__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

2018 / BUSINESS ESPOO

1


Älykkäät työkalut yrittäjille ja supersankareille löydät Elisalta. 2

Siirry yrittäjän välinevarastolle osoitteessa elisa.fi/yrityksille BUSINESS ESPOO / 2018


Pääkirjoitus

Vuosi on kulunut edellisestä julkaisusta. Tyhjän paperin edessä mietin vuotta taaksepäin. Jos viime vuonna marraskuussa kirjoitin Helsingin pimeydessä, ja nyt lokakuussa Malagan auringossa, eivät ajatukset silti paljon kirkkaammat ole. Viime vuoden kirjoituksen voisi varsin suoraan julkaista myös tässä numerossa. Silloin listasin maailman ja Suomen tapahtumia. Maailma on vielä levottomampi kuin vuosi sitten. Ja sama listaus toimii myös kotimaassa. Maakuntauudistus, sote, kilpailukykysopimus ja Länsimetro. Eipä ole paljon mikään vielä liikkunut eteenpäin – paitsi Länsimetro.

paikka, voidaanko yrittäjän eläketurva ja muu sosiaaliturva eriyttää.

Moneen asiaan yrittäjät kuitenkin vaikuttavat. Muun muassa vuoden 2018 budjettiin, ympäristönsuojelu- ja jätelakiin, kausityölakiin, kiinteistöverolakiin ja autoverolakiin. Näissä on suorat vaikutukset yritysten kilpailukykyyn.

Maailman talousfoorumin WEF:n julkaisema kilpailukykyvertailu osoittaa, että palkanmuodostus on Suomessa edelleen maailman jäykintä. Suomi on kyseisessä vertailussa viimeinen, sijalla 137. Tämä toivottavasti pidetään mielessä eikä jatketa keskitettyä sopimista. Toivon, että kaikki osapuolet hakevat joustavuutta ja palkkamalttia työehtosopimusneuvotteluissa.

YEL-järjestelmän uusiminen puhuttaa paljon erityisesti nuoria yrittäjiä. Ei uskota, että saadaan maksetuille rahoille vastinetta. Vakuutusmaksut koetaan myös kohtuuttomiksi. On vakavan miettimisen

Perhevapaajärjestelmä on kohtuuton yrittäjille. On oikein, että vanhempi hoitaa sairasta lasta kotona, mutta on väärin, että kulut maksaa yrittäjä. Erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajayrittäjät kärsivät tästä ongelmasta. Pahimmassa tapauksessa yritystä uhkaa kassakriisi yrityksen maksaessa palkkaa poissa oleville työntekijöille ja saa vasta myöhemmin korvaukset. Tällä on myös suora vaikutus nuorten naisten työllistymiseen.

Tuntuu, että hallitus on jäänyt työmarkkinaosapuolten puristuksiin. Tämä kevät

näyttää, miten hallitus selviää tästä tavoitteesta, kun Suomessa on noin 62 000 vientiä harjoittavaa yritystä, joissa kohdataan kansainvälistä kilpailua. Kiitos siitä, että Espoo on hyvä paikka yrittäjille kuuluu myös Espoon kaupungin johdolle. Onnea ja menestystä vuodelle 2018!

Päivi Repo Puheenjohtaja Espoon Yrittäjät 2018 / BUSINESS ESPOO

3


3 I PÄÄKIRJOITUS

Espoon Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Repo.

6 I LEIPOMO EMIL HALME Laivasta myöhästyminen on ruislimpun alku.

9 I KOLUMNI

Päätoimittajan kynästä: Tunneside tuplaa tulosi.

10 I JOHANNA KARIMÄKI Yrittäjäkansan edustajamme Espoosta.

14 I JP SIILI

Liikkuvia ikoneita valkokankaalle.

18 I TILIVARA

Tilitoimistoyrittäjä hakee greeniltä energiaa kasvuun.

20 I INNOMIKKO

Kun maas' on hanki, soita tutkijalle.

24 I VERTICOM

Espoon Vuoden yrittäjä tekee uhkasta mahdollisuuden.

4

BUSINESS ESPOO / 2018

28 I TOPPI

Hyvin piilotettu miljoonabisnes.

30 I ANTTI NEIMALA

Suomen Yrittäjien saavutuksia ja Antti Neimalan perintö yrittäjille.

32 I ZOCERIA

Espoon paras kahvila luo elämyksiä.

36 I KULTAISET POJAT

Bikes that carry gardening products - and more.

38 I RAVINTOLA ALBERGA Espoon leppävaaralaisin ravintoloitsija? Kotiruokaa jo vuodesta 1988.

40 I MAILHOUSE

Itellan hylkäämästä Suomen suurimmaksi.

42 I KAISANKOTI

Hoitava hyvinvointihelmi Pohjois-Espoossa.

44 I JORVIN KUKKA JA LAHJA Yrittäjä mukana ilossa ja surussa.

Kannen kuva: Nina Mönkkönen


Parhaat ideat syntyvät hiihtohississä - Reino Lindroos -

2018 / BUSINESS ESPOO

5


os Leipomo Emil Halmeen historia ei ole vielä tuttu, kannattaa siihen tutustua leipomon verkkosivuilla. Yrityksen perustaja Emil Halme oli näet suunnitellut lähtevänsä Amerikkaan siirtolaiseksi vuonna 1899, mutta myöhästyi Hangosta lähteneestä laivasta. Myöhästymisen seurauksena pääsemme vielä tänäkin päivänä nauttimaan Halmeen hyvistä kakuista, leivistä ja muista leipomotuotteista – Emil Halme perusti leipomon Kauklahteen, kun Amerikan suunnitelmat peruuntuivat. Leipomon yrittäjä ja toimitusjohtaja Stefan Åsten aloitti toimitusjohtajana syksyllä 2012. Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Kaj Halme oli jäämässä eläkkeelle, eikä suvusta löytynyt toiminnalle jatkajaa. Kaj näki Stefanissa potentiaalia ja luovutti paikkansa hänelle. Stefanin ura leipomossa alkoi jo 1998, kun hän pääsi kesätöihin kahvilaan. Sittemmin IT-insinööriksi kouluttautuneen Stefanin työtehtäviin on mahtunut kesätöiden ja tuurausten lisäksi muun muassa kahvilatöitä, leipäkuljetuksia ja sähköisten tilausjärjestelmien käyttöönottoa. Leipomopuolen työt hän jättää nykyäänkin mielellään muille, sillä heillä on parempi osaaminen. Omistautuneisuutta Stefanilta ei puutu. "Olen ympäri vuorokauden töissä, puhelin saattaa soida mihin kellonaikaan tahansa", hän toteaa. Kysyn, miten IT-insinööri on päätynyt töihin leipomoon. "Ala valitsi oikeastaan minut, en minä alaa. Minua ohjaa into kehittää asioita, ja IT:n määrä kasvaa leipomoissakin koko ajan. Ei tämä niin vieras ala ole", Stefan toteaa. Verkkokaupan kehitys alkoi jo Kaj Halmeen aikana, ja Stefan pääsi innostuksensa takia työhön mukaan. Kauppa avattiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja sen kehitystä jatketaan edelleen. Vaikka verkkokauppamyynti on vielä muutaman prosentin luokkaa koko leipomon myynnistä, kasvu on hurjaa.

PAIKALLISUUS OHJAA TOIMINTAA Työpaikkana leipomo on Stefanin uran ensimmäinen. "Ja toivottavasti myös viimeinen", hän sanoo. Leipomo tuli hänelle tutuksi jo lapsena. "Söin jo alakoulussa innokkaana Halmeen munkkeja. Pääkau6

BUSINESS ESPOO / 2018

punkiseudulla ei ole voinut välttyä tältä yritykseltä", Stefan kehuu. Espoolaisille Emil Halme on kuin Stockan kello: suurin osa tuntee jo nimen, vaikka leipomo ei mainosta aktiivisesti itseään. Yrityksen historiasta liikkuu myös paljon tarinoita. "Kyselimme Facebook-kampanjassa taannoin parhaita Halme-muistoja ja saimme melkein parisataa tarinaa. Ihmiset olivat käyttäneet pitkiäkin aikoja tarinoiden kirjoittamiseen, niitä oli upeaa lukea", Stefan kertoo. Suurin osa asiakkaista löytyy yhä leipomon lähialueilta: Espoosta, Kirkkonummelta, Kauniaisista, Helsingistä, Karjaalta, Vihdistä ja Sipoosta. 60 % myynnistä tapahtuu kuitenkin Espoon alueella. Tuotteita viedään kauppoihin, kahviloihin, polttoaineasemille, suurkeittiöihin ja tietenkin omaan kahvilaan, joka on suurin yksittäinen asiakas leipomolle. Lähellä tuotettu leipä ja paikallisten raaka-aineiden käyttö on hyvin arvostettua. Trendi on Stefanin mukaan ollut jo muutaman vuoden kasvussa ja vaihde on niin sanotusti jäänyt päälle. "Isotkin toimijat avaavat pieniä paikallisia leipomoita. Kasvoton bulkkitavara ei myy samalla tavalla kuin Jaakon tai Leenan leipoma tuote", Stefan kiteyttää.

PERINTEET KUNNIAAN Emil Halmeen pojan vanha reseptikirja vuodelta 1936 on edelleen käytössä. Vanhempiakin reseptejä löytyy. Vanhat ja perinteiset tuotteet eivät kuitenkaan enää riitä, vaan asiakkaat vaativat koko ajan uutta. "En tarkoita pelkästään loppuasiakkaita, vaan myös kauppoja ja kauppiaita. Kehittyä pitää aina niin järjestelmien kuin tuotteidenkin osalta", Stefan sanoo. Ruislimppua ja Kavrinkia ostetaan edelleen, mutta niiden kaveriksi hyllyyn etsitään koko ajan uutuuksia. Esimerkiksi ciabatta ei sopinut vielä 5 vuotta sitten leipomon repertuaariin, mutta nyt se on löytänyt paikkansa tuotevalikoimasta. "Perjantaisin myydään muistoja tuovia, juhlavampia tuotteita, mutta maanantaista torstaihin pitää olla tarjolla ihan tavallista leipää", Stefan kiteyttää. Emil Halmeella panostetaankin perinteikkäisiin tuotteisiin trendien seuraamisen sijaan. "Hiilarittomuusbuumin aikana meillä jostain syystä myynti kasvoi. Ehkä trendeistä vain puhutaan, mutta käytännössä tehdään jotain muuta", Stefan arvuuttelee. Leipo-

mon kilpailuetu on laadukas tuote mahdollisimman hyvistä raaka-aineista. Sen päälle tarjotaan hyvää palvelua – hinnalla Emil Halme ei halua kilpailla. Leipomon kahvila on ollut samalla paikalla toiminnassa vuodesta 1952 lähtien. Kassatapahtumia on noin 400 per päivä. Toukokuusta 2017 asti myyntiä on jarruttanut Kauklahden alueen infrauudistus. Stefan odottaa kuitenkin projektin valmistumista, jolloin he voivat laajentaa toimintaansa pihakadulle.

IHMISET OVAT NUMEROITA TÄRKEÄMPIÄ Stefan toivottaa kilpailun tervetulleeksi pääkaupunkiseudulle. "Markkinoille on tullut paistopisteitä ja market-leipomoita, mutta nyt jo muutama kauppa on päättänyt lopettaa niiden hyödyntämisen. Raakapakasteiden latominen pellille ja uunista hyllyyn vie paljon työaikaa, ja säilyvyyskin on rajallinen", Stefan selittää. Suurin osa marketien paistopistetuotteista tulee ulkomailta, ja ne voivat laadullisesti olla hyviäkin. Pakaste häviää kuitenkin aina tuoreelle tuotteelle säilyvyydessä. Tuoretta leipää voi syödä hyvillä mielin monta päivää. "Kaupat säästävät työaikaa tilaamalla tuotteet leipomoilta - ja niitä tänne pääkaupunkiseudulle kyllä mahtuu", Stefan toteaa. Numerot ovat Stefanille tärkeitä. "Joka vuosi numeroiden täytyy näyttää paremmalta, silloin kaikki on hyvin. Kun aikanaan lopetan, yrityksen täytyy olla arvokkaampi kuin aloittaessani", hän kiteyttää tavoitteensa. Koko ajan ei kuitenkaan voi vaatia enemmän ja enemmän asiakkailta ja henkilökunnalta. On kehitettävä energiatehokkaampia keinoja tehdä töitä. Leipomossa leivotaan edelleen paljon käsin, mutta hyödynnetään nykyään myös robotiikkaa. Kehitysideoita syntyy keskustelemalla muiden kanssa, kenttää kiertämällä ja kouluttautumalla yrittäjyydestä, lainsäädännöstä ja leipomoalasta itsestään. Stefan korostaa myös pehmeitä arvoja - henkilökunnan hyvinvointi on menestyksessä A ja O. "Onneksi meillä on niin pieni yritys, että tyytyväisyys ilmenee heti leipomokerroksessa. Päivän aikana keskustelemalla saa käsiteltyä paljon asioita", Stefan toteaa.


• "Kun aloitin työt toimitusjohtajana vuonna 2012, olin niin täynnä intoa, että painoin töitä täysillä vuorokauden ympäri. Nopeasti huomasin, että aikaa täytyy ottaa itselle ja perheelle. Vapaata täytyy myös pitää, aina ei voi olla työpaikalla tekemässä töitä. Parhaimmillaan, kun mietit muita juttuja, saat ahaa-elämyksiä siitä, miten työasioita pitäisi hoitaa. Jos ajatukset pyörivät vain samojen asioiden ympärillä koko ajan, ei näe uusia ratkaisuja ollenkaan."

Laivasta myöhästyminen on ruislimpun alku Teksti: Elina Mäkinen KUVAT: Nina Mönkkönen 2018 / BUSINESS ESPOO

7


Yrittäjä, sinä olet tärkein. Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin? Yrittäjälle tapaturmat, sairastumiset ja työkyvyttömyys tuovat mukanaan tulonmenetyksiä ja uhkaavat sekä liiketoiminnan jatkuvuutta että perheen toimeentuloa. Silti harva tietää tarkkaan, millaiseen turvaan on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu. Sinä olet tärkein. Omaisuudesta tai työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei riitä, jos et yrittäjänä ole huolehtinut omasta turvastasi. Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja varmistamme, että sinun ja perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa. lahitapiola.fi

8

BUSINESS ESPOO / 2018

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.


Arvostetussa Harvard Business Review -lehdessä oli elokuussa 2016 artikkeli, jonka otsikko vapaasti käännettynä kuuluu näin: ”Tunneyhteys merkitsee enemmän kuin asiakastyytyväisyys.” Luin artikkelin moneen kertaan, ja etsin verkosta lisää tietoa. Hiljattain, kymmenien artikkelien jälkeen törmäsin Talouselämässä 14.10.2017 olleeseen juttuun ihmissuhteista myyntityössä. Ympyrä oli tietyiltä osin sulkeutunut, ja koin valaistuksen. HBR:n artikkelin kirjoittajat olivat tutkineet satoja tuotemerkkejä kymmenissä kategorioissa, ja huomanneet jotain rahallisesti merkittävää. Tehokkain tapa maksimoida asiakkuuden arvo on keskittyä sitouttamaan asiakas tunnetasolla sen sijaan, että pyrkisi tekemään heistä erittäin tyytyväisiä. Taustalla ovat asiakkaiden piilomotivaatiot, sekä usein sanattomat tunnetason tarpeet. Näitä ovat esimerkiksi tunne yhteenkuuluvuudesta, menestyksestä tai turvallisuudesta. Toisinaan piilomotivaatioista kirjoittaa Pölli Tästä -blogissaan myös kotimainen tuotteistajaguru Jari Parantainen. Asiakkuuden elinkaaren aikana vahvan tunnesiteen muodostaneet asiakkaat ovat yritykselle yli kaksi kertaa niin arvokkaita kuin erittäin tyytyväiset asiakkaat. Tämä oli minulle niin pysäyttävä tutkimukseen perustuva viisaus, että se muutti omaa toi-

mintaani merkittävästi. Pisteenä i:n päällä komeilee Talouselämän jutussa olleen Tanja Leppäahon toteamus: muualla maailmassa yhteistyötä tehdään vasta sitten, kun tunnetaan ihminen. Ja hupsista, siinähän se taas on: ”tunne-taan”. Vuonna 2017 liityin John Maxwellin joukkoihin. Maxwellin valmennustalon on esimerkiksi businesslehti The Inc. arvottanut maailman vaikutusvaltaisimmaksi. Elokuun lopulla Floridassa järjestetty sertifiointiseminaari laittoi lisää löylyä tunnesaunaani. The John Maxwell Teamilla on 10 arvoa, joihin jokainen meistä sitoutuu. Ensimmäinen arvoista on ”We value people”. Me arvostamme ihmistä. Kuinka voisin arvostaa ihmistä, jos syöksyn asiakkaani kimppuun tuotteeni tai palveluni edellä? Ainakaan minulla ei ole siihen vastausta. Samaisessa seminaarissa opin myös ajattelun jaloa taitoa. Siinä olen alkumetreillä, mutta sain suunnan. Nimittäin ajattelusi synnyttää tunteita, jotka johtavat tekoihin. Teoilla puolestaan on aina seurauksensa. Ajattelu – tunne – teko – seuraus. Kova nelikko, joka toimii niin positiivisessa kuin negatiivisessakin asiayhteydessä. Voin hallita tunteitani vain ajatusteni avulla. Se, mitä päässäni liikkuu, ratkaisee menestykseni tai menestymättömyyteni.

tunnetasolla. Jos onnistut siinä, edessä on kokeiluvaihe. Molemmat osapuolet testaavat, olisiko tilausta yhteiselle tulevaisuudelle. Onnistuminen johtaa sitoutumiseen, joka – HBR:nkin mukaan – rakentaa yhteiselolle pitkän elinkaaren. Se hyödyttää molempia osapuolia. Mitä sellaisia tunteita asiakkaallasi on, joita hän haluaisi vahvistaa, ja joista hän haluaisi päästä eroon? Kuinka voit omalla toiminnallasi vaikuttaa? Vastaus löytyy sinulta itseltäsi.

Jukka Niemelä on Business Espoon 1. päätoimittaja, 9 yrittäjävuoden jälkeen takaisin työelämään houkuteltu sivutoiminen yrittäjä, joka innostuu ihmisissä piilevästä potentiaalista ja auttaa saamaan sen esiin.

Niputin oppimani pähkinänkuoreen, jolle annoin nimen ATEC: Appearance – Touch – Engage – Commit. Elämän jatkuvuuden laki, joka toimii myös bisneksissä. Se, millainen olet, mitä puhut ja kuinka käyttäydyt, vaikuttaa siihen, kosketatko toista ihmistä 2018 / BUSINESS ESPOO

9


Yrittäjäkansan edustajamme Johanna os olet osallistunut Espoossa tai pääkaupunkiseudulla järjestettäviin yrittäjätapahtumiin, olet saattanut ainakin vilaukselta nähdä Vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäen. Johanna on tarmokas poliitikko, jolla itsellään ei ole yrittäjätaustaa. Siksi onkin arvokasta huomata, kuinka innokkaasti hän on mukana ja haluaa tietää meistä yrittäjistä enemmän, jotta voisi kantaa oman kortensa yrittäjyyden kasvavaan kekoon.

LÄHELLÄ YRITTÄJIÄ Yrittäjät ovat aina pitäneet aktiivisesti yhteyttä poliitikkoihin. Moni poliitikko tuntuu aktivoituvan vasta vaalien kynnyksellä. On selvää, etteivät päättäjät ehdi juosta jokaisissa kissanristiäisissä, kun kutsuja tulee ikkunoista ja ovista. Yksi asia on kuitenkin varma: jos Johanna lupaa tulla paikalle, hän myös tulee. Vaikka hän itse ei ole ollut yrittäjänä, hän on ollut lähellä yrittäjyyttä jo Teknillisen korkeakoulun opiskeluajoista lähtien. Johannan mielestä Suomi tarvitsee yrittäjiä, ja erityisesti työpaikkoja, joita yrittäjät ovat jo pitkään luoneet. ”Espoossa on paljon mahdollisuuksia ja tilaa innovatiiviselle yrittäjyydelle”, hän iloitsee.

LISÄÄ POSITIIVISIA PÄÄTÖKSIÄ Kuntapäättäjänä ja kansanedustajana Johanna on mukana tekemässä päätöksiä, joilla on vaikutusta yrittäjien arkeen. ”Olen tehnyt joitain aloitteitakin esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukeen”, hän 10

BUSINESS ESPOO / 2018

kertoo. Johanna täydentää, että kaikessa päätöksenteossa on hyvä ottaa huomioon, millä tavalla se tukee tai täydentää yrittäjyyttä. Päätöksillä kun pitäisi hänen mukaansa aina olla positiivisia vaikutuksia yrittäjyyteen tai yrittäjien toimintaympäristöön. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Johanna kertoo SoTe-uudistuksen. Uudistuksessa olisi hyvä olla tarjolla mahdollisuus valita toimittajaksi myös kotimaisia pienyrittäjiä suurten ja kansainvälisten toimijoiden rinnalla. Paljon keskusteluissa ollutta suurten SoTe-keskusten mallia ja julkisen terveydenhuollon yksityistämistä hän ei pidä hyvänä, koska silloin pienten yritysten toimintaedellytykset olisivat huomattavasti heikommat.

KONKREETTISIA TULOKSIA Espoon päätöksenteossa Johanna on muun muassa mukana Innostava ja elinvoimainen Espoo -ohjelmaryhmässä, jossa pohditaan parhaita keinoja edistää muun muassa yrittäjyyttä. Vaikka yrittäjänä voisi usein olla sitä mieltä, etteivät poliitikot saa mitään aikaan, Johanna kertoo konkreettisesta onnistumisesta. Ryhmän avulla oli pilotoitu Espoon kaupungin pienhankintaneuvonta. Pilotista saadut kokemukset on sittemmin viety osaksi teknisen toimen perustoimintaa. Näin yrittäjät saavat asiantuntevia neuvoja kaupungin tekemistä hankinnoista.

HALU LISÄTÄ TYÖPAIKKOJA Yrittäjyyteen perehtymisestä kertoo myös se, että Johanna on hyvin tietoinen yrittä-

jille tehdyn kyselyn tuloksista ja siellä esiin nousseista kehityskohteista. Yhtenä asiana hän mainitsee palkkaukseen liittyvät riskit, ja kertoo kannattavansa paikallista sopimista. ”Suomessa on paljon yksinyrittäjiä. Kuinka hienoa se olisi, jos esimerkiksi joka viides voisi palkata itselleen työntekijän”, Johanna pohtii ja jatkaa: ”Siitä saisimme jo 30 000 uutta työpaikkaa.” Haastattelun aikana Johanna tutkii muistiinpanojaan, ja nostaa esille yllättävän faktan: jopa lähes 50 % kyselyyn osallistuneista yrittäjistä kertoo, ettei ole saanut palkattua yritykseensä sopivaa työvoimaa. Työvoiman saatavuus onkin tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla yleinen ongelma – vaikka toisaalla todetaan, että koulutettuja työttömiä on paljon.

HOUKUTTELEEKO ESPOO YRITTÄJIÄ? Kuinka Espoosta saadaan erityisen houkutteleva paikka yrityksille ja yrittäjille? ”Espoo itsessään merellisenä kaupunkina korkeakouluineen luo hyvän pohjan”, Johanna kertoo. Parkkipaikkakysymys on hänen mielestään myös tärkeä, mutta vihreänä poliitikkona korostaa toimivia joukkoliikenneyhteyksiä –


jotka ilman muuta kuuluvat Espoon kokoiseen kaupunkiin. Oleellisinta kuitenkin on, että päätöksentekijät kuulevat ja kuuntelevat Espoon Yrittäjien edustajia ja heidän näkemyksiään. ”Jos ajatellaan lähidemokratian edistämistä, asukasfoorumien tyyppiset yrittäjäfoorumit olisivat eri toimijoille hyviä paikkoja kohdata toisensa”, kertoo Johanna.

YRITTÄJÄKSI? Entä onko Johanna itse harkinnut yrittäjyyttä? ”Juuri nyt se ei ole ajankohtainen vaihtoehto, mutta voisi ihan hyvin tulla jossain vaiheessa kyseeseen.” Jos sellainen päivä joskus koittaa, toivotamme Johannan tervetulleeksi joukkoomme, ja erityisesti Espoon Yrittäjien jäseneksi!

Terveisiä teille, yrittäjät: • Olette tärkeitä meille espoolaisille ja suomalaisille. Haluan, että tarpeenne otetaan paremmin huomioon päätöksenteossa. Sitoudun työskentelemään teidän etujenne hyväksi myös jatkossa.

2018 2018 // BUSINESS BUSINESS ESPOO ESPOO

11 11


Y RIT TÄ JÄ! K AI PA ATKO K ASV U N VO I M A A? Vuorovaikutustaitojen kehittäminen | Verkostojen tuloksellinen johtaminen | Yrityksen talouden suunnittelu ja johtaminen | Oma jaksaminen ja voimavarojen vahvistaminen | Yhteistyöverkostojen rakentaminen | Yrityksen toimintavahvuuksien kehittäminen | Tuloksellinen markkinointi ja myynti | Asiakkuuksien johtaminen | Tuotteiden ja palveluiden rakentaminen | Digitaaliset kanavat | Kannattava hinnoittelu | Rekrytointi | Henkilöstön osaamisen kehittäminen Tässä vain muutama esimerkki, joissa voimme olla sinun ja yrityksesi apuna. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. Rakennetaan vahvaa yrittäjyyttä yhdessä.

O m n i a Ko u l u t u s | Työ e l ä m ä - j a y r i t ys p a l ve l u t p. 09 2319 9890, yrityspalvelut@omnia.fi

omnia.fi 12

BUSINESS ESPOO / 2018


Varastettu: Yrityksesi tulevaisuus Sormenjälkiä ei näy, eikä sorkkarautaa tarvita. Silti kybervarkaan mukaan voi lähteä yrityksesi tärkein omaisuus. Tieto. Asiakaskanta ja tilauskirja. Onneksi tietoturman varalta on OP Kybervakuutus. Tietoturman sattuessa se turvaa liiketoimintasi jatkumisen. Ja koska asiantuntija on langan päässä 24/7, vahinkojen minimoiminen alkaa yhdellä soitolla. Lue lisää: op.fi/kyber

Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy. Asiantuntijapalvelut tuottaa CGI. 2018 / BUSINESS ESPOO

13


JP SIILI S. 1964

Ohjaaja, käsikirjoittaja Muun muassa: • Hymypoika (2003) • Rakastuin mä luuseriin (2005) • Ganes (2007) • Uusi päivä (2010) • Härmä (2012) • Selänne (2013) • Cheek (2017)

14

BUSINESSESPOO ESPOO/ /2018 2018 BUSINESS


Liikkuvia IKONEITA valkokankaalle Rakkaus ja intohimo. Kaksi elementtiä, joilla globaali elokuvateollisuus on aikojensa alusta tahkonnut miljardeja toisensa jälkeen. Samat syyt ovat tuoneet Jukka-Pekka Siilin, eli tunnetummin JP Siilin suomalaisen ja kansainvälisenkin yleisön tietoisuuteen. Vaikka Cheek-elokuvan kuvauskiireet painoivat päälle, tällä karismaattisella herrasmiehellä oli aikaa valottaa ohjaajakäsikirjoittaja-yrittäjäpolkuaan. Teksti: Jukka Niemelä KUVA: Nina Mönkkönen

E

lokuvaohjaajan tavoittaminen haastattelua varten kesken kuvausten tuntui lähes mahdottomalta urakalta. Jos haastattelu tuntui vaikealta, helppoa ei ollut kuvaajallakaan. JP:llä oli tiukat säännöt kuvaamisessa elokuvalokaatiossa. Vaikka kamera ei “käynyt”, salamaa ei saanut käyttää. JP:n omistautuminen ja keskittyminen työlleen oli kuvauspaikalla käsin kosketeltavissa.

ELOKUVATEATTEREIDEN PENKINPAINAJA ”Mun elokuvataustani on sellainen, että olin tekemässä ensimmäisiä elokuviani 12-vuotiaana, kaitafilmiaikaan.” Tuotoksena oli noin 10 minuutin mittainen toimintaelokuva, jonka JP teki kavereidensa kanssa. Elokuva valmistui, ja on edelleen olemassa. Kun oli seuraavan aika, kaverit potkivat JP:n pois yhteisestä projektista, ”Ja se elokuva ei sitten koskaan valmistunutkaan”, sanoo JP. Ensimmäisen itsetehdyn elokuvan jälkeen JP:stä tuli elokuvien suurkuluttaja, joka kävi kavereihinsa verrattuna ”järkyttävän paljon” elokuvissa. Hän kertoo, että 1970-1980-luvun taitteessa elokuvatarjonta oli paljon niukempaa kuin tänään, ja hän katsoi käytännössä läpi Helsingin koko elokuvatarjonnan – ja kävi lisäksi elokuvakerhoissa. ”Ei mulla koskaan käynyt mielessäkään, että siltä puolelta

voisi ammatti löytyä”, sanoo JP. Jotenkin tämä kuulostaa samalta kuin monella yrittäjällä, eikö vain?

TAUSTALLA PERHEYRITTÄJYYS JP sai jo varhain yrittäjyyden esimerkkiä isältään, joka pyöritti alumiinitikkaiden maahantuonti-, myynti- ja osittain myös valmistusyritystä. Kaupallinen yrittäjyys kiinnostikin JP:tä niin paljon, että lukion jälkeen hän pääsi Helsingin Kauppakorkeakouluun. ”Se ei oikein tarttunutkaan, ja aikaistin siinä armeijaan lähtöä”, toteaa JP ja kertoo halunneensa aikalisän päättääkseen, mitä elämässään haluaa tehdä. Päätöksentekoa helpotti kaksi asiaa: hänen isänsä perheyritys meni nurin, ja samaan aikaan elokuvanteko alkoi vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Varsinaisen nuijanlyönnin JP sai armeijasta päästyään, kun selvisi, että myös Suomessa koulutetaan elokuvantekoon. ”Valvoin muistaakseni kuusi yötä miettiessäni, voinko mä heittää tämän melko varman ja lupaavan tulevaisuuden roskakoriin, ja lähteä tavoittelemaan kuuta taivaalta alalla, joka ei ole helppo”, JP muistelee. Opiskeluun elokuva-alalla ei kuitenkaan riittänyt pelkkä intohimo. Opiskelupaikka heltisikin vasta viidennellä yrittämällä. Hyvin pian elokuvakouluun päästyään JP perusti kahden kurssikaverinsa kanssa tuotantoyhtiön, joka oli voimissaan viitisen vuotta. Sen jälkeen hän jatkoi jonkin aikaa freelancerina, kunnes perusti nykyisen yhtiönsä, Espoossa edelleen kotipaikkaansa pitävän Sepite Oy:n keväällä 2002.

saavutuksistaan JP pitää käsikirjoittamaansa ja ohjaamaansa kolmiosaista sarjaa ”Juulian totuudet” vuodelta 2002, joka voitti arvostetun kansainvälisen Prix Italia -palkinnon parhaana draamasarjana, sekä kotimaisen Telvis-palkinnon. ”Siinä 16-vuotias tyttö taistelee paikastaan varsin ahtaassa yhteisössä”, JP tiivistää.

INTOHIMO ITSENSÄ KEHITTÄMISEEN Valovoimainenkin valkokankaan taustatähti kehittää itseään kuten muutkin menestyvät yrittäjät. Itse hän toteaa suhtautuvansa itsensä kehittämiseen intohimoisesti: jatkuva kurssitus, erilaiset ihmis- ja businessvalmennukset, oman alan koulutukset, kirjallisuus, luennot ja mitkä tahansa yleissivistävät keinot täyttävät kalenterissa olevia tyhjiöitä. Urheilu on osana päivittäistä rutiinia, ja kesäisin vapaa-aika kuluu myös ystävien seurassa moottoripyöräillen ja veneillen.

FIRMAN JUURET ESPOOSSA JP on viidennen polven helsinkiläinen, joka on kuitenkin viettänyt puolet elämästään Espoossa. ”En mä nyt osaa vetää mitään raja-aitaa tuohon Helsingin ja Espoon väliin”, kertoo JP. Me espoolaiset olemme ylpeitä siitä, että Sepite Oy syntyi ja elää edelleen täällä, vaikka itse maestro siirtyikin takaisin kotikulmilleen.

LÄHELLÄ SYDÄNTÄ Vaikka JP:n ohjaus- ja käsikirjoitustöiden listalla on lukuisia tunnettuja ja suosittuja elokuvia ja sarjoja, hän nostaa yhdeksi rakkaimmista ohjaustöistään elokuvakoulun lopputyön ”Ruuvimies” vuodelta 1995. Elokuva on aika pitkälle JP:n omaelämänkerrallinen teos senhetkisestä vaiheesta, jossa nuoren miehen elämän suunta muuttuu kauppakorkeakoulun opiskelijasta elokuvan suuntaan. Yhtenä onnistuneimmista

• Kehitä itseäsi jatkuvasti ja monipuolisesti. • Pidä huoli, että tulot ovat isommat kuin menot. • Ota riskejä, mutta vain harkittuja. 2018 / BUSINESS ESPOO

15


Yksi osoite, kaikki FORD-mallit

FORD MUSTANG 2.3 EcoBoost M6 alk. 56.212 € Autojen legenda, Ford Mustang, vangitsee katseet. Upea muotoilu ja huipputeknologiat yhdistyvät täydelliseksi suorituskykyiseksi urheiluautoksi. Saatavana hatchback- tai avokattomallisena, joko 2,3-litraisella EcoBoost- tai 5,0-litraisella V8-moottorilla. Ajonautinto vakiona.

(sis. toim. kulut 600 €)

FORD MONDEO VIGNALE 2.0 TDCi alk. 50.344 € Vignale on aivan uudenlainen Ford-elämys, joka pitää sisällään ylellisen auton ja korkealaatuisen palvelun. Ford Vignalen huippuvarustelu ja viimeistellyt yksityiskohdat on tehty juuri sinua varten. Valitse moottoriksi EcoBoost 2.0 -bensiinimoottori tai Duratorq 2.0 TDCi -diesel ja nauti ajamisesta.

(sis. toim. kulut 600 €)

Ford Mustang -mallisto (2.3 EcoBoost 314 hv M6) alk. 56.211,57 € (sis. arvioitua autoveroa 16.711,57 € (CO2 179 g/km) + toim.kulut 600 €). EU-yhd. kulutus 8.0 l/100 km. Ford Mondeo Vignale -mallisto (2.0 TDCi 180 hv) alk. 50.343,79 € (sis. arvioitua autoveroa 9.933,79 € (CO2 128 g/km) + toim.kulut 600 €). EU-yhd. kulutus 4,9 l/100 km. Hinnat 31.10 2017, pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. Kuvan autot erikoisvarustein.

16

BUSINESS ESPOO / 2018

FordStore LAAKKONEN HELSINKI

Mekaanikonkatu 12, 00880 Helsinki Myynti 010 214 8110 Avoinna ma-pe 09-18, la 10-15

Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Ford-myynti myös: FordStore Turku Laakkonen Porvoo


YRITTÄJÄ. YEL-VAKUUTUS ON MONIPUOLISEMPI KUIN USKOTKAAN. Elämässä sattuu ja tapahtuu, myös yrittäjälle. YEL-vakuutus on yrittäjän turvaverkko. Se on paljon enemmän kuin eläkevakuutus, se pitää huolta yrittäjästä myös työuran aikana. Ja kun pidät työtulon oikealla tasolla, saat oikean suuruisen turvan.

Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomalaisista yrittäjistä yli 40 % ja yrityksistä joka kolmas hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. 2018 / BUSINESS ESPOO

17


Reija Kyläkallio perusti Tilivara Oy:n joulukuussa 2014. Häntä oli aina kiehtonut oman luominen ja rakentaminen. Työsuhteet olivat olleet 7 vuoden mittaisia pätkiä, joissa Reija rakensi jotain uutta ja kehitti toimintaa yritysten kasvaessa. Viimeisimmän 7 vuoden työpätkän hän kehitti Brevini Finlandin talous- ja henkilöstöhallintoa. Kokemusta taloushallintoalasta on tähän päivään mennessä kertynyt jo yli 20 vuoden ajalta. Teksti: Elina Mäkinen KUVA: Nina Mönkkönen

Y

rittäjyys ei vielä koulusta valmistuessa ollut Reijalla edes mielessä. Aiemmin hän haaveili matkailualasta ja oli venäläisessä ravintolassa töissä. Palvelu oli hyvin voimakkaasti läsnä ammatissa, ja liikemiesten tuomille ulkomaalaisille asiakkaille oli mukava esitellä suomalaisuutta. Uusi työ perintätoimistossa vei kuitenkin mukanaan kirjanpidon maailmaan. ”Järjestelmällisyys on osa minua, olen aina pitänyt matikasta ja numeroista. Löysin vihdoin alan, johon omat taitoni ja mieltymykseni sopivat”, Reija sanoo. Yrittäjyys tuli Reijalle tutuksi perintätoimistossa työskennellessä. YritysEspoosta hän sai apuja toiminnan aloitukseen, kuten starttirahan hakemiseen ja markkinointiin, ja nyttemmin lakiapua ja hyvinvointiin liittyviä neuvoja. Nykyään Reija toimii itsekin asiantuntijana ja neuvoo YritysEspoon asiakkaille kirjanpitoa, yhtiöoikeudellisia asioita ja ALV-kysymyksiä. YritysEspoo rohkaisee yrittäjyyteen, ja Reija keskittyy neuvomaan perustamisen alkutaipaleella tarvittavia konkreettisia asioita.

SÄHKÖINEN KIRJANPITO TUO VAPAUTTA TYÖHÖN Yrityksen perustamisajankohta oli otollinen, sillä Tilivara pääsi suoraan kiinni sähköiseen kirjanpitoon. Reija työllistää tällä hetkellä kaksi täysipäiväistä kirjanpitäjää ja kuusi oman toimen ohella tai osa-aikaisena toimivaa työntekijää. Heille tärkeintä ovat vapaat työajat ja sähköisyyden kautta myös vapaat työntekopaikat, jotka mahdollistavat työn sovittamisen pienten lasten kanssa elämiseen. Osaaville kirjanpitäjille on edelleen 18

BUSINESS ESPOO / 2018

tarvetta, ja rekrytointi onkin alati käynnissä. Tilivaralla ei ole toimistotiloja erikseen, vaan Reija kutsuu asiakkaat kotiinsa palavereihin. Määrällisesti suurin osa asiakkaista on aloittavia yrittäjiä, mutta Reija toivottaa tervetulleiksi kaikkia yrityskokoja ja toimialoja. Tällä hetkellä yrityskooltaan suurimmat asiakkaat työllistävät 50 henkilöä. Suurin osa uusista asiakkaista löytyy YritysEspoon kautta, mutta puskaradiokin on tehokas. Nykyiset asiakkaat tuovat asiakkaiksi tuttaviaan, joten aktiivista myyntityötä ja markkinointia ei tarvitse tehdä. Into nousta töihin joka aamu löytyy auttamisesta. Aloittavien yrittäjien kanssa Reijan aika menee nopeisiin kysymyksiin ja vastauksiin, toiminta on pääosin ad hoc -tekemistä. Pidempään toimineiden asiakkaiden kanssa pystyy suunnittelemaan paremmin esimerkiksi budjettipohjia ja vuosisuunnitelmia, ja työ on pitkäjänteisempää. ”Aloittavan yrittäjän kanssa palkinto tulee nopeammin, kun heistä isolta tuntuvat ongelmat ratkeavatkin helposti. Pitkäjänteisestä työstä hyvä mieli ja palkinto tulevat hitaammin”, Reija pohtii.

HARKITTUA KASVUA JA RENTOUTUMISTA Yritys kasvaa koko ajan harkittua vauhtia. Oikeanlaisen henkilökunnan löytäminen on vaikeaa. Yksittäiset tehtävät onnistuvat myös kokemattomilta, mutta kokonaisuuksien ja verotuksen ymmärtämiseen kuluu vuosia. ”Koulussa opetetaan liian vähän käytännön kirjanpitoa. Jos henkilö osaa kysellä oikeita asioita, tiedän että hänestä tulee hyvä työntekijä”, Reija toteaa. Teknologinen muutos

kiihtyy jatkuvasti. Kun tieto on pilvessä, esimerkiksi tarkastukset tehdään etänä ja ne hoituvat nopeammin. ”Teknologinen muutos on saanut aikaan myös asennemuutoksen palvelualttiudessa: ennen tarkastuksissa metsästettiin virheitä ja yritettiin saada niistä kiinni. Nyt esimerkiksi verottajalla on neuvovampi ja auttavampi ote asioiden hoitamiseen”, Reija sanoo. Vapaa-ajalla golf on Reijalle henkireikä. Kentällä ei tule ajateltua työasioita, vaan keskityttyä kauniiseen Suomen luontoon. Pelin lomassa ystävystyy ja löytää ajoittain asiakkaitakin. Yrittäjien kesken golfatessa löytyy paljon yhteistä juteltavaa, eikä yhteisössä kukaan kehuskele tai ole kateellinen toisen menestyksestä. Päinvastoin: pelatessa avataan omia tapoja toimia ja opitaan toisilta. Reijalle tulee pian rakkaassa harrastuksessaan täyteen 10 vuotta, ja nykyään hän kilpailee myös klubikisoissa. Reija voitti vuoden 2017 Espoon Yrittäjien naisten mestaruuden. Ennen kaikkea golfissa on kuitenkin kyse rentoutumisesta. Tärkeä seuralainen vapaa-ajalla on Tilivaran verkkosivuillakin söpöilevä toimistokoira Ella. Hänen kanssaan Reija viettää aikaa maalla. Reijan lapset ovat jo 19- ja 23-vuotiaita, mutta nauttivat kun äiti on enemmän saatavilla kotona. ”Kun lapset olivat pieniä, harmitti kovasti kun työmatkani kesti tunnin. Olin aina viimeinen äiti hakemassa lapsia päiväkodista. Nyt kun teen töitä kotoa, teen enemmän asioita perheeni kanssa kuin koskaan! Olisinpa lähtenyt tälle uralle aiemmin!” Reija toteaa.


• Kysy ensin ja tee sitten – kenenkään ei tarvitse osata kaikkea, vaan on oltava reipas ja utelias löytämään taho, jolta apua saa. Osa aloittavista yrittäjistä esimerkiksi ilmoittautuu jo Y-lomakkeella työnantajarekisteriin vaikka tekee yksin töitä, tai ennakkoperintään ilmoitetaan niin iso tulos että ennakkoveroja on maksettava jo ennen ensimmäisen myyntilaskun lähettämistä. • Anna itsellesi virheet anteeksi, kaikki erehtyvät. Myönnä asiakkaallekin heti epäonnistumisesi - kun korjaat virheen ja myönnät inhimillisyytesi niin asiakassuhde lujittuu entisestään. Myös negatiiviset yhteydenotot voi kääntää positiiviseksi lopputulokseksi. • Ole rohkea ja nöyrä. Avaamalla itsensä pääsee paljon lähemmäs asiakasta, inhimillisyys on valttia. Esimerkiksi asiakkaan kutsuminen toimistolle tuo toimintaani inhimillisen otteen: avaan elämääni ja kotiani, äitiyteni näkyy myös asiakkailleni. Kirjanpidossa on tärkeää, että kemiat toimivat. Asiakkaani pitää pystyä luottamaan minuun, loppujen lopuksi ventovieraaseen ihmiseen.

2018 / BUSINESS ESPOO

19


KUN maas' on hanki,

soita tutkijalle

20

BUSINESS BUSINESSESPOO ESPOO//2018 2018


"KUN perustin yritykseni, ajattelin että liikennealan hommia riittää aina puoleksi vuodeksi kerrallaan ja loppuaika täytyy tehdä muita töitä. Näin 9 vuotta myöhemmin kalenterini täyttyy edelleen pelkästään liikennealan tutkimustöistä", naurahtaa Innomikon yrittäjä Mikko Malmivuo. Teksti: Elina Mäkinen Kuva: Nina Mönkkönen

M

ikko aloitti liikennetutkijan uransa palkkatyössä VTT:llä, jonka logistiikkatutkimusryhmään hän pääsi töihin heti valmistuttuaan. Kun logistiikkatutkimustyöt vähenivät, Mikko sai tehdä töitä liikenneturvallisuuden parissa. Liikennevirasto toivoi, että joku VTT:llä erikoistuisi talviliikennetutkimukseen. Mikko vastasi kysyntään. "20 vuotta kokemusta kerättyäni uskaltaisin väittää olevani jo kohtalainen asiantuntija", hän toteaa hymyillen. Mikko perusti yhden miehen konsulttitoimistonsa vuonna 2008. Yrittäjyys oli aina kiehtonut häntä, ja liikennetutkimus oli luontainen ala miehelle, joka pitää numeroista ja datan analysoinnista. Espoon Seudun Uusyrityskeskus neuvoi Mikkoa keskittymään yrityksessään talviliikennetutkimukseen, ja se on edelleen hänen vahvin kilpailuetunsa. Suhteet VTT:hen ovat säilyneet hyvinä. "Pahoittelin läksiäisissäni osaamisen viemistä pois VTT:ltä, mutta se nähtiin enemmänkin hyvänä asiana. VTT:n tehtävänä on nimenomaan synnyttää yrittäjyyttä. Ovatpa he tilanneet minulta muutaman tutkimuksenkin vuosien varrella", Mikko kertoo.

samoja mittareita kuin itsekin arvioin tutkimuksissani", Mikko selittää. Hän testaa esimerkiksi Liikennevirastolle kitkamittareita. Mittareilla selvitetään, täyttääkö tien pinta talvihoidon laatuvaatimukset. "Mittarivalmistajia on monia - minä selvitän, mikä mittareista on hyvä ennen kuin niitä ostetaan sadalla tuhannella eurolla", hän jatkaa. Mikko tekee suurimman osan töistään Lii-

PIENI ALA, ISO VAIKUTUS

MOTIVAATIO LÖYTYY TUTKINTA-AINEISTOSTA

Talviliikennetutkimus ei ole pelkästään sesonkiluonteista työtä. Talviliikenteeseen liittyviä testejä tehdään toki talvella, mutta dataa voi analysoida ja raportoida ympäri vuoden. Usein raportit luovutetaan tilaajalle kesän kynnyksellä, joten kesä ja syksy ovat hiljaisempia aikoja työnteon kannalta. Talviliikennetutkimuksia tilaavia tahoja ei Suomessa ole kovin montaa, joten maine on alalla ratkaisevassa roolissa. Mikko saakin kontaktiensa ja aiempien töidensä kautta uusia asiakkuuksia. Työt eivät pienestä alasta huolimatta ole loppumassa: uutta tekniikkaa tulee markkinoille jatkuvasti, ja esimerkiksi itseajavat autot tulevat todennäköisesti olemaan uusi työllistävä tutkimuskohde. "Auton pitäisi ajaessaan osata tulkita, onko tie liukas vai ei. Tämä on haastavaa, mutta mittaristo kehittyy jatkuvasti. Autoissa voidaan hyödyntää

kennevirastolle. Useimmat tutkimukset liittyvät onnettomuuksien syiden analysointiin tai onnettomuuksien ehkäisemiseen. Sen lisäksi esimerkiksi Finavia tilaa tutkimuksia lentokenttien teiden talvihoidosta. Finavia ei halua levittää kiitoteille liikaa sulana pitäviä kemikaaleja, koska niillä on negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kemikaalien käytön optimointia varten Mikko kehitti "talven vaikeus"-mallin, jonka avulla Finavia voi analysoida kemikaalien käytön onnistumista muuttuvissa sääolosuhteissa.

Testitulosten lisäksi Mikko analysoi Liikennevakuutuskeskuksen onnettomuustilastoja. Hän tutkii, mitkä tekijät ovat johtaneet onnettomuuksiin ja mitä niiden estämiseksi voisi tehdä. Talviliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia voi ehkäistä auraamalla ja suolaamalla teitä enemmän. Joskus sekään ei auta – jos onnettomuuden perimmäisenä syynä on ylinopeus tai humalatila, resursseja kannattaa suunnata valistamiseen. Innostus työhön on suurimmillaan, kun Mikko saa käsiinsä tutkimusdatan. "On kiinnostavaa pyöritellä dataa ja pohtia, miltä tulokset tulevat näyttämään", Mikko sanoo. Motivaatio työhön löytyy uuden oppimisesta. Laitteiden testaaminen ja jokainen tutkimus opettavat jotakin uutta alan haasteista ja ratkaisuista. Motivaatiota tuo myös työn synkkä puoli: tutkijalautakunta-

aineistoon tutustuminen. "Aineistossa on varsin yksityiskohtaista tietoa onnettomuustilanteista. Pelkät onnettomuustilastot eivät numeroina niin kosketa, mutta tapauskuvausten kautta työ pääsee joskus ihon alle. Mutta kun kansioihin tutustuu, tietää olevansa tärkeällä asialla: estämässä, ettei ihmisille käy mitään niin ikävää", Mikko toteaa. Mikko on työnsä ohella julkaissut kirjan Vetkuttelusta vapauteen, jonka idea tuli hänen sisäsyntyisestä tarpeestaan mitata suoriutumistaan työssä ja urheilussa. Mikko jakaa kirjaa liikelahjoina asiakkailleen ja liikekumppaneilleen ja myy sitä verkkokauppansa kautta. Vetkuttelusta vapauteen sisältää ohjeita tehokkaampaan ajanhallintaan. Neuvot auttavat tehostamaan työpäiviä ja vapauttamaan aikaa muulle elämälle. "Toivon ja uskon, että sinulla on viisautta ja rohkeutta käyttää tätä ylimääräistä aikaa siten, että voit aikanaan kiikkustuolissa kertoa eläneesi hyvän ja täysipainoisen elämän", Mikko toteaa kirjansa loppusanoissa.

• Yksinyrittäjänä suosittelen pitämään huolta työn yhteisöllisyydestä. Itse olen järjestänyt Espoon Nöykkiöön lounaspiiritoimintaa: meitä kokoontuu välillä saman lounaspöydän ääreen ompelijoita, kirvesmiehiä, lakimiehiä ja insinöörejä, jotka kaikki teemme yksin töitä. On tärkeää pitää sosiaalisia suhteita yllä. Lounaspiiristä saattaa saada suoria asiakassuhteitakin, mutta vähintäänkin pääsee sparrailemaan ja kehittämään toimintaa yrittäjäkollegoiden kesken. Tervetuloa mukaan! www.tyokaveri.fi

2018 / BUSINESS ESPOO

21


Ajankohtaisia t채ydennyskoulutuksia eri alojen ammattilaisille Laurea EduGATE on kumppanisi innovatiivisella matkalla, jolla kehit채t itsest채si ja organisaatiostasi tulevaisuuden menestyj채n. Laadukkaan koulutuksemme takana on satoja eri alojen kokeneita asiantuntijoita. Tutustu koulutustarjontaamme osoitteessa: www.laurea.fi/edugate 22

BUSINESS ESPOO / 2018


Vaikuttavaa

kasvua

YRITTÄMINEN VAATII ONNEN LISÄKSI TAITOA. KEHITTÄMÄLLÄ OSAAMISTASI, TUOTTEITASI JA PALVELUJASI VARMISTAT MENESTYKSESI! Digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median koulutus yrittäjille – yrittäjän ammattitutkinto Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto – Palvelutuotteen tai digitaalisen tuotteen kehittäminen

TUTUSTU TARKEMMIN JA ILMOITTAUDU: RASTOR.FI

2018 / BUSINESS ESPOO

23


24

BUSINESSESPOO ESPOO/ /2018 2018 BUSINESS


tekee uhkasta mahdollisuuden

2018 / BUSINESS ESPOO

25


Asiakastarve, asiakastarve, asiakastarve. Nämä kolme seikkaa ovat ohjanneet vuoden yrittäjän tekemistä aina yrityksen perustamisesta lähtien. Miten menestytään alalla, joka kehittyy alati kiihtyvällä tahdilla, ja kilpailu kovenee kovenemistaan? Teksti: Elina Mäkinen KUVAT: Nina Mönkkönen

eino Lindroos jätti vuonna 1993 taakseen amerikkalaisen yhtiön, jossa hän oli huolehtinut tietokonejärjestelmien ylläpidosta. Asiakaskäynneillä vastassa oli pitkään ollut tyytymättömyyttä yhtiön toimintaan. Ison yrityksen jäykkyys ja tukipalvelujen hinnat ärsyttivät. Päätöstenteko ja vastausten saaminen kestivät luvattoman pitkään. Asiakkaat kyselivät vaihtoehtoa saada palvelua eri paikasta. Kasvottomasta ja byrokraattisesta korporaatiotoiminnasta piti päästä eroon. Niinpä Reino ja pari kollegaa perustivat Verticomin, joka tarjosi IT-järjestelmien ja -laitteiden huoltoa ja asiantuntijapalveluita. Yritys lähti rikkomaan ison kansainvälisen toimijan monopoliasemaa. Reinon ja kollegojen etu oli, että asiakaskunta oli tuttua vuosien varrelta, ja asiakkaiden tiedettiin kaipaavan alan toimintaan muutosta. Kellään perustajista ei ollut aiempaa kokemusta yrittämisestä, mutta halu palvella asiakkaita hyvin ohjasi luomaan omaa liiketoimintaa. "Matkan varrella kollegat ovat luopuneet osuuksistaan, jonka jälkeen Verticom on toiminut perheyrityksenä", kertoo Reino.

KILPAILUETUNA HYVÄ PALVELU Nykypäivänä Verticom tarjoaa asiakkailleen tukipalveluiden ohella käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistotukea, tekee tietokantaprojekteja, virtualisointeja ja järjestelmämigraatioita sekä järjestelmänhallintaa. Tukisopimukset ovat edelleen liiketoiminnan ydin. Asiakkaina on monenlaisia yrityksiä: IT-palveluntarjoajia, telekommunikaatioyrityksiä, finanssialan toimijoita, julkishallintoa, pankkeja, sairaaloita sekä metsäteollisuusyrityksiä. Oli kyseessä pk-yritys tai suuryritys, kaikki asiakkaat arvostavat Verticomin ihmisläheistä toimintaa ja palvelua. Suomessa Verticomin palveluksessa on parikymmentä työntekijää ja muutama freelancer. Pohjoismaissa asiakkaita palvelee verkosto kumppaneita, jotka jakavat Vertico26

BUSINESS ESPOO / 2018

min palvelualttiin yrityskulttuurin. ”Meillä oli Suomessa pitkäaikaisia asiakkaita, jotka kyselivät palvelua myös muihin konttoreihinsa. Näin laajennuimme alun perin Ruotsiin ja Norjaan. Sittemmin olemme saaneet Pohjoismaista enemmänkin asiakkaita”, Reino toteaa. Nykyisten asiakkaiden suosittelut poikivatkin uusia asiakkuuksia. Lähtökohtana on tehdä asiakkaiden elämä mahdollisimman helpoksi. Ongelmatilanteessa käytössä on yksi puhelinnumero, johon asiakkaat soittavat. Kuka puhelimeen sitten vastaakin, hän hoitaa samalla ongelman joko puhelimen välityksellä tai lähtemällä paikan päälle. Alan isommat pelurit ovat ulkoistaneet palvelut halvan työvoiman maihin, joista huolto- ja tukipalveluita

ei saa omalla äidinkielellään. ”Kun ongelmanratkaisu hoidetaan sekä soittajalle että asiakaspalvelijalle vieraalla kielellä, vastaus ei välttämättä löydy helposti”, Reino kertoo. Verticomin iso kilpailuvaltti onkin tarjota tukipalvelut suomeksi. Suomalaisuudesta osoituksena on myös Avainlippu-tunnus.

ASIAKKAITA JA YMPÄRISTÖÄ KUNNIOITTAEN Verticomin palvelu perustuu kuukausimaksuun, jonka puitteissa asiakkaalla ilmeneviä ongelmia ratkotaan niin kauan, että järjestelmä on taas kunnossa ja käytettävissä. Siinä missä laitevalmistajat haluavat myydä takuuajan umpeuduttua uutta rautaa, Verticom haluaa pitää laitteiden toimintakuntoa yllä mahdollisimman pitkään huoltojen ja päivitysten avulla. Vanhin asiakkaalla edelleen käytössä oleva järjestelmä ja sen yhteyteen tehty huoltosopimus on vuodelta 1995. ”Käyttöliitymää on tietenkin uudistettu vuosien saatossa, mutta järjestelmää ei ole

kannattanut uusia kokonaan. Vanha järjestelmä hoitaa asiat edelleen juuri niin kuin pitää”, Reino kertoo. Palvelujen ja toiminnan uudistaminen on ollut tärkein menestystekijä vuosien varrella. Kehitysideat löytyvät alan julkaisuista ja tapahtumista, sekä asiakaskunnan tarpeista ja ideoista. Parhaat ideat syntyvät usein hiihtohississä tai mökkisaunan terassilla. ”Pohdin paljon asioita varsinkin, kun olen poissa toimistolta. Suunnittelen jatkuvasti tulevaisuutta, mutta toimin kuitenkin spontaanisti”, Reino naurahtaa. Kasvun vaatimat rekrytoinnit tehdään asiakastarpeeseen peilaten. Alan pienet piirit ja yrityksen hyvä maine aikaansaavat sen, että työntekijäehdokkaat ovat usein itse yhteydessä Verticomiin. Pääsääntöisesti palkkaukset ovat onnistuneet, eikä ikärasismiakaan harrasteta. Reino jätti asiantuntijatyöt muille 10 vuotta sitten ja keskittyy nyt johtamaan yritystä. Hän keskustelee kuitenkin aktiivisesti henkilökunnan kanssa pysyäkseen kärryillä asiakastarpeista. Kerran kuussa pidetään koko henkilökunnan kesken kokoontuminen, jossa tärkeimmät asiakasprojektit käydään läpi yhdessä. Palaverissa nousee usein esiin teknisiä kehitysideoita ja tulevaisuuden tarpeita. Parhaat keskustelut käydään kuitenkin sohvalla kahvikuppi kädessä. "Keskustelu on tehokkainta silloin, kun tilanne on päällä", Reino toteaa. Hän osallistuu myös edelleen asiakaskäynteihin. ”Meillä on hyvin ei-byrokraattinen tapa toimia – se näkyy myös palavereissa. En seisoskele jakkaralla vaan olen tasavertainen kollega muiden kanssa”, hän kertoo.

UHKASTA MAHDOLLISUUS Yrittäjänä kuuntelin ihaillen Reinon kertomuksia haastavien tilanteiden ratkaisemisesta. Erään pohjoismaisen asiakkaan päätöksenteko siirtyi esimerkiksi pois Suomesta, jolloin Verticomin tarjoamat palvelut ostettiinkin kilpailijalta. “Kävimme esittäytymässä uusille päättäjille, minkä jälkeen saimme hoitaaksemme asiakkaan tietojärjestelmät Suomen


lisäksi myös muissa Pohjoismaissa. Tästä käynnistyi Verticomille uusi liiketoiminta-alue Pohjoismaihin”, Reino kertoo. Lisäksi globaalit toimijat tulevat kilpailemaan asiakkaista Suomeen. Kilpailu on toisaalta uhka ja toisaalta mahdollisuus tarjota palveluita alihankintana kilpailijan asiakkaille Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Kysyn Reinolta, minkä takia uhkat yleensä kääntyvät Verticomilla mahdollisuuksiksi. "On tainnut käydä aikamoinen tuuri", hän naurahtaa ja jatkaa: "Olemme oppineet olemaan uskottavia myyntitilanteissa. Emme jää tuleen makaamaan uhkan edessä, vaan ryhdymme toimiin." Usein haasteiden keskellä on onnistuttu olemalla läsnä asiakkaalle. Reino kuitenkin painottaa, että vastoinkäymisiäkin sattuu. Niistä opitaan ja siirrytään eteenpäin. Pahimpina uhkina hän näkee konesalipalveluiden ulkoistamisen ja keskittämisen jonnekin, missä Verticomilla ei ole toimintaa. Jos päätöksentekijöitä ei pääse tapaamaan, voi tarjouksen loppusumma olla ainoa valintakriteeri palvelulle. Yritys haluaa kuitenkin loppuun saakka erottautua hyvän palvelun, ei alemman hinnan avulla.

HUOLENPITOA HENKILÖSTÖLLE Henkilöstöstä huolehditaan monin tavoin. Jokaisen uuden asiakassopimuksen myötä

koko henkilökunta viedään lounaalle. Vaikka sopimuksen arvo syötäisiin yhtenä perjantaina, yli 10 vuotta jatkuneesta perinteestä pidetään kiinni. Jatkuva kouluttautuminen ja ulkomaanmatkat kuuluvat henkilöstöetuihin. Nopeasti muuttuvalla alalla jatkuva kouluttautuminen on elinehto, joten Verticomissa sitä tuetaan monin tavoin. Muun muassa Verticomin päämiehet pitävät ulkomailla koulutustilaisuuksia ja muita alan tapahtumia, joihin henkilökuntaa osallistuu. Lisäksi työaikaa saa käyttää asioiden opiskeluun. Henkilöstön viihtymisestä kertoo, että kaksi kolmasosaa yrityksen työntekijöistä on ollut talossa 10-20 vuotta. Yrityksen kannalta on tärkeää, että ihmiset viihtyvät, sillä alan erityisosaamisen oppii vain tekemällä ja kokeneempien avustuksella. Menee noin vuosi, että kentälle voi lähteä joka tilanteessa yksin. Silti Reino tarjoaa työpaikkoja myös nuorille kesätöiden, oppisopimusten ja opinnäytetöiden kautta. Hän tietää, miten tärkeää on päästä aikaisin mukaan työelämään. "Tämä on pieni investointi meille, mutta äärimmäisen tärkeä asia etenkin ensimmäistä työpaikkaa etsivälle. Olen nähnyt sen omien lapsieni ja heidän ystäviensä kautta – haluan kantaa korteni kekoon", toteaa Reino.

• Pidä lupaukset asiakkaalle - älä lupaa sellaista, mistä et ole varma. Vaikka isokin kauppa menisi sivu suun ja asiakas olisi kiva ja tärkeä saada, älä riskeeraa mainettasi. Jos jotain sanot, se pitää pystyä myös tekemään. • Ota riskejä. Aina ei voi onnistua: erottele, mikä on olennaista ja mikä ei niin olennaista ja pyri onnistumaan kaikista olennaisimmissa asioissa. • Jaa tietoa ja vastuuta muille, ole avoin. Yritä tehdä itsesi tarpeettomaksi - näin asiat tulee tehdyksi ilman, että johtaja tai omistaja seisoo henkilökunnan vieressä. Et voi jäädä kokonaan pois, mutta kannattaa opetella delegoimaan. Säästät itseäsi, kun luotat muiden osaamiseen.

2018 / BUSINESS ESPOO

27


Hyvin piilotettu miljoonabisnes "Hoidamme sen, mihin ihan pienet yritykset eivät pysty ja isot eivät vaivaudu", kiteyttää Toppi Oy:n toimitusjohtaja Tero Toppi. Toppi Oy valmistaa muoviputkia, -letkuja, -profiileja sekä pinnoittaa sähköjohtoja ja kaapeleita. Yrityksen nimi ei ole välttämättä joka kaduntallaajalle tuttu, mutta sen tuotantoa löytyy mitä todennäköisimmin joka tallaajan kotoa. Teksti: Elina Mäkinen KUVA: Nina Mönkkönen

T

oppin tuotteita on toimitettu vuodesta 1953 lähes joka toimialalle: Letkuja myydään esimerkiksi sairaalalaitteistoihin, kuorma-autoihin, lypsykoneisiin, naulapyssyihin ja akvaarioihin. Putkia menee robotteihin, tuulimyllyjen jäähdytysjärjestelmiin ja lääketeollisuuteen. Profiileita tehdään veneiden törmäyslistoiksi, jalkalistoiksi ja ovien liikuntasaumalistoiksi. Sähköjohtoja näet todennäköisesti ympärilläsi tätäkin juttua lukiessasi. Toppi Oy:llä on 14 yrittäjää, jotka kaikki polveutuvat yrityksen perustajasta Viljo Topista ja hänen vaimostaan Hilkasta. Teron motto "Jos ei poika ole isäänsä viisaampi, maailma ei kehity" kuvaa hyvin yrityksen siirtymistä sukupolvelta toiselle – jossain vaiheessa vetovastuu siirtyy jo neljännelle polvelle.

putuotteessa, mutta alihankkijan rooli sopii yritykselle hyvin. Kokonaisvaltainen palvelu parantaa asiakastyytyväisyyttä ja sitouttaa asiakkaita. Sekä Toppi että asiakas saavat enemmän katetta, kun turhista työvaiheista päästään eroon. Kokonaisvaltaiseen palveluun siirtyminen on ollut haastavaa, koska sekä oman yrityksen että asiakkaiden ajattelumalleja on täytynyt muuttaa. Jälkityöstölinjat ovat vaatineet kehitystyötä ja uudenlaiset palvelut uudenlaisia koneita. Esimerkiksi tuulivoimalan jäähdytysjärjestelmään toimitettava putki täytyy taivuttaa muotoon, jotta asiakas saa putkesta hyvän hyötysuhteen. Putkentaivutuskonetta ei ollut olemassa, joten se kehitettiin itse. "Alkuun teimme työn kuumailmapuhaltimella. Nyt kehitämme jo kolmatta konetyyppiä", Tero kertoo.

KOHTI UUSIA TOIMINTATAPOJA

TULEVAISUUS ON TEHTY IDEOISTA

Vuoden 1953 toiminnasta on kehitytty paljonkin. Nykyään asiakkaat haluavat ostaa tuotteen "hyllyvalmiina". Esimerkiksi ovitiivisteitä ei enää toimiteta asiakkaille pelkkinä tiivisteinä, vaan niiden ympärille kasataan myös ovi. Toppi-nimi näkyy harvoin lop-

Tero toivoo, että yritys voisi tulevaisuudessa hyödyntää enemmän kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi ToppReCycle™-vesiletku on tehty 100 % puhtaasta ja hajuttomasta kierrätysmuovista. Tällä hetkellä kierrätys onnistuu vain Toppin omista tuotteista, koska kil-

28

BUSINESS ESPOO / 2018

pailijoiden tuotteissa voi olla epäpuhtauksia tai vaarallisia aineita. "Emme voi tarkkaan tietää, mitä tuotteet sisältävät, sillä kaikki muovinvalmistajat varjelevat reseptejään", Tero selittää. Esimerkiksi ulkomailta tuodut puutarhaletkut sisältävät syöpää aiheuttavia aineita ja ftalaatteja, jotka voivat olla lisääntymiselle vaarallisia. Toppi haluaa omien tuotteidensa olevan turvallisia käyttäjälleen. Yrityksen elinehto on kehittää uutta. Toppi siirtyykin bulkkitavarasta erikoisempien materiaalien ja tuotteiden valmistamiseen. Tuotekehityksestä halutaan tehdä asiakkaille helppoa: asiakas voi tuoda pöydälle vain ideansa – Toppin asiantuntijat pohtivat, mistä raaka-aineesta ja millainen tuote ideasta voisi syntyä. Esimerkiksi Ötökkä-oviverho on kehitetty näin. Eräs kalastaja oli laittanut ovestaan roikkumaan muovisuikaleita. Niiden avulla kärpäset pysyivät eri puolella ovea kuin kalaämpäri. Toppi kehitti ideasta valmiin tuotteen myyntiin. Hedelmällisin yhteistyö onkin päästä juttelemaan suoraan asiakkaan suunnittelijan kanssa. Yhdessä ideoimalla saadaan aikaan täysin uusia ratkaisuja.


Muutamme ideat tuotteiksi

• Kysele paljon. Pidä korvat ja silmät auki. • Kun saat neuvoja, kuuntele ja analysoi ne. Tee neuvojen pohjalta (tai niistä huolimatta) omat päätöksesi ja seiso niiden takana – vain sinä otat lopulta vastuun omasta työstäsi. • Luota siihen, mitä itse päätät ja seuraa näkemystäsi. 2018 / BUSINESS ESPOO

29


antti neimalan perintö yrittäjille Tenttasimme kilpailu- ja kuluttajaviraston ylijohtajaksi siirtyneen Suomen Yrittäjien entistä varatoimitusjohtaja Antti Neimalaa siitä, mitä kaikkea Suomen Yrittäjät ovat saaneet aikaan. Jos sinusta on joskus tuntunut, että SY on vain tiedotustoimisto, on aika karistaa moiset harhaluulot. Taustalla tehty työ on jo kantanut hedelmää, ja suunta on koko ajan parempaan päin. Siinä työssä Neimala kollegoineen on ollut avainasemassa. Teksti: Jukka Niemelä KUVA: Nina Mönkkönen

HALLITUSOHJELMA SAA KIITOSTA Ensimmäisenä Neimala nostaa pöydälle Suomen hallituksen nykyisen hallitusohjelman, jonka Suomen Yrittäjät on arvioinut kaikkien aikojen parhaaksi yrittäjien näkökulmasta. Yrittäjyyden asiat ovat politiikassa menneet eteenpäin koko ajan, mutta pääministeri Juha Sipilän aikana asiat ovat konkretisoituneet muun muassa verotuksen, työmarkkinoiden rakenteiden ja lainsäädännön järkeistämisen muodossa.

EDUNVALVONTAA JA NEUVONTAPALVELUA Mukana Neimalan haastattelussa on hänen kollegansa, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen. Hän ottaa esille tulokset jäsenkyselystä, josta kaksi asiaa nousee ylitse muiden: edunvalvonta ja neuvontapalvelut. Kiitosta saavat SY:n ponnistelut Suomen ja EU:n tasolla olevaan lainsäädäntöön, joka parantaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Jäsenille maksuton neuvontapalvelu käsittelee vuodessa noin 50 000 yhteydenottoa, joten mistään touhukkaasta puhelinvastaajasta ei ole kyse. Esimerkkinä Toivonen kertoo vuonna 2008 ollutta hakemistopalveluyritys Directaa ja siihen liittyvää harhaanjohtavaa markkinointia, sekä epämääräisesti solmittuja sopimuksia. Siinä taistelussa Suomen Yrittäjät veti pidemmän korren. Ongelma on aina parempi ehkäistä kuin käsitellä seurauksia jälkeenpäin. Toivonen sanoo, että SY:n tiedotuksella on suuri merkitys yrittäjille. Säännöllinen tiedotus auttaa 30

BUSINESS BUSINESSESPOO ESPOO//2018 2018

yrittäjiä esimerkiksi tietämään oikeutensa harhaanjohtavan markkinoinnin osalta. ”Lainsäädäntöä voidaan vaatia muutettavaksi, mutta huijarit huijaavat aina.” Yrittäjän paras vakuutus on esimerkiksi tieto siitä, milloin sopimuksen voidaan katsoa syntyneen, milloin voidaan uhata perinnällä ja täytyykö olla huolissaan maksuhäiriömerkinnästä.

PELASTAAKO KIKY? Esimerkiksi kilpailukykysopimus tuhosi aika pitkälle rakenteellisen uudistuksen tavoitteet, jotka hallitus oli kunnianhimoisesti asettanut. Kolikon toisella puolella on kuitenkin fakta, että työnantajayritysten työvoimakustannuksia saatiin hillittyä ja sitä kautta kasvatettua kustannuskilpailukykyä. Yhtenä selkeänä saavutuksena Neimala mainitsee koeaikojen pidentämisen neljästä kuuteen kuukauteen ja takaisinottovelvoitteen lyhentämiseen.

rakenne on tällä hetkellä aika kannustava. Yritykseen sijoitetulle ja jätetylle pääomalle saadaan ihan palkintoa ihan kohtuullisesti, vaikka se voisi esimerkiksi Ruotsin verotuksen kaltaisella rakenteella olla parempikin”, summaa Neimala.

LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA Neimala työskenteli SY:n edustajana Brysselissä vuosina 2011-2012. Niiltä ajoilta on perua lainsäädäntöhanke, joka direktiivin ohjaamana tuli Suomessa lakina voimaan vuoden 2017 alussa. Neimala alleviivaa painokkaasti direktiivin tuomaa saavutusta: kaikki julkiset hankinnat on periaatteessa pilkottava sellaisiin osiin, jotka mahdollistavat pk-yritysten osallistumisen tarjouskilpailuun. Käytännössä se tarkoittaa, että hankintayksiköt joutuvat erikseen perustelemaan, mikäli eivät jaa hankintoja pk-yrityksille soveltuviin osiin. Näiltä osin pk-yritysten onkin siis hyvä katsoa julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tarkkaan läpi.

VEROKANNUSTIMILLA TASAPUOLISUUTTA

KIRKAS TÄHTI EU:N TAIVAALLA

Verotuksesta Neimala kertoo, että on saavutettu tilanne, jossa henkilöyritysten suhteellisesti heikentynyt asema osakeyhtiöverotusta uudistettaessa on saatu samalle tasolle verokannustimien avulla. Toteamme yhteen ääneen, että Suomen verotuksen yksi ongelmista on sen ennakoimattomuus. Neimala jatkaa hieman pettyneenä, ettei uudistuksia verotuksen rakenteissa ole kuitenkaan saatu halutulla tavalla eteenpäin. ”Verotuksen

Kun vuoden 2008 jälkeen EU seurasi asettamansa Small Business Act -ohjelman toteutumista, Suomi oli vuosikausia ylivoimainen ykkönen. ”Olemme helposti järjestönä kriittisiä, kuten olla pitää – mutta haluamme olla osa ratkaisua, emme ongelmaa”, kertoo Neimala. Hän toteaa, että ulkopuolelta tarkasteltuna yrittäjyyden toimintaympäristö Suomessa on vahva, ja sosiaaliturvajärjestelmä vahvempi kuin missään muualla maailmassa.


LOPUKSI NEIMALA TOTEAA: ”Muutokset ovat myönteisiä, mutta niiden mitattava vaikutus näkynee vasta vuosien kuluttua.” Hän jättää meille jäsenille ja Suomen Yrittäjille hyvän perinnön. Siitä Toivosen kumppaneineen on hyvä jatkaa pitkäjänteistä ja Neimalan merkittävästi viitoittamaa tietä.

2018 / BUSINESS ESPOO

31


ESPOON PARAS kahvila LUO ELÄMYKSIÄ Erinomainen valikoima ja palvelu, loistava henkilökunta, viihtyisä ympäristö, kivoja tapahtumia... Näin Länsiväylän lukijat perustelivat Cafe Zocerian valintaa Espoon parhaaksi kahvilaksi vuonna 2017. Läkkitorilla sijaitseva kahvila avattiin keväällä 2015 kauppakeskus Galleriaan. Kahvilan on jopa kuvattu herättäneen vanhan kauppakeskusympäristön eloon. Teksti: Elina Mäkinen KUVA: Nina Mönkkönen

K

ahvilan perusti karismaattinen yrittäjäpariskunta Joa ja Sakari Koivunotko. Jo pääsy mukaan kahvilakilpailuun oli pariskunnalle iloinen asia - vielä mukavampaa oli huomata oma kahvila äänestyksen kärkipäässä. "Oli ihana yllätys meille, että voitimme", Joa iloitsee. Asiakkaista ja henkilökunnasta välittäminen sekä Joan ja Sakarin rakkaus kahvilakulttuuria kohtaan luovat Cafe Zoceriasta voittajakonseptin. "Nautimme asiakaspalvelusta ja teemme työtämme suurella sydämellä", kiteyttää Sakari.

KIITELTY KAHVILAKONSEPTI Läkkitorin kahvila on pariskunnan ensimmäinen yhteinen yritys. Yhdessä yrittäminen oli ollut parin monivuotinen haave ja kahvila tuntui luontevalta valinnalta. Sakari on tehnyt 30 vuotta töitä ravintoloille. Viimeisimmäksi hän tarjosi yksityisyrittäjänä turvallisuuspalveluita Tavastialle. Joalla on takanaan 20 vuotta lääkealalla, mutta sitä 32

BUSINESS ESPOO / 2018

ennen kokemusta karttui kahviloissa ja baarimestarina. Pullan ja kahvin tuoksu jäivät uralta parhaiten mieleen ja ohjasivat luomaan omaa kahvilaa. Cafe Zocerian kahvi tulee punavuorelaisesta Kaffa Roasteryn paahtimosta. Kahvilatuotteiden lisäksi asiakkaille tarjotaan muun muassa erikoisoluita ja viinejä. Tapahtumalistoilta löytyy livemusiikkia ja stand upia. Muun muassa Erja Lyytisen, Main Street Bluesbandin, Sami Hedbergin ja Ali Jahangirin esityksistä on saatu nauttia Läkkitorilla. Vaikutteita kahvilaan on haettu muista suomalaisista ja eurooppalaisista kahviloista. "Halusimme luoda kahvilasta meidän näköisemme paikan. Tavoitteenamme on, että asiakas lähtee meiltä iloisena. Jotkut asiakkaat käyvät meillä montakin kertaa päivässä", Joa toteaa hymyillen. Kahvila houkuttelee väkeä vauvasta vaariin. Joa ja Sakari haluavat ylläpitää viihtyisää koko perheen ympäristöä, johon on mukava tulla. Eräs asiakas kuvasikin Läkkitorin kahvilaa pikalomaksi keskellä päivää.

GALLEN-KALLELA OSANA ELÄMÄÄ Keväällä 2017 pariskunnalle tarjoutui mahdollisuus laajentaa toimintaansa Tarvaspäähän Gallen-Kallelan museokahvilaan. "Meillä oli kolme viikkoa aikaa tehdä remontti ja avata kahvila. Samalla loimme myös juhlakonseptin yksityistilaisuuksia varten", Sakari kertoo. Toukokuussa avatun Tarvaspään Cafe Zocerian suosio on yllättänyt pariskunnan. Museon ohi kulkeva tie on vilkkaasti liikennöity ja tuo työmatkalaisia asiakkaiksi. Myös yksityistilaisuuksia on järjestetty paljon ja määrä on edelleen kasvussa. Kahvilan Facebook-sivu keräsi kolmessa ensimmäisessä kuukaudessa yli 1 000 tykkääjää. Taiteilija Gallen-Kallela on ollut osa pariskunnan elämää jo ennen kahvilaa. Ympäri Sakarin kehoa on tatuoituna yli kym-

menen Gallen-Kallelan inspiroimaa kuvaa. Sekä Sakari että Joa ovat taiteilijan maalausten ihailijoita. Värien käyttö ja Kalevalaaiheet ovat molempien sydäntä lähellä. Sakarin ensimmäinen Gallen-Kallela-aiheinen tatuointi oli syntymäpäivälahja Joalta 25 vuotta sitten.

HAASTAVA, MUTTA PALKITSEVA ALA Ala on ollut rankempi kuin Joa ja Sakari kuvittelivat. Elintarvikealan viranomaisvaatimukset ja kahvilan avausta edeltäneet investoinnit laitteisiin ja remontteihin tekivät alusta hankalan. Pikkuhiljaa toimintatavat ovat hioutuneet ja hankaluudet helpottaneet. Joa arvelee, että kulurakenne ja viranomaisvaatimukset estävät monia aloittamasta oman kahvilan pitoa tai kaatavat pieniä kahviloita alkuvuosien aikana. Määräyksille on perusteensa, mutta Joaa huolettaa alan kehityssuunta: ketjut valtaavat markkinoita ja persoonalliset kahvilat vähenevät. "Haluamme ylläpitää monipuolisempaa kahvikulttuuria Suomessa", Joa kertoo. Enää kahviloista ei haeta pelkkää suodatinkahvia ja pussiteetä - tarjolla täytyy olla elämyksiä. Niitä Cafe Zoceria pyrkiikin luomaan tapahtumilla. Myös erikoisruokavaliot

• Anna oman persoonan ja intohimon näkyä työnjäljessä. • Välitä, huolehdi ja arvosta. Nämä neuvot koskevat niin henkilökuntaa, asiakkaita kuin yhteistyökumppaneitakin. Ole heille luotettava ja läsnä. • Pysy ajan tasalla asioista. Seuraa yrityksen kehitystä, toimintaa ja kulurakennetta tiiviisti. Älä tee kaikkea yksin, vaan käytä tarvittaessa asiantuntijoita apunasi. • Reagoi nopeasti - puutu tarvittaessa tilanteisiin heti ja tee tarvittavat muutokset ennen kuin on myöhäistä. • Sulje välillä puhelimet ja tietokoneet ja ota aikaa itsellesi.


valtaavat alaa. Joalle tämä on mahdollisuus löytää uusia laadukkaita ja hyvän makuisia tuotteita hyllyyn. Yli kymmenen toimittajan joukko tuo valikoimaan monipuolisuutta. Muun muassa raakakakut, gluteenittomat tuotteet ja kasvimaidot ovat löytäneet tiensä Zoceriaan. Pitäjänmäkeläisten Tårta på Tårta -konditorian ja Green Bake -leipomon tuotteita myydään päivittäin. Valikoimasta löytyy myös espoolaisia oluita. Tarvaspään kahvilan myötä kehitetään Zocerian omaakin tuotantoa.

Kahden toimintavuoden jälkeen Joa ja Sakari ovat tyytyväisiä tilanteeseensa. Heistä on ollut mukavaa pystyä luomaan uusia työpaikkoja. Hyvä henkilökunta onkin ollut suuressa roolissa kahvilan menestymisessä. Laajentumisen suhteen pariskunta laittaa tässä vaiheessa jäitä hattuun. Vapaa-aikaa ei juuri ole, joten suurena toiveena olisi saada viettää ihan oikea vapaapäivä liikkuen ja rentoutuen. Rankasta työstä huolimatta oman kahvilan pyörittäminen on ollut palkitsevaa. "Espoon parhaan kahvilan tunnustus ja asiakkaiden positiivinen palaute lämmittävät mieltä - tuntuu mukavalta kuulla, että on tehnyt jotain oikein", pariskunta kiteyttää.

2018 / BUSINESS ESPOO

33


34

BUSINESS ESPOO / 2018


Unelmia ja toimistohommia tositarkoituksella. Tarjoamme yrityksellesi unelmien puitteet, jotta voit keskittyä rauhassa liiketoimintaasi. Viihtyisässä ja inspiroivassa työympäristössä ideat lentävät! Tule meille ja menesty. Ota yhteyttä: Nina Koskinen 040 532 9787 nina.koskinen@technopolis.fi

technopolis.fi/innopoli

2018 / BUSINESS ESPOO

35


a bike that is so much more than a bike

BY: Deron Fuller PHOto Nina Mรถnkkรถnen 36

BUSINESS ESPOO / 2018


THIS Dutchman sold gardening products for a living. Now he sells bikes that can carry gardening products – and a whole lot more. Dutchman Gert-Jan Hendriks stumbled on an untapped market in Finland and adapted his sales techniques to meet the expectations of his new customers. His products can be seen on a daily basis delivering children and other precious cargo in the parks and on the sidewalks of Finland.

Mr. Hendriks was trained as a horticulturist and initially built a career as a successful export manager, based in the Netherlands. The job required a great deal of international travel, very attractive to a young man out to make his mark on the world. However, his priorities changed when he met his future wife. Suddenly, a stable family life became important and travelling to meet customers became a burden. The couple made the decision to settle in Finland, her homeland. Mr. Hendriks found that his experience as a salesman and a horticulturist was in demand in Finland. Within weeks of relocating to Finland, he had found work as an export manager for a Finnish fertilizer company. He was responsible for sales in Germany, France, Belgium and Holland – and, therefore, spent all of his time visiting customers outside of Finland. It quickly became clear that settling down meant finding a job with much less travel. Entrepreneurship seemed a likely path, but he didn’t immediately have a promising service or product. He did, though, have a good idea of the challenges of business in Finland. Importing products into Finland’s small market is difficult; exporting from Finland’s small production capacity is difficult.

TIME FOR A CHANGE A serendipitous encounter while on holiday provided the idea that would take Mr. Hendriks out of the corporate world and into the world of Kultaiset Pojat Oy. Mr.

Hendriks and his wife were visiting Holland and bought a cargo bike so they could enjoy biking with their young son. On a whim, he asked if they exported these bikes to Finland. The answer: “No – would you like to be the exclusive dealer of Babboe cargo bikes in Finland?” Both sides would have been satisfied to sell a few bikes a year. For a few years, he sold bikes while continuing with his full-time job. He met potential customers outside of working hours, an arrangement which he found particularly effective in selling bikes. His customers also had jobs and it was easier for them to see the bikes on weekends and in the evenings. Originally, his target market was families with children between the ages of one and eight. He spent his weekends visiting trade fairs aimed at families with young children. As he saw that people were interested, he realized that there was room for him to expand his offerings to cover more price points. He was soon able to offer, in his words, “Toyota, Mercedes and Ferrari” cargo bikes for the Finnish market and, by 2015, he was ready to sell cargo bikes full-time.

IF ONLY THE COUNTRY WERE BIGGER AND THE WEATHER WERE BETTER! His most significant challenges have been the size of the Finnish market and the short biking season. Most of his sales come between April and September. In addition, he sees a growing, but still incomplete biking infrastructure. As a Dutchman, he knows what a biking culture can look like. Doing business in Finland has brought its share of surprises. He has adjusted his sales techniques dramatically in selling to the Finnish public. Finns are very patient buyers and are rarely won over by one-time offers of discounts or the personality of the salesperson. He has found the art of a deal has a lot to do with offering a great product and being available to spend time showing a customer all the benefits. He has continued the practice of meeting his potential customers on their schedule. His showroom is not open regular business hours, but interested customers make an appointment. “I’ll meet people any time, day or night!” he says.

CARGO BIKES ARE GOOD FOR BUSINESS In moving forward, he sees great potential in selling cargo bikes to businesses. For

example, a company that would like to serve: no break snack food can pay rent for a highrent space and try to attract customers or they can buy a reasonably-priced bike and travel around to where the customers already are – the park or the beach. He also hopes that businesses will use cargo bikes as promotional vehicles. A cargo bike riding through a high foot-traffic area is sure to attract the attention of passersby. E-bikes and folding bikes also hold promise for the next stage of the company’s development. The need to meet a variety of markets has forced Mr. Hendriks to adjust his thinking from his earlier experience in sales. “My basic principle has always been to be the strongest in my segment and focus. But in this case, the segment is too small and I need to offer a wide range of products.”

BIKING INTO THE FUTURE The future prospects for Kultaiset Pojat depend on positive trends in both the business environment and the biking environment. He appreciates the work that the Federation of Finnish Enterprises does to promote the entrepreneurial climate at all levels in both society and government. He has also found the federation’s networking opportunities helpful in convincing other entrepreneurs of the value in using cargo bikes in their businesses. Because biking contributes so many benefits to society, he hopes that the government will do more to invest in the infrastructure. More people on bikes means less CO2 emission, traffic congestion and fossil fuel use. It also raises the general fitness level of the population. Kultaiset Pojat Oy is in a great position to help bikers carry children, dogs, goods, food and messages.

2018 / BUSINESS ESPOO

37


www.ravintolaalberga.fi www.ravintolabase.fi

www.harakanpesa.fi

leppävaaralaisin ravintoloitsija? Ensimmäisen ravintolansa avajaispäivänä Helsingin Haagassa vuonna 1982 Vuokko Varila-Kiverä puuskahti tuskastuneena: ”Tässäkö tämä nyt oli?” Hetkeä aiemmin Lounasmestari-ravintolan ilmastointi oli rikkoutunut ja täyttänyt tilan savusta. Tuttavan kautta saatiin huoltomies, ja reippaan tuuletuksen jälkeen asiakkaat olivat jälleen tervetulleita.

HELSINGIN KAUTTA ESPOOSEEN Vuokon aviomies Keijo Kiverä on syntyperäinen leppävaaralainen. Naapurikaupungissa vietettyjen kolmen vuoden jälkeen Keijo palasi juurilleen, Vuokko ja ravintolatoiminta mukanaan. Leppävaaran paikallislehdessä oli ilmoitus, jossa etsittiin ravintoloitsijaa kauppakeskus Gallerian viereen Konstaapelinkadulle. Kolmen vuoden jälkeen, vuonna 1988 syntyi nykyinen Ravintola Alberga Oy. Juuri samoihin aikoihin Espoon kaupunki suunnitteli tuolloin huonokuntoisen Albergan kartanon purkua. ”Päätimme napata nimen itsellemme”, iloitsee Vuokko. Ravintola Alberga löysi tilat osoitteesta Leipurinkuja 2, jossa se jatkaa vielä tänäkin päivänä kahden ravintolan, Teatteriravintola Albergan ja Harakanpesän voimin.

JO ALUSSA OLI SELKEÄ TAVOITE Keijon ja Vuokon ravintolatoiminnassa on alusta lähtien ollut yksi tavoite ylitse muiden: ruoka ja tunnelma, jotka olisivat kuin menisi äidin tai mummon luokse syömään. 38

BUSINESS ESPOO / 2018

Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa erityisesti Keijon ylpeydenaihe: ruoat valmistetaan käsityönä alusta lähtien. Ruoan valmistuksessa käytetään kotimaisia raaka-aineita ja suositaan lähialueiden tuotteita. Alkuvaiheessa asiakkaiden saanti ei ollut aivan helppoa. Kun Lounasmestari aloitti toimintansa Haagassa, paikalliset olivat varmoja epäonnistumisesta. Samassa osoitteessa kun ei ollut onnistunut yksikään ravintoloitsija aiemmin. Aikana ennen internetiä Vuokko naputteli kirjoituskoneella mainoksia ja liimasi niitä paikallisten yritysten oviin ja ikkunoihin. Sinnikäs työ tuotti tulosta – uteliaat asiakasehdokkaat tulivat kokeilemaan. Ja moni heistä palasi yhä uudelleen, lopulta ulos saakka ylettyväksi jonoksi asti.

LAMA OLI ONNENPOTKU Lounasmestari antoi arvokasta kokemusta siitä, mitä asiakkaat aidosti arvostavat. Hyvät kokemukset napattiin mukaan Ravintola Albergaan. Alussa pieni ja intiimi ravintola tarjosi suosittua à la carte -lounasta ja illallista,


kunnes lama iski vuonna 1991 ja rokotti illallisasiakkaiden määrää merkittävästi. Idearikkaat ja ahkerat yrittäjät käynnistivät teatteri-illalliset, joissa esiintyi tunnettuja näyttelijöitä. Valinta onnistui nappiin, kun yritysasiakkaat alkoivat lounaan lisäksi tuoda omia asiakkaitaan teatteri-illallisille. Lamavuosi oli omalla tavallaan Keijolle ja Vuokolle onnenpotku. Seinän takana sijainnut viereinen liiketila tyhjeni, ja raivasi tilaa pubityyppiselle Harakanpesälle. Harakanpesästä tuli kodikas olohuone leppävaaralaisille asiakkaille, jotka ravintolan henkilökunta tunsi hyvin. Asiakkaan astuessa sisään ravintolaan, tiedettiin heti hänen ruoka-, juoma- ja televisiokanavamieltymyksensä. Pari vuotta ensilaajennuksen jälkeen naapurissa sijainnut videovuokraamo jätti tilan tyhjilleen. Mitäpä muuta kuin seinään reikä, ja Harakanpesän harrastehuone ”Perä-Ha-

rakka” dartseineen, biljardeineen ja perjantaisine tietovisoineen näki päivänvalon. Harakanpesästä on tullut erittäin suosittu à la carte -lounaspaikka, jossa käy vieraita lähialueelta ja kauempaakin niin huomiovaatteissa kuin puvussakin. Tänä päivänä harvinaiset loosit on säilytetty. Ne tarjoavat ravintolan antimista nauttiville mukavaa rauhaa ja yksityisyyttä.

NUMERO 3 ONNENLUKUNA? Kolme vuotta Lounasmestaria Haagassa. Kolme Leppävaarassa. Kolme Ravintola Albergan vuotta ennen Harakanpesää. Kolmonen näyttelee merkittävää osaa Keijon ja Vuokon menestyksessä – siksi kauppakeskus Sellon laajentuessa vuonna 2005, Keijo ja Vuokko perustivat kolmannen ravintolansa. Ravintola Base, jonka piti olla

ihan erilainen kauppakeskusravintola kuin muut. Lähes kaikki ensimmäiset työntekijät olivat Suur-Leppävaaran alueelta. Keijon ja Vuokon tytär Päivi siirtyi Basen ravintolapäälliköksi Espoo Golfin ravintolasta. Base palvelee vuoden jokaisena päivänä; päivisin ruokitaan yritysasiakkaat ja kauppakeskuksen shoppailijat kotiruoka- tai à la carte -lounaalla. Iltaisin tarjotaan paikallisille suosittu ajanviettopaikka, jossa voi esimerkiksi kuunnella elävää musiikkia, nauttia ruokailun teemaviikoista ja osallistua tietovisaan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mikä kolmonen kääntää seuraavan lehden Keijon ja Vuokon ravintolatoiminnassa. Teksti: Jukka Niemelä KUVA: Nina Mönkkönen

2018 / BUSINESS ESPOO

39


tuotanto ei lakannut missään vaiheessa. Myös työntekijät saivat pitää työtehtävänsä. Toimintaa ei kuitenkaan haluttu pitää täysin ennallaan: alkoi valtiovetoisen yrityksen muutosprosessi yksityiseksi ja ketterästi toimivaksi yritykseksi.

Jokaisella yrittäjällä on uniikki tarina yrittäjyytensä taustalla. Kun entinen työnantaja päätti lopettaa Elina Malmgrenin edustaman liiketoiminnan osan, hän päätti ystävineen ostaa sen. Nykyään Mailhouse Oy tunnetaan Suomen suurimpana paino- ja postitustalona, joka tähyää nyt liiketoimintamahdollisuuksia myös ulkomailta. Teksti: Marianne Särkiniemi KUVA: Nina Mönkkönen

JOSKUS YRITTÄJYYS ON SATTUMIEN SUMMA Elina Malmgren ajautui vuosia sitten Itellan palvelukseen sattuman kautta. Hän aloitti asiakkuuspäällikkönä ja eteni lopulta tuotepäälliköksi. Työpaikka Suomen suurimmassa postitustalossa ja vuosien aiempi kokemus lehtitalossa olivat antaneet monia näkökulmia suoramarkkinoinnin parista ja tehneet toimialan tutuksi. Ratkaiseva käänne Malmgrenin elämässä tapahtui, kun Itella lakkautti vuonna 2011 koko asiakkuusmarkkinoinnin yksikkönsä ja perinteisen postittamisen liiketoimintansa. Uutisten tultua julki Malmgren keskusteli entisten kumppaneidensa kanssa siitä, mitä tapahtuu, kun Suomen suurin postitustalo lakkauttaa osan liiketoiminnastaan. He pohtivat puolivakavissaan, olisiko Itella valmis myymään sen osan liiketoiminnastaan heille. Idea kasvoi ja konkretisoitui. Kun Itellan johto vastasi olevansa halukas myymään, huomasi Malmgren ystävineen olevansa yrittäjiä. Omistajuus vaihtui, mutta 40

BUSINESS ESPOO / 2018

MAILHOUSE ON PALJON MUUTAKIN KUIN OSA ENTISTÄ ITELLAA Mailhousen toimialaa ovat suoramarkkinointi, painotuotteet ja varastologistiikka. ”Me tarjoamme asiakkaalle kokonaispalvelun, lyhyen käsittelyajan ja kohtuullisen hinnan. Asiakkaan tehtäväksi jää päättää mitä lähetetään ja mihin aikaan lähetyksen pitää olla perillä, me huolehdimme lopusta”, kuvailee Malmgren kokonaisvaltaista palvelua. Suuri osa Mailhousen asiakkaista on yrityksiä, jotka tekevät kuluttajamarkkinointia. ”Teemme mitä vain, missä tarvitaan idean tuottamista lopputuotteeksi konkreettiseen muotoon”, kiteyttää Malmgren. Mailhouse on asiantuntija myös painotuotteiden valmistamisessa. Investoinnit uuteen teknologiaan pitävät ajan hermolla. Yrityksessä on otettu käyttöön muun muassa uusi digipainoyksikkö. Kasvun strategiaa tukee huhtikuussa tapahtunut yhdistyminen Koliprintin kanssa. Tätä myötä saatiin tuotantotekniikka, joka mahdollistaa painotuotteiden erikoistuotteet, kuten kuvapersonoinnin. ”Tuotekuva saadaan vaihtumaan niin, että jokainen tuote voi olla vastaanottajansa näköinen. Voit puhutella erikseen sinisen ja punaisen auton omistajia tai vastaanottajan omalla, kuvaan ilmestyvällä nimellä”, avaa Malmgren uutta teknologiaa. Painotalojätillä on uusi aluevaltaus myös varastologistiikan ulkoistuksen parissa. ”Tarjoamme esimerkiksi varastotilat verkkokauppiaille. Tätä liiketoiminta-aluetta haluamme kasvattaa ja varastologistiikkaan suunnatut palvelut tulevat tulevaisuudessa laajentumaan”, kertoo Malmgren. Näitä palveluita varten Mailhouse on perustanut tytäryhtiön, LoginHousen.

KIRJEPOSTIN VOLYYMIN LASKU EI HIDASTA KASVUNÄKYMIÄ Jotkut sanovat Elinan kykyä tarttua tilaisuuksiin rohkeudeksi, toiset hulluudeksi.

Perinteinen kirjeposti vähenee, mutta Malmgren näkee silti tulevaisuuden valoisana: ”Olemme tehneet hyvää tulosta kansantaloudellisesti huonoista vuosista huolimatta, joten näkyvissä oleva nousukausi nostaa odotusarvomme korkealle. Jos emme olisi rohkeasti lähteneet tavoittelemaan kasvua ja jääneet perinteiseen postitusliiketoimintaan, ei meillä olisi enää töitä tarjolla.” Malmgren kertoo noin 80 henkeä työllistävän Mailhousen saaneen lisää resursseja ja arvokasta osaamista taloon Koliprintin kanssa yhdistymisen myötä. ”Uusia osaajia ei synny tänne alalle koulusta ja näin olemme varmistaneet, että paras osaaminen on saman katon alla”, hän toteaa. Mailhousen tavoite on lisätä tunnettuutta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Koliprintin kanssa yhdistyminen tuo asiakkaita myös Skandinaviasta ja lisäksi kontakteja löytyy itänaapuri Venäjän puolelta.

JOHTAJAN ON AIKA LAITTAA KÄDET SAVEEN Kun Malmgrenilta kysyy, mistä hän saa energiaa yrittämiseen, hän vastaa: ”Mailhouse on kuin lapsi. Se on oman työni tulos. Teen tarvittaessa kaikkia tehtäviä myynnistä ja markkinoinnista tuotantoon, asiakasrajapinnassa toimimiseen ja hallinnon tehtäviin. Konkreettinen ja monipuolinen tekeminen ylläpitävät osaamista.” Työpaikalla Malmgren kuvailee olevan vahva tekemisen henki ja työntekijöillä on tomera ote tehtäviinsä. ”Onnistuminen riippuu aina yksilösuorituksista”, hän lisää. Mailhousen johdossa on taitavia verkostoitujia, jotka tuntevat alan toimijat. ”Aktiivisesti yhdessä kehittäminen on ainoa keino pitää graafinen ala hengissä. Mukautuminen muualla tapahtuviin muutoksiin on tärkeää, sillä tällä toimialalla muutokset ovat arvaamattomia. Mieluiten olemme kaksi askelta edellä”, kuvailee Malmgren. Istumisen vastapainoksi kehitysjohtaja tanssii latinorytmien tahtiin, joogaa, käy ryhmätunneilla ja treenaa personal trainerin kanssa. Perhepiirissä ollut syöpä laittoi asiat tärkeysjärjestykseen ja nykyään perhe menee uran edelle.


ITELLAN

hylk채채m채st채 Suomen suurimmaksi

2018 / BUSINESS ESPOO

41


42

BUSINESS ESPOO / 2018


jentaminen tuli ajankohtaiseksi. Pohjois-Espoosta löytyikin vuonna 1957 täydellinen paikka, Pakankylän kartanon maisemista, jonne ensimmäiset lomalaiset saapuivat yli 60 vuotta sitten.

KAISANKOTI UUDISTUSTEN MYLLERRYKSESSÄ

Hyvinvointikartano Kaisankoti on piilossa oleva helmi PohjoisEspoon idyllisessä miljöössä. Hyvinvointia edistävää toimintaa on lähdetty kehittämään jo ennen sota-vuosia ja toiminta on vuosien varrella laajentunut pienestä lepokodista täyden palvelun hyvinvointikeskukseksi. PRESIDENTIN ROUVAN LAHJA UUPUNEILLE Vuonna 1938 juhlittiin silloisen presidentin rouvan, Kaisa Kallion, 60-vuotissyntymäpäiviä. Juhlapäivän kunniaksi perustettiin Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, joka sai lahjoituksina kansalaisilta tuohon aikaan merkittävät 375 000 markkaa. Ajatuksena oli, että Kaisa saisi itse päättää, kuinka lahjarahat käytettäisiin. Kuuden lapsen äidin, maataloa pyörittäneen, maanläheisen ja empaattisen Kaisan ei tarvinnut kauaa miettiä päätöstään. Kaisalla oli moderni ajatus paikasta, jossa työn, sairauden tai elämän uuvuttamat naiset voisivat kerätä voimia ja levätä jaksaakseen arjen askareissa. Paikka, joka tukisi fyysisten ja henkisten voimavarojen palautumista ja tarjoaisi mielen tasapainoa sekä sielunrauhaa. Se olisi paikka elämän taistelussa uupuneille. Toiminta ei päässyt käynnistymään aivan heti, sillä väliin tuli Suomessa syttynyt sota, joka siirsi aloitusajankohtaa. Vuonna 1950 sopivat tilat löytyivät Kauniaisista, jonne 12-paikkainen lepokoti perustettiin. Uupuneita oli jonoksi asti ja toiminnan laa-

Kaisa Kallion visiota halutaan kunnioittaa nykypäivänäkin, mutta 80-luvulla huomattiin tarve muutokselle. Toimintaa uudistettiin ja sitä on viety vahvasti työikäisten varhaisvaiheen ennaltaehkäisevään kuntoutustyöhön. Kaisankodin ovet avautuivat tuolloin ensimmäistä kertaa myös miehille. Majoitustiloiksi rakennettiin 50 hotellihuonetta. Tiivis yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa johti siihen, että suurin osa hyvinvointikartanon toiminnasta oli kuntoutusta Kelan lähettämille työikäisille. Myöhemmin suuntaa on jälleen muutettu kohti kuluttajille suunnattuja hyvinvointipalveluita. Kuntoutustoiminta on edelleen osa Hyvinvointikartanon toimintaa, mutta sen rinnalle on myöhemmin rakentunut laaja ja monipuolinen terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjonta. Kartanon palvelut houkuttelevat asiakkaita Aasiasta Amerikkaan. Sana hyvinvointikeitaasta kiirii nykyaikaisten sosiaalisen median sovellusten, kuten TripAdvisorin ja Facebookin välityksellä nopeasti. ”Kiinalaisille vieraille jo sinisen taivaan näkyminen, vihreä nurmikko, rauha ja puhtaus ovat luksusta. Meille itsestään selvät asiat voivat olla elämyksiä turisteille”, muistuttaa Kaisankodin toimitusjohtaja Niina Pyy. Kuntoutuksessa tapahtuneet muutokset, kuten hallituksen leikkaamat määrärahat ja koventunut kilpailu, ovat pakottaneet etsimään uusia keinoja toteuttaa liiketoimintaa. Muutos on osaltaan auttanut Kaisankotia löytämään uusia asiakkaita ja kehittämään palvelumuotoja entistä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Sen myötä majoituskapasiteettia on vapautunut muuhun käyttöön yöpyvien kuntoutujien määrän laskiessa. Matkailijoiden ja turistien määrä on kasvanut. Pyy toteaa Kaisankodin olevan myös monipuolinen kokoustilojen- ja palveluiden tarjoaja yksityisille ja yrityksille: ”Juhlia järjestetään yhä enemmän. On ristiäisistä, syntymäpäiviä, hyvinvointitapahtumia ja

työpaikkojen virkistyspäiviä. Ravintolapalvelumme saa jatkuvasti kiitosta ja à la carte -listan lisäksi olemme ottaneet ohjelmaan myös suosituiksi muodostuneet sunnuntaibrunssit”.

HYVINVOINTI LÄHELLÄ SYDÄNTÄ Hyvinvoinnin edistäminen on elämäntapa. Miljöö vei tuoreen toimitusjohtajan mennessään kolme vuotta sitten, kun hän ajoi Kaisankodin pihamaalle vanhojen puiden reunustamaa pikkutietä kauniissa Bodominjärven ympäristössä ja päätti, että tämä on hänen paikkansa. Kaisankodissa hyvinvointia voi edistää monin eri tavoin. Se tarjoaa hyvät tilat saunomiseen, uimiseen ja urheiluun, niin sisällä kuin ulkona. Eri ikäisten ja tyyppisten ihmisten hyvinvointia voidaan edistää lisäksi muun muassa fysioterapeutin, lääkärin, psykologin, kosmetologin ja hierojan palveluiden avulla. ”Alkuperäinen ajatus hyvinvoinnin laajaalaisesta ymmärtämisestä on edelleen vahvana ja kaikki mitä Kaisankodissa teet ja koet lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Rauhallisesta ympäristöstä lähtien liikuntaan, hyvin syömiseen ja lepoon”, kuvailee Pyy Kaisankodin ideologiaa.

UUSI OKSA KAISANKODIN PUUHUN ”Haluamme rakentaa kaikille avoimen hyvinvoinnin keskuksen moniin eri tarpeisiin. Meillä tunnelma, miljöö, palvelu ja ruoka saavat eniten positiivista asiakaspalautetta”, Pyy kehuu Kaisankodin vahvuuksia. Tulevaisuudessa on aikomus lähteä rakentamaan ikäihmisten palvelu- ja hoivaasumista, joka tarjoaisi riittävästi tekemistä myös esimerkiksi omaishoitajasuhteen aktiivisemmalle osapuolelle. Näin ihmiset saisivat asua yhdessä pidempään, kauniissa ja virikkeellisessä ympäristössä. ”Ympäristö, tämä paikka itsessään ja porukka tuovat energiaa ja lisäävät henkilökohtaisia voimavaroja. Ryhmien kohtaaminen ja heidän välitön innostuksensa, sekä Kaisankodin tarinan jakaminen ovat asioita, jotka pelastavat huononkin päivän.”, Pyy kiittelee.

2018 / BUSINESS ESPOO

43


Paula istuu kahvilla liikkeensä ulkopuolella ja seuraa katseellaan ylpeää isää, joka kantaa vaaleanpunaiseen mekkoon puettua tyttövauvaa. Vauvan äidillä ja isällä on mukanaan Paulan hetki sitten tekemä kukkakimppu, jonka lapsen isovanhemmat olivat ostaneet sairaalalle tullessaan. ”Totesin isovanhemmille, että olipa siinä rakastuneen ja ylpeän näköinen isä”, Paula muistelee. Teksti: Elina Mäkinen KUVA: Nina Mönkkönen

Paula Ilvesoksa pitää kukka- ja lahjatavaraliike Jorvin kukkaa ja lahjaa Jorvin sairaalan yhteydessä. Sairaalan läheisyys tuo yrittäjän arkeen paljon iloa, surua ja myötäelämistä omaisten sekä sairaalassa asioivien elämässä. Paula muistaa hyvin myös Myyrmannin pommi-iskun ja Sellon ampumisen. Yksi surullinen muisto uran varrelta liittyy Paulan kukkakauppauran alkuun. ”Olin ollut vasta vähän aikaa harjoittelupaikassani Helsingissä, kun keski-ikäinen mies tuli asiakkaaksemme. Häneltä oli juuri kuollut omainen. Tilauksen teosta ei meinannut tulla mitään, koska mies oli niin tunteiden vallassa. Minullakin oli itku herkässä. Ajattelin, etten saa otettua tilausta häneltä. Lopulta saimme hoidettua asian ja kollegani kehui, että hoidin tilanteen hienosti. Kun mies lähti, minun oli pakko mennä sosiaalitiloihin ja itkeä”, Paula muistelee.

HAAVEISTA TOTTA Jorvin kukka ja lahja avasi ovensa vappuna 2016. Alalla Paula on ollut melkein 20 vuotta ja oli kaupassaan työntekijänä ennen kuin edellinen omistaja myi liiketoiminnan hänelle. Paula pääsi toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa omasta kukkakaupasta. 44

BUSINESS ESPOO / 2018

”Nostin kaupan remontilla 70-luvulta 2000-luvulle ja järkeistin tilankäyttöä. Uudistin myös kukkavalikoimaa ja lahjatavaravalikoimaa. Minulta saa esimerkiksi Puttipajan nalleja ja muita vauvaonnitteluja”, Paula kertoo. Valikoimaa Paula yrittää pitää värien ja lajikkeiden suhteen vaihtuvana, vaikka liiketila on pieni. Lahjatavarapuodissa hän suosii suomalaisia tuotteita ja kukat tulevat lähitukuista ja -puutarhoilta. Kauniiden kukkien ja tavaroiden kanssa työskentely on jo palkitsevaa sinänsä, mutta ympäristö tuo lisänsä Paulan viihtymiseen. ”Asiakkaat ja sairaalan henkilökunta ovat ihania, kaikki tervehtivät toisiaan. Minut otettiin uutena yrittäjänä todella hyvin vastaan”, hän kehuu. Parasta työssä ovat asiakaspalvelu, kukkien käsittely ja kimppujen rakentaminen. ”Verrattuna kokemuksiini kauppakeskuskukkakaupasta tämä on aivan eri tyyppistä työtä. Ihmisillä on erilaiset arvot, kun he tulevat sairaalan kukkakauppaan”, Paula pohtii.

RAKKAUDESTA KAIKKEEN KAUNIISEEN Kukkia ostavat sairaalan potilaat, heidän omaisensa ja HUSin henkilökunta. Espoon

uuden sairaalan läheisyys on lisännyt asiakkaita. Tilauksia tulee pääkaupunkiseudulta ja kauempaakin Interfloran, Telefloran ja eKukka-verkkokaupan kautta. ”Olen käynyt laittamassa yrityksille myös syys- ja kesäkukkia. Yrityksille tekisin mielelläni enemmänkin töitä”, Paula kertoo. Kiitosta ja kehuja on saanut myös hänen itsepalvelukauppansa. Paula jättää kimppuja ja ruukkukukkia myyntiin kaupan ulkopuolelle, kun ei itse ole paikalla. ”Se on toiminut hyvin, ihmiset ovat rehellisiä ja maksavat ostoksensa”, Paula kertoo. Yrityksen perustamisen jälkeen Paula on viettänyt paljon aikaa työn touhussa. Yksin toimiessa ei riitä, että on paikalla kaupan aukioloaikoina. Täytyy myös purkaa kuormat, tehdä hankinnat ja paperityöt. Paula kuitenkin rakastaa työtään ja nauttii haaveensa toteutumisesta. "Saan perheeltäni paljon kannustusta, lapseni auttavat minua jaksamaan työssä. Kun kaipaan irtiottoa, lähdemme mieheni kanssa Sipoon saaristoon mökillemme rentoutumaan", hän toteaa.


• Ehdottomasti tee liiketoimintasuunnitelma. Ota kaikki tarjotut kurssit ja apu vastaan, saat yritysneuvontapalveluista todella hyvän alkuponnistuksen ja tiedot yrittäjyyteen. • Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan: asiakaspalvelussa oma positiivinen asenne on tärkeä.

2018 / BUSINESS ESPOO

45


Kun ideasi kantaa Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olet löytänyt yrityksen, jonka haluat ostaa. Kun sinulla on suunnitelma ja haluat näyttää maailmalle, ota yhteyttä meihin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera..

Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.

46

BUSINESS ESPOO / 2018


OTA KATTOSI KÄYTTÖÖN.

Aurinkosähköllä päivität yrityksesi sähköasiat edelläkävijätasolle. Vantaan Energian Aurinkosähkö on avaimet käteen –paketti, jossa yrityksesi katolle asennettavien aurinkopaneelien avulla tuotat osan käyttämästäsi sähköstä itse, säästät sähkölaskussa ja teet ekoteon. Vantaan Energian Aurinkosähkö-tuotteet toimitetaan yhteistyössä Naps Solar Systems Oy:n kanssa, jolla on kymmenien vuosien kokemus aurinkopaneelien toimittamisesta, kaikille mantereille. Valitessasi Aurinkosähkön valitset siis taattua laatua. Kysy meiltä lisää! yritykset@vantaanenergia.fi, puh. 09 829 0400 www.vantaanenergia.fi/aurinkosahko

2018 / BUSINESS ESPOO

47

Profile for Espoon Yrittäjät

Business Espoo 2018 Espoon Yrittäjät  

Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon vuosijulkaisu.

Business Espoo 2018 Espoon Yrittäjät  

Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon vuosijulkaisu.

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded