Pystytkö keskittymään tämän jutun lukemiseen? TEKSTI Sari Harsu KUVITUS Laura Sillanpää
Erilaiset keskittymisvaikeudet, kuten ADT, ovat aikamme ilmiöitä. Yritämme tehdä useaa asiaa samanaikaisesti ja keskeytämme vähän väliä keskittymistä vaativan puuhan tekstiviestien tai sosiaalisen median merkkiääniin. Onneksi ADT:stä voi myös päästä eroon.
LEENI PELTOSEN ja Minna Huotilaisen teoksessa Tunne aivosi ADT:tä kuvaillaan hyppimiseksi asiasta toiseen, jolloin ei lopulta saada mitään aikaiseksi. ”Häiriinnymme, juutumme epäolennaisuuksiin ja koemme, etteivät asiat ole hallinnassa.” ADT on lyhenne englannin kielen sanoista attention deficit trait. Se tarkoittaa tarkkaavaisuuden häiriötä, joka on – toisin kuin esimerkiksi ADHD – oman elämäntavan aiheuttama haitta. Ihminen elää jatkuvassa ärsykkeiden tulvassa. Tulee tekstiviestejä, sähköposteja ja someilmoituksia. Puhelimen piippaukset tai sähköpostin saapumisesta ilmoittavat ponnahdusikkunat tietokoneen näytöllä ruokkivat ADT:tä ja häiritsevät, kun yrittää keskittyä esimerkiksi kirjoittamiseen. Jos antaa näiden ilmoitusten keskeyttää sen hetkisen tekemisen, työstä tulee katkonaista, ja joka katkoksen jälkeen menee aikaa, että pääsee taas hyvään tekemisen rytmiin. Mitä vaativamman tekemisen keskeyttää esimerkiksi sähköpostin lukemisen takia, sen vaikeampi siihen on päästä uudelleen kiinni. Ja kun tämä kaikki sähköinen sälä alkaa uuvuttaa, ihminen saattaa yrittää rentoutua – menemällä internetiin seilaamaan iltapäivälehtien sivujen ja sosiaalisen median loputtoman silpun virtaan – jolloin aivot kuormittuvat entisestään. Ihminen väsyy ja stressaantuu, keskittymiskyky heikkenee.
MUODIKAS MULTITASKAUS Kun on puhe ADT:sta ja sille altistumisesta, usein mainitaan aikamme työelämä. Työpaikkailmoituksissa näkee lauseita: ”Jos nopea tahti ja useiden lankojen käsissä pitäminen motivoivat sinua työssäsi...” Todellisuudessa ihminen ei kuitenkaan pysty pitämään käsissään kuin yhtä ”lankaa” ilman, että muut tehtävät kärsivät ja ilman, että itse kärsii. Ihmisen aivot voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Lyhytaikainen ja harvoin tapahtuva lähes äärirajoilla pinnistely ja kiire voivat olla jopa hyvä kokemus, mutta jatkuva hosuminen ja stressi syövät väistämättä ihmistä ja vievät kykyä keskittyä. Yhtä lailla kuin työssä käyvän myös työttömän elämä voi olla niin sanottua multitaskaamista (multitasking) eli monen asian tekemistä samanaikaisesti, jolloin voi käydä niin, ettei mistään tule valmista ja aivot kuormittuvat. Moni työtön joutuu usein hoitamaan erilaisia tukiasioita samaan aikaan useaan virastoon. Ja jos jokin tuki muuttuu, tulee muutoksia myös muihin tukiin. Samalla pitäisi käydä läpi avoimia työpaikkoja ja kirjoittaa työhakemuksia. CV:tä olisi hyvä sorvailla kulloinkin haetun työpaikan vaatimuksiin sopivaksi. Työnhaun ohessa tulisi osoittaa aktiivisuutta aktiivimallin edellyttämin tavoin. Monella työttömällä on hoidettavaan myös lapsia ja sen myötä ehkä päiväkotiin tai kouluun liittyviä
016
asioita. Kodinhoidossakin on monenlaista muistettavaa ja hoidettavaa.
PAREMPAA KESKITTYMISTÄ KOHTI Pitkäaikainen paine ja ylikierroksilla käyminen altistaa myös monille sairauksille. Ihmisen ei siis kannata ainakaan omilla valinnoillaan lisätä omaa kuormitustaan. Parasta olisi, jos pystyisi keskittymään yhteen asiaan yhdellä kertaa ja tekemään asian kerrallaan valmiiksi. Puhelimen voisi laittaa äänettömälle ja tietokoneen kiinni silloin, kun yrittää keskittyä lukemiseen tai johonkin muuhun tekemiseen. Päiväänsä voi suunnitella siinä määrin kuin se on mahdollista: voi varata tärkeimmille tai eniten keskittymistä vaativille tehtäville sellaisen ajan päivästä, jolloin yleensä on virkeimmillään. Sosiaalinen media on yksi pahimmista aikasyöpöistä ja huomion varastajista. Siksi esimerkiksi Facebookin selaamiselle voi rajata yhden tai enintään pari kolme lyhyttä jaksoa päivästä sen sijaan, että antaa itsensä joka välissä kesken muun tekemisen hypätä kurkkimaan sen uutisvirtaa. Aivoista kannattaa pitää huolta. Niitä on välillä hyvä rasittaa pohtimalla visaisiakin kysymyksiä, mutta ei hypähtelemällä rauhattomasti tehtävästä toiseen. Myös monet mukavat asiat kuten laulaminen, soittaminen ja liikkuminen tekevät aivoille hyvää.