Page 1

ESPOON [VUODEN] YRITTÄJÄLLÄ KUIVAT JUTUT

ONKO RAMI ESPOON (esi)merkillisin yrittäjä

YRITTÄJIEN PENTIKÄINEN

lupaa uudistuksia

SIRKUSTIREHTÖÖRIT LIEKEISSÄ

BUSINESS ESPOO

|

1


Kun ideasi kantaa Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olet löytänyt yrityksen, jonka haluat ostaa. Kun sinulla on suunnitelma ja haluat näyttää maailmalle, ota yhteyttä meihin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera..

Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.

2

|

BUSINESS ESPOO


Menestyksekästä 100-vuotisjuhlavuotta! Kirjoitan tätä synkimmässä mahdollisessa pimeydessä marraskuussa. Kaunis talvi piipahti viikon ja sen jälkeen on tuntunut, ettei mikään valo riitä. On tapahtunut myös paljon mikä pakottaa pysähtymään ja pohtimaan, mitä tässä maailmassa meidän ympärillä tapahtuu.

B

rexit, USA - Donald Trump, Ranskan ja Saksan vaalit, Italia, Venäjä, Turkin ihmisoikeuskysymykset, Syyrian sota. Maailmanluokan suuria kysymyksiä, joista ei vielä kukaan tiedä millainen vaikutus niillä tulee olemaan Suomeen ja sen talouteen. Arvailuja on kyllä. Maakuntauudistus, sote, Länsimetro, yhteiskuntasopimus, kilpailukykysopimus. Tässä vain lyhyt listaus kotimaan suurista kysymyksistä, joilla on vaikutus meidän liiketoimintaan. Hyvä vai huono, aika näyttää. Nämä myös asioita, joihin ei voi voida itse paljoakaan vaikuttaa. Ja vaikka kuinka yrittää vaikuttaa päättäjiin välillä tuntuu, että asioiden hidas valmistelu ja pitkä keskustelu vain pahentavat tilannetta. Yrittäjänä on vaikea ymmärtää tilanteita, joihin ei löydy ratkaisuja "missään ajassa". Kun asiasta on päästy sopuun, ei oikein tiedetä miten se käytäntöön sovelletaan. Suomalaisen työn liitto julkaisi marraskuussa selvityksen työelämästä. Liiton kyselyssä kävi ilmi, että lähes puolet työntekijöistä pystyisi työskentelemään

tehokkaammin omassa työssään ja suurimmalla osalla olisi myös tahtoa tehdä työtä tehokkaammin. Kyse ei ollut siitä, että työntekijöistä revitään vielä viimeinen jaksamisen pisara vaan siitä, että työn johtaminen ja organisointi olisi kohdillaan. Selvitys osoitti myös, että sekä yritykset että yhteiskunta näkevät jo valonpilkahduksia muussakin kuin säässä. Yritysinvestointien määrä on kasvussa ja suhdannenäkymät parantuneet. Työntekijät toivovat lisää vaikutusmahdollisuuksia ja koulutusta työhönsä. Tätä myös yrittäjät ovat liputtaneet. Keinot, miten tähän päästäisiin ovat olleet erilaisia niin hallituksella kuin työmarkkinakeskusjärjestöillä. Talousnobelin voittaja Bengt Holmström vapauttaisi palkoista sopimisen Suomessa kokonaan. Hänen mukaansa työttömyys on yhteiskunnan pahin ongelma eikä se taltu, jos palkoista sovitaan keskitetysti. Toivoisi, että Holmströmin viisauksia kuunneltaisiin läpi työmarkkinakentän. Työn muuttuessa siten, että voi olla useampi työnantaja sekä samaan

aikaan voi toimia kevytyrittäjänä. Tähän ei ole kannustavaa verotusta eikä tähän helposti taivu työehtosopimuksetkaan. Täytyy toivoa ja uskoa, että maakuntauudistus pysyy aikataulussa. 1.1.2019 olisi sote-palvelujen järjestäminen siirtynyt kunnilta maakunnille. Tässä asiassa on oltava tarkkana kuluvana vuonna, jotta niitä mahdollisuuksia, jotka se antaa pk-sektorille, ei hukata. Vaikuttakaa siis omiin kunnallisvaaliehdokkaisiin, toivottavasti yrittäjäehdokkaista löytyy sellaisia. Toivotan kaikille yrittäjille ja sidosryhmille menestyksekästä vuotta Suomen juhlavuonna. Ollaan ylpeitä ja kiitollisia 100-vuotiaasta Suomesta. Ei murehdita menneitä eikä tulevaisuutta vaan eletään tässä hetkessä ja ollaan siitä onnellisia. Terveisin Päivi Repo puheenjohtaja Espoon Yrittäjät BUSINESS ESPOO

|

3


SISÄLTÖ 7

NICE ENERGIA, HEI!

Pääkaupunkiseudun Yrittäjien puheenjohtaja Carita Orlando SY:n varapuheenjohtajaksi.

8

TOIMITUSJOHTAJAN LOIKKA TULEVAISUUTEEN

Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen antaa aidosti 110 prosenttia yrittäjille.

10

20

35

Plantanen vahvuutena loistavat työntekijät ja tyytyväiset asiakkaat.

Arctic Expedition Huskies tuo pohjoisen mystiikkaa turisteille vain 40 kilometrin päässä Helsingistä.

VIHREÄSTÄ VOIMAA, KASVEISTA VIIHTYVYYTTÄ

21

UUTTA TUULTA ESPOON YRITTÄJIEN HALLITUKSEEN

Sani, Maitta ja Heikki puhaltavat uutta tuulta espoolaisten yrittäjien purjeisiin.

24

UUSI SUKUPOLVI NOSTAA KIERROKSIA

WD Kuivaus - työntekijöiden omistama yritys kiinteistöä myöten.

40

K-Market Iivisniemen kauppias jatkaa isoisänsä jäljillä.

12

26

Espoolainen hevoshullu toimittaja saa rahaa kuin NHL-pelaaja.

An international family took a hobby from home and made it a tasty business in Finland.

Liekeissä oleva Maracat Caravan järjestää esityksen vaikka taivasalla.

Abuelan avulla perinteinen tolppamainos toimii.

16

28

44

Cardplusin tarina urheilujärjestön jäsenkortista mobiiliin korttilompakkoon.

Vuoden hääkuva 2016 palkittu Johanna Kempf ratkoo yksinyrittäjän ongelmia.

Infobase Towers uskoo ulkomainontaan digipöhinästä huolimatta.

IHAN KUIN NHL:SSÄ

42

MATKALAUKKUUN MAHTUVA SIRKUS

18

YRITTÄJÄN USKO, VASTUU JA VAPAUS

OMIN KÄSIN JA YKSIN, MUTTA IHMISILLE

ULKOMAINONTA ON TEHOKASTA VIESTINTÄÄ

32

SPEDEN KAUTTA MAAILMALLE

Harri Monosen Coinline tuottaa jännitystä, iloa ja riemua ympäri vuoden.

ESPOON (ESI)MERKILLISIN YRITTÄJÄ

Yhdeksän firman Raimo Lönnroth on yrittänyt jo lähes neljännesvuosisadan.

Espoon Yrittäjät | Tekniikantie 12, 02150 Espoo puhelin 010 422 1400 BUSINESS ESPOO

VUODEN YRITTÄJÄLLÄ KUIVAT JUTUT

KUKAAN EI OLE K-KAUPPIAS SYNTYESSÄÄN

KASVAVA KOTIMAINEN KORTTITALO

|

37

Perheyritys Norex Selected Brands Oy vaihtoi viestikapulaa.

FINNISH WINE? YES, PLEASE!

4

LUONTO KOSKETUSETÄISYYDELLÄ

espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi www.espoonyrittajat.fi www.facebook.com/espoonyrittajat


Ruoka ei anna anteeksi Raimo Lönnroth

TEKIJÄT JUKKA NIEMELÄ

KATI HALONEN

päätoimittaja Prepsikka Oy

toimittaja PolyQuality Oy

ELINA MÄKINEN

HENRY VESIN

kustannustoimittaja, copywriter Creebo

nuori tarinankertoja tarinankertoja.fi

ARI NISKANEN

valokuvaaja www.ninamonkkonen.com

AD Luova Ari Niskanen

MARIANNE SUNDBLAD redaktör Käännöstoimisto Marianne Saari Oy

NINA MÖNKKÖNEN

JARI HUDD valokuvaaja Jari Hudd Photography

DERON FULLER journalist IMP Communications Oy

Kustantaja: Painopaikka: Päätoimittaja: Kannen kuva:

Espoon Yrittäjät ja YritysEspoo Punamusta Jukka Niemelä Jari Hudd BUSINESS ESPOO

|

5


6

|

BUSINESS ESPOO


Nice energia,

HEI! Teksti: Jukka Niemelä

O

len tuntenut tuoreen Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Carita Orlandon vuosia. Törmäsin häneen ensimmäisessä mahdollisessa yrittäjien verkottumis- tai juhlatilaisuudessa. Carita on yrittäjätapahtumien vakiokasvo ja varsinainen ”kyläluuta”, jolta ei energia lopu. Meille espoolaisille Caritan työ näkyy Pääkaupunkiseudun Yrittäjien puheenjohtajuuden kautta, vantaalaisille taas Vantaan Yrittäjien vastaavan pestin myötä. Iloinen nauru ja rento olemus voisivat harhauttaa luulemaan, että Caritan tavoite on kerätä ansioluetteloonsa lisää rivejä matkalla seuraavaan luottamustehtävään. Ja kenellä yrittäjällä muka aika riittää hoitamaan kaikkia luottamustehtäviään, kun yrittääkin pitäisi? Olen istunut Caritan kanssa lukuisissa kokouksissa. Kun on aika hoitaa yhteisiä asioita, hänen ilmeensä vakavoituu. Huolellinen valmistautuminen ja jämäkkä ote eivät jää huomaamatta. Ensin työ, sitten huvi. Mikä sitten saa ihmisen niin tulenpalavasti rakastumaan yrittäjien luottamustehtäviin? Carita kertoo hakeutuneensa Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi, koska hänellä on halu vielä enemmän ja vahvemmin vaikuttaa yrittäjien asioihin. Varapuheenjohtaja istuu Suomen Yrittäjien työvaliokunnassa, ja voi siten hyvissä ajoin vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin. Titteli tuo myös lisää uskottavuutta, kun täytyy saada yrittäjien ääntä kuuluville. Carita olikin aamutelevisiossa marraskuussa 2016 puhumassa maksuperus-

teisesta arvonlisäverosta. Ruutuvierailu onkin hyvä osoitus siitä, että valtakunnallisen järjestön varapuheenjohtajan viesti kolahtaa paremmin läpi mediaan ja päättäjille, kuin jos olisi ”vain” yrittäjä. Ajan ja energian suhteen Carita on tehnyt hyviä päätöksiä meidän jäsenten suhteen. Kesällä 2016 hän myi tilitoimistonsa Suomen Talouspalvelut Oy:lle, ja tällä hetkellä konsultoi ja kouluttaa. Muutos

yritystoiminnassa antaa lisää joustoa aikatauluihin, ja lisää aikaa tärkeälle vaikuttamistyölle. Caritan mielestä työskentely yrittäjien yhteiseksi hyväksi on mielenkiintoista ja kivaa. Itse tekemisestä ja muista ihmisistä saa energiaa, jonka avulla Carita aikookin kiertää kenttää ja kuunnella jäseniä ympäri Suomen.

Carita lähettää meille yrittäjille kannustavia terveisiä: ”Jokainen jäsen on tärkeä. On hienoa, että olet liittynyt, ja toivottavasti otat kaiken irti jäsenyydestäsi. Tarvitsemme joukkovoimaa, jotta vaikutusvaltaa on enemmän. Elämme keskellä muutosta. Työllistäminen on yrittäjille iso kysymys ja riski. Verotus muuttuu ja poukkoilee. Parasta on vaikuttaa hyvissä ajoin. Hyödynnä neuvontapalvelut ja verkostoituminen. Kaikki on kiinni omasta aktiivisuudestasi.”

Lisää tietoa Caritasta löydät hänen verkkosivuiltaan osoitteesta www.orlando.fi BUSINESS ESPOO

|

7


Suomen Yrittäjien tuore toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo viettävänsä vain 10 % työajastaan toimistossaan. Loput hän käyttää täysillä vaikuttamis- ja kenttätyöhön. Siksi voimmekin olla tyytyväisiä, että uusikin toimitusjohtajamme antaa aidosti 110 prosenttia parantaakseen meidän yrittäjien asemaa. Teksti: Jukka Niemelä

VAHVA POHJA VAATIVAAN TEHTÄVÄÄN Kansa vaatii Suomen tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa keneltä tahansa joukkojenjohtajalta paljon – on sitten kyse politiikasta, yritys- tai puoluejohdosta tai järjestöstä. Pelottomalta vaikuttava Pentikäinen huokuu rauhallisuutta kertoessaan, että jos Suomen taloudessa tapahtuu käännekohta, se tapahtuu yrittäjien ja yrittäjyyden kautta. Syystään lähteä tähän omien sanojensa mukaan mielenkiintoiseen tehtävään, Pentikäinen kertoo mahdollisuuden tehdä jotain uutta. Kahdentoista lehden päätoimittajuus, omat kokemukset yrittäjyydestä, yrityksen johtotehtävistä, mediasta ja yhteiskunnallisesta työstä antavat erittäin vahvan näkemyksen siitä, missä olemme nyt. Mutta mihin meidän pitäisi olla menossa?

NUORET YRITTÄJÄT NOSTEESSA Pentikäinen kiittelee edeltäjänsä, Jussi Järventauksen työtä: ”Hänen persoonansa, ja kätensä ja työnsä jälki on erittäin vahva. Lähtökohdat ovat erinomaisen hyvät.” Pentikäinen jatkaa kuitenkin samaan hen8

|

BUSINESS ESPOO

genvetoon, että toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä on luonteva aika uudistaa asioita. ”Maailma meidän ympärillämme on kovassa muutoksessa. Se tarkoittaa, että joudumme hyvin huolella miettimään sitä tapaa, jolla yrittäjäjärjestö tässä uudessa ajassa toimii.” Suomalaisten nuorten keskuudessa kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Tiedetty tosiasia kuitenkin on, että kiinnostus Yrittäjien jäsenyyttä kohtaan ei ole samalla tasolla. Pentikäisellä on lääke tähänkin vaivaan. Hän toteaa, että nuorten aktiivisuus järjestötoiminnassa on elämän ja kuoleman kysymys. ”Yksi asia on tietysti se, että nuoret yrittäjät kokevat toimintamme mielekkääksi”, Pentikäinen avaa. Se ei kuitenkaan yksistään riitä; nuorten on koettava myös Yrittäjien agenda oikeaksi. ”Se vaatii sitä, että olemme näkyvissä niissä kanavissa, joita nuoret käyttävät”, toteaa Pentikäinen ja kehuu

nuorten yrittäjien vuotuista GetTogether-tapahtumaa yhdeksi parhaista, joissa hän kävi vuonna 2016. Vaikka Pentikäinen puhuu vahvasti nuorten yrittäjien puolesta, hän ei suinkaan väheksy pitkän linjan yrittäjiä. On selvää, että Yrittäjät järjestönä näyttää olevan jokaista jäsentä varten. Yritystoimintansa jo kymmeniä vuosia sitten vakiinnuttaneet yrittäjät tarvitsevat esimerkiksi ”asianajajaa” helpottamaan työllistämistä, purkamaan byrokratian esteitä ja muuttamaan suomalaista lainsäädäntöä suuntaan, joka globalisaation myötä on väistämättä edessä ennemmin tai myöhemmin.

UUDISTUMINEN ON VÄISTÄMÄTÖN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Pentikäinen kertoo, että yksi tärkeistä asioista on miettiä, kuinka Yrittäjiä uudistetaan järjestönä. Hän ottaa esimerkiksi nykyisen rakenteen, jossa jokainen


Toimitusjohtajan loikka tulevaisuuteen Kuva: Nina Mönkkönen

yrittäjä kuuluu paikallisyhdistykseen, joista muodostuu aluejärjestö, joka kuuluu Suomen Yrittäjiin. ”Yhä enemmän on sellaisia yrittäjiä, joilta puuttuu yritystoiminnassaan alueellinen identiteetti. Heillä on firma salkussa ja markkinat maailmalla. Heille voi olla henkisesti vaikea sitoutua johonkin paikallisyhdistykseen”, Pentikäinen sanoo. Hän kertoo, että vahvan alueellisen identiteetin sijaan yrittäjät hakevat mahdollisuuksia vahvaan verkostoitumiseen, ja siinä Yrittäjät on avainasemassa. Merkittäväksi painopisteeksi Pentikäinen nostaa myös Yrittäjien agendan, jonka pitäisi vastata tarpeeseen. Ensimmäiseksi hän mainitsee työllistämisen: ”Todella merkittävää on tämän suomalaisten työmarkkinoiden uudistaminen.” Pentikäinen kertoo, että useimmat yrittäjät haluavat kasvattaa yritystoimintaansa, investoida ja palkata lisää työntekijöitä. Kuitenkin suomalaisten työmarkkinoiden joustamattomuus ja markkinatalou-

den puute johtavat siihen, että rekrytointi jää usein tekemättä. ”Painetaan jarrua sen sijaan, että painettaisiin kaasua”, Pentikäinen huokaisee ja jatkaa: ”Me ei voida olla tilanteessa, jossa meillä on maailman jäykin palkanmuodostus, Euroopan keskitetyin työmarkkinajärjestelmä ja kansainvälisesti ainutlaatuinen yleissitovuus, kun elämme maailmassa, jossa on globaali kilpailu ja avoin talous.” Uudistusta kaipaa Pentikäisen mielestä myös osaamis- ja oppimisjärjestelmä. Vanhassa maailmassa hankittu osaaminen saattoi kantaa läpi koko työelämän. Nykyisessä, nopeasti muuttuvassa maailmassa se ei enää ole mahdollista. ”Olemme siirtyneet yhteiskuntaan, jossa jokaisen on kehitettävä osaamistaan jatkuvasti”, toteaa Pentikäinen ja epäilee, taipuuko suomalainen koulutusjärjestelmä vastaamaan tarpeita. Enimmäkseen media-alalla meriittinsä hankkinut Pentikäinen ottaa esille

myös digitalisaation. ”Siinä asiassa me olemme todella pitkän tien alussa”, hän toteaa luottavaisena. Siitäkin huolimatta, että hänen mukaansa Suomessa on vielä paljon yrittäjiä, jotka eivät ole heränneet siihen tosiasiaan, että digitalisaatio koskettaa meitä jokaista tavalla tai toisella. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden kehittää prosesseja ja parantaa markkinointia, lähestyä asiakkaita uudella tavalla ja luoda uutta liiketoimintaa. Digitalisaation, ja jäsenten parhaan mahdollisen tavoittamisen vuoksi Pentikäinen vaikuttaakin olevan Yrittäjien SWAT (Special Weapons And Tactics) moneen ajankohtaiseen haasteeseen.

ENTÄ JOS OLISI VAPAAT KÄDET? Jos Pentikäinen saisi vapaat kädet muuttaa kolme asiaa suomalaisessa työelämässä, hän aloittaisi paikallisesta sopimisesta: ”Työpaikoilla pitää olla oikeus sopia toisin kuin työehtosopimuksessa lukee.” Toiseksi hän helpottaisi pienten yritysten henkilöperusteista irtisanomismahdollisuutta, jotta pienet yritykset uskaltaisivat työllistää enemmän: ”Se on tällä hetkellä lukko, joka estää monia työllistämästä.” Yllättäen kokemukset maailmalta osoittavat, että paras tapa lisätä työllisyyttä on pitää irtisanominen helppona. ”Tietysti se edellyttää, että myös työttömyysturva on kunnossa”, Pentikäinen täydentää. Kolmanneksi Pentikäinen räjäyttäisi savupiippuajalta suljetun talouden Suomesta peräisin olevan työelämän sääntelyn: ”Olen sanonut puolileikillisesti, että meidän työlainsäädäntö ja työehtosopimukset pitäisi polttaa roviolla Etelärannan edessä ja yhdessä rakentaa uusi, joka sopii tähän nykyaikaan.”

TERVEISET YRITTÄJILLE Pentikäinen kehottaa kaikkia yrittäjiä pitämään yhtä, olemaan rohkeita ja ottamaan riskejä. Se on tapa, joka vie yrittäjyyttä ja yhteiskuntaa eteenpäin. Toimitusjohtaja Pentikäinen lupaa vierailla synnyinkaupungissaan Espoossa myös työtehtävissä. Espoon Yrittäjät toivottavat tervetulleeksi!

BUSINESS ESPOO

|

9


UUSI

sukupolvi NOSTAA kierroksia Teksti: Kati Halonen

O

n eri asia tehdä sukupolvenvaihdos isossa yrityksessä, jossa on tuhat osakasta ja neljäs sukupolvi ottaa vastuun yrityksestä, kuin siirtää yritys perustajilta lapsille. Norex Selected Brands Oy onnistui tässä kun viestikapula siirtyi Henrik ja Marja-Leena Lönnbergiltä heidän lapsilleen Tomas Lönnbergille ja Christina ”Tia” Lönnbergille. ”Luopujan tahtoa on kunnioitettava, yrittäjä luovuttaa siinä yhden lapsistaan. Asia on erittäin henkilökohtainen hänelle,

10

|

BUSINESS ESPOO

joka yrityksen on rakentanut. On sovittava pelisäännöt sekä luopujalle että viestikapulan vastaanottajalle”, sanoo Norex Selected Brands Oy:n toimitusjohtaja Tomas Lönnberg. Uudelle johtajalle on annettava toimintavapaus ja mahdollisuus johtaa omalla tavallaan. Luopujan riski on se, että uudet kuviot eivät toimi. Mutta maailma muuttuu ja yrittäminen muuttuu siinä samassa. ”Meillä liikevaihto on kasvanut silloisesta yhdestätoista miljoonasta 25 miljoo-

naan. Moni asia loksahti kohdalleen, otettiin oikea suunta ja tehtiin oikeita asioita”, Tomas jatkaa.

VAHVAT ARVOT Tomas Lönnberg aloitti työt kuusitoistavuotiaana kärrypoikana Espoon Citymarketissa. Hän yleni vapaa-ajanosastolle, meni Arcadaan opiskelemaan restonomiksi ja oli hyvissä töissä ravintoloissa ja catering-palveluissa. Kun Norexista lähti


töksenteossa ja opin ymmärtämään miten kannattaa toimia. Vuonna 2011 Pertti sanoi, että et sinä minua tässä enää tarvitse”, muistelee Tomas. Suurin muutos oli konkreettisen strategian luominen ja arvojen kirjaaminen. Tässä käytettiin ulkopuolista konsulttia apuna. Norexilla oli visio, toimiva liikeidea ja vanhemmilta perityt arvot selkärangassa. Ne eivät muuttuneet, mutta kun ne pistettiin paperille ja tehtiin julkisiksi, ne konkretisoituivat.

YRITYS KYPSYY ERI TAVALLA KUIN VIINI

samaan aikaan kolme myyjää, isä soitti Tomakselle ja kysyi, voisiko hän tulla vähän auttamaan. ”No sillä tiellä ollaan edelleen”, Tomas naurahtaa. Tomas Lönnberg eteni viinien myyntiedustajasta viinien ja väkevien tuotepäälliköksi ja sitten markkinointijohtajaksi. Pertti Salo tuli vuonna 2009 V&S Finland Oy:ltä Norexin ulkopuoliseksi toimitusjohtajaksi. ”Ajatus oli, että hän tulee sparraamaan minua ja lähdemme yhdessä tekemään muutosta. Olin mukana pää-

Norex Selected Brands Oy syntyi syyskuussa 2016, kun Oy Norex Spirits Ab muutti nimensä paremmin liiketoimintaa kuvaavaksi. Liiketoiminta, alkoholijuomien maahantuonti ja agentuuritoiminta, painottuu vahvasti viineihin. Ulkomaiset yhteistyökumppanit ja tuottajat käsittivät vanhan nimen perusteella helposti väärin, että painopiste olisi väkevissä juomissa. Norex Selected Brands on osa Norex-konsernia, joka on vuonna 1981 perustettu perheyritys. Tomas ohjeistaa, että yritystä ei voi jättää rauhassa ikääntymään kellariin. Pitää olla rohkea, koko ajan hereillä ja tehdä isoja liikkeitä. ”Ei voi jäädä istumaan ja odottelemaan, vaan on jatkuvasti löydettävä tapoja kehittää liiketoimintaa ja saada säästöjä.” Norexilla teknologiaa ja digitalisaatiota käytetään hyväksi helpottamaan ihmisten työtä. Ennen yrityksen toimitilat olivat Olarinluomassa, missä pelkästään markkinointimateriaaleille tarvittiin 450 m2 varastotilaa. Nyt varastotoiminta on ulkoistettu ja hyvä kumppani pitää siitä huolen. Markkinointimateriaaleille on sisäinen nettikauppa, missä mainosmateriaalin voi siirtää suoraan iPadilta asiakkaalle. ”Kun Suomessa vähennetään ja tehostetaan, Norex menee eri suuntaan. Viime vuoden aikana on tullut tunne, että Suomessa alettaisiin arvostamaan perheyrityksiä”, Tomas lisää.

TOMAS LÖNNBERGIN KOLME OHJETTA SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN

1. SELKEÄT PELISÄÄNNÖT Meille oli hyvä, että oli ulkopuolinen toimitusjohtaja vähän aikaa mukana tuomassa uutta näkemystä. En halunnut kopioida samoja juttuja mitä isä on tehnyt, vaikka isä onkin tehnyt asiat hyvin.

2. SUUNNITELMALLISUUS Verot on maksettava, siirtymän toteuttaminen vie aikaa.

3. TASAPUOLISUUS Minä olen palkollisena Norex Selected Brands Oy:ssä, siskoni kanssa omistamme holdingyhtiön kautta Norex Selected Brands Oy:n ja isällä on vielä pieni osuus. Siinä on eroa onko töissä, omistajana vai sekä että.

www.norex.fi BUSINESS ESPOO

|

11


Finnish wine? YES, please!

This international family took a hobby from home, did what Finns had given up on and turned it into a business. Now we can buy their product at Alko and the Helsinki Opera House. By Deron Fuller

12

|

BUSINESS ESPOO

Photo: Nina Mรถnkkรถnen


The Cohens have three pieces of advice for entrepreneurs in Finland: 1. Find an untapped or underutilized resource. 2. Make sure that the resource is hard to replicate in lower-cost areas. 3. Appreciate what you have in Finland- and then use it as an advantage!

needed to work through the regulatory jungle. Finnish law dictates where and how alcoholic beverages can be produced, marketed and sold.

W

MEETING CHALLENGES AND MOVING FORWARD

hen you visit the Helsinki Opera House this year, be sure to ask for Finnish wine at the intermission. You will be treated to a wine with international honors- made from cloudberries. Espoo-based Finnviini Oy CEO Paola Guerrero de Cohen and chief winemaker David Cohen had been enthusiastic home brewers of wine and beer when they lived in Boston, tapping into long-standing traditions of the local Italian-American community. Upon moving to Finland for Mr. Cohen’s job, they wanted to keep the hobby. But buying grapes in Finland was not an option. When they saw the wealth of fruit in the Finnish countryside, they realized that they would have the chance to learn to make wine from something other than grapes. After some experimenting and market research, they felt that they could make this hobby a business. After trying various local fruits, they found cloudberries to be the easiest to develop; the unique flavor of the berry stays throughout the fermentation process. When they got it perfect, they called it Valokki. Others agreed that Valokki was a quality wine; it was awarded the silver medal at the International Eastern Division of the East Meets West Wine Competition in Sonoma Valley, California. Valokki has been available at the Helsinki Opera House during intermissions throughout 2016 and 2017. The most satisfying for the Cohens, though, has been their bilberry-based wine, Sametti. The fermentation process needed a lot of tweaking to bring out the flavor. But it worked. In February 2016, they entered the Sametti- along with the Valokki- in the East Meets West Wine Competition. Sametti took gold, but didn’t stop there. In July of 2016, Sametti took silver in Australia’s International Melbourne Wine Competition, the only non-grape wine to win a medal in this important competition. Besides these two international stars, Finnviini produces wines based on garlic

(a cooking wine), lingonberries, beetroots and raspberries. The lingonberry-based wine is a fresher alternative to glögi in the winter. Even its name- Kaamos- evokes an evening by the fireplace while looking out at a Lappish landscape of snow and stars. Kaamos is the Finnish word describing the long Arctic night.

THE WINE BUSINESS IS TOUGH The results of the wine production are clear. But Finnviini is a business and faces the same challenges that all small businesses face. In fact, they have even more challenges than most, as the production and sale of alcohol is heavily regulated in Finland. The first thing that they noticed was that Finnish wines were not being promoted as a gourmet beverage. When they first floated the idea of a winery, their Finnish friends told them of the sicklysweet home-made wine of the past. “We

have approached some restaurant managers who have liked the wines, but weren’t sure they would be able to sell them,” said Ms. Guerrero de Cohen. The Cohens saw the opportunity to build a market for fine wines from Finland that would make people forget about the past efforts. The opportunity to pair Valokki with opera is an unmistakable message that Finnish berry wine is a drink for discerning tastes. As Ms. Guerrero de Cohen put it, “This opens the door for people to taste Finnish wine in a new setting.” In addition to changing minds about Finnish wine, the Cohens have

As the Cohens are both immigrants- Ms. Guerrero de Cohen is originally from Ecuador and Mr. Cohen is originally from the United States- there are other challenges. Wine production requires good connections for supplies- berries, bottles, etc. The Cohens have found that breaking into the Finnish networks and finding trusted suppliers has taken longer than they expected. Finnviini has met these challenges head-on and the future looks bright. Since November 2016, Sametti has been on the shelves of the state-run alcohol retailer, Alko. In fact, Alko has included the wine in their selection celebrating Finland’s Centennial. Ms. Guerrero de Cohen has high hopes that strong demand will push Alko to continue ordering locally-produced wine. Towards the end of the Centennial year, Finnviini expects to release a sparkling wine that will allow everyone in Finland to pop the cork of an exceptional Finnish wine. Finnviini’s strategy over the next few years also looks at export markets. Around the world, non-grape wines are gaining in prestige. Finland’s reputation for quality and natural purity should also help Finnish wines compete. They made a big step in this direction at October’s SIAL Paris food exhibition as a part of the Food from Finland pavilion. Their models are the trendy wineries of traditional wine regions, which produce small amounts of highly-anticipated wines. As Finland celebrates its centennial year in 2017, maybe we should all drink an authentic Finnish wine during the year and toast the 6th of December with a local sparkling wine. As their motto says, “Finnish wine- be proud!”

www.finnviini.fi BUSINESS ESPOO

|

13


ILMOITUS

ELINVOIMAA ESPOON TAPIOLAAN

Tapiolan keskustan kehittäminen käynnistyi viisi vuotta sitten ja jatkuu vuoteen 2020. LähiTapiola, jonka pääkonttori sijaitsee Tapiolassa, investoi alueen kehittämiseen noin puoli miljardia euroa.

Yrityksen muutto mielessä? Liiketoimintaa tukevat tilat ovat tärkeä kivijalka yrityksen toiminnassa. Katso, mitkä asiat kannattaa miettiä valmiiksi ennen yhteydenottoa toimitilavälittäjään. Kun yrityksessä syntyy tarve uusille tiloille, on hyvä ottaa ensin tuumaustauko. Kannattaa kirjata ylös, mitä oikein ollaan hakemassa ja mitkä ovat tärkeimmät kriteerit toimitiloille. Tarjontaa on valtavasti ja vapaiden toimitilojen tiedot

Tapiolan keskustaa uudistetaan arkkitehtonisesti korkeatasoisilla ratkaisuilla, säilyttäen puutarhakaupungin kansallismai-

kuvineen ja pohjapiirroksineen löytyvät useimmiten verkosta.

seman luonne. Hankkeen tavoitteena on palauttaa Tapiolan

Kartoittamalla ensin omat tarpeensa on toimitilojen haku ja

keskustalle sen monimuotoinen elinvoima.

ennakkokarsinta huomattavasti helpompaa. Kun tietää, mitä

”Tapiolasta kehitetään Suomen suurinta kävelykeskusta, mikä sopii erinomaisesti alueen historiaan puutarhakaupun-

etsii, voi kylmän rauhallisesti sivuuttaa sijainniltaan kiinnostavan tilan, jonka pohjaratkaisu on täysin väärä.

kina. Korkeatasoiset joukkoliikenneyhteydet, toimivat pysä-

Vaivaa säästää vieläkin enemmän, jos ottaa yhteyttä toimiti-

köintijärjestelyt ja monipuoliset palvelut tekevät Tapiolasta

loja tarjoavaan kiinteistönomistajaan, joka kuuntelee asiakkaan

entistäkin houkuttelevamman

toiveet, esittää tarkentavat lisäkysymykset ja tekee niiden

paikan asua, yrittää ja viihtyä”,

pohjalta shortlistauksen sopivista tiloista. LähiTapiola Kiinteistövarainhoito tarjoaa yrityksille toimitiloja

toimitusjohtaja Vesa Immonen LähiTapiola Kiinteistövarain-

yli 15 paikkakunnalla, myös Espoossa.

hoidosta kertoo. Vuosi 2017 on merkittävä

Muuttajan tärkeät kysymykset

etappi Tapiolan keskustan

Tässä neljä kysymystä, jotka kannattaa miettiä valmiiksi ennen

kehittämishankkeessa. Tänä

yhteydenottoa toimitilavälittäjään:

vuonna valmistuu Tapiolan

1.

Mitä toimintoja tiloissa tulee olla?

kaupunkikeskus AINOAn

2.

Miltä alueelta tilaa etsitään?

laajennus, ja samalla Tapiolan

3.

Milloin tila tarvitaan?

Stockmann siirtyy AINOAn uudisrakennukseen. Samoin valmis-

4.

Mikä on budjetti?

tuvat liiketilojen päälle rakennettavat asuintalot, joista korkeimmat ovat 8-kerroksisia. Bussiterminaali valmistuu vuonna 2018. 14

|

BUSINESS ESPOO

Lue lisää www.yrityksenomatalous.fi


OTANIEMEN PARHAAT TOIMITILAT

> Toimitiloja alkaen 11 m²² > Yli 300 yritystä

Technopolis Otaniemi on pääkaupunkiseudun suurin ja tunnetuin kampus, joka pitää sisällään useita menestystarinoita. Sijainti aivan Aaltoyliopiston naapurissa tarjoaa kytkökset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yliopiston aktiviteetteihin. OTA YHTEYTTÄ:

> 3 500 työntekijää > 35 kokoustilaa > 3 ravintolaa

> 2 videoneuvottelutilaa > 2 kuntosalia

> 2000+ pysäköintipaikkaa > 300m Otaniemen tulevalle metroasemalle

TÄHÄN TULEE ILMOITUS

Nina Koskinen 040 532 9787 nina.koskinen@technopolis.fi toimitilat.technopolis.fi technopolis.fi/kokoustilat

BUSINESS ESPOO

|

15


OTSiKKoFONTTI OTSIKKOFONTTI

Kasvava kotimainen korttitalo

Legenda kertoo tarinan henkilöstä, joka meni ravintolaan syömään. Kun maksun aika koitti, hän huomasi etteivät rahat olleetkaan mukana. Hän lupasi käydä hoitamassa maksun myöhemmin ja kirjoitti ravintolassa nimensä korttiin muistiin. Tapahtuman innoittamana syntyi maailman ensimmäinen maksukortti Diner’s Club. Maailman ensimmäinen muovikortti oli American Express, joka tuli markkinoille vuonna 1959. Teksti: Elina Mäkinen

V

uonna 2009 perustetun CardPlus Oy:n ensimmäinen kortti oli urheilujärjestön jäsenkortti. CardPlussan omistaa viisi yrittäjähenkistä osakasta. Sen asiakaskuntaan kuuluu yrityksiä kaikilta kortteja myöntäviltä aloilta: julkiselta ja valtiolliselta sektorilta, kaupan alalta, järjestöjä ja matkanjärjestäjiä. Suomen Yrittäjienkin jäsenkortit tulevat CardPlussalta. ”Olen nyt ja aiemmissakin työsuhteissa ollut Yrittäjien jäsen ja käyttänyt myös heidän neuvontapalvelujaan. On erityisen mukavaa tehdä Suomen Yrittäjille töitä!” kertoo CardPlussan toimitusjohtaja Mikael Strang. 16

|

BUSINESS ESPOO

ÄSSÄ HIHASSA Mikaelin mukaan heidän toimintansa tärkeimpiä piirteitä ovat joustavuus ja nopea päätöksenteko. ”Koska kaikki yrittäjät ovat meillä töissä, voimme reagoida asioihin nopeasti”, Mikael toteaa. Asiakkaat arvostavat myös kotimaisuutta – moni kilpailija on ulkomaisessa omistuksessa, mutta CardPlus maksaa verot Suomeen. Ainoastaan korttiaihiot tulevat kotimaan ulkopuolelta, joko Euroopasta tai Kiinasta. ”Aihio on muovikortti, johon on painettu yrityksen suunnittelema ulkoasu. Kaikki yksilöintityöt, esimerkiksi nimien, korttinumeroiden ja magneettijuovien

koodaus, tehdään Suomessa”, Mikael selventää. Alkuun CardPlus teki ainoastaan magneettijuovallisten korttien painatusta, yksilöintiä ja postitusta. Seuraava askel oli hankkia tuotantolaitteita, joilla kortit saatiin kuoritettua koneellisesti. Tämän jälkeen tarjontaan otettiin mukaan pöytätulostimia, joilla yritykset voivat tehdä esimerkiksi omat henkilökorttinsa. Tuoteportfoliosta löytyy myös RFID-etälukutekniikkaa hyödyntäviä kortteja, joita käytetään esimerkiksi kulunvalvonnassa. Asiakkaat voivat ostaa pelkästään postituspalveluitakin. ”Laajennamme toimin-


teinen, tarkka ja ylpeä työstään. Kun laadun tulee olla priimaa, mahdolliset virheet täytyy pystyä korjaamaan nopeasti”, Mikael kertoo. Kaikki osakkaat ovat läsnä työpaikan arjessa ja kehittävät yritystä omalla työpanoksellaan. Osakkailla on omat asiakkaansa, joihin he ylläpitävät asiakassuhteita. ”Meillä on omat rahat kiinni toiminnassa. Joka päivä pitää pärjätä hyvin!” Mikael sanoo. Työntekijöistä pyritään pitämään hyvää huolta. Yrityksessä on kaikille yhteinen lounashuone, jossa syödään puolen päivän aikaan yhdessä. ”Vaihdamme jatkuvasti tietoa keskenämme. Käymme paljon keskustelua myös tuotannossa”, Mikael sanoo. ”Arvostamme, jos työntekijämme puuttuvat asioihin ja kehittävät yrityksen toimintaa. Meillä on mielettömän hyvä porukka, olen ylpeä jokaisen tekemisestä”, hän jatkaa.

MOBIILI KORTTILOMPAKKO

taamme vain, jos asiakas saa siitä lisäarvoa”, kiteyttää Mikael. Toiminnan kasvu on hallittu hyvin: voittoa on tehty aloitusvuotta lukuun ottamatta joka vuosi. "Koneinvestointimme ovat todella suuria, joten kannattavuuslaskelmilla on suuri rooli laajentumisessa", Mikael kertoo. Kasvua haetaan myös yrityskaupoilla. Heinäkuussa 2016 CardPlus osti kilpailijansa IDcontrol Oy:n muovikorttiliiketoiminnan. Kaupan myötä CardPlussasta tuli Suomen suurin kanta-asiakas- ja jäsenkorttien toimittaja. "Haemme kasvua pärjätäksemme ulkomaisille, meitä paljon suuremmille yrityksille. Meillä on myös yhteistyöyritys Virossa, jolla kartoitamme Baltian markkinoita", Mikael kertoo.

ASENNE ON TÄRKEIN Suurimmalla osalla CardPlussan työntekijöistä on pitkä korttialan tausta. Rekrytoinneissa arvostetaan alan työkokemusta, mutta se ei ole pakollinen kriteeri. Jokaisen työntekijän täytyy osata hoitaa tuotannollisia tehtäviä tarvittaessa. Englanninkielen taito ja tietotekniikan perusosaaminen ovat edellytyksiä. ”Asenne on kuitenkin tärkein! Täytyy olla oma-aloit-

Vuonna 2012 CardPlus lanseerasi mobiilikorttisovellus Lompakon. Sen avulla kortit saa älypuhelimeen korttilompakkoon. Kehitys aloitettiin vuonna 2011, koska CardPlussalla haluttiin varautua muovikorttien mahdolliseen vähenemiseen tai jopa häviämiseen markkinoilta. Kysyn Mikaelilta, mikä hänen mielestään on seuraava kehitysaskel - ja koska muovikorteista luovutaan kokonaan. ”Muovikorttien häviäminen on ollut jo pitkään tapetilla, aivan kuten siirtyminen paperittomaan toimistoon. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mitä tahansa tulevaisuudessa keksitäänkin. Tekisi mieli sanoa, etten voi paljastaa, mitä on seuraavaksi luvassa. Vaan kun en tiedä”, Mikael harmittelee. Keskiössä kuitenkin hänen mukaansa on, että asiakkaan voi tunnistaa. Kaikki sovellukset eivät kerää tietoa niin, että asiakkaan voisi tunnistaa nimeltä – CardPlussan sovelluksella se onnistuu. ”Jos asiakasta ei voi tunnistaa, ei tietojen keräämisestäkään ole hyötyä. Mainonta kannattaa kohdentaa henkilötasolle, jotta se aiheuttaa toivotun reaktion: oston”, Mikael toteaa.

Lisätietoja Lompakko-sovelluksesta löydät osoitteesta www.cardplus.fi/ lompakko-mobiilikortti

NEUVOA YRITTÄJILLE

1. KEKSI HYVÄ IDEA Varmista, että liikeideasi on hyvä. Yrityksesi täytyy pystyä erottautumaan muista. Mieti, mitä asioita haluat toiminnassasi painottaa. Elä niin, että asiakkaasi uskovat sinuun.

2. TEE TOIMINTASUUNNITELMA Tee kunnon liiketoimintasuunnitelma ja muista kehittää sitä. Siitä tulee luusto ja selkäranka, jonka ympärille yrityksesi toiminta rakentuu.

3. OTA RISKEJÄ Seuraa alan trendejä ja liiketoimintaympäristöä. Ole valmis tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja ota (hallittuja) riskejä. ”Katso kortti”, jos tuntuu, että riskin ottamalla liiketoimintaan voisi saada lisäarvoa. Luovuta, jos tämä ei onnistu.

www.cardplus.fi BUSINESS ESPOO

|

17


Kuva: Nina Mรถnkkรถnen 18 XX

||

BUSINESS ESPOO ESPOO BUSINESS


SPEDEN KAUTTA maailmalle Teksti: Henry Vesin

J

okainen ennen 90-lukua syntynyt muistaa Speden hullunkuriset pelit telkkarista. Pääsääntöisesti kisat olivat Speden omia keksintöjä tai sovellutuksia. Yksi peleistä, reaktiotesti, auttoi kuitenkin kahta miestä leivän syrjään kiinni.

VUOSIKYMMENEN TUNNETUIN TESTILAITE Vuonna 1988 Harri Mononen ryhtyi silloisen yhtiökumppaninsa Seppo Korhosen kanssa valmistamaan ja myymään erilaisia rahalla toimivia automaatteja. Jo alusta alkaen tavoitteena oli myydä suoraan Keski-Eurooppaan ja erityisesti Saksaan, koska siihen aikaan Suomessa RAYllä oli monopoliasema rahalla toimiviin viihdepeleihin. Hovioikeuden päätöksellä monopoliasemassa oli kuitenkin yksi poikkeus: reaktiotestilaite luettiin testilaitekategoriaan eikä viihdepeliksi. Poikkeuksen avulla yksi Coinline Oy:n laitemalli pääsisi myös Suomessa leviämään kaikkien tietoisuuteen. Toiminnan laajentumisen kannalta isoin juttu oli 90-luvun alussa televisiosta tuttu Speden spelit. Harri sai ohjelmaa katsoessaan idean ja soitti Spedelle. Spede totesi, että huomenna on nauhoitus, voitko tuoda reaktiotestilaitteen jo huomiseksi. “Spedehän oli itse siinä niin hyvä että sen ansiosta 10 vuotta se peli oli mukana kuvioissa”, Harri naurahtaa. Rohkean tilannetajun myötä reaktiotestilaitteesta tuli Coinlinen tunnetuin tuote. Pikkuhiljaa puhelin pirisi yhä useamman soittajan kysellessä, että mistä näitä voi vuokrata. Muutaman vuokrauksen jälkeen samat henkilöt jatkoivat kysymällä, että mitäs muuta vuokrattavaa teillä on. “Siinä piti sitten ruveta miettimään että mitäs muu-

ta. Tänä päivänä meillä on vuokrapuolella ihan laidasta laitaan pomppulinnoja, hattarakoneita, sumopukuja ja niin edelleen.”

HUVIPUISTOJEN KAUTTA ETEENPÄIN “Siihen aikaan oltiin nuoria ja innostuneita ja tehtiin paljon juttuja”, Harri kertoo. “Silloin ei nähty että nopeustestiin olisi kannattanut satsata. Kuviteltiin, että niitä uusia laitteita voidaan kehittää ihan älyttömästi.” Toimintaa laajennettiin huvipuistolaitteiden suuntaan ja kohti nykyistä toimintamallia. Nykyään toiminta rakentuu kahdelle isolle tukijalalle: vuokraukseen ja kokonaisten huvipuistokonseptien toimitukseen. Esimerkiksi Ouluun on toteutettu kokonainen sisähuvipuisto. “Ennen vanhaan myytiin yksi testilaite, mutta nykyään tarjotaan koko repertuaaria“, Harri kertoo yrityksen nykyisestä suunnasta. “Tapaninpäivänä avasimme yhteistyökumppanien kanssa kahdeksi viikoksi Helsingin Messukeskuksessa Pomppulinnataivas-nimisen, Suomen suurimman pop-up sisähuvipuiston. Satoja viihdelaitteita vain pientä pääsymaksua vastaan!” Tällä hetkellä Coinline on löytänyt oman paikkansa markkinoilta. Suoria kilpailijoita samalla konseptilla ei Harrin mukaan ole. Joku myy pomppulinnoja, joku vuokraa sumopukuja, mutta samanlaista konseptien toimittajaa ei suoraan Pohjoismaissa ole. Ensimmäiset löytyvät vasta Keski-Euroopasta.

“Virtual Reality mullistaa esimerkiksi vanhassa vuoristoradassa koetun kyydin hurjempana kuin se onkaan”, Harri mainitsee esimerkkinä. Hänen mukaansa viihdettä tulee yhä enemmän myös sellaisiin paikkoihin joissa sitä ei ole ollut, kuten kauppakeskuksiin ja museoihin. Nuoret haluavat interaktiivisuutta, ja alalla puhutaankin edutainmentista, viihteen ja koulutuksen yhdistämisestä. Tulevaisuuden viihteellisyys on kokonaisvaltaisempaa. Erilaisten rahalla toimivien testilaitteiden kysyntä hiipui 90-luvun lopulla videopelien kehittymisen ja RAY:n viihdepelimonopolin purkamisen takia. Ajan myötä kysyntä on kuitenkin noussut jälleen ja Coinline aikookin käynnistää uudelleen nopeustestilaitteiden valmistuksen Suomessa. 90-luvun tunnetuin suomalainen retropeli tekee paluun kotikentälle.

1. TULOJEN ON AINA YLITETTÄVÄ MENOT Paljoa muuta ei tarvitse tietää. Sama pätee niin yrityksiin, kotitalouteen kuin valtioonkin.

2. PITKÄJÄNTEINEN TYÖ Pitää olla maali, jota kohti on menossa. Yrittäminen on maraton, ei pikamatka.

3. HYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT Löydä itseäsi parempia yrityksiä, joiden kanssa yhdessä voi rakentaa isompia juttuja.

TULEVAISUUDEN POTENTIAALINEN MAAPERÄ Harrin mukaan viihdetekniikan kehitys tuottaa tulevaisuudessa isoja tuloksia.

www.coinline.fi BUSINESS ESPOO

|

19


Y

VIHREÄSTÄ voimaa, kasveista VIIHTYVYYTTÄ Teksti: Kati Halonen

mpäristö, jossa työntekijät viihtyvät, ei synny pelkästään viherkasveilla; paikkojen pitää olla siistejä, huonekalujen sovittava yrityksen tyyliin ja toimiston oltava toimiva. Kasvit vaikuttavat silti merkittävästi henkilökunnan ja asiakkaiden viihtyvyyteen. Kasvit tuovat luonnon lähelle. ”Olen kuullut monta kertaa sanottavan, että kasvit ovat tulleet nyt muotiin. Olen tehnyt näitä töitä kolmekymmentä vuotta ja aika tasaista on ollut”, Plantane Oy:n toimitusjohtaja Tane Sallinen naurahtaa. Plantane Oy:n toiminnassa lähtökohtana on se, että asiakas saa aina sitä mitä on hakemassa, mutta lisäksi vielä vähän ekstraakin. Plantanen henkilöstö toimii hyvin tiiminä ja ihmisillä on valtuudet tehdä päätöksiä asiakkaan hyväksi. Tämä näkyykin erinomaisena palautteena asiakkailta. ”Olen todella iloinen siitä että pystyn työllistämään ihmisiä. Ensimmäinen työntekijä tuli vuonna 2000 pari kuukautta yrityksen perustamisen jälkeen ja hän on edelleen töissä. Seuraava työntekijä aloitti lokakuussa 2000. Nyt meitä on kuusi, työsuhteet ovat pitkiä; se kertoo mielestäni siitä, että työntekijät sitoutuvat ja saavat toteuttaa itseään. Meillä on loistava porukka, työntekijät ovat itseohjautuvia, heitä ei tarvitse olla valvomassa vaan he tietävät miksi täällä ollaan töissä. Meillä on yhteinen tavoite – se että asiakkaat ovat tyytyväisiä”, Sallinen kehuu henkilöstöään.

TANE SALLISEN NEUVOT YRITYKSEN KASVIEN VALINTAAN Suunnittelu lähtee yleensä aina liikkeelle kasvien valinnalla. Ensin kartoitetaan asiakkaan oma näkemys: mitkä ovat hänen tarpeensa ja tavoitteensa. Plantane Oy:n 20

|

BUSINESS ESPOO


Uutta tuulta Espoon Yrittäjien hallitukseen suunnittelupalvelu auttaa löytämään sopivan ratkaisun. Suunnittelussa täytyy huomioida paitsi tila ja siinä liikkuminen myös valo-olosuhteet. Kasveja ei saa olla liikaa eivätkä ne saa olla tiellä. Mieluummin valitaan yhdestä kolmeen tyylikästä istutusta kuin täyteen tupattu kasvihuone. Se, mikä on sopivaa, riippuu aina kohteesta. Valo-olosuhteet ovat kriittisiä kasveja valittaessa. Suomessa valoa tulee kesällä helposti liikaa ja talvella liian vähän. Vihersisustuksen tulee olla muunneltavissa. Kun toimiston henkilömäärä tai toiminta muuttuu, kasvien tulee elää kokonaisuudessa mukana. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellen saadaan luotua yhteiset pelisäännöt. Kasveista näkee heti, jos niitä ei ole hoidettu. ”Meillä on edelleen hoitosopimuksella kasveja, jotka ovat pitkälti yli kaksikymmentä vuotta vanhoja”, Sallinen kertoo. Plantane Oy tarjoaakin yrityksille hyvin hoidettuja kasveja.

KUKKARUUKKUKOKOELMA Tane Sallisen harrastus liippaa hyvin läheltä työtä. Hän on kerännyt noin kuudenkymmenen Arabian kukkaruukun kokoelman aina 1950-luvulta saakka. Historian lisäksi Sallinen katsoo tulevaisuuteen. ”Ensimmäinen kirjanpitäjäni puolittain pakotti aloittamaan henkilökohtaisen eläkesäästämisen. Joka vuosi olen pystynyt laittamaan jonkin verran sivuun. YEL kohdalla sama juttu, pakko vetää niin tappiin kuin pystyy, muuten on aika huono olla”, Sallinen kiittelee vanhaa kirjanpitäjäänsä. Unelma päästä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle saa tosin lisäväriä, kun kuulee Tanen suunnitelman. Kun on viidestä seitsemään vuotta vietetty eläkkeellä, Sallinen aikoo tulla takaisin työelämään. www.plantane.fi

Vuoden 2016 vuosikokouksessa Espoon Yrittäjien hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä. Sani Leino, intoa puhkuva puhekone, joka on palkittu vuonna 2016 Top 100 Social Selling -vaikuttajalistapaikalla. Lisäksi Sani on Speakers Forumin Top-50 puhujalistalla. Sani vannoo tulevaisuuden ja digitalisaation nimeen, ja on ollut mukana Digital Marketing Instituten maailman ensimmäisessä ammattilaistason digitaalisen myynnin verkkokoulutuksessa. Nuoresta iästään huolimatta Sani on ehtinyt edistää yrittäjyyttä jo noin 10 vuoden ajan, erityisesti nuorten yrittäjien keskuudessa. Nuoret yrittäjät ovatkin Sanin fokuksessa, ja hänen tavoitteenaan on omalta osaltaan tuoda toimintaan sellaisia toimenpiteitä ja tapahtumia, jolla nuoret yrittäjät liittyisivät jäseniksi: ”Autan vilpittömästi kaikin mahdollisin keinoin yrittäjätovereita ja minuun voi ehdottomasti olla yhteydessä, varsinkin startup- ja kasvuyrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Olen tavoitettavissa sosiaalisen median kautta omalla nimelläni, joten linkataan ja jutellaan lisää!”

Maitta Kotaniemi-Rauramo on parasta AAA-luottoluokkaa niin asiakkaidensa mielestä kuin luottoluokittajankin tunnustamana. Maittan mielestä on kiinnos-

tavaa olla mukana edistämässä yrittäjien yhteisiä asioita ja erityisesti vaikuttaa yrittäjien hyvinvointiin. Kehittäjätyyppinä Maittalla on tavoitteena vahvistaa ja laajentaa yrittäjien verkostoa, joka hänen mukaansa hahmottaa myös uusia tuulia. Maitta toteaa yrittäjyyden olevan 24/7 työtä, jolloin yrittäjän kokonaisvaltainen kehon ja mielen hyvinvointi nousevat tärkeään rooliin. Alan osaajana Maitta haluaa jakaa tietotaitoaan muille yrittäjille ja kannustaa reippaasti ottamaan yhteyttä: ”Tervetuloa mukaan tapahtumiimme! Tulkaa rohkeasti keskustelemaan. Ottakaa yhteyttä! Soittakaa! Laittakaa meiliä! Yhdessä olemme aina enemmän!” Heikki Lehmuskoski on sarjayrittäjä, ja yrittäjä jo neljännessä polvessa. Kuten moni, Heikkikin totesi aikanaan, ettei hänestä ainakaan yrittäjää tule. Toisin kävi. Heikki sai yrittäjyyteensä sananmukaisesti lentävän lähdön, kun aloitti yrittäjäuransa helikopterilentäjänä. Kalliin kopterivuokrauksen sijaan Heikki osti ystäviensä kanssa käytetyn kopterin, joka vaurioitui pakkolaskussa käyttökelvottomaksi. ”Menestyvillä ihmisillä on tilastollisesti yhtä paljon hyvää ja huonoa tuuria kuin muillakin”, toteaa Heikki. Helikopteriseikkailujen jälkeen Heikki alkoi pyörittää Hierontakoulu Atlasta sekä Osteopatiakoulu Atlasta, joka on Suomen suurin osteopatiakoulu.

BUSINESS ESPOO

|

21


Laurea-ammattikorkeakoulu espoolaisten yritysten palveluksessa Kampukset Espoon Leppävaarassa ja Otaniemessä. Opinnäytetyöt

Harjoittelijat

Työelämää tukevat kehittämishankkeet

Aluepalveluorganisaatio helpottaa asiointia – ota yhteyttä aluepalvelupäällikkö Pia Kiviharjuun, 0400 816 612, pia.kiviharju@laurea.fi

22

|

BUSINESS ESPOO


Tule yritysasiakkaaksi verkossa

Yrittäjän pankki on aina avoinna Tiesithän, että voit hoitaa suurimman osan yrityksen pankkiasioista myös puhelimitse tai verkkotapaamisessa. Nordea Business Centre tarjoaa henkilökohtaistapalvelua vuorokauden ympäri. Asiantuntijamme auttavat esimerkiksi yrityksen maksuliikenteeseen, rahoitukseen, sijoitukseen, säästämiseen ja vakuutuksiin liittyvissä asioissa. Nordea Business Centre palvelee 24/7 numerossa 0200 2121 (pvm/mpm). nordea.fi/yritysasiakkaat BUSINESS ESPOO

|

23


KUKAAN ei ole K-kauppias syntyessään Teksti: Elina Mäkinen

"Matti, tuu tänne!", kuuluu langan toisesta päästä. Olen jutellut tunnin verran K-Market Iivisniemen kauppiaan Olli Piekkalan kanssa yrittäjyydestä. Hän haluaa tarkistaa isältään Matti Piekkalalta, kuinka heidän sukunsa kauppiashistoria saikaan alkunsa. "Isoisäni aloitti 1920-1930-lukujen vaihteessa perustamalla kyläkaupan Someron Terttilään. 30-luvun lama teki liiketoiminnasta vaikeaa. Isoisäni myi ihmisille tavaroita velaksi, eikä monella ollut varaa maksaa velkojaan takaisin. Kauppa meni konkurssiin ja isoisäni menetti kotinsa", Matti kertoo.

Takaiskun jälkeen Matin isoisä perusti sähkölaitoksen ja alkoi myydä sähköä kyläläisille. Sähkölaitoksen lisäksi hänellä oli mylly. Näillä hän elätti kahdeksanlapsisen perheensä. "Lapsista vain kaksi ei lähtenyt yrittäjiksi", Matti kertoo. Sotien jälkeen Matin isä lähti Helsinkiin töihin Osuuskaupan myymälähoitajaksi. Ensimmäisen K-kauppansa hän perusti 1962. Hänen veljensä tulivat perässä Helsinkiin, ja 60-70-lukujen taitteessa kolmella veljeksellä oli kaupungissa neljä K-kauppaa. Matti jatkoi isänsä kauppaa, kun tämä jäi pois työelämästä. Hän oli muutaman kymmenen vuotta K-kauppiaana ja jäi eläkkeelle vuonna 2014. Nyt hän auttaa poikaansa Iivisniemen K-Marketissa purkamalla hyllyihin esimerkiksi hedelmä- ja vihanneskuormia. "Minä olen kuitenkin se, joka tekee kaupassa päätökset", Olli sanoo varmalla äänellä.

SITOUTUMISTA NELJÄSSÄ SUKUPOLVESSA Kauppiaskokemusta Piekkalan suvussa on kartoitettu yhteensä lähes sadan vuoden ajan. Olli on K-kauppias kolmannessa ja kauppias neljännessä sukupolvessa. "Pikkupojasta asti minulla kasvoi päätös lähteä tälle uralle. Suurin vaikutin on ollut seurata isoisän ja isän töitä kaupalla pienestä pitäen", Olli kertoo. Lapsena hän teki töitä muun muassa pullohuoneessa ja kärrypoi24

|

BUSINESS ESPOO

kana. Kun pituutta tuli lisää ja pää yletti pöydän yläpuolelle, hän myi marjoja. "Isällä oli selittelemistä, etteivät ihmiset pitäneet minua lapsityövoimana - halusin ihan omasta tahdostani olla marjakauppiaana", Olli nauraa. Ollin lapsuudessa sekä hänen isänsä että äitinsä olivat kauppiaita. Kaupalla olo oli hänelle toisaalta työpaikka, toisaalta hoitopaikka. Joku katsoi aina Ollin perään, mutta hassuja sattumuksiakin tapahtui. "Vanhemmillani oli kauppa Alppilan Porvoonkadulla. Olin kolmen vuoden ikäisenä kaupan maitokaapissa nappailemassa mummoja kädestä, kun he ottivat maitopurkkeja hyllystä. He säikähtivät hirveästi", Olli muistelee. Tuolloin kauppiaalla oli viikonloppuisin enemmän aikaa perheelle: sunnuntaisin kaupat olivat kiinni ja lauantaisinkin ne menivät kiinni jo kuudelta. Nyt, kun kaupat ovat joka päivä auki, kauppias itse käy usein tekemässä kalliit sunnuntaitunnit. "Näen lasteni kautta, miten paljon olen yrittäjänä pois kotoa. Välillä tuntuu itsestä pahalta lähteä töihin ja välillä kotona kysytään, pitääkö minun aina mennä. Kauppiasura antaa paljon, mutta myös ottaa", Olli toteaa.

KAUPPIAS-OLLI HOITAA HOMMAN Olli pohtii, voiko kukaan syntyä K-kauppiaaksi sen enempää kuin sepäksikään.

"Kaupan tekeminen ja työinto ovat varmasti tulleet minulle verenperintönä. Mutta kauppiaaksi pitää myös kouluttautua, tutustua kaupanteon lainalaisuuksiin ja hankkia työkokemusta", hän sanoo. Armeijan jälkeen Olli kävi AMK:ssa K-kauppiasyrittäjyyden linjan ja valmistui tradenomiksi. Hän oli harjoittelussa K-Market Töölöntorilla Timo ja Marjo Loikkasen alaisuudessa. "Isoisäni veli Aaro Piekkala oli aikoinaan Töölöntorilla kauppiaana", Olli toteaa hymyillen. Kasvattajakauppiailta karttui näkemystä, kokemusta ja parempi kuva siitä, miten haastavaa työ on. Haasteista huolimatta kauppiasura oli Ollille luonnollinen valinta. Kaupassa ei ole työtä, joka olisi Ollille vieras: hän purkaa kuormia, tekee tilauksia, markkinoi, hallinnoi hävikkiä ja pitää huolta henkilökunnastaan. Parhaiten hän viihtyy kassalla juttelemassa asiakkailleen. "Tämä on vähän kuin kyläkaupan pitoa, minut tunnetaan alueella aika hyvin. Vaihdan ihmisten kanssa kuulumisia ja teen kauppaa heille", Olli sanoo hymyillen. Jokaisen K-ruokakauppiaan tavoitteisiin kuuluu muun muassa asiakkaan odotusten ylittäminen ja alueen parhaan kaupan titteli. Nämä eivät Ollia pelota. "Tavallaan molemmat ovat itsestäänselvyyksiä. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö molempien eteen pitäisi tehdä töitä", hän toteaa. Asiakkaan odotukset ylit-


tyvät monesti jo sillä, että pieni kauppa tarjoaa monipuolista valikoimaa. Kilpailijoiden peittoaminen taas on Ollilla DNA:ssa. Alan kehityksestä puhuessamme Olli kertoo tarinan jo edesmenneestä isoisästään. "Hänestä oli hämmästyttävää, ettei enää tarvitse ottaa Keskon tilausvihkoa käteen ja miettiä, mitä pitäisi tilata. Automaattijärjestelmä huolehtii lisätilauksista, kun minimisaldot alittuvat", Olli kertoo. Hän toteaakin, että kaupan perustoimintoja on pystytty helpottamaan, mutta teknologia ei tule korvaamaan kauppiaan roolia kaupanteossa. "Niin kauan kuin asiakkaat käyvät kaupassa ostoksilla, asiakkaan huomiointi, oikean tavaran ostaminen oikeaan aikaan, sekä hävikin ja kulujen hallinta ovat kauppiaan vastuulla. Nämä perusasiat eivät tule muuttumaan seuraavassakaan sadassa vuodessa", Olli toteaa.

Kuva: Ninä Mönkkönen

www.k-market.fi/kaupat/iivisniemi/ BUSINESS ESPOO

|

25


Matkalaukkuun mahtuva

sirkus Teksti: Elina Mäkinen

V

uonna 2013 Petteri Jakobsson ja Maksim Komaro perustivat Maracat Caravanin. Nettisivujensa mukaan yritys on "kehitystoimisto tulennielijöille ja käärmenaisille". "Haluamme luoda tuoretta sirkustaidetta. Kehitämme uusia tapoja tuottaa ja esittää sirkusta. Esiinnymme missä vain, vaikka taivasalla!" Petteri kertoo. Perinteisessä sirkuksessa taiteilijalla on yleensä yksi numero, jota hän saattaa esittää vuosien ajan useissa sirkuksissa. Nykypäivänä taiteilija voi esittää useita esityksiä yhdessä sirkuksessa. "1970-luvulla Ranskassa alkoi kehittyä uusi sirkus, jossa perinteinen sirkus yhdistyi tanssiin ja teatteriin. Nykysirkusesitykset rakennetaan jonkin teeman ja taiteilijoiden osaamisen ympärille. Esitys voi olla oikeastaan minkälainen tahansa", Petteri kertoo. Esimerkkinä Petteri kertoo karvanoppasirkuksesta, joka kehitettiin ulkoilmaesitykseksi. Se on rakennettu auton ympärille: Yhteen autoon mahtuu koko esitys lavasteineen ja esiintyjineen. Auto on kulkuvälineen lisäksi myös esiintymislava.

AMMATTIMAISEMPAA SIRKUSTA Petteri aloitti sirkusharrastuksen 1992. Harrastuksesta kehittyi hänelle ammatti: Petteri on ollut telttojen pystyttäjä, ääni- ja valoteknikko, klovni, tulennielijä, jonglööri, sirkustaiteen opettaja ja tuottaja. Hänelle on tuttua myös sirkusteltan kanssa kiertäminen. Nykyään hän keskittyy taiteen tuottamiseen. "Kun aloitimme, Suomen sirkusala oli aika järjestymätön kenttä. Olemme Maksimin kanssa olleet kehittämässä sen rakenteita. Haluamme luoda sirkusalalle toimivan rakenteen, kehittää toimintaa ja löytää nuorille tai26

|

BUSINESS ESPOO

teilijoille tavan työllistyä", hän kertoo. Petterin uranmuutos esiintyjästä tuottajaksi oli seurausta hänelle käyneestä tapaturmasta. Hän purki sirkustelttaa esityksensä jälkeen vuonna 2012. Purkaessa hänen ranteensa vääntyi niin pahasti, että jongleeraus sai jäädä vuodeksi. Vuoden sisään mahtui useita lääkärikäyntejä, diagnoosin etsimistä sekä taisteluja leikkaukseen pääsystä ja korvauksista vakuutusyhtiön kanssa. ”Lopulta päätin keskittyä sirkustaiteen tuottamiseen, jota olin tehnyt jo vuosia esiintymisen ohella”, Petteri kertoo.

ESPOON OMA SIRKUS Nuoruutensa Petteri asui Espoossa. Kannusillan väestönsuoja ja Kannusali ovat olleet hänelle tärkeitä harjoittelupaikkoja 90-luvulta asti. Koska kaupungista on puuttunut ammattimainen sirkustoiminta, Petteri perusti Espoon sirkuksen kesällä 2016. Sirkusta rahoittavat Taiteen edistämiskeskus, säätiöt ja Espoon kaupunki. "Markkinoimme toimintaamme toistaiseksi Facebookissa ja Instagramissa. Liput myymme Tiketin kautta. Toivomme, että Espoon sirkuksesta kasvaa yhteisöllinen juttu meille espoolaisille", Petteri kertoo. Sirkus pyrkii tarjoamaan taidetta moneen makuun. Taiteilijat ja aiheet vaihtuvat usein. Haastattelua tehdessämme ensi-iltaansa odotti muun muassa L’Av-

ventura-seikkailu, jossa lattiaan piirtyvät viivat luovat esiintymiselle tilan ja lavasteet. Katsojalle luodaan illuusio 1-, 2- ja 3-ulotteisista tiloista. Valot, nouseva katsomo ja peilit auttavat muuttamaan kuvakulmia ja tuomaan uutta perspektiiviä ja ulottuvuuksia esitykseen. "Tämän esityksen lavasteet mahtuvat matkalaukkuun – esitys on helppo viedä myös ulkomaille!" Petteri hihkuu.

MARAKATIT EIVÄT KASVA PUISSA Sirkus Finlandialla on iso brändi ja katsojakunta, mutta pienempiä nykysirkusryhmiä ja näytöstoimintaa tunnetaan Suomessa vähemmän. Heitä Maracat Caravan pyrkii tuomaan tunnetuksi. Petteri kuvaa edustettaviaan ”luoviksi ja työteliäiksi


Kuva: Jari Hudd

SELVIYTYMISKEINOA YRITTÄJILLE OMIIN KOKEMUKSIIN PERUSTUEN?

1. USKO OMAAN TEKEMISEESI

teemme asioita uudella tavalla, rahoituksen hakeminen on välillä haastavaa”, Petteri kertoo.

OPPI MAAILMALTA ihmisiksi, joilla on jotain erityistä annettavaa”. He painottavat esiintyjien valinnassa taiteellista osaamista, esiintymisen tasoa ja kiinnostavuutta. "Keskinäinen luottamus on myös meille tärkeää, emme voi sitouttaa ihmisiä suurella rahalla", Petteri toteaa. Tällä hetkellä Maracat Caravan tekee töitä kahden sirkusryhmän, Clunker Circus’in ja Sirkus Aikamoisen kanssa. Sen lisäksi he edustavat yksittäisiä taiteilijoita. Petteri pyörittää Clunker Circusin ja Espoon Sirkuksen yritystoimintaa: maksaa palkat, myy keikat, hoitaa laskutuksen, teknisen tuotannon, logistiikan ja niin edelleen. Esiintyjät voivat keskittyä esiintymään. Rahoituksen hankkiminen on kuitenkin haastavaa. ”Emme ole yhdistys, joten toimintamme poikkeaa muista taiteen vapaalla kentällä toimivista. Koska

Yli 60 % Maracat Caravanin tuloista tuli viennistä vuonna 2014. Clunker Circusin taiteen tuoreus ja kierrätysteema ovat innostaneet katsojia eri puolilla Eurooppaa. Toimintaa on yhteensä kahdessatoista Euroopan maassa Suomen lisäksi, Kiinaankin aiotaan suunnata. ”Sirkus ei voi kasvaa Suomessa, jos sitä ei esitetä ja kehitetä aktiivisesti. Kesän näytöksissä Tapiolassa katsojia oli 20-50 per esitys. Muualla Euroopassa katsojia voi olla useita satoja per näytös”, Petteri kertoo. Vaikka Suomessa alan kehittäminen on ollut vaikeaa, he eivät luovuta. "Saan tehdä sitä mitä oma sydän haluaa ja mihin on intohimoa. Silloin jaksaa mitä vain!" Petteri kertoo elämäniloisella äänellä. "Olen uskaltanut ottaa riskejä ja tavoitella unelmia. En halua joutua katumaan, etten ole yrittänyt", hän kiteyttää.

Määrittele, missä olet hyvä, mitä haluat tehdä ja mitä haluat tavoitella. Kulje määrätietoisesti tavoitettasi kohti. Vaikka muut sanoisivat mitä, muista oma päämääräsi ja juttusi: arvioi itse, oletko oikeassa vai väärässä ja ota silti neuvoista onkeesi.

2. SÄILYTÄ NÖYRÄ ASENNE Ole avoin oppimaan ja kehittymään. Vaikka tuntuisi, että osaat oman työsi, kannattaa silti kuunnella muilta neuvoja. Älä tee omia juttuja sokeasti ja ole ylimielinen. Et välttämättä osaa kaikkea paremmin kuin muut. Aina voi oppia muilta ja kehittyä.

3. TEE TÖITÄ Jos yrittäjäksi haluaa, pitää olla valmis tekemään töitä yrityksensä eteen. Yrittäjän tie ei ole helppo kulkea. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työ. Pidä jaksamisestasi, itsestäsi ja lähimmäisistäsi huolta. Löydä tasapaino kaikkeen.

www.maracatcaravan.fi www.espoonsirkus.fi BUSINESS ESPOO

|

27


Y

ksinyrittäminen on usein… No, yksinäistä. Johanna Kempf valmistui aikanaan ammattikorkeakoulusta kansainväliset toiminnot pääaineena. Hän teki vuosikaudet vahvaa uraa esimiehenä isoissa ja kansainvälisissä yrityksissä. Finanssipainotteinen ja tuloshakuinen maailma business managerin roolissa, josta puuttui ihmisläheisyys, ei kuitenkaan tuntunut omalta alalta. Sisällä kyti vahva halu olla sekä henkisesti että fyysisesti läsnä ihmisten kanssa. Harrastuksesta tuli ammatti.

AMMATTILAISENA IHMISTEN KANSSA Tällä hetkellä Johannalla ei ole mitään erikoisempia projekteja käynnissä. Kesän aikana on ollut hääkuvauksia ja yrityskuvauksia, sivussa on kuvattu vähän promokuvia ja paljon myös nosteessa olevia voimaannuttavia huomenlahjakuvauksia. Tulevaisuudesta puhuttaessa häntä kiinnostaa palata lehtikuvauksen pariin, erityisesti henkilö- ja lifestyle-kuvauksen puolelle. Eri tuotteita mainitessa hän kuitenkin tuo esiin ihmisiä ja niiden merkitystä. Aloitan haastattelun ammattilaisvalokuvaaja-termistä. Missä menee harrastelijan ja ammattilaisvalokuvaajan raja, kun laadukkaat välineet ovat periaatteessa kaikkien saatavilla? “On paljon harrastelijoita, jotka tekee todella upeita ja ammattilaistasoisia kuvia. Suhtautuminen kuvaamiseen kokonaisuutena on kuitenkin erilaista”, Johanna aloittaa pitkän pohdinnan jälkeen. “Ammattikuvaaja tekee koko ajan tietynlaisella ammattiylpeydellä asioita.” Hän kertoo, kuinka ammattilaisena on koko ajan parannettava ja kehityttävä, ja lunastettava asiakkaalle annetut lupaukset, jotta asiakkaita riittää jatkossakin. Ammattilaisen liikevaihto ja käteenjäävä palkka muodostuu myynnistä. Huomaan, ettei Johanna puhu teknisestä osaamisesta ammattilaisuuden mittarina vaan asiakastyytyväisyydestä.

YKSINYRITTÄJÄN MARKKINOINTIKONEISTO Jatkamme keskustelua asiakkaista ja markkinoinnista. Johanna kertoo, että kaikilla pienyrittäjillä täytyy olla toimiva 28

|

BUSINESS ESPOO

puskaradio. Hän teki edellisenä vuonna järjestelmällisesti töitä markkinahinnan alle, saadakseen ihmiset kiinnostuneiksi. Tänä vuonna myyntiä on ollut jo puolen vuoden kohdalla 20 % enemmän ja huomattavasti vähemmillä markkinointitoimenpiteillä. Edellisvuonna tehtyjen markkinointitekojen ROI (Return on Investment) on siis kohdallaan. Johanna puhuu vahvasti oman portfolion puolesta. Konkreettisen ja laajan portfolion avulla voi näyttää konkreettisesti omaa osaamistaan. On ymmärrettävä omat vahvuudet ja tuotava niitä esille, olivat ne sitten tapahtumakuvausta, yrityskuvausta, henkilökuvausta tai jotain muuta. Sen jälkeen toimiva puskaradio sinetöi päätökset. “Tärkeintä on kuitenkin pitää lupaukset ja jos jotain menee pieleen niin korjata se. Sekä tietysti se, että asiakasta muistetaan jälkikäteen muutenkin kuin laskulla.” Johanna muistuttaa. Johannan hääkuva palkittiin “Vuoden hääkuva 2016” -tittelillä. Se toi kyllä paljon kiinnostuneita, mutta moni myös unohti asian nopeasti. Johannan mukaan ei riitä, että kerran pääsee julkisuuteen. Julkisuus täytyy systemaattisesti osata kääntää tilauksiksi, aivan kuten muussakin markkinoinnissa.

YKSINYRITTÄJÄNÄ KASVAMINEN Utelen lisää toiminnan tehostamisesta, jonka oletan olevan merkityksellistä yksinyrittäjälle. “Olen ollut prosessikehityksen puolella töissä ja sitten kun harrastuksesta tuli päätoiminen työ, niin tajusin, että tätä en osaakaan tehdä tehokkaasti”, Johanna hymähtää. “Ensimmäisen kahdeksan kuukauden jälkeen oli pää niin sekaisin kaikesta, että mietin vaan mitä teen väärin. Oli pakko ottaa aikalisä ja miettiä prosesseja.” Toisessa ammatissaan valmentajakonsulttina hän julistaa yrityksille, että kun prosessit on kunnossa niin tehokkuus paranee. Yhtäkkiä uutena yrittäjänä hän oli itsekin ongelmissa prosessien kanssa ja lipsahtanut alkuvaiheen kaaoksessa boheemin fiilisyrittäjyyden puolelle. "Opinpahan kantapään kautta, kuinka haastavaa on tehdä kaikki työt siivoojasta markkinointiguruun, myyntitykkiin ja taiteen toteuttajaan", hän nauraa. Yksinyrittäjän vuorokaudessa on 24 tuntia kuten muillakin. Toimintaa on kuitenkin mahdollista kasvattaa ja kehittää. Johanna kertoo itse lähtevänsä oman

osaamisen, porfolion ja asiakassegmentin kautta. Työmäärän kasvaessa hän miettii, voisiko ulkoistaa eri osa-alueita, kuten editoinnin, ja vapauttaa aikaa varsinaiseen kuvaamiseen ja myyntiin. Hänellä on tulevaisuuden suunnitelmia portfolion päivittämisen ja markkinoinnin osalta, sekä myös kouluttautumisesta videokuvauksen suuntaan. Kun kysyn lisää videokuvauksesta, niin Johanna innostuu toden teolla. “Olen ihan noviisi, mutta aivan fiiliksissä koska kuvissanikin näkee kerronnallisuuden. Oli se sitten lapsikuvaus, hääkuvaus tai perhekuvaus, niin haluan aina kertoa asiakkaan tarinaa. Siksi olen liikkuvan kuvan mahdollisuuksista aivan fiiliksissä!” hän hehkuttaa. Tajuan kyselleeni teknisesti yhtä jos toista yksinyrittäjyydestä ja kehittymisestä, mutta ihmiset ja heidän tarinansa saavat Johannan hehkumaan innostuksesta. Hänestä aistii, että hän on paljon enemmän kuin valokuvaaja.

JOHANNAN 3 VINKKIÄ INTOHIMO Tee intohimolla sitä mitä haluat. Löydä intohimo ja tee sitä. Raha tulee kyllä aikanaan, mutta raha edellä mennessä merkitys puuttuu ja kiinnostus lopahtaa.

PROSESSIT KUNTOON! Suuremmalla yrityksellä on enemmän resursseja paikata virheitä, vaikkei se kustannustehokasta lienekään.

MARKKINOINTI Kukaan ei tule repimään sinua kotoa tai toimistosta. Markkinoi, vaikka se tuntuu vaivalloiselta. Jos et ymmärrä, niin palkkaa ammattilainen tekemään markkinointitoimenpiteet. Ainoastaan sitä kautta saa näkyvyyttä ja asiakkaita.

www.johannakempfphotography.com


OMIN KÄSIN JA YKSIN, MUTTA IHMISILLE Teksti: Henry Vesin Kuva: Jari Hudd BUSINESS ESPOO

|

29


KASVUA! Mistä kasvu tulee? Se tulee olosuhteista ja osaamisesta, ihmisistä ja yrityksistä – välittämisestä ja huolenpidosta. Suomi tarvitsee kasvua. Ilman kasvua ei ole hyvinvointia. elo../kasvu #unelmatelossa

30

|

BUSINESS ESPOO

Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Katso lisää www.elo.fi.


TERVETULOA TERVE YRITTÄJÄ.

L A U R A R A I T I O T O I M I T U S J O H TA J A Kukaan ei ole korvaamaton, mutta useimmiten yrittäjä kantaa itse kokonaisvastuun yrityksensä toiminnasta. Nimetty työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ovat helposti tavoitettavissa kaikissa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa. H A L U AT K O K U U L L A L I S Ä Ä ? OLE YHTEYDESSÄ TERVEYRITYS@DIACOR.FI TA I 0 9 7 7 5 0 8 6 6 1 .

L ATA A D i a c o r P l u s S O V E L L U S K A U PA S TA S I . #ENEMMÄNKUINLÄÄKÄRIASEMA

BUSINESS ESPOO

|

31


Espoon

[esi]merkillisin yrittäjä Teksti: Elina Mäkinen

"Olen nähnyt ja oppinut kaiken, mitä myynti- ja markkinointihommissa voi. On aika siirtyä eteenpäin", päätti 40-vuotias Raimo Lönnroth 23 vuotta sitten. Hän jätti Felix Abban myyntiorganisaation taakseen. Nyt superyrittäjällä on yhdeksän firmaa johdettavanaan ja kelloa ei työnteossa katsota. Silti hänen äänestään huokuu elämänilo, ei väsymys. ”Haluan olla työntekijöilleni läsnä ja tukea heitä, antaa esimerkkiä ja palautetta”, hän kertoo hymyillen. 32

|

BUSINESS ESPOO

R

aimon yrittäjyys alkoi vuonna 1994 Pitäjänmäen McDonald’sissa. Hänen entiset kollegansa Felix Abbalta olivat myös mäkkäriyrittäjiä, ja maailmanlaajuinen brändi viehätti häntä. ”Yleensä mäkkärikoulutus käydään puolessa vuodessa tai vuodessa, minä kävin sen neljässä kuukaudessa”, Raimo toteaa. Useita mäkkäriomistuksia ja 8 hampparintäyteistä vuotta myöhemmin Raimo hakeutui kahvila- ja ravintolayrittäjäksi. Ja niitähän hänen yrityksellään Rami's Coffeella riittää: Robert’s Coffee, Café Buffo, Ravintola Retro ja Pingviini-jäätelökahvila Sellossa, Robert’s Coffee, Ravintola Retro ja Laura’s Tapas and Wine Isossa Omenassa, sekä Ravintola Piritta Tokoinrannassa Helsingissä. Näiden lisäksi Raimo omistaa Rami’s Auton, joka myy luksusautoja. ”Autoliikkeen omistan yhdessä


Mikko Laakkosen kanssa, hän on yhtiökumppanini myös Rami’s Coffeessa”, Raimo kertoo.

JOHTAAKO VAI EIKÖ JOHTAA? Voisi luulla, ettei yhdeksänkertaisella yrittäjällä ole aikaa kiinnostua yritystensä päivittäisestä toiminnasta. Ei ainakaan ruohonjuuritasolla. Raimon kohdalla tämä ei ole totta. ”Toki työntekijäni pyörittävät bisnestä, mutta osallistun ravintoloideni toimintaan joka päivä. Välillä kannan astioita tiskiin, eivätkä harja ja kihvelikään ole vieraita!” Raimo kertoo. ”Pidän huolta, että työntekijäni tietävät, mihin ovat tulleet, mitä pitää tehdä ja saavat palautetta”, hän kiteyttää johtamisoppinsa. McDonald'sin koulutuksessa Raimo kävi läpi kaikki yrityksen työtehtävät vessanpesijästä johtajaan. Hän korostaakin töiden tuntemisen tärkeyttä johtamisessa: jos tehtäviä ei tunne, ei niitä voi valvoakaan. ”Olen opastanut satoja nuoria mäkkäriaikoina. Entiset alaiseni ovat nykyisiä pankinjohtajia ja tuomareita. Edelleen he tulevat kiittelemään ensimmäistä työnantajaansa opastuksesta, esimerkin näyttämisestä ja palautteenannosta”, Raimo kertoo ylpeänä.

TOISET TYKKÄÄVÄT, TOISET EIVÄT Raimo epäilee, että kaikki eivät pidä hänestä suorapuheisuutensa takia. ”Annan palautteen heti, kun näen virheen tai onnistumisen tapahtuvan. Pidän kehityskeskusteluja joka päivä, en pari kertaa vuodessa. Eihän tällainen kaikille sovi, varsinkaan jos ei kestä negatiivista palautetta”, Raimo toteaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa myös kiittävänsä iloisesta asiakaspalvelusta ja hyvästä työstä. Raimo vaatii myös yhteistyökumppaneiltaan jämäkkää otetta. Epäkurantteja raaka-aineita ei hyväksytä. Ruoka on tuotava ajoissa ja se on saatava oikeaan hintaan. ”On parempi toimia jämptin ihmisen kanssa, etenkin kun on kyse elintarvikkeista. Vapaa-aika on erikseen, silloin saa olla huolettomampi”, hän toteaa. Raimo kunnioittaa McDonald’silta saamaansa koulutusta. ”Siellä opetettiin parhaalla mahdollisella tavalla, mitä ruo-

ka tarkoittaa yrittäjälle ja asiakkaalle. Ruoka on ravintolamyynnin pääartikkeli. Jos annan huonon kokemuksen asiakkaalle kerran, hän ei ehkä palaa uudestaan. Ruoka ei anna anteeksi – en minäkään”, sanoo Raimo ja korostaa laadun, palvelun ja siisteyden tärkeyttä. ”Uusien trendien ja tuotteiden ohella perusasiat säilyvät aina samoina: asiakkaalle täytyy tarjota hyvää ja terveellistä ruokaa ja säilyttää tarkka kontrolli raaka-aineiden käsittelyssä”, hän kertaa.

MITÄ ISÄ EDELLÄ SITÄ TYTÄR PERÄSSÄ Felix Abballa ja Procter & Gamblella myyntitehtävissä ollessaan Raimo tottui kiireiseen elämään. Vaikka työ on aina ollut hänelle henkireikä, hän on järjestänyt aikaa myös perheelleen, urheilulle ja vapaa-ajalle. ”Työt pitää hoitaa niin hyvin kuin mahdollista. Lisäksi täytyy nukkua, liikkua ja syödä hyvin. En koe luopuneeni elämässä asioista. On kyse vain ajan jakamisesta, ei sen ihmeellisemmästä”, Raimo tokaisee. Raimon tytär Laura on ollut isällään töissä 11 vuotta. Viimeiset kolme niistä hän on valvonut ja sparrannut yritysten toimintaa isänsä kollegana. Laura kehittää henkilöstöhallintoa ja tekee yhteistyötä ravintoloiden esimiesten kanssa. Hän tuo yrityksiin uutta näkökulmaa ja uusia trendejä näkyvyyden, kalusteiden ja tuotteiden kautta. ”Parasta on, kun saan toimia ihmisten parissa. Näen joka päivä kehitystä, kun viemme esimiesten kanssa asioita eteenpäin. Isän luoma tiivis yhteisö on iso osa työssä viihtymistä”, Laura kertoo. Isässään hän arvostaa eniten persoonaa. Yhtä vauhdikkaat ja omasta tyylistään kiinni pitävät ihmiset ovat Lauran mukaan harvassa. Hän oli 10-vuotias, kun Raimo aloitti yrittäjänä. ”Isällä oli paljon työmatkoja jo ennen yrittäjyyttä, mutta hän piti aina meihin yhteyttä. Laitoin hänelle hotelliin faksia, jos päivän aikana tapahtui jotain kivaa”, Laura kertoo nauraen. ”En osaisi edes kuvitella elämää muualla kuin perheen yrityksissä. Meillä on tiivis suhde niin töissä kuin vapaa-ajallakin”, Laura toteaa hymyillen.

NEUVOA YRITTÄJÄLLE 1. YRITYSTÄ JOHDETAAN EDESTÄ Yritystä johdetaan edestä – jos et tunne yrityksesi kaikkia työtehtäviä, ihmisiä on vaikea ohjata. Alan täytyy olla itselle kiinnostava. Tutustu ihmisiin, heidän työtehtäviinsä ja ole kiinnostunut heistä. Jos et tätä tee, johtaminen ei onnistu vaikka kävisit mitä kursseja.

2. OLE YMMÄRTÄVÄINEN JA JOUSTAVA Nuoria täytyy ymmärtää ja auttaa. Ole kiinnostunut myös henkilökuntasi yksityiselämästä. Auta henkilökuntaasi niin paljon kuin mahdollista.

3. PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA Ikääntyessäkin voi pysyä virkeänä ja olla kiinnostunut työstään – näytä nuorille, että pysyt virkeänä ja vireänä.

www.ramiscoffee.com BUSINESS ESPOO

|

33


ONGELMA?

ELISA YRITYSGURU RATKAISEE SEN SAMAN TIEN.

.. .. HELLO YRITTAJA! Apua teknisiin ongelmiin 0600 900 200 (2,19 €/min + pvm/mpm)

LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITTÄJÄ Elisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä. 34

|

BUSINESS ESPOO


Arctic Expedition tuo luonnon kosketusetäisyydelle Teksti: Kati Halonen Kuva: Jari Hudd

Suomalaiset sijoittavat erämaat, huskyt ja koiravaljakot Lappiin. Mutta jo keskieurooppalaiselle Suomi on kokonaisuudessaan arktista aluetta. Ja vaikka jääkarhuja ei Suomesta löydy, Espoon Nuuksiossa on edustava erämaa-alue.

A

rctic Expedition Huskies Oy:n Head Musher Tapio Mansikkaniemi on diplomi-insinööri, joka teki pitkän uran Nokialla ja on mukana mm. digimedian start-up-yrityksessä. Hän on onnistuneesti yhdistänyt bisnesosaamisen ja perheen koiraharrastuksen positiivisen Suomi-kuvan luomiseen ja matkailubisnekseen. Ensimmäiset kuusi vuotta koirat olivat lähinnä perheen elämäntapa. Joulukuussa 2013 Tapio ihmetteli miksi rekikoiratoimintaa on vain Lapissa. Tehtyään markkina-analyysin hän päätti, että myös Etelä-Suomessa voidaan tarjota viihdyttävä arktinen elämys ja tuoda pohjoisen mystiikkaa turisteille vain 40 kilometrin päässä Helsingistä. Nyt Arctic Expedition toimii neljättä talvikautta yrityksenä. Arctic Expeditionin asiakkaista valtaosa on ulkomaalaisia. Kumppanin kanssa voidaan järjestää kuljetuspalvelu hotellin ovelta ovelle. Suurin osa on tavallisia matkailijoita, jotka Tapio käy hakemassa läheiseltä bussipysäkiltä. Osa tulee omilla autoillaan. ”Lapista ei löydy vastaavaa kokonaisuutta, jossa voit tulla kahden tai

kolmen tunnin koiravaljakkoajelulle, sitten illalla jääkiekkomatsiin tai vaikka oopperaan. Tänne voi piipahtaa myös vaikka lentojen välissä”, Tapio huomauttaa. Koiravaljakkotoiminta on ympärivuotista, sesonki osuu joulu- ja maaliskuun väliin. Liian kuumalla, eli yli viidentoista asteen lämpötilassa, koirat eivät saa juosta, mutta treenaus ja koirien huolto on jatkuvaa. Kesällä voidaan tehdä vaikkapa opastettuja husky hike -kävelyjä tai keskiyön ajeluita.

ERÄMAA ELÄMYKSENÄ ”Olen liikkunut luonnossa koko elämäni. Olin lapsena Turussa partiossa, ja kun esikoinen tuli sopivaan ikään, olin mukana perustamassa 2004 Nuuksion Eräkarhut -lippukuntaa. Yhdeksän vuotta sitten meille tuli ensimmäinen husky. Nyt koiria on 14”, Tapio kertoo. Matkailijoita tulee ympäri maailman: USA:sta ja Brasiliasta Singaporeen, Uudesta-Seelannista ja Australiasta Venäjälle. Asiakkaista lähes sata prosenttia on ulkomaalaisia, monelle jo metsän hiljaisuus ja jäätyneellä järvellä kävely on elämys. Tapio kuvailee liiketoimintaideaansa:

”Olennaista on tutustuminen koiriin, rapsuttelu, luottamuksen luominen ihmisen ja koiran välille. Ajotapahtumassa koirat vetävät sulan maan aikaan kärryllä ja lumessa reellä, ja usein asiakkaatkin saavat itse ajaa vähän matkaa. Reitti vie järven rannalle, missä tarjolla on nokipannukahvit, ja räiskäleiden tai makkaran paiston lomassa jutellaan ihmisten kotimaasta sekä Suomesta. Usein asiakkaat haluavat vielä auttaa koirien hoitamisessa mukavan retken jälkeen.” Tapio kuvailee työn hyviä puolia: ”Motivoi, kun näkee iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä. Pääsen tapaamaan ihmisiä ympäri maailman, tässä on itsekin ikään kuin lomamoodissa.” ”Olen tavannut mahtavia ihmisiä, mutta ehkä mieleenpainuvin tilaisuus oli suomalaisen pariskunnan häät. He menivät naimisiin jäällä Haltian edessä, matkalla valkoisiin turkiksiin kääriytynyt morsian istui valjakon kyydissä ja mustiin turkiksiin verhoutunut sulhanen ajoi”, Tapio muistelee.

www.arcticexpedition.fi BUSINESS ESPOO

|

35


ADVERTORIAALI

Innovaatioiden koodi

on murrettu Monet pohtivat, miten onnistua menestymisen edellyttämässä jatkuvassa uudistumisessa. Innovaation voittokulku voi tyrehtyä jo alkumetreillä – tai mikä pahempaa: vasta, kun siihen on tuhlattu suunnattomasti aikaa ja rahaa. Nyt on ratkaistu, mitkä tekijät saavat innovaatiot tuottamaan tulosta tai epäonnistumaan. – Oikeilla menetelmillä voidaan luoda innovaatioita, jotka toimivat todellisina kilpailukyvyn kasvattajina, korostaa tuotekehitystyötä terävöittävien koulutusten parissa työskentelevä Rastor Oy:n asiakasratkaisupäällikkö Tuomo Talvitie.

tekijän unohtuminen jarruttaa prosessia. – Asiantuntijoille, johtajille ja yrittäjille suunnatussa Rastorin Ideasta markkinoille -koulutuksessa käymme kattavasti läpi ne tekijät, jotka saavat innovaation nousemaan tähtituotteeksi tai epäonnistumaan. Ideat viedään nopeasti käytännön testaukseen, Talvitie kertoo ja neuvoo: – Uudet yrittäjät hyötyvät Lean startup -metodeista. Kaikille on tärkeää kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin sekä taito luoda vahva brändi ja rakentaa kasvua. Nykytilanteen hallinta ei riitä – tarvitaan digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämistä sekä silmää tulevaisuuden tarpeille.

Huomioi tulevaisuuden tarpeet Jotta uusi tuote tai palvelu menestyy, kehitysideat tulee osata yhdistää toimialan ja asiakkaiden tuntemukseen. Usein kehitystyötä tutkaillaan kuitenkin liian suppeiden lasien läpi ja jonkin oleellisen

Kohtaa rohkeasti muutosvastarinta Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edellyttää kykyä kyseenalaistaa perinteiset tavat tehdä. Monesti tarvitaan myös taitoa innostaa henkilöstö mukaan uuden luomiseen, sillä kaikenlaisten

muutosten vastustaminen istuu tiukassa. – Suuressa yrityksessä voidaan helposti ajautua tilanteeseen, jossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Kun asioita yritetään viedä eteenpäin, mutta viesti ei kulje avoimesti, ihmiset kaivautuvat jämähtäen asemiinsa, Rastorin asiakasratkaisupäällikkö Timo Raittinen kuvailee haasteita. Kun kehitystyötä on herättelemässä ulkopuolinen taho, saadaan esille tarvittava määrä sekä kyseenalaistamista että yhteen hioutumista. Rastorin Ideasta markkinoille -koulutuksessa pureudutaan mm. palvelumuotoilun ansaintalogiikkaan, disruptiiviseen tuotekehitykseen, liiketoiminnan skaalautuvuuteen, konseptointiin sekä innovaatiotoiminnan rahoituslähteisiin. – Innovatiivinen kehitystyö on mahdollista juurruttaa pysyväksi, systemaattiseksi tekemisen malliksi, korostaa Timo Raittinen.

Kilpailukyvyn moottori käyntiin

Rastorin asiantuntijat vinkkaavat, mitä tuote- tai palvelukehityksessä kannattaa pitää mielessä: • Testaa idean toimivuutta jo varhaisessa vaiheessa. • Eläydy asiakkaan arkeen. • Hyödynnä tuote- ja palvelukehitysmenetelmiä sekä analyysityökaluja. • Muokkaa ketterästi. • Huomioi sitouttaminen. 36

|

BUSINESS ESPOO

www.rastor.fi

Lisätietoja tuotekehityskoulutuksista: Timo Raittinen, 0400 431 726, timo.raittinen@rastor.fi Tuomo Talvitie, 040 669 4148, tuomo.talvitie@rastor.fi


Vuoden Yrittäjä

2016

Teksti Jukka Niemelä Kuvat Nina Mönkkönen

"Kahdeksassa tunnissa oli kerätty osakkaat ja rahat, ja kahden viikon kuluttua siitä oltiinkin jo ensimmäisellä työmaalla." BUSINESS ESPOO

|

37


Espoon Yrittäjät valitsi Vuoden Yrittäjäksi nyt jo 18 vuoden täysi-ikäisyyden saavuttaneen WD Kuivaus Oy:n. Yhtiössä pääosakkaita on kolme. Pääosakkaiden lisäksi kaikki WD Kuivauksen työntekijät omistavat palan yritystä – ja siinä samalla osan vanhasta K-Extra Viherin kiinteistöstä, jonka WD Kuivaus on saneerannut moderniksi toimitilakseen.

EPÄTAVALLISTA YRITYSJOHTAMISTA? Pääosakkaat Petri Lehtinen, Marcus Lindholm ja toimitusjohtaja Niklas Karlsson johtavat yritystään perinteisestä poikkeavalla tavalla. Heistä nimittäin jokainen paiskii hommia kohteissa samalla tavalla kuin kaikki muutkin työntekijät – sihteeri Merja Sorsaa lukuun ottamatta. Sorsa pitää huolen, että tukitoiminnot ovat kunnossa ja asiat ajan tasalla. Vaikka Karlsson on toimitusjohtaja, yrittäjät sanovat yhteen ääneen tekevänsä päätöksiä välillä pienistäkin asioista kolmikantaperiaatteella. Maanantaiaamuisin kaikki yrityksen työntekijät kokoontuvat viikkopalaveriin, ja viikkopalaverin jälkeen yrittäjäkolmikko keskustelee tärkeät asiat läpi, ennen kuin jokainen lähtee omille toimeksiannoilleen. Työntekijöillä on WD Kuivauksessa vapaus tehdä työt omalla tavallaan. Vapaus edellyttää myös vastuuta. Työntekijät suunnittelevat oman päivätyönsä itsenäisesti, sopivat asiakkaiden kanssa aikataulut, vastaavat omista kohteistaan alusta loppuun ja tekevät tarvittavat paperityöt. Karlsson kertoo, että asiakkaat arvostavat tuttua ja turvallista henkilöä: ”Ollaan kuitenkin siellä ihmisten kotona.” Lehtinen täydentää, että yhteydenpito asiakkaan ja yrityksen välillä on myös joustavampaa, kun tekijä on sama. Tämä toimintatapa onkin osoittautunut varsin hyväksi vuosien varrella, koska osa asiakkaista soittaa toimeksiannot suoraan ”omalle asiantuntijalleen”. WD Kuivauksen valitsema johtamistapa on osoittautunut onnistuneeksi. 38

|

BUSINESS ESPOO

Työntekijöiden vaihtuvuus koko 18-vuotisen yrityshistorian aikana on ollut vaivaiset kolme, joista yksi on poistunut muonavahvuudesta eläkepäiville. Se osoittaa, että hyvää tulosta tekevässä yrityksessä on motivoituneet ja sitoutuneet työntekijät – siitä kertoi tietysti myös kaikkien työntekijöiden halu osallistua osakeantiin.

”NYT TAI EI KOSKAAN” Nykyisistä pääosakkaista Lindholm ja Lehtinen ovat olleet yrittäjinä jo vuodesta 1989. ”Perustettiin rakennusliike suoraan 90-luvun lamaan, mutta selvittiin siitä kuivin jaloin ihan puolivahingossa”, muistelee Lehtinen. He tutustuivat Karlssoniin 90-luvun puolessa välissä silloisissa toimeksiannoissaan, joissa he purkivat ja korjasivat kosteusvaurioita. Keväällä 1999 Lehtinen totesi, että oma kuivausalan yritys kannattaa perustaa nyt tai ei koskaan. Omista motiiveistaan Karlsson kertoo, että hänen aiemmalla työnantajallaan oli aikomus kasvaa nopeasti. Tulossa olevat muutokset olisivat vaikuttaneet hänen omaan työhönsä tavalla, joka ei häntä miellyttänyt: ”Vastuulleni olisi tullut koko Uudenmaan lääni. Olin vasta oppinut tuntemaan Espoon ja asiakkaani, ja sitten olisi pitänyt ajaa aamulla Tammisaareen ja iltapäivällä Porvooseen.” Niinpä viisikko löi hynttyyt ja ”hynät” yhteen. Kahdeksassa tunnissa oli kerätty osakkaat ja rahat, ja kahden viikon kuluttua siitä oltiinkin jo ensimmäisellä työmaalla. Yrittäjyyden vapaudesta tehdä töitä niin paljon kuin itse haluaa, Lehtinen ker-

too muiden naurun säestämänä: ”Ei muuten pidä paikkaansa. Se on ihan puuta heinää koko homma.” Karlsson kertookin, että yrittäjänä saat ennemminkin tehdä töitä niin kuin itse haluat. ”Isossa organisaatiossa et välttämättä tiedä, mitä tapahtuu kuukauden kuluttua”, hän sanoo. Lindholm täydentää, että nykypäivänä moni isompi yritys tekee kaikkea muuta kuin mitä sen kuuluisi tehdä. ”Eräässäkin yrityksessä saattoi olla kolme työnjohtajaa yhtä työntekijää kohden. Sitten palkattiin joku, joka piirteli jotain käppyröitä. Kun kukaan ei ymmärtänyt käppyröitä, seuraavaksi palkattiin joku, joka selitti, mitä ne tarkoittavat.”

PIKKUKAPULOITA RATTAISIIN Tammikuussa 2016 kaksi suurinta vakuutusyhtiötä muuttivat korvauskäytäntöjään. Kiinteistövakuuttajat ottivat kosteusmittaus- ja kuivauspalveluissa käyttöön sopimuskumppanimallin, ja kumppaneilta edellytettiin maanlaajuista palvelukykyä. Lehtinen muistelee tammikuun 2016 päiviä, jolloin aamulla tulleet tilaukset vedettiin iltapäivällä takaisin. Synkät pilvet eivät kuitenkaan pitkään varjostaneet WD Kuivauksen toimintaa, sillä valitut sopimuskumppanit eivät ehtineet hoitaa kaikkia toimeksiantoja, ja tilauksia alkoi ”valua yli laitojen” takaisin paikallisille toimijoille. Toisaalta vakuutusyhtiöiden kautta tulevat toimeksiannot eivät ole avainasemassa, koska vahingoista erittäin iso osa on sellaisia, joita vakuutusyhtiöt eivät korvaa. ”Silloin se on sama, ketä asiakas käyttää”, Lehtinen toteaa.


Suomessa vuodesta 2008 alkanut taloudellinen taantumakaan ei ole vaikuttanut, koska vesivahinkoja sattuu, oli lama tai ei. Karlsson kertoo, että lama-aikaankin tehtiin aiemmin jo suunniteltuja putkiremontteja, ja putkiremonttien yhteydessä puretuista pesuhuoneista löytyi usein kosteusvaurioita.

täynnä ja joudutaan siirtymään tilapäismajoitukseen”, sanoo Lehtinen. Yhden työntekijän päivän palvelusalkkuun saattaa kuulua kosteusmittauksia, jälkivahinkotorjuntaa, kuivainten vientiä työmaalle, kiirekäyntejä sekä paperitöitä.

IHMISTÄ YMMÄRTÄVÄ PALVELU

”Vastahan me pääsimme tänne Viherlaaksoon”, kolmikko naurahtaa kysymykseen ”Mitkä ovat WD Kuivauksen tulevaisuuden suunnitelmat?” – samalla kun Lindholm ihmettelee, että joko muutosta muka on kulunut kolme vuotta. Yrittäjän aika menee nopeasti, kun mielekästä tekemistä riittää. Viherlaakson vanhan K-Extra Viherin kiinteistön yritys hankki omistukseensa vuonna 2013. Päivisin paiskittiin töitä asiakaskohteissa, ja tiloja saneerattiin muuna aikana. Hyvin ovatkin saneeranneet – avara vihreä-valkoiseen sävyyn sisustettu toimisto-osa lasiseinäisine huo-

WD Kuivauksen menestyksen takaa palvelu: nopea, tehokas ja ammattitaitoinen. Sen puolestaan takaavat työntekijät. ”Tietenkin keskiössä on se osaava henkilökunta, joka on äärimmäisen tarkoin valittu kautta historian”, kertoo Lehtinen. Palvelulta vaaditaankin paljon, koska välillä kohteet ovat kuin sotatilan jäljiltä ja työntekijät joutuvat olemaan välillä melkein psykologin roolissa hätääntyneen ja murheellisen asiakkaan kanssa; koti kun on lähes poikkeuksetta ihmisen suurin omaisuus. ”Välillä siellä on sitten itku vähän herkässä, kun koko asunto on vettä

VANHASTA K-KAUPASTA TOIMIVAT TILAT

neineen on vähintäänkin edustuskelpoinen. Alakerrassa yrityksellä on omat huoltotilat, joissa huolletaan työvälineet.

TERVEISET YRITTÄJÄKOLLEGOILLE Kaikille yrittäjäkollegoilleen Lindholm, Lehtinen ja Karlsson lähettävät yksinkertaisia terveisiä. Lindholm kehottaa keskittymään siihen perustekemiseen, josta raha tulee yritykseen. On ihan turha pyöritellä kuitteja ja papereita, jos joku ammattilainen voi tehdä sen paremmin. Karlsson korostaa henkilökunnan merkitystä ja kehottaa pohtimaan työntekijöille suunnattua osakeantia: ”En sano, että se toimii kaikille, mutta meillä se on ollut hyvä ratkaisu. Lehtinen ohjeistaa viimeiseksi pitämään huolta yrityksen kulurakenteesta: ”Ei tehdä sellaisia sopimuksia, jotka aiheuttavat enemmän kuluja kuin on tuloja.” www.wdkuivaus.fi BUSINESS ESPOO

|

39


IHAN kuin NHL:ssä L

uin Kauppalehdestä vanhan jutun suomalaisesta The other Danish guy -kalsariyrittäjästä. Aina puhutaan siitä, kuinka brändin takaa pitää löytyä tarina, mutta tässä se toteutui kerrassaan hienosti. Epeli kyllästyi valelemaan emulsiota hiertyneisiin kankkuihinsa ja kehitti hankaamattomat kalsongit. Brändi nousi jo Kölnin Pride-tapahtuman pääyhteistyökumppaniksi. Täydellistä. Samanlaiseen tarinaan törmäsin etsiessäni hevoselleni sopivaa satulaa. Olin jo sovittanut yli 50 satulaa, kun vastaan tuli malli, jonka suomalainen, Skotlantiin muuttanut nainen oli tarjontaan tuskastuneena kehittänyt. Markkinointiin ei ollut juurikaan rahaa, mutta sana kiiri. Nyt tehdas saa painaa pitkää päivää saadakseen kaikki tilaukset toimitettua.

O

n hienoa, jos tarpeesta lähtenyt idea saa siivet ja menestyy. Uskon, että itse kehittäjälle vielä hienompaa on itse tuotteen saaminen käteen. Tunne siitä, että minä tein tuon. Istua itse kehittämissään kalsareissa itse kehittämässään satulassa. Ylpeys omasta työstä on kuin ruokaa sielulle. Eikä oikein nukutakaan, kun on niin innoissaan. 40

|

BUSINESS ESPOO

E

dellä mainitut esimerkit ovat vaatineet jonkin verran pääomaa. Kaikki ideat eivät sitä tarvitse. Toimittaja-tuottaja-kirjailija Jenni Pääskysaari oli pitkään haaveillut kirjoittavansa tytöille kirjan. Syntyi Tyttö sinä olet… -kirja, josta tuli bestseller. Kirja syntyi tarpeesta kertoa kaikille maailman tytöille, että sinä pystyt siihen, olet mahtava. Selkeästi Suomen tytöille ei oltu sitä tarpeeksi sanottu. Ja ne, jotka eivät osaa sitä sanoa, vaikka haluavat, voivat antaa kirjan. Tässä on kaikki, mitä sinusta ajattelen, rakas tyttö. Kirja on palvelus mykille suomalaisille.

M

inun oma juttuni alkoi blogista. Huomasin muutama vuosi sitten, että ihmiset tykkäävät lukea blogeja. Minä taas tykkään kirjoittaa. Heureka! Kirjoitanpa rakastamistani eläimistä blogia. En äkkiä keksi mitään hauskempaa kuin eläimistäni kirjoittaminen. Koirani ja hevoseni edustavat minulle koko päivän kestäviä huumorielokuvia. Tehtäväni on pukea elokuva sanoiksi. Ajan mittaan blogini keräsi ihan mukavan porukan lukijoita (tällä hetkellä noin 94 000/kk). Tässä vaiheessa eräs iso leh-

titalo kiinnostui pikku tarinoinnistani ja osti blogin omiensa joukkoon. Nykyään saan siis palkkaa siitä, että kirjoitan hölmöistä elukoistani hassuja juttuja. Tämä on täydellistä. Nyt tiedän täsmälleen miltä NHL-jääkiekkoilijoista tuntuu. Saada rahaa siitä, että tekee mitä eniten haluaa. (Summat saattavat toistaiseksi pyöriä eri tasolla.)

O

nhan se raaka valinta, lähteä tekemään mitä haluaa. Pitää olla valmis luopumaan monista asioista, jotka eivät ole tärkeitä. Saattaa olla, että asunto pitää myydä ja uusi talvitakki jää ostamatta. Etelään ei tarvitse haaveilla menevänsä, puhumattakaan Suomen Lapista hiihtoloma-aikaan. Silti, kun oma arvojärjestys on selkeä, moiset pikkujutut eivät harmita. Oman intohimonsa äärellä työskentely tekee niin pirullisen onnelliseksi, että melkein hävettää. Siis muiden puolesta. Suosittelen. Katja Ståhl Katja Ståhl on pitkän linjan espoolainen hevoshullu toimittaja, jonka hevosen lempinimi on "Pullukka".


YRIT TÄ JY YS K ASVA A OMNIASSA Meillä kohtaavat osaajat, ideat ja innovaatiot. Tule Omniaan synnyttämään yritystäsi, virittämään ideoitasi tai kehittämään kanssamme henkilöstösi osaamista. Saat käyttöösi monipuolisen osaamisemme sekä laajat verkostot, joiden avulla kehityt yrittäjänä ja kehität yritystäsi. Katso lisää yrittäjävalmennuksistamme, henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista, oppisopimuksesta sekä Luoviva-yritysvirittimestä osoitteessa omnia.fi BUSINESS ESPOO

|

41


Yrittäjän usko, vastuu ja vapaus

Kuva: Jari Hudd 42

|

BUSINESS ESPOO

Tolpassa oleva mainos on harvemmin ensimmäisenä mainostoimiston mielessä mediakampanjaa suunnitellessa. Jyrki Tammiston mukaan sen kuitenkin pitäisi olla sitä. Tolppamainos on kohdennettu, yksinkertainen ja silti massamedia. Vahva usko tuotteeseen ja yrittäjän vastuu yhdistettynä vapauteen on saanut Jyrkin ja hänen vaimonsa Sirun nauttimaan elämästä. Teksti: Henry Vesin


NÄMÄ YRITTÄJÄT USKOVAT ULKOMAINONTAAN DIGIAIKANAKIN

USKO OMAAN TOIMINTAAN Soitan Jyrkille sovittuun aikaan aamusella. Toisesta päästä vastaa 48-vuotias yrittäjä, jolla on vahva kokemus mediamyynnistä. Tällä hetkellä hän toimii täysipäiväisesti mainosta.comin alla ja myy tolppamainostilaa. Etukäteen hieman epäilin kahden sivun tolppamainosjutun tekemistä, mutta Jyrkin usko muuttaa mielipiteeni nopeasti. “Tää on staattista ulkomainontaa ja aidosti kohdennettu massamedia”, Jyrki aloittaa. Hän kertoo, kuinka esimerkiksi kivijalkamyymälä Hämeenlinnassa kasvatti omaa kävijämääräänsä 25 prosenttia, kun lähialueelle laitettiin 20 tolppaan mainos. Asiakkaalla on jokin tarve, johon vastataan hyvin kohdennetulla mainonnalla. “Parasta on, että myyn aina asiakkaan tarpeeseen, eli mun ei tartte sotia omaa etiikkaa vastaan”, Jyrki sanoo. Hän laittaa myös omat kasvonsa peliin. Jos jollain tulee ongelmia niin hän on itse ratkaisemassa niitä. Jyrki on tehnyt kiinteistönvälitystä ja mediamyyntiä eri yrityksissä jo vuosikymmenet. Hän oli ehtinyt saada korkean etiikkansa avulla luotettavan dieselveturin maineen ja siksi työtarjouksia tuli aina silloin tällöin. Yhden kerran pohjoisen suunnasta tuli mielenkiintoinen tarjous pylvästaulumedian myyntiin. Jyrki päätyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi vuonna 2012. Ensimmäisinä vuosina hän painoi omien sanojensa mukaan ihan hillittömästi duunia, mutta se on taannut nykyisille vuosille vahvan kasvukäyrän. “Kasvupotentiaalia on silti vieläkin”, hän kertoo. Jyrkin vaimo Siru oli aiemmin yrittäjänä taitoluistimien parissa, kunnes vuonna 2015 hän siirtyi yhtälailla päätoimisesti tolppamainosmyynnin pariin. Mainosta. com on oma brändinsä, jonka omistaa Jali Tuhkunen. Abuela Oy on Jyrkin ja Sirun yhteinen yritys, joka tekee myyntiä. Siru hoitaa hieman enemmän kirjanpidollisia asioita ja tutkimustyötä, kun taas Jyrki juoksee tehden myyntiä isommalla pensselillä ja jopa kylmäkäynneillä. “Sirulla on kyllä sitten parempi osumatarkkuus myynnissä”, Jyrki heittää. Molemmat katsovat toistensa töiden perään virhei-

den varalta. “Tähän asti tämä yhteinen työnteko on toiminut loistavasti, enkä näe mitään syytä miksei tämä toimisi hamaan tappiin saakka”, Jyrki jatkaa.

VASTUU ASIAKKAISTA KOKONAISVALTAISESTI “Me ollaan pieni toimija, ja erotutaan henkilökohtaisella palvelulla”, Jyrki jatkaa. Jos yksi pieni toimija haluaa ostaa yhden tolppamainoksen kivijalkamyymälän vierestä ja kertoa että olemme täällä, niin se on yhtä mahdollista kuin ison yrityksen satojen tolppien mainoskampanja. Kellokorttia ei leimata päivän aikana ja asiakkaan puolesta joustetaan vaikka vapaapäivinä. Hän kertoo, kuinka esimerkiksi yhtenä perjantaina oli aloittamassa vapaapäiväänsä, kun hänelle tuli työpuhelu. Sen seurauksena hän ajoi Lahteen, piti kahden tunnin palaverin ja ajoi kaupan kautta kolme tuntia takaisin kotiin. Asiakas teki kaupat. Jyrkillä on kumihanskat aina taskussa ja tikkaat takakontissa, koska jos jokin mainos repsottaa niin hän käy sen korjaamassa itse. “Turha siinä tilanteessa on asentajalle soittaa”, hän kuittaa. Kaikki myyjät, asentajat ja mainosten tekijät ovat yhtä lailla suomalaisia yrittäjiä, joten kaikilla ketjun lenkeillä on yhtäläinen vastuu asiakkaan tilauksesta aina myyntihetkestä kampanjan toteutumiseen saakka. Mainostajan kannalta tolppamainos on kuitenkin äärimmäisen kustannustehokas. Paras sesonki on Jyrkin mukaan valoisan aikaan ja yksinkertainen tolppamainos toimii parhaiten. Ohi kulkee parhaimmilla väylillä tuhansia ihmisiä. Hän jopa sanoo, että jokaisen mediakampanjan pitäisi alkaa kaupallisen ulkomainosjulisteen suunnittelusta, koska siihen on kiteytettävä koko kampanjan ydinviesti. Suurin osa asiakkaista ei kuitenkaan ole mediasuunnittelijoita, vaan suoria ostajia.

pariskunta on siirtynyt asumaan idylliseen mökkimaisemaan. Maanantaiaamuisin suoritetaan tietyt arkiset rituaalit, joissa tarkistetaan viikon toiminta, mutta muuten päivän rytmi elää asiakkaiden mukaan, oli sitten autossa tai kotona. Puhelin pysyy kuitenkin aina lähettyvillä. “Milloin tahansa voi soittaa, jos esimerkiksi asentajalla on ongelma aamutuimaan”, Jyrki kertoo. Haastattelua seuraavalla viikolla Jyrki ja Siru ovat suuntaamassa Espanjan aurinkoon moottoripyöräilemään. Kyseessä ei varsinaisesti ole lomamatka, vaan ainoastaan keskelle viikkoa Sirun syntymäpäiväksi varattu reissu. Töitä voi kuulemma sähköpostin ja puhelimen avulla tehdä sieltäkin.

JYRKIN 3 VINKKIÄ 1. VAHVA SELKÄRANKA JA ITSEKURI Mulla iskee hätä, jos kone ei ole auki puoli yhdeksään mennessä.

2. PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA Tämän on toteuduttava sekä fyysisesti että psyykkisesti. Näin mä teen itse, urheilen ja harrastan liikuntaa erittäin laaja-alaisesti.

3. NAUTI MATKASTA Vaikka suomalaiseen tapaan kuuluu, ettei saa näyttää, niin kyllä sanon silti että nauti matkasta ja iso silmäniskuhymiö perään. Näkisit vaan tämän konttorin tässä nyt.

VAPAUS TOIMIA Jyrkillä ja Sirulla on yksi toimistohuone, mutta he viettävät suurimman osan toimistopäivistään nykyään Siuntiossa, jonne

www.mainosta.com BUSINESS ESPOO

|

43


Kuva: Jari Hudd

Ulkomainonta on tehokasta viestintää - digiaikanakin 44

|

BUSINESS ESPOO


NÄMÄ YRITTÄJÄT USKOVAT ULKOMAINONTAAN DIGIAIKANAKIN

Infobase Towers Oy:n toimitusjohtaja Minna Ikäheimonen ei arastele vetää kumisaappaita jalkaan ja lähteä tutkimaan vaikeakulkuistakaan maastoa mittanauhan ja kameran kanssa. Kun kauppakeskittymälle tai teollisuusalueelle haetaan sopivaa infotornin paikkaa, se ei löydy tietokoneella.

I

nfobase-mainostorni on suomalainen innovaatio. Valaistun, Suomen olosuhteisiin sopivan, sijoituspaikan mukaisesti 7,2–14,0 metriä korkean Infobase-mainostornin on suunnitellut arkkitehti, professori SAFA* Juhani Pallasmaa. Infobase Towers Oy sai yhtenä ensimmäisistä Suomalaisen työn liiton Design from Finland -merkin vuonna 2011. Hyviä paikkoja mainostorneille ovat tienvarret kauppa- tai teollisuuskeskittymien vieressä. Erityisen tärkeitä infotaulut ja mainokset ovat niille yrityksille, jotka eivät näy suoraan ohikulkijoille tai joiden logoa ei ole kiinteistön julkisivulla. ”Yleensä lähdetään liikkeelle ihan umpipuskasta niin helteellä kuin tulipalopakkasellakin. Hommaa on vaikea delegoida kenellekään muulle, sillä välillä alkusysäys tulee asiakkaan suunnalta, ja joskus huomaan ohiajaessani että tuossa olisi tornin paikka. Tällaista yrittäjän elämä on, ensin rämmitään ja sitten vaihdetaan autossa jakkupuku päälle ja painutaan palaveriin”, Minna Ikäheimonen kertoo pilke silmäkulmassaan.

MAINONTAA KIVIKAUDELTA SOME-AIKAAN ”Luolamaalauksia voi ajatella ensimmäisinä mainoksina. Ihmiset ovat aina liikkuneet ja tulevat aina liikkumaan ulkona, ulkomainonta toimii paitsi markkinointikanavana myös tiedon tuojana. Ulkomainos kannattaa yhdistää sosiaaliseen mediaan ja muihin markkinoinnin kanaviin. Autolla ajaessa ei voi kovin pitkää tekstiä lukea, mutta aamulla luemme lehtiä ja matkalla kuuntelemme radiota. Ulkomainos saattaa olla se viimeinen impulssi, joka saa ihmisen tekemään koti-

matkalla ostopäätöksen”, Minna sanoo. Hyvin suunniteltu ulkomainos on selkeä, noudattaa brändin graafista ilmettä ja sen viesti on lyhyt ja ytimekäs. Vanhan kansan oppi pätee edelleen: jos mainoksen pystyy lukemaan kauempaa tulitikkuaskin kannesta, se toimii myös ulkomainoksena. Mainostorneja löytyy jo kymmenestä suomalaisesta kaupungista. Tornin yläosa varataan aina kaupungin käyttöön (kaupungin nimi sekä alue). Aloite info- ja mainostorneihin tuli kaupungeilta. Kehitystyö aloitettiin 1998, kun kaupungit halusivat tuoda esille yritysalueita sekä kauppakeskuksia ja kaupan keskittymiä. Kaupunkikuvasta tulee helposti sotkuinen jos jokainen yritys hoitaa ulkomarkkinoinnin omalla tavallaan. Ulkomainoksen tehtävä on ohjata ihminen yrityksen kotisivuille tai opastaa kivijalkaliikkeeseen. Jos mainoksen suunnittelu tuntuu vaikealta, apua löytyy. ”Lähes aina mainosta joutuu karsimaan. Olen tehnyt tuhansia mainoksia. Yleensä asiakkaan viesti saadaan kiteytettyä jo myyntitilanteessa, mutta tarjoamme myös konkreettista suunnitteluapua”, Minna lupaa. Mutta mikään väline ei yksin riitä, tarvitaan koko ketju jotta asiakas saadaan kiinnostumaan tuotteesta.

töön ensimmäisenä Espoossa. Minna on ollut ulkomainosalalla 26 vuotta. Hän summaa: ”Digi tulee mullistamaan alan ja kampanja-ajat lyhenevät. Ennen mainos laitettiin maanantaiaamuna kello seitsemän ja sitä ei turhan päiten muuteltu. Nyt mainos voi vaihtua neljä kertaa päivässä. Esimerkiksi kodinkoneliike voi mainostaa aamulla töihinmenijöille kännykän pikahuoltoa, päivällä tietokoneita ja illalla kauppareissulaisille uusia pyykkikoneita.”

MINNAN 3 VINKKIÄ MAINOSTAJALLE 1. MONIKANAVAISUUS Infotorni on hyvä maamerkki ja opastin. Paras teho ulkomainonnasta saadaan silloin, kun koko ketju somesta ulkomainontaan ja kotisivuista kivijalkaan on harkittu ja kokonaisuutta tehostava.

2. KOHDERYHMÄ Mikä viesti koukuttaa ihmisen riippuu vuorokaudenajasta ja työmoodista. Viestisi on kohdennettava mahdollisimman tarkasti.

SYKLI LYHENEE

3. NOPEUS

Infobase Towers myy mainostilaa kauppakeskusten ja teollisuusalueiden yhteydessä oleviin mainostorneihin. Alueet voivat ostaa myös oman torninsa, esimerkiksi Pukkilan yrittäjät tarttuivat mahdollisuuteen. Espoo on tärkeä markkina-alue. Esimerkiksi vuoden 2016 lopulla lanseerattava digitaalinen mainostaulu otetaan käyt-

Ulkomainonta ei ole enää staattista, vaan vaihtuvien näyttöjen ja digitalisoinnin myötä viestiä voidaan muuttaa useamman kerran päivässä. www.infobase.fi * Suomen Arkkitehtiliitto BUSINESS ESPOO

|

45


Yksi osoite, kaikki FORD-mallit

FORD MUSTANG 2.3 EcoBoost M6 alk. 56.21157 € Autojen legenda, Ford Mustang, vangitsee katseet. Upea muotoilu ja huipputeknologiat yhdistyvät täydelliseksi suortuskykyiseksi urheiluautoksi. Saatavana hatchback- tai avokattomallisena, joko 2,3-litraisella EcoBoost- tai 5,0-litraisella V8-moottorilla. Ajonautinto vakiona.

(sis. toim. kulut 600 €)

FORD MONDEO VIGNALE 2.0 TDCi alk. 50.34379 € Vignale on aivan uudenlainen Ford-elämys, joka pitää sisällään ylellisen auton ja korkealaatuisen palvelun. Ford Vignalen huippuvarustelu ja viimeistellyt yksityiskohdat on tehty juuri sinua varten. Valitse moottoriksi EcoBoost 2.0 -bensiinimoottori tai Duratorq 2.0 TDCi -diesel ja nauti ajamisesta.

(sis. toim. kulut 600 €)

Ford Mustang -mallisto (2.3 EcoBoost 314 hv M6) alk. 56.211,57 € (sis. arvioitua autoveroa 16.711,57 € (CO2 179 g/km) + toim.kulut 600 €). EU-yhd. kulutus 8.0 l/100 km. Ford Mondeo Vignale -mallisto (2.0 TDCi 180 hv) alk. 50.343,79 € (sis. arvioitua autoveroa 9.933,79 € (CO2 128 g/km) + toim.kulut 600 €). EU-yhd. kulutus 4,9 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

FordStore 46

|

BUSINESS ESPOO

ford.laakkonen.fi

Laakkonen Herttoniemi Mekaanikonkatu 12 00880 Helsinki 010 214 8100

Puheluhinnat 010 – yritysnumeroon: 8,35 snt /puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)


MAKE IT SIMPLE

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity BUSINESS ESPOO

|

47


48

|

BUSINESS ESPOO

uutta yritystä perustettu vuonna 2016

450

asiakaskäyntiä vuodessa

1800

Rakentaminen 11%

Kauppa 18%

Palvelut 64%

J Ä SE NTE N Toim ia la j a k a um a

Olemme Suomen Yrittäjien (115 000 jäsenyritystä) suurin paikallisyhdistys ja joukkoomme kuuluu noin 2700 jäsentä.

Espoon Yrittäjät on yrittäjien oma paikallinen etu- ja palvelujärjestö.

YritysEspoo kuuluu Suomen Uusyrityskeskukset-verkostoon.

Uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä 80% on vielä toiminnassa 5:n vuoden jälkeen.

espoon yrittäjät

YRITYSESPOO

Kahden tiimin valmentaja, yrittäjyyden asialla


BUSINESS ESPOO

|

49

@YritysEspoo www.facebook.com/yritysespoo www.yritysespoo.fi Ajanvaraus: 046 870 1140

● Tapaamisaikoja Otaniemessä ja Kirkkonummen kunnantalolla (YritysKirkkonummi)

● Asiantuntijaverkoston tarjoamia palveluita mm. markkinoinnissa ja kirjanpidossa

● Opastusta toimitila-asioissa

● Apua liiketoiminnan uudistamiseen, kansainvälistymiseen ja rahoituksen löytymiseen

● Yrittäjyys vaihtoehtona- ja muut tilaisuudet

Yrittäjyyden ykkösosoite: Innopoli 1 Tekniikantie 12 02150 Espoo

@espoonyrittajat www.facebook.com/espoonyrittajat www.espoonyrittajat.fi Puh: 010 422 1400

● Tiedotus- ja verkkopalvelut – kauttamme ajankohtainen tieto yrittäjyyteen liittyvistä asioista (verotus, lakimuutokset, muuttuvat säädökset)

● Rahanarvoiset yhteistyökumppaneiden ja muiden jäsenten tarjoamat edut

● Yrittäjän edunvalvonta - laajat yhteistyö- ja tukiverkostot yrittäjälle

● Tapahtumia: verkostoitumistapahtumat, kansainväliset matkat, edulliset koulutukset

● Neuvontapalvelu - 100 juristia käytössä maksutta puhelinsoiton päässä

● Henkilökohtaista ja maksutonta neuvontaa myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi

Kuljetus 3%

Teollisuus 4%

verkostoja ja edunvalvontaa jäsenyrittäjille

YritysEspoon jaEspoon Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen myös intohimoinen Tottenham Hotspur FC:n fani

MAKSUTTOMAT YRITYSPALVELUT

30%

Asiakkaista maahanmuuttajia


Johannes Päkkilän

intohimona huilut

Ekologisuus

JA

kierrättäminen Tuunaajamutsin virtalähteinä

UUSIA BISNEKSIÄ: MOBIILIPELIEN LOKALISOINTI

TILTUN KOIRAKOULUSSA HAUKUTAAN BUSINESS ESPOO

|

1


SISÄLTÖ 3

12

20

Kauniaisten kaupungin johto kiittelee yhteistoimintaa Espoon ja Kirkkonummen kanssa.

Raghunath Koduvayur visited the start-up scene and absorbed the attitude.

YritysEspoon Päivi Kuusivaara valottaa eri yhtiömuotojen taustoja.

4

14

22

Michaela Flander lever sin dröm som företagare - och stöder två viktiga projekt.

Anni Laine tuntee oman kenttänsä ja auttaa pieniä yrityksiä välttämään virheitä lokalisoinnissa.

Pitkän linjan puukäsityöläinen Jaana Karell vannoo kotimaisen puun nimeen.

RAKKAUDESTA KOIRIIN JA KOULUTTAMISEEN

16

23

Tiltu Antikaisen harrastuksesta tuli päätoiminen työ YritysEspoon vauhdittamana.

Napakka tietopaketti osuuskuntayrittämisestä kiinnostuneille.

8

17

YHTEISTYÖTÄ YLI KUNTARAJOJEN

EN DRÖMFABRIK MED SOCIALT ANSVAR

6

VAHVOJA TUOTTEITA JA TEHOKASTA MARKKINOINTIA

Kamonin nauravaiset naiset haluavat palata perusasioihin.

10

TELECOMS GIANT SPAWNS ENTREPRENEURS

The positive impact after Nokia and Microsoft changed forms and focus.

Kannen kuva: Nina Mönkkönen

2

|

BUSINESS ESPOO

A SERIAL ENTREPRENEUR IS BORN

LOKALISOINNIN LIITTOLAINEN

HAJAUTA JA HALLITSE

VERKOT VESILLE

Osuuskunta Verkottaja auttaa kaiken ikäisiä työllistymään.

18

JOHANNES PÄKKILÄN INTOHIMONA HUILUT

Lapsuuden soittoharrastuksesta tuli ammatti. Menestyksen tukena lojaalius ja asiakaspalvelu.

MINKÄ YHTIÖMUODON VALITSET?

KOTIMAISEN PUUN PUOLESTAPUHUJA

MAAILMA TÄYNNÄ MATERIAALIA

Tuunaajamutsi Annakaisa Kilpinen innostaa ja kannustaa kierrättämään.

24

HYVÄN MIELEN SANKARIVIITTOJA

Emmi Lonkan tuotemerkki antaa luvan olla jouten.

25

ENTREPRENEURS LINK ESPOO AND CHINA

Ties between Finland and China are closer than ever.


Markus Jahnsson Kauniaisten edustaja YritysEspoon hallituksessa

Christoffer Masar Kauniaisten kaupunginjohtaja

Yhteistyötä yli kuntarajojen

K

eskellä Espoota sijaitseva Kauniainen on monella tavalla erilainen kuin naapurinsa, eritoten yritysrakenteensa vuoksi. Teollisuutta pienessä kaupungissa ei ole, mutta sen sijaan erilaiset palveluntarjoajat ja muut pienet yritykset ovat mukana luomassa hyvinvointia ja lähipalveluja kaupunkiin. Kauniaisten Yrittäjät ry on saanut jäsenikseen suurimman osan kaupungissa toimivista yrityksistä, ja jäseniä on nyt pitkälti toista sataa. Yhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa, vaikka suoranaista elinkeinotoimistoa kaupungilla ei ole. Tämä yhteistyö toimii siinä määrin hyvin, että yhdistys on myös lausunnonantajatahona kaupungin kaavoittaessa tai tehdessä ratkaisuja, joilla on vaikutuksia yrittäjyyteen. Yhdistyksen yhteydet Espoon Yrittäjiin nähdään kaupungilla myös voimavarana tarkasteltaessa alueen toimintaa laajemmin. Seutu nähdään yritysmielessä yhtenä toimialueena. Sanomattakin on selvää, että niin pieni toimija kuin Kauniainen ei yksinään pysty huolehtimaan elinkeinoasioista ja kehittämään oman alueensa yritystoimintaa

verkostoitumatta. Kauniainen on tiiviisti mukana ja aktiivisena toimijana pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisessä, myös yritystoimintaa koskevissa asioissa ja paremman tulevaisuuden hahmottamisessa. Konkreettisimmin tämä yhteistoiminta näkyy jäsenyytenä Espoon Uusyrityskeskuksessa eli YritysEspoossa. Tämä jäsenyys ja yhteistyö on kauniaislaisittain tarkasteltuna todellinen voimavara. Suhteellisen kevyellä panostuksella pystytään luomaan työllistymismahdollisuuksia myös Kauniaisissa. Näiden organisaatioiden ja yhteistyön kautta olemme mukana tarkastelemassa laajemman, ehkä Suomen innovatiivisimman ja nopeimmin kehittyvän talousalueen rakentumista ja haasteita Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan kanssa. Yhteisen yritysneuvonnan avulla pystytään vuosittain perustamaan Kauniaisiin lukuisia uusia yrityksiä, jotka tuovat huomattavan lisän paikalliseen yrityselämään ja edistävät työikäisen väestömme työllistymistä. Haasteena Kauniaisissa on viime vuosina ollut etenkin hyvin koulutetun väen työttömyys. Tähän on kaupungissa tartuttu niin neuvontayhteistyön kautta kuin myös kaupungin omilla toi-

milla. Tuloksia uskomme näkevämme jo muutaman vuoden kuluessa. Toinen erittäin kiinnostava avaus kaupungin kannalta on valtioneuvoston kaavailema esitys kasvupalveluiden erillisratkaisusta pääkaupunkiseudun kaupungeille. Tämä koskisi näkemyksemme mukaan mm. elinkeinotoimintoja, maahanmuuttopalveluita ja työllisyysasioiden järjestämisvastuuta. Kauniaisissa uskomme lujasti siihen, että elinkeino- ja työllistämisasioissa paras asiantuntemus löytyy kaupungeista. Pääkaupunkiseudun kaupungeille tai seudun yhteisille ylikunnallisille toimijoille ja järjestöille tulisi luoda tarpeelliset edellytykset hoitaa työllisyysasioita ja muita niihin liittyviä palveluja koko seudun eduksi. Parhaassa tapauksessa näemme tässä mahdollisuuden luoda uusin keinoin ja rahoitusmallein uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja yli kuntarajojen. Tällaisessa mallissa on tilaa sekä kaupungeille että YritysEspoolle ja paikallisille yrittäjäyhdistyksille kehittää yhteistyössä toimintaansa työllistymisasioissa koko alueen hyväksi. Jäämme toiveikkaina odottamaan valtion jatkoesityksiä ja päätöksiä asiassa.

BUSINESS ESPOO

|

3


Michaela

Flander – en drömfabrik med socialt ansvar

Michaela Flander grundade sitt företag i början av 2016. Hon designar bröllopsklänningar på beställning, men i sin studio i Helsingfors har hon också färdiga modeller. Hennes dröm är att någon dag ha en egen butik och syateljé samt en kollektion som också säljs utomlands och på nätet Text: Marianne Sundblad 4

|

BUSINESS ESPOO

Bild: Nina Mönkkönen


BAKGRUND Michael har utbildat sig till formgivare och studerat kläddesign i England och Sverige, där hon var praktikant hos en av landets mest framstående designers, som bland annat designat prinsessan Sofias bröllopsklänning. Hon har även studerat vid en konstskola på Åland. Sömnad studerade hon i Helsingfors.

närvarande en brudklänningskollektion med sex färdiga klänningar, men nästa år planerar hon att öka utbudet till 9-10 klänningar. Dessa kan köpas som sådana eller omarbetas enligt kundens önskemål. Men ibland väljer kunderna att ha en helt skräddarsydd klänning. I så fall vill Michaela reservera ungefär sex månader för att färdigställa klänningen.

DRÖMMEN OM ATT STARTA EGET

SAMARBETSPARTNER

Efter avslutade studier arbetade Michaela med ett heltidsjobb med anordnande av evenemang inom den sociala sektorn och sjukvården i Sverige. Men hon saknade det kreativa och friheten att göra det som hon ville: att starta ett eget företag och designa kläder. För att förbereda sig på den praktiska sidan av företagandet deltog Michaela i en tre månader lång kurs i företagande, som arrangerades av Naisyrittäjyyskeskus. När Michaela sedan hade fattat det konkreta beslutet att grunda ett eget företag, sökte hon sig till FöretagsEsbo. Hon berättar att hon där fick värdefulla råd och kunde diskutera sin affärsidé, till exempel balansen mellan det kreativa och drivandet av ett företag.

Michaela designar själv klänningarna, men hon syr dem inte själv utan anlitar samarbetspartner i Estland. Det är bara ett faktum att det är för dyrt att låta sy klänningarna i Finland. Även för närvarande ligger priserna på hennes bröllopsklänningar omkring 1 000 euro, om man väljer en färdig känning, och kring 1 500 euro samt tyget, om man vill ha en egen design. För dyrare klänningar finns det enligt Michaela helt enkelt inte en tillräckligt stor marknad i Finland, och därför försöker hon göra smarta design- och tygval så att priset är överkomligt. Michaela jobbar dock gärna med händerna och gör själv till exempel slöjor och broderingar. För närvarande broderar hon ett helt unikt tyg åt en kund.

LÅN OCH EGNA BESPARINGAR

MARKNADSFÖRING

När Michaela startade sitt företag, kunde hon använda pengar som hon hade sparat för ändamålet. Dessutom tog hon ett banklån och fick startpeng. Hon säger att hon fick väldigt bra betjäning på svenska och hjälp på FöretagsEsbo när det gällde just startpengen och andra praktiska frågor.

Jag frågar Michaela hur hon har skaffat sina kunder. Hon säger att tidningsreklam är för dyra för en ny företagare. Som många andra har hon i stället satsat på sociala medier, främst Facebook och Instagram. Hon litar på det att när det småningom finns flera brudar som har haft hennes bröllopsklänning och som delar sina bilder på Instagram, sprider ordet.

EGEN STUDIO I HELSINGFORS Michaels affärsidé är att designa moderna och lyxiga bröllopsklänningar till ett överkomligt pris, och företaget är väldigt kundorienterat. Bra service har varit en av utgångspunkterna från början. Michaela poängterar att hon inte har en egentlig butik utan en studio, som är öppen enligt överenskommelse. Kunderna kan boka tid genom att ringa Michaela eller genom att fylla i en blankett för tidsbeställning på Michaelas webbsajt www.michaelaflander.com. I sin studio har Michaela för

tom är kunnig inom modevärlden samt det viktigaste: kundanskaffning. Men hon säger att hon har tur när hon har bekanta och släktingar som fungerar som mentorer för henne.

FRAMTIDSDRÖMMAR Den lokal som Michaela nu har kallar hon studio, men i framtiden skulle hon gärna vilja ha en riktig syateljé och kollektion, som hon kunde sälja inte bara i Finland men också i Skandinavien och andra länder. Fast hon jobbar ensam har hon fått hjälp av sin syster i kundanskaffningen och dessutom samarbetar hon med en pro bono-praktikant, som hjälper henne med branding och kommunikation.

SOCIALT ANSVAR För Michaela är socialt ansvar viktigt. Även om hon är i startgropar med sitt eget företag, vill hon hjälpa andra. Michaela har en starkt etisk syn på affärsverksamheten. För närvarande stöder hennes företag två projekt: the Hunger Free Women Scholarship Project, som hjälper flickor i Bangladesh att studera, och the Award For Smiling Project, som hjälper kvinnor att starta egna företag och bli självförsörjande. Michaela vill inte bara förverkliga sina egna och sina kunders drömmar utan hon vill vara med om att skapa en bättre värld för flickor och kvinnor i utvecklingsländer och göra det möjligt för dem att förverkliga sina drömmar.

ATT FÖRSÖRJA SIG PÅ BRÖLLOPSKLÄNNINGAR Michaela skulle väldigt gärna vara en företagare på heltid, men tillsvidare är det inte möjligt. Hon har dock räknat med att hon inom cirka tre år borde kunna försörja sig med bröllopsklänningar. Hon skulle också gärna ha en heltidsanställd men det tar tid innan det blir möjligt. Hon anser att det är väldigt viktigt att ha någon att bolla idéerna med och att få hjälp med strategisk affärsplanering av någon som dessu-

www.michaelaflander.com BUSINESS ESPOO

|

5


Rakkaudesta koiriin ja kouluttamiseen Teksti: Henry Vesin

Tiltu Antikainen oli vain 23-vuotias, kun hän päätti perustaa oman yrityksen. Vuonna 2002 hän kääntyi ensimmäistä kertaa YritysEspoon puoleen toteuttaakseen unelmansa. Ensin harrastuksesta tuli ammatinharjoittamista. Sitten ammatinharjoittaminen muuttui päätoimiseksi työnteoksi. Nyt Espoon Koirakeskuksella on yli 300 m2 toimitiloja ja kymmenkunta työntekijää.

Kuva: Jari Hudd

PALJON TILAA KOIRILLE Toiminta sisältää tänä päivänä niin koirien koulutuspalvelut, treenitilavuokraukset kuin myös lomahoidon ja päivähoidon. 6

|

BUSINESS ESPOO

Yhteistyökumppaneina samassa rakennuksessa on myös eläinlääkäri ja trimmaamo. Hoitolatilaa on 150 neliömetriä, ja koulutustilaa parisataa neliötä. Yrittäjä

Tiltu Antikainen itse touhuaa pääsääntöisesti koirakoulun puolella. “Tilaa täytyy olla kun koirien kanssa toimitaan. Postimerkin kokoisessa pläntissä ei ihan voi


tätä tehdä”, Tiltu nauraa. “Koiran täytyy saada liikkua sekä koulutuspuolella että hoitolassa”, hän jatkaa. Päätoimiseksi kouluttajaksi ryhtyminen tapahtui harrastamisen kautta. Tiltu suoritti 17-vuotiaana Kennelliiton koulutusohjaajan koulutuksen. Aikansa hän koulutti kerholla iltaisin ja aina jäi porukkaa kysymään neuvoja. Sitten joku vinkkasi, että voisit vaikka perustaa toiminimen ja pyytää rahaa tästä. Nykyisin Tiltu on suorittanut myös hyvinvointineuvojan kurssin ja eläintenhoitajan ammattitutkinnon erikoistuen eläinten kouluttamiseen. Suomalainen säätila on hyvin vaihteleva ja armoton. Tiltu kertoo, kuinka aloittaessaan päätoimisena kouluttajana 2000-luvun alussa hänen äänensä hävisi syksyisin viikoksi ulkona kouluttamisen seurauksena. Koirien kouluttaminen talvipakkasissa oli myös lähes mahdotonta. Kysynnän kasvaessa täytyi onneksi hankkia ensimmäinen sisätila, 80 neliömetriä. Siitä on Espoon Koirakeskus tullut tähän päivään asti.

KYSYNTÄÄ ON JATKOSSAKIN Tulevaisuuden suunnitelmat näyttävät samalta kuin tähänkin asti; vastata kysyntään tarjonnalla. Viimeisen kahden vuoden ajan Espoon Koirakeskuksessa on koulutettu henkilöstöä niin, että jokaisella on tekemistä. Vanhojen työntekijöiden lisäksi pari uutta työntekijää on koulutettu sisään. Koirien koulutuspuolen ja hoitolan siirto omiin tiloihinsa oli iso askel eteenpäin viime syksynä. “Nyt onneksi hoitopuoli ja koulutus on erikseen, mulla on parempi työrauha koiria koulutellessa ja hoitokoirilla on myös parempi olla rauhassa omissa oloissaan”, Tiltu kertoo. Kuulemma toistakymmentä koiraa samassa tilassa on paljon. Hän on itse paljon yhteydessä asiakkaisiin koulutustilanteissa ja arjessa, jotta voi kuunnella ja vastata kysyntään. “Mä olin alkujaan myös dogsitter, mutta eihän siitä tullut mitään, että juoksen pitkin kyliä. Rupesin sitten ottamaan koirat meille”, hän kertoo. “Siitä alkaen on sopeuduttu tilanteeseen aina niin, että asiakasta palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla”, hän jatkaa. Tällä hetkellä Tiltu on keskittynyt itse kehittämänsä ja hyväksi havaitun koi-

rien koulutussysteemin pyörittämiseen. Myös tottelevaisuuskoevalmennus eli TOKO-koulutus on nostanut kysyntää Tiltun ja hänen omien koiriensa kisamenestyksen myötä. Hoitolapuoli on itsenäistynyt hyvien työntekijöiden avulla mallikkaasti, etenkin uusien tilojen myötä. Hoitolassa työskentelee kymmenkunta henkilöä, koska koirat vaativat ulkoiluttamista ja hoitoa kolmivuorossa. Heidän lisäksi paikalla juoksee välillä myös harjoittelijoita ja työelämään tutustujia. Tiltu kertoo, kuinka “töitä toki vaatii, että koko pakka pysyy kasassa, kun tämä kasvaa ja kehittyy koko ajan, mutta hyvin on sopeuduttu kaikkeen eli tiimi toimii.”

YRITTÄJÄN OMA JAKSAMINEN Yritykseen liittyviä toimintoja, kuten työvuoroja, Tiltu pyörittää itse. Hän on juuri tullut kentältä, jossa oli pari tuntia treenaamassa omia koiria. Nyt hänellä on lounastauko ja hetki toimistolla, kunnes sitten lähtee lenkittämään omia koiriaan, kotiuttamaan hoitokoiria ja sitten illalla onkin jo koulutukset. “Täydet päivät on, mutta jos tarvitsee tehdä muutakin niin sitten voi fiksailla. Ei sitä ajankulua ihan niin helposti huomaa, kun tekee mistä tykkää“, hän sanoo. Tiltu tekee itse pääsääntöisesti iltavuoroa Koirakeskuksella. “Tottakai välillä myös leipääntyy koiriin, varsinkin silloin kun hoitolapuoli oli samassa. Keväällä tuntui että voi hyvää päivää, nyt on liikaa koiria ympärillä.” Tiltu naurahtaa, kun kysyn koiriin kyllästymisestä. “Oon erittäin onnellinen että oon saanut oman tilan koulutuksille ja mulla on työrauha, ja että tiimissä on tekijöitä, jotka pääsääntöisesti pyörittävät koirahoitolaa.“ Lopuksi Tiltu jättää terveisiä nykyisille ja tuleville koiranomistajille: “Koira vaatii aikaa, ja koiralla on hyvä olla silloin, kun sen kouluttaa. Koiran kouluttaminenhan ei oo vaikeeta. Sillä on vaan oltava selkeät säännöt ja systeemit ja muistaa, että se on eläin. Kouluttaminen ottaa ensimmäiset kaksi vuotta aikaa kehittymiseen, mutta sen jälkeen sen kanssa on helppo mennä. Kaikista eniten koira tarvitsee kuitenkin rakkautta ja huolenpitoa.”

NEUVOA ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE

1. SITKEYS Kun tekee mistä tykkää, niin on oltava sitkeä sen kanssa. Jos haluaa jotain, niin sen eteen on oltava valmis tekemään töitä.

2. TAVOITTEELLISUUS Tavoitteita on oltava, joita kohti menee, ja ne kannattaa pitää mielessä. Mä oon lähtenyt sillä mielellä että aion tehdä tätä työkseni.

3. AJANKÄYTTÖ Harjoittele ajankäyttöäsi. Mulla on mennyt hetki aikaa saada järjestykseen kaikki, kuten päivän rutiinit.

www.espoonkoirakeskus.com BUSINESS ESPOO

|

7


Nyt jos koskaan tarvitaan

vahvoja tuotteita ja tehokasta markkinointia Teksti: Kati Halonen

Kamonin nauravaiset naiset nappaavat heti mukaan keskusteluun. Tuoreiden yrittäjien tarkoituksena on tehdä asiakkailleen tehokasta ja tuloksellista markkinointia. He haluavat palata markkinoinnin tekemisessä vahvasti perusasioihin: markkinoinnin tarkoitushan on lisätä euroja sekä tuloslaskeman ensimmäiselle että viimeiselle riville.

K

amonmarkkinointi Oy aloitti toimintansa maaliskuussa 2016. Yrityksen tavoitteena on olla yhdistelmä ulkoistettua markkinointiosastoa ja mainostoimistoa. Monica Jalosen ja Kati Harkin vahva liiketoiminnallinen kokemus asiakkaan puolelta pöytää antaa hyvät eväät palvella monenlaisia asiakkaita koosta ja toimialasta riippumatta. Joskus markkinoinnin rooli ja sen ympärillä käytävä keskustelu voi luoda vaikutelman, että markkinoinnin tekeminen on todella monimutkaista ja että asiakkaankin pitäisi ymmärtää monimutkaisiakin markkinointitermejä. Kamonilaisten tavoite on aina kääntää termit asiakkaalle selkeään ja hyvin ymmärrettävään muotoon, jotta syntyy yhteinen ymmärrys mitä ollaan tekemässä, ”tyhmiä kysymyksiä ei ole ”-periaatteella. ”Tuloksekkaan markkinoinnin tekeminen vaatii ammattiosaamista. Usein itse tehty kuvitellaan ilmaiseksi, vaikka se aika on aina pois jostain muusta. Jos

8

|

BUSINESS ESPOO

markkinointia hoitaa kaiken muun työn ohella, on riski että rahat todella menevät hukkaan. Yrittäjän kannattaa miettiä miten oman ajan voisi käyttää kaikkein tuloksellisemmin. Näin saadaan tuplahyöty: lisää rahaa sekä ekalle että vikalle riville”, Kati kertoo. Vaikka Kamon yrityksenä on melko tuore, on Monicalla ja Katilla yhteensä yli neljänkymmenen vuoden kokemus tuotteistamisesta, markkinoinnista, myynnistä ja takana useita satoja projekteja. Kuten Kati sanoo: ”Meidän molempien työhistoriasta löytyy niin hienoja onnistumisia, kuin niitä, jotka eivät ole menneet suoraan maaliin. Toisaalta epäonnistumisista oppii monesti enemmän kuin onnistumisista.”

H2H ELI IHMISELTÄ IHMISELLE Kamonin yrittäjien tausta on päivittäistavarakaupassa ja heidän ydinosaamisensa on kuluttajamarkkinoinnissa ja osto-

polun ymmärtämisessä. Toisaalta myös B2B-puolella markkinoinnin tarkoituksena on vaikuttaa ihmiseen, joten samat perustavanlaatuiset lainalaisuudet pätevät toimialasta riippumatta. ”Monella yrityksellä on vaikeuksia pysyä perässä erityisesti digitalisaation vauhdikkaassa kehityksessä. Me autamme määrittelemään yritykselle tehokkaimmat digitaaliset kanavat, joissa kannattaa olla läsnä, sekä minkälaista sisältöä kanaviin on hyvä tuottaa. Osaamme sijoittaa käytettävissä olevat panostukset tehokkaimmalla tavalla”, Monica sanoo. Kamon tarjoaa monipuolisen valikoiman palveluita markkinointiin ja mainontaan, suunnittelusta toteutukseen ja printistä digin sisällöntuotantoon sekä vahvaa osaamista myös tuotteistamiseen ja tuotekonseptien kehittämiseen. Kamonin vahvuus on laajat verkostot luovien alojen huipputekijöihin. ”Palvelun tai tuotteen konsepti on väline koko yrityksen myynnin ja mark-


kinoinnin rakentamiseen. Jos perusta ei ole kunnossa, rakennus ei kestä”, Kati kuvailee.

TAVOITTEENA 100 % ASIAKASTYYTYVÄISYYS Monica ja Kati laittoivat heti yrityksen lanseerausvaiheessa itsensä likoon ja julkaisivat Nyt jos koskaan -YouTube-videon. ”Koska nyt on taloudellisesti vaikeat ajat, niin me ajattelimme, että nyt jos koskaan tarvitaan vahvoja tuotteita ja myyvää markkinointia. Joten nyt jos koskaan oli hyvä aika perustaa yritys”, Kati toteaa. Kamonissa asiat tehdään ilon kautta, mutta se ei toki tarkoita etteikö tekeminen olisi tuloksellista. Ilon kautta päästään paremmin tuloksiin. Sataprosenttinen asiakastyytyväisyys on yksi Kamonin perusperiaatteista. Sitä mitataan kysymällä asiakkaalta projektin päätteeksi ”Olitko tyytyväinen?”. Kamonille on kunnia-asia pitää kiinni asiakkaan edusta. ”Hyvä mittari menestykseemme on tyytyväinen asiakas”, muistuttaa Monica.

YRITTÄJÄT AUTTAVAT YRITTÄJÄÄ Apua saa, kun sitä vain pyytää. Tästä ovat sekä Monica että Kati yhtä mieltä. He lähettävät kiitokset paitsi YritysEspoon Päivi Kuusivaaralle, myös Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon toimitusjohtaja Erkki Pärssiselle sekä espoolaisille yrittäjille. ”Jos mietit yrityksen perustamista, kannattaa rohkeasti kysyä apua. Meilläkään ei ollut aikaisempaa yrityskokemusta, mutta usko liikeideaan oli niin vahva, että oli rohkeutta hypätä yrittäjyyteen. Yrittämiseen kuuluu paljon epävarmuutta ja riskejä, mutta myös vapautta ja mahdollisuuksia. Saa tehdä mielenkiintoisia projekteja eri alojen ihmisten kanssa, tavalla johon itse uskoo”, Monica summaa.

@kamonmarkkinointi

@KamonOy

Kamonmarkkinointi Oy

Kamonmarkkinointi Oy www.kamon.fi BUSINESS ESPOO

|

9


Photo: Nina Mรถnkkรถnen

10

|

BUSINESS ESPOO


Telecoms Giant Spawns Entrepreneurs As Nokia and Microsoft changed forms and focus, many of their international employees chose to stay in Finland and start their own businesses. By Deron Fuller

David Sun and Raghunath Koduvayur were among the many Microsoft employees whose careers were disrupted by the changes in Microsoft’s business. Both started with Nokia in the early 2000s in their home countries and had transferred to Finland. With the end of their jobs at Microsoft, they not only had to decide on future career moves, but they had to decide whether or not to stay in Finland, a place that they had come to see as home. Both of these Espoo-based entrepreneurs credit Microsoft with easing their path to entrepreneurship. Mr. Sun says, “It was hard to hear that you’re going to be laid off, but immediately we had a session on what to do next.” What came next was a lot of training opportunities. The company sponsored job search training, such as peer training for CV writing. Also, for those who had a business idea, like Mr. Sun, there was training about how to set up a business in Finland as well as opportunities to learn about Tekes, Finpro and other supporting organizations. Mr. Koduvayur got value out of the network he had built during his years with Nokia and Microsoft. As an entrepreneur, doors opened easily when looking for both investors and expertise. Although his path to entrepreneurship did not rely on official support from Microsoft, he

still takes advantage of alumni events and opportunities.

MICROSOFT’S INVESTMENT Microsoft’s official support has been extensive. Under the Polku Transition Program, Katri Hietala leads the Espoo Kipinä start-up stream. The overall Polku program is meant to support those employees affected by the strategy changes to find new employment. One of the alternatives to finding a job at an existing company is to start your own. Kipinä (Spark, in Finnish) is focused on allowing would-be entrepreneurs the chance to develop into full-blown entrepreneurs at their own pace. Within Kipinä, three different levels of training are organized. The first level is a seminar designed to give people a taste of entrepreneurship in order to evaluate their own ability and interest. For those who think that there might be a future in entrepreneurship, there is a two-day deepdive into the idea. Finally, for those who are ready to jump in, there is a five-week entrepreneur course. The Microsoft-trained entrepreneur has many options for support even after the official training is finished. In December, Microsoft organized an Entrepreneur Day as another vehicle for keeping the

community thriving and to offer a platform for making and solidifying contacts. Microsoft Flux is a start-up community located in downtown Helsinki. The facilities are free to use and are open to all start-ups. Space and a community, though, are not the only benefits that Microsoft offers. More than 100 former Microsoft employees have received start-up grants to develop their business ideas. The team that evaluates applications looks for projects with a profitable future, but Ms. Hietala says, “Our motivation is employment, unlike most other investors.”

TOUGH DECISION- STAY OR GO HOME? It would be natural for international employees to first look to the comfort of their home countries for new professional opportunities. However, around 40% of those taking part in Kipinä activities are not Finnish-speakers. Many of these entrepreneurs have made the decision that being based in Espoo offers the best chance to create a business that will help their home countries. They have also built a professional support network- or even a family- here. Whatever their motivations, they have a passion for Finland and a passion for building something of their own. BUSINESS ESPOO

|

11


Photo: Nina Mรถnkkรถnen

12

|

BUSINESS ESPOO


A Serial ENTREPRENEUR Is Born By Deron Fuller

The path of this Indian entrepreneur goes from working for global companies to working with start-ups and then back to working for a large company- but with the attitude of a start-up.

S

ince starting his career in India, Raghunath Koduvayur has spent most of his professional life working for large multinational companies- Procter & Gamble, Nokia, Microsoft. He grew comfortable with leading within companies that already had blazed a trail forward; he ensured that his teams stayed on those paths. His computer engineering education gave him a base, but Mr. Koduvayur added a People Management MBA and an International Marketing layer to his skillset. He worked for Nokia in both India and Finland for about seven years, right up until the devices group was acquired by Microsoft in 2014. With Microsoft, he spent six months in Hong Kong before returning to Finland. Soon after, he became an entrepreneur, although he says he had never thought of himself as an entrepreneur before. “After Microsoft, I wanted to develop something and solve a big problem. I wanted to build something from scratch and create my own dream team,” said Mr. Koduvayur. His exit package from Microsoft gave him time to find the perfect opportunities. He has been involved in an e-commerce gifting company, the international business match-making service GoInternational and two retail apps. He has been

most active as a board director and marketing advisor. His first stop as an entrepreneur was EnterpriseEspoo. Business Advisor Irene Matinpalo says, “While helping him apply for a start-up grant, we pointed him to Spinno Enterprise Center and Tekes. Mr. Koduvayur sees those organizations to be important resources for making contacts and finding employees and partners. His experience in both the multinational and start-up worlds gives him a solid perspective on Finland’s place in the landscape. “[Finland] is a good place to start a business,” says Mr. Koduvayur. The top-class talent available has allowed him to fill key positions within his companies. He also finds that the system is transparent; there are no blindspots, as he puts it. Particularly valuable for start-ups, Finland is a safe environment for testing. A company can try something on a small scale without worrying that a failure will be broadcast to the world. However, the market is still big enough to get a sense of the potential. He has also observed some of the challenges for immigrant entrepreneurs. Many immigrants who have come to Finland via the corporate route have networks that are very strong, but are somewhat limited in scope. They are often people who are

happy to connect, open doors, advise and invest, but they are not the right people to put the plans into operation. Non-Finns may be surprised at the pace of business. A commitment to worklife balance means the typical workday ends around 5 and there are long holidays. For a start-up with international plans that wants to get moving quickly, this rhythm is important to understand. Now he has taken his entrepreneurial spirit back to a large company, Tieto, as the Head of Strategic Marketing. He is excited that Tieto’s turnaround encourages entrepreneurship throughout the company. Along with fostering a start-up mindset at Tieto, he continues to act as a director for Aaliya Trading Oy and an Angel investor in 3Dbear Oy. He intends to make himself available for companies that can take advantage of his experience. He plans to groom entrepreneurs, invest in start-ups, and take positions as a board member. His advice for non-Finnish entrepreneurs? First, double the time and budget you think you need. Second, bring a Finn into the core team, even as a co-founder. And third, make sure that you have a minimum viable product before quitting your day job.

BUSINESS ESPOO

|

13


Lokalisoinnin liittolainen Teksti: Henry Vesin

Oma osaaminen syntyy kantapääkokemusten, onnistumisten ja oppimisen kautta. Anni Laine on mobiilipelien ja sovellusten lokalisoinnin liittolainen, joka on kolauttanut omat kantapäänsä monesti, tuntee oman kenttänsä ja haluaa auttaa pieniä yrityksiä välttämään virheitä lokalisoinnin kanssa.

HETKINEN, MISTÄ SIIS ON KYSE? “Lokalisointi ei ole sama asia kuin kääntäminen”, Anni sanoo. “Jos sulla on joku dokumentti, jonka laitat kääntäjälle, niin sä saat sen takaisin käännettynä. Lokalisointiin sisältyy paljon teknistä osaamista.” Hän kertoo erilaisia lokalisoinnissa huomioitavia asioita, kuten esimerkiksi merkistökoodauksesta huolehtiminen, fonttien tuki kaikille kielille ja tilan tarve käyttöliittymän teksteille eri kielillä. Ei siis riitä, että toimitusjohtajan veljenpoika osaa espanjaa. Lokalisointitestaus on myös oma alansa lokalisoinnissa. Jos ohjelman kehittäjät testaavat pelkästään toiminnallisia ominaisuuksia eri kielillä, voivat huomaamatta jäädä toiseen kielikulttuuriin liittyvät virheet. Anni alleviivaakin kulttuurillisten aspektien merkitystä, aina kirjoitussuunnasta ja symbolien merkityksestä lähtien. “Lokalisointi on lyhyesti sanottuna tuotteen muokkaamista kohdemaahan sopivaksi”, Anni sanoo. Mitä aikaisemmin ohjelman kehityksessä otetaan lokalisointi huomioon, sitä helpommalla varsinainen kielen kääntäminen loppuvaiheessa onnistuu.

KIELITEKNOLOGIAN KAUTTA LOKALISOINTIIN Annia ovat aina kiinnostaneet kielet ja tietokoneet. Uravalinta suuntautui siis luon14

|

BUSINESS ESPOO

nollisesti kieliteknologiaan eli tietokoneiden tapaan käsitellä ihmisten tuottamaa kieltä. Opiskelujen aikana sattuma kuitenkin ohjasi hieman sivuun alkuperäisestä alasta, tarkemmin sanottuna lokalisointiyritykseen. Siellä hän työskenteli kyllä kielien ja teknologian parissa, mutta enemmän projektiluontoisena asiantuntijana kuin koodin parissa. Valmistuttuaan ja aikansa töitä lokalisoinnin parissa tehtyään hän pääsi yhteen asiakasyritykseen töihin. Tämä muuan yritys, Rovio nimeltään, vahvisti kahden vuoden aikana Annin näkemystä siitä, miten ohjelmistopuolella suunnitteluvaiheessa kannattaa lokalisointi ottaa huomioon. “Lähdin yrittäjäksi sillä ajatuksella, että myyn asiantuntemustani niille, joilla ei ole varaa palkata ketään kokopäiväiseksi lokalisoinnin asiantuntijaksi. Roviolla se onnistui, mutta ei pienemmällä yrityksellä”, Anni kertoo. “Pienessä yrityksessä yleensä vaan joku on kiinnostunut kielistä ja se sitten kantapään kautta opettelee näitä asioita”, hän jatkaa. Perinteiset lokalisointiyritykset tarjoavat yleensä käännöspalveluita ja lokalisointitestausta valmiiden ohjelmien viemiseksi uusille markkinoille. Annin osaaminen keskittyy kuitenkin projektien alkuvaiheen suunnitteluun ja lokalisoinnin huomioimiseen alusta alkaen. Tällä hetkellä hän on äitiyslomalla, mutta työskentelee silti yhden asiakkaan kanssa.

Stupid Stupid Gamesin ensimmäistä peliä Anni on ollut auttamassa alusta lähtien. Uusia projekteja on myös tiedossa alkuvuoden aikana. “On mukava huomata että tästä osaamisesta on oikeasti huomattavaa hyötyä startupille, joka ei tiedä lokalisoinnista“, Anni toteaa.

1. LUOTA OMAAN JUTTUUSI Uskalla luottaa omaan näkemykseen, siihen mikä on se sun juttu ja lähde tekemään sitä rohkeasti.

2. VERKOSTOIDU JA PYYDÄ APUA Mikä osa yrittäjyydestä sitten onkaan sulle hankalaa, niin pyydä apua ja vertaistukea, äläkä jää yksin ongelmiesi kanssa.

3. SUHDE ASIAKKAAN KANSSA Suhtaudu asiakkaaseen suurella sydämellä. Muodosta heidän kanssaan hyviä ihmissuhteita.

www.locally.fi


Kuva: Jari Hudd BUSINESS ESPOO

|

15


Hajauta ja hallitse Teksti: Elina Mäkinen

Toiminnan täytyy perustua yhteiseen tavoitteeseen ja homma pitää osata myydä muillekin kuin itselle.” Näin osuuskuntayrittämisen kiteyttää Hyvinkään-Riihimäen seudun yritysneuvoja Jukka Pötry. Hän neuvoo alkavia yrittäjiä ja on harvoja osuuskuntayrittämisen asiantuntijoita Suomessa. Työosuuskuntatoiminta on yksinkertaistettuna yhdessä yrittämistä. Tavoitteena on toteuttaa osuuskunnan jäsenten kesken yksi yhteinen päämäärä. Se voi olla esimerkiksi työllistäminen, yrittäjän tai osuuskuntalaisten töiden markkinointi tai yhteisten tilojen perustaminen. Tavoitteena ei välttämättä ole voiton tavoittelu tai sen jakaminen. "Työosuuskunta ei juuri koskaan jaa voittoa omistajilleen, vaan perii palveluista tai tuotteistaan juuri niin paljon rahaa kuin niiden tuottaminen maksaa", Jukka selittää.

MITEN JA MIKSI OSUUSKUNTA PERUSTETAAN? Osuuskuntaan kerätään ryhmä ihmisiä, joiden kanssa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista. Tekninen ja juridinen perustaminen on kohtalaisen helppoa: kirjoitetaan perustamissopimus ja osuuskunnan säännöt, täytetään Y1-lomake kaupparekisteriin, ja tehdään jäsenten kesken jäsensopimus. Olennaista on löytää oikea jäsenkunta osuuskunnan pyörittämiseen. Osuuskunta on paras yritysmuoto silloin, kun yrittäjiä on useita ja he haluavat olla keskenään tasa-arvoisia. Jäsenten vaihtaminen on helpompaa kuin vaikkapa osakeyhtiössä. Osuustoiminnassa kaikki jäsenet ovat päätösvaltaisia, eikä osuuskuntaa voi vallata ostamalla itselle lisää äänioikeuksia. Jos osuuskunta tekee voittoa, ylijäämän jakaminen tapahtuu ansaitsemisen, ei omistussuhteen perusteella. 16

|

BUSINESS ESPOO

"Tärkein piirre kuitenkin on, että yrittäjä saa ympärilleen työyhteisön. Se puuttuu esimerkiksi toiminimellä yrittäviltä", Jukka toteaa.

HYVÄ JA HUONO OSUUSKUNTATOIMINTA Työosuuskuntamallia on kehitetty työttömyysturvan rinnalle myös niin, että yrittäjyyttä voisi kokeilla riskittömästi. Osuuskuntatyöskentely on kuitenkin voinut vaikuttaa työttömyysturvaan etenkin laskutusosuuskunnissa, kuten eezy.fi ja ukko.fi. ”Kun äänivalta yrityksessä oli alle 15 %, työttömyysturvalaki ei katsonut henkilön olevan yrittäjä. Tällöin turvaa ei olisi pitänyt menettää", Jukka selventää. Vaikka lain tulkinta on ollut selkeä, TE-toimistot ovat soveltaneet työttömyysturvaa eri tavoin. "Riippuu, missä satut asumaan", Jukka laukoo. Uusi 1.1.2016 voimaan tullut yrittäjyyden määritelmä sanelee, että yrittäjäksi katsotaan jokainen, joka tekee työtä olematta työsuhteessa. "Vielä ei tiedetä, miten uusi määritelmä vaikuttaa työttömyysturvaan ja pelisääntöihin", Jukka toteaa. Onnistuneiksi osuuskunniksi Jukka nostaa Viittomakielen alan tulkkien osuuskunnan Vian, avustus- ja hoivapalveluja tarjoavan Sortso-osuuskunnan, luovan alan toimijoiden osuuskunta Lilithin sekä telakoilla toimivan Osuuskunta Meriasennuksen. "Nämä osuuskunnat ovat keskittyneet yhteen alaan. Heillä on osaavat tekijät, markkinatuntemusta ja kasvua tulee joka vuosi", hän toteaa. Huonosti menestyviä osuuskuntia Jukka ei halua nimetä, mutta toteaa niistä löytyvän yhden yhteisen piirteen. "Niillä ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä yritystoimintaansa. Aatteen palo on ainoa toimintaa ohjaava tekijä", Jukka kertoo. Osuuskunnat vaativat yrittäjäpersoonaa, joka osaa vetää yritystoimintaa ja etsiä asiakkaita. Henkilökohtainen myyntityö ja

tuntemattomille henkilöille juttelu täytyy hallita, nettisivut ja lehti-ilmoitukset eivät vielä tuo kauppaa. "Jos ei osaa myydä, ei menesty", Jukka kiteyttää.

TIESITKÖ? • Merkittävä lakiuudistus 2014 mahdollisti sen, että jo yksi ihminen voi perustaa osuus kunnan, ja osuuskunnan sääntöihin voidaan kirjata, että tarkoitus on tuottaa voittoa.

PLUSSAT: • demokraattinen päätöksenteko • kustannusten jakaminen yrittäjien kesken • osaamisen yhdistäminen • synergiaedut • ei minimipääomaa • ei henkilökohtaista vastuuta

MIINUKSET: • imago-ongelma • osuuskuntalaisten väliset riidat

3 NEUVOA OSUUSKUNTAYRITTÄJILLE: 1. Pitäkää huolta porukasta, ettei

synny epäluottamusta. Hyvä yhteistyö ja avoimuus ovat osuuskuntayrittämisessä tärkeitä.

2. Jotta tuotteelle tai palvelulle olisi

käyttöä, opettele tuntemaan markkinat.

3. Pidä huolta tuotteidesi tai palvelusi laadusta.

perustajanopas.pellervo.fi


Verkot vesille Teksti: Elina Mäkinen

E

ero Nevalla on mittava kokemus ihmisten johtamisesta: 42 vuotta koripallovalmentajana, 20 vuotta johtoryhmissä ja 10 vuotta johtoryhmien kehittämistä. Vuodesta 2014 eteenpäin hän on auttanut yli 50-vuotiaita työllistämään itse itseään Plus50-nimisen yrityksen kautta. "Itä- ja länsinaapureissamme kunnioitetaan työvuosien tuomaa työkokemusta. Suomessa epäillään, pystyykö yli 50-vuotias vielä oppimaan ja pysymään terveenä", kertoo Eero. Kun Plus50 perustettiin, Nokialta oli juuri irtisanottu valtava määrä ihmisiä. Eeron ystäväpiirissä oli useita yli 50-vuotiaita, jotka valittelivat työllistymisen olevan hankalaa. Hän ja muut perustajajäsenet halusivat auttaa. Vuonna 2015 syntyi Osuuskunta Verkottaja, joka auttaa työllistymisessä kaikenikäisiä. 50-vuotisrajapyykistä luovuttiin, koska kiinnostusta palveluille oli muissakin ikäryhmissä. Eero on Verkottajan toimitusjohtaja. "Olen perustanut yrityksiä ja ollut hallituksissa mukana, mutta osuuskunnan perustaminen oli uutta. Kävimme Verkottajan hallituksen jäsenten kesken YritysEspoon Päivi Kuusivaaran sparrattavana. Päivi osasi antaa hyviä neuvoja siitä, mitä hankaluuksia eteen saattaa osuuskunnassa tulla ja miten niissä kannattaa toimia", Eero kertoo. Osuuskunta valikoitui yritysmuodoksi, koska tarkoituksena on auttaa ihmisiä työllistämään itsensä menettämättä työttömyysturvaa.

TYÖN JA TEKIJÄN KOHTAAMINEN Osuuskunta Verkottaja ei ole ikä- eikä toimialasidonnainen, joten kuka tahan-

sa voi hakeutua sen jäseneksi. Suurimpia toimialoja osuuskunnassa ovat henkilöstökehitys, tilitoimistot, hallintoala, myynti ja tekninen ala. Osuuskunnan kautta työllistyvillä työsuhteiden pituudet painottuvat noin 2-5 kuukauden mittaisiin keikkatöihin. Tällä hetkellä osuuskunnan kautta työllistyy vajaa kolmekymmentä 26-70-vuotiasta. Koulutustaustat vaihtelevat peruskoululaisista tohtoreihin. Toiminta on periaatteiltaan hyvin samanlaista kuin henkilöstövuokraus: piilotyöpaikat ja hyvät tekijät yritetään saada kohtaamaan. Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, mutta suuri osa siitä on piilossa. "Olin pari vuotta sitten puheenjohtajana espoolaisessa yrittäjäverkostossa. Meillä oli jäsenenä 35 yrittäjää. Kysyin yhteispalaverissa heiltä kaikilta, kuinka moni aikoo palkata seuraavan vuoden aikana ihmisiä. Nolla kättä nousi pystyyn. Kun kysyin, kuinka moni tarvitsee seuraavan vuoden aikana ruuhka- tai sesonkiapulaista, 28 kättä nousi. Töitä on joskus liikaa ja joskus ei ollenkaan. Rekrytointeja ei aina uskalleta tehdä, jos töitä ei ole tarjota koko vuodeksi", Eero kertoo.

TUKENA MUUTOKSESSA Ylivoimaisesti suurin kysyntä Verkottajassa on neuvonnalle: miten ja mille toimialalle voisi työllistyä ja millaisia verkostoja työllistymiseen tarvitaan. Joskus sparrataan jopa CV:n tekoa. "Aika monet tulevat myös kysymään, voisivatko he tehdä jotain, mitä eivät ole aiemmin kokeilleet. Jos on tehnyt monta kymmentä vuotta samaa työtä, haluaa kokeilla jotain muuta. Esimerkiksi insinöörit haaveilevat hoitoalalle siirtymisestä", Eero valottaa. Huomattava määrä Verkottajan työpanoksesta meneekin hallinnon lisäksi liikeideoiden

sparraamiseen. Verkottaja ei suinkaan ole Suomen ainoa osuuskunta. Eero kokee kuitenkin, että laskutusosuuskuntiin verrattuna heillä on tarjota jotain ainutlaatuista: ihmisten vierellä kulkemista. Sopiva työ löytyy joskus persoonallisuusanalyysien avulla, joskus harrastusten kautta. "Maailma ja organisaatiot muuttuvat – ihmiset kaipaavat neuvontaa löytääkseen oman juttunsa muutoksen keskellä", Eero kuvailee.

3 NEUVOA YRITTÄJILLE: 1. Mieti tarkkaan, millaisen tuotteen haluat markkinoille kehittää.

2. Opettele löytämään tuotteellesi sopiva asiakaskunta.

3. Varaudu, että tuotteen hiomiseen ja

asiakaskunnan löytymiseen saattaa kulua pidempi aika kuin olet kuvitellut. Idea syntyy usein nopeasti, mutta sen timantiksi hiominen vie aikaa.

www.plus50.fi/osuuskunta/ BUSINESS ESPOO

|

17


HUIPPULAATU. Lojaalius. Asiakaspalvelu. Teksti: Elina Mäkinen Kuva: Nina Mönkkönen

18

|

BUSINESS ESPOO


Johannes Päkkilä on soittanut huilua kolmannelta luokalta asti. Soittoharrastuksesta tuli Kaartin soittokunnassa ammatti viideksi vuodeksi. Hän pyrkii yhä soittamaan päivittäin pitääkseen soittokuntoaan yllä. "Huilun tyynyjä ja koneistoja ei voi säätää testaamatta niitä soittamalla", Johannes valaisee.

INTOHIMOSTA AMMATIKSI

SATAPROSENTTISEN TYYTYVÄINEN

Johannes perusti Huilupisteen helmikuussa 2016 huoltaakseen ja korjatakseen huiluja. Huilun korjausta hän oppi, kun oli Lempäälässä huilunsoiton opettajana. Johannes alkoi omien sanojensa mukaan "korjata oppilaiden huiluparkoja" oman toimensa ohella. "Suomessa on pitkään ollut heikohko tilanne korjaajien suhteen. Huilisti-huilunkorjaajia on ollut vähän, vaikka harrastajia on tuhansia ja ammattilaishuilisteja lähes 200. Korjauksiin on ollut pitkät jonot. Joissain paikoissa laadussakin on ollut toivomisen varaa", Johannes kertoo. Suomen tunnetuin huilisti Petri Alanko auttoi Johannesta pääsemään Japaniin Muramatsun tehtaalle korjausoppiin. "Muramatsu on suurin käsityönä huiluja valmistava yritys. Heiltä valmistuu noin 20 huilua päivässä", Johannes kertoo. "Petri kertoi heille, kuinka heikosti Suomessa on ollut korjaajia. Sain mahdollisuuden lähteä Japaniin", Johannes jatkaa. Suomen Kulttuurirahasto ja Suomi-Japani-yhdistys antoivat hänelle apurahan matkaa varten. Koulutus oli ilmainen, eikä Johannes saanut palkkaa työstään. Se ei kuitenkaan haitannut - Johannes arvostaa Muramatsun historiaa ja japanilaisten korkeaa työmoraalia yli kaiken. ”Olen superkiitollinen, että pääsin heille. Se on paras paikka oppia”, hän hehkuttaa. Kallein Johanneksen huoltama huilu on tähän mennessä ollut usean kymmenen tuhannen euron arvoinen, 18 karaatin kullasta tehty soitin. Kalleimmat huilut maksavat jopa 200 000 euroa. On siis helppo ymmärtää, että huollon laadulla on suuri merkitys huilun omistajalle.

Huilun perushuolto onnistuu yksinkertaisilla työkaluilla: meisseleillä, pihdeillä, pienillä vasaroilla ja valoilla. Vaativampaan huoltoon voi tarvita kiillotuskonetta, metallisorvia, ultraäänipesuria, tummumisenestoainetta ja piippurassin näköisiä työkaluja. ”Isompia huoltoja ei kannata tehdä itse, huilun voi rikkoa huoltamalla sen huonosti. Kuten Japanissa sanotaan, huilun huolto vaatii kauniita käsiä”, Johannes sanoo hymyillen. Korjaajalta vaaditaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja hyvää hienomotoriikkaa. ”Loppusäätö on pikkutarkkaa: huilua puretaan, muutetaan, säädetään ja kasataan. Muutoksissa puhutaan millin sadasosista, joten käsien ei auta täristä”, Johannes nauraa. Huilupisteen punainen liikemerkki on peräisin Japanista. Merkki toimi Johanneksen Hanko-nimileimasimena töiden allekirjoittamisessa. ”Sukunimeni Päkkilä on peräisin ruotsista, jossa bäck tarkoittaa puroa. Leimasimessani lukee japanilaisilla merkeillä pieni joki”, Johannes kertoo. Leimasimen hän sai läksiäislahjaksi Muramatsun tehtaalta. ”Halusin merkin yritykseni symboliksi, koska se edustaa minulle japanilaista kulttuuria ja työmoraalia: huippulaatua, lojaaliutta ja asiakaspalvelua. Merkin alla toimiminen potkii minua tavoittelemaan näitä hyveitä toiminnassani. En halua allekirjoittaa mitään mihin en ole sataprosenttisen tyytyväinen”, Johannes kertoo ylpeänä.

NEUVOA ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE

1. PIDÄ VAPAATA Varaa kalenteriin edes yksi vapaapäivä silloin tällöin – puoliso kiittää ja työteho pysyy hyvänä.

2. KEHITÄ JA TEHOSTA Yritä kehittää ja tehostaa toimintaa koko ajan, varsinkin yrityksen alkuvaiheessa. Luo toimintamallit tekemiselle. Tuntien määrään vuorokaudessa et voi vaikuttaa, mutta siihen voit vaikuttaa, miten tunnit käytät. Tehokas ajankäyttö näkyy myös tilillä.

3. OLE NÖYRÄ Asiakkaalta voi oppia suunnattomasti. Pyydä palautetta, ota opiksi, korjaa ja kehitä.

www.huilupiste.fi BUSINESS ESPOO

|

19


ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ / YRITYSNEUVOJA PÄIVI KUUSIVAARA

Yksi kysymys, johon jokaisen alkavan yrittäjän pitää vastata: MINKÄ YHTIÖMUODON VALITSET

K

aupparekisteristä saadun tilaston mukaan yleisin yhtiömuoto Suomessa on osakeyhtiö, ja toiseksi yleisin toiminimi. Tosin toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan kansankielellä tunnettu versio yksityisestä elinkeinonharjoittajasta. Muita yhtiömuotoja ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta. Näistä avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat aloittavalle yrittäjälle hyvin harvoin sopivia yhtiömuotoja ja niitä ei käsitellä tässä artikkelissa. Useimmiten otsikon kysymyksen voisi esittää, että aloitatko toiminimellä vai osakeyhtiöllä?

TOIMINIMI Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja on erinomainen vaihtoehto 20

|

BUSINESS ESPOO

silloin, kun aloitat yrityksesi yksin, yrittämiseen ei liity isoja riskejä ja yrittäminen perustuu omaan ammattiosaamiseesi. Toiminimestä sanotaan usein, että se on näistä yksinkertaisin, koska se perustetaan yhdellä paperilla, sitä voi muuttaa yhdellä paperilla ja sen voi lopettaa yhdellä paperilla. Toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan se tarkoittaa elinkeinonharjoittajaa itseään, joka harjoittaa elinkeinoa valitsemallaan (toimi)nimellä. Toiminimen verotus on progressiivinen ja vero maksetaan tilikauden voitosta. Yksi sen erikoisista piirteistä on se, että vaikka oma puoliso työskentelisi yhteisen yrityksen eteen, omalle puolisolle ei toiminimestä voi maksaa palkkaa, eikä myöskään alle 14-vuotiaalle lapselleen, vaan näille läheisille maksettu palkka katsotaan yrittäjän tuloksi. Toiminimellä toimittaessa

yrittäjä vastaa itse kaikista yrittämiseen liittyvistä sitoumuksista ja vastuista. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä on henkilökohtaisesti koko omalla omaisuudellaan vastuussa yhtiön riskeistä. Erilaisilla vakuutuksilla, kuten vastuuvakuutuksilla, voidaan kattaa osa yritysriskeistä, mutta siltä osin kuin vakuutukset eivät riitä, yrittäjä on edelleen vastuussa vahingoista siltä osin, kun vakuutus ei niitä kata (vakuutuksen ylimenevästä osasta). Siksi aloitettaessa yritystoimintaa täytyy pohtia, että sisältyykö yrittämiseen sellaisia riskejä, joiden korvausvelvollisuus voisi kohota niin suureksi, että oma henkilökohtainen omaisuus voitaisiin menettää. Toiminimen perustaminen on yksinkertainen prosessi. Rekisteröimiseen tarvitset vain Y3-lomakkeen. Kaupparekisteristä saat Y-tunnuksen, verotoimistossa sinut rekisteröidään valintasi mukaan


arvonlisävero-, ennakkovero- ja työnantajarekisteriin. Toiminimen voi rekisteröidä luonnollinen henkilö, jolla on pysyvä asuinpaikka Euroopan talousalueella (ETA-alueella). Henkilö, joka asuu ETA:n ulkopuolella, tarvitsee yrityksen perustamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen luvan.

ENTÄ SITTEN OSAKEYHTIÖ? Osakeyhtiöstä on asiakkailla usein virheellinen mielikuva. Se koetaan hankalaksi perustaa ja kalliiksi hoitaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen, osakeyhtiö on kelpo yhtiömuoto ja helppohoitoinen. Osakeyhtiön voitosta menee yhteisövero, joka tällä hetkellä on 20 %. Lisäksi yhtiön osakkeenomistajia verotetaan yhtiön heille maksamista osingoista. Osakeyhtiön perustamisvaihe poikkeaa toiminimestä siinä, että osakeyhtiössä maksetaan osakepääoma ja yhtiölle joudutaan laatimaan yhtiöjärjestys. Osakepääoma maksetaan yhtiön tilille ja sen minimisumma on 2500 euroa. Osakepääoma on käytettävissä yhtiön (laskuihin) menoihin toiminnan käynnistyessä. Osakepääoman voi korvata myös tavaralla. Silloin osakepääoma annetaan apporttina ja tilintarkastaja antaa lausunnon apportin arvosta. Tällaista tavaraa voivat olla yritystoiminnassa tarvittavat työkalut, tietokoneet, puhelimet, laitteet ja koneet, kiinteistöt ym. Osakeyhtiön voi perustaa ja omistaa 100 % yksin. Tällöin osakeyhtiön hallitukseen tarvitaan hallituksen varajäsen, joka ei saa puhe- eikä omistusoikeutta yhtiöön. Hän on nimensä mukaisesti

varalla, jos yhtiön ainoalle omistajalle sattuisi jotain vakavaa. Osakeyhtiö valitaan yhtiömuodoksi yleensä myös silloin, kun omistajia on useita. Tällöin olisi jo hyvin aikaisessa vaiheessa pohdittava, mikä on kenenkin rooli yritystoiminnassa ja kuka vastaa mistäkin asiasta. Pitäisi myös päättää, mitä tehdään, jos joku osakkaista ei halua jatkaa tai jos yritys halutaan vaikka ostaa. Nämä ovat isoja kysymyksiä esitettäväksi perustamisvaiheessa. Nämä asiat tulisi yrityksen perustajien keskenään pohtia ja harkita onko syytä solmia erillinen osakassopimus. Osakassopimus ei ole pakollinen osakeyhtiössä mutta se on usein hyvin tarpeellinen. Se on kuin yhtiön käsikirja, jossa sovitaan etukäteen, miten yhtiötä hoidetaan erilaisissa tilanteissa. Osakassopimusta ei toimiteta Kaupparekisteriin muiden perustamisasiakirjojen mukana. Se on usein luottamuksellinen osakkaiden välillä ja sen voidaan katsoa olevan osa liikesalaisuutta. Sen muuttaminen vaatii yleensä kaikkien osakkaiden suostumuksen. Mikäli osakkaat eivät tunne toisiaan entuudestaan kovin hyvin, osakassopimus on hyvä pohja neuvotteluille yhteisen yrityksen perustamisesta. Osakassopimus ei automaattisesti sisälly yhtiön perustamisasiakirjoihin. Sitä ei kannattaisi yrittää laatia itse vaan yleensä se on syytä teettää juristilla. Osakeyhtiölle voidaan valita toimitusjohtaja, mutta se ei ole pakollista. Myöskään tilintarkastajan valinta ei ole alussa pakollista, jos liikevaihto, taseen arvo tai työntekijämäärä eivät sitä edellytä. Toisinaan pankki tai muu luotonantaja edellyttää, että tilintarkastaja tulee valita. Osa-

keyhtiölle tulee valita hallitus. Osakeyhtiön hallituksessa voi olla vähemmän kuin kolme jäsentä, mutta silloin pitää valita lisäksi yksi hallituksen varajäsen. Vähintään yhdellä varsinaisella tai tarvittaessa yhdellä varajäsenellä pitää olla vakituinen asuinpaikka ETA-alueella. Jos näin ei ole, kaikille hallituksen jäsenille on haettava lupa Patentti- ja rekisterihallitukselta. Patentti- ja rekisterihallitus on luonut sähköiset palvelut osakeyhtiön perustamiseksi. Omilla pankkitunnuksilla voi kirjautua palveluun ja peruslomakkeet ovat siellä valmiina. Sähköisellä ilmoituksella osakeyhtiön saa rekisteriin muutamassa päivässä. Uudelle yritykselle on avattava oma pankkitili ja osakepääoma on maksettava tilille kolmen kuukauden kuluessa perustamisesta tai perustaminen raukeaa. Osakeyhtiön asioista päättävät omistajat yhtiökokouksessa. Tällöin merkitystä on sillä, kuka omistaa ja kuinka paljon osakkeita. Henkilöillä, joilla on enemmän osakkeita, on myös enemmän päätäntävaltaa (äänivaltaa), sillä pääsääntöisesti yhtiökokouksessa päätöksiä tehdään yksinkertaisella äänienemmistöllä. Legendaarinen omistusosuus 51 % juontaa juurensa ajatukseen, että se, kenellä on enemmistö osakkeista, voittaa äänestykset ja saa päättää mm. yhtiön hallituksen kokoonpanosta. Siinä missä toiminimestä pääsee eroon ilmoittamalla lopettamisesta paperilla, osakeyhtiöstä eroon pääseminen on monimutkaisempaa. Osakeyhtiöstä pääsee eroon myymällä osakkeet, konkurssin kautta tai purkamalla sen selvitystilamenettelyn kautta.

BUSINESS ESPOO

|

21


Kotimaisen puun puolestapuhuja Kuva: Jari Hudd

Ajatonta suunnittelua. Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia pintoja. Tuotteita, jotka ovat sekä ekologisia, viihtyisiä että mahdollistavia. Muotoilija, joka vannoo kotimaisen puun nimeen. Teksti: Henry Vesin

PUUT KARELL DESIGNIN EHTYMÄTTÖMÄNÄ LÄHTEENÄ Puu on ollut aina Jaana Karellin elämässä läsnä. Jo alakoulussa Jaana valitsi teknisen työn tekstiilitaidon sijaan. Lukion jälkeen hän kouluttautui puusepäksi, kävi Lahden muotoiluinstituutissa neljä vuotta ja luki päälle kolmessa vuodessa Taideteollisessa korkeakoulussa maisteriopinnot. Fokus oli kaiken aikaa keskittynyt puutuoteteollisuuteen. Toisaalta, vaikka uravalinta olikin selkeä, on puutuoteteollisuus teollisuuden alana perinteinen, eli muotoilijoita ei tehtaiden sisältä juurikaan löytynyt. Vaihtoehdoksi jäi ainoastaan freelancerina työllistyminen. “Oman yrityksen perustin vasta 2015, se oli vähän sellainen lahja itselle”, Jaana kertoo. Puutuotemallistoa hän oli kuitenkin kasannut jo vuodesta 2000 saakka ja hyvällä menestyksellä. Erästäkin sisustuspaneelia oli käytetty New Yorkissa Googlen ja Microsoftin toimitiloissa. Pitkään hioutuneet ajatukset, budjettilaskelmat ja apurahan saaminen oman malliston 22

|

BUSINESS ESPOO

kasaamiseen johtivat lopulta siihen, että oli aika siirtyä kokonaan yrittäjäksi. Karell Design oli syntynyt.

DESIGNIA VAI JOTAIN MUUTA? “Design ei missään nimessä ole vain ulkonäköä tai pintaa”, Jaana vastaa kun kysyn designista sanana. “Parhaitenhan muotoilija pystyy toimimaan kun kerää tiedon kaikilta eri osa-alueilta ja yhdistää ne", hän jatkaa. Esimerkiksi hän kertoo joskus käyneensä seuraamassa rakennustyömaalla lautojen asentamista oman suunnittelunsa tukemiseksi. Jaanan mukaan sana design on saattanutkin kokea pienen inflaation. Hän myös käyttää välillä termiä teollinen muotoilu, koska se kertoo hiukan enemmän yhteydestä teknologiaan. “Ilman että tuntisin puutuoteteollisuuden valmistusprosessia niin en pystyisi suunnittelemaan näitä. Aina on ne rajoitukset ja ei sitä voi suunnitella ihan mitä vaan, niin kivaa kuin se olisikin”, Jaana kertoo ja toteaa designin olevan kuvaava sana inflaatiosta huolimatta.

INNOVAATIOITA METSÄSTÄ “Kun miettii sisätiloja, niin kukaan ei käy silittelemässä metalli-, lasi- tai betonipintoja, mutta kun on puupanelointi niin sitä halutaan koskettaa”, Jaana kertoo. “Puusta sanotaankin että se on haptinen materiaali", hän jatkaa. Taito Unitedin kanssa hän on esimerkiksi kehittänyt teknisiä innovaatioita näihin puupintoihin. Päällepäin

paneeli näyttää samalta kuin ennenkin, mutta alla on kosketusteknologiaa, johon voi liittää ääntä, valoa ja tekniikkaa. “Oon aina halunnut kokeilla mihin puu taipuu”, hän jatkaa. “Paljon puhutaan puun helposta muokattavuudesta ja monipuolisuudesta, kuinka se on helppo työstää, mutta minkä takia puutuotteet olisivat vain tasaisia levyjä ja lautoja?” Jaana kysyy." Jaana luettelee Karell Designin tuotteita, joissa on esimerkiksi muotopuristeita tai robottitekniikalla työstettyä pintaa. Suomalainen mäntykin hänen mukaansa näyttää hyvältä ja on täysin designtuotekelpoinen materiaali, vaikka sisustamisessa se koetaankin usein talonpoikaismateriaaliksi. Nämä ovat tuotteita, joita jokaisella kotimaisuutta arvostavalla suunnittelu- ja arkkitehtitoimistolla tulisi olla valikoimassaan.

1.POSITIIVISUUS Kukaan yrittäjä ei selviä täysin stressittömästi, joten positiivista ja rentoa otetta kannattaa vaalia.

2. VERKOSTOT Käytä tutoreita, mentoreita ja verkostoidu. Kaikkea tietoa ei tarvitse etsiä itse.

3. OLE AITO Seiso asiasi ja valintojesi takana. Ole aito ja tee parhaasi.

www.karelldesign.fi


Maailma täynnä materiaalia Digitalisoituva arki tarvitsee jotain vastapainokseen. Ekologisuus ja kierrättäminen ovat pinnalla, samoin yhdessä tekeminen. Käsillä tekeminen rauhoittaa ja auttaa oppimaan.

Kuva: Nina Mönkkönen

Teksti: Kati Halonen

Tavoitteeni on innostaa ihmisiä käsillä tekemiseen, kokeilemiseen, luovaan tuunaamiseen ja kierrättämiseen. Kun materiaali on peräisin roskalavalta, ei tarvitse pelätä osaanko minä, meneekö tämä kallis kangas pilalle. Sen kun tekee”, Tuunaajamutsi Annakaisa Kilpinen rohkaisee.

RAHKAPURKKI RÄJÄYTTI PANKIN Elokuussa 2015 julkaistu blogipostaus ’Skyr-kannet kattoon’ ja rahkapurkin kansista tehty mobile saivat nopeasti Tuunausta ja tekeleitä -blogin sivulle yli kymmenentuhatta kävijää. Idea kauniista kierrätysmobilesta syntyi abiturienttipojan aamupalaeväistä. Syyskuussa 2015 Annakaisa Kilpinen antoi farkkujentuunausvinkkejä Ylen Strömsön suorassa erikoislähetyksessä ’Tähtiä ja tähteitä, eli tuunauksen ja kierrätyksen riemujuhla!’. Farkkuparin valmistukseen kuluu luonnonvaroja kymmenentuhatta kiloa. Jos housut hävitetään siksi, että lahkeensuut rispaantuvat tai polveen tulee reikä, on se haaskausta. Tekstiilikulutus on neljänneksi kuormittavin osa-alue kotitalouksien kulutuksesta. ”Kierrätys kiinnostaa ihmisiä. Sain tekemisistäni ja blogistani kannustusta ja kehuja. Mietin, miksi en tekisi sitä, mitä oikeasti haluan. Kävin keskustelemassa YritysEspoossa ensimmäisen kerran yli kaksi vuotta sitten. Silloin ei vielä löytynyt bisnesideaa, joka olisi elättänyt. Homma lähti lentoon kun keksin, että ihmiset tekevät mielellään kierrätystuotteita,

mutta kaipaavat tekemiseen rohkaisua ja opastusta”, vuodenvaihteessa 2016 it-yrityksestä kokopäiväiseksi kiertotalousyrittäjäksi siirtynyt Annakaisa kertoo. Hän vetää tuunauskursseja ja -pajoja yrityksille ja ryhmille. Käsillä tekeminen aktivoi tutkitusti aivoja ja sillä on positiivisia fysiologisia vaikutuksia. Annakaisa oli mukana koehenkilönä myös Handling mind -tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitetään aivotutkimusmenetelmien mahdollisuuksia fyysisten taitojen ymmärtämisessä ja oppimisessa sekä sitä, miten käsillä tekeminen tukee oppimista. Hanke päättyi vuoden 2016 lopussa.

TOIMII MYÖS STRATEGIAPÄIVÄN JÄÄNMURTAJANA Yrityksille Tuunaajamutsi on rakentanut sopivia paketteja. Tuunauksessa voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen vanhoja mainosmateriaaleja tai muuta käytös-

tä poistunutta tavaraa. Ihmisestä löytyy uusia taitoja ja piirteitä kun hän pääsee tekemään omilla käsillään. ”Minulta pyydettiin johdon suunnittelupäivän päätteeksi jotain kivaa. Käänsin kuitenkin asian toisin päin. Ennen strategiatyön aloittamista johtoryhmä teki origameja vanhoista vuosikertomuksista. Jää murtui, luovuus heräsi ja päivä lähti liikkeelle aivan eri tavalla. Hylättiin perinteinen ajatusmalli ensin työ, sitten huvi. Aluksi osallistujat vähän vitsailivat, mutta he hämmästelivät kuinka kivan näköisiä lopputuotteista tuli", Annakaisa kertoo. ”Tuunauspaja sopii myös asiakastilaisuuksien ja henkilöstötapahtumien ohjelmanumeroksi. Kun roskasta tehdään yhdessä taidetta, se auttaa heittäytymään ja rakentaa ihmisten välisiä suhteita”, Annakaisa Kilpinen lisää.

www.tuunaajamutsi.fi BUSINESS ESPOO

|

23


Kuvat: Jari Hudd

Hyvän mielen sankariviittoja Teksti: Kati Halonen

J

outen on merkki, joka antaa luvan joutenoloon. Emmi Lonka antaa kierrätyspyyhkeille uuden elämän rentoina ja yksilöllisinä ympäristöystävällisinä vaatteina. Rento olo ilman kiristäviä vaatteita tai ulkonäköpaineita antaa taasen tilaa luovuudelle ja viisaan joutilaisuudelle. Yhteen ponchoon kertyy pyyhkeitä eri puolilta Suomea. Jokaisella pyyhkeellä on oma tarinansa ja historiansa. Asiakas lisää oman tarinansa, kun hän kääriytyy turvalliseen, pehmeään ja lämpimään pyyheponchoon. ”Olin kauppatorilla myymässä ponchoja ja sain kommentteja että ihania, värikkäitä ja hellyttäviä hahmoja. Jokaisella poncholla on oma nimi ja persoonallisuus. Ne ovat todella uniikkeja kappaleita”, Emmi Lonka kuvailee vaatetta, jossa voi liihotella kaveriporukan kanssa

24

|

BUSINESS ESPOO

mökillä tai kääriytyä saunan jälkeen takkatulen ääreen. Ponchot ovat myös vieneet Emmiä mielenkiintoisiin paikkoihin ja tapahtumiin. Flow Festivalin DJ ihastui vaatteeseen niin, että Emmi sai nimensä festareiden vieraslistalle.

VAUHDILLA YRITTÄJÄKSI Emmi on kauppatieteiden kandi, joka opiskeli yrittäjyyttä Turun kauppakorkeakoulussa. ”En ikinä ajatellut, että haluaisin olla yrittäjä. Mutta pienestä pitäen minussa on ollut yrittäjän ominaisuuksia: omatoimisuutta ja halu tehdä omia juttuja", hän kertoo. Saatuaan idean yrityksestä Emmi osti samana iltana kirpputorilta ensimmäiset pyyhkeet ja aloitti kaavojen suunnittelun. Yritys perustettiin maaliskuussa 2016 ja verkkokauppa aukesi toukokuussa. Suomalainen käsityö on myös huomattu maailmalla. Hyvän mielen pyyheponchoja on myyty Australiaan, Japaniin, Ranskaan ja Saksaan. Emmi on huomannut somen tehon markkinoinnissa. ”Australian kauppa sai alkunsa Instragramista. Eräs australialainen nainen bongasi tilini ja kommentoi että ovatpa nuo ihania, olisitpa Australiassa. Meilailimme kuvia ja suunnittelin hänelle oman uniikin ponchon. Puolitoista viikkoa myöhemmin paketti oli jo matkalla toiselle puolen maapalloa", hän kertoo. ”Yksi asiakkaani laittoi profiilikuvakseen kuvan, jossa hänellä on pyyheponcho

päällä. Se sai nopeasti yli sata tykkäystä. Ja kun on itse aktiivinen somessa, se vaikuttaa myyntiin näinkin pienellä mittakaavalla", Emmi iloitsee.

AIVOT TARVITSEVAT MYÖS TAUKOJA “Oman yrityksen pyörittäminen on ollut todella opettavaista. Joutenissa yhdistyy monta mieluisaa asiaa ja sen parissa olen päässyt tekemään vaikka mitä: valokuvausta, suunnittelua, ompelua, kotisivuja, verkkokauppaa, kirjoittamista ja sosiaalista mediaa. Työn parissa tulee vietettyä paljon aikaa yksin, mutta se on tehnyt hyvää. Ennen kaikkea olen oppinut hyväksymään omia piirteitäni niin työntekijänä kuin ihmisenä, mikä on auttanut tunnistamaan itselleni sopivia työskentelytapoja", Emmi kertoo. Haastavinta yksinyrittämisessä on ollut työkaverin puuttuminen. Vaikka perhe ja ystävät ovat korvaamaton tuki oman yrityksen pyörittämisessä, on eri asia keikkua yksin vuoristoradan kyydissä ja hypätä aina välillä kyydistä pois purkamaan sydäntään jollekin jolla on aikaa kuunnella, kuin istua läpi ylä- ja alamäkien samassa vaunussa tasavertaisen työkaverin kanssa. Toisaalta voi tehdä töitä silloin ja niin paljon kuin haluaa. ”Ei tarvitse suotta katkaista putkea kun on hyvä flow päällä. Ja kun homma tökkii, voi pitää tauon ja lähteä ulos kävelemään”, Emmi muistuttaa. www.jouten.fi


Entrepreneurs Link Espoo and China By Deron Fuller

Ties between Finland and China have never been closer. Many Chinese-speaking families have made Espoo home. They use their understanding of both countries to build lives in Espoo. Photo: Nina Mรถnkkรถnen BUSINESS ESPOO

|

25


T

he 9,000-strong Chinese community in Finland is thriving. Many have chosen to set up their own business in Espoo. They have come to Espoo for many reasons, often connected with the close ties between Finland and China in the technology industry. Others come to continue their education in one of Finland’s universities. Once settled in Espoo, circumstances or their own interests give them the idea of creating their own business here. In many cases, they find a business that is both Finnish and Chinese at the same time. According to Fanglan Tao, Head of International Affairs for the City of Espoo, one of the great challenges facing Chinese entrepreneurs is to leave the comfort of the Chinese market and find a place in the mainstream market. Chinese businesses in Espoo are clearly well-positioned to tap into the vast Chinese market; they have contacts, they know the system and they speak the language. They may see a Finnish service that could be scaled up and launched in China. Or they may see a Chinese service that could be a hit in Europe. Particularly in the tourism industry, Finland-based Chinese entrepreneurs can attract Chinese tourists. Interest in Finland is growing throughout the Chinese-speaking world and these entrepreneurs can expect that growth to continue. One trait that many Chinese share with most immigrant populations is the courage to take risks. They are comfor-

26

|

BUSINESS ESPOO

table starting a business without waiting for guaranteed success. In today’s business world, this mentality is key to making a business work.

ENTREPRENEURIAL CHALLENGES Among the challenges for Chinese-owned businesses, building a strong network in Finland’s tight business community ranks high. Many of the Chinese that came to Finland as students rely on their contacts from school, but others need to build networks from scratch. As with any non-Finn, Chinese entrepreneurs need to get a handle on Finnish regulations and processes; taxes and insurance are common difficulties. These challenges are compounded by the fact that the regulations are published only in Finnish/Swedish or occasionally in English. Chinese-owned companies often have very strong support networks within their own communities. Many companies are truly family companies, with all family members playing a role. This aspect certainly adds an element of stability. In many cases, this structure reduces the need for outside investment. However, according to EnterpriseEspoo Business Advisor Irene Matinpalo, these companies should take full advantage of contacts and resources that are available in the wider community.

ESPOO SUPPORTS THE CHINESE COMMUNITY The City of Espoo is working to support

this large part of the local business community by participating in the EU-funded At Work in Finland (Töissä Suomessa, in Finnish) project. The overall project aims to support immigrants in finding employment throughout the country. In Espoo, Li Juan of Sino-Talent Ry is leading a sub-project aimed at the Chinese-speaking community. Ms. Li says, “Our target is to help this innovative, vibrant community to contribute to the Finnish employment situation.” The goal is employment in any form, but a common route to employment is creating your own job. Ms. Li has experience running her own business, as an independent consultant promoting Finnish-Chinese business relations. She lists two qualities that are basic to being a successful entrepreneur: first, you have to enjoy challenges, and second, you have to “follow the trend and seek opportunities.” She credits her positive feelings about both countries for her ability to support the local Chinese business community. She sees her At Work sub-project as gathering the Chinese-speaking talent pool in an easy place for Finnish companies to find the right partner for their needs. It will also help local Chinese to offer their services to Chinese companies active in Finland. Especially for entrepreneurs, the project points them to resources, such as training and other services. One of the main roles is to introduce the entrepreneurs to the local information channels and to help them find contacts. One of the first events within the


Photo: Nina Mönkkönen

sub-project was October’s Sino-Talent Talks. This full-day event in Otaniemi brought together 70 people who were interested in the Chinese market or who were looking for jobs in Finland related to the Chinese market. Others came to learn about Chinese business culture.

A CHINESE BUSINESS FOR CHINESE VISITORS David Sun is an example of Chinese entrepreneurship in Espoo. After many years working with Nokia and Microsoft, in both China and Finland, his career was thrown into uncertainty as a result of Microsoft’s strategy change. He had settled into life in Finland and decided that his best route to success was learning to be an entrepreneur. His attitude to the change: “[The entrepreneur’s] life is like sailing a boat in the sea, never a straight line.” As he set out on the journey, he took advantage of many support platforms. Microsoft offered training to those employees who were considering new careers as entrepreneurs and EnterpriseEspoo offered invaluable advice. His most important takeaway from those discussions was to think carefully about the positive things in his life, and then figure out what you can do to keep those things positive. His entrepreneurial career since leaving Nokia has certainly not been a straight line. He first designed and built 3D printers. Then, he went into the fashion business. Now, he is very busy developing a travel agency that promotes Finland to Chi-

nese tourists. The agency customizes visits with a focus on providing experiences unique to Finland. Guides work with the customers to find the right places of interest for the available time and budget. The guides often have special interests (nature or wine, for example) and can give the customers insight that other travel agencies may not have. Mr. Sun has found that Chinese visitors appreciate the cleanliness and quietness of Finland. As lower airline fares to Finland make the country more accessible, he hopes to tap into visitors who are not only staying in Finland, but also those who are using Finland as a stopover on their way to the rest of Europe. The local Chinese community has been important to Mr. Sun. More experienced entrepreneurs can give advice on working through Finnish processes for such essentials as visas and insurance. He feels that his Chinese background is important for his entrepreneurial journey. Perhaps most importantly, Mr. Sun practices tai chi to keep his life in balance.

HOW CAN CHINESE ENTREPRENEURS THRIVE IN ESPOO? These three Chinese immigrants see that the Chinese community can contribute to Finnish society and Finnish society can contribute to the Chinese-speaking community. Their experiences have given them a certain amount of insight into how a Chinese-speaking entrepreneur can succeed in Espoo. It is important to invest time and energy

into networking. The local business community is open to new ideas and the entrepreneur needs to meet as many people as possible to be able to integrate into the Finnish economy. They also agreed that the entrepreneur that shows sisu will find great advantages. “Keep on trying and keep learning,” says David Sun. Language is clearly important as few Finns speak Chinese. At the very least, a comfort level in English allows the entrepreneur to take advantage of most of the support offered. Finnish is also essential for businesses that sell directly to customers. Mr. Sun urges entrepreneurs to have a holistic picture of their skills and personalities. Only then will they be able to live an entrepreneurial life that ensures that they do not sacrifice the important aspects of their lives. Juan Li suggests a realistic approach: “If you can’t change the environment, change yourself.” In a perfect future, an entrepreneur will change both the environment and themselves. Fanglan Tao has the final word of advice: “Keep in mind that you are valuable because you have skills and talents that others value, not because you are Chinese.”

www.sinotalent.fi BUSINESS ESPOO

|

27

Business Espoo 2017  

Espoon Yrittäjien ja YritysEspoon vuosijulkaisu.