Page 3

YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!

Ilmestyy yli uteen 22.000 talo nkoon Inkoosta Ha kossa! ii v a a t r e k i kaks

Suvi Ahlfors yli 27 vuoden kokemuksella! KERROSTALO

Karjaa, keskusta

OMAKOTITALO

45,5 m² Pohja

2 h, kk, vh, kph. Ylin, III krs, koti. Isot huoneet, vaatehuone. Ikkunat sisäpihalle, erinomainen sijainti, kaikki lähellä. Tällä hetkellä vuokrattu, sopii myös sijoitukseen. Yhtiössä MAALÄMPÖ! Kylpyhuone hyvällä maulla remontoitu 2007, lattialämmitys. Rv. 1968. Ei e-tod. Hp. 56.542,84 € + vo 3.357,16 €.

50 m²

Purkukuntoinen 1970 rakennettu 2 huonetta, keittiö, wc ja pihasauna. Sähköliittymä, umpisäiliö, oma kaivo. Tontti 3290 m². Hyvä tie perille, Kuninkaantien varrella, Pohjan keskustan palvelut ja meri n. 3 km. Ei e-tod. Hp. 25.000 €. Suvi Puh. 0500 505 838

Suvi Ahlfors Oy LKV

Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa

UUSI KOHDE

suvi.ahlfors@kotikone.fi

Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi

Nro 94 Torstaina marraskuun 30. pnä 2017

.

Vuosien taistelu alkaa kantaa hedelmää

Raasepori aikoo kääntää taloutensa ylijäämäiseksi vuonna 2020 (Raasepori) Raaseporin perustamisesta lähtien jatkunut taistelu ja erilaiset toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi alkavat kantaa hedelmää. Tilannetta auttaa myös yleinen taloussuhdanteiden paraneminen ja se, että kaupungin verotulot ylittävät tänä vuonna budjetoidun kolmella miljoonalla eurolla. Raasepori sai liitoskunniltaan vuonna 2009 perintönä melkein 26 miljoonan euron alijäämän. Tuoreimman taloussuunnitelman mukaan kaupungilla olisi kertynyttä ylijäämää jo pari miljoonaa euroa vuonna 2020 ja asukkaita olisi 200 henkilöä nykyistä enemmän. Vuodelle 2018 laadittu, kaupunginhallituksen maanantaina hyväksymä talousarvioehdotus perustuu 1,7 miljoonan euron tulokseen, josta Raaseporin veden ansioksi menee 750.000 euroa. Vuonna 2019 Raaseporin tavoitteena on parin miljoonan euron ylijäämä. Mikäli vuosien 2018-2020 suunnitelma toteutuu, suunnitelmakauden viimeisen vuoden tulos olisi jo runsaat neljä miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistin mukaan tavoite ei ole helppo. -Resurssit ovat rajalliset ja jostain on oltava valmis luopumaan. Se tarkoittaa myös rohkeita päätöksiä ja meidän on ajateltava uudella tavalla ja uudistuttava, pysähtyneisyyteen ei ole varaa, Lundqvist sanoo.

Raasepori 2020 -toimenpideohjelma päivitetään keväällä, kun koulujen sulkemisesta päätettiin luopua. Kaupunginjohtajan mukaan korvaavat toimet saattavat kohdistua esimerkiksi ruokahuoltoon ja siivoustoimintoihin. Kaupungin henkilöstörakenteen tarkastelu jatkuu niin ikään.

Alijäämästä pakko päästä eroon Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls (r) toteaa, että alijäämästä eroon pääseminen on välttämätöntä myös uuden lain vuoksi. Mikäli ylijäämäpyrkimyksissä ei tulevina vuosina onnistuta, Raaseporia saattaa kohdata aivan uudenlaiset huolet. Walls ja Lundqvist korostavatkin talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden jatkamista, sillä haasteet eivät ole ohi. Viime vuonna tulos oli 2,3 miljoonaa, kuluvalle vuodelle ennustetaan 5,8 miljoonan euron ylijäämää. -Raaseporin talous näyttää valoisammalta ja tilanne ei ole yhtä vakava kuin aiemmin. Tässä on varovaista optimismia, mutta otetta ei saa hellittää, tehtävää on edelleen, Lundqvist kiteyttää. Hän huomioi ensi vuoden epävarmuustekijänä erityisesti erikoissairaanhoidon menot. Wallsin mukaan epävarmuustekijöitä näyttäisi kuitenkin olevan aiempaa vähemmän ja talousarvio henkii hänen mukaansa vakaata ja positiivista kehitystä. Hän ja kaupunginjohtaja

Varovaista optimismia, mutta otetta ei saa hellittää. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist painottavat erilaisten toimenpiteiden jatkamista tavoitteeseen pääsemiseksi. väläyttelevät myös tulevaa mahdollisuutta laskea jo vuosikaudet korkeana pidettyä Raaseporin tuloveroprosenttia jopa Uudenmaan kuntien keskitasoon, jos ja kun talous saadaan ylijäämäiseksi. Taloussuunnitelma perustuu silti nykyiseen veroasteeseen. -Talousarviotyö oli vielä muutama vuosi todella hankalaa, kun miinukset oli yritettävä saada edes nollatulokseen. Nyt työ oli selvästi helpompaa ja kyse oli vain

siitä, miten suuri ylijäämä tulee olemaan, Walls sanoo. Kaupunginhallitus äänesti talousarviosta kahdesti. Puunhakkuita ehdotettiin vähennettävän kolmannekseen 15.000 kuutiometristä ja rakennus- ja ympäristötoimeen ehdotettiin 25.000 euroa lisää. Esittelijän ehdotus kuitenkin hyväksyttiin.

10,2 miljoonan euron investoinnit Toimintamenoja budjetoi-

daan ensi vuodelle noin 216,7 miljoonaa euroa, kun kuluvalle vuodelle ennakoidaan 211 miljoonan euron menoja. Kaupunginkamreeri Thomas Karlsson toteaa kaupungin ulkoisten menojen kuitenkin vähentyneen 191 miljoonasta eurosta 189,5 miljoonaan euroon parissa vuodessa. Henkilöstömenoissa on huomioitu 1,5 prosentin palkankorotukset. Henkilöstömenojen ennakoidaan silti laskevan 250.000 eurolla,

kun kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus vaikuttaa vielä vuosina 2018 ja 2019. Myös aiemmin päätettyjä henkilötyövuosien vähennyksiä pannaan toimeen. Tavoitteena oli 56 henkilötyövuotta kolmelle vuodelle, koulujen lakkautuksista luopuminen pienentää tätä noin kolmanneksella. Kaupungin omia investointeja on suunnitteilla 10,2 miljoonalla eurolla, mikä on Karlssonin mukaan käytännössä minimitaso Raaseporissa. Kaupungin velkataakka on kasvamassa ensi vuonna 1,2 miljoonalla eurolla lähes 115 miljoonaan euroon. Suurimmat vuodelle 2018 suunnitellut investoinnit ovat Karjaan uusi päiväkoti (2 miljoonaa) ja Karjaan rautatiesiltahanke (2,9 miljoonaa). Liikenneväylien parannuksiin ja uusien rakentamiseen ehdotetaan 1,7 miljoonaa euroa, rakennusten peruskorjauksiin 1,2 miljoonaa euroa. Ruokapalvelu-uudistukseen ja koulujen pihojen parannuksiin ehdotetaan 200.000 euroa kumpaankin, vapaa-aika- ja liikuntalaitoksiin saman verran sekä pienvenesatamiin neljännesmiljoona. Mustion kalateihin tarvitaan 320.000 ja Bromarvin saaristosatamaan 250.000 euroa. Raaseporin vesi aikoo investoida ensi vuonna runsaalla miljoonalla ja vuodelle 2019 on suunnitteilla mm. Karjaan vesitornin korjaus puolella miljoonalla eurolla.

Bioaika-rekan sisällä oli pieni tiedekeskus

Bioaika-innoittaja Pekka Koski toivoo nuorten hakeutuvan sellaisiin ammatteihin, jotka edistävät kestävää kehitystä.

(Hanko) Bioaika-rekka pysähtyi Hankoon viime viikon torstaina ja perjantaina ja tarjosi halukkaille mahdollisuuden tutustua muun muassa puunjalostuksen viimeisiin innovaatioihin. Rekan perävaunussa oli eräänlainen pieni tiedekeskus näyttelyineen. Rekka on kiertänyt ympäri Suomea ja pysähtynyt noin sata kertaa. Se on pyrkinyt tavoittamaan lähinnä 13-19-vuotiaita koululaisia, mutta on ollut avoinna myös muille kiinnostuneille. Bioaika-rekan kiertue on osa Suomi 100 -ohjelmaa. Kiertueen rahoituksesta vastaavat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten säätiö. Sisällön ovat koonneet Tiedekeskus Pilke Rovaniemeltä ja Metsähallitus Oulun Tietomaan avustuksella. -Pääkohderyhmäksi on valittu nuoret, joilla amma-

tinvalinta on vielä edessäpäin, bioaika-innoittaja Pekka Koskikertoi . (Hänen ammattinimikkeensä on todella innoittaja – se lukee jopa hänen verokortissaan). -Haluamme tällä bioaika-rekalla tuoda tietoa ja kertoa nuorille, mitä Suomessa jo osataan ja innostaa nuoria hakeutumaan sellaisiin ammatteihin, jotka edistävät kestävää elämää, jotta saastuminen saataisiin loppumaan ja hyvää elämää riittäisi kaikille. Takana ovat ne ajat, jolloin lähes kaikki puu pilkottiin ja keitettiin selluksi. Toki sitäkin vielä tehdään ja paperia tarvitaan yhä, mutta muuten puunjalostus on astunut suurin askelin eteenpäin. Yksi biorekan kiinnostavimmista asioista oli näyttely, jossa oli uusia ja verrattain uusia tapoja käyttää puuta. Siellä oli muun muassa puu-

kuidusta valmistettu T-paita, joka ei tosiaankaan tuntunut tikkuiselta, vaan mukavan sileältä ja silkkisen pehmeältä. Myös muita hyvälaatuisia tekstiilejä voidaan valmistaa puukuidusta ja vanhoista jätetekstiileistä. Valmistuksessa ei käytetä haitallisia kemikaaleja ja valmistusprosessi (ioncell-F) on merkittävästi ympäristöystävällisempää kuin puuvillan valmistus, jossa käytetään runsaasti vettä. Esillä oli uusia luonnonkuitukomposiitista valmistettuja astioita, joiden materiaalista puolet on valmistettu sellukuidusta. Astiat ovat lujia, keveitä ja eristävät lämpöä paremmin kuin pelkästään muovista valmistetut. Ne ovat hyvin kestäviä ja tietenkin ympäristöystävällisempiä kuin tavalliset muovikipot. Näytteillä oli myös monia myrkyttömiä ja kestäviä ra-

kennusmateriaaleja, kuten terassilautaa tai laiturilautaa ja muun muassa puukiveä, jota valmistetaan mm. purkutuotteista. Yksi hienoimmista tuotteista on puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistettu levy (Woodcast), jota käytetään kipsin korvikkeena esimerkiksi murtuneessa jalassa. Kangaslevy kuumennetaan ja muotoillaan kipsiä tarvitsevan ruumiinosan ympärille ja se kovettuu siihen. Mielenkiintoinen tuote on myös lämmön ja paineen avulla muotoiltava vaneri (UPM Grada). Sen sisältämä liima ei sisällä terveydelle vaarallisia aineita ja se on niin lujaa, että siitä voidaan valmistaa mm. auton kori. Uusien puunkäyttötapojen lisäksi rekassa oli paljon muutakin. Jatkuu sivulla 5.

EU 94 / 30.11.2017  
EU 94 / 30.11.2017