Page 3

Vaatteiden

lle! Tule kahvi ffe! Kom på ka

KORJAUSPALVELUn Sari-Ann

esim. vetoketju vaihto alkaen

Keskuskatu 142, Karjaa

(Karjaan Varastomyynti/Karjaan Mööbeli) Avoinna ark. 9-17, la 10-14

10 €

.

ma-pe 8-17 må-fre

Borgbyntie 2 Borgbyvägen, 10440 Bollstad Puh. (019) 241 1674 Tel.

la 10-17 lö

WWW.BACKERS.FI

Nro 15 Sunnuntaina helmikuun 22. pnä 2015

Itseään täynnä olevasta ihmisestä kärsii koko työyhteisö

”Narsistisella työpaikalla vallitsee riidan ja hämmennyksen kulttuuri” (Raasepori) Narsistit lienevät maailman eniten väärin ymmärretty ihmisryhmä - ainakin omasta mielestään. Kukaan ei saa olla työpaikalla narsistia taitavampi tai fiksumpi ja omat tehtävät ovat aina täydellisiä. -Narsisti ja persoonallisuushäiriöinen ihminen ei tee mielestään ikinä mitään väärin ja mikä tahansa ongelma, vika tai tilanne on aina jonkun muun syy, työyhteisöongelmien asiantuntija Markus Lustig sanoo. Hän vertaa narsistia posliininorsuun, joka on vain millin ohut ja erittäin hauras, aivan kuten persoonallisuushäiriöstä kärsivän itsetunto. -Mutta ette saa nähdä sitä ikinä. Ulkokuori on timanteilla ja kullalla koristeltu ja valtavan hieno ja muiden on uskottava mitä henkilö itse sanoo itsestään, kysymyksiä tai epäilyjä ei suvaita, Lustig sanoo.

“Mitkään sopimukset eivät pidä” Narsistien uhrien tukiyhdistyksen varapuheenjohtaja Lustig on tutkinut narsismia ja työympäristöongelmia sekä ollut selvittämässä useita kymmeniä työympäristöjen ongelmatapauksia ympäri Suomen. -Narsisti on työpaikalla aina työnantajan kallein työntekijä. Hän aiheuttaa ylimääräisiä kuluja sairauslomien, työkyvyttömyyden ja mahdollisten muiden väärinkäytösten muodossa. Työaika käytetään vääriin asioihin ja näennäiseen tekemiseen ja fokus hämärtyy, Lustig sanoo. Miten sitten erottaa narsistin ns. tavallisesta törpöstä? -Narsistisen ihmisen kanssa ei voi sopia. Sopimukset muuttuvat viidessä minuutissa, narsisti jankuttaa, kiukuttelee tai tekee kuitenkin toisin omalla päätöksellään, mikään sitova sopimus ei pidä. Hän ei toimi kuten on sovittu tai tekee miten häntä itseään hu-

vittaa, Lustig kertoo. Muiden ihmisarvon narsisti määrittelee oman hyötynsä kautta.

-Jos ongelma on yrityksen ylimmässä johdossa ja jos välissä ei ole hallitusta, ainoa vaihtoehto on juosta lujaa, koska silloin asiaan ei voida vaikuttaa, Lustig sanoo. -Parisuhde on oma lukunsa, mutta kannattaa miettiä onko se sen arvoista, koska siinä uhraa nopeasti mielenterveytensä. Työyhteisötapaus hoituu vuodessa tai kahdessa, mutta yksilötasolla eniten kärsineet tarvitsevat terapiaa jopa 10 vuotta, Lustig kertoo.

Narsisti on monikasvoinen peluri Narsistisella työpaikalla vallitsee Lustigin mukaan riidan ja hämmennyksen kulttuuri, jossa ei keskitytä oikeaan tekemiseen. Narsistit työpaikkakiusaajina on usein huonosti tunnistettu ja samalla vaiettu ilmiö. Ongelmahenkilöitä ei tunnisteta ajoissa, eikä esimiehillä tai johdolla ole työkaluja tai osaamista puuttua tilanteeseen. -Osa riitelee ja loput eivät tiedä mitä pitäisi tehdä, tämä on tullut esiin monessa tapauksessa, Lustig sanoo. Narsisti pyrkii myös kokoamaan ympärilleen hovin, johon kuuluu ”luottoihmisiä”. -Narsismi aiheuttaa psyykkisiä sairauksia. Lääkäritkään eivät sitä aina tunnista, koska se osataan piilottaa. Narsistia voidaan luonnehtia monikasvoiseksi peluriksi, Lustig sanoo. Mielenterveysyhdistys Kaipparin järjestämä luento narsisteista työpaikkakiusaajina kiinnosti varsin suurta joukkoa Karjaalla torstaina. Kaipparin puheenjohtaja Tuula Öhman arvelee monen ihmisen törmänneen työyhteisössä kyseiseen ilmiöön ilman, että on osannut ymmärtää tai tulkita sitä oikein. Ongelmiin pureutuvista tiimipalavereista puuttuvat usein juuri narsistiset ihmiset, koska heidän mielestään ongelmia ei ole. Narsisteja ”asia ei koske” ja heidän ”ei tarvitse”. Tekosyitä poisjäämiseen ovat vaikkapa golf tai kipeä kissa kotona. Kaikki muut kuitenkin tulevat ja silloin kelkka alkaa kääntyä.

”Joko ymmärtää tai annettava olla” Narsisti on narsisti työpaikalla, kotona ja myös harrastusten parissa. Narsismista

Kaksilla säännöillä omaksi eduksi

-Narsisti on työpaikalla aina työnantajan kallein työntekijä. Hän aiheuttaa ylimääräisiä kuluja sairauslomien, työkyvyttömyyden ja mahdollisten muiden väärinkäytösten muodossa. Työaika käytetään vääriin asioihin ja näennäiseen tekemiseen ja fokus hämärtyy, Narsistien uhrien tukiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Lustig sanoo. kärsii työyhteisö, kotona koko perhe. Ongelmaksi muodostuu Lustigin mukaan se, että narsismia hoidetaan psykoterapialla, johon meneminen edellyttää, että henkilö ymmärtää hoidontarpeen. Lustigin mukaan herätyksen on yleensä tultava ”korkealta ja kovaa” esimerkiksi konkurssin, avioeron tai täydellisen terveyden menetyksen muodossa. -Narsistilta puuttuu psyykkinen sairauden tunto. Koska henkilö ei mene psykiatrille, häntä ei saada hoitoon. Joko ihminen ymmärtää asian itse tai sitten sen pitää vain antaa olla. Joko pelastetaan työyhteisö tai yhtä ihmistä, mo-

lempiin ei ole mahdollisuutta, Lustig sanoo. Mikäli narsisti eksyy lääkäriin psyykkisten ongelmien vuoksi, ne liittyvät masennukseen tai loppuun palamiseen. -Yleisin peruste on se, että muut ihmiset eivät ymmärrä hänen täydellisyyttään, Lustig sanoo. Epäkohtia ja kiusaamista on myös vaikea näyttää toteen, sillä toisin kuin fyysinen väkivalta, henkinen ei jätä näkyvää jälkeä.

Kiusaaminen yleisintä Suomessa Työpaikkakiusaaminen on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa ja neljä kertaa yleisempää kuin Ruot-

sissa. -Siellä esimiehillä on tapana kiinnostua työntekijöistään ja kysyä mitä kuuluu. Sitä kautta puhumisen kynnys on matalampi, Lustig sanoo. Suomessa ei esimiehelle perinteisesti avauduta hankalaksi leimaantumisen pelossa. Ihmiset kärsivät yksin, työntekijät eivät puhu tuntemuksistaan edes keskenään. -Esimies ja organisaation johto ovat isossa roolissa. On oltava seurantaa varhaisen puuttumisen ja huolta herättävän käytöksen mallilla. Esimiehenkin on osattava kysyä, sillä sitten kun suomalainen tulee kertomaan, on jo kiire, Lustig opastaa.

Lustigin mukaan mielenterveysyhdistysten on tunnettava myös narsismi ja sen tutut oireet, sillä yhdistyksissä saatetaan todennäköisesti auttaa tällaisiakin ihmisiä. Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnostisia kriteerejä ovat mm. laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja myötätunnon puute. Narsisti myös kadehtii muita, mutta luulee muiden kadehtivan häntä. Narsismia esiintyy asenteenakin erittäin laajasti. -En aseta diagnoosia, riittää että tunnistan ilmiön ja narsistisen käytöksen. Monessa tapauksessa on tullut näyttöä tai viitteitä talousrikoksista tai vastaavista, jopa työsuojelurikoksista, jotka toimivat suoraan irtisanomisperusteena, Lustig sanoo. Narsisti löytää asiasta kuin asiasta huonon puolen, arvostelee ja on itse vakuuttunut siitä, että suoriutuisi mistä tahansa tehtävästä paremmin. Narsisti ei myöskään ymmärrä, että hänenkin pitää toimia työyhteisön sääntöjen ja normien mukaan. -Narsistilla on tapana tehdä työyhteisöön kahdet säännöt, yhdet itselleen ja toiset muille. Laista haetaan oikeutuksia, velvoitteita tai rajoitteita ei huomioida. On ollut jopa sellainen tapaus, että henkilö on myöntänyt rikkovansa lakia aina kun siitä on hänelle etua, Lustig kertoo.

Teknisten palvelujen kilpailutusta valmistellaan Inkoossa (Inkoo) Tekninen lautakunta valmistelee teknisten palvelujen kilpailutusta konsultin kanssa. Nykyinen sopimus YIT:n kanssa päättyy syksyllä. Kunta teki sopimuksen teknisen toimen palvelujen

ulkoistamisesta jo vuoden 2007 marraskuussa. Sopimuskausi oli neljä vuotta neljän vuoden optiolla ja sekin päätettiin käyttää. -Tarkoituksena on tehdä uusi ostopalvelusopimus ja tarjouspyynnöt valmistellaan

konsultin kanssa. Näyttää siltä, että teknisiä palveluja ei oteta ainakaan kokonaisuudessaan enää uudelleen kunnan omaksi toiminnaksi, mutta tulevasta toimintamallista tullaan varmasti keskustelemaan paljon, teknisen lau-

takunnan puheenjohtaja Peter Siggberg (r) sanoo. Hänen mielestään palvelu-urakka olisi hyvä jakaa pienempiin osiin, jolloin myös paikallisille yrityksille voisi avautua mahdollisuuksia tarjota palvelujaan kunnalle.

-Olisi myös hyvä vähentää väliporrasta ja työnjohtoa niin, että toiminta olisi paremmin kunnan valvonnassa. Se olisi saatava nykyistä paremmin haltuun, Siggberg sanoo. Tänä vuonna tyytymättömyyttä on herättänyt etenkin

puutteellinen talvikunnossapito. Siihen on Siggbergin mukaan kuitenkin osasyy kunnan tekemillä sopimuksilla, joissa alempi hoitoluokitus sallii teiden ja katujen auraamisen vasta myöhemmin aamulla ja aamupäivällä.

EU 15 / 22.2.2015 su