnin digitaaliset mahdollisuudet kiinnostavat. Lähiopintoja on kerran kuukaudessa. Välitehtävät ja näytöt suoritetaan omalla ajalla ja tallennetaan sähköiseen oppimisalustaan arvioitavaksi. Kokonaisuudessaan ammattitutkinto-opinnot kestävät vuoden. Koulutehtäville Mannisella jää aikaa iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelu on erittäin motivoivaa, sillä se tuo konkreettista hyötyä omaan yritystoimintaan. – Mietin tehtäviä työn ohessa, illalla prosessoin ajatuksia paperille. Teen tämän oman itseni hyväksi. Oppisopimus on joustava ja käytännönläheinen tapa opiskella työnohessa 40 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020

Sampon liiketalouden lehtori Arttu Rossi kertoo, että oppisopimus sopii kaikille työssä käyville, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja suorittaa tutkinnon osia tai ammatillisen tutkinnon. – Opiskelu on monimuoto-opiskelua, jota tehdään työn ohessa. Tarjoamme yrittäjillekin omaa oppisopimus-kehityspolkua, jossa itse yrittäjää, sekä yrityksen liiketoiminnan eri osa-alueita kehitetään monipuolisesti. – Jokaiselle opiskelijalle räätälöidään oma opintopolku, jossa huomioidaan aikaisempi koulutus, työkokemus ja osaaminen, hän jatkaa.

YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO • koulutus on maksutonta ja kestää noin vuoden • yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa liiketoimintaansa ja osaamistaan yrittäjänä • sisältää mm. seuraavaa: - liiketoimintasuunnitelma, verkostojen suunnittelu, yritystoiminnan kehittäminen - valinnaisina mm.: tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, taloushallinto, henkilöstöhal- linto, ulkomaankauppa, tuotannon hallinta • opiskelumuotoina: monimuoto, verkko-opetus, oppisopimus


YRITTÄJÄ, TARVITSETKO KOULUTUSTA HENKILÖSTÖLLESI TAI ITSELLESI? TEKSTI: ULLA LIERI

Yrityksen menestys syntyy osaavista tekijöistä. Saimaan ammattiopisto Sampo kouluttaa henkilökuntaa ja sparraa yrittäjää tulevaisuuden tekijöiksi. Koulutus listalta vai oma täsmäkoulutus?

Oppisopimus – soveltuu työntekijälle sekä yrittäjälle

Yrityksen tarvitsema koulutus voi löytyä Saimaan ammattiopisto Sampon valmiista koulutusvalikoimasta tai se suunnitellaan ja räätälöidään yrityksen omien tarpeiden mukaan täsmäkoulutukseksi. Tähtäimenä voi olla kokonainen tutkinto tai jokin tutkinnon osa.

Oppisopimuksella voi kouluttaa hyvästä tyypistä erinomaisen työntekijän tai kehittää henkilöstön osaamista monipuolisemmaksi. Myös yrittäjä itse voi kehittää osaamistaan ja toimintaansa.

Koulutukset järjestetään joko Sampon tiloissa tai yrityksen omissa tiloissa. Korona-pandemia on lisännyt myös erilaisten verkko-oppimisalustojen ja etäyhteyksien käyttöä merkittävästi.

• perustuu työsuhteeseen tai yrittäjyyteen • noudatetaan alan työehtosopimusta • työnantajalle koulutuskorvausta ja mahdollisesti palkkatukea

Valmiit koulutukset löytyvät täältä: https://www.edusampo.fi/koulutustarjonta

Sampon palvelut yrittäjälle • henkilöstökoulutukset yrittäjälle ja henkilöstölle • kehittämis- ja asiantuntijapalvelut johtamiseen, esimiestyöhön, tiimitoimintaan • kehittämiskumppanuus, jolloin kaikki koulutukset ja palvelut kumppanuushintaan

Oppisopimus

Edusampo Oy on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tytäryhtiö • tarjoaa koulutuspalveluita yrityksille • yksittäisistä kortti- ja lupakoulutuksista räätälöityihin koulutuksiin ja laajamittaisiin kumppanuuksiin.

Lue lisää ja ota yhteyttä: https://www.edusampo.fi/tyoelamalle

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 41


Asiantuntijaorganisaatio rohkealla otteella TILINTARKASTUS - TALOUSHALLINTO - VERONEUVONTA Valtakatu 49 - 51, 53100 Lappeenranta Tuija Junni, p. 050 554 7485 tuija.junni@tuokko.fi, www.tuokko.fi

UUSINAJATTELIJOISTA UUDISTAJIKSI Etelä-Karjalan Yrittäjät panostaa entistä enemmän ja konkreettisemmin yritysten tukemiseen ja kouluttamiseen ajassa koronan aikana ja jälkeen. Luvassa on koulutuksia ja työpajoja, seuraa tapahtumakalenteriamme!

Tule osaksi eteläkarjalaista paikallisyrittäjyyden tarinaa! Näytä siun Karjalove, ole ylpeä paikallisuudesta ja näytä se! Liity yli 170 jäsenen joukkoon kertomaan asiakkaillesi olevasi paikallinen, upea yritys!

www.karjalove.fi 42 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


Tuokko toivottaa onnea ja menestystä kaikille yrityksille ja yrittäjille korona-epidemian tuomista haasteista huolimatta. HT Tuija Junni toimii alueen asiantuntijana mm. julkiseen rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

KORONATUKIEN KÄYTTÖÄ VALVOTAAN, KUINKA SIIHEN PITÄISI VARAUTUA? TEKSTI: TUIJA JUNNI KUVA: TUOKKO

J

ulkisten avustusten käyttöä valvotaan jälkitarkastuksin ja rahoitusehtojen laiminlyönti voi johtaa rahoituksen takaisinperintään. Rahoituksensaajan onkin syytä perehtyä omaa hankettaan koskeviin ehtoihin huolellisesti. Koska avustusta myönnettiin tiettyyn kehittämishankkeeseen, on pystyttävä osoittamaan, että kyseinen hanke sekä esitetyt kustannukset ovat toteutuneet. Kustannuksia seurataan kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan. Jos varsinainen liiketoiminta on jatkunut kehittämishankkeen kanssa samanaikaisesti, on pystyttävä osoittamaan, mikä osa resursseista on voitu kohdistaa kehittämistyöhön. Työajasta voidaan edellyttää työntekijäkohtaista seurantaa. Kirjanpidon mukaiset kustannukset on oltava hakemushetkellä maksettuja. Myös palkat on oltava rahana palkansaajalle maksettu. Tulospalkkioista ja muista vastaavista poikkeuksellisista eristä voidaan edellyttää erillistä ilmoittamista rahoituksen myöntäjälle, joka harkintansa mukaan hyväksyy tai hylkää ne avustuksen perusteena. Usein myös luontoisedut rajataan avustuksen perusteiden ulkopuolelle. Kirjanpidosta on oltava selkeä yhteys kustannuslajeittain laadittuun maksatushakemukseen. Prosenttimääräisesti hankkeelle hyväksyttäviä kustannuksia ei voida esittää suorina kustannuksina hankkeelle. Rahoitusmuodosta riippuen esim.

materiaalihankinnat ja investoinnit voidaan katsoa sisältyväksi em. prosenttimääräisesti hyväksyttäviin yleiskustannuksiin. Tämä voi edellyttää ns. apulaskelmia (tositekohtainen luettelo hakemukseen sisältyvistä menoista), jotta aukoton yhteys hankekirjanpidon ja maksatushakemuksen välillä pystytään toteamaan. De-minimistuille säädetty enimmäismäärä sekä kirjanpidolle säädetty 10 vuoden säilyttämisaika tulee myös huomioida. Raportointivaatimukset ja tilinpäätösratkaisut edellyttävät julkisia tukia koskevaa osaamista. Tukena kannattaakin hyödyntää asiantuntevia yhteistyökumppaneita, joilla on kokemusta julkisen rahoituksen sääntelystä .

Oy Tuokko Ltd Tuija Junni HT +358 50 554 7485 tuija.junni@tuokko.fi www.tuokko.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 43


Yrittäjä, uskalla unelmoida isosti Suojaa luottoriskit, varmista kilpailukyky. Me autamme. FINNVERA.FI/PK-VIENTI

Kasvun taustavoima

44 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


INTOHIMONA

Monesti reissulle lähdetään kampaajan tuolista suoraan.

TRAKTORILLA HITAASTI MUTTA VARMASTI TEKSTI: KIRSI PÄÄSKYVUORI KUVA: SVEN LANGBEIN

Imatralainen sivunvalmistajamestari Kirsi Pääskyvuori on innostunut perinteisesti varsin miehiseksi ajatellusta harrastuksesta, traktoreista.

T

raktorointi on mitä parhainta stressin poistoa. Kun Imatralta suuntaa Joensuun kautta Juukaan on ensimmäinen käännös tiedossa kymmenen tunnin kuluttua. Vauhti 25 km tunnissa on ihan riittävä vanhalle avotraktorille. Radiokuulosuojaimissa pyörii suomi-iskelmät ja parhaiden kappaleiden aikana lauluun on yhdyttävä täysin palkein. Valmetin oma, tasainen tärinä ja pörinä tuntuu selkärangassa saakka tehokkaana hierontana. Maisemat vaihtuvat hitaasti ja kaikki pientareet kasveineen ehtii ihastella. Parhaat hetket ovat ohittaessa laitumia, joissa lehmät ja hevoset kerääntyvät katsomaan ohitse lipuvaa punaista painajaista. Vaikka traktori on pieni, on sen kuskilla olo kuin valtaistuimella, näkökenttää halkoo pitkä punainen keula ja pakoputki. Ripset ja suomenlippu liehuvat tuulessa. Kuulun kolmeen eri traktoriyhdistykseen, Polovelan Papattajiin Juuassa, Karelia Traktorssiin Imatralla sekä Vanhat Valmetit -yhdistykseen. Näitä yhdistyksiä edustan ajamalla kahdella eri Valmetilla, enimmäkseen etelä- ja pohjoiskarjalan alueella. Omistan kaksi 361 Valmettia vuosilta -62 ja -63. Ovat melko samanlaisia, mutta luonteeltaan kuin yö ja päivä. Juuassa

asustava Valmettini on tasainen marathonmatkan puurtaja, kun taas Imatran versio oikukas pinkoja. Molemmilla tosin pääsee pitkälle ja kotikujana pidetäänkin koko kuutostietä. Vähintään kerran kesässä on tehtävä pidempi reissu. Jos Papattajien kesäretki ei mielestäni suuntaa tarpeeksi pitkälle, valitsen ajokiksi kauempana sijaitsevan. Päivän aikana pääsee 300 kilometrin päähän, kestää tosin kukonlaululta yöhön saakka. Varsinkin kun matkan varrelta yleensä löytyy saman henkisiä haastelukavereita ja kirpputoreja. Erilaiset rompepäivät vetävät puoleensa ja niihin traktorit menevät kätevämmin näytille, kun ajaa hurauttaa paikalle. Tähän varsin miehekkääseen harrastukseen naisellisen vivahteen antaa ajoasuksi valikoidut pallomekot ja korkokengät. Avotraktorissa tosin ollaan aika säiden armoilla, ja sadevehkeet onkin syytä pakata mukaan. Huumorin lisäksi.

Kirsi Pääskyvuori Sivupainajainen sivupainajainen.fi Imatran Seudun Yrittäjät

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 45


KUVA: ADOBE STOCK

NYT PÄNNII

SAMAAN VENEESEEN!

A

amun sanomalehti ja aamukahvi on voittamaton yhdistelmä. Joskus käy niin, että meinaa kahvi mennä väärään kurkkuun, kun lehteä lukee, ja minulle kävi jokunen aika sitten juuri niin. Niin paljon yllätyin. Arvostamani, vaikutusvaltainen taho syytteli yrittäjäjärjestön johtoa Suomen perustuslain rikkomisesta, mainiten, että se olisi vain paperia. Väite liittyi siihen, mihin työttömyyskassaan työntekijän pitäisi liittyä ja oli aivan perätön.

moottori, joka kantaa. Yritykset hankkivat lisäarvoa tuotteiden ja palveluiden toteuttajana, ja se taas luo elinvoimaa ja työtä, jolla työntekijä saa leipää pöytään. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kantavat Suomea. Ne pitävät varmasti huolta siitä, että henkilöstö voi mahdollisimman hyvin ja viihtyy työssään.

Minua alkoi hyvinkin kriittinen mielipide ottamaan kupoliin siinä määrin, että en meinannut monen lukemisen jälkeenkään ymmärtää, miten voidaan vielä 2020 vuonna julkisesti olla sitä mieltä, että me yrittäjät ja työntekijät olisimme jotenkin vastavoimia ja aina eri puolilla leiriä. Että niin kuin me yrittäjät olisimme riistäjiä, jotka toimillamme aliarvioimme henkilökuntaamme.

Siksi risoo ne ajatuskulut, jotka vieläkin Arkadianmäeltä joskus kaikuvat. Vahva viestini on, että vastakkainasettelun aika on ohi ja jos Suomen suuntaa halutaan muuttaa, on aika siirtää asioista sopiminen sinne, missä päätökset ja työt tehdään. Siitä hyötyvät nopeutuvina päätöksinä kaikki. Jokainen tajuaa, että jos työtä ei yrityksellä ole, ei se myöskään voi työllistää. Tai jos sitä on vain vähän, niin ehdoista pitää voida sopia yrityskohtaisesti, kuitenkin niin, että yrityksen ja henkilöstön ääni kuullaan. Se ei ole keneltäkään pois, tai jos, niin tarpeettomilta byrokraateilta, jotka kulmahuoneissaan vaan nostavat työn kustannuksia.

Itsekin työnantajayrittäjänä toimien olen vahvasti sitä mieltä, että sekä yrittäjät että yritysten henkilöstö ovat samassa veneessä, soutaen samaan suuntaan ja tavoite on aina yhteinen. Menestyvä yritystoiminta on meillä Etelä-Karjalassakin se

Siispä kaikki yhteisiin talkoisiin ja mukaan avoimin mielin rakentamaan Suomea, jossa menestyminen ei ole rikos eikä kateuden aihe, ja jossa työntekijät voivat nauttia siitä, että hyvinvoiva yritys pitää heidänkin hyvinvoinnistaan huolta.

46 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020


Neuvontapalvelut ENERGIAPALVELUT Imatran Seudun Sähkö Oy 050 313 0954 yritysmyynti@issoy.fi www.issoy.fi

INNOVAATIOIDEN JA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Arnora Oy contact@arnora.com www.arnora.com

KANSAINVÄLISTYMINEN JA ULKOMAANKAUPPA Clover Factory Oy Panu Parviainen 050 918 5001 www.cloverfactory.fi

PANKKIPALVELUT JA RAHOITUS Etelä-Karjalan Osuuspankki OP Yritys- ja maksuliikepalvelut 0100 05151 www.op.fi

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ REIM Kiinteistövälitys Oy 020 743 8411 www.reimvälitys.fi

Finnvera Oyj Etelä-Suomi 0294 6011 www.finnvera.fi Oma Säästöpankki 020 764 0600 www.omasp.fi

LAKIPALVELUT Asianajotoimisto Ferenda 020 778 9592 www.ferenda.fi

Nordea Yrityspalvelu 0200 2121 www.nordea.fi

Asianajotoimisto Hannu Holopainen Ky 050 371 7870 www.hollex.fi

PATENTTIASIAT Berggren Oy 010 227 2670 www.berggren.eu

Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy 010 5811440 www.laineco.fi Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy 020 749 8170 www.lindblad.fi Asianajotoimisto Tamora Legal Oy Onni Hietalahti 040 488 9260 www.tamoralegal.fi

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT Business Mill -yrityshautomo 050 5121 853 www.businessmill.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 05 235 2220 www.kehy.fi Wirma yrityspalvelut Lappeenrannan kaupunki 05 616 3400 www.wirma.fi Hankintaneuvonta Etelä-Karjalan Yrittäjät Pasi Toropainen 050 495 6888

SUKUPOLVEN- JA OMISTAJANVAIHDOKSET Etelä-Karjalan Yrittäjät Tarmo Soronen 0400 187 864 TALOUSHALLINTO JA TILINTARKASTUS Bonum 010 4399 000 www.bonum.fi KPMG Oy Ab 020 760 3000 www.kpmg.fi Oy Tuokko Ltd 050 554 7485 www.tuokko.fi PwC 020 787 7070 www.pwc.fi Tilikarelia 020 749 7340 www.tilikarelia.fi VAKUUTTAMINEN Fennia 010 503 3971 www.fennia.fi Lähi Tapiola Kaakkois-Suomi 05 634 1704 www.lahitapiola.fi Pohjola Vakuutus ja A-Vakuutus Etelä-Karjala Yritysasiakkaan vakuutusasiat 0303 0303 www.op.fi VIESTINTÄRATKAISUT Elisa Oyj 0800 469 050 www.elisa.fi

Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen neuvontapalvelunumero

09-229 222

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020 47


5G JO TUHANNET

YRITTÄJÄT TYÖSKENTELEVÄT HUIPPUNOPEASSA

5G-VERKOSSA. Tee kuten Elisan fanit ja vauhdita sinäkin liiketoimintaasi 5G-nopeuksilla. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat ne Elisan edullisimpaan hintaan! Tutustu rahanarvoisiin jäsenetuihin osoitteessa elisa.fi/yrittajaedut

Elisa on Suomen Yrittäjien yhteistyökumppani. Yhdessä teemme uusia suomalaisia menestystarinoita.

YRITYSLIITTYMÄ 5G Yrityspiste, Elisa myymälä, Lappeenranta Brahenkatu 5B (Kauppakeskus IsoKristiina) Janna Kiukas, 050 506 6047 janna.kiukas@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti Myllärinkatu 12, Lappeenranta Teemu Kosonen, 050 475 0930 ext-teemu.kosonen@elisa.fi

Profile for Etelä-Karjalan Yrittäjät

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2020  

Advertisement
Advertisement