Page 1


ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2013 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 1000 kpl. PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ: Tämä lehti on painettu kierrätyspaperille. KANNEN KUVA: Eetu Keränen SISÄKANNEN KUVA: Eetu Keränen


PÄÄKIRJOITUS

"

KAUKO SALMIVIRTA, toiminnanjohtaja

Työllistymisen edistämisessä kuultava yrittäjiä ETAPPI ON TARJONNUT vuodesta 1992 alkaen tukitöitä työpajoillaan ja ohjannut satoja ihmisiä eteenpäin koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille, joten kokemusta hyvistä käytännöistä sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä ja työhallinnon uudistuksista on vuosien mittaan kertynyt. Aika ajoin on vaikuttanut siltä, että ylhäältäpäin ohjatut työllistymistä edistävät uudistukset ottavat vasta toteuttamisvaiheessa huomioon yrittäjien näkemyksiä ja odotuksia. Heitä olisi jatkossa otettava vahvemmin mukaan jo hankkeiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheisiin. Tällöin pienyrittäjät kokisivat tekevänsä työtä toimintaedellytystensä kuten työvoiman saannin turvaamiseksi. Talouden taantumassa yrittäjien tukeminen ja kehittämisideoihin reagointi ilman ennakkoasenteita tuo toimenpiteisiin osoitetut panostukset takaisin yhteiskunnalle. Nuorisotakuun toteuttaminen on yksi esimerkki siitä, että yrittäjien ehdotuksia ja kokemuksia on vähitellen otettu paremmin vastaan. Jo ennen tätä alueellisilla yrittäjäyhdistyksillä olisi varmaankin ollut paljon kerrottavaa esimerkiksi siitä, miten ne ovat jo vuosikausia tehneet konkreettista työtä nuorten kesätyöpaikkojen löytämiseksi. Pirkanmaalla viime keväänä käynnistettyyn uuteen Kaikille nuorille töitä -kampanjaan ovat lähteneet nyt mukaan myös Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Lappi. Kampanja jatkuu kevääseen 2015. Pirkanmaalla sitä toteuttavat yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjät, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan TE-toimisto. Osoite www.nuorilletoita.�i kertoo kampanjasta. Työnantaja näkee viikoittain sijoittumisensa viikon top 5 -listalla. Kesän kynnyksellä Etappi nousi listalla hyvin tarjoten aktiivisesti tukipaikkoja työpajoiltaan. Yrittäjäyhdistykset voivat markkinoida jäsenyrityksilleen kätevää tapaa tarjota nuorille määräaikaisia tai vakituisia työsuhteita sekä oppisopimus- ja työkokeilupaikkoja. Yrittäjillä ja heidän yhdistyksillään on muitakin konkreettisia ideoita ja näkemyksiä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi. Politiikan tatamilla yrittäjien ehdotukset ja ideat tahtovat vain joutua erityisen tarkkaan syyniin ja päätöksien teko asioiden edistämiseksi saattaa pitkittyä. Yrittäjien rekrytoidessa uutta työvoimaa, Sanssi-kortit ja muut palkkatuet ovat tarpeen, mutta niiden varaan eivät pienyrittäjät menestystään rakenna. Heillä uuden henkilöstön palkkaamiset ovat aina isoja päätöksiä.

Etapissa kannetaan huolta myös vanhemmista työpaikkansa menettäneistä, joiden sijoittuminen takaisin työelämään ei ole toteutunut ennakoidun työvoimapulan mukaan. Mitä pidempään ikääntynyt työnhakija on poissa työmarkkinoilta, sitä vaikeampaa uudelleen sijoittuminen on, eikä koulutukseen hakeutuminen tunnu enää oikein mielekkäältä. Yrittäjillä on ikääntyvässä Suomessa hyviä kokemuksia pitkään heillä olleiden työntekijöiden sitoutumisesta ja kyvystä ymmärtää myös pienyrittäjien haasteita yritysten pystyssä pitämisestä. Yrittäjien ja työntekijöiden yhteisistä kokemuksista voidaan rakentaa konkreettisia työllistymistä edistäviä ratkaisuja. Sopivalla yhdistelmällä kuntoutusta ja mielekkäitä työtehtäviä saadaan ikääntyvät työnhakijat samalle viivalle nuorten kanssa. Ottamalla kampanjamalliksi yrittäjien nuorille suunnattu hanke, voitaisiin yhteistyöverkostoa täydentämällä käynnistää vaikka www.ammattilaisilletoita. �i-kampanja. Verkostoa voisi täydentää kuntouttavalla elementillä ja tehdä työllistävälle yrittäjälle helpoksi tukemisen ja neuvonnan saanti tilanteissa, joissa ikääntyvän työnhakijan fyysinen kunto vaatisi voimistamista. Uusien taitojen ja tietojen oppiminen ei 50-vuotiaalle ole mikään haaste. Ikääntyvät työntekijät/työnhakijat sitoutuvat myös työhönsä tavalla, mistä monella nuorella olisi paljon opiksi otettavaa ja yrittäjillä kerrottavaa. Tampereella nuorten ja ikääntyvien työnhakijoiden työllisyystilanne on hälyttävä, ja ilman yrittäjien onnistumisia sekä palvelujen ja tuotteiden lisääntyvää kysyntää ei tilanne hetkessä korjaannu. Talouden asiantuntijoiden mukaan Suomi tuskin elpyy taantumasta tänä vuonna. Kaikkein järkevintä olisi yrittää päästä pois iän mukaan jaotelluista kampanjoista ja ottaa opiksi siitä, mitä yrittäjät eri työpaikoilla ovat tehneet kaiken ikäisten työntekijöiden hyvinvoinnin, jaksamisen ja työllistymisen eteen. Ei tarvitse moneen yrittäjien lehteen tutustua kokonaisaktivoinnin hahmottamiseksi. Palkkatuilla ja vastaavilla voidaan lähinnä edistää työntekijöiden rekrytointia tilanteissa, joissa taloudellista pelivaraa ei näyttäisi paljon olevan. Voittoa tavoittelemattomille kolmannen sektorin työllistämisyhdistyksille kuten Etapille palkka- ja työllistämistukien saanti on ehdoton toimintaedellytys.

04


ETAPPILEHTI 02/2013

KOLUMNI

"

MIKA ITÄNEN Palveluyksikön johtaja / Työllisyydenhoidon palveluyksikkö

Yhdessä onnistumme paremmin vastuullisessa työllisyydenhoidossa TYÖLLISYYSPOLITIIKASSA TAVOITTEELLISUUS, työelämäläheisyys ja

yhteistyö ovat avaintekijöitä onnistumiselle. Pysyvät ratkaisut työllistymisessä, kouluttautuminen ammattiin ja tutkintoon parantavat myös yksilöiden ja perheiden hyvinvointia, vähentävät muiden hyvinvointipalveluiden kysyntää ja keventävät yhteiskunnan huoltosuhdetta. Tärkeää, että asiakkaamme kokevat että heitä aidosti autetaan löytämään pysyvän paikan yhteiskunnasta. Vastuulliseen työllisyydenhoitoon tarvitaan kumppaneita: TE-toimistoa, Kelaa, sosiaalitoimea, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja kuntia. On hyvä asia, että moni työnantaja Tampereella on ottanut haasteen vastaan ja osaltaan edistänyt liiketoiminnassaan merkittävästi myös vastuullista työllisyyspolitiikkaa, nuorisotakuun toteutumista ja nuorten hyvinvointia, osaamista ja edellytyksiä työllistyä haluamalleen alalle. Kesäkuussa palkittiin Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön Typan toimesta Työkokeilupaikkojen timantit - tilaisuudessa yli 40 työnantajaa ja yritystä nuorten työllistämistoimista ja onnistuneesta työnohjauksesta. Yhteisenä nimittäjä em. palkituilla oli tahto onnistua työllisyyspolitiikassa tänä taloudellisesti haastavana aikana sekä nuoren mukaan ottaminen tekemiseen ja oppimiseen. Hyvä työnohjaus ja mahdollisuudet työllistyä haluamalleen alalle vievät eteenpäin. Typa on ryhtynyt hiljattain etsimään tuella palkattaville asiakkailleen töitä myös yrityksistä. Ideana on, että työntekijä työskentelee yrityksessä yritysjohdon alaisena, mutta on työsopimussuhteessa kaupunkiin. Kaupunki solmii määräaikaisen työsopimuksen työntekijän kanssa, vastaa työntekijän palkanmaksusta, työterveydestä ja vakuutuksiin liittyvistä asioista. Yritys vastaa työturvallisuudesta ja työhön perehdyttämisestä. Tuella palkattujen siirtämisestä yrityksiin on kokemusta Etelä-Pirkanmaalla toteutetusta Välike-projektista. Sen on todettu olevan sopiva työllistämiskeino niille työnhakija-asiakkaille, joiden työttömyys

on pitkittynyt, mutta joilla ei kuitenkaan ole suuria elämänhallinnan ongelmia. Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia, siksi tämäkin on kannattanut ottaa Tampereella mukaan yhdeksi keinoksi auttaa pitkäaikaistyöttömiä. Esimerkiksi kuntien palkkatukityöllistäminen eli perinteisempi malli on johtanut pysyvään työllistymiseen selvästi harvemmin. Tarvitsemme onnistumisia myös jatkossa - ja sitä että päämäärätietoisesti tehdään töitä paremman tulevaisuuden hyväksi. Kuluva vuosi ja lähivuodet ovat erityisen haasteellisia. Keskeinen kysymys on, miten turvata alueella toimivien yritysten ja kuntalaisten tulevaisuus mahdollisimman hyvin taloustaantuman tuomien paineiden keskellä? Tampereella työttömyysaste on n. 15 % ja alle 25-vuotiaita työttömiä jo yli 2.000. Työttömyyden kasvu on kaikilla kaupunkiseuduilla ollut merkittävää etenkin viimeisen vuoden aikana johtuen vaikeasta globaalista taloustilanteesta, joka on heijastunut työpaikkojen määrään myös Suomessa. On nähtävissä, että osaavasta työvoimasta on yhä suurempi kilpailu tulevaisuudessa ja tässä kilpailussa Tampereen tulee pärjätä - ja olen varma, että pärjääkin –yhteistyöllä. Kun onnistumme työllistämistoimissa, elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa, minkä lisäksi osaamista ja syrjäytymisen ehkäisyä edistetään. Elämä tuo aina tullessaan muutoksia – ja siten myös uusia mahdollisuuksia. Minulla onkin hyviä uutisia: Hyvät tulokset nuorten työllistämispalveluissa ovat osaltaan edesauttaneet sitä, että nuorten työllisyyspalvelut ollaan vakiinnuttamassa kaupungin pysyväksi toiminnaksi vuodesta 2014 lukien. Tämä puolestaan edesauttaa nykyisen toimintamme hyvien tulosten hyödyntämistä ja kehittämistä myös tulevaisuudessa nuorten kuntalaisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdessä onnistumme paremmin saavuttamaan tavoitteemme. Toivon, että tuleva aika olisi suosiollinen mahdollisimman monelle meistä.

05


KOLUMNI

"

SINI TOIKKA kehittämiskoordinaattori / RAY

Työtä nuorille, kiitos! EUROOPPAA KOETTELEE kova nuorisotyöttömyys, ja Suomessakin tilanne heikkenee. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työllisyyskatsauksen mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli huhtikuussa 34 817, mikä oli 6600 enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa. Vuoden alussa voimaan tullut nuorisotakuu on hallituksen kärkihanke, jolta on odotettu nopeita tuloksia nuorten tilanteen parantamiseksi. Nuorisotakuulla tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Nuorisotakuun onnistumiseksi tarvitaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteisvastuuta. Raha-automaattiyhdistyksessä haluttiin lähteä mukaan yhteiskunnallisiin talkoisiin. Raha-automaattiyhdistys käynnisti 75-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Paikka auki - nuoret työelämään -avustusohjelman. Nelivuotisen avustusohjelman aikana RAY myöntää avustuksia 29-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen kansalaisjärjestöjen yleishyödyllisiin tehtäviin sekä rahoittaa uusia, innovatiivisia projekteja, joilla edistetään nuorten työelämävalmiuksia. Alustavan arvion mukaan ohjelmakauden aikana käytetään yhteensä noin 20—30 miljoonaa euroa nuorten palkkaamiseen ja työelämävalmiuksien edistämiseen. Paikka auki -avustusohjelmaan on mahdollista hakea mukaan koko ohjelmakauden ajan. Ensimmäisen kerran avustusohjelmaan

haettiin avustuksia toukokuun 2013 loppuun mennessä. Hakemukset valmistellaan normaalin avustusvalmisteluprosessin mukaisesti. Aikataulullisesti tämä tarkoittaa sitä, että avustusohjelmaan mukaan valituissa sosiaali- ja terveysalan järjestöissä avautuu kevättalvella 2014 uusia työpaikkoja alle 29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suoma. Tämä tarjoaa myös järjestöille mahdollisuuksia uudistaa ja nuorentaa järjestökulttuuria. Työpaikkojen lisäksi vuoden 2014 alussa järjestöissä käynnistyy useita kehittämisprojekteja, joiden avulla toivottavasti löydetään uudenlaisia keinoja edistää nuorten työllistymistä tulevaisuudessa. Vaikka Paikka auki -avustusohjelma pureutuu nuorisotyöttömyyteen, ei tule kuitenkaan unohtaa sitä, että työttömyys koettelee ankarasti myös muita ikäryhmiä. Raha-automaattiyhdistys tukee työllistymisen edellytysten edistämistä avustusohjelman ulkopuolella myös muissa ikäryhmissä. Avustusohjelman julkistamisen yhteydessä viime huhtikuussa ohjelman Nuorten Johtoryhmä luovutti haasteen kaikille suurimmille puolueille sekä Elinkeinoelämän keskusliitolle ja SAK:lle. Haasteessa vaadittiin kolmea asiaa: konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, helpompaa väylää saada ensimmäinen työpaikka sekä haasteen viemistä eteenpäin Suomen työnantajille. Haasteen vastaanottaminen taltioitiin videolle, joka löytyy You Tubesta esimerkiksi hakusanoilla: ”Paikka auki: puheet on puhuttu, työtä nuorille kiitos!” Kansalaisjärjestöt ovat jo tarttuneet haasteeseen innokkaasti: avustushakemuksia saapui toukokuun loppuun mennessä odotettuakin enemmän. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle!

06


ETAPPILEHTI 02/2013

KOLUMNI

"

Ilmari Karjalainen Puheenjohtaja / Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

Poikki ja pinoon VÄÄNSIN JALKANI TUKKIREEN PÄÄLLÄ. Hevonen veti reessä paria mäntytukkia kapeaa uraa pitkin havumetsän keskellä ja jalkani osui uran vieressä seisovaan mäntyyn. Onneksi jalka vain hieman vääntyi eikä murtunut. Siihen aikaan isoimmat, täysikasvuiset puut kaadettiin, vietiin tien varteen ja sieltä edelleen sahoille ja tehtaille jatkojalostukseen. Nyt on toisin. Koneet jyskäävät sekä nuorissa harvennushakkuumetsissä että vanhoissa tukkipuumetsissä. Metsät muuttuvat selkeärajaisiksi, lähes tasapituisiksi metsäpelloiksi. Monimuotoisuus on tuhoutunut, isojen puiden tuoma rauha ja turvallisuus hävinnyt. Onneksi kaupungeissa on edelleen puistometsiä ja erityyppisiä luontokohteita, joihin voimme mennä hiljentymään ja virkistymään. Luonto hoitaa myös terveyttämme. Tutkimusten mukaan jopa muutaman minuutin pituinen viipyminen metsäluonnossa rauhoittaa kiireistä mieltä ja stressiä. Liikkumalla mahdollisimman alkuperäisessä luonnossa saamme virvoitusta myös luonnon väri- ja äänimaailmasta. Monenlaisten terveellisten kasvien ja marjojen lisäksi myös luonnon valokuvat hoitavat terveyttämme. Rauhallisella luontoympäristöllä ja luontokuvilla on todettu olevan verenpainetta laskeva vaikutus. Posti-

kortit ovat usein luontoaiheisia; yksi kuva voi kertoa satoja asioita. Ennen metsästys ja kalastus olivat tärkeitä elinkeinoja. Nykyisin ne ovat tärkeitä harrastuksia, jotka johtavat etenkin poikia luontoon ja luonnon tuntemiseen. Metsästäjät odottavat syksyä, kalastajat kevättä, jolloin parhaat pyyntiajat alkavat. Metsästys- ja kalastusretkien suunnittelussa menee aika jo mukavasti, ja jälkeenpäin saalis ja retket käydään läpi moneen kertaan, varsinkin kalajutut. Iloitsen, kun Luontopolulta eteenpäin -projekti vie jo nuoria monipuolisesti luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Syksyn kynnyksellä vielä muutama sana luonnon antimista. Luonnon tarjoamaa ravintoa ei Suomessa tarpeeksi kerätä ja käytetä. Suomeen tulee joka kesä tuhansia ulkomaalaisia poimijoita. Kovalla ja ahkeralla työllä he ansaitsevat monin verroin kotimaan tuloihinsa verrattuna. Voisikohan Etapissa olla marja-, sieni- ja langanvärjäyspaja sekä näille oma myyntipiste? Vaikka asumme kaupungeissa ja käytämme nykyaikaista tekniikkaa, luonto on meille edelleen merkityksellinen. Luonnossa ovat meidän juuremme, se on osa ihmisyyttämme. Vaalikaamme sitä.

07


KOLUMNI

"

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto luo ratkaisuja rekrytoinnin ja työllistymisen tarpeisiin tYÖ- JA ELInKEInOtOImIStOJEn (TE-toimistot) palveluissa on kuluneen vuoden aikana tapahtunut paljon. Vuoden alusta jokaiselle elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY-keskukset) alueelle perustettiin yksi hallinnollinen TE-toimisto. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto aloitti toimintansa 14 muun uuden TE-toimiston tavoin 1.1.2013. Uusien TE-toimistojen käynnistymisvaiheeseen sijoittuivat myös keskeisen lainsäädännön muutokset, kun Laki julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta tuli voimaan. Alkuvuoteen sijoittuivat myös nuorisotakuun toimeenpano ja kuntakokeilujen käynnistyminen. Muutokset ovat toteutuneet haasteellisena aikana. Taloustilanteen heikentymisen myötä työttömyys Pirkanmaalla on kasvanut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna melkoisesti. Lomautukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Toukokuun 2013 lopussa Pirkanmaan TEtoimiston alueella olin noin 28 800 työtöntä työnhakijaa. Tämä on noin 12 % koko Pirkanmaan työvoimasta. Edellisvuoteen verrattuna työttömiä työnhakijoita oli yli 5 800 henkilöä enemmän. Työttömistä lomautettuja oli yli 1 700 henkilöä, mikä on noin 72 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Pitkään työttömänä olleiden työttömyys on edelleen kasvanut. Myös nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on korkeampaa kuin edellisvuotena. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Pirkanmaan kokonaistyöttömyys on pitkään ollut koko maan keskiarvon (10,3 %/toukokuu 2013) yläpuolella.

TYÖNHAKIJA-ASIAKKAAN ASIOINTI TE-toimiston palvelut ja erityisesti asiakkaaksi-ilmoittautuminen Pirkanmaan TE-toimistoon on oleellisesti muuttunut. Aikaisemmin asiakkaaksi-ilmoittautuminen edellytti henkilökohtaista asiointia TEtoimistossa. Tämä tarkoitti lähes poikkeuksetta pitkää jonotusaikaa, jopa muutamien tuntien odottelua TE-toimiston virkailijan luokse. Vuoden alusta asiakkaaksi-ilmoittautumisessa otettiin käyttöön uudet toimintatavat. Toimistoissa ei enää jonoteta TE-asiantuntijan luokse, vaan asiakaspalvelu tapahtuu aikavarauksella. Työnhakijaksi ilmoittaudutaan verkkopalvelussa (www.te-toimisto.�i > sähköinen asiointi) pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Tämän jälkeen ei tarvitse tulla henkilökohtaisesti käymään TE-toimistosta kuten aikaisemmin, vaan TE-toimistojen asiantuntijat ovat työnhakijaan puhelimitse yhteydessä viimeistään 14 päivän kuluessa. Yhteydenoton aikana TE-toimisto tarjoaa työpaikkoja, työllistymistä edistäviä palveluja ja varaa tarvittaessa ajan henkilökohtaiseen asiointiin.

TARJA PAULANIEMI Palvelujohtaja / Tuetun työllistämisen palvelut, TE-toimisto

Uudenlainen toimintatavan käyttöönotto ei ole ollut kaikilta osin helppoa. Suurten asiakasmäärien lisäksi TE-toimistosta riippumattomat, tekniset puhelinongelmat ovat vaikeuttanet asiakkaiden yhteydenottoja TE-toimistoon. Muuttuneet toimintatavat on herättänyt paljon kysymyksiä. Pirkanmaan TE-toimiston jokaisessa toimipaikassa saa ilman ajanvarausta opastusta työnhakuun ja TE-toimistossa asiointiin, esimerkiksi asiakkaaksi-ilmoittautumiseen liittyen. Puhelinpalvelun sujuvuuteen on panostettu ja lisätty ko. palveluun henkilökuntaa. Vaihtoehtoisesti asiakkaat voivat varata aikavarauksen tai jättää asiaansa koskevan yhteydenottopyynnön TE-toimistoon myös nettisivujen kautta. Ajankohtaiset asiointiohjeet löytyvät myös osoitteesta www.te-toimisto.�i/pirkanmaa. Nettisivuilta löytyy vastaus moneen asiakasta askarruttavaan kysymykseen. Kesäkuun lopussa uusiutuneet TE-toimistojen paikalliset nettisivut tuovat käytettävyytensä osalta helpotusta asiointiin. Nettisivuilta voi tarkistaa asiointiohjeiden lisäksi myös ajankohtaiset rekrytointitapahtumat, joita järjestetään ympäri Pirkanmaata. Monet asiat, esimerkiksi työnhaun muutosilmoitukset, asiakas voi myös hoitaa verkkopankkitunnuksia käyttäen osoitteessa www.te-palvelut.�i > sähköinen asiointi. Yleistä neuvontaa työnhaun ja muun muassa työttömyysturvan suhteen asiakkaat saavat myös valtakunnalliselta Työlinjalta. TE-toimistossa asiointi koostuu verkkoasioinnista, puhelinpalvelusta ja tarvittaessa henkilökohtaisista tapaamisista aikavarauksille.

NUORISOTAKUU Asiakaspalvelun muutosten lisäksi Pirkanmaalla on panostettu myös nuorisotakuun toimeenpanoon (www.nuorisotakuu.�i ). Muun muassa Pirkanmaan Yrittäjien, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan TE-toimiston yhteistyönä toteutettu Kaikille nuorille töitä –kampanja jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka (www.nuorilletoita.�i). Kampanjan avulla etsitään yhteisvoimin töitä nuorille. Nuorten työllistämisen tueksi luodun Sanssi-kortin avulla (rekrytointituki, 700 € nuoren työllistämiseen) työllistyneitä nuoria on yhä enemmän. Nuorten työpaikkoja etsitään Sanssi-korttia markkinoiden ja Pirkanmaalla on järjestetty touko-kesäkuun aikana useilla paikkakunnilla nuorten työllistymistä tukevia Sanssi-kortti –kampanjoita. Vaikeammin työllistyvien nuorten osalta yhteiskuntatakuuta on tehostettu tiivistämällä yhteistyötä esim. välityömarkkinatoimijoiden ja

08


ETAPPILEHTI 02/2013 PAJAJAKSON AIKANA LUONTOPOLKULAISET tutustuvat kaikkiin Etapin

työpajoihin. Projektipäällikkö Niina Rautiainen kertoo, että uusia ja erilaisia asioita tekemällä ja kohtaamalla voi syntyä oivalluksia siitä, mihin suuntaan nuori haluaa lähteä kulkemaan esimerkiksi uravalintojen suhteen. Myös kokemus erilaisista työympäristöistä saattaa herättää ajatuksia unelmatyöpaikan suhteen. ”Voi myös tulla oivalluksia siitä, mikä ei ole ollenkaan mun juttu”, Niina sanoo ja jatkaa. ”Kaikki nämä vievät matkalla eteenpäin. Luontopolkua eteenpäin -työpajalla uskotaan vahvasti luonnon voimaannuttavaan vaikutukseen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Työnteon ohella tutustutaan koulutusvaihtoehtoihin ja työmahdollisuuksiin sekä mietitään elämän peruskysymyksiä. Luontoympäristö tarjoaa pohdinnoille oivan ympäristön. Luontopolulla kartoitetaan siis mielenkiinnon kohteita, luonto on vain yksi toimintaympäristöistämme.” Luontopolkulainen Petri kertoo näkemyksensä työpajasta: ”Luontopolku-projektissa opetellaan erilaisia taitoja, uusia juttuja. Jotkut liittyvät luontoon ja toiset eivät.” ”Ajatus projektista syntyi 2010—2011”, Niina kertoo Luontopolun alkuvaiheista. ”AJ – Antti-Jussi Halme – ja Kauko Salmivirta olivat hahmotelleet jonkinlaista ryhmää, jossa luonto olisi jollain tavalla mukana. Tämän vuoden alusta projektiin on haettu kahta työntekijää, joista yksilöohjaaja Taru Vulli tuli mukaan talon sisältä ja minä hain ulkopuolelta. Maaliskuussa konseptia suunniteltiin tarkemmin ja muodoksi valikoitui työpaja. Aika luontevasti aloitus sovittiin kesälle, jolloin muualla ei ole oikein mitään toimintaa.” Niina lisää: ”Aika moni on sanonut meille, että on hyvä että tämä on juuri kesällä, koska silloin ei ole oikein muuta mielekästä tekemistä. Esimerkiksi psykiatrian poli, A-klinikka ja etsivä työ elelevät kesällä aika hiljaiseloa – osa on kokonaan suljettukin – joten toimintaa tarvitaan, jotain mikä on auki ja toimii myös kesäaikaan.” Luontopolun tehtävänjako Niinan ja Tarun välillä ei ole kovin ehdoton. Niina kuvaa: ”Taru vastaa esimerkiksi yksilöohjauksen puolesta, mutta teemme myös paljon samantyyppisiä asioita. Minä hoidan yhteistyökuvioita ja kokonaispalettia, talousasioita yms. Perusarjessa teemme samoja asioita molemmat. Olemme jakaneet myös pajan arjessa vastuita niin, että minä vastaan enemmän erätaitoihin liittyvistä päivistä ja Taru puolestaan liikunnasta sekä elämänhallintaan liittyvistä teemoista. Päivisin useimmiten olemme molemmat ryhmän kanssa. Tarun vastuulla on pajalaisten yksilöohjaus.” Taru tarkentaa: ”Hoidan enemmän ura-asioita, elämänhallintaan liittyviä juttuja sekä liikuntaa.” Luontopolkulainen Rita kertoo olleensa työpajalla mukana alusta asti, aluksi puupajalla. ”Olen ollut mm. Ahlmanin säätiön kanssa jättiputken ja jättipalsamin kitkemistalkoissa sekä Tredun jälkihakuinfossa tsekkaamassa vapaita hakupaikkoja.” ”Aina torstaisin olemme retkellä”, Niina Rautiainen kertoo pajan toiminnasta.

”Perjantaisin on pajapäiviä, jolloin olemme muilla pajoilla tutustumassa. Alkuviikosta olemme usein täällä Etapilla. Esimerkiksi ensi viikolla tutustumme TAKK:iin, käymme palolaitoksella jälkisammutus- ja turvallisuuskoulutuksessa, sekä tutustumme verkostotyöpajaan. Torstaina menemme Kauppiin ja perjantaina on taas pajapäivä.” Niina avaa Luontopolun jatkosuunnitelmia: ”Elokuun loppuun ohjelma on rakennettu teemoittain. Käymme läpi mm. voimavarajuttuja jollain viikolla, sitten varustejuttuja. Retkeilytaitoja on käyty läpi aiemmin. Elokuussa on loppuleiri, jota varten nyt harjoitellaan ja valmistaudutaan. Pajalaiset saavat itse suunnitella ja toteuttaa kaiken. Osallistumme myös Ensiapu 1 -koulutukseen ulkona retkiolosuhteissa. Toinen työpaja alkaa lokakuussa ja kestää joulukuun loppuun. Ensi vuonna on 3—4 työpajaa, kolmen kuukauden settejä. Haku seuraavaan työpajaan alkaa elokuussa. ”Kyselijöitä on jo toki ollut, mutta ryhmää ei kuitenkaan ole vielä kasattu”, kertoo Niina. ”Nykyisellä pajalla alkuvaiheessa aloittaneista yksi tai kaksi on jo siirtynyt muihin juttuihin. Kokonaisuudessaan pajalaisia tällä jaksolla on ollut kahdeksan, joista osalla työpaja on jo päättynyt suunnitellusti.” Niina kertoo, että yhteistyötahoilta on tullut paljon positiivista palautetta. ”Viimeksi eilen. Erilaista lähestymistapaa kiitellään muun muassa poissaolojen suhteen. Pyrimme miettimään elämää kokonaisvaltaisesti. Yleensä kaikkeen on aina jokin syy. Yritämme aina selvittää, mistä asiat johtuvat, jotta niitä voitaisiin korjata. Yksilöohjaajat ovat koko ajan tukena; Taru hoitaa kokonaan pajalaisten asioita, Markus toimii yksilöohjaajana useilla eri pajoilla.” Mukaan Luontopolkua eteenpäin -työpajaan pääsee ottamalla yhteyttä Niinaan tai Taruun. ”Ensin sovitaan haastatteluaika ja jos sitten yhdessä todetaan, että paikka on oikea, otetaan sopimusjutut mietintään. Mahdollisia tapoja tulla mukaan ovat muun muassa työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, toimeentulotuki – toki monet muutkin tuet soveltuvat. Ja mukaan pääsee myös, vaikka olisi jo jonkin alan koulutus”, Niina vakuuttaa.

011

LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -TYÖPAJAN OHJAAJIEN YHTEYSTIEDOT: projektipäällikkö Niina Rautiainen p. 050 560 4710 niina.rautiainen@etappi.info yksilöohjaaja Taru Vulli p. 040 766 8459 taru.vulli@etappi.info


Luontopolulta pääsee moneen suuntaan TEKSTI Petri Levola KUVAT Mikko Haapasaari KAHDEKSANTOISTAVUOTIAS RITA aloitti Luontopolulla heti ensimmäisellä viikolla. ”Kuulin tästä Tyttöjen talolla, kun Niina ja Taru kävivät kertomassa projektista. Kun en päässytkään opiskelemaan Hämeenlinnaan, minne hain, tulin tänne. On aika puuduttavaa herätä aikaisin aamulla, mutta muuten on ollut kivaa.” Ritasta on ollut parasta tutustua puupajaan, koska ala on kiinnostava ja hän onkin hakenut alan koulutukseen Hervantaan. ”Puualan lisäksi vaatetus- ja elintarvikeala sekä kondiittorin työ kiinnostaa. Haluaisin myös iltapäiväkerhon ohjaajaksi, mutta sinne voi hakea vasta 21-vuotiaana.” Ikävinä puolina Luontopolussa Rita kokee aikaisen heräämisen, ja sen ettei tiedä etukäteen, mitä tapahtuu. Opiskelujutut ovat myös turhauttavia. Odotuksia Luontopolulta on opiskelu- tai työpaikan löytyminen, sekä paikan löytämisen elämästä ja apua olemiseen muutenkin. Opiskelu- ja työasioiden lisäksi Luontopolulla oppii paljon

luontoon liittyviä taitoja. ”Olen oppinut luontopolulla mm. teltan korjausta, nuotion sytyttämistä, ja erätaitoja muutenkin.” Retkeilyn ohella tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyvät. ”Luontopolulla ajatukseni puualasta on vahvistunut, se kulkee meillä myös suvussa.” ”Yritän saada ennen Luontopolun päättymistä jonkin systeemin, kuten koulutuspaikan, jossa voin sitten jatkaa tästä eteenpäin”, Rita jatkaa. ”Haluaisin Luontopolulta vielä lisää käyntejä erilaisissa koulupaikoissa.”

UUDEN KOKEMISTA TYÖNHAUN OHESSA Kirsi, 24, on koulutukseltaan pukuompelija ja suurtalouskokki. ”Pukuompelijan töitä en ole vielä päässyt tekemään. Keittiöllä olen työskennellyt muutaman kuukauden, ja ravintolatyön-

012


Uusi puheenjohtaja on yhteiskunnallisen työn pastori TEKSTI Minna Autio KUVA Eetu Keränen

Tampereen Seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja Ilmari Karjalainen toimii työkseen yhteiskunnallisen työn pastorina Tampereen evankelisluterilaisessa seurakunnassa.

TYÖPAIKKAPAPPINA hän on toiminut jo 11 vuotta. Seurakunta on tehnyt

Etapin kanssa yhteistyötä jo parikymmentä vuotta ja nyt seurakunta haluttiin myös Etapin hallitukseen mukaan. Etapin hallituksessa Ilmari Karjalainen on ensimmäistä kertaa. Karjalainen kertoo hallituksen toiminnasta: ”Kokouksia vuodessa on keskimäärin neljä tai viisi. Kokouksissa suunnitellaan lähinnä Etapin yleisiä suuntaviivoja. Käytännössä hallituksessa on kaksi Etapin omaa työntekijää ja toiminnanjohtaja sitten esittelee asioita ja kehittelee eteenpäin. Hallitus päättää lähinnä suuremmista linjoista: periaatteista, mihin suuntaan lähdetään toimintaa kehittämään ja millaisiin asioihin lähdemme lopulta mukaan. Tähän mennessä meillä on ollut yksi kokous. Siellä käytiin läpi sitä, miten alkuvuosi on mennyt, minkälainen sopimus kaupungin kanssa tällä hetkellä on ja sellaista. Hallitus huolehtii yhdistyksen toimintaedellytyksistä ja vastaa taloudesta.” Kokouksessa on seurattu lähinnä nykyisten projektien kehittymistä: Etapin muuttoa Vuolteenkadulta Sarvijaakonkadulle, Luontopolku-projektin alkua, Etapin terveysprojektin jatkoa. On myös mietitty ensi vuonna tulevia uusia projekteja. Ilmari Karjalaisella on kokemusta yhdistyksen hallitustyöstä, mutta puheenjohtajana hän ei ole aiemmin toiminut. ”Hallitustyö poikkeaa siitä yhteistyöstä, mitä olen aiemmin tehnyt Etapin kanssa. Olisihan tässä voinut kokeneempikin olla. Etapin toiminnastahan minulla toki on laaja kokemus, mutta hallituspuoli on vähän eri asia kuin kiertää pajoilla ja jutella ihmisten kanssa. Hallitustyöskentely on opiskeluajoilta tuttua, mutta työelämässä olen yrittänyt pysytellä siitä sivussa”, Karjalainen kertoo.

SEURAKUNTATYÖSSÄ PAINOPISTEINÄ YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTATYÖ Työpaikkapappina Ilmari Karjalaisen tehtäviin kuuluu henkilökunnan tukeminen ja auttaminen kriiseissä ja muutoksissa. ”Ihmiset voivat tulla juttelemaan. Eniten kysellään kirkkoon liittyvistä asioista; rippikoulusta, hautauksista ja muusta sellaisesta. Työhöni kuuluu esimerkiksi kuolemantapausten jälkihoito ja tukeminen kriiseissä, kuten irtisanomiset ja tehtaiden lopettamiset. Lisäksi on konsultointia erilaisissa asioissa”, Karjalainen luettelee. Toimintaan on kuulunut myös virkistystoiminnan järjestäminen. ”Syysretki Rajalan leirikeskukseen on tehty jo kahtena syksynä, alustavasti on suunniteltu retkeä tällekin vuodelle. Noin 90 prosenttia henkilökunnasta on ollut mukana päiväretkellä.”

Muitakin retkiä on tehty aiempina vuosina, mutta toiminta on viime vuosina painottunut näihin syysretkiin. Seurakuntatyössä Karjalaisen tehtäviin kuuluvat mm. kestävä kehitys ja siihen liittyvät suunnitelmat. Ilmari Karjalainen on mukana seurakunnan ympäristötoimikunnassa. Kirkolla on käytössä ympäristödiplomi-järjestelmä, jossa pyritään säästämään ympäristöä ja jatkamaan kestävämmällä kehityksellä eteenpäin. Energian säästö on iso osa sitä – samoin esimerkiksi se, mistä sähkö tulee, mitä sähköä käytetään. Kirkon ympäristöjärjestelmä on osa Tampereen seudun julkisten laitosten yhteistä energiansäästöhanketta. ”Olemme mukana myös ympäristöretkissä, teemme erilaisten ryhmien kanssa luontoretkiä”, kertoo Karjalainen. ”Esimerkiksi viime syksynä tehtiin adventtivaellus Hervannan Vuorekseen Tampereen Taivaltajien kanssa. Samalla retkitoiminnan ohessa teimme vähän verkostoitumista. Teemme sen tyyppisiä retkiä kuin Etapinkin syysretket. Tarjoamme ohjelmaa ja ohjausta Rajalan leirikeskuksessa. Toiminta on lähtöisin yhteiskunnallisesta työstä. Meillä on hengellisen ohjauksen virka, pastori. Seurakunnallahan on kaikenlaista toimintaa, kuten monikulttuurisuustyötä, sinkkujen toimintaa. Se on ihmisten rinnalla elämistä eri tilanteissa, vapaaajasta työelämään.”

HILJAINEN POLKU LÄHELLÄ SYDÄNTÄ Tuorein seurakunnan yhteiskunnallisen työn projekti lienee Hiljainen polku Viinikassa. Projekti on tehty kaupungin kanssa yhteistyössä ja kuuluu EU:n pienhankkeeseen. Kyseessä on Viinikan kirkolta alkava hiljaisuuden mietiskelyreitti ja sen kartta. Polku on osittain merkitty rastein, joita voi seurata. Tekstit Hiljaiselle polulle on laatinut Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien sielunhoidon pastori Marjatta Malmberg. Projektin hankekoordinaattorina toimii Anne Kärkkäinen. Tampereen yliopiston normaalikoulun opiskelijat maalasivat polulle kuvat ja Silta-Valmennuksen metallipajan opiskelijat hitsasivat metalliset taulut. Tampereen kaupungin puisto-osasto toi polulle penkit. Ilmari Karjalainen kertoo polusta: ”Tietyissä paikoissa on kuvia ja elämän tarkoitukseen ja mietiskelyyn liittyviä tekstejä. Ajatuksia siitä, mikä elämässä kantaa ja mitä mieltä elämässä on, tai vaikkapa mikä on vanhan ja uuden merkitys. Esimerkiksi yhdessä kohdassa polkua on toisella puolen 1920-luvulla rakennettuja taloja ja toisella puolen 1990-luvun taloja, kaksi aikakautta rinnakkain. Siinä voi miettiä, mihin itse kuuluu.”

015


Tomuta käsityksesi siivousalasta TEKSTI Sari Harsu KUVA Eetu Keränen

Siivousala on yksi parhaiten työllistävistä aloista, ja se tarjoaa pätevälle osaajalle monenlaisia työ- ja etenemismahdollisuuksia. Siivousalan ammattilainen voi olla paitsi toisen palveluksessa oleva siivooja myös vaikkapa yrittäjä, kouluttaja tai työnjohtaja. Näihin mahdollisuuksiin voi päästä käsiksi esimerkiksi Etapin siivousosaston kautta. Myös maahanmuuttajat ovat työllistyneet Etapista hyvin.

”OVEt OVAt AVOInnA tOSI mOnEEn SUUntAAn”, Etapin siivousosas-

ton pitkäaikainen työnohjaaja Tarja Pihlman sanoo. Hän kertoo, että useilla yrityksillä on tällä hetkellä mahdollisuus ottaa ihmisiä oppisopimuskoulutukseen. Tällainen kouluttaminen saattaa lisääntyäkin, koska ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Nopein tie ammattiin on kuitenkin perinteinen päiväopiskelu oppilaitoksessa. Näin tutkinnon saa suoritettua vuodessa tai puolessatoista. ”Siivousalan osaajalle on töitä tarjolla myös esimerkiksi kiinteistöpuolella ja ympäristöpuolella.” Jos joku vielä kuvittelee siivoustyön olevan vain lattioiden luuttuamista mopilla ja pölyjen pyyhkimistä rätillä, hänellä on paljon opittavaa. Siivousala on nopeasti kehittyvä, vaativa ja haasteellinen ala, jolle täytyy kouluttautua siinä missä muihinkin ammattilaistehtäviin. Etappi on hyvä paikka kehittää jo olemassa olevia valmiuksia ja toisaalta myös lähteä tutustumaan kokonaan uuteen alaan. ”Työtehtävät ovat Etapilla erittäin monipuoliset”, Tarja kertoo. ”Eri pajoilla on erilaista likaa. Oman haasteensa lisäksi tuo, että tilat ovat aika täynnä.” Etapin siivousosastolle tuleva uusi työntekijä yllättyy monesti välineiden ja työtehtävien kirjosta. Usein joudutaan alusta asti opettelemaan välineen käyttö, koska kotisiivouksesta tuttuihin kapistuksiin verrattuna ammattivälineet ovat usein hyvinkin erilaisia. Ja jos työntekijällä onkin aiempaa kokemusta välineestä, täällä oppii uuden menetelmän, miten työ sillä tehdään. Välineet kehittyvät koko ajan helpommin säädettäviksi, ja lähes joka tehtävään on oma työvälineensä. Etappiin olisi toiveena saada ammattimaisempi kalusto pyykkihuoltoon, mutta muuten välineistö on melko hyvässä mallissa. ”Kiitos yhteistyökumppaneille tästä”, Tarja Pihlman sanoo.

ETAPISTA HYVÄ POHJA KOULUTUKSEEN Etappi on turvallinen ja viihtyisä ympäristö harjoitella siivousalaa. ”Täällä saa tehdä virheitä, niitä ei tarvitse pelätä. Työntekijä oppii, kun pohditaan syytä, miksi näin kävi”, Tarja sanoo. Hän seuraa työntekijöidensä työn laatua ja antaa palautetta. Tarja kertoo, mikä sujuu hyvin ja missä on korjattavaa. Aina hän ei kui-

tenkaan anna suoraan vastausta ongelmaan, vaan työntekijä joutuu itsekin miettimään, miten voisi tehdä. ”Täällä ei ole myöskään kiire saada valmista.” Menetelmät saa opetella kaikessa rauhassa, jotta hallitsee ne sitten esimerkiksi nopeatempoisemmassa yritysmaailmassa. ”Työkohteessa pitää toimia ripeästi. Pitää osata valita oikea menetelmä heti ovella.” Koko siivouksen lopputulos riippuu siitä, miten työn teknisesti tekee. Kun valitsee oikeat menetelmät ja välineet, saa tilan kerralla kuntoon eikä tarvitse paikkailla jälkikäteen. ”Kun menetelmät ovat hallussa, kiireenkin oppii ottamaan haltuunsa”, Tarja tietää.

”Täällä saa tehdä virheitä, niitä ei tarvitse pelätä. Työntekijä oppii, kun pohditaan syytä, miksi näin kävi”, Tarja sanoo. Siivouksessa on nykyään apuna myös monenlaisia koneita. ”Yhdistelmäkoneella saa paremman siivoustuloksen kuin käsipelillä.” Monessa työpaikassa edellytetään, että osaa käsitellä yhdistelmäja lattianhoitokoneita. Porrastiloihin on kehitetty pieniä koneita, ja myös vahanpoistoon on oma koneensa. Höyrypuhdistuslaitteetkin ovat yleistyneet. Kun käyttää höyryä, ei tarvita pesuaineita. Myös pesuaineet ovat kehittyneet. Ne ovat tulleet ympäristöystävällisemmiksi ja tiiviimmiksi. Jos Etapille tulleella työntekijällä ei ole tutkintoa, siivousosaston työnohjaaja suosittelee sellaisen suorittamaan. Toimitilahuoltajan tai laitoshuoltajan tutkinto vaaditaan nykyään jo monessa tehtävässä. Perustutkinnon suorittamisen jälkeen voi halutessaan jatkaa siivoustyön ohjaajaksi tai palveluohjaajaksi ja – mikäli intoa yhä riittää – edelleen vaikka esimieheksi. ”Etapista moni onkin lähtenyt laitoshuoltajatutkintoa lukemaan”, Tarja kertoo.

022


”OSUUSKUntAmmE YDIntOImIntAA OVAt esiintyminen, erilaiset

asiantuntijatehtävät ja koulutuspalvelut”, kertoo Kajeen hallituksen puheenjohtaja, kulttuurituottaja Susanna Ihanus. ”Teemme erityyppisiä esitystuotantoja: esimerkiksi Kajaanin Runoviikolle on tulossa meiltä esitys.” Mukana haastattelussa on myös osuuskunnan varapuheenjohtaja, näyttelijä Jerry Mikkelinen, joka oli perustamassa Kulttuuriosuuskunta Kajetta vuonna 2005. ”Varmaankin tunnetuin ja näkyvin osa ohjelmistoamme on Pikku Kakkosen lasten liikennepoliisit Maltti ja Valtti -sarja. Sen kanssa minä ja Jussi Ollila kierrämme aika paljon esiintymässä. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto tilaa meitä erilaisiin tapahtumiin, esiinnymme messuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Se on aika näkyvä tuote”, hän lisää. Kulttuuriosuuskunnan toiminta painottuu yleensä juuri esiintymis- ja kulttuurityöhön. ”Haluamme vähän rajata ja keskittää niin, että syntyisi synergiamahdollisuuksia”, Susanna Ihanus tarkentaa. ”On myös myynnin ja markkinoinnin kannalta järkevää, että meidät koetaan juuri kulttuurin ammattilaisiksi. Voimme silti toimia aika vapaasti”, Jerry lisää. Susanna tekee osuuskunnassa useimmiten tuottajan töitä. ”Minun fokukseni on siinä, että tuottajan roolissa voin työllistää taiteen ammattilaisia heidän osaamistaan soveltavalla tavalla. Voin tuoda siihen liiketalousnäkökulman. Toimintaamme kuuluvat läheisesti soveltavan taiteen erityispalvelut. Esimerkiksi viime talvena teimme kaupungille kulttuuripartion, jossa toteutettiin ikäihmisille muistelutuokioita koteihin: käytiin läpi elämäntarinoita ja muuta. Taiteesta voidaan siis tehdä vaikka palvelua ikäihmisille”, kertoo Susanna. Osuuskunta on tehnyt myös paljon runotuotantoa. Esimerkiksi Teatteriravintola Kiveen on tehty runoesityksiä, joissa on musiikkia ja liikettä. ”Nyt kun apurahoja pienennetään ja julkista tukea vähennetään, on löydettävä soveltavia mahdollisuuksia siihen, miten sitä palkkaa pystyy itselleen maksamaan. Ja pitää erikoistua”, kertoo Susanna. Kulttuuriosuuskunta Kajeen jäsenten työtilanteet ovat erilaisia, samoin tarpeet osuuskunnan suhteen. Jerry kertoo: ”Muutama jäsenistämme tekee osuuskunnan kautta melkein kaiken työnsä. Sitten moni näyttelijä on välillä erilaisissa teattereissa kiinnityksissä, jolloin osuuskuntatoiminta on vähän vähäisempää. On erilaisia koulutuskeikkoja ja muuta. Tämä on tavallaan joustava siinä mielessä, että pystyy tekemään monialaisesti. Ja freelancereilla se sopii joustavasti epäsäännölliseen työtilanteeseen.” ”Pyrkimyksemme on olla nimenomaan työosuuskunta, työskentelemme sekä yhdessä että erikseen”, Susanna lisää.

OSUUSKUNTA PERUSTETTIIN ALUN PERIN NÄYTTELIJÖITÄ VARTEN Kumpikaan haastateltavista ei ole aiemmin ollut mukana yritystoiminnassa. ”Suurimman osan elämääni olen ollut käytännössä freelancenäyttelijä. Nyt kun on esiintymisiä yhdistyksissä, päiväkodeissa ynnä muissa, tuli käytännön tarve, että täytyisi voida laskuttaa”, Jerry Mikkelinen kertoo. Jerry toimikin Kajeen perustamisessa promoottorina. ”Yritin pyrkiä osuuskuntaan, jossa päätettiin juuri rajoittaa jäsen-

ten ottamista. Päätin sitten, että minä kasaan porukan ja perustan oman osuuskunnan. Niin teimme.” Hän lisää vielä: ”Mutta eihän tätä kukaan yksin tee. Omasta tarpeestani löysin porukan, jolla oli sama tarve. Tunsin heidät työkuvioista ja opiskeluista. Aluksi jäsenistömme olikin aika heterogeenistä, lähinnä näyttelijöitä.” Susanna Ihanus liittyi osuuskuntaan vuonna 2007. ”Olimme tutun porukan kanssa kokoamassa omaa osuuskuntaa, mutta tunsimme kajelaisia ja päätimmekin liittyä.” Susanna oli liittyessään kuukausipalkkaisessa työssä, joten osuuskuntayrittäjän mahdollisuus saada työttömyysturvaa ei vaikuttanut liittymiseen, mutta hän pitää mahdollisuutta siihen merkityksellisenä.

”Minulla on niin, että olipa yritysmuoto mikä tahansa niin tekisin silti samoja asioita. Yrittäjyys sinänsä ei olisi haitannut, mutta osuuskunta oli ainoa vaihtoehto, koska en tuottajana yksin mitään tee. Yhteistyö on tärkeää.” Jerry Mikkeliselle oli tärkeätä ryhtyä juuri osuuskuntayrittäjäksi. ”Tuttavapiirissä oli ihmisiä joilla oli sama ala, ja osuuskunta oli käytännössä ainoa mahdollinen tapa. Muita yritysmuotoja ei ollut, joissa olisi samalla lailla boksit tikkaantuneet. Työtilanne heittelee niin paljon, että se turva tarvitaan.” Susanna ja Jerry omaavat molemmat myös talousalan koulutuksen. Susanna on koulutukseltaan tradenomi ja Jerryllä on merkonomin tutkinto. Jerry kokee osuuskuntatoiminnassa erilaiset näkökulmat rikkautena. ”Vahvuus on, että Susannan näkemys tulee eri puolelta, hallinnolliselta tasolta, kun oma näkökulmani on lattiatason duunarin. Osuuskunnan voima on siinä, että on erilaisia toimijoita ja näkemykset voivat lähestyä. Löydetään hyvä, toimiva kompromissi.”

TALOUSHALLINTO HOIDETAAN VERKOSSA Laskutusta ja muuta taloushallintoa ei hoideta enää paperityönä, vaan kaikki hoituu sähköisesti suoraan jäsenen omalta tietokoneelta. ”Meillä on sähköinen taloushallintajärjestelmä, jonka kautta virallinen yhteydenpito hoituu. Järjestelmä on kuukausimaksulla ja toimii verkkopalveluna, eli ei tarvitse ostaa mitään ohjelmaa koneelle ja päivittää versioita. Jokainen hoitaa oman laskutuksensa kotikoneella”,

027


KESTÄVÄÄ VAI KESTÄMÄTÖNTÄ KEHITYSTÄ? TEKSTI Sari Harsu KUVAMANIPULAATIO Tomi Varjonen

Kestävä kehitys – tuttavallisemmin keke – tarkoittaa kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet, mutta ei tee sitä tulevien sukupolvien kustannuksella. Se ei tarkoita siis mukavuuksista luopumista tai muuta ankeilua. Kestävä kehitys toteutuu usein vähän kuin automaattisesti, kun ihmiset toimivat ihan vain järkevästi.


JOKAInEn IHmInEn voi toimia kestävästi jokapäiväisessä elämässään. Jos kulkee työmatkat polkupyörällä, ostaa ja valmistaa ruokaa vain sen verran kuin perhe syö, käyttää käytettyjä vaatteita ja tavaroita ja joko käyttää ne loppuun tai kierrättää edelleen ja sammuttaa valot, kun poistuu huoneesta, toteuttaa kestävää kehitystä. Mitä tahansa ihminen tekeekään, hänen on yleensä mahdollista päättää, miten sen tekee ja ottaa joitakin sellaisia asioita huomioon, jotka vaikuttavat esimerkiksi toiminnan ekologisuuteen. Jos ihminen haluaa vaikkapa matkustella Suomessa, mutta haluaa huomioida ympäristökysymykset, hän voi valita matkustustavaksi jonkin mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavan tavan ja yöpyä hotellissa, jolle on myönnetty Joutsenmerkki. Hotelleissa Joutsenmerkki näkyy esimerkiksi vettä säästävinä hanoina, LED-lamppuina ja turvallisina sisustusmateriaaleina. Se, että ei pysty tekemään kaikkea täysin ihanteiden mukaisesti, ei ole este oikeansuuntaisten askelten ottamiselle.

suutta ja ympäristövaikutuksia. Jätteiden vähentämisen voi aloittaa välttämällä kertakäyttötuotteita ja valitsemalla tilalle kierrätykseen sopivia, kestäviä materiaaleja. Ekotehokkuus on hyvä tavoite. Se tarkoittaa, että tuotetaan enemmän hyötyä vähemmästä materiaalista ja energiasta. Luonnonvaroja käytetään vähemmän ja tehokkaammin. Joskus tavaran ostamisen voi korvata palveluilla tai yhteiskäytöllä. Kirjasto on hyvä esimerkki ekotehokkaasta palvelusta. Säännöllisellä huoltamisella voidaan pidentää laitteiden, koneiden ja muiden tavaroiden elinikää moninkertaisesti. Rikkinäiset tavarat kannattaa korjata tai korjauttaa.

Kirjojen lainaaminen, työkalujen vuokraaminen, puutarhavälineiden yhteiskäyttö, lehtien tilaaminen yhdessä, sähköpostin käyttö, internetjulkaisut sekä sähköinen asiointi ja arkistointi vähentävät jätettä.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN KOLMINAISUUS Kestävä kehitys on moniulotteinen kokonaisuus, johon kuuluvat niin ekologinen ja sosiaalinen kuin taloudellinenkin kestävyys. Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta pysyy luonnon kantokyvyn rajoissa eikä luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Ekologisesti tehokas tuotanto perustuu sekä uusiutuvien että uusiutumattomien luonnonvarojen säästämiseen ja päästöjen vähentymiseen. On tärkeää siirtyä ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin. Sosiaalisessa kestävyydessä on olennaista pitää kiinni ihmisarvosta, ja esimerkiksi tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Sosiaalinen kestävyys edellyttää vastuuseen kasvamista ja muiden ihmisten huomioon ottamista. Taloudellisesti kestävään kehitykseen ei kuulu velkaantuminen eikä henkisten tai materiaalisten voimavarojen tuhlaaminen. Kestävä kehitys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa. Se voi ilmetä luonnosta otettujen raaka-aineiden tehokkaana hyödyntämisenä, tuotantoprosessin energiatehokkuutena ja tuotteen kierrätettävyytenä.

MUISTA EHKÄISY! Suomalainen tuottaa kodissaan keskimäärin noin kaksisataa kiloa jätettä vuodessa. Tästä määrästä noin kolmasosa on biojätettä, kolmasosa paperia ja kolmasosa kuivajätettä. Välttämällä jätteiden syntyä ja kierrättämällä mahdollisimman paljon jätemäärä voidaan pienentää jopa kymmenesosaan. Pelkästään pakkausjätettä syntyy vuosittain jokaisen tamperelaisen jäljiltä lähes sata kiloa. Tätä määrää voi pyrkiä pienentämään esimerkiksi suosimalla suuria pakkauskokoja ja tiivisteitä. Kannattaa valita myös uudelleen täytettäviä pakkauksia. Jätteiden synnyn ehkäisy vaatii uudenlaista ajattelutapaa. Jokaisen hankinnan yhteydessä tulisi miettiä sen tarpeelli-

Huonekaluja, astioita ja muita tavaroita voi ostaa käytettynä eikä mitään käyttökelpoista kannata viedä kaatopaikalle. Useimmiten tavara kelpaa vielä jollekulle – vaikka varaosiksi. Hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita ja tavaroita voi itse myydä kirpputoreilla tai antaa hyväntekeväisyysjärjestölle. Kierrätyskeskukset ottavat vastaan lähes kaikkea käyttökelpoista kodin tavaraa. Ei mainoksia -tarra vähentää paperijätettä, ja suoramarkkinointikiellolla välttyy osoitteellisesta mainonnasta lähes kokonaan. Kertakäyttöisille pusseille, partakoneille, astioille, vaipoille, lautasliinoille, nenäliinoille ja talouspaperille on kaikille olemassa kestävä vaihtoehto. Astioita saa lainaksi esimerkiksi järjestöiltä, yhdistyksiltä ja kouluilta. Juhliin ja isompiin tapahtumiin voi myös vuokrata astiat pesupalveluineen. Pullonpalautusjärjestelmä on toimiva ja hyödyllinen tapa vähentää jätteiden syntyä. Kirjojen lainaaminen, työkalujen vuokraaminen, puutarhavälineiden yhteiskäyttö, lehtien tilaaminen yhdessä, sähköpostin käyttö, internetjulkaisut sekä sähköinen asiointi ja arkistointi vähentävät jätettä. Vanhan tavaran kaupat, kierrätyskeskukset, kirpputorit ja antikvariaatit, lasten vaatteiden vaihtopiirit, suutarit, räätälit, entisöijät ja pyöräkorjaamot ovat hyviä vaihtoehtoja uusien tavaroiden ostamiselle.

JÄTTEET OIKEISIIN ASTIOIHIN Etappi on jo peruslähtökohdiltaan keke-suuntautunut, pajojen työntekijät kun antavat uuden elämän esimerkiksi vanhoille polkupyörille ja huonekaluille. Silti täälläkin pyritään yhä kestävämpään kehitykseen. Esimerkiksi Etappilehti on viime numerosta alkaen painettu kierrätyspaperille. Etapissa suoritetun kyselyn mukaan suurimmalla osalla yhdistyksen katon alla työskentelevistä ihmisistä on pyrkimystä kestävään kehitykseen, mutta toiset onnistuvat toteuttamaan sitä tehokkaammin kuin toiset.

034


Tavaramarkkinat TEKSTI Antti Silvennoinen KUVAT Mikko Haapasaari

Entinen etappilainen Erno Mäntyniemi perusti Kyttälän kirppiksen 2009. Sen jälkeen toiminta on laajentunut Kaatopaikkakeikat sekä Kyttälän Kotisiivous -palveluiden myötä. Tällä hetkellä kirppis työllistää kaksi henkilöä. Kävimme haastattelemassa kirppiksen työntekijöitä ja keräämässä kommentteja asiakkailta.


ENNEN TÄTÄ JUTTUA olen työskennellyt Etapin Mediapajalla graafisen suunnittelun ja nettisivujen parissa. Kun minua pyydettiin tekemään kokonainen juttu tulevaan Etappilehteen, mieleni valtasi levottomuus. Vaikka olin innokas oppimaan ja kokeilemaan uutta, ajatus hiljaisista hetkistä tuntui kiusalliselta. Ennen kuin ajattelin liikaa, möläytin myöntävän vastauksen. Saavun paikalle yhdentoista aikaan. Esittelen itseni, ja koska omistaja Erno ei itse ole paikalla, pohjustan hieman päivän kulkua työntekijöille. Tovin päästä valokuvaaja Mikkokin saapuu paikalle. Nuuskimme hieman ympäristöä ja juonimme toimivaa strategiaa haastatteluja silmällä pitäen. Lasivitriinissä on pari vanhaa filmikameraa ja kolmannen valtakunnan aikainen kuvakirja, joita ihmettelemme hetken aikaa. Vanhempi mieshenkilö katselee kameroita kiinnostuneena. Ensimmäinen haastatteluyritys epäonnistuu. Kysymme keskiikäistä miestä haastatteluun. ”Ennnnnn”, mies mylvii ja änkeää hyllyjen välistä ohitsemme. Pari seuraavaa yritystä onnistuvat jo keskustelun tasolle asti, mutta Etappilehden esiinveto laukusta aiheuttaa paniikkireaktion. Päätämme pitää lehden pois näkyvistä, kunnes haastattelu on saatu rullaamaan.

ENSIMMÄINEN SAALIS 11:54. Muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen saamme ensimmäisen saaliin. Tytti ja Tiina asuvat molemmat keskustan lähellä ja ovat ensimmäistä kertaa käymässä Kyttälän kirppiksellä. ”Etsin kirppiksiltä yleensä vaatteita. Tyyli on rokin suuntaan, mutta klassisella vivahteella. Käyn paljon kirppiksillä, varsinkin kotiani lähellä sijaitsevalla Radiokirppiksellä”, Tytti kertoo. Kaatopaikkakeikoista tai Kyttälän Kotisiivouksesta Tytti ja Tiina ei-

Tytti ja Tiina ovat ensimmäistä kertaa käymässä Kyttälän kirppiksellä. vät ole kuulleet. Pidän Mikon kanssa pienen palaverin ja teemme yhteenvedon onnistuneesta haastattelusta. Tästä on hyvä jatkaa. 12:40. Hilkka Mathlin etsii kirpputoreilta vanhoja käsitöitä sekä niihin liittyviä kirjoja. Tampereen kirpputoreista monet ovat hänelle tuttuja, mutta loppuihinkin pitäisi vielä tutustua. Ekologisuus on hänelle ensiarvoisen tärkeää. 13:11. Työntekijä Miia Veijo on ollut kohta 2,5 vuotta Kyttälän Kirppiksellä töissä. Kahta täysin samanlaista työpäivää ei Miian mukaan ole.

”Pöytävuokrauksien käsittelyä, palvelupakettien hinnoittelua. Nuoria ja iäkkäitä, myös pöytävuokrauksissa. Ihan aamusta asiakaskunta on iäkkäämpää, iltaa kohti hieman nuorempaa.” Kesälomat näkyvät turistien määrässä. ”Ihmisiä tulee eri paikkakunnilta, kun taas talvella on selvästi enemmän paikkakuntalaisia. Meidän kirppiksellä astiatuotteet ovat melko Hilkka Mathlin etsii kirpputoreilta vansuuressa osassa, toisin hoja käsitöitä sekä niihin liittyviä kirjoja. kuin yleensä kirppiksillä. Myös antiikkia löytyy, kuten Arabian tavaraa. Oudoin vastaan tullut tuote on ihmisen kultahammas, joka löytyi jonkun rasian sisältä”, Miia tarinoi. 13:15. Heikki Humina arvostaa vanhoja, historiallisia kirjoja ja onkin löytänyt oivallisen kirjan. Kotiin lähtee teos Avartuva maailma: Suuret löytöretket kuvina, pilkkahintaan 3,95 €.

PÄIVÄN PÄÄTTEEKSI Kahden aikaan paikka hiljenee selvästi. Vanhemmat ihmiset ovat tehneet päivän saalistuksen ja ilmeisesti suurin osa nuorista vielä nukkuu. Käymme viereisessä Cafe Breikki -kahvilassa syömässä ja toteamme paikan sisustuksen huokuvan wanhan ajan werkkaista tunnelmaa. Tai sitten paikkaa ei ole sisustettu hetkeen. 14:34. Työntekijä Anne Heinonen aloitti kirppiksellä kesätyön kaksi päivää sitten. Hän opiskelee TAMK:ssa sosionomiksi ja valmistuu ensi keväänä. Paikan hän löysi TE-toimiston sivuston kautta. Anne tuuraa ainakin toisen työntekijän Miian lomat ja lauantait. Syksystä hänellä ei ole vielä varmuutta. ”Tavaroista mieleen on jäänyt ainakin postin pullonkorkki, jonka asiakas osti korkin logon takia. ” Kolmen aikaan ihmisten määrä alkaa taas lisääntyä. Nuoremmat ihmiset alkavat liikehtiä. Laitamme tavaramme kasaan ja kiitän vielä työntekijöitä haastatteluista. Ihmisten lähestyminen ja vuorovaikutus haastattelutilanteessa on välillä haastavaa, mutta hyvin palkitsevaa onnistuessaan. Ja kenties opin jatkossa jättämään ”niinku”-sanan Työntekijä Miia Veijo (oik.) on ollut kohta hokemisen vähemmälle. 2,5 vuotta Kyttälän Kirppiksellä töissä. Huomaan myös, että toinen filmikameroista on ostettu.

038


ETAPPILEHTI 02/2013

KYTTÄLÄN KIRPPIS

KAATOPAIKKAKEIKAT

KYTTÄLÄN KOTISIIVOUS

Aleksanterinkatu 10 33100 Tampere Puh. 044 0500522 info@kyttalankirppis.�i http://www.kyttalankirppis.�i/

Aleksanterinkatu 10 33100 Tampere Puh. 040 582 4637 info@kaatopaikkakeikat.com http://www.kaatopaikkakeikat.com/

Aleksanterinkatu 10 33100 Tampere Puh. 044 0400 622 www.kyttalankotisiivous.�i

AUKIOLOAJAT: ARKISIN KLO 11—18 LA JA SU KLO 11—15

Turhien, käyttökelvottomien tai tilan täytteenä olevien tavaroiden kuljetus kaatopaikalle!

Siivouspalvelu helpottamaan arkea kiireen keskellä!

YRITTÄJÄKSI VÄLIETAPIN KAUTTA Kyttälän kirppiksen omistaja Erno Mäntyniemi perusti kirppiksen vuonna 2009. Hän kävi 2000-luvulla kaupallisen peruskoulutuksen ja teki myyntityötä. Etappiin hän pääsi aluksi toimistotöihin, myöhemmin työnkuva vaihtui Etapin ATK-kouluttajaksi. Vuosina 2005—2008 Erno toimi projektikoordinaattorina Polut työelämään -projektissa. ”Toimin silloin ammattiyhdistysten työttömien työllistäjänä järjestäen heille erilaisia kursseja ja kuntoutusta. Rahoituksen loppumisesta aiheutuneen työttömyyden aikana kypsyi ajatus kirpputorin perustamisesta”, Erno tarinoi. Kirppiksen mainostamisesta puhuttaessa hän mainitsee nettimainonnan tärkeyden. ”Omien nettisivujen lisäksi varsinkin Facebookista on kasvanut tehokas kanava tuotteiden markkinoimiseen. Perinteinen mainonta on sen sijaan vähenemään päin”, hän toteaa.

Kaatopaikkakeikkojen idea syntyi ihmisten tarpeesta päästä eroon ylimääräisestä tavarasta. Muualle muuttavat ihmiset tarvitsevat apua asuntojensa tyhjennykseen ja tavaroiden myyntiin. Kaatopaikalle menevää tavaraa löytyy ihmisiltä aina jonkin verran vinteiltä tai varastoista, mutta ei välttämättä tarpeeksi lavan täyttämiseen. Kaatopaikkakeikat-palvelu vie ihmisten tavarat myyntiin ja pois heitettävät kaatopaikalle. Maksut ovat myös pienemmät kuin kaatopaikoilla. Toiminta on hyvää vauhtia laajentumassa. Parkanossa sijaitsee JK-Kirppis, joka myy Kyttälän Kirppikseltä toimitettuja huonekaluja. Myös uutta liikepaikkaa etsitään paraikaa eri kaupungeista. Kyttälän Kotisiivous perustettiin kolme vuotta sitten. Mäntyniemen sisko vastaa siivouspalvelusta ja työskentelee tällä hetkellä yhden osa-aikaisen työntekijän kanssa. Jatkossa on tarkoitus palkata yksi henkilö lisää työskentelemään täysipäiväisesti.

039


mennusta.” Päätös ryhtyä yrittäjäksi ei tapahtunut yhtäkkiä. “Mietin ratkaisua työssäni puolitoista vuotta. Lopulta mitta vain tuli täyteen.” Yrittäjyydestä Joni Jaakkolalla oli kokemusta jo ennestään. “Minulla on ollut toinen �irma (pelivälineiden kauppaa) iltapuhteina vuodesta 2006, joten yrittäjyyden perusasiat olivat jo tuttuja sitä kautta.” Yrityksen perustaminen kävi pariskunnalta yllättävän helposti. Joni kuvailee: “Kaisalla oli jo yritystoimintaa, joten perustimme yhteisen toimintamme siihen päälle. Pohja oli tavallaan jo valmiina. Asiakashankintaa piti tietenkin ryhtyä tekemään, vaikka jonkun verran asiakaskuntaa oli jo aloittaessa. Haasteena toiminnan kasvaessa on ollut se, että innostuksesta ja nopeasti versovista suunnitelmista huolimatta kasvun täytyy kuitenkin olla hallittua, ei kaaosmaista, jotta mennään aina laatu edellä eikä määrä.”

PERUSTANA ITSENÄISYYS, MOTIVAATIO JA TIIMITYÖ

Toimistohommista kuntovalmennusyrittäjäksi TEKSTI Minna Autio KUVAT Eetu Keränen

Joni Jaakkola opiskeli diplomi-insinööriksi ja toimi ammatissaan neljä vuotta. Työ oli haastavaa ja hyvin palkattua, mutta ei sisällöllisesti kuitenkaan lopulta tyydyttänyt. Vuonna 2010 Jaakkola teki täydellisen irtioton: erosi työstään, vaihtoi kokonaan alaa ja perusti vaimonsa Kaisa Jaakkolan kanssa ravinto- ja kuntovalmennusyritys Optimal Performancen. “OLEN HARRASTANUT URHEILUA koko elämäni lapsesta saakka”, Joni Jaakkola kertoo. ”Työskenneltyäni pitkään diplomi-insinöörinä huomasin, että oma ala ei ollutkaan kivaa. En nauttinut työstäni. Vaimoni Kaisa teki jo toiminimellä ravintovalmennusta, joten lopulta yhdistimme osaamisemme ja perustimme Optimal Performancen.” Yrityksen tehtävää Jaakkola kuvaa: “Autamme ihmisiä parantamaan henkistä ja fyysistä suorituskykyään. Teemme voimaharjoittelu- ja ravintovalmennusta sekä elämäntapaval-

Joni hoitaa yrityksessä voimaharjoitteluvalmennuksen lisäksi hallinnollisen puolen ja markkinoinnin. Kaisa valmentaa ja luennoi sekä kirjoittaa kirjoja. Kokonaisuudessaan tiimissä on kymmenisen jäsentä. “Minä ja Kaisa, myyntimies, sihteeri, valmentajat”, Joni luettelee. “Valmentajia toimii Tampereella kaksi, Helsingissä kaksi sekä kaksi Iisalmi–Kuopio–Kajaani -akselilla. Aloitimme toiminnan ihan kaksin, mutta vaimoni kävi Tampereelta Helsingissä töissä ja se meni käytännössä niin hankalaksi, että palkkasimme lisäväkeä melkein heti.” Yrittäjyyttä hän suosittelee itsenäiselle tekijälle, mutta ei varauksetta. ”On hirveästi ihmisiä, joiden olisi hyvä olla yrittäjä. He puurtavat jossain toimistossa eivätkä saa tehdä itsensä näköistä työtä”, Joni kertoo ja tarkentaa: ”Yrittäjäksi ryhtyvällä pitää kuitenkin olla terve itseluottamus ja kova usko omaan tekemiseen, sekä ammattitaitoa ja halua kehittyä koko ajan. Muuten sitä ei voi tehdä. Kaikki yrittäjänä on itsestä kiinni. Itse on kaikesta vastuussa, myös siitä, saako palkkaa ja paljonko. Alkuvaiheessa yrittäjä on kuitenkin sataprosenttisesti provisiopalkalla; jos toimintaa tai tuloja ei tule, ei tule palkkaakaan. Sellainen ei sovellu kaikille.” Suurimmaksi haasteeksi yrittäjänä Jaakkola mainitsee huolehtimisen omasta jaksamisesta. ”Haastavin tehtävä itselläni on ollut, että osaisi levätä joskus. Fysiologiaa voi huijata vain tietyn määrän, sitten tulee stoppi. Jutellessa ihmisten kanssa tajuaa, että jos jatkaa kymmenenkin vuotta niin, että helpotus on aina vain käsivarren mitan päässä – eikä koskaan tässä – se voi johtaa vaikka puolentoista vuoden työkyvyttömyyteen. Terveyttä on huomattavasti mukavampi ja halvempi hoitaa kuin sairautta.” ”Haastava on myös se hetki, kun rahat on loppu”, Joni virnistää. ”Niinkin on joskus käynyt.” Yrittäjyydessä on kuitenkin paljon hienoja puolia, jotka innostavat Jaakkolaa kehittämään toimintaa ja omaa työtään. ”Parasta yrittäjyydessä on vapaus ja mahdollisuus itse vaikuttaa toimintaan. Jos olen työntekijänä �irmassa ja saan hyvän idean, siitä päästään neuvottelemaan ehkä seuraavalla kvartaalilla ja toteutukseen se pääsee ehkä paljon myöhemmin. Nyt jos saan hyvän ajatuksen, voin ryhtyä toteuttamaan sitä vaikka heti tämän haastattelun jälkeen.” Itsenäisenä yrittäjänä työstä ei ole kuitenkaan kovin helppo irrota eikä perustyöaikojen noudattaminen onnistu. ”Yrittämisessä ehkä suurin ero työntekijyyteen on siinä, että työpäivän ja vapaa-ajan ero häviää. Töitä ei voi jättää toimistolle, niitä hoidetaan sitä mukaa kun ne tulevat. Lomallakaan ei voi tehdä niin, että pidän nyt kuukauden loman ja puhelimen kiinni. Pitää olla koko ajan jotenkin mukana

042


Etappilehti 2/13  

Työllistämisyhdistys Etapin julkaisu

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you