{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

1/2020

Entä jos yrittäjä ottaisikin yhteyttä IPV:hen tai LUTiin ja LABiin ONNISTUJA s. 8

AI, MEIDÄN ASIAKKAILLA ON TUOLLAISIAKIN AJATUKSIA! Kai Hämäläinen INTOHIMONA s. 36

LAVALLA OLEMINEN ON YKSI HIENOIMMISTA TUNTEISTA, MITÄ OLEN KOKENUT Nestori Lönngrén

PULSSILLA / ONNISTUJA / MUKANA! / START-UP / LOUNAALLA / INTOHIMONA

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

1


Tässä lehdessä: PULSSILLA

4 AJATTELE ISOSTI JA TOIMI

Jani Valkeapää, Juha-Matti Saksa ja Erno Salmela ONNISTUJA

8 ALANSA PIONEERI

Kai Hämäläinen

10 KAHDELLA KÄRJELLÄ

Mikko Airas ja Joakim Mansner MUKANA!

14 UUDET JÄSENET TIESITKÖ, ETTÄ

16 2019 PALKINNOT

Maakuntajuhlassa palkitut START-UP

24 TALO KAIPAA TEKNIIKKAA

Mika Heiskanen LOUNAALLA

36 MONTA SYYTÄ TOIVEIKKUUTEEN

Ilkka Ollonen, Lotta Kärhä ja Niina Malm INTOHIMONA

36 MUSAMIES HENKEEN JA VEREEN

Nestori Lönngrén

ASIANTUNTIJA AUTTAA

13 21 24 27 33

BUSINESS MILL LAINE NIKKANEN LUUKKO OY OP ETELÄ-KARJALA ASSI GROUP OY TAKSI SAIMAA OY NYT PÄNNII

38 "...MUTTA KUN EI OLE VARAA TUOTTEEN TAI LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN"

2

KARJALOVE, NEUVONTAPALVELUT

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

Merkki paikallisuudesta.


Jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille painosmäärä 8000 kpl.

PÄÄKIRJOITUS

Kolme pointtia MIKSI MUKANA YRITTÄJISSÄ? Eteläkarjalaisista yrityksistä noin kolmannes on yrittäjäjärjestön jäseniä. Jokaisella on omat perusteensa mukana olla ja jäsenmaksustaan huolehtia. Meidän paikallisyhdistyksissä on tarjolla mahdollisuuksia löytää iloa elämään, tukea, seuraa, bisnestä ja paljon muuta. Tärkein syy useimmille on kuitenkin edunvalvonta. Yhdessä voimme vaikuttaa kuntien ja muiden toimijoiden päätöksentekoon – yksin se on hiton paljon vaikeampaa. Haluamme tehdä Suomesta maailman parhaan maan yrittäjille. Se onnistuu vain yhteistyöllä!

2

PALKITSEMINEN KANNUSTAA! Maakunnan parhaita palkittiin Yrittäjägaalassa 22.2. Palkitsemme vuosittain parhaan maakunnallisen yrityksen ja nyt kunnian sai perinteikäs, mutta kasvava perheyritys Szepaniak Oy. Ensi kertaa palkittiin vuoden yksinyrittäjä – Hiski Hämäläinen. Erinomaisia valintoja, laidasta toiseen esimerkillisiä toimijoita! Joskus yrittäjät ihmettelevät, miksi palkintoja jaetaan. Yrittäjyys on mielestäni kovin yksinäistä työtä, josta liian harva osaa edes itseään arvostaa. On hyvä, että kollegat voivat toisiaan nostaa esiin. Ja lopulta, kun palkinto osuu omalle kohdalle, se tuntuu helvetin hyvälle! Niin pitääkin.

3

TÖITÄ TARJOLLA? Kunnat ottivat ison haasteen, uusinajattelijoiden hengessä, tarjota kesätyötä yli 40 korkeakouluopiskelijalle. Idean isä löytyy Ruokolahden kunnanjohtajan työhuoneesta, kiitos Tuomo Sallinen! Ei ihme, että Ruokolahti palkittiin myös vuoden yrittäjäystävällisimpänä kuntana. Mutta pohdipa kaksi kertaa, olisiko yrityksessänne tarjota tulevaisuuden tekijälle kesäduuni! Se voi maksaa itsensä takaisin monikertaisesti. Jos mietit, miten se tehdä, soita vaikka minulle. Tässä 2020 ensimmäisessä lukupaketissa on yrittäjien rinnalla muitakin uusinajattelijoiden kasvoja. Heistä kannattaa ottaa mallia. Tällä vuosikymmenellä ei eletä enää poteroissa, vaan tehdään yhteistyötä!

Julkaisija Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta puh. 050 325 7518 www.yrittajat.fi /etelakarjalanyrittajat Päätoimittaja Jami Holtari puh. 0400 551 435 jami.holtari@yrittajat.fi Toimittaja Tiina Suomalainen Assistentti Marja Tamminen Taitto Tea Kuikko, Kuviopaja Oy Paino Lprint Oy Kannen kuva Mikko Nikkinen Teemat vuodelle 2020 1/2020 Uusinajattelu on jokaisen oikeus 2/2020 Verkostoista voimaa 3/2020 Hyvinvointisi hyväksi 4/2020 Vahvista osaamistasi Ilmoitusmyynti Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, puh. 050 325 7518

YRITYKSESI ILMOITUS TÄHÄN? OTA YHTEYTTÄ ekytoimisto@yrittajat.fi

Hyvä lukijamme! Jos et ole vielä jäsen, niin tee hyvä päätös tänään! Jos olet, niin kerro kaverillekin miksi. Tarjoamme ainutlaatuisen vaikuttajien verkoston sekä arjen tuen! Jami Holtari PÄÄTOIMITTAJA Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

3


PULSSILLA

Jos asenne on se, että pitää olla ihan varma, ennen kuin ryhdytään toimeen, ei mikään koskaan onnistu.

Juha-Matti Saksa, Erno Salmela ja Jani Valkeapää tietävät, että uuden luominen vaatii rohkeutta ja oman kuplan ulkopuolelle kurkottamista.

4 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020


AJATTELE ISOSTI JA TOIMI TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: MIKKO NIKKINEN

Uusinajattelu on jokaisen oikeus. Jani Valkeapää, Juha-Matti Saksa ja Erno Salmela näyttävät mallia, miten ideat syntyvät ja toteutuvat.

P

erustetaanko yhteinen e-sport joukkue? – Kuulostaa psykedeeliseltä. Me ollaan mukana. Suurin piirtein näillä sanoilla käytiin Jani Valkeapään ja Juha-Matti Saksan keskustelu pari vuotta sitten. Imatran Palloveikkojen IPV:n urheilutoimenjohtajan soitto Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUTin rehtorille kesti noin 30 sekuntia. Puhelun tuloksena syntyi e-urheilujoukkue Trailblazers. Viime vuoden helmikuussa Trailblazers hajosi, ja kilpaileminen muuttui tapahtuma- ja junioritoimintaan keskittyväksi ruohonjuuritason toiminnaksi. Matkan varrella mukaan oli tullut LUTin tutkijatohtori Erno Salmela. Salmela pani tuulemaan ja alkoi järjestää e-urheilukursseja ja -tapahtumia. – Saimme hankeapurahan ja meillä oli puoli vuotta aikaa tehdä jotakin. Se, että aikaa ja rahaa oli vähän, oli onnenpotku. Ideoimme ja suunnittelimme opiskelijoiden kanssa Gaming Week -tapahtuman viikossa, vaikka yleensä suunnitteluun käytetään useita kuukausia. Aloimme heti tehdä ja otimme paljon riskejä. Syntyi tapahtuma, joka järjestetään taas maaliskuussa entistä isompana.

Kun ukko on tulessa Miksi tämä juttu alkaa pitkällä selostuksella Trailblazerscasesta? Siksi, että se on hyvä esimerkki siitä, mitä syntyy, kun uskalletaan ajatella ja tehdä uudella tavalla. Kolmikon mukaan kaikkea tätä voidaan soveltaa myös yrittämiseen. – Kukaan ei tiennyt, mitä tulee tapahtumaan, koska vastaavaa ei ollut tehty aiemmin. Se oli hyppy syvään päähän, Valkeapää miettii. Salmela kuvailee uuden luomisen käyrää: Ensin mennään innoissaan ylös, kunnes tulee epävarmuus, että tuleeko tästä mitään. Käyrä syöksyy ala. Sieltä kuitenkin noustaan

entistä ylemmäksi, kunnes tulee taas epäusko, jota seuraa romahdus. – Useimmat lopettavat tässä vaiheessa. Mutta ei kannattaisi, koska sieltäkin voi nousta. Kun lähtee luomaan uutta, pitää olla valmis siihen, että epätoivon hetkiä tulee. – Silloinkin, kun on pohjalla, on jaksettava painaa. Ja sitä jaksaa, jos ukko on tulessa, Valkeapää huomauttaa.

Pelko pois Usein uusinajattelun tiellä on pelko epäonnistumisesta. Valkeapään mukaan on kuitenkin parempi laskea kunnolla kiville kuin jättää tekemättä. – Jos joku sanoo, että ei ole mahdollista, niin silloin minulle tulee vimma, että kylläpäs on. – Jos joku sanoo ei, vasta sen jälkeen alkaa myyminen, Saksa komppaa. – Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu, lisää Salmela. Saksa puhuu paljon asenteesta. – Olennaisinta on se, että aletaan tekemään. Jokaisessa hommassa tulee pataan. Jos asenne on se, että pitää olla ihan varma, ennen kuin ryhdytään toimeen, ei mikään koskaan onnistu. Ajattelee sitten pienesti tai isosti, aikaa menee yhtä paljon. Kannattaa siis ajatella isosti. Yksin kukaan saa harvoin mitään suurta aikaiseksi. Salmela korostaa verkostojen merkitystä. On myös hyvä astua oman kuplansa ulkopuolelle. Salmela tekee esimerkiksi parhaillaan yhteistyötä teatteriohjaajan kanssa produktiossa, joka yhdistää teatteria, tiedettä ja tekniikkaa. Kateus kannattaa unohtaa. – Ei pidä ajatella niin, että meillä on yksi ja sama kakku jaettavana. Pitäisi ajatella niin, että tehdään isompi kakku, tai monta kakkua.

Realiteetit huomioon Salmelan ideat syntyvät niin, että hän kerää ajatuksia muilta ihmisiltä, kertoo heille ajatuksiaan ja hankkii mahdollisimman Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

5


6

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020


paljon tietoa. Sitten hän unohtaa kaiken hetkeksi, jättää aihiot muhimaan ja antaa intuition tehdä työtään. – Luova ajattelu vaatii rauhoittumisvaiheen. Kerran kuukaudessa pidän työpäivän, jonka aikana en tee mitään. Valkeapää kuuntelee, katselee ja pitää tuntosarvet pystyssä. Usein oivallukset syntyvät juoksulenkillä, jonka jälkeen hän saattaa kirjoittaa kymmenenkin asiaa muistiin. Toki realiteetit on otettava huomioon, kun ideoidaan uutta. Euro on tiukka rajojen määrittäjä. – Olisikin hauska tehdä joskus jotain niin, että ei tarvitsisi miettiä taloutta, Valkeapää pohtii. – Veikkaisin, että se menee pieleen. Mitä vähemmän on rahaa, sitä enemmän on ideoita, Saksa huomauttaa. Salmela miettii, että kun yrittäjä luo uutta ja ottaa riskejä, kannattaa verkostoitua ”ihan hemmetin paljon”. – Kannattaa miettiä myös ihan uusia kumppanuuksia. Entä jos yrittäjä ottaisikin yhteyttä IPV:hen tai LUTiin ja LABiin. Sieltä voi löytyä jotain älytöntä, josta ei ole tiennytkään. Yrittäjä on se, jolla on liekki silmissä, ja me voimme olla polttoaine, Saksa vertaa. Uudet ideat syntyvät keskustellen ja ajatuksia vaihtaen.

EDESSÄ VALOISA TULEVAISUUS

U

usinajattelijoiden Etelä-Karjala -hankkeessa Etelä-Karjalan kunnat päättivät tarjota tänä vuonna yli 40 harjoittelu- ja lopputyöpaikkaa korkeakouluopiskelijoille. Harjoittelupaikkoja on useilla eri aloilla kuten viestinnässä, liikuntatoimessa, kaupunkisuunnittelussa ja ympäristötoimessa. Paikat tulevat normaalien rekrytointien lisäksi. – Rekrytoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Esimerkiksi Ruokolahti palkkaa kesäksi kaksi. Kuntien päätös työllistää opiskelijoita on herättänyt paljon kiinnostusta. Meillekin on tullut jo kolme hakemusta, kertoo Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen, joka on idean isä. Tavoitteena on saada nuoria jäämään Etelä-Karjalaan valmistuttuaan. Moni haluaisi jäädä, mutta ei löydä töitä. – Viisi vuotta valmistumisen jälkeen LUTin yliopisto-opiskelijoista asuu maakunnassa 16,3 %. Ammattikorkeasta valmistuneista alueelle jää runsaasti yli 50 %. Muualla Suomessa maakuntaan jää yli 50 % opiskelijoista, kertoo Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. – Sekä ympäristötekniikan että tietotekniikan yritykset ovat viime vuosina palkanneet runsaasti LUTista valmistuneita ja uskonkin, että tuo maakuntaan jäävien osuus on nousussa. Tämä kun vielä moninkertaistetaan alueemme yrityksissä, on Etelä-Karjalalla edessään valoisa tulevaisuus ja väestöennusteet voimme yhdessä selättää.

Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen.

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

7


Merkki paikallisuudesta.

Kai Hämäläinen nauttii yrittäjän vapaudesta. Ajelehtiminen on hänestä pelkästään positiivista.

8

3/2019 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020


ONNISTUJA

ALANSA PIONEERI TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: ARTTU MUUKKONEN

Palvelumuotoilu on edelleen melko tuntematon ala. Kai Hämäläinen tekee töitä asiakasymmärryksen kasvattamiseksi.

K

un Kai Hämäläinen perusti palvelumuotoilua tarjoavan yrityksensä vuonna 2015, hän ei kuvitellut, että töitä tulisi ovista ja ikkunoista. Hän on joutunut tekemään paljon pioneerityötä, sillä ala on edelleen melko tuntematon. – Etelä-Karjalasta puuttuu muotoilun perinne, täällähän ei ole teollisuusmuotoilualan yrityksiä eikä muotoilutoimistoja. Julkiset tahot, kuten Eksote ja Lappeenrannan kaupunki, hyödyntävät jo palvelumuotoilua. Haaste on yrityspuolella. Hämäläinen operoi laajalla alueella – hänellä on asiakkaita Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja pääkaupunkiseudulla. Tulevaisuuteen hän suhtautuu luottavaisesti. – Palvelumuotoiluala on nousussa.

Asiakasymmärryksen ytimessä Palvelumuotoilulla tarkoitetaan erilaisten palveluiden, käyttökokemusten ja elämysten suunnittelua niin, että ne palvelevat asiakasta mahdollisimman hyvin. Palvelumuotoilun keinoin yritys voi esimerkiksi saada selville asiakasprofiileja ja asiakkaiden tarpeita tai karsia palveluketjussa olevia turhia esteitä. Tavoitteena on parantaa yrityksen kilpailukykyä ja asiakaspalvelua. Kaikki lähtee asiakasymmärryksestä. – Palvelumuotoilussa asiakasymmärrystä rakennetaan laadullisella tutkimuksella, ei palautelaatikon lippusilla ja lappusilla. Esimerkiksi syvähaastattelulla voidaan saada selville asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Varsinaisella muotoilutyöllä luodaan uusia ratkaisuja näihin palvelutarpeisiin. Kertoessaan tutkimustuloksista Hämäläinen törmää usein yllättyneeseen reaktioon: ”Ai, meidän asiakkailla on tuollaisiakin ajatuksia!” Oivalluksen jälkeen seuraa kriittinen vaihe eli se, mitä yritys näillä tiedoilla tekee. Siinäkin palvelumuotoilija on apuna.

Moni luulee yrityksensä olevansa asiakaslähtöinen, kun istutaan kokouksessa ja puhutaan asiakkaista.

– Moni luulee yrityksensä olevansa asiakaslähtöinen, kun istutaan kokouksessa ja puhutaan asiakkaista. Mutta onko asiakkaita oikeasti kuultu ja tutkittu?

Positiivista ajelehtimista Hämäläisen tausta on teollisessa muotoilussa. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän toimi muun muassa liikeelämän palveluksessa, erikoistutkijana ja projektipäällikkönä palvelumuotoiluun liittyvissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. – Luovan työn tekijälle yrittäjyys tuntui parhaimmalta väylältä. Yrittäjyys mahdollistaa ajelehtimisen, jota pidän pelkästään positiivisena asiana. Yrittäjänä voin seurata, kuka tekee mitäkin, lähteä mukaa erilaisiin asioihin ja verkostoitua. Hämäläiselle muotoilu on elämäntapa. – Haluan, että aikaa jää perheelle ja harrastuksille. Mutta, kun innostun, voin tehdä tarjouksen vaikka keskellä yötä.

TMI DESIGN KAI HÄMÄLÄINEN Yrittäjä Kai Hämäläinen www.muode.fi Lappeenrannan Yrittäjät

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

9


ONNISTUJA

Joakim Mansner (vas.) ja Mikko Airas kertovat, että kahden hyvin erilaisen toiminnan pyörittäminen samassa yrityksessä vaatii tiukkaa fokusointia.

KAHDELLA KÄRJELLÄ TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: NESTORI LÖNNGRÉN

Tuplakasin Mikko Airas ja Joakim Mansner ovat yhdistäneet kaksi hyvin erilaista toimialaa yhteen yritykseen. Malli toimii menestyksekkäästi.

10 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020


Merkki paikallisuudesta.

H

ossukan Helmeltä avautuu upea näköala Hosseinlahdelle. Kokous-, sauna- ja elämyskeskus elää rauhallisia talvikuukausia. Kesäkauden alkaessa säpinää taas riittää. Yrittäjät Mikko Airas ja Joakim Mansner ovat onnistuneet yhdistämään Tuplakasi-yritykseensä kaksi hyvin erilaista toimialaa: lastensuojelun palvelut ja ohjelmatoimiston. Kaikki alkoi vuonna 2011, kun ystävykset päättivät perustaa leipätöittensä oheen lastensuojelun avohuoltopalveluja tarjoavan yrityksen. Pian kylkeen syntyi ohjelmatoimistopalvelut, jonka osuus on nykyään 25 prosenttia liikevaihdosta. Kun Airas muutama vuosi sitten jättäytyi palkkatyöstään, alkoi yritys kasvaa rajusti. – Olemme viimeisinä kolmena vuotena tuplanneet liikevaihtomme vuosittain.

Lastensuojelua ja elämyksiä

Olemme viimeisinä kolmena vuotena tuplanneet liikevaihtomme vuosittain.

TUPLAKASI OY Lastensuojelupalvelut sekä ohjelma- ja elämyspalvelut. Yrittäjät Mikko Airas ja Joakim Mansner. www.tuplakasi.fi, www.tuplakasi-action.fi Imatran Seudun Yrittäjät

Airas ja Mansner tutustuvat vuosia sitten työkuvioissa. Airas työskenteli Imatran seurakunnan erityisnuorisotyöntekijänä ja Mansner erityisopettajana. Tuplakasin toiminta – perhetyö, tehostettu perhetyö ja ammatillinen tukihenkilötoiminta – on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa yrityksellä on 25 työntekijää. – Alun perin ajatuksena oli toimia Etelä-Karjalan alueella, mutta yhteistyö Eksoten kanssa ei ollut ihan mutkatonta. Oli pakko lähteä hakemaan liiketoimintaa muualta, Airas kertoo. Ohjelmatoimisto Tuplakasi Action alkoi syntyä ikään kuin varkain. Aluksi yrittäjät halusivat tarjota asiakkainaan oleville lapsille ja nuorille jotakin mukavaa puuhaa, kuten värikuulapelejä ja veneretkiä Saimaalle. Mutta kun kysyntää riitti laajemminkin, ohjelmapalveluja kehitettiin lisää. Muutama vuosi sitten palvelut monipuolistuivat entisestään, kun yritys vuokrasi Hossukan Helmen ja osti Go-Kart Kartingin.

Ei suuria riskejä Miten yrittäjät onnistuvat luovimaan kahden hyvin erilaisen toiminnan välillä? – Nykyään hyvin. Mutta kun olimme molemmat vielä virkatöissä, niin kyllähän siinä tekemistä riitti. Hyvä, ettei tukka lähtenyt päästä, Airas tuumaa. – Minulta lähtikin, hymähtää Mansner, joka on parhaillaan vuoden mittaisella virkavapaalla opettajan työstään. Lastensuojelupalvelut nojaavat kaksikon mukaan hyvään ja luotettavaan henkilöstöön. – Meillä on ollut hyvä tuuri työntekijöiden kanssa. Vaihtuvuutta on ollut todella vähän, ja vastaava ohjaajamme on erittäin hyvä. Sillä on suuri merkitys, koska emme ole itse paikan päällä. Sijaiskotitoimintaan laajentaminenkin on ollut keskusteluissa. – Olemme kuitenkin kaikessa aika turvallisuushakuisia. Haluamme tuumata rauhassa ennen kuin teemme uusia ratkaisuja, Mansner sanoo. Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 11


HUOMINEN TÄNÄÄN

\REIMIsännöinti Isännöinti \REIM

\REIMTalous Talous \REIM

ǁǁǁ͘ƌĞŝŵ͘ĨŝͬůĂƉƉĞĞŶƌĂŶƚĂ reim.fi/lappeenranta

ǁǁǁ͘ƚŝůŝŬĂƌĞůŝĂ͘Ĩŝ tilikarelia.fi www.Ɵlikarelia.

ƐƵŶƚŽͲũĂůŝŝŬĞŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŝƐćŶŶƂŝŶƚŝć Asuntojaliikekiinteistöisännöintiä liikekiinteistöisännöinƟä Asuntoja zůŝϰϬǀƵŽĚĞŶŬŽŬĞŵƵŬƐĞůůĂ yli 40 vuoden kokemuksella www.reim. /lappeenranta

\REIMVälitys Välitys \REIM

dŽŝŵŝƚŝůĂƚ;ŵLJLJŶƚŝ͕ǀƵŽŬƌĂƵƐ͕ĂƌǀŝŽŝŶƚŝͿ͕ǀƵŽŬƌĂͲ ToimiƟ lojen myynƟvuokraus, , vuokraus arviointi), ja arvioinƟ sekä Toimitilat (myynti, ĂƐƵŶŶŽƚ͕ĂƐƵŶƚŽŬĂƵƉĂƚ͕LJƌŝƚLJƐŬĂƵƉĂƚ͘ vuokra-asunnot vuokra-asunnot, asuntokaupat, yrityskaupat.

ǁǁǁ͘ƌĞŝŵǀćůŝƚLJƐ͘Ĩŝ reimvälitys.fi www.reimvälitys.

Nykyaikaista jalaadukasta asiantuntevaa Ɵlitoimistopalvelua ELJŬLJĂŝŬĂŝƐƚĂ͕ůĂĂĚƵŬĂƐƚĂƉĂůǀĞůƵĂLJƌŝƚƚćũŝůůĞ Nykyaikaista, palvelua yrittäjille LJůŝ ϰϬǀƵŽĚĞŶŬŽŬĞŵƵŬƐĞůůĂ yrityksesi tarpeisiin yli 40 vuoden kokemuksella

\REIMGroup Group \REIM

ŽŶZ/DͲŬŽŶƐĞƌŶŝŶĞŵŽLJŚƚŝƂ͘ On REIM-konsernin emoyhƟjaö.Suomen suurin REIM-konsernin emoyhtiö Z/DŽŶ^ƵŽŵĞŶũŽŚƚĂǀŝĂŝƐćŶŶƂŝŶƚŝLJƌŝƚLJŬƐŝć͘ REIM on Suomen johtavia isännöinƟ yrityksiä. yksityinen isännöintiyhteisö. Toimimme 13 dŽŝŵŝŵŵĞϭϯƉĂŝŬŬĂŬƵŶŶĂůůĂLJůŝϭϵϬ Toimimme 13 paikkakunnalla ja yli 190 voimin. paikkakunnalla yli 180 ammattilaisen ĂŵŵĂƚƚŝůĂŝƐĞŶǀŽŝŵŝŶ͘ ammaƫlaisen voimin. reim.fi

ǁǁǁ͘ƌĞŝŵ͘Ĩŝ www.reim.

Ota yhteyƩä – – hoidamme palvelemme mielellämme! Ota yhteyttä mielihyvin sinunkin isännöintisi!

reim.fi

REIM Group Oy Ltd on valtakunnallisesti toimiva asiakaspalveluhenkinen isännöinti-, tilitoimisto- ja kiinteistönvälityskonserni. REIM Groupin ammattitaitoinen henkilökunta palvelee 13 paikkakunnalla taloyhtiöitä, rakennuttajia ja kiinteistöjen omistajia.

”Kysyt apua ja sitä annetaan – käsittämättömän hieno juttu!” Juho Voutilainen, Rokka Knives

Business Mill tarjoaa osaamispohjaisille ja kasvuhaluisille eteläkarjalaisille yrityksille ja tiimeille monipuolista tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Olemme osa LAB-ammattikorkeakoulua ja toiminnan rahoittaa pääasiallisesti Lappeenrannan kaupunki.

Intohimona yritysten kasvutarinat Vahva toimialaosaamisemme ja kokemuksemme ovat perhe- ja kasvuyritysten käytössä liiketoiminnan kaikissa vaiheissa. Tilintarkastus ja varmennus Vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt

12 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

KPMG Oy Ab Kauppakatu 40 D Lappeenranta P: 020 760 3000 E: lappeenranta@kpmg.fi kpmg.fi


Kuvassa Business Millin ydintiimi: Kaisa Vainikka (vas.), Eero Seppälä, Mika Tonder, Mikko Ojapelto ja Vesa Punkka.

BUSINESS MILL AVAA OVET SKINNARILAN KAMPUKSEN OSAAMISEEN TEKSTI JA KUVA: BUSINESS MILL

Reilun vuoden aikana Business Mill on palvellut jo yli 120 asiakasta. Monelle on löytynyt apua LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun henkilökunnasta ja opiskelijoista.

B

usiness Mill aloitti toimintansa vuoden 2018 lopulla. Mika toimii linkkinä yrityksistä oppilaitoksiin päin. ”Autan Asiakasmäärät ovat kasvaneet ja verkostoituminen on yrityksiä kehittämään liiketoimintaa tuomalla kampuksen sujunut mutkattomasti. asiantuntijuuden ja resurssit yritysten käyttöön”. ”Teemme yhteistyötä eteläkarjalaisten yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Heidän kauttaan olemme Maaliskuussa yrityksiin saaneet myös paljon asiakkaita”, kertoo Business Millin vetäjä Maaliskuussa Business Mill aloittaa yrityskäynnit, joilla Mikko Ojapelto. aktivoidaan yrityksiä kehitystyöhön. Samalla lisätään yritysten Business Millin ydintavoite on tarjota asiakkailleen kampuk- tietoisuutta kampuksen mahdollisuuksista. sen resursseja. ”Tässä olemme onnistuneet hyvin. Yli 30 ”Kartoitus tehdään yhdessä Etelä-Karjalan yrittäjien, Imatran asiakastamme on hyödyntänyt kampuksen osaamista. Samalla Kehyn ja Wirma Lappeenrannan kanssa. Näin vältytään oma toimintakonseptimme on kehittynyt”, sanoo Business päällekkäiseltä työltä ja yritysten tarpeille löytyvät suoraan Millin yritysasiantuntija Eero Seppälä. oikeat palvelupolut”. kertoo Mikko Ojapelto. Tehtävään on saatu Vesa Punkka, joka siirtyy Business Mill Business Mill ydintiimiin kuuluvat Eero ja Mikon lisäksi -tiimiin Luumäen kunnan yritysasiamiehen tehtävistä. ”Tulen opiskelija-agentti Kaisa Vainikka ja yritysagentti Mika Tonder. Juho Voutilainen, Rokka Knives Kaisan innostaa opiskelijoita yrittäjyyteen ja tukee mielelläni yritykseesi suunnittelemaan askelmerkit kasvulle”, liikeideoiden kehittämistä. hän sanoo. ”Teen tiivistä yhteistyötä Firmatiimin ja muiden opiskelijatoimijoiden kanssa. Opiskelijoiden omien liikeideoiden ness Mill tarjoaa osaamispohjaisille ja kasvuhaluisille eteläkarjalaisille yrityksille ja tiimeille lisäksi tarjoamme opiskelijoiden työpanosta puolista tukeakehittämisen liiketoiminnan kehittämiseen. Olemme osa LAB-ammattikorkeakoulua ja toiminnan ttaa pääasiallisesti Lappeenrannan kaupunki. yrityksille”.

Kysyt apua ja sitä annetaan käsittämättömän hieno juttu!”

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 13


KUVA: AMBERMUSEUM OF KALININGRAD

MU KANA !

HEILUVA HANKO PILVI RANTANEN IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT

VASKITSA ANTTI NIEMINEN TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT

ANNIKAG CAKES ANNIKA GIESCHLER-PAKKANEN LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT

”Panin yritykseni pystyyn tammikuun alussa. Sitä ennen työskentelin eräällä siitostallilla vakituisena työntekijänä. Idea yrittäjyydestä kypsyi, kun minulle tuli kyselyjä, että voisinko tehdä toiminimellä maatalouslomittajan töitä. Päätöstä helpotti se, että olen yrittäjäperheestä. Alkuvuosi on mennyt lammastiloilla karitsointien parissa. Työskentelen myös maitotiloilla ja hevostalleilla. Yrittäjyydessä on hauskaa se, kun pystyy itse päättämään omasta aikataulustaan. Haastavaa on paperitöistä huolehtiminen. Liityin yrittäjäjärjestöön hyvien jäsenetujen vuoksi. Olisi myös kiva päästä tutustumaan muihin nuoriin yrittäjiin.”

”Minulla on jo kahdeskymmenes vuosi menossa ammattiyrittäjänä. Olen seppä, kultaseppä ja kuvataiteilija. En ole aiemmin nähnyt syytä liittyä yrittäjäjärjestöön, sillä olen saanut samat edut taiteilijajärjestöistä. Nyt meillä Taipalsaarella puhaltavat kuitenkin uudet tuulet. Kunta ja paikallinen yrittäjäjärjestö ovat vahvasti alkaneet vetää samaa köyttä. Tässä porukassa haluan ehdottomasti olla mukana. Mielestäni muuttuva maailma vaatii uutta ajattelua myös yrittäjiltä. Ei voi miettiä vain omaa toimeentuloa, vaan on käännettävä katse ulospäin alueelliseen, valtakunnalliseen ja jopa maailmanlaajuiseen kokonaisuuteen. Yrittäjän on pohdittava omaa vapautta ja vastuuta, omaa roolia tässä yhteiskunnassa.”

”Perustin yritykseni viime keväänä, kun kysyntää tuntui riittävän. Aiemmin olin leiponut töitteni ohessa ja äitiyslomilla. Toimitilat minulla on Joutsenon keskustassa. Hyppy yrittäjyyteen oli iso päätös, enkä olisi aavistanut, miten paljon se muuttaa elämääni. Olen kahden pienen lapsen yksinhuoltajaäiti, joten työn ja arjen yhteensovittaminen vaatii aikamoista pallottelua. En kuitenkaan kadu tippaakaan yrittäjäksi ryhtymistä. Kalenteri on koko ajan täynnä, eli ongelmani on positiivinen. Minun on vain opittava rajanvetoa. Yrittäjäjärjestöön liittymisen motiivina oli verkostoituminen. En ole vielä osallistunut tapahtumiin, mutta aion kerätä rohkeutta ja lähteä mukaan.”

UUDET JÄSENET

LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT

LUUMÄEN YRITTÄJÄT

IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Hair Sax'on Heiluva Hanko Tiina Ylhäinen Koulutuspalvelu Smart & Safety Oy tmi Niina Vento Imatran Keskus-TB Oy A&K Rauta Oy JH Apps Imatran Nisse Oy Rakennustyöt Imatra oy Talo ja maarakennus leppäniemi Oy Sportwille Oy Comatec Automation Finavek Oy Euconsulting Oy

14 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

Toivolan Monitoimipalvelut tmi Fysioterapia Kalle Laine TATE-Palvelut Oy Taruska Oy Sannikainen Markku Heikkinen Consulting STekLine Oy Kuljetus Kauppinen AnnikaG Cakes ASHpro OY Kiinteistö Oy Gallerian Liiketilat Kotipalvelu Eikku Saimaan Polttoaine Oy Tmi Joni Saikko Peltolan Piha Oy Putkityö Pusa Oy Valokuvaaja Tatjana Tikka

Kärkikuljetus Oy

RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT Sähköpalvelu tella Friari Henri Mikael

SAAREN YRITTÄJÄT Tuunanen Eeva Liisa

TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT Vaskitsa t:mi Sisustus Fuksia Oy Elisan siivous ja kotiapu


MYYNNISSÄ YRITYSPORSSI.FI: MYYTÄVÄNÄ PITKÄÄN TOIMINEEN KONEPAJAN LIIKETOIMINTA IMATRALLA

MAHDOLLISUUKSIEN RAVINTOLAN LIIKETOIMINTA KAUPAN

MYYTÄVÄNÄ PERINTEINEN RAVINTOLA LAPPEENRANNASSA

Yrittäjän ikääntymisen vuoksi myydään konepajan liiketoiminta, mihin kuuluvat tarvittaessa nimi, oma, erittäin hyvässä kunnossa olevan, siistin hallikiinteistön osakkeet, hyväkuntoiset koneet ja laitteet sekä luopuvan yrittäjän tuki tarpeellisen ajan. Yritys on toiminut erinomaisella paikalla Imatran Sukkulakadulla, teollisuuskeskittymässä, jossa liikepaikat ovat erittäin kysyttyjä. Halli ja koneet sekä laitteet on pidetty hyvässä kunnossa ja huollettu asianmukaisesti.

Myytävänä loistava liiketoimintamahdollisuus legendaarisessa Lappeenrannan linnoituksessa, Saimaan luonnonkauniissa maisemassa. Siistissä ja tunnelmallisessa ravintolan salissa on 100 asiakaspaikkaa, kabinetissa 20 ja terassilla 80 asiakaspaikkaa. Täysin varustettu valmistuskeittiö sekä runsaasti erilaista ja muunneltavissa olevaa tilaa, rakennuksessa kaikkiaan yhteensä n. 340 m2. Pitkäaikainen, edullinen vuokrasopimus Lappeenrannan kaupungilta.

Pontuksessa iloinen olohuone Jussin Tupa on alueella vakiintuneen asiakaskunnan omaava ruoka- ja viihtymisravintola. A-oikeudet sekä tunnettuus erinomaisista pizzoistaan, joita haetaan jopa pidemmän matkan päästä. Kiinteistön koko piha on ravintolan anniskelualuetta tarjoten mahdollisuuden vaikka suurempaankin tapahtumaan. Monet lautapelit, pubivisat sekä orkesteri- ja ym. ohjelmatarjontaa. Kesäsesonkina asiakasmäärät kesämökkiläisten myötä yli tuplaantuvat.

Katso: https://www.yritysporssi.fi/106548 Ilmoitustunnus: 6548 Toimiala: Konepaja

Katso lisää: https://www.yritysporssi.fi/107237 Ilmoitustunnus: 7237 Toimiala: Ravintolat

Katso lisää: https://www.yritysporssi.fi/106535 Ilmoitustunnus: 6535 Toimiala: Ravintolat

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 15


ETELÄ-KARJALAN VUODEN YRITYS 2019

M

aakunnan parhaaksi yritykseksi valikoitui palkintolautakunnan tiukan arvioinnin tuloksena Szepaniak Oy. Yrityksellä on jo liki 50 vuoden nousujohteinen ura takanaan. Perheyritykseen on jo ajettu sisään kolmas sukupolvi viemään toimintaa eteenpäin. Yritys tunnetaan kuljetusliikkeenä, mutta suurin osa liikevaihdosta tulee palvelujen myynnistä metsäteollisuudelle. Yrityksen toimitilat löytyvät Joutsenon Pulpilta, mutta toimintaa on ympäri Suomen. Yritys on kasvanut viiden yrityksen konserniksi ja mukana on jo satakunta työntekijää. Yrityksen strateginen tavoite on kasvaa, mutta se ei ole itseisarvo, vaan tärkeämpää on toiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus. Yrityksen arvoista pidetään kiinni ja merkittävintä toiminnalle on huolehtia asiakkaiden tarpeista.

SZEPANIAK OY Toimitusjohtaja Pekka Szepaniak www.szepaniak.fi Imatran Seudun Yrittäjät

PA LKI NTOLAUTAKU NTA Palkintolautakunnan jäsenet 2019 puheenjohtaja Minna Kokki, Etelä-Karjalan Yrittäjät 16 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

KUVA: HISKI HÄMÄLÄINEN

KUVA: HISKI HÄMÄLÄINEN

T IE SI TKÖ, ETTÄ...

ETELÄ-KARJALAN VUODEN YKSINYRITTÄJÄ 2019

H

iski Hämäläinen sai kunnian tulla valituksi maakuntamme ensimmäiseksi vuoden yksinyrittäjäksi. Palkintoa ryhdyttiin jakamaan syksyllä myös kansallisella tasolla, jotta tietoisuus pientenkin yrittäjien osaamisesta nousisi. HiskiShow on Hiskin Lappeenrantaan vuonna 2013 perustama yritys, jonka erikoisalaa on video- ja valokuvaus. Hiski on tullut tunnetuksi yritysvideoista, tapahtumakuvauksista ja tv-sarja Sorjosesta, jossa mm. näyttävimmät dronekuvaukset on hänen käsialaansa. Suunnitelmissa yrittäjyys ei Hiskin uralla aluksi ollut, sillä hän oli vastavalmistunut energiatekniikan diplomi-insinööri LUT-yliopistolta. Harrastuksesta muotoutui osaamisen kertyessä lopulta oma yritys. Vuosien varrella ammattitaito on kasvanut ja työtilaukset ovat lisääntyneet. Yksinyrittäjänä Hiskillä on mahdollisuus toimia hyvin joustavasti. Asiakkaat ovat aina saaneet toimeksiantoa vastaavan tuotteen nopeasti ja luotettavasti.

HISKISHOW OY Hiski Hämäläinen www.hiskishow.com Lappeenrannan Yrittäjät

Sanna Lötjönen, Etelä-Karjalan Yrittäjät Mikko Ojapelto, Business Mill Antti Oravuo, Imatran Seudun Kehitysyhtiö sihteeri Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät


YRITTÄJÄPALKITUT 2019 Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä Szepaniak Oy Vuoden Yksinyrittäjä HiskiShow Oy Imatran Seudun Vuoden Yrittäjä Reike Oy

KUVA: MIKKO NIKKINEN

Rautjärven Vuoden Yrittäjä Puhdistushuolto Juha Terävä Ky

ETELÄ-KARJALAN VUODEN UUSINAJATTELIJA 2019 JANI VALKEAPÄÄ

M

onitoimimies Jani Valkeapää erottui ensimmäistä kertaa jaettavan vuoden uusinajattelija -kandidaattien joukosta edukseen myös ehdotusten määrän ja sisällön vuoksi. Valkeapää on onnistunut tuomaan maakuntaan omaa positiivista uusinajattelijoiden kulttuuria, toteaa valitsijaraati. Valinnan tekivät aluekehitysjohtaja Satu Sikanen ja aluekehitysasiantunitja Anni Laihanen Etelä-Karjalan liitosta sekä Etelä-Karjalan Yrittäjien 2019 puheenjohtaja Minna Kokki sekä toimitusjohtaja Jami Holtari. Jani Valkeapää on jo vuosia toiminut näkyvänä, aina positiivisena, mutta persoonana vaatimattomana, periksi antamattomana ideanikkarina ja ”kädet savessa” tekijänä niin pesäpallon, e-urheilun & urheilukulttuurin ja tapahtumien parissa sekä eri urheilulajien ja tekijöiden yhdistäjänä Etelä-Karjalassa. Jani on rehti ja aito uusinajattelija ja ennen kaikkea ennakkoluuloton tekijä, joka ei tyydy vain ideoimaan, vaan myös toteuttaa ideat. Vuoden uusinajattelijaa haettiin yhdessä EKY:n ja maakuntaliiton kanssa joulu-tammikuun ajan. Ehdotuksia saimme yhteensä 47, joista eri ehdokkaita 34. Ehdotettavien joukossa oli henkilöitä ja organisaatioita työelämän eri alueilta kirjavasti.

UUSINAJATTELIJA

Lappeenrannan Vuoden Yrittäjä Finnos Oy Lappeenrannan Vuoden Yksinyrittäjä HiskiShow Oy Lappeenrannan Vuoden Nuori yrittäjä Fysioterapia ja valmennus Elisa Vauhkonen Lemin Vuoden Yrittäjä M. Rapi Ky Luumäen Vuoden Yrittäjä Kampaamo Jaana Timperi Parikkalan Vuoden Yrittäjä Virpi Kosonen Oy Ruokolahden Vuoden Yrittäjä Arjan Keittiö Saaren Vuoden Yrittäjä Ilpo Suutarinen Savitaipaleen Vuoden Yrittäjä Työtytöt Oy Taipalsaaren Vuoden Yrittäjä Innalanmäen Tila

Uusinajattelija on rohkea kyseenalaistaja, joka ei odota valmista vaan etsii ratkaisuja ja toteuttaa niitä yhdessä toisten kanssa.

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 17


T IE SI TKÖ, ETTÄ...

RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT PALKITTIIN PARHAANA

Y

rittäjäjärjestön parhaat paikallisyhdistykset palkittiin jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: 1–99, 100–199, 200–500 sekä yli 500 jäsenyritystä. Suomen Yrittäjillä on 383 paikallisyhdistystä ja 58 toimialajärjestöä, joiden joukosta voittajat valittiin. Palkinnot jaettiin yrittäjäjärjestön Vaikuttajafoorumissa Tallink Victorialla sunnuntaiiltana 9. helmikuuta. Alle 200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana palkittiin Ruokolahden Yrittäjät. Yhdistys on järjestänyt monipuolisesti koulutusta yrittäjille ja tehnyt pitkäjänteisesti oppilaitosyhteistyötä sekä tuonut uudenlaista avoimuutta järjestön hallintoon. - Ruokolahden Yrittäjien toiminta on ollut korkeatasoista jo vuosien ajan. Monivuotinen puheenjohtaja Matti Jaatinen sai yhdistyksensä jäsenet kerta toisensa jälkeen innostumaan koulutuksista ja tapahtumista. Yhdistys on tullut tunnetuksi ympäri maan retkistään, joita he ovat tehneet tutustuen eri kuntien elinkeinoelämään. Aktiivisuus on ollut todella korkealla ja yrittäjät ovat saaneet vastinetta jäsenmaksuilleen, iloitsee Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari. - Ilman Mattia emme olisi tässä. Matti Jaatinen puhalsi positiivista henkeä jäsenistöön ja sai kunnan päättäjätkin uskomaan yrittäjyyden merkitykseen Ruokolahden elinvoimalle. Oli kunnia käydä noutamassa palkinto hienosta työstä, kehuu Ruokolahden Yrittäjien uusi puheenjohtaja Juhani Turpeinen.

ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄYSTÄVÄLLISIN KUNTA 2019 - RUOKOLAHTI

M

aakunnan yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi valikoitui tiukan kilpailun jälkeen Ruokolahden kunta. Tuomaristo, johon kuului maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan Yrittäjien 2019 puheenjohtaja Minna Kokki sekä toimitusjohtaja Jami Holtari, painotti valinnassaan kunnan asennetta ja kykyä uusinajatteluun sekä yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintatoimen kehittämisen tasoa. Huomioitavaa on, että Ruokolahden kunnassa on osaamista yritysvaikutusten arviointiin. Yritysvaikutuksia arvioidaan osa-alueilla, jotka koetaan merkityksellisiksi paikallisten yrittäjien kannalta. Arviointi on

jatkuvaa ja tarvittaessa kunta pyytää arviointiapua paikalliselta yrittäjäyhdistykseltä. Kunnan hankintaohjeessa huomioidaan paikallisten yrittäjien mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin. Kunta järjesti yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa poikkeuksellisen onnistuneen opinto- ja virkistysmatkan Iisalmeen. Matkalla työllistettiin aktiivisesti yrityksiä, julkisyhteisöjä ja viranomaistahoja. Kunnassa on tehty pitkäjänteisesti hyvää yhteistyötä ja nyt tunnustus ansaittiin konkreettisista tuloksista!

KUNNIAMAININTA - LUUMÄKI

T

uomaristo päätti antaa kunniamaininnan Luumäen kunnalle, jonka yrittäjäystävällisyys on myös hyvällä tasolla. Kunta ja paikallinen yrittäjäyhdistys edistävät yhdessä yrittäjyysasennetta

18 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

ja muuttavat koko kunnan ajattelutapaa yrittäjyysmyönteiseksi kaikin mahdollisin tavoin. Taavetin lukion yrittäjyyspainotteisuus on tästä paras käytännön esimerkki.


Yrittäjien kuntabarometri

2020 YRITTÄJIEN KUNTABAROMETRI -KYSELY YRITTÄJILLE 16.2.-31.3. Miksi tämä on kysely on tärkeä? Haluamme kuulla juuri sinun mielipiteesi yrittämisen arjesta omassa kunnassasi.

Yrittäjä pääsee antamaan palautetta ja arvioimaan oman kuntansa toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa. Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille.

Tästä kyselyyn: www.iro.fi/kuntabarometri

Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa. Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita matalalla kynnyksellä?

Tulokset julkistetaan 19.5. www.yrittajat.fi/kunta

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 19


AIDOSTI PAIKALLINEN TILITOIMISTO. www.bonum.fi

20 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020


Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun työpaikalla.

EPÄASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA – TYÖNANTAJAN KEINOT TILANTEEN SELVITTÄMISEKSI TEKSTI: MAIJU RINNE, LAKIMIES, ASIANAJOTOIMISTO LAINE NIKKANEN LUUKKO OY KUVA: ARTTU MUUKKONEN

T

yöturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa työntekijöiden lukumäärästä riippumatta huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työpaikalla esiintyvä epäasiallinen kohtelu, häirintä ja työpaikkakiusaaminen ovat esimerkkejä työpaikan ongelmatilanteista. Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle verrattain laajan vastuun työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemisessä sekä jo ilmenneeseen työpaikkakiusaamiseen puuttumisessa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava turvalli-suuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Työsuojelun toimintaohjelmassa voidaan määrittää, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä käyttäytymistä työpaikalla, miten epäasiallisen kohtelun tilanteissa tulisi toimia ja kenen puoleen asiassa voi kääntyä.

Mikäli työpaikalla ilmenee työturvallisuuslain tarkoittamaa häirintää tai epäasiallista kohtelua, on työnantajan työtur-vallisuuslain mukaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Ensisijaisesti epäasiallista kohtelua koskevat tilanteet edellyttävät molempien osapuolten kanssa käytäviä keskusteluja, joissa sovitaan yhteisesti tilanteen ratkaisemisesta. Keskusteluista on tarkoituksenmukaista laatia kirjalliset muistiot. Tarvittaessa työnantaja voi puuttua kiusaamistilanteeseen työnjohto-oikeutensa nojalla järjestelemällä töitä ja työmenetelmiä uudelleen, mikäli tämä on mahdollista muuttamatta työntekijän työsopimuksen olennaista ehtoa. Viime kädessä työnantajan on syytä antaa kirjallinen varoitus kiusaamista suorittavalle työntekijälle, mikäli epäasiallinen kohtelu edelleen jatkuu.

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 21


START-UP

TALO KAIPAA TEKNIIKKAA TEKSTI: JAMI HOLTARI KUVA: ARTTU MUUKKONEN

Teknologiset innovaatiot tulevat arkeemme yhä taajempaan yhä erikoisemmissa kohteissa. Onko vauhdissa järkeä vai mennäkö mukaan?

M

ika Heiskanen on ollut yli 30 vuotta rakennusalalla ja nähnyt trendit laidasta toiseen. Rakentamisen laatua on kritisoitu, etenkin korjausvelan kasvun myötä. Mika on ollut mukana maakuntamme rakennustyömailla lukuisissa projekteissa, yhä useammin valvojan roolissa. Hänen vastuulleen on ammattitaidon kertyessä hioutunut LVI-töiden laadun varmistus. Lopulta hän päättikin rakentaa oman yrityksen, Talotekniikan Projektipalvelut Oy:n. Mikan rooli on olla riippumaton toimija, joka valvoo talotekniikan rakentamista ja sanoo totuuden, joskus kiistelevien osapuolien välistä. Hänen visionsa on päästä ajoissa vaikuttamaan koko hankkeen elinkaareen, suunnitteluvaiheesta valmiiseen lopputulokseen. Hän on se takuumies, jolta löytyy selkänahkaa kestämään vaikeimmatkin hankkeet. Asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä Mikan tuomaan lisäarvoon laadun suhteen. Heiskanen päätyi maailmalta Etelä-Karjalaan Ruokolahdelle 1988 ja lopulta Lappeenrantaan. Matkalla on työmaat vaihtuneet, työmenetelmät ja -kalut uudistuneet. Ja vaikka digitaalisuus vyöryy tänä päivänä vauhdilla, niin hiellä ne talot edelleen rakennetaan. Mikan yritys näki päivänvalon lokakuussa 2019. Nyt hikipisaroita vuodatetaan omalla riskillä. Mikan mukaan työmäärä on kohdallaan ja tilauskirja näyttää hyvältä vielä pitkän tovin. Uusia laatutietoisia asiakkaita toki etsitään edelleen. Mikan mukaan ala uudistuu ja se lupaa hänellekin hyvää. Energiatehokkuuden nimiin syntyy uusia saneerauskohteita. Vanhempien kohteiden tekniikkaa uusitaan ja tässä on paikka iskeä isompien toimijoiden välistä tarjoten hyvää palvelua sekä taloudellisen kilpailutus- ja rakennuttamismallin. Hänellä on tarjota hyvä kokonaisnäkemys, isoihinkin hankkeisiin.

MIKA HEISKANEN www.tatepalvelut.com Lappeenrannan Yrittäjät

22 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2019 1/2020

Tavoitteita on jo asetettu ja ehkä näemme muutaman vuoden päästä TATE-palvelujen logon useammankin rakennusammattilaisen kulkulätkästä. Kun itseluottamus on terveellä tavalla kunnossa, niin Mikan tulevaisuus on yrittäjänä turvattu. Laadulla on tekijänsä.


Saisiko olla paikallista sähköä? PARIKKALA RUOKOLAHTI

RAUTJÄRVI

TAIPALSAARI SAVITAIPALE IMATRA

LEMI LUUMÄKI

LAPPEENRANTA

100 % vesivoimaa Imatrankoskesta

Siulle!

Hyödynnä Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsenetusi! Katso tarjous maaliskuun uutiskirjeestä tai osoitteesta www.yrittajat.fi/etela-karjalan-yrittajat issoy.fi/sahkon-myynti/yritysmyynti yritysmyynti@issoy.fi Mikko Reijonen / 050 313 0954

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 23


Merkki paikallisuudesta.

Asiakkuusjohtaja Katja Paalumäki ja pankkilakimies Anniina Vihavainen.

YRITTÄMISEN IHANUUS JA HAASTEET TEKSTI JA KUVAT: ANNA-LEENA KAARNA

Riskinotto kuuluu aina yrittäjyyteen. Yrittäjä panostaa merkittävästi aikaansa ja usein myös omaisuuttaan yritykseen. Monia ennakoimattomia ongelmia voidaan välttää tai ainakin niiden seurauksia lieventää varautumalla etukäteen.

K

eskeisiä keinoja ovat oman työkyvyn ja jaksamisen huomioiminen, riittävästä vakuutus- ja eläketurvasta huolehtiminen sekä asianmukaisten sopimusten laadinta. Nämä kaikki on syytä hoitaa kuntoon jo hyvissä ajoin. Yrittäjällä tulisi olla riskienhallintasuunnitelma. Yrittäjä ei huomaa aina ajatella kuinka omat henkilökohtaiset asiat on järjestetty esimerkiksi avioeron, sairauden tai kuoleman varalta. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on keskeistä yrittäjyydessä, kertoo Katja Paalumäki. Osakassopimus on keskeinen sopimus, kun yrityksessä on useampi omistaja. Sen avulla kyetään hallitsemaan ennakolta osakeyhtiön omistajien keskinäisiä ja yhtiön välisiä suhteita sekä näistä mahdollisesti aiheutuvia riskejä. Vakuuttaminen on riskienhallinnan keino, jolla riskejä siirretään yritykseltä itseltään vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuuttaminen on perusteltua silloin, kun riski on liian suuri yrityksen itsensä kannettavaksi eikä riskiä kyetä muilla keinoilla vähentämään riittävästi.

Yrittäjän omat asiat Yrittäjän on syytä järjestää myös omat henkilökohtaiset asiat tulevaisuuden varalta. On erittäin tärkeää, että asiat hoituvat, vaikka jotakin yllättävää tapahtuisi. Edunvalvontavaltakirjalla 24 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

voidaan valtuuttaa valittu henkilö huolehtimaan asioista tulevaisuudessa, jos itse ei siihen enää pystyisi. Avioehtosopimus on usein tarpeen yrittäjillä. Sillä voidaan esimerkiksi sulkea yritysomaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle. Testamentilla taas määrätään omaisuuden jaosta kuoleman jälkeen. Testamentilla voidaan esimerkiksi turvata yrittäjän puolisoa tai sulkea perillisten aviopuolisoiden avio-oikeus peritystä omaisuudesta, kertoo Anniina Vihavainen. Moni yrittäjä on kiinnostunut myös perintösuunnittelusta ja veroseuraamuksista kuolemantapauksissa. Etelä-Karjalan Osuuspankin lakipalvelut auttavat myös lahja- ja kauppakirjojen laadinnassa sekä kuolinpesäasioissa, kuten perunkirjoituksissa ja perinnönjaoissa. Meiltä saa myös kaupanvahvistajan palvelut. Omistaja-asiakkaat voivat hyödyntää OP-bonuksia lakipalveluiden palkkioiden maksuissa.

Katja Paalumäki, asiakkuusjohtaja OP Etelä-Karjala, Puh. 010 258 5154 Anniina Vihavainen, pankkilakimies, varatuomari OP Etelä-Karjala, Puh. 010 258 5141


Meillä yrittäjistä tehdään onnistujia. Ensiluokkaiset palvelut ja asiantuntevat neuvot kaikenlaisten yritysten tukena. op.fi/onnistujat

Yrityksestä onnistumiseen

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 25


AUTOKILTA.FI

AVAIMET HELPPOON JA LUOTETTAVAAN AUTOILUUN

MEILTÄ SAAT OIKEAT RATKAISUT SINULLE JA YRITYKSELLESI Laajasta valikoimastamme löydät sopivan ajoneuvon yrityksesi tarpeisiin – aina kahden hengen sähköajoneuvoista isoihin kuorma-autoihin. Lisäksi tarjoamme ainutlaatuisia yrityksellesi hiottuja palvelukokonaisuuksia, monipuoliset hankintatavat sekä huolto- ja vakuutussopimukset.

KAIKKI PALVELUT HELPOSTI YHDESTÄ OSOITTEESTA Huoltopalvelut jokaiseen edustamaamme automerkkiin sekä sijaisauto veloituksetta huollon ajaksi • Kattavat rengaspalvelut ja kausisäilytys • Merkkiisi erikoistunut henkilökunta, joka pitää huolta autostasi • Teille parhaiten sopivat yritysautoratkaisut • Kaikki rahoitus- ja vakuutuspalvelut kauttamme • Vauriokorjaamopalvelut Säästä kallisarvoista aikaa ja hyödy laadukkaan auton käytöstä keskittämällä yrityksesi autoasiat meille.

Asiantuntijamme palveluksessasi, ota yhteyttä:

TULLITIE 3 LAPPEENRANTA

MA-PE 8-17.30 LA 10-14

OTIMME VAPAUDEN TUODA TYÖN KAIKKIEN ULOTTUVILLE.

26 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

Juho Aapro 040 687 6520 juho.aapro@autokilta.fi

AUTOMYYNTI 0300 870 546

AUTOKILTA.FI/ YRITYKSILLE


MITÄ: Oma työtila keskellä kaupunkia. Yhteisessä tilassa tai omassa huoneessa. Työpöytä ja tuoli, netti, puhelinkoppi, taukotila valmiina. Talossa monipuoliset palvelut, saunasta ja kuntosalista lähtien. Pysäköintihalli. Bussipysäkki vieressä. Pääsy milloin vain. MISSÄ: Assi Vapaudenaukio 1-talossa, 5. kerroksessa. MILLOIN: Maaliskuusta eteenpäin. KENELLE: Yksityisyrittäjälle. Etätyöntekijälle. Myyntiedustajalle. Freelancerille. Kenelle vain tarvitsevalle. Jatkuvasti tai silloin tällöin.

Jos haluat yhteisölliseen coworking-tilaan, ota pikaisesti yhteyttä Markku Hokkaseen.

MITÄ MAKSAA: Hinnat alkaen noin 220 euroa/kuukausi. Hinta voi vaihdella tarpeiden ja käytettävien tilojen mukaan.

TYÖPISTE KESKELLÄ KAUPUNKIA TEKSTI JA KUVA: ANTTI RINKINEN

L

appeenrannan keskustaan on tulossa yhteisöllinen ja joustava coworking-työtila Vapaudenaukion 1-talon viidenteen kerrokseen. Assi Group etsii kiinnostuneita mukaan suunnitteluun. ”Työelämän muutokset työsuhteissa, liikkuvuudessa ja itsensä työllistämisessä näkyvät monella tavalla ja tähän tarpeeseen on syytä vastata.”, Assi Groupin Markku Hokkanen kertoo. Tilaa tehdään yhdessä Assi Groupin, yrittäjäjärjestöjen ja Business Mill -yrityshautomon kanssa. Ne tuottavat yhdessä tilaisuuksia ja verkostoa toimijoiden hyödynnettäväksi.

Ovia auki Teknologiayhtiö Bilot Oy:n Heikki Kosonen on käyttänyt Assi Groupin yhteiskäyttöisiä tiloja pian vuoden. Kosonen liikkuu Helsingin ja Lappeenrannan väliä viikoittain, ja tekee Vapaudenaukiolla töitä etänä. ”Sijainti on loistava ja kaikki palvelut ovat lähellä. Täällä tapaa päivittäin ihmisiä – ja se voi avata ovia suuntaan jos toiseenkin. Kustannukset ovat matalat omaan toimistoon verrattuna”, Kosonen sanoo.

Rohkeille buustia Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari uskoo, että maakunnasta löytyy rohkeita yrittäjiä, jotka haluavat hakea toiminnalleen buustia coworking-tiloista. ”Yrittäjä kaipaa hengenheimolaisiaan ja yhteisissä tiloissa syntyy varmasti villejäkin ideoita. Mekin voimme hyödyntää tilaa vauhdikkaisiinkin tapahtumiin”, Holtari sanoo. ”Olemme pitkään pohtineet, miten meidän palveluita voisi tarjota keskustassa. Tässä on yhteisen kokeilun paikka”, sanoo Business Millin Mikko Ojapelto.

Merkki paikallisuudesta.

ASSI GROUP OY 040 733 7833 markku.hokkanen@assigroup.fi www.assigroup.fi Lappeenrannan Yrittäjät

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 27


LOUNAALLA

Lounaskahvila Elmaan kokoontuneet Niina Malm (vas.), Lotta Kärhä ja Ilkka Ollonen korostavat yhteistyön merkitystä yli rajojen.

MONTA SYYTÄ TOIVEIKKUUTEEN TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: NESTORI LÖNNGRÉN

Hupenevan väkimäärän kanssa taistelevalla Imatralla on monta ässää hihassa. Yksin niitä kaikkia ei kuitenkaan kannata pelata.

28 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020


Merkki paikallisuudesta.

On ymmärrettävä kokonaisuus ja mietittävä, miten koko maakunnan elinvoimaisuutta saataisiin nostettua

I

matran väki väheni viime vuonna 410 hengellä. Näin uutisoi lounaskahvila Elman pöydällä lepäävä Uutisvuoksi. Kehitys on ollut samansuuntainen jo vuosikymmeniä. – Eiväthän nuo tyhjät liikehuoneistot mikään positiivinen signaali ole. Ja lisää on tulossa: Väärätalo sulkee ovensa maaliskuussa ja H&M syyskuussa. Kun väki vähenee, niin pidot eivät parane, toteaa yrittäjä Ilkka Ollonen. Siinä ne huonot uutiset. Sitten siirrytään hyviin. Elmaan lounaalle kokoontuneet Ollonen, Elman yrittäjä Lotta Kärhä ja imatralainen

kansanedustaja Niina Malm löytävät monia syitä toiveikkuuteen.

Junarata, kanava, koulut Mahdollisuuksia Imatralla on vaikka mihin. Malmin ykköstavoite on saada kansainvälinen status Imatran ja Svetogorskin väliselle rautatieliikenteelle – Ratahanketta ei enää jarruta kuin byrokratia. Nyt pitäisi saada maiden ministerit tai presidentit keskustelemaan asiasta. – Hankkeen eteen on tehtävä kaikki, mitä tehtävissä on. Onhan se ihan kestämätöntä, että kun tehtaistamme lähtee tavaraa Venäjälle, sen pitää mennä Vainikkalan kautta.

Kansainvälinen rajanylityspaikka hyödyttäisi teollisuuden lisäksi myös matkailua, lounaspöydässä mietitään. Malm ottaa puheeksi myös Saimaan ja Vuoksen yhdistävän kanavan. Sitä on hauduteltu pitkään ja nyt sen esisuunnittelu on vihdoin käynnistynyt. Paikallisestikin Imatralla on isoja asioita muhimassa. Palveluverkko uudistuu, kun koulunkäynti keskitetään kolmeen koulukeskukseen. Samalla Mansikkalaan nousee Suomen suurin puukoulu. Kaupunkiin rakennetaan myös uusi uimahalli ja urheilutalo. – On tärkeää pitää huoli siitä, että ihmisillä on täällä hyvä olla, Kärhä korostaa. Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 29


Niina Malmin ykköstavoite on saada kansainvälinen status Imatran ja Svetogorskin radalle.

On tärkeää pitää huoli siitä, että ihmisillä on täällä hyvä olla.

irti. Meidän pitäisi pystyä esimerkiksi tarjoamaan matkailupaketteja, joissa lennettäisiin Lappeenrantaan ja siitä suunnattaisiin vaikkapa Punkaharjulle ja Kolille, Malm huomauttaa. Matkailussa pieni ja paikallinen voi olla juuri sitä suurinta ja globaaleinta. Kärhä muistelee, miten hyvän vastaanoton viimekesäinen intialaiselle mediaryhmälle järjestetty karjalanpiirakkapaja sai.

Taide palaa Imatralle Saimaan vuosikymmen Imatran kaupungin strategian on tavoitteena luoda Imatrasta houkutteleva, viihtyisä ja laadukas yrittämisen ja asumisen paikka. Ollosen mukaan tavoite on täysin realistinen, jos vain matkailutuloja saadaan kotiutettua. Mutta yksin ei menestystä rakenneta. – Me emme voi miettiä vain sitä, miten väkeä ja vireyttä saataisiin Imatralle. On ymmärrettävä kokonaisuus ja mietittävä, miten koko maakunnan elinvoimaisuutta saataisiin nostettua, kolmikko korostaa. Vuosien mittaan raja-aitojen tuijottelu on onneksi vähentynyt, ja yhteistyön mahdollisuudet näin lisääntyneet. – Taannoisessa Saimaa-seminaarissa puhunut dosentti Jyrki Paaskoski korosti sitä, että tämä on Saimaan vuosikymmen, ja että meidän on otettava siitä kaikki 30 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

– Imatrahan on kaakonkulman kaunein ja paras paikka asua. Myös yrittäjien ja kaupungin väliset suhteet ovat kunnossa, Ollonen kiittää. Hän pohtii, että Imatra on myös nopea reaktioissaan. Jos jotain päätetään, niin tekemistä ei vitkastella. Joskus nopea Imatrakin yllättyy, kun asiat saavat uuden käänteen. Tällainen positiivinen yllätys tuli viime syyskuussa, kun Siitolan kartano sai uuden omistajan. Omistajavaihdoksen myötä taide- ja koulutustoiminta jatkuu Siitolassa. Kartanon ostanut suomalais-amerikkalainen diplomaattipariskunta Sinikka ja John Clarkson haluavat perustaa kartanoon kansainvälisen yksityisen taidekoulun. – Olen iloinen, että taide palaa Imatralle. Taiteilijat ovat aina olleet Imatran valopilkku, Malm toteaa.

MITÄ SYÖTIIN? • Kebab-pannu ja riisi • Valksosipulikanankoivet ja lohkoperunat • Hernekeitto • Pannukakku, hillo ja kermavaahto

KUKA? Lotta Kärhä

• Lounaskahvila Elma (Saareksiinmäki ja Vuoksenniska) • www.lounaskahvilaelma.fi • Imatran Seudun Yrittäjät

Ilkka Ollonen

• Hautaustoimisto Ollonen. • Kansanedustaja Niina Malmin nimikkoyrittäjä • www.ollonen.fi • Imatran Seudun Yrittäjät.

Niina Malm

• Imatralainen ensimmäisen kauden kansanedustaja.


Voisiko pk-takaus olla ratkaisu yrityksesi rahoituksen järjestymiseen? Finnveran pk-takaus on kasvuhakuisille pk-yrityksille tarkoitettu takaus, jonka avulla yritys voi hakea lainaa pankista käyttöpääoma-, investointi- ja tuotekehitystarpeisiin. Finnvera takaa vakuudettomalla pk-takauksella 80 prosenttia yrityksen pankkilainasta. Lue lisää nnvera./pk-takaus

6 vinkkiä toimivaan taloushallintoon Nykyaikainen taloushallinto on edellytys tehokkaalle toiminnalle. Kuusi vinkkiä toimivaan taloushallintoon -oppaamme avulla hahmotat: • • •

Miksi taloushallinnon nykytila ja nykyiset järjestelmät tulisi kartoittaa? Mitä voidaan saavuttaa automaatioilla ja analytiikalla? Mitä tulee ottaa huomioon, jotta taloushallinnon toiminnot ovat kustannustehokkaita ja toimivia?

Ota yhteyttä! KHT Pasi Pietarinen, puh. 020 787 7637 KHT Päivi Värjä, puh. 020 787 7655

Lataa oppaamme osoitteessa pwc.fi/taloushallinto

PwC, Kauppakatu 32, 53100 Lappeenranta Etelä-karjalan Yrittäjät 4_2019_200x130.indd 1

15.11.2019 10:43:13

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 31


Maksutonta ja laadukasta yritysneuvontaa Lappeenrannan seudulla

Ota yhteytt채. wirma@lappeenranta.fi p. (05) 616 3400 www.wirma.fi

32 Yritt채j채 Etel채-Karjala 1/2020


60 € Parikkala

50 €

Rautjärvi Simpele

40 € 35 €

Savitaipale Taipalsaari

Kuukanniemi Lemi

Ruokolahti

25 €

Imatra Joutseno

Lappeenranta

Taavetti

Ylämaa

TaksiTiketin hinnat perustuvat selkeään kiinteään vyöhykehinnoitteluun.

TaksiTiketti -hinnoittelumalli 2020

Etelä-Karjalan alue

TAKSI

SAIMAA

TAKSI SAIMAA OY ALOITTAA YRITYKSILLE SUUNNATUN PAKETTIPALVELUN TEKSTI JA KUVA: TAKSI SAIMAA OY

T

aksi Saimaa Oy ja Taksiliiton Yrityspalvelu Oy ovat yhdessä kehittäneet palvelun yrityksien pakettikuljetuksien sujuvuuden parantamiseksi Etelä-Karjalan taajama-alueilla. Etelä-Karjalan alueella liikkuvat taksit aloittavat palvelun tammikuussa 2020 ja kuljettavat paketit olemassa olevan taksiliikenteen mukana. Alle 20 kiloa painavat paketit voi jättää taksien kuljetettavaksi tilaamalla palvelun joko Taksi Saimaan palvelunumerosta 0200 60 400 tai sähköisen TaksiTiketti-palvelun kautta. - Liikennevirrat ja ajojen määrä puoltavat palvelun soveltuvuutta Etelä-Karjalassa, jossa on pitkät etäisyydet asiakaskuljetuksissa maakunnan sisällä, kertoo Taksi Saimaan toimitusjohtaja Jyrki Sivonen. - Ajatus samalla vaivalla mukana kulkevista paketeista on myös pieni ympäristöteko, kun käytetään jo olemassa olevaa liikennettä. Pakettikuljetusten liittäminen nykyiseen liikennöintiin toimii varsin luontevasti. Ja kaikki voittavat. TaksiTiketin hinnat perustuvat vyöhykehinnoitteluun, ja tuovat yrityksille selkeää säästöä. Kuljetusten maksu tapahtuu taksinkuljettajalle joko paketin lähettäjän tai vastaanottajan toimesta. Vakioasiakkaille on mahdollista tehdä koontilaskutus kuukausittain.

- TaksiTiketti -palvelu kuulostaa järkevälle ja olemme kiinnostuneita, kommentoi Janne Ikäheimonen Toplift Finland Oy.stä Joutsenosta. - Meille tulee päivittäin ajoa Lappeenrantaan vähintään kerran, monesti jopa kolme kertaa päivässä vain siksi, että noudamme jonkun osan. Tällaisen kuljetusmahdollisuuden käyttö tuo selkeästi säästöä, onhan noutoaika aina pois tuottavasta työstä. Lappeenrannan ja Joutsenon välinen kuljetuskustannus (25 euroa) ovelta ovelle kuljetuksesta on todella kilpailukykyinen hinta ja mielestäni tässä on selkeä win-win -tilanne - molemmille, lisää Ikäheimonen. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Jyrki Sivonen, Taksi Saimaa Oy, puh 044 4850 820.

TAKSISAIMAA

0200 60 400

LAPPEENRANTA Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 33


Yrittäjä, kun liityt helmi-maaliskuussa 2020 Etelä-Karjalan Yrittäjien jäseneksi, yhteistyökumppanimme Elisa tarjoaa sinulle 35 euron lahjakortin!

Liity jäseneksi osoitteessa yrittajat.fi/liity Edun saamiseksi, syötä lomakkeeseen kampanjakoodi EKYElisa20. Lahjakortti postitetaan uudelle jäsenelle jäsenmaksun maksamisen jälkeen. Lahjakortti käy käteiskaupassa maksuvälineenä kaikissa Elisan myymälöissä laitteisiin, lisätarvikeisiin ja muihin fyysisiin tuotteisiin. Lahjakortti on voimassa 12kk latauspäivästä. Asiakkaat voivat itse tarkistaa lahjakorttinsa saldon ja voimassaoloajan osoitteessa elisa.fi/lahjakortti.

” Ei voi liikaa korostaa yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä. Itärata avaa valtavan määrän mahdollisuuksia. Jos niitä ei päästä hyödyntämään, voi kysyä, mitä se tarkoittaa Itä-Suomen kannalta.” Mikko Helander, Etelä-Saimaa 13.2. ” Paikallisuus on muotia, muistuttaa @Janicky. Niinpä. Yritämmekö olla jotain muuta kuin olemme tullaksemme suuremmiksi, vai pitäisi olla aidosti sitä, mitä olemme ja mistä tulemme.” @saimaailmio - @SikanenSatu 23.1.. Heikentyvä kysyntä on johtanut siihen, että yhä harvemmalla yrityksellä on tarve työllistää, @ MikaKuismanen sanoo. Tilanne ei helpotu, kun tuotantokustannusten odotetaan nousevan. #yrittäjät #pk-baro - @jmpentikainen 11.2.

34 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

Yrittäjien pj. Mäkysen viesti hallitukselle ja päättäjille. Yrittäjät haluavat kannustavaa ja palkitsevaa verotusta. Yritykset tarvitsevat tekijöitä ja näiden saatavuus tulee varmistaa. Kinastelun sijaan tulisi luoda yhteistä kuvaa tulevaisuudesta. #yrittäjät #VF2020 #yrittäjyys - @katjarajala 9.2. "Suomalaisista yrityksistä suuri osa sopii paikallisesti, vaikka lain mukaan siihen ei mahdollisuutta. Kaikki osapuolet sopimisen kannalla. Eikö lainsäädäntö ole huono, jos näin suurissa määrin sitä joudutaan rikkomaan?", kysyy @JMakynen puolueiden johdolta #vf2020 #yrittäjät - @petrisalminen 9.2.


Tarvitsetko lakiapua yrityselämän tilanteisiin?

Asianajotoimistomme tarjoaa yritysasiakkailleen laajoja, asiantuntevia asianajo- ja neuvontapalveluja päivittäistä liiketoimintaa kuten sopimuksia tai yrityskauppoja koskien. Yritys- ja liikejuridiikassa osaamisalueemme kattavat kaikki keskeiset oikeusalueet kuten yhtiöoikeuden, osakassopimukset, työsuhde- ja kiinteistöasiat, verotukseen liittyvät asiat sekä erilaiset yritysjärjestelyt. Lisätietoja kotisivuiltamme www.lindblad.fi/yrityksille.

Järjestämme myös suosittuja webinaareja ajankohtaisista aiheista

Seuraa kotisivujamme. Tarkempien ajankohtien varmistuttua ilmoitamme tulevista webinaareista sekä paikkakuntakohtaisista seminaareista: www.lindblad.fi/seminar Lappeenranta puh 020 749 8170, lappeenranta@lindblad.fi Imatra puh 020 749 8170, imatra@lindblad.fi

HELSINKI

TAMPERE

IMATRA

LAPPEENRANTA

Etelä-Karjalan Yrittäjien asiantuntijat tukenasi:

Edistän, puolustan ja ylistän paikallisyrittäjyyttä Karjaloven kautta. Autan pk-yrityksiä pääsemään osallisiksi julkisiin hankintoihin ja luon nuorille ja kasvuyrittäjille resursseja ja merkityksellisiä kohtaamisia. 050 495 6888, pasi.toropainen@yrittajat.fi

Olen uusinajattelija, neuvotteleva työmies, joka järjestää jäsenille mahdollisuuksia verkostoitua, vaikuttaa ja vahvistaa osaamistaan. 0400 551 435, jami.holtari@yrittajat.fi

Parannamme yrittäjän arkea.

JOENSUU

Mitä jäsenetuja ja -palveluita teillä on?

Autan yrityksen myynnissä ja ostamisessa sekä kokemuksen jakamisessa. Minuun voit olla yhteydessä, jos etsit mentoria tai haluat ryhtyä sellaiseksi. 0400 187 864, tarmo.soronen@yrittajat.fi

Opastan jäsenyyteen liittyvissä asioissa sekä vastaan kysymyksiin yrittäjille järjestettävistä tapahtumista. Jos emme toimistolla osaa auttaa, neuvon sinut verkostomme muiden asiantuntijoiden pariin. 050 325 7518, marja.tamminen@yrittajat.fi

MIKKELI

Miten pääsen osalliseksi julkisiin hankintoihin?

Onko tämä todellakin maksutonta neuvontaa?

Myisinkö yritykseni? Minkä hintainen yritykseni on?

Jakaisinko osaamistani nuoremmille, minustako mentori?

Mistä löydän jatkajan? Kerronko asiasta julkisesti?

Jäsenenä käytössäsi on myös maksuton juridinen puhelinneuvonta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lue lisää yrittajat.fi/etelakarjala

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 35


INTOHIMONA

Merkki paikallisuudesta.

MUSAMIES HENKEEN JA VEREEN TEKSTI: MARJA TAMMINEN KUVA: NESTORI LÖNNGRÉN

Valokuvaaja ja yrittäjä Nestori Lönngrén sai kolmevuotiaana ensimmäisen kosketinsoittimensa syntymäpäivälahjaksi. Musiikki on siitä asti ollut hänen elämässään mukana tavalla tai toisella.

36 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2019 1/2020


O

len pienestä pitäen kuunnellut paljon musiikkia, joten tuntui luontevalta alkaa itsekin soittamaan. Teini-ikäisenä kiinnostuin asiasta tosissani. Ensimmäiset bändiviritelmät tulivat mukaan kuvioihin noin 17-vuotiaana, ja löysin kitaran toiseksi soittimeksi. Lavalla oleminen on yksi hienoimmista tunteista, mitä olen kokenut. Sitä on vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole sitä päässyt kokeilemaan. Olen aina nauttinut esiintymisestä, parhaiten on mieleen jäänyt ensimmäinen kerta Tavastian lavalla. Kerran olen päässyt kolkuttelemaan kansainvälisiäkin ovia. Vaikka minulla ei tällä hetkellä ole vakavaa bändiprojektia, pidän silmäni auki. Haluaisin siihen maailmaan vielä takaisin kokeilemaan siipiäni uudestaan. Musiikkipiireissä liikkuvat ihmiset ovat yleensä mielettömän lojaaleja ja hyviä tyyppejä ja olenkin saanut paljon kavereita sitä kautta. Muistoihin on tallentunut ikimuistoisia keikkareissuja, luomishetkiä studion uumenissa ja musiikkivideoiden kuvauksia. Musiikkiharrastus on helpottanut valokuvaajan uraani. Asiakkainani on paljon bändejä ja muusikkoja ja koen työskentelyn luontevaksi heidän kanssaan. Sekä keikkatilanteissa että tyylillisissä asioissa koen ymmärtäväni artistiasiakkaitani erityisen hyvin. Mielestäni on tärkeää tehdä erilaisia, itselleen mielekkäitä sekä haastavia asioita ja minulle valokuvaus, urheilu ja musiikki muodostavat toisiaan täydentävän kolminaisuuden. Elämä tuntuu mielekkäältä niiden parissa. Toivoisinkin, että muutkin yrittäjät löytäisivät työlleen vastapainoa. Bänditoiminnassa saa helposti elinikäisiä ystäviä ja mukavaa yhdessä tekemistä. Lisäksi musiikki on terapeuttista ja saa ajatukset pois töistä tai mahdollisesta stressistä.

Tarjolla kuntoutusta yrittäjille! Yrittäjä, työssä tai omassa hyvinvoinnissasi tapahtuvat muutokset vaikuttavat työssä jaksamiseesi. • • • •

Kuntoutuksessa löydät uusia näkökulmia työhösi Keskiössä ovat omaa työhyvinvointiasi koskevat ratkaisut Kuntoutus koostuu yksilöllisistä käyntikerroista ja ryhmäpäivistä Koko prosessi kestää noin vuoden

Katso lisätiedot yrittajat.fi/etelakarjala Kiila-kuntoutuksen kustannuksista vastaa Kela ja sinulla on mahdollisuus saada kuntoutupäivien ajalta kuntoutusraha.

NESTOGRAPHY Nestori Lönngrén www.facebook.com/Nestography Imatran Seudun Yrittäjät

” Poliittisia linjauksia tarvitaan. Pidetään yhdessä huoli siitä, että itäinen Suomi ei jää kehittymättä liikenneyhteyksien osalta", eduskunnan liikenne-ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen tiivistää.” #itärata #itäinensuomi #päätöksenteko #itärataseminaari - @itaratahanke 12.2.

Merkki paikallisuudesta

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 37


KUVA: ADOBE STOCK

NYT PÄNNII

“…MUTTA KUN EI OLE VARAA TUOTTEEN TAI LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN”

O

tsikon lausetta kuulee yrittäjiltä turhautumiseen asti. Tokihan useimmat yritykset ovat välillä tilanteessa, jossa vilkaisu kassaan kannustaa kiristämään vyötä. Tämän aiheen tiimoilta vaan tunnutaan useimmiten unohtavan, missä maassa nyt ollaan. Suomi on maailmassa 12. paras paikka yrittää (Global Entrepreneurship Index), eikä vähiten loistavan lainsäädännön tai EU-jäsenyyden takia. Täällä valtio ymmärtää yritysten ja yrittäjien merkityksen yleiselle hyvinvoinnille niin hyvin, että on valmis auttamaan yrityksiä, jotka vastavuoroisesti omaavat kasvupotentiaalia. Kasvussa kun piilee valtionkin intressejä, kuten vientiä, veroja ja työpaikkoja. Kyseessä on tietysti ns. yritystuet, joiden käyttökohteita ja hyötyjä ruoditaan säännöllisesti valtamediassakin. Yritystuki on jo sanana paitsi tuulesta temmattu, myös negatiivissävytteinen: se kuulostaa vastikkeettomalta almulta. Todellisuudessa kyseessä on usein investointirahoituksen ja joustavan lainan 38 Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020

yhdistelmä. Ei siis tukia, joita myönnetään vastikkeettomasti, vaan valtion rahoittamia investointeja, jotka satavat takaisin yhteiskunnan laariin. Valtamedian nostamien otsikoiden takana on kieltämättä hieman totuuttakin. Osa rahoituksesta valuu jatkuvasti samoille yrityksille, osa taas kaupallisesti heikoille tutkimuskohteille. Toisaalta rahoitukseen laaditut budjetit alittuvat lähes joka vuosi, eli rahoituksia voisi myöntää enemmänkin. Kun sinä, kasvua tavoitteleva yrittäjä, et näihin rahoitusputkiin hae, niin tokihan joku muu sitten hakee. Mikä saisi sinut, yrittäjän, tutustumaan valtion investointimalliin, joka tähtää yrityksesi kasvuun? Minkä ihmeen takia on olemassa yhtään yritystä Suomessa, joka ei näihin tutustu? Onko meitä vielä niin vanhan kansan väkeä, että ”ei tässä mitään almuja tarvita”? Kummasti yksityissijoittajan perään on useakin yrittäjä, mutta valtion sijoitusta pidetään alentavana. Vinkki: valtio ei vaadi omistusosuutta investointia vastaan.


Neuvontapalvelut ENERGIAPALVELUT Imatran Seudun Sähkö Oy 050 313 0954 yritysmyynti@issoy.fi www.issoy.fi KANSAINVÄLISTYMINEN JA ULKOMAANKAUPPA Clover Factory Oy Panu Parviainen 050 918 5001 www.cloverfactory.fi KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ REIM Kiinteistövälitys Oy 020 743 8411 www.reimvälitys.fi LAKIPALVELUT Asianajotoimisto Ferenda 020 778 9592 www.ferenda.fi Asianajotoimisto Hannu Holopainen Ky 050 371 7870 www.hollex.fi Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy 010 5811440 www.laineco.fi Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy 020 749 8170 www.lindblad.fi Asianajotoimisto Tamora Legal Oy Onni Hietalahti 040 488 9260 www.tamoralegal.fi

PANKKIPALVELUT JA RAHOITUS Etelä-Karjalan Osuuspankki OP Yritys- ja maksuliikepalvelut 0100 05151 www.op.fi Finnvera Oyj Etelä-Suomi 0294 6011 www.finnvera.fi Oma Säästöpankki 020 764 0600 www.omasp.fi Nordea Yrityspalvelu 0200 2121 www.nordea.fi PATENTTIASIAT Berggren Oy 010 227 2670 www.berggren.eu SEUDULLISET YRITYSPALVELUT Business Mill -yrityshautomo 050 5121 853 www.businessmill.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 05 235 2220 www.kehy.fi Wirma Lappeenrannan kaupunki 05 616 3400 www.wirma.fi Hankinta-asiamies Anni Peltola 040 835 0036 Hankintaneuvonta Etelä-Karjalan Yrittäjät Pasi Toropainen 050 495 6888

SUKUPOLVEN- JA OMISTAJANVAIHDOKSET Etelä-Karjalan Yrittäjät Tarmo Soronen 0400 187 864 TALOUSHALLINTO JA TILINTARKASTUS Bonum 010 4399 000 www.bonum.fi KPMG Oy Ab 020 760 3000 www.kpmg.fi Oy Tuokko Ltd 050 554 7485 www.tuokko.fi PwC 020 787 7070 www.pwc.fi VAKUUTTAMINEN Fennia 010 503 3971 www.fennia.fi Lähi Tapiola Kaakkois-Suomi 05 634 1704 www.lahitapiola.fi Pohjola Vakuutus ja A-Vakuutus Etelä-Karjala Yritysasiakkaan vakuutusasiat 0303 0303 www.op.fi VIESTINTÄRATKAISUT Elisa Oyj 0800 469 050 www.elisa.fi

Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen neuvontapalvelunumero

09-229 222

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020 39


YRITTÄJÄT TEKEVÄT SUOMESTA VEROPARATIISIN

Siksi myös Elisa maksaa veronsa Suomeen. Suomea ei heti miellä veroparatiisiksi. Tähän me Elisalla olemme silti päätyneet. Me nimittäin maksamme veromme Suomeen. Se hyödyttää Elisan ohella myös eteläkarjalaista yrittäjää, sillä näiden varojen avulla rakennetaan ja ylläpidetään Suomea. Tuottommekaan ei karkaa ulkomaille, vaan niiden avulla kehitämme entistä parempia IT- ja tietoliikennepalveluita muille yrittäjille, jotka taas puolestaan kantavat kortensa kekoon. Eikö siis tämä, jos mikä, ole todellinen veroparatiisi? Lue lisää osoitteessa yrityksille.elisa.fi/elisalaisuus-on-tekoja

Yrityspiste, Elisa myymälä, Lappeenranta Brahenkatu 5B (Kauppakeskus IsoKristiina) Janna Kiukas, 050 506 6047 email: ext-janna.kiukas@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti Myllärinkatu 12, Lappeenranta Teemu Kosonen, 050 475 0930 email: ext-teemu.kosonen@elisa.fi

Profile for Etelä-Karjalan Yrittäjät

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020  

Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2020  

Advertisement