BRUNCH kl. 11-15 lördagar och söndagar
Suvi Ahlfors yli 28 vuoden kokemuksella! UUSI KOHDE
3-4 huonetta, keittiö, wc, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna. Ihastuttava, avara ja valoisa 1-tasokoti maaseudun rauhassa. Oma tontti 1 ha. Olohuoneessa korkea viistokatto. Edullista asua, varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Viehättävä piha jolla aitta n. 28 m² sekä leikkimökki. Ei e-tod. Hp. 159.000 €. Suvi
à la carte kl. 15 ->
BRUNSSI klo 11-15 lauantaisin ja sunnuntasin
( (019) 233 700 www.kottkontrollen.com Steakhouse: ons/ke–to 16–21, fre/pe 16–22 lö/la 11–22 sö/su 11–20 må/ma–ti stängt/suljettu Meatbar: fre/pe-lö/la 18-00
Muistathan että olemme
Karjaa, Mangård 120/141 m²
à la carte klo 15 ->
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
AVOINNA JOKA PÄIVÄ! Avoinna: Ma-to 11-21 La 12-24 Pe 11-24 Su 12-17 Korkeavuorenkatu 12, Karjaa, puh. 044 754 9842 restaurang@restaurangkw.com www.restaurangkw.com
Nro 16 Torstaina maaliskuun 1. pnä 2018
.
Jopo-luokka ahkeroi draamatyöpajassa
”Välitila” tuo nuorten äänen ja tarinat kuuluviin (Raasepori) Pro Arctis ry. ja Radio Fiskars järjestävät ”Ääniä elämään” yhteisökirjoittamisen tekstityöpajan Karjaan yhteiskoulun joustavan perusopetuksen eli Jopo-luokan oppilaille. Oman äänen kuulemisen lisäksi tavoitteena on luoda oppilaiden kanssa valmis ääniteos radiossa esitettäväksi. Työpaja on osa oppilaiden kurssitarjontaa. Työpajan aikana he suorittavat äidinkielen, teatterityön ja kirjallisuuden opintoja. Oppilaat tutkivat työpajassa draaman muotoja yhdistämällä ääntä, kuvaa ja kirjoitettua sanaa. He pääsevät tutustumaan myös Radio Fiskarsin toimintaan, nettiradion välineisiin ja radiolähetyksen työvaiheisiin. Työpajan opetusjaksot jatkuvat maaliskuun ensimmäiselle viikolle. Sen jälkeen tehdään varsinaiset äänitykset editointeineen ja äänenkäsittelyineen. Tähän mennessä on äänitetty materiaalia, jota on työpajan ohjaajan Sussa Lavosen mukaan jo aika tavalla, ja josta aletaan muokata kokonaisuutta. Siihen saatetaan lisätä vielä myös paikallisten päättäjien haastatteluja ajatuksella ”tuulikaapista tuulikaappiin”, joka liittyy siihen, ettei nuorille oikein tunnu löytyvän
paikkoja.
Nuoruus on välitilaa Kokeileva ääniteos kulkee nimellä ”Välitila”, joka kokoaa tarinoita kokemusasiantuntijuudesta ja kuvaa samalla nuoruutta, joka on myös tavallaan välitilassa olemista. Idean ovat kehittäneet työpajan ohjaaja Sussa Lavonen ja erityisluokanopettaja Laura Meretniemi-Peltola. -Välitila kuvastaa myös sitä, että nuorille ei ehkä ole aivan niin paljon tarjontaa kuin haluttaisiin, ja tämä koskee varsinkin Raaseporin suomenkielisiä nuoria. Samalla käsitellään pienen paikkakunnan ”ahdistuneisuutta” ja sitä, tulevatko nuoret oikeasti kuulluiksi, Lavonen sanoo ja miettii samalla, millä tavalla Raaseporin saama lapsiystävällinen kunta-tunnustus näkyy käytännössä. -Karjaan nuorisotalo on käytännössä ruotsinkielinen, koska ohjaajat ovat ruotsinkielisiä, ja suomenkieliset nuoret eivät halua mennä sinne, Lavonen sanoo. Yhteisöllinen käsikirjoituspaja tutustuttaa kerronnan jäsentämiseen ja herättää myös tutkimaan oman äänen tarjoamia mahdollisuuksia. Ääniteoksella tutkitaan myös miten maailman havainnoin-
Draamapajasta tuodaan nuorten ääntä kuuluviin. Työn ääressä Olli Kari, Jopo-oppilaat Emmi ja Helmi, Anne Wirkkala, Juha Lavonen, luokan ohjaaja Siv Gillberg, työpajan ohjaaja Sussa Lavonen ja Suvi Heino. tia voi terävöittää kuuloaistilla nykyisessä visuaalisessa tulvassa ja ”kuvaähkyssä”. -Draaman genressä ääni-
teos ja kuunnelma, alkunimeltään kuulelma, on yksi draaman haastavimmista muodoista, koska kulissit ja
näyttämö puuttuvat. Tarina kulisseineen rakentuu kuulijan omaan mieleen ja oman pään sisään. Ääniteos haastaa
sekä kokijan että sen tekijät, teatteritaiteen maisteri Lavonen sanoo. Jatkuu sivulla 4.
ja yhdyskuntateknisen huollon tarpeiden huomiointi. Tärkeitä teemoja tulevat olemaan myös uudisrakentamisen ohjaaminen ”kestävällä tavalla parhaiten saavutettaviin taajamiin” sekä monipuolisimpien keskusten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Länsi-Uudenmaan kärkiteemoihin kuuluu myös ainutlaatuinen kulttuuriympäristö sekä matkailun ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen alueen vesistöjä ja merellisyyttä hyödyntäen. Länsi-Uudenmaan vaihekaavan alueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori ja Siuntio.
kalla vuoteen 2050 mennessä. Kaavassa kasvu ohjataan ensisijaisesti kävellen, pyöräillen ja julkisilla hyvin saavutettaville alueille eli keskustoihin ja joukkoliikenteen solmukohtiin. Uudenmaan keskuksia pyritään kaavan avulla kehittämään monipuolisiksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymiksi. Merkittävä osa kasvusta on täydennysrakentamista, jolloin tiivis asutus jättää tilaa myös ympäröiville viheralueille. Uusien asukkaiden myötä myös palveluiden tarjonta paranee. Sujuva liikkuminen tarkoittaa kaavassa mm. toimivaa joukkoliikennettä sekä hyviä poikittaisia yhteyksiä ja vaihtopaikkoja. Uudenmaan saavutettavuutta parannetaan entisestään niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.
Uusimaa-kaavassa varaudutaan kasvuun
Sujuva liikenne ja vireä elinkeinoelämä Länsi-Uudenmaan tärkeät teemat Maakuntaliiton mukaan Uusimaa kasvaa vauhdilla myös tulevaisuudessa ja siksi Uudellemaalle nyt laadittavan uuden maakuntakaavan tärkein tavoite on ohjata tulevaa kasvua kestävästi. Kaavassa otetaan kantaa myös alueen suurten liikennehankkeiden toteutusjärjestykseen. Uusimaa-kaavan suunnitelmat ovat nähtävillä ja niitä voi kommentoida huhtikuun 13. päivään saakka. Kaavan valmisteluaineistoon voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla. Kestävän kasvun lisäksi Uusimaa-kaavalla tuetaan keskustojen elinvoimaa ja kestävää liikkumista. Työmarkkina-aluetta laajennetaan hyvien yhteyksien avulla, ja kestävyyden reunaehdot huomioidaan muun muassa viherrakennetta säilyttämällä.
-Kestävyys kulkee punaisena lankana läpi kaavan niin ilmastonmuutokseen vastaamisen kuin hyvinvoinnin ja kilpailukyvynkin näkökulmista, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva toteaa.
Rantarata unohtuu? Uusimaa-kaavassa otetaan kantaa myös kasvun suuntiin, ja sitä kautta alueen suurten liikennehankkeiden toteutusjärjestykseen. Rantaradan suunnan kehittämistä Uudenmaan liitto ei erikseen mainitse. -Ykkösenä on pääradan kehittäminen ja siihen linkittyvä lentorata, myöhemmin lännen suunta Lohjalle ja Turkuun. Pidemmällä aikavälillä varaudutaan myös Itäradan ja Tallinna-tunnelin rakentamiseen.
Logistiikalle tärkeitä ovat Tampereen ja Lahden suunnat, aluesuunnittelun johtaja Vikman-Kanerva tiedottaa. Maakuntakaava tehdään ensimmäistä kertaa kaksiportaisena. Se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Rakennekaavassa ratkaistaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeät asiat. Vaihekaavat vastaavat seutujen erilaisiin tarpeisiin, ja ne laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Uusimaa-kaavassa hahmotellaan maakunnan kehityksen suuria linjoja pitkälle tulevaisuuteen. Kaava koskee koko Uuttamaata ja kokoaa yhteen maankäytön keskeiset teemat. Palautteen pohjal-
ta muovataan kaavaehdotus vuoden 2018 aikana.
Hangosta Karkkilaan Seutujen erityiskysymykset tarkentavat Uusimaa-kaavan yhteisiä suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Niissä nousevat esille asiat, joihin seudun kaavatyössä halutaan erityisesti syventyä. Kaavatyön tueksi on perustettu seutujen päättäjistä muodostuvat poliittiset ohjaustoimikunnat ja seutujen asiantuntijaryhmät. Länsi-Uudellamaalla tärkeitä teemoja ovat sujuva henkilö- ja tavaraliikenne, elinkeinoelämän edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden, ekologisesta verkostosta ja luontoarvoista huolehtiminen sekä uusiutuvien energiamuotojen
Vauhdikasta kasvua Uusimaa kasvaa ennusteiden mukaan jopa 550.000 asukkaalla ja 290.000 työpai-