Page 1

SAMI meni Lahteen, TONI tuli Lahdesta | SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN muutoksia | HUOLI ilmastonmuutoksesta

Luonto

Kodittomuus

ADHD

Metsä tekee hyvää

Asunnottomuudesta voi selviytyä

Diagnoosi selittää

2/ 2018

Etappilehti Tavoitteellista työllistämistä jo yli 25 vuoden ajan

NEN! ILMAI AAN UK OTA M

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 & 30 33540 TAMPERE www.etappi.info

TAMPEREEN SEUDUN TYÖLLISTÄMISYHDISTYS ETAPPI RY


ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2018 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 700 kpl. PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KANNEN KUVA: Joni Syvänen SISÄKANNEN KUVA: Johanna Vainio, ”Etapin Autopajalla”


TÄSSÄ LEHDESSÄ 04 PÄÄKIRJOITUS

16 METSÄ PARANTAA

06 PUUPAJALTA KOHTI UNELMA-AMMATTIA

18 ASUNNOTTOMUUS SUOMESSA

08 AJAN HENKI 2100

24 NÄHDÄÄN HYLLYJEN VÄLISSÄ

12 LAHTI PLACEHOLDER

28 EINESLOUNAS

14 PELASTA MAAILMA – SÄÄSTÄT RAHAA

30 ADHD

ETAPIN TOIMINTAA TUKEE


PÄÄKIRJOITUS

"

SARI HARSU Yksilöohjaaja Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

Opinnollistaminen tulee, olemme valmiit PAJATOIMINTA ELÄÄ ja kehittyy: välillä pajoilla huomataan, että jokin uudistus on paikallaan, jotta valmentautuja saa työkokeilujaksostaan enemmän irti, ja toisinaan taas yhteistyötahot ja toiminnan rahoittajat esittävät toivomusta johonkin suuntaan. Tällä hetkellä – näistä molemmista syistä – voimallisimmin tuloaan paja-arkeen tekee työpajatoiminnan opinnollistaminen. Opinnollistamisella tarkoitetaan pajajakson aikana todetun osaamisen tunnistamista ja dokumentointia ilman, että välttämättä suoritetaan mitään opintokokonaisuutta. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry toteuttaa vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanketta, johon Etappikin on lähtenyt mukaan. Hanke liittyy hallituksen keväällä 2017 julkaisemaan NEET-ohjelmaan. NEET on lyhenne englannin kielen sa-

noista Not in Employment, Education or Training. Ohjelman yhtenä tavoitteena on työpajatoimijoiden ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön kehittäminen niin, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna. Opiskelun yhdistäminen työpajajaksoon ei ole Etapilla uusi asia. Yhdistyksen työpajoilla on jo useita kertoja opiskeltu oppisopimuksella, ja pajoillamme on suoritettu myös tutkintoja pajakoulussa ja tehty osatutkinto työkokeilun aikana. Uutena palana tähän työpajalla oppimisen kokonaisuuteen ollaan nyt tuomassa opinnollistamista. Koska on ymmärretty, että osaaminen karttuu muuallakin kuin oppilaitoksissa, osaamista on mahdollista ja hyödyllistä myös kirjata paperille. Kun pajan työtehtävät pilkotaan osiin ja listataan, niitä voidaan verrata Opetus-

04

hallituksen laatimiin ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Osaaminen merkitään osaamistodistukseen, jolla valmentautuja voi esimerkiksi työpaikkaa hakiessaan todentaa osaamistaan. Osaamistodistuksen olennainen ominaisuus on, että siinä näkyy vain osaaminen. Koska sitä, mitä ei osaa, ei merkitä näkyviin, osaamistodistus on aina myönteinen palaute valmentautujalle. Jollekulle, jolle koulunkäynti ei ole tarjonnut liiemmin onnistumisen kokemuksia, tällaisella positiivisella paperilla voi olla merkittävä itsetuntoa kohottava vaikutus. Jotta osaamistodistuksia päästäisiin laatimaan, tarvitaan vielä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja pajaohjaajien panosta työtehtävien listaamisessa ja valmentautujien ohjaamisessa. Mutta ehkä jo ensi vuonna Etapilta lähdetään uusia haasteita kohti osaamistodistusten kanssa.


ETAPPILEHTI 02/2018

Soviteltuun työttömyysetuuteen tulossa parannus TEKSTI Sari Harsu

Jotta lyhytkestoisen työn ottaminen vastaan olisi nykyistä mielekkäämpää, hallitus on esittänyt muutosta sovitellun päivärahan maksamisen ajankohtaan.

SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN on oikeus, jos työttömyyspäivärahan saaja on osa-aikatyössä, jossa työaika on enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Myös keikkatyöntekijöillä on oikeus soviteltuun päivärahaan, jos kokoaikainen keikkatyö kestää enintään kaksi viikkoa. Hallitus haluaa lisätä lyhytkestoisen työn vastaanottamista ja on siksi muuttamassa sitä, milloin työttömyysetuutta sovitellaan palkkaan. Tällä hetkellä vaikuttaa se, milloin työ on tehty. Muutoksen jälkeen ratkaisevaa olisi palkanmaksun ajankohta. Jos esimerkiksi huhtikuussa tehdyn keikkatyön palkka maksettaisiin toukokuussa, palkka soviteltaisiin yhteen toukokuun työttömyysetuuden kanssa. Huhtikuun työttömyysetuus maksettaisiin täytenä, jos silloin ei ole muita

sovittelussa huomioitavia tuloja. Tämä vähentäisi viivästyksiä työttömyysetuuden saamisessa. Nykyisen ansaintaperiaatteen ongelmana on viive työttömyysturvan saannissa, jos palkka maksetaan myöhemmin kuin työntekokuukauden aikana. Viive saattaa aiheuttaa taloudellista epävarmuutta, mikä taas voi saada aikaan sen, että keikkatyötä ei uskalleta ottaa vastaan tai osa-aikatyötä ei haluta aloittaa. Muutoksen myötä hakijalla olisi palkkalaskelma käytössään jo, kun hän tekee työttömyysajan korvaushakemuksen. Myös soviteltava palkkatulo olisi hakijan käytössä jo, kun vaikutus työttömyysturvaan syntyy. Hallitus ei ehdota soviteltuun työttömyysetuuteen muita muutoksia. Pal-

05

kan suojaosa säilyisi ennallaan 300 eurossa kuukaudessa. Laskukaava, jolla soviteltu etuus määritellään, säilyy niin ikään muuttumattomana. Pääsääntö on, että jos tulot ovat yli 300 euroa kuukaudessa, vähentää jokainen tämän suojaosan ylimenevä euro työttömyystukea 50 senttiä. Ennallaan pysyisi myös työajan vaikutus oikeuteen saada soviteltua työttömy ysetuutta: Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta ei jatkossakaan maksettaisi soviteltua työttömyysetuutta. Myös työaika, joka ylittää 80 prosenttia tehtävän kokoaikaisista työtunneista, estäisi työttömyysetuuden maksamisen. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle 1. marraskuuta, ja lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. ■


Puupajalta kohti unelma-ammattia TEKSTI Kirsi Honkakorpi KUVA Milena Manninen

Toni tuli Etapin Puupajalle ilman aiempaa kokemusta puuhommista – hän aloittaa hienopuusepän opinnot Ikaalisten käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa tammikuussa.

33-VUOTIAS TONI on asunut Tampereella yhdeksän vuotta. Lahdesta – tai omien sanojensa mukaan ”Lahest” – kotoisin oleva Toni muutti Tampereelle alunperin kokin opintojen perässä. Toni hankki Luovin ammattiopistosta itselleen kokin paperit, minkä jälkeen työskenteli kokin tehtävissä reilun parin vuoden ajan. ”Aluksi tein kokin hommia silleen keikkatyylisesti vuokrafirmojen kautta. Sen jälkeen olin puolentoista vuoden ajan töissä Ravintola Borneossa”, Toni kertoo. Vuosien varrella Toni on ehtinyt opiskella paljon muutakin. Kokin ammattitutkinnon lisäksi Tonilla on sähköalan perustutkinto, CNC-koneenkäyttäjän tutkinto sekä osatutkinto kotitalouskoneasentajan koulutuksesta. Suurempaa työkokemusta hänelle ei ole kuitenkaan näiltä aloilta kertynyt. ”Opiskeluaikana olin kyllä kesätöissä sähkärinä, mutta siihen se sitten jääkin.”

PUUPAJALTA KOHTI JATKOOPINTOJA Tällä hetkellä Toni on työkokeilussa Etapin Puupajalla, jossa aloitti heinäkuun lopussa. Ennen pajalle tuloa Tonilla ei ollut aikaisempaa kokemusta puualalta. ”Tulin Puupajalle, koska Autopajalle vaadittiin kokemusta autohommista”, Toni nauraa. Hän lisää kuitenkin, että on viihtynyt Puupajalla erinomaisesti. ”Jopa niin hyvin, että lähden Ikaalisten käsi- ja taideteolliseen opiskelemaan hienopuusepäksi!”

Seuraavaksi Tonilla onkin edessä muutto Ikaalisiin, ja hienopuusepän opinnot Ikatassa alkavat tammikuussa. Vaikka Ikaalinen ei paikkakuntana olekaan Tonille entuudestaan tuttu, on hän lähdössä uuteen kaupunkiin positiivisella asenteella sekä reippain ja avoimin mielin. ”Mä sopeudun kuitenkin aika helposti uuteen paikkaan”, Toni miettii. ”Ja kohtuu helpostihan Ikaalisista pääsee täällä Tampereellakin käymään, kun välimatkakin on melko lyhyt.”

KOFEIINIA, KITARAN RÄMPYTTELYÄ JA KOIRIEN KANSSA LENKKEILYÄ Vapaa-ajallaan Toni soittelee kitaraa ja käy koiriensa kanssa lenkillä. Hänellä on lapinkoira Keke ja Kirasaginiminen siperianhusky. ”Lapinkoiralle nimeä miettiessä olin päättänyt, että koirasta tulee joko Kimi tai Keke. Lopulta päädyin Kekeen, koska ei kai tosta koirasta ihan yhtä nopeeta voi tulla kuin Kimistä”, Toni selittää nauraen. Nimen Kirasagi hän puolestaan keksi japanilaisen piirrossarjan, Hopeanuolen, innoittamana. ”Hopeanuolessa on husky-rotuinen koira nimeltä Kisaragi, joten se Kirasagi tulee siitä.” Toni kertoo olevansa tällä hetkellä sinkku, eikä hänellä ole vielä omaa perhettä. Omia vanhempiaan Toni tapaa muutaman kerran vuodessa. Tonilla on myös sisko, joka työskentelee matkailualalla. Työnsä puolesta sisko huitelee menemään ympäri Eurooppaa, joten häntäkin tulee tavattua vähän harvakseltaan. Kuten monet meistä, Tonikin myöntää olevansa kofeinisti. Hän juo sekä kahvia että teetä. ”Kahvia on kyllä saatava. Joskus on tullut kahvista ihan hirveet vieroitusoireetkin, päätä särkenyt ja sellaista.” Kofeiiniriippuvuutta lukuunottamatta Tonilla ei ole muita paheita.

06

Koska kaikkia tuntuu aina kovasti kiinnostavan, kuinka paljon kukin nostaa penkistä, tätä päätettiin tiedustella pilke silmäkulmassa myös Tonilta. ”No mä en ees tiiä”, Toni nauraa. ”Jos tässä humoristisesti saa vastata, niin kyllä mä ainakin oman perseeni jaksan nostaa penkistä – ja vielä useamman kerran päivässä!”

MUNAKASTA JA PESUSIENIÄ Vaikka puuhommat ovatkin lähellä sydäntä, musiikkimaun suhteen Toni kertoo olevansa metallimiehiä. ”Lempibändejä on aika monia, mutta Arch Enemy on kyllä kova”, Toni kertoo. ”Ja totta kai myös Popeda!” Tämän hetkisen lempibiisinsä Toni kertoo olevan Arch Enemyn ”You will know my name”. Voimaeläimekseen Toni nimeää hetken miettimisen jälkeen suden. ”Susi on kuitenkin sellainen laumaeläin. Ja samalla se on kuitenkin sellainen vähän väärinymmärretty.” Toni kertoo myös olevansa susien puolella, eikä ymmärrä miksi niitä pitäisi tappaa. Koska Toni on ammatiltaan myös kokki, on hänellä luonnollisesti myös ruoanlaittotaidot hyppysissään. ”Viimeksi laitoin ihan vaan munakasta, se on helppoa ja nopeaa”, Toni sanoo. ”Sekaan vähän pekonia, tomaattia, sipulia ja vaikka sieniä.” ”Ei kuitenkaan mitään taikasieniä!” hän lisää nauraen. Jos ei taikasieniä munakkaaseen, niin kuinkas on sitten pesusienten laita? ”Jaa-a, itse en ole pesusientä maistanut, mutta toi husky kyllä joskus meni ja söi sellaisen”, Toni nauraa. ”Koira on kyllä ihan kunnossa nyt, ei sille siitä mitään vakavia seuraamuksia tullut.” Lopuksi tamperelaisista jääkiekkojoukkeista kysyttäessä vastaus tulee kuin tykin suusta: ”Ehdottomasti Tappara!” ■


■ Toni oli yksi 4975:stä vuonna 2009 Lahdesta pois muuttaneesta.


ETAPPILEHTI 02/2018

AJAN HENKI 2100 TEKSTI & KUVITUS Joni Syvänen

Zeitgeist on saksaa ja tarkoittaa ”ajan henki”. Termi on syntynyt ajatuksella, että aikakausilla on omat luonteenpiirteensä. Ne voivat olla konkreettisia tai kuvainnollisia.

VUODEN 1900 viimeisenä päivänä Detroitissa, Yhdysvalloissa, luotiin aikakapseli, joka avattiin sata vuotta myöhemmin vuonna 2000. Kupariseen arkkuun laitettiin valokuvia kaupungista sekä kirjeitä, joissa kuvattiin sen ajan elämää ja ennustettiin, miltä maailma näyttää sadan vuoden päästä. Kirjeissä oltiin ylpeitä Detroitin uusista, valtavista rakennuksista. Puuta-

lot olivat vaihtuneet metallikehikkoisiin kivitaloihin. Tiet olivat leveitä ja hevosvetoiset raitiovaunut olivat päivittyneet sähköisiksi. Rakennuksissa oli lämmitys, valaistus ja sähkö. Uudet koneet tekivät tuloaan. Auto­ teollisuus lähti räjähdysmäiseen nousuun 1900-luvun alussa uuden liukuhihnatuotannon myötä. Aikakapselin kirjeissä ennustettiin tulevaisuudessa olevan uutta tuntematonta teknologiaa, jolla rakennuksia lämmitetään. Toinen ennuste oli, että taloja lämmitetään roskilla ja jätteillä. Rikollisuuden oletettiin olevan olemattomissa ja vähät rikolliset siirrettäisiin poliisitalojen välillä esimerkiksi putkipostin kaltaisilla paineilmaputkilla tai lentävillä ajoneuvoilla.

09

Ihmiselämän uskottiin kestävän parhaimmillaan jopa 140 vuotta. Aikakapselit eivät ole Suomessa kovin tuttu juttu, mutta maan satavuotisjuhlan kunniaksi sellainen piilotettiin Kuopion kauppatorin alle. Seuraavat sata vuotta piilossa pysyvän aikakapselin nimi on Suomi100+100. Sisältö paljastetaan itsenäisyyspäivänä vuonna 2117. Kuopion kapseliin laitettiin esimerkiksi tarinoita tämän ajan arjesta, Fiskarsin oranssit sakset, paperirahaa, kattila, CD-levyjä ja silmälasit. Sadan vuoden päästä ei välttämättä enää tunneta käsitteitä kuten silmälasit, käteinen tai sakset: ehkä silmäleikkaus on niin kehittynyt, raha on siir-


tynyt kokonaan verkkoon ja sakset on korvattu yleislaserleikkurilla.

KEHITYS KEHITTYY Teknologia kehittyy huimaa tahtia, mutta lentävistä autoista ei ole havaintoa eikä niiden julkaisuvuotta uskalla edes arvata. Sen sijaan sähkökäyttöistä autoa ajetaan sisään suurella innolla. 2040-luvulla puolet kaikista maailman autoista ennustetaan olevan sähköautoja. Joissain Euroopan maissa polttomoottoriautojen eli bensakäyttöisten autojen kieltoa odotetaan 2050-luvulla. Jotain uutta lentävääkin on nähty, sillä dronet eli droonit eli lennokit ovat yleistyneet huimasti pienessä ajassa. Yhdysvalloissa miehittämättömiä lennokkeja suunnitellaan kuljettamaan postipaketteja ja ruokalähetyksiä. Ensimmäiset koelennot on jo tehty. Robotiikka koetaan sekä mahdollisuutena että uhkana. Robottien pelätään vievän meidän työt, mutta samalla uskotaan, että robotiikka vapauttaa ihmisen tylsästä toistotyöstä ja työstä joka

perustuu ruumiilliseen suorittamiseen. Työ olisi tulevaisuudessa yhä enemmän henkistä ja älyllistä. Kansalaisille voitaisiin antaa esimerkiksi yhteiskunnallista osinkoa eli kansalaispalkkaa, koska varsinaista työtä, kuten me olemme sen oppineet käsittämään, olisi vähemmän.

2040-luvulla puolet kaikista maailman autoista ennustetaan olevan sähköautoja. Kun muovikausi käynnistyi toden teolla 1950-luvulla, tuskin kukaan osasi ennustaa, että muovia löytyisi myöhemmin kaikkialta. Kasvihuonepäästöjen ohella taistelu muovia vastaan onkin yksi pääteemoista ympäristöongelmakeskustelussa. Teknologiasta toivotaan ratkaisua muoviongelmaan ja itsenäisiä aurinkoenergialla toimivia muovinkeräysjärjestelmiä onkin jo laskettu valtameriin keräämään muovia. Järjestelmä toimii

010

haavin lailla. Se kerää ja keskittää muoviroskat rajatulle alueelle, josta muovi kerätään talteen ja pois merestä.

TOTUUDEN JÄLKEINEN AIKA Totuudesta on tullut yhä häilyvämpi käsite. Ihmisiin vaikutetaan 2010-luvulla aivan uusin keinoin. Internetin konepellin alla, syvällä moottorin kätköissä pyörii vaikeita ja vaikeasti ymmärrettäviä algoritmeja. Yksinkertaistettuna algoritmi on pätkä tietokonekoodia, eräänlainen näkymätön monivalintakaavio. Algoritmit näyttävät meille valikoitua, räätälöityä ja kohdennettua sisältöä. Algoritmit yrittävät jopa ennustaa, mistä pitäisimme. Niin yksilön kuin ryhmienkin käyttäytymismalleja tallennetaan ja hyödynnetään ennustamisessa. Koodi on mennyt ja menee yhä monimutkaisemmaksi. Tieteisfiktio on ennustanut, että tulevaisuudessa ihmisiin laitetaan heti syntymässä mikrosiru, jolla seurataan jokaista liikettä ja käyttäytymistä. Ai-


ETAPPILEHTI 02/2018

nakaan vielä siru ei ole käytössä, mutta sen on monella tapaa korvannut aina mukana kulkeva puhelin. Älypuhelimesta on tullut symboli 2010-luvulle. Kosketusnäyttö ja mukana kulkeva, langaton internet mahdollistavat tiedonhaun ja yhteydenpidon miloin tahansa. Se on keskeinen työkalu ja kommunikointiväline. Lähes kaikilla alle 60-vuotiailla on älypuhelin. Haittapuolena on onnistuttu tunnistamaan keskittymisongelmat ja riippuvuus. Tulevaisuudessa puhelin on yhä keskeisemmässä roolissa. Kenties sitä hallitaan enemmän liikkeillä ja katseella ja jopa ajatuksella. Puhelimen muoto myös muuttuu. Ehkä se jakautuu erilaisiin osiin. Yksi osa voisi olla levitettävä näyttö ja älyvaatteet. Tai älylasit, joiden läpi voi katsoa maailmaa uudella tavalla. Jo nyt käytetään ”lisättyä todellisuutta”, jossa läpikatseltavien näyttöjen avulla ympäristöön voidaan lisätä tietokoneella tuotettua sisältöä. Vuoden 1900 aikakapselin eräässä kirjeessä lääkäri kirjoitti, että ihminen on ”paristo” ja vuonna 2000 ainut

lääketieteellinen suuntaus on sähköenergiahoito. Hoitomuoto on jäänyt tieteisfiktion tasolle ja koetaan näennäistieteenä. Tieteisfiktiolta kuulostaa myös ihmisen rakentamat ja ohjelmoimat molekyylit. Tekniikkaa kutsutaan nimellä nanoteknologia. Teoriassa teknologia voidaan valjastaa lääketieteen työkaluksi. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi parantaa sairauksia ja tehdä operaatiota ilman leikkaushoitoa. Tämä vaatisi käytännössä olemattoman kokoisten nanorobottien eli nanobottien rakentamista – ja koodaamista. Ne olisivat niin pieniä hiukkasia, että niitä mahtuisi ihmisen verenkiertoon ja elimistöön, jossa ne matkaisivat haluttuun sijaintiin ja suorittaisivat halutun operaation. Esimerkiksi soluvaurion korjaamisen tai rasvan hajoittamisen. Nanoboteilla voisi taistella myös syöpää vastaan. Nanobotit terveydenhuollossa ovat kuitenkin kaukainen asia. Kenties yhtä kaukainen kuin ajatus kuun valloittamisesta sata vuotta sitten. ■

KYSELY: MILTÄ MAAILMA NÄYTTÄÄ VUONNA 2100? Mika, 50, Autopaja

Mä uskoisin, että ei ole paljon mitenkään muuttunu. Paitsi, että polttomoottoriautoja ei enää ole ja sähköautot on tullut tilalle. Muoti on ehkä muuttunut. Tampereen kaupunki on puolitoista kertaa suurempi pinta-alalta. Aidsiin on keksitty parantava lääke.

Jesse, 33, Puupaja

Maailma näyttää karulta. Metsät on vissiin aika finaalissa. Meressä on elämästä suurin osa kuollut. Ihmiset asuu isommissa kaupungeissa ja vähemmän hajalla. Esimerkiksi kahvi, meille arkipäiväiset jutut, on säännöstellympää, elämystuotteita. Ihmiset on enemmän virtuaalimaailmassa esimerkiksi sirun avulla: voi mielessä tai piilolinssien avulla mennä eri paikkoihin. Ei tarvita enää kännyköitä tai läppäreitä. Sirut valvoo ruumiintoimintaa ja huomaa esimerkiksi sydänkohtaukset. Juomavesi on kortilla ja aurinko paistaa, ehkä turhankin kuumasti. Jotain positiivista: sairaudet, joita ei nyt voida parantaa, voidaan parantaa.

Meri, 27, Kirsi, 29, Mediapaja

Autot lentää ja lehmätkin lentää. Robotteja kulkee kaikkialla, ja avaruusolentoja, jotka on tulleet maan päälle jo silloin. Teinit eivät ole enää niin tyhmiä: eivät kulje enää nilkat paljaana ja takki auki talvella. Dinosaurukset on saatu herätettyä henkiin. Jurassicpark-meininki on täällä. Painotaloihin pääsee helpommin töihin.

■ Selfiet eli itsestä otetut valokuvat ovat suosittuja. Selfiekepillä puhelimen kameran saa kauemmas itsestä, jolloin kuvaan mahtuu esimerkiksi enemmän taustaa tai kuvan saa otettua erilaisesta kuvakulmasta. Vuonna 2100 selfiekeppejä ei luultavasti ole kuin museoissa.

011

Juulia, 22, Puupaja

Se on tosi kaksipiippuinen juttu: asiat on paremmin tai asiat on tosi huonosti, esimerkiksi ilmastonmuutos.


Lahti placeholder TEKSTI Joni Syvänen KUVA Jussi Simonen

Sami toi Mediapajalle oman ripauksensa selittämätöntä huumoria. Nyt hän viljelee sitä Lahdessa. SAMI TABERMAN oli Etapin Mediapajalla loppuvuodesta 2015 kevääseen 2016. Hänen ydinosaamisaluettaan olivat valokuvaaminen ja internetsivujen tekeminen. Mediapajalla hänet laitettiin uusien haasteiden pariin. Valokuvaamisen lisäksi hän taittoi lehteä, kuvitti ja teki graafista suunnittelua. ”Tärkeintä oli kuitenkin päästä tekemään oikeita töitä oikeille asiakkaille, mikä lisäsi rutkasti uskoa omiin kykyihin.” ”Mediapajalla sai henkilökohtaista ja aidosti kiinnostunutta ohjausta. Se auttoi löytämään kiinnostavat hommat ja tarvittavat taidot niiden tekemiseen. Taitojen ja ennen kaikkea itsevarmuuden karttuessa sai ottaa halutessaan enemmän vastuuta projekteista ja harjoitella esimerkiksi asiakaskontakteja.” Mediapaja löytyi silloin TE-palveluiden haun kautta. Oppisopimus ei Mediapajalla onnistunut, mutta työkokeilu onnistui. Mediapajalla ollessaan Sami löysi toisen paikan, johon voisi oppisopimuksella mennä. Ajatuksena oli suorittaa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja verkkoviestinnän suuntautuminen. Suunnitelmat olivat jo pitkällä, ja asiasta oli sovittu, mutta oppisopimus peruuntui viime metreillä. Takaiskun jälkeen, keväällä 2016, hän haki Lahden Muotoiluinstituuttiin opiskelemaan pakkaus- ja brändimuotoilua. Ennakkotehtävät jäivät luovasti

viime tippaan, mutta Sami sai ne onnekseen postitettua ajoissa. Ennakkotehtävänä oli motivaatiokirje ja portfolio. Portfolion Sami suunnitteli, taittoi, tulostutti ja sitoi itse. ”Sain pajalla todella paljon apua ennakkotehtäviä tehdessä. Tein portfoliota varten muun muassa etiketin kuvitteelliselle Antoni Gaudin innoittamalle punaviinille, typografiset tulkinnat seitsemästä kuolemansynnistä sekä 3D-tulostetun sinettileimasimen.” Portfolion tekeminen kuvaa hyvin Samia. Hän on moderni romantikko ja fiilistelijä, joka pohtii asiat tarkkaan. ”Varsinkin sidonnan kanssa meinasi viimeisinä päivinä tulla aikamoinen kiire. Jälkeenpäin ajateltuna innostuin tekemään ehkä turhankin paljon työtä ennakkotehtävien eteen. Samalla kuitenkin huomasin oikeasti nauttivani tällaisesta puuhastelusta, mikä vahvisti ajatusta siitä, että olen valinnut oikean alan. Nyt opintojen puolivälin jälkeen olen yhä samaa mieltä ja olen erittäin tyytyväinen siihen, että minulla riitti motivaatiota hakuvaiheessa.” Hän opiskelee nyt kolmatta vuottaan. ”Pakkaus- ja brändimuotoilu on ollut ehdottomasti oikea valinta. Opettajat ja ennen kaikkea opiskelukaverit ovat huippuja ja inspiroivia.” Sami on hakenut vaihtoon Budapestiin, Unkarin pääkaupunkiin. Vaihto olisi keväällä 2019. ”Sain juuri lähetettyä portfolion ja kuukauden päästä saan tietää, pääsenkö vaihtoon.” ■

012

■ ”Lahti on mesta paikka. Ei tänne kannata tulla, jos ei ole pakko. Mutta toisaalta tässä paikassa on oma karu viehätyksensä.”


ETAPPILEHTI 02/2018

013


Pelasta maailma – säästät rahaa

TEKSTI Sari Harsu KUVAT Johanna Vainio

Ilmastonmuutoksesta on oltu huolissaan jo kauan, mutta vielä pari vuotta sitten uskottiin, että aikaa korjausliikkeille olisi joitakin vuosikymmeniä, puhuttiin esimerkiksi neljästäkymmenestä vuodesta. Uusimmat tiedot kuitenkin osoittavat, että aikaa on paljon vähemmän.

IHMISEN TOIMINNAN aiheuttama ilmaston lämpeneminen on maailmanlaajuinen kriisi. Ilmastonmuutos johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kasvihuoneessa lämpötila on korkeampi kuin ulkona. Myös autossa ja asunnossa saattaa huomata lämmön lisääntyvän auringon paistaessa. Ilmiö johtuu siitä, että valo lämmittää kappaleita, joihin se osuu, ja valon tuoma energia poistuu kappaleista lämpösäteilynä. Lämpösäteily ei kuitenkaan pysty läpäisemään lasia tai muovia, vaan se heijastuu takaisin ja lämpötila nousee. Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä samalla tavoin kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringosta tulevan säteilyn lävitseen mutta eivät päästä kaikkea maapallon lämpösäteilyä karkuun. Tämä ei suinkaan ole huono asia, sillä ilmiön johdosta maapallon lämpötila

on keskimäärin +15 astetta. Ilman kasvihuoneilmiötä planeettamme keskilämpötila olisi 18 astetta pakkasen puolella. Ilmakehän luonnollinen kasvihuoneilmiö on siis nykyisen kaltaisen elämän elinehto. Ongelma on ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa. Kasvihuonekaasujen kasvaneet pitoisuudet ilmakehässä ovat voimistaneet kasvihuoneilmiötä ja lämmittäneet ilmastoa liikaa. Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä sanotaan ilmastonmuutokseksi.

SAMMUTA TELEVISIO JA PYÖRÄILE Usein ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan myös hiilijalanjäljestä. Sillä

014

tarkoitetaan jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty selventämään erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi yksityisautoilu tai naudanlihan syönti aiheuttaa. On olemassa erilaisia laskureita, joilla voi mitata omaa hiilijalanjälkeään ja joiden avulla saa konkreettisemman kuvan siitä, millaisia ilmastovaikutuksia omilla valinnoilla on ja mitä tekemisissään kannattaa miettiä ja muuttaa. Maapallon tila on huolestuttava, mutta onneksi voimme hillitä ilmastonmuutosta omalla toiminnallamme. Vaikuttavat ilmastoteot eivät edes ole vaikeita, ja mikä parasta: se, mikä on hyväksi maapallolle, on yleensä hyväksi myös itselle ja kukkarolle. Suurin osa ilmastovaikutuksistamme syntyy energiasta, ruoasta ja liikkumisesta, ja kaikkiin näihin voimme valinnoillamme vaikuttaa. Energiaa voi säästää sammuttamal-


ETAPPILEHTI 02/2018

la television tai tietokoneen, kun ei ole ruudun ääressä, ja lamput niistä tiloista, missä ei oleskele. Myös alentamalla hieman asunnon lämpötilaa säästää sähköä. Yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa noin viittä prosenttia lämmityslaskussa. Pitkillä matkoilla kannattaa suosia julkista liikennettä. Lyhyemmät matkat on hyvä pyöräillä tai kävellä. Näin paitsi säästää luontoa myös kohentaa omaa kuntoaan ja hyvinvointiaan.

ÄLÄ HEITÄ RUOKAA ROSKIKSEEN Ruoan ilmastovaikutukset vähenevät, kun välttää ylensyöntiä, suosii kasvispainotteista ruokavaliota eikä aiheuta ruokahävikkiä. Paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on sekä ilmastoystävällinen että terveellinen.

Tällä hetkellä peräti noin kymmenen prosenttia suomalaisten ostamasta ruoasta päätyy jätteeksi. Lajittelematon ruokajäte aiheuttaa kaatopaikalla huomattavia metaanipäästöjä. Ruokaostoksissa kannattaa ottaa huomioon myös satokaudet. On hyvä tietää, mitkä hedelmät ja vihannekset milloinkin ovat sekä parhaimmillaan että edullisimmillaan. Internetistä löytyy avuksi satokausikalentereita, esimerkiksi osoitteesta satokausi.fi. Monissa kaupoissa hedelmät ja vihannekset saatetaan myös ryhmitellä niin, että sen hetkisen satokauden tuotteet on koottu yhteen paikkaan hedelmä- ja vihannesosastolla. Talvella kannattaa suosia pakastemarjoja ja juureksia, kesällä esimerkiksi tomaattia ja salaattia. Ruokaa voi myös kasvattaa itse. Jos ei ole pihaa eikä parveketta, voi kasvattaa esimerkiksi yrttejä ikkunalaudalla. Ravitsemuksen kannalta turhien

■ Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät Suomessakin. Ilmasto on lämmennyt kaikkina vuodenaikoina, voimakkaimmin kuitenkin alkutalvella.

015

elintarvikkeiden käytön välttäminen tai vähentäminen säästää rahaa ja keventää sekä painoa että ilmastotaakkaa. Tällaisia turhia nautittavia ovat esimerkiksi makeiset, limsat, alkoholi ja perunalastut. Kotimaista lihaa voi syödä kohtuullisesti, jos kasvissyönti ei tunnu itselle sopivalta valinnalta. Ilmaston kannalta broilerin liha on vähiten kuormittavaa. Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä, kun taas sianlihan ilmastovaikutus on 5 kiloa ja broilerin 4 kiloa. Juuston ilmastovaikutus – ehkä monen yllätykseksi – on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan. Myös ruoan haaskauksella on miltei naudanlihan veroinen ympäristöjalanjälki. Kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin vähennettyä reippaasti, jos naudanliha vaihdettaisiin sikaan tai kanaan ja lopetettaisiin ruoan pois heittäminen. ■


Metsä parantaa Metsä lievittää stressiä, parantaa tarkkaavaisuutta ja kohottaa mielialaa. Verenpaine laskee ja vastustuskyky paranee. Suuria lupauksia, joiden teho kannattaa testata menemällä metsään. LIIKUNTA ON hyväksi ihmiselle, mutta liikunta metsässä vielä parempi. Metsän hyvää tekevää vaikutusta on tutkittu paljon. Väitteitä ja myös tutkimustuloksia löytää helposti, kun kirjoittaa internetin hakukoneeseen vaikkapa ”metsä” ja ”terveys”. Mänty esimerkiksi erittää haihtuvia öljyjä, joita hengittämällä mieliala kohenee ja elimistön vastustuskyky paranee. Mitä useammin ja mitä kauemmin metsässä liikkuu, sitä enemmän terveysvaikutuksia pitäisi tulla. Olennaista kuitenkin on, että metsään

TEKSTI Sari Harsu KUVITUS Johanna Vainio menee omaksi ilokseen eikä ”suorittamaan terveyttä”, koska lehdessä on lukenut tai lääkäri on sanonut, että metsä tervehdyttää. Kaupunkiympäristössä asuminen on lisännyt alttiutta erilaisille ihmisen puolustusmekanismeihin liittyville sairauksille, joita nimitetään autoimmuunisairauksiksi. Ihmisessä on monimutkainen järjestelmä, jonka tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia pieneliöitä ja vieraita aineita. Autoimmuuni-ilmiössä torjunta toimii virheellisesti ja kohdistuu joihinkin elimistön omiin kudoksiin. Uskotaan, että immuunijärjestelmä tarvitsee harjoitusta, jotta sen säätelymekanismit toimisivat niin kuin pitää. Liian vähäinen mikrobialtistus saattaa aiheuttaa allergioita, astmaa, keliakiaa, ykköstyypin diabetesta ja tuleh-

016

duksellisia suolistosairauksia. Metsä tarjoaa oikeanlaista altistusta. Poluilla käyskentelyn lisäksi voikin ottaa vielä läheisemmän kontaktin luontoon ja työntää kädet metsämaahan ja sammalen sekaan, jolloin saa iholleen hyviä mikrobeja. Kun metsämaan pesee käsistään pelkällä vedellä, luonnon mikroskooppiset hyväntekijät jäävät suojaamaan ihmistä. Jo kahden viikon metsämaa-altistus voi parantaa kaupunkilaisen ihon ja suoliston mikrobiston monimuotoisuutta. Bonuksena luonnosta saa myös mitä parhainta lähiruokaa. Marjojen ja sienten lisäksi tutustumisen arvoisia ovat monet villivihannekset – alkajaisiksi vaikka helposti löydettävät ja tunnistettavat ketunleivät, kuusenkerkät ja pihlajanmarjat. ■


S O N KIIN O K TAISI

TYÖKOKEILU ETAPISSA?

Työkokeilun avulla voit selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojasi tai mahdollisuuksiasi palata työmarkkinoille. Työkokeilu tarkoittaa tavallisimmin kuuden tunnin työskentelyä viitenä päivänä viikossa.

LEIRIVÄLINEPAJALLA puhdistetaan ja huolletaan leirivälineitä. Kun asiakas hakee tai palauttaa välineitä, pajalaiset auttavat tavaroiden kantamisessa. MEDIAPAJALLA tehdään graafisen alan töitä ja sisällöntuotantoa. Pajalla taitetaan lehtiä, kirjoitetaan juttuja, tehdään internetsivuja ja valokuvataan. PYÖRÄPAJALLA korjataan ja huolletaan polkupyöriä. Pyöriä myös kunnostetaan.

PUU- JA ENTISÖINTIPAJALLA kunnostetaan ja pintakäsitellään vanhoja huonekaluja. Joskus pajalla tehdään myös uusia huonekaluja. AUTOPAJALLA korjataan ja huolletaan autoja. Etapilla on myös pieni kuljetusyksikkö: kaksi autoa ja kaksi autonkuljettajaa. SIIVOUSPAJA huolehtii Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Pajalaisia opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä.

Jos olet kiinnostunut työkokeilusta Etapilla, ole ensin yhteydessä TE-toimistoosi. Kun olet saanut yhteyden TE-toimiston työntekijään ja työllistymissuunnitelmaasi kirjattua mahdollisuuden työkokeiluun, ota yhteyttä sinua kiinnostavan pajan ohjaajaan ja sovi tapaaminen.

WWW.ETAPPI.INFO Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry • Sarvijaakonkatu 28 ja 30, 33540 Tampere


ASUNNOTTOMUUS SUOMESSA TEKSTI & KUVAT Kirsi Honkakorpi

Asunnottomuus tarkoittaa vakituisen asunnon ajoittaista tai jatkuvaa puuttumista. Ihminen on siis asunnoton, jos hänellä ei ole omaa kotia.


Kuva lavastettu


Kuva lavastettu

ASUNNOTTOMIEN MÄÄRÄ Suomessa on saatu puolitettua viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vaikka asunnottomien määrä onkin laskenut, oli Suomessa vuonna 2017 vielä yhteensä 7112 asunnotonta. Tampereella on tällä hetkellä arviolta 200 asunnotonta. Suomessa on satojatuhansia pienituloisia, ja jo pelkästään Tampereella elää noin 40 000 vähävaraista ihmistä. Näiden ihmisten joukossa on myös niitä, jotka ovat vailla vakituista yösijaa ja joutuvat viettämään yönsä taivasalla – tai milloin missäkin. Syitä asunnottomuudelle on monia.

Esimerkiksi köyhyys ja asuntojen korkeat hinnat, erilaiset päihderiippuvuudet ja vakavat mielenterveysongelmat saattavat johtaa siihen, että ihminen päätyy asunnottomaksi. Myös perheväkivalta ja erilaiset vastoinkäymiset elämässä voivat johtaa asunnottomuuteen. Lisäksi vankilasta vapautujista noin neljäsosa on vapautumishetkellään asunnottomia. ”Kaikenlaiset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat aika keskeinen syy asunnottomuuteen”, kertoo sosiaaliohjaaja Hanna Kangas päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsulta.

”Tämän lisäksi on myös niin sanottuja elämäntapa-asunnottomia. Eli niitä, jotka eivät vaan halua maksaa vuokraa. Niitäkin on matkan varrella tullut tavattua.” Päivätoimintakeskus Huoltsu sijaitsee Tampereen Viinikassa. Huoltsu on matalan kynnyksen paikka päihteiden ongelmakäyttäjille, ja asiakkaiden joukossa on myös asunnottomia. ”Me autamme asunnottomia asiakkaita asunnon etsimisessä ja hakemusten tekemisessä. Tarvittaessa ohjaamme tietysti myös sosiaalitoimistoon, mutta olemme myös itse täältä Huoltsul-


ETAPPILEHTI 02/2018

ta yhteydessä esimerkiksi Tampereen Vuokratalosäätiö VTS:lle ja Tampereen Vuokra-asunnot Oy TVA:han sekä eri asumisyksiköihin”, Kangas kertoo.

ASUNNOTTOMUUS EI KATSO IKÄÄ TAI KOULUTUSTA Voiko sitten kuka tahansa meistä päätyä asunnottomaksi? Periaatteessa voi. ”Jos kehittää itselleen pahan päihdeongelman, niin sitä kautta kuka tahansa voi päätyä sellaiseen tilanteeseen, että joutuu asunnottomaksi”, sanoo Kangas.

Meistä kenelle tahansa voi olla tulla myös avioero, konkurssi tai vakava sairaus. Kuka tahansa voi myös joutua kohtaamaan läheisen kuoleman, sairastua mielenterveysongelmiin tai menettää työpaikkansa. Asunnoton voi siis olla duunari tai akateemisesti koulutettu, mies tai nainen, ikään katsomatta. Eikä ole myöskään sanottua, että asunnottomuus näkyisi aina päälle päin. Asunnoton voi olla ulkoisesti ihan tavallinen, päivätyössä käyvä ihminen, joka kuitenkin viettää yönsä nukkuen makuupussissa metsässä. Tämä saattaa kuulostaa absurdilta, mutta on kuitenkin täyttä totta. Myös nuorten osuus asunnottomien joukossa on kasvaamaan päin. Nuorten asunnottomuuden taustalla on usein päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi maksamattomat vuokrarästit ja sitä kautta saatu maksuhäiriömerkintä. Menetetyt luottotiedot vaikeuttavat asunnon saantia huomattavasti.

ASUNNOTTOMIA HALUTAAN TUKEA JA AUTTAA

■ Äärimmillään asunnottomuus tarkoittaa sitä, että ihminen viettää yönsä taivasalla – tai milloin missäkin.

Suomessa asunnottomuus keskittyy pääasiassa isoihin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asunnottomuutta on yritetty helpottaa eri tavoilla, kuten esimerkiksi ylläpitämällä erilaisia paikkoja, jotka tarjoavat kodittomille mahdollisuuden peseytyä ja nukkua yön yli. Asunnottomien asiaa Suomessa ajaa muun muassa Vailla vakinaista asuntoa ry. Vva ry on asunnottomien vuonna 1986 perustama järjestö, jonka perimmäisenä tavoitteena on, että jokaiselle ihmiselle löytyisi ihmisarvoa kunnioittava asuinpaikka kohtuullisen ajan kuluessa. Yhdistys muun muassa ylläpitää Helsingissä kahta pitkäaikaisasunnottomille suunnattua asumisyksikköä. Asumisyksiköiden tarkoituksena on tarjota asukkaille turvallinen ja kodikas asu-

021

misympäristö, mahdollistaa yhä itsenäisempi asuminen ja lopulta siirtyminen omaan vuokra-asuntoon.

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ON TÄRKEÄÄ Asunnottomuutta pyritään myös ennaltaehkäisemään. ”Esimerkiksi sosiaalitoimesta voi saada ehkäisevää toimeentulotukea maksamattomiin vuokrarästeihin. Asiakas voidaan esimerkiksi järjestää välitystilille ja vuokrat hoidetaan sitä kautta”, Kangas kertoo. Välitystili on toimenpide, jossa henkilön rahaliikenne annetaan sosiaalitoimen työntekijän hoidettavaksi. ”Kyllä me täällä Huoltsullakin pyrimme siihen, että kukaan ei asuntoaan menettäisi. Toisten kohdalla se onnistuu, toisten kohdalla taas ei.” Asunnottomuuden vähentäminen on ollut mukana Suomen hallitusohjelmassa jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa toteutettiin vuosina 2008–2015 PAAVO 1 ja PAAVO 2 -hankkeet eli ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi. PAAVO-hankkeiden keskeinen tavoite eli asunnottomuuden vähentäminen onnistui, ja vuonna 2015 asunnottomuus laski ensimmäisen kerran alle 7 000 henkilön. Koko ohjelmakauden aikana pitkäaikaisasunnottomuus laski yhteensä ­1­ 345 henkilöllä. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE, jonka tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää näkökulmaa asunnottomuustyössä sekä torjua asunnottomuuden uusiutumista.

TAMPEREELLA ASUNNOTTOMIEN ASIAT OVAT HYVIN ”Tampereella asunnottomien asiat ovat tällä hetkellä aika hyvin”, sosiaaliohjaaja Hanna Kangas kertoo.


Asunnottomuuden vähentäminen Tampereella on onnistunut pitkälti sen takia, että tarjolla on erilaisia asumismuotoja. Kovin kysyntä on asunnoista, joissa päihteiden käyttö on sallittua. ”Esimerkiksi A-killalla on olemassa asuntoja, joissa asiakas voi asua normaalisti päihteitä käyttäen. Tällaiset asumisyksiköt ovat monen asunnottoman tuki ja turva. Eli näitä asumismuotoja vaan enemmän tarjolle”, Kangas toteaa. Tampereella apua asunnottomuuteen tarjoaa myös Tampereen Asumispäivys-

tys ja asumisyksiköt TASTU. Jos asiakas ei tiedä, minne mennä seuraavaksi yöksi, on TASTU:lta mahdollista saada myös kriisimajoitusta. Asumispäivystyksessä asuminen on väliaikaista. Asiakas pyritään siirtämään päivystyksestä mahdollisimman nopeasti päihdekuntoutukseen, muuhun asumispalveluun tai vaihtoehtoisesti omaan kotiin. Asunnottomuuden kierteestä voi päästä eroon, vaikka taustalla olisi pitkäkin jakso asunnottomuutta.

ASUNNOTTOMIEN YÖ

Myös seurakunnat ovat näkyvästi mukana Asunnottomien yössä. Esimerkiksi Tampereella seurakunnat järjestivät Asunnottomien yönä Keskustorilla Safka-Aid-tapahtuman, jossa tarjolla oli ilmaista keittoa, mehua ja lettuja. Jaossa oli myös ilmaisia vaatteita. Safka-Aid toteuttiin kolehtirahoilla, jotka kerättiin Tapahtumien yön Iskelmämessussa. Retkeily- ja ulkoiluvarusteiden myyntiin erikoistunut Partioaittakin on omalta osaltaan mukana Asunnottomien yössä. Partioaitta aloitti yhteistyönsä Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa vuonna 2017 ja järjesti nyt toistamiseen vaatekeräyksen asunnottomien hyväksi. Vaatekeräys ylitti tänä vuonna kaikki odotukset, ja takkeja kertyi jopa 9600 kappaletta. Takkien lisäksi asunnottomille jaettiin lämpimiä asusteita, kuten pipoja, villasukkia ja paitoja. Talvivaatteita jaettiin Asunnottomien yön tapahtumissa eri puolilla Suomea ja niitä toimitettiin myös esimerkiksi päivätoimintakeskuksiin, diakoniatoimistoihin sekä asumis- ja päihdetyöhön.

Suomessa Asunnottomien yö on järjestetty vuodesta 2002 alkaen aina lokakuun 17. päivä. Samana päivänä vietetään myös YK:n kansainvälistä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Asunnottomien yön tapahtumien tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta asunnottomuudesta ja sen aiheuttamasta syrjäytymisestä sekä nostaa esille kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hätää. Asunnottomien yö -kansalaisliike on yksi suurimmista sosiaali- ja terveysalan mielen­ ilmauksista, ja tapahtumia järjestetäänkin useissa eri kaupungeissa ympäri Suomen. Asunnottomien yönä jaetaan muun muassa ruokaa ja ilmaisia vaatteita asunnottomille ja vähävaraisille. Vaatteet tulevat lahjoituksina pääasiassa yksityishenkilöiltä. Tänäkin vuonna vaatekeruukampanja kodittomien hyväksi herätti ihmisissä paljon mielenkiintoa ja lahjoituksia tuli valtava määrä.

▲ Safka-Aid-tapahtumassa tarjoiltiin ilmaista keittoa.

Sosiaaliohjaaja Hanna Kankaan näkemys on, että asunnottomilla on hyvinkin paljon toivoa tulevaisuuden suhteen. ”Kyllä suurin osa asunnottomista pääsee jaloilleen”, Kangas sanoo. ”Meillä täällä Huoltsullakin on yksi asiakas, joka oli asunnottomana yli 30 vuotta. Nyt hän on asunut kohta kolmen vuoden ajan Hipposkylässä ja hänen asumisensa siellä on sujunut lähes täydellisesti.” ■

▲ Vanhan Kirkon penkit notkuivat lahjoitetuista vaatteista. Tampereen Keskustorin Safka-Aid-tapahtumassa live-musiikki pauhasi ja ihmiset nauttivat kuumaa keittoa samalla kuulumisia vaihtaen. ”Seurakunnat tekee paljon näkymätöntä työtä. Sen sijaan tää näkyy ja kuuluu, ja se on hyvä juttu”, eräs mies kommentoi.

▲ Höyryävä lihakeitto lämmitti kadunmiestä.

022


ETAPPILEHTI 02/2018

kuinka voit?

RASTI – VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE Tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja ohjausta hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Palvelu on kohdennettu Tampereen alueen työttömille ja se on asiakkaille maksutonta.

Ovatko voimavarasi kadoksissa? Kaipaatko tukea elämäntilanteeseesi?

Otathan meihin yhteyttä saadaksesi lisätietoa tai varataksesi ajan: Katja Koskensalo Elämäntaidon valmentaja katja.koskensalo@etappi.info p. 050 364 0050 Susanna Oksanen Terveydenhoitaja susanna.oksanen@etappi.info p. 050 364 0236

Toimitilamme sijaitsevat Tampereen keskustassa osoitteessa Hämeenpuisto 44.

023


Nähdään hyllyjen välissä TEKSTI Johanna Vainio KUVAT Joni Syvänen

Metson rakennus on kokonaistaideteos, jonka yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Nimi tulee kirjaston ulkomuodosta ylhäältä päin katsottuna.


ETAPPILEHTI 02/2018

▲ Kirjastosta on muodostunut uudenlainen kansalaisten osallistumisen paikka. Siellä tarjotaan tietoa kansalaiselle, jotta hän voisi osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. VUONNA 1978 järjestettiin Tampereen uuden pääkirjaston arkkitehtikilpailu, jonka voittivat arkkitehtiaviopari Raili ja Reima Pietilä. Kolmen vuoden mittaiset rakennustyöt aloitettiin vuonna 1983. Marraskuussa 2017 kirjastossa valmistui perusteellinen remontti, jossa päivitettiin kirjaston tiloja. Rakennushistoriallisesti arvokas rakennus on saanut uuden mutta tutun ilmeen remontin myötä. Nyt remontoidut tilat tarjoavat uusia mahdollisuuksia kirjaston toiminnalle. Kirjaston tiloja voivat varata paikalliset järjestöt ja yhdistykset erilaisia yleisötilaisuuksia ja kokouksia varten. Metson kirjasto tarjoaa monipuolisen tarjonnan kirjallisuudesta kahvakuuliin. Lainata voi esimerkiksi soittimia, kangaskassin lainojen kuljettamiseksi ja sateenvarjon. Asiakas voi myös vaikuttaa kirjaston valikoimaan. Hankintaehdotuksia voi tehdä omassa kirjastossa tai internetin kautta. Suurten suomalaisten kustantamoiden tuotanto ja muut kirjamyynnissä olevat suomenkieliset uutuuskirjat hankitaan kirjastoon joka tapauksessa. Ennen han-

kintaehdotusta kannattaa myös tarkistaa tilanne PIKI-verkkokirjastosta ja Pirkanmaan alueen oppilaitosten tai yliopistojen kirjastoista, sillä kirjastot yrittävät välttää päällekkäisiä hankintoja. Pirkanmaan kirjastojen tarjontaan kuuluvat lisäksi sähköiset materiaalit: eäänikirjat, e-lehdet ja e-musiikkipalvelut, joihin pääsee käsiksi PIKI-kirjastokortilla. Pirkanmaan kirjastoissa on myös kirjoja lapsille ja aikuisille useilla eri kielillä. Esimerkiksi farsin-, kiinan- ja venäjänkielisiä kirjoja löytyy valikoimasta.

DEMOKRATIAA, TASA-ARVOA JA SANANVAPAUTTA Uusi kirjastolaki linjaa, että kirjastojen tulee edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa, sananvapautta, tiedon saatavuutta, lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Tätä tuetaan esimerkiksi tarjoamalla tiloja erilaisten vaalipaneelien tai keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. Ja esimerkiksi demokratiaa

025

TIETOTORI Tampereella on kolme kirjaston ylläpitämää tietotoria. Tietotorit löytyvä Hervannan, Lielahden ja Sampolan kirjastoista. Kaikista kirjastoista löytyy asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita, mutta tietotorien koneissa on ohjelmia esimerkiksi kuvankäsittelyä ja videoeditointia varten. Tietekonevuoron voi varata internetissä, puhelimitse tai paikan päällä. Koneiden käyttö on maksutonta ja niihin kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla. Lisäksi tietotoreilla järjestetään tietokoneen ja internetin käyttöön opastavia kursseja. Tietotoreilla on valikoima erilaisia tietokoneiden lisälaitteita, kuten skannereita ja tulostimia. Myös 3D-tulostin on käytettävissä. Tulosteet ovat maksullisia. Skannerilla voi skannata normaalien valokuvien lisäksi dioja sekä negatiiveja digitaaliseen muotoon. Skannereita löytyy tietotorien lisäksi useista kirjastoista. Myös vanhat C-kasetit, LP-levyt sekä VHS-nauhat voi muuttaa digitaaliseen muotoon tietotorilla. Laitteet ja tilat vaihtelevat tietotorien välillä, tarkempaa tietoa laitteista ja varaukset osoitteesta tampere.fi/tietotorit.


maksuttomia. Tietoa tapahtumista saa kirjastoista, kirjaston internetsivuilta, sanomalehdistä ja paikallisradiosta.

AVAIMIA ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN Elinikäiseen oppimiseen kuuluu ajatus ihmisen valmiuksista oppia koko elämänkaaren aikana. Se on ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa. Kehittyneissä teollisuusmaissa yhteiskunnallisen muutoksen nopeutuminen näkyy muun muassa työelämän ammattitaitovaatimusten ja arvomaailman muutoksina sekä kansainvälisyyden lisääntymisessä. Nopean kehityksen vuoksi kaiken elämässä tarvittavan tiedon ja taidon oppiminen koulujärjestelmän piirissä on mahdotonta. Korostamalla ihmisen työntekijän roolia ei elinikäisen oppimisen ajatus toteudu. Tasapainoinen elämä tarvitsee tasapainoisen ihmisen, johon kuuluvat myös muiden roolien kuten sosiaalisuuden kehittämistä. Tähän oman itsensä ja yksilöllisyyden kehittämiseen voi löytyä välineitä kirjaston hyllyltä. Ihminen on lopulta itse vastuussa omasta oppimisestaan.

ÄLÄ SUORITA LUKEMISTA

▲ Kirjastojen aineistojen varaus on pääosin maksutonta. Varauksen noutamatta jättämisestä peritään euron maksu. tuetaan sillä, että kirjaston kokoelma on monipuolinen. Sivistystä ja kulttuuria tarjotaan esimerkiksi pääkirjaston lavalla Metso TALK -sarjan muodossa, joka tuo ajankohtaiskeskustelun kirjastoon. Tampereen kaupunginkirjaston ja Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen yhteistyönä järjestetyissä Metso TALK -illoissa keskustellaan puhuttelevista yhteiskunnallisista aiheista, kuten ihmisen suhteesta luontoon, ulkonäköpaineista, uskonnosta, huumeista ja ruokatrendeistä.

Tapahtumia voi kuunnella suorana lähetyksenä Radio Moreenista tai katsoa suoratoistona tai tallenteena kirjaston YouTube-kanavalta. Etälähetykset toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden Pajaston kanssa. Keskusteluun voi osallistua kommentoimalla tai esittämällä kysymyksiä paikanpäällä tai Twitterin kautta. Kirjastossa järjestetään myös kirjallisuusiltoja, kirjailijatapaamisia, konsertteja, esitelmätilaisuuksia ja satutunteja. Kirjaston järjestämät tilaisuudet ovat

026

Lukemisesta voi olla vaikea innostua. Tähän Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa “Mitä lukisin” -palvelua. Palvelussa vastataan muutamiin kysymyksiin ja näiden pohjalta lukuoppaat suosittelevat kirjoja luettavaksi. Palvelu on maksuton ja vastauksen saa mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään kahden viikon kuluessa. Lukemiseen voi myös kysyä vinkkejä suoraan henkilökunnalta. Suosituksia voi lisäksi löytää esimerkiksi kirjablogeista, Facebook-ryhmistä, Instagramista hashtagilla eli aihetunnisteella bookstagram tai PIKI-verkkokirjaston suosituksista. Genrejä ja tyylejä on monia. On lukukohde sarjakuvat, e-kirjat, runokokoelmat, tietokirjallisuus tai näytelmät, niin kirjallisuudesta tulee nauttia. Jos jokin ei kolahda eikä lukukokemus ole nautittava, jätä se kesken ja kokeile jotakin muuta. Löydä kirjallisuutta, joka sopii sinulle. ■


■ Metson pääporrashuone on piilotettu helmi ja yksi kolmesta porrashuoneesta. Porrassyöksyt ovat valettu paikalla.


Etapilla ei ole enää ruokalaa eikä oikein tiloja valmistaa ruokaa, joten moni pajalainen ja ohjaaja syö lounaaksi jotakin valmisruokaa eli einestä. Eines on vähittäiskaupassa myytävä valmis, teollisesti valmistettu ja jatkokäsitelty elintarvike. Se voi olla joko lämmitettäväksi tarkoitettu ruoka tai esimerkiksi valmis salaatti tai leipä, joka on tarkoitus syödä kylmänä.

■ Suolaa suositellaan syötäväksi korkeintaan viisi grammaa päivässä. Eineksiä suosivalla tämä määrä helposti ylittyy.


ETAPPILEHTI 02/2018

MUOVINEN VALMISRUOK A-ASTIA mikroon pariksi minuutiksi ja – bling – lounas on valmis. Helppoa ja nopeaa, mutta kaikki einesten ominaisuudet eivät ole pelkästään hyviä. Joitakin vuosikymmeniä sitten, ennen mikroaaltouuneja, valmiina ostettu ruoka tarkoitti lähinnä säilykettä, kuten hernekeittoa, tai pakastetta, kuten kalakeittoa. Säilykkeitä ja pakasteita myydään edelleenkin, mutta niitä ei kuitenkaan lasketa eineksiksi. Einesvalmisteet ovat sellaisia helposti pilaantuvia tuotteita, joita tulee säilyttää jääkaappilämpötilassa. Suosituin eines, maksalaatikko, on kuitenkin ollut kauppojen valikoimassa jo yli kuusikymmentä vuotta. Kun mikroaaltouuneja ei vielä ollut, maksalaatikko lämmitettiin uunissa. Ja niin voi toki yhäkin tehdä, foliovuoan kun voi laittaa sellaisenaan uunin ritilälle. Tosin tällöin ruuan lämpenemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa.

TIEDÄ, MITÄ SYÖT Välillä einesten lisäaineet puhuttavat sekä asiantuntijoita että kuluttajia, ja toisinaan erityisesti jokin lisäaineista alkaa mietityttää. Esimerkiksi aromivahventeena käytetty natriumglutamaatti

Lihapyörykät ja muusi (Kokkikartano)

Perunamuusi 170 g: Peruna 68 % (Suomi), Valio® kerma (Suomi), vesi, jodioitu suola. Lihapyörykät 100 g: Snellmanin naudan- ja sianliha 87 % (Suomi), sipuli, korppujauho (vehnäjauho, suola, hiiva), vesi, kananmuna, kerma (Suomi), suola, mausteet (musta-, mauste- ja valkopippuri), rypsiöljy. Kermakastike 50 g: Lihaliemi ja sauce espagnole (vesi, naudan luut, naudanliha, tomaattisose, porkkana, sipuli, palsternakka, muunnettu maissitärkkelys, karamellisoitu sokeri, suola, mausteet (persilja, timjami, laakerinlehti, mustapippuri)), Valio® kerma (Suomi), vehnäjauho, Valio® voi (Suomi), siirappi, jodioitu suola, maustepippuri, mustapippuri. Puolukkahillo 30 g: Puolukka (Suomi), hillosokeri (sokeri, säilöntäaine (E202), hyytelöitymisaine (E440), happamuudensäätöaine (E330)).

(E621) nousi jokin aika sitten otsikoihin ja sai huonon maineen. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä lisäaineiden mahdollisista haitoista ihmiselle. Monet heistä kuitenkin ovat sitä mieltä, etteivät Suomessa käytettävät lisäaineet ole erityisen haitallisia, jos niitä ei käytä yksipuolisesti ja runsaasti. Toki on hyvä silmäillä käyttämiensä einesten lisäaineluetteloa ja olla perillä, mitä syö. Lisäaineiden lisäksi eineksissä huolettaa usein myös runsas suolan määrä. Kaupassa myydään edelleen monia laatikko- ja vuokaruokia, jotka voidaan lämmittää alumiinisessa vuoassaan uunissa tai lautaselle annosteltuna mikroaaltouunissa. Näiden rinnalla on nykyään saatavilla kuitenkin runsas valikoima erilaisia muovipakkauksiin pakattuja valmisruokia, jotka on tarkoitus lämmittää mikrossa omassa pakkauksessaan. Muovi onkin yksi einesten syöntiin liittyvistä huolenaiheista. Toisaalta muovista saattaa irrota ruokaan joitakin haitallisia kemikaaleja ja toisaalta einesten syöjän ruokailun jäljiltä jää usein paljon muovijätettä.

VERTAILE HINTOJA Useimmat ihmiset luultavasti tietävät, että einesten käyttäminen tulee pää-

sääntöisesti kalliimmaksi kuin alusta asti itse tehtyjen ruokien syöminen, mutta kaikilla ei ole aikaa, mahdollisuutta tai osaamista valmistaa ruokia ainakaan joka päivä ja jokaiselle aterialle. Einesten keskenkin on kuitenkin suuria eroja sekä hinnassa että laadussa. Esimerkiksi kahdellekin syöjälle riittävän kahdenkymmenen pinaattiletun pakkauksen tai laatikkoruuan voi saada alle kahdella eurolla, kun taas valmis yhden syöjän mikroateria saattaa maksaa jopa yli viisi euroa. Eineksiäkin voi ostaa myös järkevästi: kohtuullisesti ja vertaillen. Esimerkiksi maksalaatikon tekeminen itse on melko työlästä ja aikaa vievää. Siksi einesmaksalaatikon ostaminen silloin tällöin voi olla ihan järkevää. Se kun ei edes ole kallis tai epäilyttäviä aineksia sisältävä ostos – ellei epäilyttävänä aineksena pidä rusinaa. Ja rusinaa karsastavien onneksi maksalaatikkoa saa nykyään myös rusinattomana. Sen sijaan monet keittoruoat, puurot ja vaikkapa perunamuusi jauhelihakastikkeen kera ovat melko helppoja valmistaa itsekin. Monille myös lettujen tekeminen on tuttua puuhaa. Kun taikinaan heittää sekaan pinaattia, saa lisäaineettomia pinaattilettuja. ■

Muna-pekonikolmioleipä (HK) Leipä (vehnäjauho, vesi, ohramallas, ruishiutale, ruisjauho, rypsiöljy, auringonkukansiemen, vehnärouhe, pellavansiemen, suola, emulgointiaine (E481), happamuudensäätöaine (E170), hiiva, säilöntäaine (E282)), paistettu kananmuna 24 % (kananmuna, rypsiöljy), majoneesi (rypsiöljy, vesi, sokeri, valkoviinietikka, sinappi (vesi, sinapinsiemen, sokeri, etikka, rypsiöljy, suola, säilöntäaine (E211), väri (E150c), chili), munankeltuaisjauhe, suola, muunneltu maissitärkkelys, sakeuttamisaineet (ksantaanikumi), säilöntäaineet (E211, kaliumsorbaatti), happamuudensäätöaineet (sitruunahappo), aromi), pekoni 13 % (suomalainen sianliha, suola, dekstroosi, stabilointiaineet (E450, E451), hapettumisenestoaine (E316), säilöntäaine (E250)). Lisättyä suolaa 1,2 %.

Pinaattiletut (Atria)

Vehnäjauho, vesi, pinaatti (Suomi) 16, %, kananmuna, margariini (rapsiöljy, emulgointiaine E 471), vehnä- ja riisitärkkelys, dekstroosi, sokeri, jodioitu suola, auringonkukkaöljy, vehnäja maitoproteiinivalmiste, nostatusaineet (E 450, E 500), aromit

029

Maksalaatikko (Saarioinen)

Rasvaton maito, riisi, sian-, broilerin- ja naudanmaksa 16 % (Suomi), rypsiöljy, siirappi, rusina, jodioitu suola, voi, sipuli, mausteet (mm. valkopippuri).


ETAPPILEHTI 02/2018

Häiriö, joka jakaa mielipiteitä ihmisten keskuudessa. TEKSTI & KUVITUS Johanna Vainio

ADHD (Attention Deficit and Hyperactivity Disorder) on tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, johon liittyy impulsiivisuus: ehtii tehdä ennen kuin ehtii ajatella. Diagnoosi edellyttää, että jotkin tarkkaavuuden, yliaktiivisuuden tai impulsiivisuuden oireet ovat esiintyneet ennen seitsemän vuoden ikää. Oireet ovat pitkäaikaisia ja esiintyvät useissa tilanteissa, eivätkä selity paremmin muilla häiriöillä esimerkiksi autismilla tai mielialahäiriöillä. ADD (Attention Deficit Disorder) on tarkkaavuuden häiriö, jossa tarkkaavuuden ylläpitäminen on heikko. Siihen ei liity ADHD:n tapaan motorista levottomuutta. ADD unohtelee, unelmoi ja on usein omissa maailmoissa. Hänellä on toiminnan aloittamisen, toiminnan ylläpitämisen sekä toiminnan ohjaamisen vaikeutta. Kaikki keskittymisvaikeudet eivät kuitenkaan tarkoita ADHD:ta tai ADD:ta. ADHD:n esiintyvyys 6–18-vuotiailla on arviolta 3,6–7,2 %. Diagnoosi on yleisempi pojilla kuin tytöillä ja on mahdollista, että tytöillä se jää herkemmin tunnistamatta. Lisäksi häiriön oireet ovat yksilöllisiä. ADHD:n yleisyydessä ei ajatella tapahtuneen muutosta, mutta nykypäivänä sitä osataan diagnosoida paremmin kuin aiemmin. Diagnoosin haittaavuuden katsotaan kuitenkin lisääntyneen, sillä elämä on entistä enemmän täynnä virikkeitä ja hälyä. Nykytiedon mukaan ADHD:ssa ja ADD:ssa on kyse aivojen toimintahäiriöstä, jonka seurauksena aivot eivät kykene sulkemaan pois epäolennaista tietoa, vaan ympäriltä tulevat ärsykkeet häiritsevät koko ajan.

031

Diagnoosi aiheutuu perinnöllisyyden (60–80%) lisäksi biologisten ja psykologisten tekijöiden vaikutuksesta. Biologisia tekijöitä ovat esimerkiksi ravitsemus ja psykologisia esimerkiksi läheiset kiintymyssuhteet ja epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa.

DIAGNOOSISTA APUA Monesti ADHD-diagnoosin saaminen helpottaa sekä lasta että perhettä, sillä se antaa selityksen koetuille vaikeuksille. Vanhemmille, joiden itsetunto on kovilla, diagnoosi voi olla helpotus, kun vaikeuksia ei pidetä enää ainoastaan kasvuympäristön ongelmien tuloksena. ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita häiriöitä tai sairauksia. Näitä voivat olla muun muassa: •

• • • • • • • •

hieno- ja korkeamotoriikan, aisti­ tiedon käsittelyn ongelmat, (esimerkiksi käsialan huono luet­ tavuus, hidas reaktionopeus, koordinaatiovaikeudet sekä puheen ja kielen kehityksen häiriöt) erityiset oppimisvaikeudet autismikirjon häiriön piirteet motoristiset tai äänelliset tic-oireet unihäiriöt käytöshäiriöt ahdistuneisuushäiriöt päihderiippuvuuden riski tai päihteiden käytön riski. diagnoosin saaneilla tytöillä ja naisilla on suurentunut riski sairastua syömishäiriöön etenkin ahmimishäiriön osalta.


Aivot eivät kykene sulkemaan pois epäolennaista tietoa, vaan ympäriltä tulevat ärsykkeet häiritsevät koko ajan.

Toiminnan ohjaukseen ja tarkkaavuuteen voidaan vaikuttaa sekä lääkkeillä, että ilman. Ohjaus, opastus ja eri terapiat voivat olla tarpeen oireiden hallitsemisessa ja monesti koulussa henkilöä tuetaan erilaisin tukitoimin. Tulevien tapahtumien ennakointi, johdonmukaisuus ja tehtävien pilkkominen pienempiin osiin helpottavat keskittymistä. Ihmiselle kerrotaan selkeästi, millaista toimintaa häneltä odotetaan ja annetaan tietoisesti positiivista palautetta onnistumisista. Monesti ADHD:seen liittyy toissijaisia ongelmia, kuten ahdistuneisuutta ja käytöshäiriöitä. Psyykkinen paha olo ei helpotu ainoastaan ADHD-lääkehoidolla. Lääkehoidolla on haittavaikutuksia, jotka yksilöstä riippuen vaihtelevat. Näitä voivat olla muun muassa unihäiriöt, ruokahaluttomuus, mahakipu ja päänsäryt.

032

OIREET VAIHTELEVAT ELÄMÄN ERI KEHITYSVAIHEISSA ADHD-oireet, niiden ilmeneminen ja niistä johtuvat haitat vaihtelevat eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Iän myötä oireet tavallisesti helpottuvat. Jos diagnoosia ei ole hoidettu kunnolla, se on voinut aiheuttaa aikuisikään mennessä elämänpituisia haittoja. Yliaktiivisuusja impulsiivisuusoireet lievittyvät usein nopeammin. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat ovat pysyvimpiä. Tarkkaavuuden säätelyn ja oman toiminnan ohjaamisen ongelmat voivat aiheuttaa vaikeuksia erilaisten tehtävien suorittamisessa, tärkeiden päivämäärien muistamisessa, aikataulujen noudattamisessa sekä vaikeutena ylläpitää sujuvaa vuorovaikutusta kavereiden keskuudessa. Sosiaalisten taitojen ja tun-


ETAPPILEHTI 02/2018

teiden säätelyn vaikeuksia voi olla niin lapsilla kuin aikuisilla. Tapaturma-alttius ja suurempi riski joutua vaaratilanteisiin on suurempaa kuin vertaistovereilla. Tiedetään lisäksi, että ADHD voi vaikeuttaa opintoja ja työllistymistä sekä lisätä psykiatristen häiriöiden (esimerkiksi masennuksen), syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. ADHD heikentää elämänlaatua. Elämänlaatu heikkenee suunnilleen yhtä paljon kuin fyysisissä kroonisissa sairauksissa, mutta lähinnä psyko­ sosiaalisella osa-alueella. Aktiivinen hoito näyttää vähentävän kielteisiä

seurannaisvaikutuksia ja terveysriskejä sekä parantavan elämänlaatua ja toimintakykyä.

VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ Diagnoosista voidaan kuitenkin löytää myös positiivista. Monesti ADHDihmiset ovat sinnikkäitä ja ylläpitävät positiivisen asenteen vastoinkäymisten keskellä. He ovat luovia, kekseliäitä ja löytävät keinoja jatkaa takaiskujen jälkeen. Heitä pidetään hauskoina ja anteliaina. He tahtovat auttaa muita ja miellyt-

tää ihmisiä, jotka ovat heille tärkeitä. He haluavat tehdä ihmiset onnellisiksi. He omaavat korkean oikeudenmukaisuuden tunteen ja näkevät huumorin vaikeissakin asioissa. Joskus ajatellaan, että diagnoosin saanut ei ikinä pysty keskittymään mihinkään. Näin ei kuitenkaan ole. ADHDhenkilö saattaa keskittyä erittäin hyvin ja jopa uppoutua täysin (hyperfokusointi tai flow-tila) hänelle kiinnostaviin ja mieluisiin asioihin. Toisaalta ikäviin ja tylsiin tai työläämpiin asioihin keskittyminen ei tahdo onnistua kuin äärimmäisen pakon edessä, jos silloinkaan. ■

KUN AMMATTI EI SOPINUTKAAN MINULLE Millaista on olla ADHD? Millaista on, kun et pystykään tekemään sitä, mihin olet kouluttautunut?

Ihmiset saattavat pitää häiriötä tekosyynä käyttäytyä tai toimia huonosti. Joskus jopa ajatellaan, että diagnoosini on tekosyy siihen, että en suostu tekemään sitä työtä, mihin olen kouluttautunut. Häiriön ymmärtäminen voi ulkopuolisille olla haastavaa, se on ollut sitä minullekin. Vaikeaksi tämän ehkä tekee se, kun itse ongelmaa ei pystytä havaitsemaan, vaan ainoastaan sen tuomat seuraukset. Kun kyse on jostakin, jonka yksilö kokee päänsä sisällä, kanssaihminen ei pysty samalla tavalla havaitsemaan toisen vaikeutta toimia jossakin tilanteessa. Joskus ihmiset ovat kysyneet minulta, miltä työssä käyminen tuntui. Joskus sanon, että kun kävin töissä, elämä ei ollut elämisen arvoista. Joskus vastaan, että aivoissani ei ollut rauhallista hetkeä ja kaikki tekeminen oli suuren taistelun takana. Joskus sanon vain, että niin pahalta, että en enää ikinä halua palata. Joskus en halua selittää, sillä kysyjällä on jo muodostunut kielteinen mielipide minusta. Joskus kuitenkin annan tarkemman kuvauksen ja kerron ihmiselle, joka haluaa yrit-

tää ymmärtää, että kuvittele juoksevasi 100 metrin juoksukilpailussa. Kun pääset maaliin, huomaat, että jalkasi eivät lakkaakaan juoksemasta. Joudut juoksemaan vaikka haluaisit vain pysähtyä. (Huomaa, että nyt ei ole kysymys rennosta hölkästä vaan nopeasta juoksusta.) Jonkin aikaa jaksat olla positiivisella mielellä ja ajatella, että kyllä jalkani kohta luovuttavat. Pian kuitenkin tajuat, että näin ei tule käymään. Et jaksa enää sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa, valintojen tekeminen ja keskittyminen on lähes mahdotonta, kun kaikki voima menee selviytymiseen ja toivomiseen kunpa jo pysähtyisin. Kun kävin töissä, aivoni eivät pysähtyneet, kuten äskeisessä vertauskuvassa jalat eivät lopettaneet juoksemista. Väsyin, en jaksanut tehdä mitään, kaikki tuntui ylivoimaiselta, jopa hampaiden pesu oli niin

Minun oli hyvin vaikea nukahtaa ja kun nukahdin, minun oli lähes mahdotonta päästä ylös.

033

raskasta että en jaksanut seistä sitä tehdessäni. En enää pystynyt kaupassa tekemään päätöksiä, mitä haluaisin syödä, ja monesti tulin tyhjin käsin pois tajuten, että minun oli vain syötävä jotain. En kestänyt lainkaan hälyä tai kovempia ääniä, mikä johtuu osittain herkkyydestäni äänille. Tuijotin kattoon ja yritin sulkea kaiken ylimääräisen pois, jotta aivoni eivät kuormittuisi ennestään. Minun oli hyvin vaikea nukahtaa ja kun nukahdin, minun oli lähes mahdotonta päästä ylös. Monet kuvaavat ADHD:ta autona, jossa ei ole jarruja. Sitä se onkin. Jos kävin työssä, joka ei minulle sopinut, esimerkiksi kuukauden, niin minulla kesti palautua siitä vähintään sama aika. Elämässä kaikilla on vaikeuksia. Ja ADHD on vaikeus, jonka kanssa minä joudun taistelemaan joskus enemmän ja joskus vähemmän. Joskus toivoin helppoa elämää. Nykyään ajattelen, että elämä on normaalia silloin, kun se on haastavaa.

Kirjoittaja halusi pysyä nimettömänä.


i

ETAPIN PALVELUT

v

AUTOPAJA

b

POLKUPYÖRÄPAJA

Autopajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkastuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.

Polkupyöräpajalla kunnostetaan ja kierrätetään lahjoituksena saatuja fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pajalta on hankittavissa myös varaosia.

Mika Nurmi ( 050 431 0072

A-P Rakkolainen ( 050 431 0075 + ari-pekka.rakkolainen@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKE Luontopolkua eteenpäin -hanke yhdistää Etapin työpajatoiminnan luonto- ja erämatkailuun perehtymiseen sekä leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. TYÖNOHJAAJA:

Niina Rautiainen ( 050 560 4710 + niina.rautiainen@etappi.info

YKSILÖOHJAAJA:

Taru Järvinen ( 040 766 8459 + taru.jarvinen@etappi.info

N

TYÖNOHJAAJA:

N

PUUPAJA

Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään esimerkiksi pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pien-esineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan.

TYÖNOHJAAJA:

Jouni Tuovinen ( 050 431 0074 + jouni.tuovinen@etappi.info

3

SIIVOUSPAJA

Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta. Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä. TYÖNOHJAAJA:

MEDIAPAJA

Mediapaja tarjoaa media-alan palveluja. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, taitetaan julkaisuja, tehdään mainoksia ja luodaan nettisivuja. Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla. TYÖNOHJAAJA:

Asiakkaiden pyörille tehdään pieniä huoltoja ja korjauksia.

Joni Syvänen ( 050 431 0077 + joni.syvanen@etappi.info

Tarja Pihlman ( 040 768 2813 + tarja.pihlman@etappi.info

Q

LEIRIVÄLINEPAJA

Leirivälineitä kunnostetaan ja säilytetään Auto- ja Pyöräpajan rakennuksessa. Pajalle on oma sisäänkäynti. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin.

TYÖNOHJAAJA:

Kimmo Viinikkala ( 040 801 6002 + kimmo.viinikkala@etappi.info

034


Y

RASTI – VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE

Rasti ottaa asiakkaita vastaan Klingendahlin kiinteistössä osoitteessa Hämeenpuisto 44. Rasti on maksuton hyvinvoinnin palvelupiste, jossa Katja Koskensalo ja Susanna Oksanen tarjoavat tukea ja ohjausta niin fyysiseen ja psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Rastissa on mahdollisuus -yksilökeskusteluun, jossa käsitellään itselle tärkeitä teemoja -terveyskartoitukseen, jossa voi mittauttaa esim. verenpaineen ja keskustella terveydestä -voimavararyhmään, jossa edistetään siihen osallistuvan hyvinvointia pienessä porukassa. YHTEYDENOTOT:

Terveydenhoitaja Susanna Oksanen ( 050 364 0236 + susanna.oksanen@etappi.info

A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere (

010 231 23 60

etappi@etappi.info www.etappi.info

YKSILÖOHJAUS

Etappi ja Etapin Mediapaja löytyvät myös

Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvinvointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla. YKSILÖOHJAAJA:

Sari Harsu ( 050 560 6436 + sari.harsu@etappi.info

7

TOIMINNANJOHTAJA

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min Hinnat sis. alv 24 %

Elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo ( 050 364 0050 + katja.koskensalo@etappi.info

)

"

TOIMISTO & TALOUS

Seija Siniranta ( 010 231 2360 + seija.siniranta@etappi.info

035

Facebookista ja Twitteristä.


Espoo • Helsinki • Hyvinkää • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kotka • Kouvola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Lohja • Mikkeli • Oulu • Pori • Porvoo • Rauma • Rovaniemi • Salo • Savonlinna Seinäjoki • Tampere (Lielahti) • Tampere (Pirkkala) • Tornio • Turku • Vaasa • Vantaa

Etappilehti 2/2018  
Etappilehti 2/2018  
Advertisement