__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Uutisankkuri Keijo Leppänen

”JOKAISELLE Y-TUNNUS VALMISTUJAISLAHJAKSI” Vuoden espoolainen yrittäjä

RENESSANSSIMIES Softcare Oy:n Saunamäki

”EN YMMÄRRÄ MIKÄ MEITÄ PIDÄTTELEE VIENNISSÄ” Musikaalinen rubiikinkuutio

MELODIAN TUNNISTAMISEN MAAGINEN HETKI


2

|

BUSINESS ESPOO


PÄÄKIRJOITUS NYT ON TEKOJEN AIKA

V

uoden 2014 valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella Suomen Yrittäjien puheenjohtajan valtikka vaihtoi omistajaa, kun Jyrki Mäkynen otti vetääkseen 115 000 jäsenen järjestömme.

”Puheiden aika on ohi. Lamassa rypevä Suomi tarvitsee nyt tekoja, yhteistyötä ja yhteisen tavoitteen.”

Vantaan Yrittäjien Tommi Valtonen luovutti nuijan Carita Orlandolle marraskuussa ja Espoon Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja Jukka Pelkonen ilmoitti keväällä 2014 kuluvan kauden olevan hänen viimeisensä. Nyt keväällä käydään eduskuntavaalit. Valtapuolueet ovat ansiokkaasti aktivoituneet jo puolitoista vuotta sitten kaikenlaisiin normitalkoisiin, yrittäjyyden edistämisohjelmiin ja yksinyrittäjien tukemiseen. Ehkä poliitikot ovat vihdoinkin ymmärtäneet sen potentiaalin, joka meissä yrittäjissä on. Suuryritysten yt-neuvottelujen lopputuloksena olemme saaneet pitkin vuotta viikoittain lukea uutisia useiden satojen henkilöiden irtisanomisista. Samaan aikaan yrittäjyys on yhä useammalle ainoa vaihtoehto työllistyä. Päättäjien näkökulmasta tämä ulosheitettyjen massaliike on tietysti huolestuttava. Verotulot muuttuvat viimeistään 500 päivän jälkeen taakaksi yhteiskunnalle ja kasvattavat kestävyysvajetta. Paitsi jos asialle tehdään jotain. Pelkät puheet yrittäjyyden edistämisestä eivät enää riitä. Osakeyhtiöiden näennäiset verohelpotukset eivät työllistä ketään. Harvan osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä lukee, että yhtiön tehtävä on työllistää ihmisiä.

Yksikään puolue ei ratkaise asioita yksin. Suomen Yrittäjät eivät ratkaise asioita yksin, eivät myöskään aluejärjestöt tai paikallisyhdistykset. Kaikkein viimeisimmäksi sen ratkaisee tiukasti oikeuksiaan puolustava ammattiliitto, joka ei anna tuumaakaan periksi saavutetuista eduista. Puheiden aika on ohi. Lamassa rypevä Suomi tarvitsee nyt tekoja, yhteistyötä ja yhteisen tavoitteen. Entä jos siirtäisimme fokuksen ja keskittäisimme kaiken energiamme hetkeksi taloudesta työllisyyteen? Pelkkä numeroiden tuijottelu on saanut kovemmatkin talousihmiset lähes paniikin partaalle. Kasvumahdollisuuksia ei löydy tuijottamalla budjettia. Ainoa keino on turvata nykyinen taso – tai ainakin sen tärkeimmät osa-alueet. Leikataan vähän sieltä, vähän täältä. Toimintatapana se on ihmiselle luontaista. Yhdysvaltalainen psykologi ja nobelisti Daniel Kahneman esitteli Loss aversion -teoriansa jo vuonna 1991. Pähkinänkuoressa se tarkoittaa, että ihminen käyttää enemmän energiaa pitääkseen kiinni nykyisestä kuin saavuttaakseen uutta. Työllisyys tarkoittaa automaattisesti parempaa taloutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sen me yrittäjät kyllä ymmärrämme, vai mitä? Jukka Niemelä päätoimittaja Business Espoo 2015 BUSINESS ESPOO

|

3


SISÄLTÖ , i k r y J , Jyrki ö y s i s a j o älä san

6

Päätoimittajan avoin kirje Suomen Yrittäjien tuoreelle puheenjohtajalle.

14

Bembölessä on perinteet kunniassa ja paikka historiassa.

16 10

|

23

Timo Salminen auttaa säästämään IT-menoissa. Kenties katamaraanin verran.

Melodian tunnistamisen maaginen hetki.

Kannen kuva: Valokuvaaja Nina Mönkkönen Kuvankäsittely: Aki Vänni 4

Kivenlahdessa kampauksia, koiria ja kuuntelemista.

18

Keijo Leppänen tunnetaan uutistenlukijana. Sen ohella hän on myös yrittäjä.

BUSINESS ESPOO

Espoon Yrittäjät | Tekniikantie 12, 02150 Espoo puhelin 010 422 1400 espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi www.espoonyrittajat.fi www.facebook.com/espoonyrittajat

Kustantaja:

Espoon Yrittäjät ja YritysEspoo Painopaikka: ForssaPrint Oy Päätoimittaja: Jukka Niemelä


26 Vuoden espoolainen yrittäjä perusti sairaanhoidon ohjelmistoratkaisuihin erikoistuneen yrityksensä jo opiskeluaikoinaan.

32

Annette Tievan Tempputemmellyksessä ollaan pää pilvissa ja jalat ilmassa.

35

Nuijan varresta: minkä vanhana oppii.

36

Pala Toivoa yrittäjän talouteen.

Päätoimittaja Jukka Niemelä Prepsikka Oy

Ulkoasu Aki Vänni vanni.fi

Toimittaja Ritva Holmström Sitruuna Kustannus Oy

46

Don Laku. Timo Nisula vaalii perinteikästä käsityönä valmistettavaa herkkua: Kouvolan Lakritsia.

44 50 38

Heikki Rusanen ja Sami Aalto opettavat vastuullisuutta itsestä, liikenteestä ja ympäristöstä.

Toimittaja Mia Halonen freelancer

Valokuvaaja Mikaela Holmberg mikaelalofroth.fi

53

Valokuvaaja Nina Mönkkönen freelancer

Soft Protector Oy:n Reijo Saunamäki: ”Mikä meitä pidättelee viennissä?” Historiaa, opaspalveluja, luentoja, liikuntaa ja politiikkaa. Mari Nevalaisesta on moneksi. Yrittäjyys verissä.

Översättare Marianne Sundblad Käännöstoimisto Marianne Saari Oy

Copywriter Andrew Scholfield Othello Consulting

BUSINESS ESPOO

|

5


Jyrki, Jyrki, älä sanojasi syö Yritin lukuisia kertoja tavoittaa Suomen Yrittäjien puheenjohtajaa Jyrki Mäkystä, tuloksetta. Espoossakin puheenjohtajaehdokaskiertueella vieraillut Mäkynen puhkuu intoa ja energiaa tehdä Suomesta meille yrittäjille parempi paikka. Siksi oletankin, että hän ei tarkoituksellisesti leiki vaikeasti tavoiteltavaa vaan paiskii töitä lupaustensa mukaisesti. Tämä on avoin kirje Sinulle, Jyrki Mäkynen.

Tervepä terve, Jyrki! Sait melkoista kurmuutusta ennen puheenjohtajavalintaa. Kauko Parkkinen yritti iskeä oikealta ja vasemmalta. Espoossa laitoimme sinut lujille ja haastoimme kielitaitosi. Halusit kuitenkin mieluummin vastata suomeksi. On hienoa, ettet provosoidu etkä mene hämillesi kovankaan paikan edessä. Tuollaista puheenjohtaja-asennetta järjestömme tarvitsee. Miten muuten jaksat? Vaikutat energiseltä ja supliikilta mieheltä, mutta työmatka taisi nyt venähtää aika pitkäksi. Joudut kurvailemaan Seinäjoelta kivikylään tämän tästä. Jos ajaminen väsyttää, suosittelen junaa. Olen hieman huolissani siitä, kuinka saat hoidettua reilusti yli sadantuhannen jäsenen järjestömme, oman yrityksesi ja perheesi. Toisaalta huoltani keventää se, että kotisivullasi oleva luettelo luottamustoimista on niin 6

|

BUSINESS ESPOO

pitkä, että peräkkäin aseteltuna titteleistä tulisi jono, joka yltäisi Espoosta Raaseporiin. Se kertoo, että on sitä energiaa ollut ennenkin. Ja koko Suomihan tietää, että kovimmat työläiset ”tuloovat Pohojammaalta”. Tuollaista ahkeraa ja aikaansaavaa puheenjohtajaa järjestömme tarvitsee. En tiedä kuinka hyvin tunnet Suomen maantiedettä. On nimittäin kaksi kaupunkia, joihin ei ole opasteita. Toinen niistä on Espoo. Ehkä siinä on syy, ettet ole vielä löytänyt vierailemaan tänne meidän puutarhakaupunkiimme. Meillä on Suomen Yrittäjien suurin paikallisyhdistys. Jäseniä on lähes 3 000. Et arvaakaan kuinka moni meistä haluaisi keskustella kanssasi, esittää kysymyksiä ja tarjota ideoita. Vaikka olet vastuullisessa tehtävässä, olemme kaikki samassa veneessä. Espoossa on riuskoja käsipareja soutamaan, kunhan perämiehellä on katse kirkas ja suunta selkeä. Vaalipuheistasi päätel-

len voimme olla luottavaisin mielin. Meitä täällä Espoossa kovasti kiinnostaisi kuulla ajatuksiasi. Ennen valintaasi ja sen jälkeen ovat mielipiteet järjestössämme jakautuneet kahteen leiriin. Osa on sitä mieltä, että mikään ei muutu. Se sama osa ei ole tyytyväinen nykytilanteeseen, joten jotain muutosta pitäisi tapahtua. Toinen leiri hymisee tyytyväisyyttään, että mikään ei muutu. On selvää, että kannattaa pitää kiinni hyvistä ja toimivista asioista ja kehittää niitä, jotka ovat yrittäjyyden jarruna. Olemme täällä Espoossa sen verran työteliäitä mekin, ettemme ole jatkuvasti nenä kiinni uutisvälineissä. Emme siis tiedä ajatuksiasi. Sen kuitenkin tiedämme, että edessä olevat vuotesi puheenjohtajana ovat pitkät ja raskaat. Väitän, että tarvitset jokaista meistä yli sadastatuhannesta yrittäjästä. Emme tarvitse puheenjohtajaa, joka irtaantuu käytän-


nön yrittäjyydestä, ja jonka mielipiteitä saamme lukea populistitoimittajien kynien kautta. Otetaan esimerkiksi sivuillasi oleva ajatuksesi ”Millä Suomi menestyy?” Kirjoitat seuraavasti: ”Suomen menestyminen globaalissa maailmassa voi perustua vain osaamiseen ja osaaminen tarvitsee koulutusta. Tarvisemme huippuosaamista koulutuksen kaikille tasoille. Tarvitsemme korkeatasoisen peruskoulutuksen ja tehokkaan ammatillisen koulutuksen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen huipputieteen. Työelämän tarpeet tulee olla koulutuksen lähtökohtana. Koulutus ei saa vähentää yrittäjä halukkuutta, vaan yrittäjyyskasvatus on otettava mukaan kaikkeen koulutukseen.” Espoo on erityisen tunnettu osaamisestaan. Esimerkiksi Leppävaaran kupeessa oleva Perkkaa on PohjoisEuroopan suurin teknologiakeskittymä. Ajatuksesi siitä kuinka Suomi menestyy, vastaa kysymykseen ”mitä?” Sen sijaan me espoolaiset haluamme kuulla sinulta vastauksia kysymyksiin ”kuinka?” ja ”kauanko kestää?” Kovin uniikkeja eivät vaalipuheesi olleet, mutta 1 125 äänen voimalla monet yrittäjät uskoivat sinuun. Kauppalehden haastattelussa 24. lokakuuta 2014 kerroit tulevien eduskuntavaalien teemaksi nostaa suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyä. “Tämä tarkoittaa julkisen sektorin tehtävien ja koon sovittamista yksityisen sektorin kilpailukyvyn mukaan, työmarkkinoilla siirtymistä joustavampaan sopimiseen sekä kilpailukykyä tukevaa verojärjestelmää ja verotuksen tasoa.” Jouluaattona olet ollut Suomen Yrittäjien puheenjohtajana tasan kaksi

kuukautta. Siitä on viikko uudenvuodenlupaukseen. Se voisi vaikka olla: ”Alkuvuodesta vierailen Espoon Yrittäjien luona keskustelemassa yrittäjien kanssa.”

Jyrki, Jyrki, älä sanojasi syö.

Espoossa, lähes 3 000 yrittäjän puolesta

Jukka Niemelä päätoimittaja, Business Espoo 2015 varapuheenjohtaja, Espoon Yrittäjät BUSINESS ESPOO

|

7


Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel? Finnvera voi rahoittaa yrityst채, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Kysy lis채채 puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi.

Helsinki, Etel채esplanadi 8 8

|

BUSINESS ESPOO


BUSINESS ESPOO

|

9


MELODIAN TUNNISTAMISEN MAAGINEN HETKI Teksti: Mia Halonen Kuva: Nina Mönkkönen

”Tiedätkö sen hetken, kun melodia hahmottuu päässäsi ja tunnistat soivan kappaleen?” Ilkka Räsästä tuo maaginen hetki kiehtoi niin paljon, että hän kehitti sen ympärille mobiilipelin ja pelin ympärille firman. Nyt kuuluisaa espoolaista musiikkikasvatusta ja pelialaa yhdistävää Mubikia käytetään myös dementiapotilaiden virkistykseen. 10

|

BUSINESS ESPOO


I

lkka Räsäsen isälle kävi kuten monille meistä vanhemmiten: hän sairastui Alzheimerin tautiin. Räsänen kävi katsomassa isäänsä joka viikko, vaikka vuorovaikutus kuihtui, kun isä ei viimeisinä vuosinaan pystynyt puhumaan kuin pari sanaa. Mutta yllättäen isä kuitenkin pystyi laulamaan ja selvästi sai musiikista paljon iloa. Räsästä, joka itsekin on harrastanut musiikkia koko elämänsä, alkoi kiehtoa musiikin merkitys ihmisaivoille. Asiaa tutkiessaan Räsänen sai idean pelistä, jonka keskiössä on tunnistamisen hetki: ”Mitä tapahtuu silloin, kun korvat kuulevat ääniä, jonka aivot laventavat melodiaksi?” Räsänen oli ollut vuosia töissä eri ITtaloissa, kuten Microsoftilla ja Digitalilla, ja nyt hän sovelsi teknologista osaamistaan oman tuotteen luomiseen. Mubik on kuin musikaalinen rubikin kuutio, tai musiikkilegot, joita yhdistämällä syntyy sävelmiä liikuttamalla sormea kosketusnäytöllä. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa suorittaessaan Räsänen tutustui tulevaan yhtiökumppaniinsa Juha Rantaan, jota Räsänen kuvailee äärimmäisen lahjakkaaksi ohjelmoijaksi. Pelialan ulkopuolelta tulevat miehet kehittelivät yhdessä peliä yrityshautomo Spinnossa, jossa sai paljon hyvää koulutustusta mm. julkisten rahoitushakemusten tekemiseen. ”Saimmekin valmistelurahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta, jonka avulla löysimme uusia yhteistyökumppaneita iPad ja iPhone -versioiden kehittämiseen. Temppu ei olisi onnistunut ilman organisaatioita, joita Suomessa on viritetty tukemaan startup-yrityksiä”, kiittää Räsänen. Keksintösäätiö suositteli Mubikia Tuoteväylä-putkeen, missä ohjataan ideanikkareita oikeille tahoille. ”Uusissa tutkimuksissa selvisi, että kukaan ei ollut vielä patentoinut mitään tämän idean pohjalta.” Finpron kautta Kaliforniasta löytyi musiikkipatentteihin erikoistunut juristi. Samoihin aikoihin

muutama suomalainen pelialan sijoittaja kiinnostui ideasta. ”Myös Tekesin käsitys on, että tästä voi tulla maailmanmenestyspeli, joten jatkanemme kansainvälistymiskuvioita heidän kanssaan.” Kesälomalla 2013 oli viimein tehtävä ratkaisu. Räsänen neuvotteli vaimonsa kanssa, uskaltaako ottaa riskin ja jättäytyä pois varmoilta tuloilta palkkatyöstä. Vaimo kehotti Räsästä seuraamaan järkeään ja sydäntään, hän kyllä tukisi. Niinpä lomien jälkeen Räsänen sanoi itsensä irti ja aloitti täysipäiväisenä yrittäjänä. ”Filosofiani on se, että ihminen usein katuu, sitä mitä ei tehnyt, eikä tekemisiään. Oli voimakas palo kääntää tää kivi, ja se palo sai viiskymppisen äijän ottamaan riskin”, muistelee Räsänen. ”Olisi ollut varmaan helpompi alkaa yrittäjäksi nuoremmalla iällä. Nyt on lainat, talot, lapset, ikääntyvät vanhemmat ja velvoitteet. Mutta olen lähtenyt seuraamaan isoa haavetta, että tästä voisi tulla menestyvä peli”, pohtii Räsänen.

”Yrittäjällä täytyy olla visio, rohkeus ja hulluus.” Slush syksyllä 2013 oli Mubik Entertainment Oy:lle tärkeä. ”Kiinalaiset scoutit ottivat yhteyttä ja sanoivat, etteivät ole nähneet mitään tällaista. Ei tietenkään ole mitään takuita siitä, etteikö joku kopioisi peliä, mutta Kiina on kasvava markkina-alue myös mobiilipelialalla.” Mahdollisuuksia on myös koko musiikkikasvatuksen mullistamiseen. Soukan koulun kanssa on testailtu Mubikia ja tämä on hieno keino saada lapset innostumaan musiikin tuottamisesta ja samalla oppia ensiaskeleita ohjelmoinnista.” Mutta ehkä vielä musiikkikasvatustakin kiehtovammat mahdollisuudet ovat aukeamassa uraauurtavan aivotutkimuksen kautta neurologisessa kuntou-

tuksessa. Mubik on mukana seitsemän eurooppalaisen yliopiston hankkeessa ”kognitiiviset prosessit ja musiikki” -osiosta vastaavana yhteistyötahona. Alzheimerin ja dementian lisäksi Parkinsonin tautiakin sairastavat voivat hyötyä Mubikin pelaamisesta, sillä vapina käsissä ei haittaa. Samalla aktivoituu pitkäaikaisen muistin aivosolut. ”Musiikin taika on valtava, tunne siitä, että minun sormeni hallitsee tätä. Vanhukset voivat musiikin avulla rauhoittua illalla”, kertoo Räsänen. Yrittämisessä Räsänen näkee paljon innostavaa: ”Yrittäjänä saan vietyä tavoitteita eteenpäin. Olen tyytyväinen, kun pystyn hallitsemaan omaa kalenteriani, se on yrittäjän ihanuuksia. En halua mennä kaupunkiin ruuhkassa, joten sovin palaverit vasta kello 9.30 eteenpäin. Aivot toimii levon jälkeen parhaiten, joten haluan aamulla tehdä töitä. Luovuutta ei voi pakottaa, sitä ei voi viedä tiettyyn aikaan eikä paikkaan, mutta usein innovoin suihkussa ollessani!” paljastaa Räsänen. ”Haastavaa taas on taloudellinen epävarmuus. Joudut tekemään todella pitkiä päiviä. Huolestuttavaa on, jos ystävienkin kanssa puhuu vain omista töistä. Kyllä verkoston ylläpito vaatii, että tehdään jotain ihan muuta.” Räsäsellä on onneksi bändikavereita, joiden kanssa – soittamisen lisäksi – myös pelataan intohimoisesti lautapelejä. Vaikka 2014 oli lonkkaleikkauksineen Räsäselle raskas vuosi ja Mubikin kaupallinen hyödyntäminen on vielä edessä, Räsänen ei vaihtaisi päivääkään pois. ”Se on äärimmäisen palkitsevaa, kun näkee, että sun keksintö tuottaa aitoa iloa jollekin. Eräs autistinen poika pillahti itkuun, kun sai tunneelämyksen siitä, että hän itse tuotti tämän melodian. Sellaiset hetket ovat todella merkittäviä juttuja minulle yrittäjänä. Tulevat vuodet sitten näyttävät, löytyykö Mubik joskus joka kodista.” www.mubik.fi BUSINESS ESPOO

|

11


12

|

BUSINESS ESPOO


Romu Keinänen Oy:n saamat palkinnot osoittavat

ARVOSTUSTA MYÖS MUILLE RUKKASTYÖN TEKIJÖILLE Teksti: Ritva Holmström Kuva: Romu Keinänen Oy

Espoon Yrittäjien vuoden 2013 yrittäjäpalkinto, vuoden 2014 Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto ja vuoden 2014 Espoomitali komeilevat kaikki Romu Keinänen Oy:n tiloissa. Rukkastyötä arvostetaan nyt laajasti. ”Vuosi on ollut melkoista pyöritystä”, sanovat yrittäjät Jyri Keinänen ja Kaisa Syrjä, mutta vaikuttavat ehdottomasti tyytyväisiltä. Palkinnoista saatu palaute on ollut pelkästään positiivista ja Jyri on antanut haastatteluja eri medioihin useaan otteeseen tv-uutisia myöten. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on huomioitu laajalti ja onnitteluja on sadellut hyvin erilaisilta tahoilta. ”Tällä palkinnolla ei ole merkitystä pelkästään romualan yrityksille, vaan laajemminkin sellaisille yrityksille, joissa tehdään fyysistä työtä rukkaset kädessä”, toteaa Jyri. Palkinnon saamiseen ei riitä pelkästään hyvä liikevaihto tai yrityksen tekemä tulos. Myös pitkäjänteinen työ ja työllistäminen vaikuttavat asiaan, kokonaisuus ratkaisee. Huomionosoitusten myötä

yritys on saanut paljon uusia kontakteja ja asiakkaita aina Tamperetta myöten. Linnasta linnaan Espoon Yrittäjien vuoden 2013 yrittäjäpalkinto poiki myös Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon vuonna 2014. Jyrin poika Toni puolisonsa Johannan kanssa edustivat yritystä Tampere-talossa vuoden 2013 itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon seurauksena tuli Jyrille ja Kaisalle kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle presidentinlinnaan. 6.12.2014 klo 19.40 tämä yrittäjäpariskunta asteli linnaan Mariankadun puolelta. Samana päivänä Romu Keinäselle luovutettiin myös Espoo-mitali Barona Areenalla. Muutoksia romukaupan alalle Kaisa Syrjä on istunut vuoden 2014 alusta Romukauppiaiden liiton hallituksessa. Alalle on tullut joitain muutoksia, muun muassa se, että romukauppa siirtyi 1.1.2015 käänteisen arvonlisäveron piiriin. Tällä muutoksella saadaan vääristynyt kilpailu pois alalta. Suuressa mittakaavassa se on harmaan talouden kitkemistä pois

yhteiskunnasta. Alalla on edelleen myyjiä, jotka tarjoavat kovaa ostohintaa romusta. Usein he pitävät arvonlisäveron osuuden itsellään ja näin vääristävät kilpailua. ”Romukauppiaiden liitto oli tässä prosessissa aloitteen tekijä, ja on hyvässä yhteistyössä verohallinnon kanssa vienyt asiaa eteenpäin”, kertoo Kaisa. Kaikkein eniten tämä muutos tulee vaikuttamaan värimetallin – esimerkiksi kuparin ja messingin – kauppaan, jossa kyseessä on pienet tonnimäärät mutta suuret euromäärät. Käänteinen arvonlisävero helpottaa Kaisan mukaan myös kassanhallintaa ja poistaa turhaa hallinnollista työtä yrityksistä. Kiitokset Espoon Yrittäjille ”Espoon Yrittäjät ry. on tehnyt paljon meidän eteen”, kertovat Jyri ja Kaisa. ”Sieltähän tämä kaikki on lähtenyt.” Jyrin ja Kaisan mielestä järjestön toiminta on ollut aktiivista, kannustavaa ja positiivista. Jyri on käyttänyt myös Espoon Yrittäjien tarjoamia asiantuntijapalveluja paljon hyödykseen ja on tyytyväinen saamaansa palveluun. ”Sieltä saa oikeaa apua oikealla hinnalla.” BUSINESS ESPOO

|

13


Perinteet kunniassa

Bembölessä Teksti: Mia Halonen Kuvat: Mikaela Holmberg

Jo vuosisatoja ennen Kehä kolmosta ja Turunväylää Bemböle on ollut tärkeä risteyspaikka. Näissä maisemissa on myös aina ollut espoolaista yrittäjyyttä. Rita Kanervo jatkaa veljensä Kaj Alénin kanssa perinteitä Bembölen Kahvituvassa.

1300-luvulta saakka kuninkaat, piispat, sotilaat ja virkamiehet kulkivat Ruotsin valtakunnan läpi Kuninkaantietä Bergenistä aina Pietariin saakka. Tärkeä risteyskohta sijaitsi Espoon Bembölessä, josta erkani nykyistä Vanhaa Turuntietä myötäilevä tie kohti Helsinkiä – sitten kun Helsinki vihdoin perustettiin. Näissä maisemissa toimi myös mylly, jossa Vihdin suunnalta tulevat maanviljelijät jauhattivat viljansa Helsinkiin 14

|

BUSINESS ESPOO

torille mennessä. ”Valkonauhanmäen tienoilla mutkassa saattoi väijyä maantierosvoja sekä tullessa että mennessä”, kertoo Bembölen Kahvituvan yrittäjä Rita Kanervo. ”Tai veli se enemmän on yrittäjä kuin minä, eläkkeellä ollaan jo kummatkin”, viittaa Kanervo veljeensä Kaj Aléniin. Bembölen Kahvitupa toimii 1700luvulla valmistuneessa Bellin tilan päärakennuksessa, joka on yksi Espoon


vanhimpia rakennuksia. Bell oli 1600luvulla yksi suuren Bembölen kylän kymmenestä kantatilasta. Aikoinaan tämä viehättävä punamultainen talo oli kestikievari, joka tarjosi majoitusta ja vaihtoi väsyneen hevosen virkeään. Lain mukaan näitä majataloja piti olla kahden peninkulman eli noin 20 km välein. Bembölessä oli toinenkin kestikievari, nykyinen kotiseutumuseo Glims, jossa voi oppia paljon Espoon historiasta. Kaner-

von ja Alénin suvullakin on pitkä historia näissä maisemissa. Mummon kotitalo on kivenheiton päässä Kahvituvalta, jonka yrittäjinä vanhemmat aloittivat vuonna 1954. ”Isä oli liikemies, oli kioskeja ja elokuvateattereita, Kino Tuomarilakin… Kun tällaiseen perheeseen syntyy, niin ainahan on töissä”, nauraa Kanervo. Sunnuntait kuluivat pienestä pitäen kioskinmyyjänä tai kahvilassa. Bembölen Kahvitupa on Kanervolle aina ollut kuin

toinen koti. ”Pidämme veljen kanssa vanhoista taloista ja tavaroista ja haluamme säilyttää vanhaa. Mietin usein, mitä täällä on aikoinaan tapahtunut, kuka on keittänyt noillakin vanhoilla kuparipannuilla.” Satoja vuosia vanhassa suojellussa talossa on tietysti omat haasteensa. Kahvilan varastotilat on tilanpuutteen vuoksi ulkoluhtiaitoissa, keittiötä on uusittu, mutta lattiakaivoa ei vanhaan taloon voi laittaa. ”Onneksi siinä viranomaiset joustivat”, kiittelee Kanervo.

”Aina ollaan pidetty kiinni vanhasta tyylistä. Nyt pitäisi salin puoli tapetoida, mutta miten tapetit saa sopimaan, kun seinät ovat niin vinot? Raidallista ei ainakaan voi laittaa, mutta onhan tässä oma charminsa. On tämä aikamoinen paikka!” Nykyisin Bembölen Kahvitupa tarjoaa itse tehtyä lounasta ja kahvia. Tuvassa ja salissa on tilaa yhteensä noin 70 hengelle. Kesäisin tunnelmallinen kahvila pidetään auki iltakahdeksaan, mutta talvikaudella vain kuuteen, jonka jälkeen saattaa olla yksityistilaisuuksia. ”Kerran täällä juhli syntymäpäiväänsä nainen, joka oli syntynyt täällä. Talvisodan aikaan talo nimittäin toimi Kätilöopiston synnytyssairaalana.” Nyt seudulle rakennetaan paljon ja 1400-luvulta säilyneet pellot tulevat täyteen asuntoja. Vanhan kulttuurimaiseman katoaminen surettaa Kanervoa. ”Sen verran vanhanaikainen olen, että toivoisin ihmisten kunnioittavan ja arvostavan espoolaista vanhaa rakennusperintöä. Teiden ei aina tarvitse olla suoria, vaan ne voisi linjata niin, että suojeltaisiin rakennuksia ja kauniita pieniä metsänpätkiä. Muuallakin maailmassa tehdään niin.” BUSINESS ESPOO

|

15


KAMPAUKSIA, KOIRIA JA KUUNTELEMISTA Kampaaja Vuli Winberg on virallisesti jo eläkkeellä, mutta ei malta pysyä poissa töistä. Niinpä kivenlahtelainen Kampaamo Vuli on vilkas kokoontumispaikka monenikäisille naisille, kissoille ja koirille. Teksti: Mia Halonen Kuvat: Mikaela Holmberg

Eeva-Maija ”Vuli” Winberg, 66, halusi pienestä pitäen kampaajaksi. Koulukavereiden kanssa kilpailtiin siitä, kuka letitti ojanpenkan heinänkorret kauneimmalle kampaukselle. Naapurin täti myös aina tiesi, koska Vuli oli ollut kylässä, sillä tytön jäljiltä mattojen hapsut olivat siististi palmikoilla. 16

|

BUSINESS ESPOO

Ensimmäisen kampaamon Winberg perusti jo 70-luvun alussa kotikulmille Kauklahteen entiseen kyläkauppaan. ”Se oli ihanaa aikaa. Kaikki oli lähellä: koti, kampaamo ja lapsetkin viereisessä ruotsinkielisessä kansakoulussa”, muistelee Winberg. Myöhemmin Winberg oli toisella töissä, kunnes

kollegan kanssa perustettiin taas oma kampaamo Ala-Kivenlahteen. ”Meillä oli Minnan kanssa niin hauskaa. Ei mennyt päivääkään, ettei naurettu, välillä ei voitu vastata puhelimeen tai katsoakaan toisiamme, kun nauratti vaan niin paljon. Asiakkaat sanoi, että kyllä te ootte hulluja, mutta


nauroivat mukana”. Valitettavasti kollega sairastui vakavasti ja Winberg jäi yksin. Pitkän kokemuksensa ansiosta Winbergillä on paljon sanottavaa pienyrittämisen kannattavuudesta: ”Ihmiset ei ymmärrä, kuinka kovilla on, kun järjestää työpaikan itselleen. Tällä alalla on paljon naisyrittäjiä yksin. Olisi yhteiskunnan kannalta viisasta kannustaa ihmisiä työllistämään itsensä. Kun alv oli 8 %, työstä jäi jotain käteenkin. Nyt kun alv nostettiin takaisin 24 %, jokainen tajuaa, ettei kolmenkymmenen euron hiustenleikkauksesta jää kulujen jälkeen tekijälle juuri mitään, saati että voisi työllistää muita”, toteaa Winberg ja jatkaa: ”Eläke, vakuutus, puhelin, vesi, tilavuokra, kampaamoaineet on hirvittävän kalliit. Kulut nousee koko ajan, mutta ei hintoja voi nostaa samaan tahtiin. Työtuntien aikana et käsityöläisenä voi enempää tehdä.”

Vaikka Winberg on jo virallisesti eläkkeellä, ei hän malta lopettaa töitä. ”Kun on työ, mistä tykkää, se on melkein kuin harrastus – josta tosin on kovat kulut”, naurahtaa Winberg. Vuli kokee työssään työn iloa joka päivä. Kampaamossa käy ihania ihmisiä, joista on tullut vuosien varrella ystäviä. Osa käy jopa Porvoosta asti, lähellä asuvat saattavat käydä joka päivä vaihtamassa kuulumisia. Välillä kampaamon sohvalla istuu monta naista kahvilla, kaikki tuolit on täynnä, ”akat kälkättää suomeksi ja ruotsiksi”, joku tuo ruokaa ja toinen pullaa, joku katsoo toisen kirpputorivaatteita tai Tiina-siskon kutomia villasukkia, yhdellä on Paavo-kissa mukanaan, joka päivä kolme koiraa käy Marie-keksillä. ”Tää on oikea marttakerho tai välillä kuin joku eläintarha!” Hiukset ovat tärkeä asia. ”Ulkoinen ja sisäinen ei saa olla ristiriidassa.” Kampaajan ja asiakkaan suhde on luottamuksellinen, moni avautuu erittäin

henkilökohtaisista asioista. Itsekin rintasyövän kokenut Winberg on kuullut monta tarinaa. ”Täällä saa moneen asiaan vertaistukea.” Kampaamo Vulissa saa myös aidosti henkilökohtaista palvelua: Jos asiakas on vaikka pyörätuolissa, Vuli varaa hänelle enemmän aikaa, jotta voi auttaa käymään vessassa ja lakata kynnetkin. ”Jos olisin toisen palveluksessa, en voisi niin tehdä, vaan pitäisi käyttää aika tehokkaasti.” Winberg voisi nyt nauttia eläkepäivistään ”yli-ikäisenä tallityttönä”, mutta hän ei malta jättää töitä. ”Tästä on vaikea päästä eroon, mä niin tykkään olla täällä. Tunnen vastuuta, kun ovessa lukee että avoinna arkisin klo 9–17, niin onhan mun tultava avaan se ovi!” Mutta mitä tapahtuu, kun aviomies, jonka kanssa on kuljettu jo 47 vuotta yhteistä elämää, jää vuoden päästä eläkkeelle? ”Mä uskon, että kaikelle on tarkoitus ja asiat loksahtaa paikoilleen. Tää on ihan mun oma juttu!” BUSINESS ESPOO

|

17


RASTORILTA VAUHTIA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Tämän päivän työelämässä et ole koskaan valmis. Rastorin koulutuksissa syvennät omaan alaasi liittyvää erikoisosaamista ja saat yksilöllistä tukea itsesi tai yrityksesi kehittämiseen. Laaja koulutusvalikoimamme ulottuu yksittäisistä koulutuspäivistä aina pitkiin tutkintoon valmistaviin koulutuksiin. Opiskelet kätevästi työn ohessa ja kehität samalla yrityksesi toimintaa. Tutustu laajaan koulutusvalikoimaamme • Johtaminen • Esimiestyö • Organisaation kehittäminen • Työnjohto • Logistiikka • Myynti ja myynnin johtaminen • Wellness­ala • Tuotekehitys • HR­osaaminen • Sihteerityö • Vuorovaikutustaidot • Yrittäjyys

Ilmoittaudu koulutuksiin jo tänään! Rastorin kaikki koulutukset löydät osoitteesta: www.rastor.fi

RASTOR Sturenkatu 21 00510 18 | Helsinki BUSINESS ESPOO

TUOTEKEHITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO – ideasta tuotteeksi. Tuotekehittäjän koulutusohjelma auttaa sinua ja yritystäsi toteuttamaan tuotekehitystä systemaattisesti ja nopeuttamaan tuotekehityssyklejä. Harjaannut kehittämään ideoista uusia, parempia tuotteita, palveluja tai prosesseja sekä vauhdittamaan tuotteen ja palvelun myyntiä. Koulutusohjelman aikana osallistujat vievät oman tuotekehitysideansa toteutus­ asteelle ohjatusti.

YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO – digimarkkinointi ja sosiaalinen media osana liiketoimintaa. Yrittäjän ammattitutkinto on tehokas tapa syventää yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja saada yksilöllistä tukea oman yrityksen kehittämiseen. Koulutus tarjoaa runsaasti välineitä strategiseen suunnitteluun, myyntiin ja markkinointiin sekä yrityksen talouden hallintaan. Perehdyt myös digitaalisen ja sosiaalisen median parhaisiin käytäntöihin sekä teoriassa että käytännössä. Opit hyödyn­ tämään sosiaalista mediaa ja digitaalista markkinointia yritys­ toiminnassasi sekä rakentamaan kustannustehokkaita kampan­ joita ja analysoimaan niiden tuloksia. Opit lisäksi verkkokaupan toteuttamisessa huomioitavat asiat!

MYYNNIN AMMATTITUTKINTO – vahvista myyntiosaamistasi räätälöidyssä monimuoto­ koulutuksessa. Miten asettaa myynnin tavoitteita, tehdä uusasiakashankintaa ja johtaa kannattavuutta? Entä miten hinnoitella ja saada aikaan lisämyyntiä? Miten löytää oikeat kilpailuedut ja seurata tärkeitä tunnuslukuja? Miten hyödyntää sähköistä markkinointia myynnin tukena? Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat viralliseen näyttötutkintojär­ jestelmään kuuluvan myynnin ammattitutkinnon suorittamalla.

OMISTAUTUNUT SINULLE


Hänet tunnetaan uutisankkurina. Sen lisäksi hän on myös kirjailija. Kyselimme ajatuksia yrittäjyydestä ja huomisesta.

BUSINESS ESPOO

|

19


Istun Keijo ”Keke” Leppäsen omistaman yrityksen, Keile Oy:n pääkonttorissa Espoossa. Leppoisasti vastapäätäni istuu ”tuhannen asuyhdistelmän mies”, tällä kertaa kuitenkin rennosti pikeepaidassa ja tarjoaa mehua ja Dominokeksejä. ”Pääkonttori” sijaitsee Keken omakotitalon pihalla olevassa vanhassa, pienehkössä kivitalossa, jossa Keke viettää aikaansa kirjailijayrittäjänä. Teksti: Jukka Niemelä Kuva: Nina Mönkkönen

Mitä tekee uutisankkuri yrittäjänä? Loppuvuonna 2002 Keke kantoi lomakenipun Patentti- ja rekisterihallitukseen sen jälkeen, kun viides painos hänen kirjastaan Isyystesti (Otava) oli kaupoissa, ja Keke oli maksanut kirjoista saamansa palkkiosta verot palkansaajana. ”Eihän tässä ole mitään järkeä”, oli Keke tuumannut, kun lihotti verokarhun pohjatonta säkkiä noin 15 000 myydystä kirjastaan. Heti alkuun Keke selvitti verottajalta, kuinka hänen pitäisi menetellä sivutoimiyrittäjänä. Verottajan kanta oli selkeä; toiminta ei voi olla vain yhden toimeksiantajan varassa, vaan tulonlähteitä on oltava useita. Keke muistuttaa jo haastattelun alussa, että hän on koko yrityshistoriansa aikana ollut vakituisessa palkkatyössä. Hän on hyvänä esimerkkinä kaikille niille, jotka eivät voi toteuttaa kaikkia ammatillisia kiinnostuksiaan työsuhteessa, ja jonka sivubisnekset eivät ole ristiriidassa työnantajan kanssa. Uutisankkurin työvuorot ja viikonloppuduunit antavat Kekelle runsaasti vapaa-aikaa, josta osan hän käyttää Keile Oy:n toimintaan silloin kun on tarvetta – erityisesti kirjaprojektien aika20

|

BUSINESS ESPOO

na. Mutta mitä kaikkea Keile Oy sitten tekee? Erilaista kirjoittamista ja kustannustoimintaa, esiintymiskoulutusta, asiantuntijaluentoja ja juontoja ilman viihdettä ja kaupallista markkinameininkiä. Maatalossa kasvaneena Keke oppi työnteon jo varhain. ”Suurin haaste on sen siirtäminen seuraavalle yrittäjäpolvelle – tai ylipäätään polvelle”, hän summaa ja toteaa vielä, että 60luvulla kaveripiirissäkin tarttui työnteon meininki vähän kaikkiin.

”Yrittäjyys oppiaineeksi, jolloin mistä tahansa oppilaitoksesta valmistuvalla henkilöllä olisi riittävä valmius valita yrittäjyys.” Haastattelun aikana ajaudumme hieman sivuraiteelle ja keskustelemme suomalaisesta yrittäjyydestä. Koska Keke tietää kaiken – hänhän lukee uutiset joka päivä – haluan kaivaa häneltä meille yrittäjille jotain hyödyllistä. Yhtäkkiä Keke innos-

tuu ja hihkaisee: ”Jokaiselle pitäisi antaa y-tunnus valmistujaislahjaksi!” Ajatus on mielenkiintoinen, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Hän kertoo ensiksi, että jokaisella aikuisella on joku hyväksi kehittynyt oma osaamisalue: ”Kyllä suomalainen sen saavuttaa. Me olemme niin työorientoitunutta kansaa.” Keke sanoo, että työnantajilla on nykyään taipumus ostaa osaamista, ei palkata henkilöitä tai maksaa freelancerverokortilla kaikkine sivukuluineen. Business Espoo 2014 -julkaisun pääkirjoitus käsitteli samaa asiaa – ja jos yksi Suomen luotettavimmista miehistä toteaa sen saman, sen täytyy pitää paikkansa. Palaamme takaisin y-tunnuskeskusteluun. Keke kertoo, että yritystoiminnan käynnistäminen, keskeyttäminen ja lopettaminen pitäisi olla paljon vaivattomampaa ja riskittömämpää kuin nykyään. ”Erityisesti epävarmojen aikojen turvaksi kannattaisi olla pöytälaatikossa yhtiö valmiina”, hän sanoo ja muistuttaa, että oman yrityksen kautta oman osaamisen osoittaminen on paljon helpompaa. ”Aina pitäisi olla valmius laskuttaa”, hän sanoo. Yhtenä kehityskelpoisena


”Ammattiosaajia tarvitaan aina. Tarvitaan niitä, jotka osaavat laittaa tapetit suoraan ja keittiökaapit paikoilleen.”

ideana Keke ehdottaa yrittäjyyttä oppiaineeksi, jolloin mistä tahansa oppilaitoksesta valmistuvalla henkilöllä olisi riittävä valmius valita yrittäjyys. Erityisen huolissaan Keke on keskiikäisten katoavasta osaamisesta: ”Jos meillä nelikymppisinä on joku osaaminen, niin sitä enemmän sitä osaamista meillä on 55-vuotiaina.” Hänen mielestään kaikkein paras tapa siirtyä eläkkeelle on kiskaista pöytälaatikosta levossa ollut oma yritys ja alkaa hyödyntää elämän varrella hankittua osaamista omilla ehdoillaan. ”Ettei valtio iskisi kaikkea hallinnollista vaikeutta, byrokratiaa, jarrua, veroseuraamusta ja kyselyä siihen väliin estämään sitä kehitystä”, Keke puuskahtaa. Pitkän työuran uutisten parissa tehneenä Keke on nähnyt monenlaista. Yhdestä asiasta hän on varma: hyvän

koulutuksen kautta työllistyy jokainen sukupolvi ja ammattiosaajia tarvitaan aina. Tarvitaan niitä, jotka osaavat laittaa tapetit suoraan ja keittiökaapit paikoilleen: ”Eri asia on, osaavatko esimerkiksi espoolaiset hyvinvointialueilla kasvaneet lapset ryhtyä tällaiseen raskaampaan työhön, jonka keskellä minä aikanani kasvoin.” Mutta kuinka työllistyisi 20-vuotias Keke vuonna 2015? Olisiko tarjolla vakiduuni toimittajana suoraan omista ylioppilasjuhlista? ”Todennäköisesti ei olisi mitään mahdollisuuksia päästä nopeasti hyväpalkkaiseen vakituiseen työsuhteeseen. Se olisi pätkätöitä ja työpanoksen myymistä”, hän sanoo ja summaa lopuksi, että kyllä Suomessa tekevälle töitä löytyy. Vanha sanonta pitää pintansa. BUSINESS ESPOO

|

21


22

|

BUSINESS ESPOO


KATAMARAANEJA JA KONSULTOINTIA Teksti: Mia Halonen Kuva: Mikaela Holmberg

Timo Salmisen tarinassa kiteytyy jotain periespoolaista: porilaisperäinen Salminen tuli Otaniemeen opintojen takia, myi teekkarivuosinaan tietotekniikkaa, toimii nykyisin konsulttina ja kesät golfaa ja purjehtii. Salminen ei tosin veneile millä tahansa purtiloilla, vaan maahantuomillaan katamaraaneilla, joissa jo kansitilaa riittää tilavan kerrostalokolmion verran.

BUSINESS ESPOO

|

23


Timo Salminen tuli 80-luvulla Otaniemeen opiskelemaan valmistustekniikkaa koneosastolle. Porilainen kuitenkin haistoi tietotekniikassa bisneksen paikan ja rahoitti opiskelujaan myymällä taskulaskimia, diskettejä ja vähitellen myös tietokoneita. Teekkariasiakkaat kyselivät koneista paljon, ja Salminen otti selvää. ”Samalla opin itsekin ja vähitellen minusta tuli asiantuntija”, kertoo Salminen yrittäjäuransa alkuvaiheista. Myöhemmin Salminen siirtyi ittuotteita yrityksille myyvän firman palvelukseen ja lopulta ammattitaito oli sitä luokkaa, että Salminen teki pitkää päivää Hackman Groupin tietohallintojohtajana. Kun Hackman konserni hajosi vuosituhannen vaihteessa, ura yrittäjänä jatkui taas: ”Oli aika helppo alkaa konsultiksi. Piti vain avata pöytälaatikko, ottaa 10 vuotta aiemmin perustettu firma käyttöön ja laittaa kontaktirekisterille meili. Se olikin sitten ainoa markkinointikampanja, mitä olen tehnyt.” Salmisella oli True Motion Oy:n konsulttiliiketoimintaa aloittaessaan paljon kokemusta erilaisista konsulteista – palvelujen ostajan näkökulmasta. Hän mietti, miten itse olisi halunnut konsultin toimivan ja huomasi, että tyypillisesti konsultti ei uskalla kertoa omaa näkemystään siitä, mitä firmassa kannattaisi tehdä. ”Moni konsultti ei halua ottaa riskiä, että olisi väärässä, vaan jättää asiakkaalle paljon perehtymistyötä tehtäväksi ennen kuin on mahdollista valita mitään. Mutta kun asiakas luottaa konsulttiin, on eteneminen helppoa. Asiakkaan ei itse tarvitse syvällisesti perehtyä asiaan, kun minä olen paneutunut asiakkaan tarpeisiin ja etsin niihin parhaat mahdolliset ratkaisut. Annan aina kokemukseni ja osaamiseni perusteella selkeät suositukset siitä, millainen ratkaisu kannattaisi valita. Kun työkseni tutustun eri laitteisiin ja ohjelmistoihin enkä itse myy niistä mitään, minulla on suosituksille hyvät perusteet.” Hankekonsultoinnin lisäksi Salminen toimii tarvittaessa tietohallintojohtajana. True Motionilla on tarjota myös talousjohtajapalvelu, jolloin firma voi ulkoistaa CFO:n tehtävät Salmisen 24

|

BUSINESS ESPOO

työntekijälle. Salmisen oma varsinainen erikoisala on kuitenkin sopimuskonsultointi: Salminen käy asiakasyrityksen kaikki it-sopimukset läpi, etsii säästökohteita ja neuvottelee tarvittaessa sopimukset uudelleen. Mitään riskiä ei ole, sillä jos ei löydy säästöjä, ei Salmiselle tarvitse maksaakaan, ja silti yritys saa yhteenvedon sopimuksistaan. Toistaiseksi Salminen ei kuitenkaan koskaan ole jäänyt ilman palkkiota. ”Aina löytyy säästettävää. Yhdenkin yrityksen sopimuskannasta säästettiin yli 20 %, tässä tapauksessa kymmeniä tuhansia. Tiedän tarkalleen oikean hintatason. Toisin kuin yritysten itpomot, teen ammatikseni sopimuksia, joten myyjätkin suhtautuvat konsulttiostajaan eri tavalla.” Salminen veloittaa palvelusta puolet ensimmäisen vuoden säästöistä, eli kun monet it-sopimukset ovat kolmivuotisia, saa True Motion 16,75 % säästöstä. ”Kaupan päälle tulee vielä toiminnalliset edut uusista toimintatavoista”, muistuttaa Salminen.

”Aina löytyy säästettävää. Erään yrityksen sopimuskannasta säästettiin yli 20 %.” Salmisen konsulttiuran aikana it-palvelujen tarjonta on kasvanut ja monipuolistunut. ”Kehityksessä on kaksi suuntaa: osa asioista on bulkkia, sen hankkiminen yksinkertaistuu entisestään digitalisoitumisen myötä, eikä siihen konsulttia tarvita. Toisaalta, on yhä monimutkaisempia ja hienostuneempia systeemejä. Prosessit automatisoidaan ja pitää entistä tarkemmin miettiä, miten saadaan kaikki hyöty irti. Siihen tarvitaan asiantuntevia konsultteja.” Laajalahdessa asuva Salminen viihtyy yrittäjänä Espoossa. ”Täällä on hyvät logistiset yhteydet ja tarjolla paljon asiakaspotentiaalia. Ja tietysti meri!” Purjehdus on ollut lapsesta saakka lähellä Salmisen sydäntä ja se tuli mukaan liiketoimintaankin aikaisessa vaiheessa. ”Ostin ensimmäisen oman Lagoon-katamaraanini 2001 ja hämmästyin venetyypin mukavuutta

ja hyviä purjehdusominaisuuksia.” CCN Cruising Catamarans perustettiin 2002 maailman suurimman katamaraanivalmistajan maahantuojaksi, 2008 Salminen osti muut osakkaat pois ja pyörittää nyt firmaa konsulttiyrityksensä tytäryhtiönä. Mutta Suomessa katamaraanikaupassa on omat haasteensa. ”Suomalaiset ovat tottuneita kapeisiin veneisiin, eivätkä usko, että ranskalainen katamaraani voisi mahtua saaristoon ja purjehtia mukavasti. 40-jalkainen demoveneeni syväys on kuitenkin vain 1,2 metriä ja keulassa syvyys on vain 20 senttimetriä, joten sillä pystyy ajamaan mihin tahansa rantaan. Ja koska kummassakin rungossa on moottori ja peräsin, vene kääntyy kätevästi lähes paikallaan. Iso vene ei kuitenkaan tarvitse isoa miehistöä, tätä pystyy hallitsemaan yksinkin ja kaukosäätimellä mistä tahansa kohtaa venettä”, innostuu Salminen. Vaikuttavinta Salmisen katamaraanissa on kuitenkin tilavuus. 12 metriä pitkässä veneessä on 86 neliötä kansipinta-alaa. ”Suomen lyhyestä kesästä pääsee katamaraanilla todella nauttimaan”, hymyilee Salminen ihaillessaan Suvisaariston maisemia avaran kajuutan suurista ikkunoista. Ei ihme, että monet Lagoonin omistajista ovat itsekin yrittäjiä, ja monella katamaraanilla tehdään jonkinlaista liiketoimintaa. Niin myös Salminen, joka järjestää veneellään charter-purjehduksia. ”Suomalainen ei usko, ennen kuin näkee ja kokee. Kun katamaraanien makuun pääsee, ei enää vaihda kiikkerään yksirunkoiseen.” Katamaraanien myynti maailmalla on voimakkaassa kasvussa ja se näkyy myös Suomessa. Kesällä 2014 Salminen myi peräti kaksi katamaraania. ”Yrittäjäksi lähtiessäni mun tavoite oli, että voisin itse valita paljonko teen töitä ja mitä milloinkin teen. Nyt olisi varmaankin mahdotonta mennä kuukausipalkkaiseksi työntekijäksi”, summaa Salminen. ”Talvet kuluu konsultoidessa, kesät merellä. Tämä sopii minulle.”


Ovatko kyberturvallisuus, mobiliteetti ja pilvipalvelut pelkkiä muotisanoja? Onko kaikki jo keksitty? Voisitko menestyä päivän täysin yksin?

Seuraa maailmaa muutoksessa! yritysblogi.elisa.fi

BUSINESS ESPOO

|

25


26

|

BUSINESS ESPOO


VUODEN espoolainen yrittäjä

Renes sanSs imies Tietotekniikka, taide, moottoripyörät, bändit, purjehdus, Ranska – turhaan ei ystävä kuvaillut syntymäpäiväpuheessaan Mikko Leinoa renessanssimieheksi. Vuoden espoolainen yrittäjä perusti sairaanhoidon ohjelmistoratkaisuihin erikoistuneen Datawell Groupin jo opiskeluaikoinaan. Nyt Leino jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja auttaa uusia yrityksiä saamaan tuulta purjeisiinsa. Uteliaisuus yhdistettynä sitkeyteen on edelleen eteenpäin ajava voima. Teksti: Mia Halonen Kuvat: Nina Mönkkönen

BUSINESS ESPOO

|

27


U

utuudenkarhean toimitalon ylimmästä kerroksesta Perkkaalla näkyy kauas. Puoli Espoota näyttävät korkeat ikkunat rajaavat maiseman kuin taulun, joita niitäkin riippuu galleriamaisesti seinillä. Eikä ihme, sillä Datawell Groupin perustaja Leino on ehtinyt kunnostautua taidekeräilijänäkin. 48-vuotias yrittäjä vaikuttaa harvinaisen ulospäinsuuntautuneelta ja sosiaaliselta suomalaiseksi insinööriksi. Energisestä olemuksesta näkee, että liikunta on tärkeä osa elämää. Kolmisenkymmentä vuotta sitten Leino opiskeli lukiossa Kauklahdessa. ”Joku sanoi, että se oli Suomen huonoin lukio”, virnuilee Leino. Siellä Leino kuitenkin sai ensikosketuksen yrittäjyyteen. ”En ollut mikään nörtti missään tapauksessa, mutta silloin juuri tuli tietokoneet lukioon. Koulussa oli joitain näkemyksellisiä matematiikan ja fysiikan opettajia, jotka näkivät, että tietotekniikka tulee muuttamaan maailman”, muistelee Leino. ”En tiedä, mistä budjetista olivat ostaneet koululle pari nokialaista tietokonetta.” Teini-ikäinen Leino näki opettajien tekevän ylioppilaskirjoitusten paikkasijoituksia lippusilla ja lappusilla. Silloin Leinolla välähti ja yhdessä taitavan kaverinsa kanssa he tekivät kirjoitusten paikkasijoitteluun tietokoneohjelman. ”Me myytiin se ohjelma

lukioon! Se oli mulle mieletön elevation, samperi sentään joku kokee tän niin hyödylliseksi, että tästä voisi maksaa! MÄ voin saada tällaisen aikaan! Jälkeenpäin olen tajunnut, että se oli aika kova juttu.” Ensimmäisestä ohjelmistokaupastaan Leino sai taskurahan lisäksi tärkeän oivalluksen. ”Kyllä yrittäjä haluaa tehdä sellaista, jonka joku kokee niin hyödylliseksi, että on valmis siitä maksamaan.” Opettajilla voi muutenkin olla yllättävän suuri vaikutus. Innostava kieltenopettaja Kauklahdessa nimittäin sytytti Leinon kiinnostuksen Ranskan kieleen ja kulttuuriin, ja nyt Leino käy EteläRanskassa niin usein kuin mahdollista. ”Tykkään ranskalais-välimerellisestä meiningistä, se on sopivasti laid-back. Siellä vielä lihat ostetaan lihakaupasta ja leivät leipomosta.” Lukion jälkeenkin opiskelut jatkuivat kotikaupungissa, Teknillisen korkeakoulun sähköosastolla Otaniemessä. Opiskelukesänä 1987 tapahtui sitten uran kannalta ratkaiseva käänne: Leino oli ollut taas kesätöissä Meilahden sairaalassa ja tilastoanalytiikkaa tutkijoiden väitöskirjoihin tekevän projektin parissa olisi edelleen töitä riittänyt, mutta sairaala ei pystynyt palkkaamaan työntekijöitä. ”Sairaalasta kysyttiin, että entäs jos olisi firma, joka tekisi näitä juttuja meille? En ollut ennen ajatellut yrityksen perustamista. Olin aina ollut hyvä

1987 Datawell Oy perustetaan 1982 Kauklahden lukio kesätöitä varten

1986 TKK Otaniemi, sähköosasto

28

|

BUSINESS ESPOO

”Yrittäjä haluaa tehdä sellaista, jonka joku kokee niin hyödyllisesksi että on valmis siitä maksamaan.”

1992 Datawell Oy Varsinainen toiminta alkaa

1994 Ensimmäinen

kumppani Ruotsissa Implementum AB

1993 Yhteistyö

Digital Equipment Corporation


matematiikassa, mutta en niin kuin jotkut koodaajanörtit. Kaikilla oli ongelma saada kesätöitä, joten palkkasin fiksuja kavereita tekijöiksi. Minä olin sitten se, joka järkkäsin ja pyöritin firmaa”, muistelee Leino.

”Sairaalasta kysyttiin, että entäs jos olisi firma, joka tekisi näitä juttuja meille?”

”Meillä on hyviä tuotteita, miksei ne kelpaisi ruotsalaisillekin?”

Seuraava iso käännekohta tapahtui 90-luvun alussa. Datawell selvitteli tutkimusprojektissa sairaaloiden johtamista. Siihen aikaan tietokoneet olivat vielä uusi asia. Datawell oli kuitenkin kirjoittanut pienen ohjelmiston, josta legendaarinen jätti Bostonista, Digital Equipment Corporation, kiinnostui ja halusi ottaa maailmanlaajuiseen jakeluun. Neuvottelut olivat jo pitkällä, kun Digital ajautui vaikeuksiin ja se myytiin toiselle amerikkalaisfirmalle. ”Ajattelin, että ei voi olla totta, olimme valmistautuneet maailmanvalloitukseen! Pari kertaa vedettiin henkeä ja mietittiin tilanne uusiksi. Ajateltiin, että jos ei valloiteta maailmaa, niin sitten sentään Ruotsi.” Niin Leino lähti reppu selässä kiertämään asiakkaita Ruotsissa, jossa sairaaloiden johto ei ollut ennen tavannut suomalaisten firmojen edustajia. Erityisen vaikeana pidetty Tukholman läänin sairaanhoitopiiri oli Datawellin historian isoimpia kauppoja. ”Meillä oli hyviä tuotteita. Miksi ne eivät kelpaisi ruotsalaisillekin?” 1996 Göteborgiin perustettiin Datawellin ensimmäinen tytäryhtiö. 90-luku oli kaikenkaikkiaan innostavaa

1996 Tytäryhtiö Ruotsiin

Datawell Sweden AB, Göteborg

2000 Tytäryhtiö Saksaan

Datawell Deutschland GmbH, Berliini

aikaa. Yhtäkkiä kaikki suomalaiset italan firmat olivat ulkomaisille yrityksille joko ostokohteita tai yhteistyöyrityksiä. Datawellkin sai monia tarjouksia, mutta Leino ja kumppanit eivät niihin tarttuneet. ”Ajateltiin, että tehdään vain terveydenhuoltoa ja tehdään se niin hyvin kuin mahdollista. Ehkä me sivuutettiin monia mahdollisuuksia, mutta raha on huono motivaattori, se vääristää päätöksentekoa. Jos jotain taloudellista hyvää on tullut, niin se on tullut sivutuotteena.” Datawellin suuret käännekohdat ovat aina liittyneet tärkeisiin rekrytointeihin, kumppanuuksiin tai asiakkaisiin. Yksi selvästi onnistuneista rekrytoinneista on ollut vaimo, business controller Marja Leino, jota Mikko Leino kuvaa lahjakkaaksi, nopeaksi ja teräväksi. Leino innostuu helposti, ottaa riskejä ja kokeilee. Riskinotto on kannattanut: Etenkin pohjoismaisiin markkinoihin panostavan Datawellin 8,8 miljoonan euron liikevaihdon liikevoittoprosentti on ollut viimeisen viiden tilikauden aikana ollut 16:n ja 41:n % välillä. 65 asiantuntijaa työllistävä Datawell on alansa johtava yritys Pohjoismaissa. Ihmislähtöinen Leino kertoo, että Datawellissa on panostettu erikoisen paljon pätevään johtoryhmään ja esimiestyöhön, sillä se vaikuttaa työtehoon syvällisesti. Yhden esimiehen mallissa jokainen tietää, kuka on esimies.

2014 Datawell ostaa norjalaisen alan

johtavan toimijan Nirvaco AS:n tytäryhtiöksi Osloon

2013 Mikko Leino

hallituksen puheenjohtajaksi Datawell Group BUSINESS ESPOO

|

29


FAKTA Mikko Leino

s. 1966 Tapiolassa

Lapsuus Tuomarilassa, lukio Kauklahdessa Asepalvelus Suomenlinnan rannikkotykistö, RUK 181 TKK Otaniemi, sähköosasto Nyt elämässä on alkanut uusi vaihe. Leino jäi toukokuussa 2013 pois Datawellin toimitusjohtajan työstä ja jatkaa nyt hallituksen puheenjohtajana. ”Olin ollut raskaassa roolissa pääomistajana, toimitusjohtajana, tuotekehitysjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Oli muuten iso päätös jäädä pois päivätyöstä! Onneksi löydettiin ulkopuolelta loistava toimari. Toukokuusta syyskuuhun silloin mietin, mikä on elämän tarkoitus ja päädyin siihen, että pitää järjestää elämä niin, että on onnellinen.” Sen neljän kuukauden aikana Leino huomasi myös, että hän tarvitsee kiinnostavaa tekemistä. Syyskuussa 2013 seuraava ura oli selvä. Nyt Leino mentoroi startup -yrityksiä, toimii niissä sekä sijoittajana että joskus myös hallituksen jäsenenä. ”Panin kädet saveen muutaman firman kanssa ja katson, kuinka pitkälle voidaan päästä. Tässä on tekemisen meininki, mennään eteenpäin. On ihan ok epäonnistuakin, vaihdetaan sitten suuntaa”, innostuu Leino. ”Tämä on tätä uteliaisuutta. Kun energiaa on, sen haluaa kanavoida tietynlaisiin juttuihin - nähdä, tietää, tutkia. Sisäinen palo on aina saada aikaan jotain uutta.”

30

|

BUSINESS ESPOO

Perusti Datawell Oy:n kesätöitä varten vuonna 1987

”Olin ollut raskaassa roolissa pääomistajana, toimitusjohtajana, tuotekehitysjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.”

Datawell aloittaa varsinaisen toiminnan 1992. Nyt tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa 2013-14 mukaan startupyrityksiin mm. Zoined Oy, Intellipocket Oy, Stramos Oy, PROimpact Oy, Sankarimedia Oy Perhe Vaimo Marja ja kolme lasta, Katariina, Sofia ja Julius Harrastukset Startup-yritykset, taide, tennis, moottoripyörät, kesäpaikat Hanko ja Savonlinna, veneily, purjehdus sekä tietenkin Ranska (maa ja kieli)


”Tämä on tätä uteliaisuutta. Kun energiaa on, sen haluaa kanavoida tietynlaisiin juttuihin - nähdä, tietää, tutkia. Sisäinen palo on aina saada aikaan jotain uutta.”

BUSINESS ESPOO

|

31


PÄÄ PILVISSÄ, JALAT ILMASSA Teksti: Mia Halonen Kuva: Mikaela Holmberg

Yrittäjässä on parhaimmillaan samaa kurinalaisuutta ja tavoitteellisuutta kuin huippu-urheilijassa. Ei ole siis ihme, että moni urheilu-uransa päättävä siirtyy yrittäjäksi. Annette Tieva käyttää nyt kilpavoimistelun oppeja voimistelu- ja trampoliiniareena Tempputemmellyksessä.

32

|

BUSINESS ESPOO


T

avallisena talvisena tiistai-iltana Tempputemmellyksessä on todella nimensä mukainen meininki. Trampoliinitunnilta tulevat punaposkiset lapset ovat yhtä täynnä virtaa kuin malttamattomina voimistelutuntiaan odottavat. Pari vanhempaa riisuu esikouluikäisten lastensa ulkohaalareita. Kaiken tämän keskellä yrittäjä Annette Tieva touhuaa iloisena ja energisenä. Tievasta näkee, että liikunta on hänelle elämäntapa, jonka ilosanomaa hän haluaa jakaa jokaiselle. Urheilijana Tieva, silloinen Rajala, saavutti kaiken haluamansa, ensin telinevoimistelijana, sitten joukkuelajeissa kilpa-aerobicista näytösvoimisteluun. ”Huomasi kyllä, että olen kauan ollut yksilöurheilija. Joukkuelajit ei ole mun juttu. Palkintokorokkeella ei olla, jos yksi pyllähtää voltissa, vaikka kymmenen tekisi hyvin.” Oman kilpauransa jälkeen Tieva halusi saada jonkun valmennettavistaan Suomen mestariksi. Kun sekin tavoite oli saavutettu, piti taas keksiä uusi projekti. Siihen Tieva valmistautui käyttämällä ainoat vapaapäivänsä suunnittelemalla yritystoimintaa. Kun Tempputemmelyksen ensimmäinen toimipiste avattiin Masalaan 2006, Tieva oli 25-vuotias. Hän vuokrasi kaksi sulkapallokenttää ja sinne miniatyyri-jumppamoduleita alle kouluikäisten lasten liikuntaan. ”Lähdin päävalmentajan työn ohella haistelemaan pienimuotoisesti, oisko tämmöisestä saamaan margariinia leivän päälle. Kulutin lenkkitossuja juoksemalla postilaatikolta postilaatikolle jakaen esitteitä.” Ryhmät täyttyivät ja taival yrittäjänä alkoi. Pian kyselyitä lasten liikuntamahdollisuuksista tuli ovista ja ikkunoista, Tieva alkoi täyspäiväiseksi yrittäjäksi ja Tempputemmellys vuokrasi omat tilat Espoosta. Täysiä ryhmiä riitti jokaiselle arki-illalle. Viiden Nihtisillassa vietetyn vuoden aikana Tempputemmellyksen ryhmissä voimisteli yli 2 500 lasta ja nuorta. Toimitila Nihtisillassa osoittautui huonokuntoiseksi ja 2013 piti taas löytää uusi tila, joka olisi siisti, korkea, avoin ja pilariton. Vihdoin Länsiväylän ku-

peesta Espoonlahdesta oli lähdössä pois sisägolf-areena. Ainoa ongelma oli, että tila oli kolme kertaa edellistä isompi. ”Mietin että apua, miten tässä käy, asutaanko kohta kuusen alla”, muistelee Tieva, joka samaan aikaan odotti perheen toista lasta, eikä olisi ollut kovin innokas laajentamaan toimintaa juuri silloin. ”Mutta piti lähteä selvittämään, mitä maailmalla on ja meillä ei vielä ole.” Yhdysvalloista löytyikin ajatus trampoliinimaailmasta, jonka suurille trampoliineille pääsevät sekä lapset että aikuiset pomppimaan. Tieva kehitti ajatusta: ”Muualla yksi pomppii ja seitsemän jonottaa, kun taas meillä on jokaiselle ryhmässä oma trampoliini. Otimme myös ohjatut tunnit tässäkin käyttöön ja nyt tämä on tehokasta harjoittelua kaikille.”

”Työ on samalla henkireikä. Tässä sotkeutuu oma harrastus ja työ. Minun ei todellakaan tarvitse myydä tuotetta, johon en itse usko!” Yrittäjän täytyy olla luova ja keksiä keinoja erottua. Tempputemmellyksen aikataulut on suunniteltu niin, että ryhmät menevät lomittain. Niin parhaimmillaan perheen neljä eriikäistä lasta pääsee harrastamaan omissa ryhmissään samaan aikaan ja sillä välin vanhemmat voivat käydä vaikka viereisessä marketissa ruokaostoksilla. Tämä helpottaa monen perheen arkea. ”Eihän sitä ajattele toimitilaa etsiessä, että mitä vanhemmat tekee sillä aikaa kun lapset harrastaa, onko kaupat ja pururadat vieressä, mutta on hyvä jos vanhemmat voivat hyödyntää ajan.” Liikunnanohjaajan ja urheilujohtajan ammattitutkinnon suorittanut Tieva toivoisi, että lapsilla olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia liikkua myös iltapäivisin heti koulupäivän jälkeen. ”Nyt kaikki haluavat harrastaa liikuntaa illalla neljän ja kahdeksan välillä. Siinä kuluu perheen yhteistä

aikaa ja kotona ollaan myöhään.” Ne, jotka eivät käy säännöllisesti tunneilla, pääsevät kokeilemaan tiloja Oma pomppu -vuoroilla. Silloin aikuisetkin pääsevät testaamaan trampoliineja. ”Aika monesta aikuisesta tulee täällä käkättävä lapsi valloilleen. Ja miehet innostuu ja tekee salaa voltteja”, nauraa Tieva. ”Mä en tiennyt, että mulla on tällaisia lihaksia on usein kuultu kommentti täällä!” Tempputemmellyksessä moni pitää myös suosittuja kaverisynttäreitä. Yrittäjyys on sopinut Tievalle hyvin. ”Urheilijana oppi hyödyntämään joka hetken, tekemään läksyt bussissa ja syömään mandariinin samalla kun kävelee. Olen aina ollut kurinalainen, olen laatinut jonkun tavoitteen ja pyrkinyt sitä kohti. Yritystoiminnassakin voi katsoa vain itseään peilistä. Vaadin itseltäni aika paljon, aina pitäisi pystyä parempaan. Välillä voisi vähempikin riittää”, pohtii Tieva. ”Mutta jos joku on kateellinen yrittäjille, niin.. No, minä olen aina välillä kateellinen niille, jotka voivat istahtaa sohvalle, syödä voileipiä ja katsoa muutaman saippuaoopperan. Havahduin vähän aikaa sitten, että en ole katsonut telkkaria neljään vuoteen”, kertoo Tieva. ”On lapset, on firma, ollaan rakennettu talo. Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta valintoja pitää tehdä, mitään ei itsestään tapahdu. Pitää panostaa! Vaikka rehellisyyden nimissä yrittäjältähän ei työt koskaan tekemällä lopu.” Palvelualttiina ihmisenä Tieva on tottunut ensin palvelemaan muita ja unohtamaan itsensä. Onneksi työntekijät välillä herättelevät ja patistavat syömään, liikkumaan tai lepäämään. Manikyyreistä ja hemmotteluhoidoista Tieva itse ei perusta, mutta joskus olisi itsekin ihana mennä jumppatunnille, eikä vain jumppauttaa muita. ”Työ on samalla henkireikä. Tässä sotkeutuu oma harrastus ja työ. Minun ei todellakaan tarvitse myydä tuotetta, johon en itse usko!” www.tempputemmellys.fi

BUSINESS ESPOO

|

33


YRITTÄJÄ – MIKÄ ON SEURAAVA ASKELEESI? Haluatko virittää tuotekehitysprosessiasi? Onko työntekijöiden ammattitaidossa päivitettävää? Haluatko tulla osaksi vireää yrittäjäyhteisöä? n

Omnian monipuolinen palvelu- ja koulutustarjonta on tukenasi kaikissa yrittäjyyden vaiheissa.

n

Saat käyttöösi osaamisemme ja laajat verkostomme, joiden avulla kehityt yrittäjänä ja kehität yritystäsi.

n

Mahdollisuudet ovat moninaiset – olipa kyseessä oman tai henkilöstösi ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito, yrittäjäverkostot ja työtilat tai henkilöstön hankinta.

Kaipaako yrityksesi kehittämistä? Katso lisää yrittäjävalmennuksistamme, henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista, oppisopimuksesta sekä Luoviva-yritysvirittimestä osoitteessa www.omnia.fi.

Espoo seudun koulutuskuntayhtymä Omnia AIKUISLUKIO | AIKUISOPISTO | AMMATTIOPISTO | NUORTEN TYÖPAJAT | OPPISOPIMUS | TYÖVÄENOPISTO

34

|

BUSINESS ESPOO

omnia.fi


NUIJAN VARRESTA MINKÄ VANHANA OPPII Minkä vanhana oppii, sen pikkuhiljaa unohtaa. Näin voisi sanoa, kun muistelen 14 vuoden takaisia tapahtumia Espoon Yrittäjien kuvioissa. Hyvä, että on erilaisia arkistoja, joista voi muistoja tarkentaa. Kun elettiin vuotta 2001, Espoon Yrittäjien toimisto oli Tapiolan Keskustornissa melkoisen ahtaissa tiloissa. Toiminnanjohtajana oli Eija Tupavuori ja jäseniä vajaa tuhat. Hallituksen puheenjohtajaksi tuli mansikanviljelijä Yrjö Rossi. Olin ollut silloin muutaman vuoden Espoon Yrittäjien jäsen ja ällistyksekseni minut valittiin hallitukseen. En tiennyt silloin hallitustyöskentelystä hölkäsen pöläystä. Järjestöelämä oli minulle uusi tuntematon savotta. Kun tarkastelen silloisen hallituksen nimilistaa alkaa nimien takaa paljastua enemmän tai vähemmän edelleen tuttuja nimiä ja kasvoja eri yhteyksistä. Yrjö Rossi puheenjohtaja, Kirsi Åkerlund varapuheenjohtaja, Jorma Hara varapuheenjohtaja, Erkki Berg, Aini Jaari, Heikki Leivonen, Seppo Rautula, Mats Nybondas, Pekka Vuorio ja Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Kari Ruoho asiantuntijajäsen. En ollut kuuna päivänä ollut missään tekemisissä minkään järjestön hallituksessa, mutta pikkuhiljaa järjestöelämän kuviot alkoivat selvitä ja minul-

le avautui aivan uusi, mielenkiintoinen maailma ja uudenlaiset ihmiset. Maaliskuussa vuonna 2003 saimme uuden, reippaan toimitusjohtajan Erkki Pärssisen toimistossa edellisenä syksynä aloittaneen Anni Onnelan rinnalle. Toimiston ja Yrjö Rossin johdolla alkoi tapahtua. Jäsenmäärä nousi mukavasti ja ylitti 2 000 rajan vuoden 2005 lopussa. Tapiolan toimiston tilat alkoivat käydä ahtaiksi ja uutta paikkaa kartoitettiin. Jossain vaiheessa suunnitelmissa ollut Yrittäjätalohanke oli haudattu ja katseet suunnattu Otaniemen Innopoliin. Vuonna 2005 puheenjohtajaksi tuli Kirsi Åkerlund, sporttinen, viehättävä juristi. Hänen kaudellaan keväällä 2008 toteutui muutto Innopoli l:een, Tekniikantielle Kehä l:n varrelle. Jo pari vuotta aiemmin toimistoon oli palkattu Johanna Rannanpää. Uudet tilat ja tehokas troikka toimistossamme näkyi nyt monessa. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti, suhteet kaupunkiin ja ympäröivään yhteiskuntaan paranivat. Toiminta tehostui ja monipuolistui. Espoon Yrittäjät näkyi ja kuului. Kaudella 2009 puheenjohtajan nuijaa heilutti aiemmin usean vuoden varapuheenjohtajana toiminut Matti Vinha. Syksyllä 2009 ollessani golfaamassa Portugalissa sain yllätyksekseni kuulla valinnastani puheenjohtajaksi vuodeksi 2010, vaikka toki olin etukäteen suostumukseni ehdokkuuteen

antanut. Se oli tietysti suuri kunnia, mutta olinhan jo kypsään ikään ehtinyt ”untuvikko” tähän vaativaan tehtävään. Erkki Pärssinen ja Kirsi Åkerlund olivat oivallisina oppaina, kun sukelsin järjestöelämän syövereihin. Niissä syövereissä olikin oppimista ja pakko myöntää, että kaikkea en ole ehtinyt koskaan oppimaan. Viiden ja puolen vuoden pesti puheenjohtajana päättyy toukokuussa 2015. Vihreät niityt odottavat, siirryn päätoimiseksi golfin pelaajaksi. Espoon Yrittäjien toiminta on kehittynyt hyvään suuntaan. Meillä on runsaasti erilaista toimintaa jäsenistöllemme: viihdettä, koulutusta, matkoja, verkostoitumista, puhumattakaan maksuttomasta neuvontapalvelusta ja yhteistyökumppaneidemme sekä jäsenkollegoiden toisilleen tarjoamista jäseneduista. Jäsenmäärämme kolkuttelee 3 000:n rajaa ja olemme erittäin varteenotettava yrittäjien edunvalvoja ja vaikuttaja Espoossa. Meidän mielipiteemme painaa monessa. Jätän puheenjohtajan tehtävän hieman haikeutta tuntien nuoremmille vetreille voimille. Meillä on erinomaisia ehdokkaita jatkamaan tätä hommaa. Jukka Pelkonen puheenjohtaja Espoon Yrittäjät BUSINESS ESPOO

|

35


PALA TOIVOA YRITTÄJÄN ARKEEN

Yrittäjällä on toimialasta riippumatta samoja velvollisuuksia. Erilaisia ohjeita tulee ikkunoista, ovista ja sähköposteista. Otimme yhteyttä kauppatieteiden tohtori ja diplomi-insinööri Toivo Koskeen, yhteen Suomen Yrittäjien suosituimmista taloushallinnon kouluttajista. Mitä kaikkea yrittäjän kannattaa tietää? Kysyimme Topilta vinkkejä ajankohtaisiin asioihin. Teksti: Jukka Niemelä Kuva: Mikaela Holmberg

Tiedä perusasiat, ulkoista rutiinit Vaikka Topi itse on taloushallinnon ammattilainen, hänkin on ulkoistanut kirjanpidon rutiinit. ”Jokaisen yrittäjän on hyvä ymmärtää tuloslaskelma ja tase, ja kassavirtakin. Kirjanpidon tekemistä (tiliöintiä) ei tarvitse ymmärtää, ja se kannattaakin ulkoistaa”, toteaa Topi heti alkuun. Syyksi hän kertoo yksinkertaisesti sen, että yrittäjä saa omalle työajalleen parhaan hyödyn ja tuoton, kun tekee sitä mitä osaa parhaiten. Ellei se sitten itse satu olemaan kirjanpidon ammattilainen. Mutta entä jos perusasiat eivät ole kunnossa? Topi kertoo esimerkiksi tavanneensa yrittäjiä, jotka eivät edes tiedä heidän yrityksensä tekevän tappiota. Harhakuva syntyy siitä, että pankkitilillä on rahaa ja maksukyky riittää velkarahan turvin. Äärimmillään tilanne voi olla sellainen, että osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen, eikä yrittäjällä ole tilanteesta mitään käsitystä, koska kassassa on rahaa. ”Ollaan äkkiä pahassa liemessä”, hän varoittaa. 36

|

BUSINESS ESPOO

Ajankohtaista asiaa omistajanvaihdoksesta Suomessa on valtava määrä yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa. Suurin osa näistä yrityksistä on sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä. Kun tiedustelin kaikkein tärkeintä asiaa, joka pitäisi ottaa huomioon yrityskaupassa, Topi kiteyttää konkreettisesti: ”Yrityksen pitäisi tulla toimeen ilman alkuperäistä yrittäjää.” Jos yrityksessä oleva tietotaito on vain yrittäjän itsensä päässä, eikä se ole siirrettävissä, yrityksessä ei oikeastaan ole mitään myytävääkään. Hän kertoo esimerkin yrittäjästä, joka oli ennen yrityksensä myyntiä ollut kolme kuukautta pois ja testannut käytännössä kuinka yritys toimii ilman häntä. Topi ohjeistaa tekemään erityistilintarkastuksen. ”On tapana, että yrityksiä meikataan myyntikuntoon”, hän sanoo. Lisäksi hän kehottaa ostajaa miettimään tarkkaan mitä ostaa. Jos arvonmääritys tehdään voiton perusteella, jatkuuko voitto oston jälkeen? Onko tietotaito siirretty, pysyvätkö asiakkaat ja osaava henkilökunta?

Verosuunnittelu on laillista Topi kehottaa erikseen kirjoittamaan, että ”Verosuunnittelu tarkoittaa verotuksen minimointia laillisin ja hyväksyttävin keinoin.” Jostain syystä useat lehtitoimittajat ovat ottaneet verosuunnittelun hampaisiinsa ja luoneet väärän mielikuvan ”vilunkimaisesta” toiminnasta”. Näin asia ei kuitenkaan ole. ”Verosuunnittelua ei saa sekoittaa veronkiertoon, joka puolestaan on lain tarkoituksen vastaista toimintaa”, Topi muistuttaa ja kertoo, että Verohallinto on kertonut suomalaisten yritysten maksavan veronsa kiitettävästi. Toivoa myös lainsäätäjille Lopuksi Topi lähettää terveisensä lainsäätäjille meidän yrittäjien puolesta: ”On epäreilua, että meillä muutetaan verolakeja ja verosäännöksiä vähän väliä. Yrittäjän kvartaali on 25 vuotta. Säätäkää jatkossa sellaiset erityisesti yrityksen voitonjakoa koskevat lait, jotka ovat voimassa vähintään seuraavat 10 vuotta.” www.tulosakatemia.fi


Ilmo

itus

Aina kannattaa sijoittaa, suhdanteista riippumatta Sijoitusmarkkinoilta löytyy aina mahdollisuuksia riippumatta siitä, onko taloudessa nousu- vai laskusuhdanne, neuvoo LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen. Jari Järvinen ei talouden alakulosta huolimatta suosittele varojen keruuta sukanvarteen, vaan kehottaa perehtymään sijoitusmarkkinoiden mahdollisuuksiin joko itse tai käyttämällä sijoitusrahastoja. TEKSTI MAARIT MYRBERG KUVA TOMMI TUOMI

-Kotitalouksien pankkitileillä makaa matalien korkojen nakerrettavana kymmeniä miljardeja euroja. Nihkeämmästä taloustilanteesta huolimatta sijoittaminen on kannattanut, sillä varojen makuuttaminen lähes 0-korkoisella tilillä tarkoittaa varmaa tappiota. Sen sijaan hajauttamalla esimerkiksi osakkeisiin ja valtionlainoihin on saanut viime vuosina keskimäärin 5-10 prosentin vuosituottoja.

Sijoittaja, vähennä sijoitusten riskitasoa!

Talouden kiikkulaudalla on aina joku omaisuusluokka nousussa

Järvisen mukaan kansainvälisen talouden suhdannenäkymät heikkenevät. Tämä on johtanut korkotason laskuun ja kasvavaan epävarmuuteen osakemarkkinoiden suunnasta. Deflatorisen kehityssuunnan vuoksi Järvinen suhtautuu varauksella teollisuusmaiden korkojen nousuun lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Osakkeita, korkoja vai jotain muuta? Järvisen mukaan parhaat sijoitusmahdollisuudet tunnistaa arvioimalla talouden suunnan oikein. – Talouden suhdanteet vaihtelevat, mikä avaa sijoittajalle mahdollisuuksia. Talouden kiikkulaudalla on aina joku omaisuusluokka nousussa. Opi tunnistamaan, onko odotettavissa inflatorinen vai deflatorinen ajanjakso. Inflatorinen ajanjakso merkitsee rahan arvon laskua, mikä johtaa valtionlainojen hintojen ja lyhyellä aikavälillä myös osakekurssien laskuun rahoitusmarkkinoilla. Reaaliomaisuus, kuten kiinteistöt pitävät yleensä arvonsa kohtalaisen hyvin. Lisäksi osakkeet tarjoavat pitkällä aikavälillä inflaatiosuojaa. Deflatorinen ympäristö puolestaan merkitsee rahan arvon nousua, mikä johtaa valtionlainojen hintojen nousuun ja pörssikurssien ja kiinteistöjen arvojen laskuun markkinoilla.

Mikä on talouden suunta tällä hetkellä? Järvinen neuvoo kiinnittämään huomiota inflaation kehitykseen. – Inflaation pitkään jatkuneen hidastumisen myötä taloudessa ollaan asteittain siirtymässä kohti deflatorisempaa ympäristöä.

-Tällä hetkellä on hyvä vähentää sijoitusten riskiä ja siirtää osa valtionlainoihin.

Osta-ja-pidä-sijoittajalla haasteita Minkälainen sijoittaja on nyt vahvoilla? – Pitkäaikaisen osta-ja-pidä-sijoittajan haaste liittyy korkojen ja osakkeiden alhaisiin tuotto-odotuksiin. Nykyisessä kuplien ja luottokriisin jälkeisessä ympäristössä, jossa työttömyys pysyy korkealla ja taantumat tulevat tuplatiheydellä, osakkeiden hinnat nousevat ja laskevat ilman selvää suuntaa. Samaan aikaan nimelliskorot pysyvät historiallisen alhaisina.

LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvisen mukaan nykytilanne suosii näkemyksellistä sijoittajaa, joka keskittyy hinnan sijaan sijoituskohteen arvoon.

Uusi toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuksia niille, jotka kykenevät hyödyntämään taktista omaisuusluokkien välistä hajautusta kurinalaisesti. Lisäksi yhdistelmärahastot ovat erinomainen vaihtoehto, koska niissä hajautus tehdään sijoittajan puolesta automaattisesti. – En tarkoita taktisella hajautuksella päiväkaupankäyntiä tai muita lyhytaikaisia hintaan perustuvia strategioita, vaan näkemyksellistä sijoittamista, jossa keskitytään sijoituskohteen arvoon eikä hintaan.

LähiTapiola Pääkaupunkiseutu palvelee yrityksiä ja yrittäjiä kaikissa vakuuttamiseen sekä sijoittamiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä pks.yritysasiakkaat@lahitapiola.fi, niin sovitaan tapaaminen! BUSINESS ESPOO

|

37


PARI PERUSASIAA LIIKENTEESTÄ 1. Heijastin on talvella ja pimeän aikaan ehdoton. 2. Liikenneympyrässä käyttäytymisen säännöt eivät ole muuttuneet: käytä vilkkua oikein eli silloin kun poistut ympyrästä.

Autokoulu Green Driversissa opetetaan

VASTUULLISUUTTA ITSESTÄ, LIIKENTEESTÄ JA YMPÄRISTÖSTÄ Teksti: Ritva Holmström Kuva: Mikaela Holmberg

Autokoulu Green Driversin liikenneopettajat ja omistajat Sami Aalto, 39 ja Heikki Rusanen 41, tutustuivat liikenneopettajakoulussa 16 vuotta sitten. Koulun jälkeen Sami opetti autoilun saloja Pohjanmaalla, Heikki puolestaan hankki työkokemusta pääkaupunkiseudulla kymmenen vuoden ajan. Matkan varrella kaverukset keskustelivat myös oman yrityksen perustamisesta.

J

oulukuussa 2008 suunnitelmat laitettiin käytäntöön ja yritys perustettiin. Ensimmäinen kurssi pidettiin kuusi vuotta sitten, tammikuussa 2009. Autokoulu Green Driversilla on nykyisin kolme toimipistettä: yksi Espoonlahdessa, yksi Kauklahdessa sekä yksi Espoon keskuksessa. Tarjolla on kuljettajakoulutusta vasta-alkajista ammattikuljettajiin. Jokainen meistä, 38

|

BUSINESS ESPOO

jolla on ajokortti, muistaa kyllä sen jännittävän tilanteen, kun istui ensimmäisen kerran ratin taakse. ”Me takaamme ettei se helpolla unohdu – autokoulukurssimme on mielenkiintoinen, monipuolinen ja vieläpä hauskakin”, kertoo Heikki. Kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen näkyvät myös autokouluissa ja toisinaan ajo-opettajat joutuvat tilanteeseen, jossa opetetaan ajotai-

tojen lisäksi myös liikennekulttuuria. Green Driversilla jokainen autokoululainen saa oman opettajan, joka hoitaa ajo-opetuksen alusta loppuun asti. Ensisijainen tavoite on tietysti opettaa nuoresta hyvä ja vastuullinen kuljettaja liikenteeseen, mutta autokoulu on myös osa nuoren ihmisen kasvatusta. ”Matkan varrella kiinnitämme huomiota muihinkin kasvatuksellisiin seikkoihin, kuten tapakasvatukseen ja lupauksien pitämiseen. Esimerkkinä voisi mainita myöhästymiset ja poissaolot opetustunneilta, niistä ilmoittaminen ja niiden korvaaminen”, kertoo Heikki. Vastuu puhtaasta ympäristöstä Green Drivers haluaa olla luomassa puhtaampaa huomista. Nimi sopii mainiosti yritykselle, jossa koulutetaan uusia, ”vihreitä” autoilijoita, mutta sen taustalla on ajatus myös


Rebekka Heikkilä ajosimulaattorissa.

ympäristöystävällisyydestä. Jokainen voi oikeanlaisella ajotavalla vaikuttaa ympäristön kuormittumiseen, säästää polttoainetta ja luontoa. ”Haluamme, että yhteisömme ihmiset voivat elää turvallisessa, hyvinvoivassa ja puhtaassa ympäristössä.” Yrityksessä kehitetään ja suunnitellaan vastuullista toimintaa koko ajan, asiantuntija-apua on hankittu muun muassa PM-Ekologiasta”, kertoo Heikki Rusanen. Millaisten haasteiden edessä autokoulut ovat? ”Kasvua on ollut tasaisesti, mutta haasteita on myös ollut matkan varrella”, pohtii Heikki. Autokouluun ei välttämättä tulla enää heti 18-vuotiaana vaan kortin ajamista siirretään myöhemmäksi. Puhutaan ”Tukholmailmiöstä”, eli ajokorttia ei koeta enää tarpeelliseksi vaan käytetään mieluum-

min julkisia kulkuneuvoja. Ekologiset arvot sekä oma taloudellinen tilanne vaikuttavat myös ajokortin hankintaan. Alalla on ollut myös lakiuudistuksia – tai kokeiluja uudistuksista. Yhteisopetusmalli opetusluvan kanssa oli puoli vuotta voimassa, kunnes se kumottiin. Myös mopokortin ajamisessa sekä kuorma-autokorttien ajamisessa on ollut lakiuudistuksia. Uudistukset ja muutokset tuovat usein autokouluihin lisää työtä mutta ei välttämättä kuitenkaan lisää asiakkaita. ”Yrittäjän kannalta uudistus ei välttämättä ole hyvä juttu. Tärkein asia edelleenkin on liikenneturvallisuus”, Heikki valaisee. Tulevaisuuden suunnitelmia ja näkymiä

tukseen. Yrityksessä panostetaankin tulevaisuudessa entistä enemmän raskaan kaluston eli rekka- ja kuormaautokuljettajien perus- ja ammattipätevyyskoulutukseen sekä kuljettajien jatkokoulutukseen. Tavoite on yksinkertaisesti olla paras ja innovatiivisin autokoulu Espoon seudulla. Opettajien omaa ammattitaitoa pidetään jatkuvasti yllä, opetusmetodit ja ajokalusto ovat nykyaikaiset ja luokkatilat viihtyisät. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa tehdään tiiviisti. ”Tästä esimerkkinä voisi mainita vuosittaiset asiakastutkimukset, joista saamme tukea toimintaa kehittäessämme. Kuuntelemme asiakkaitamme herkällä korvalla.” www.greendrivers.fi

Green Driversissa on myös erikoisosaamista ammattikuljettajien kouluBUSINESS ESPOO

|

39


ILMOITUS

YRITTÄJÄLLÄ EI OLE AIKAA SAIRASTAA! Tämän kuulemme Diacorissa päivittäin, kun tapaamme vastaanotoillamme yrittäjäasiakkaitamme ja heidän työntekijöitään. Muun muassa terveys- ja vakuutuspalvelujen markkinoinnissa puhutaan usein sairauspäivän kustannuksesta. Välillä se on 300 euroa, joskus 350 euroa. Nämä summat perustuvat suurten lukujen keskiarvoon. Pienyrityksessä summa voi olla moninkertainen, eli sairastaminen tulee kalliiksi. Neljä henkilöä työllistävässä yrityksessä yhden henkilön sairastuminen aiheuttaa 25 % vajeen työvoimaan. Tuhannen työntekijän yrityksessä tämä vastaisi 250 työntekijän yhtäaikaista poisjääntiä! SAIRAUDEN HOIDOSTA KOHTI TERVEYDEN YLLÄPITOA Olemme aktiivisesti kehittäneet työterveyspalveluidemme painopistettä sairauden hoidosta kohti sairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveyden ylläpito on kaikkien kannalta mielekkäämpää

kuin sairauden hoito. Se on myös huomattavasti halvempaa. Miksi sitten koneita ja laitteita huolletaan ennaltaehkäisevästi, mutta tärkeimmät tuotannontekijät – ihmiset – korjataan usein vasta sitten, kun he ovat rikki? Työntekijän terveydentila korreloi suoraan hänen antaman työpanoksen kanssa. Hyvät työpanokset mahdollistavat menestyvän liiketoiminnan. Hyvä työterveyspalvelu lähtee tämän ymmärtämisestä.

Diacorissa tämä arvopohja näkyy arjessa, jokaista ihmistä ja asiakasta arvostavana palveluna. Työterveyspalveluissamme kaikki yritys- ja yrittäjäasiakkaamme ovat meille yhtä arvokkaita – kokoluokasta riippumatta – kaikki ansaitsevat erinomaisen palvelun. Me haluamme pääkaupunkiseudun johtavana työterveyspalveluiden tarjoajana tukea yrityksesi menestystä. Ole meihin yhteydessä, ammattilaisemme auttavat!

YRITTÄJÄ ON DIACORILLE TÄRKEÄ Kotimaisen Diacorin pääomistaja, Helsingin Diakonissalaitos, auttaa yhteiskunnassamme niitä, jotka tarvitsevat eniten apua. Diakonissalaitoksen missio kuuluu ”Jokaiselle ihmisarvoinen huominen”.

PIENYRITYKSET

-50%

YLEISMAKSUSTA* YRITTÄJÄSOPIMUS

-20%

VUOSIMAKSUSTA**

DIACORYRITYKSILLE.FI

* Tarjoamme uusille asiakkaillemme, jotka ovat Espoon yrittäjien jäseniä yleismaksun puoleen hintaan 18,50 €/työntekijä (norm.hinta 37 €/työntekijä) Tarjous on voimassa 30.6.2015 saakka sopimuksen tekeville ja alennus on voimassa 12 kk sopimuksen alkamisesta. ** Tarjoamme uusille asiakkaillemme, jotka ovat Espoon yrittäjien jäseniä vuosimaksun -20 % hintaan 136,40 €/yrittäjä (norm. hinta 170,50 €/yrittäjä) Tarjous on voimassa 30.6.2015 saakka sopimuksen tekeville yrityksille. Alennus on voimassa 12 kk sopimuksen alkamisesta.

40

|

BUSINESS ESPOO

OLLI MÄKINEN myyntijohtaja, Diacor


Laurea-ammattikorkeakoulu espoolaisten yritysten palveluksessa Kampukset Espoossa Leppävaarassa ja Otaniemessä Opinnäytetyöt

Harjoittelijat

Työelämää tukevat kehittämishankkeet

Aluepalveluorganisaatio helpottaa asiointia – ota yhteyttä aluepalvelupäällikkö Pia Kiviharjuun, 0400 816 612, pia.kiviharju@laurea.fi

BUSINESS ESPOO

|

41


ESPOON YRITTÄJÄT - TOIMISTO Tekniikantie 12, 02150 Espoo puh. 010 422 1400 espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi www.espoonyrittajat.fi www.facebook.com/espoonyrittajat -toimitusjohtaja Erkki Pärssinen -järjestösihteeri Johanna Rannanpää -koordinaattori Anni Onnela Alle 40 v. yrittäjille omaa toimintaa, katso www.yee.fi

HYÖDYNNÄ JÄSENYYTTÄSI ESPOON YRITTÄJISSÄ TARJOUKSET JÄSENELTÄ JÄSENELLE

MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT

Espoon Yrittäjien jäsenet tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan jäsenkollegoille huomattavin alennuksin. Käytä edut hyväksesi! Listan yrityksistä löydät osoitteesta espoonyrittajat.fi/jaseneltajasenelle.

Espoon Yrittäjien oma maksuton juristien ja asiantuntijoiden neuvontapalvelu täydentää Suomen Yrittäjien valtakunnallista neuvontapalvelua. Neuvontapalvelun jäsenet antavat maksutonta puhelinneuvontaa

42

|

BUSINESS ESPOO

Espoon Yrittäjien jäsenille arkipäivisin klo 9-16. Neuvontatehtävä käsittää neuvonnan ja opastuksen puhelimitse. Espoon Yrittäjien omien neuvojien yhteystiedot ja neuvonta-alueet löydät verkosta osoittesta espoonyrittajat.fi tai voit kysyä yhteystietoja Espoon Yrittäjien toimistosta p. 010 422 1400.


TIEDOTUS-

JA

VERKKOPALVELUT

Espoon Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien uutiskirjeet sähköpostiisi kuukausittan

Yrittäjän kalenteri Länsiväylässä, joka kuun viimeinen keskiviikko

www.espoonyrittajat.fi www.yrittajat.fi

facebook.com/espoonyrittajat facebook.com/suomenyrittajat

Valtakunnallinen yrittäjyyden uutislehti Yrittäjäsanomat

KOULUTUS- JA JÄSENTILAISUUDET Espoon Yrittäjät järjestää monipuolisia koulutus-, virkistys- ja verkostoitumistilaisuuksia ympäri vuoden. Yhteistyökumppaniemme ansiosta tilaisuudet ovat aina edullisia tai maksuttomia

– monen mielestä tärkein jäsenetu. Tiedot tulevista tapahtumista ja koulutuksista www.espoonyrittajat.fi

antaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille myöntämällä anomuksesta Yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Ansioristeillä. Lisätietoja ja hakulomakkeet www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

JÄSENBANNERI Näytä olevasi jäsen. Jäsenbannerin pääset lataamaan osoitteesta www.espoonyrittajat.fi/jasenbanneri Bannerista on saatavilla myös neliväriversio käytettäväksi painotuotteissa ja julkaisuissa. YRITTÄJÄRISTIT JA ANSIORISTIT Yrittäminen on kova laji. Haluamme

YEE! – ALLE 40 v. YEE! (Young Entrepreneurs Espoo) on 18-40 v. yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden vapaamuotoinen verkosto, joka toimii Espoon Yrittäjien alla. Katso www.yee.fi tai tutustu meihin Facebookissa.

Seuraavat kumppanit tarjoavat etuja Espoon Yrittäjien jäsenille Voit tutustua jäsenetuihin osoitteessa www.espoonyrittajat.fi/kumppaniedut

Teemme yhteistyötä myös seuraavien kumppaneidemme kanssa:

BUSINESS ESPOO

|

43


Suomalaisia tuotteita Saudi-Arabiasta?

”TUOTAMME SIELLÄ MISSÄ KULUTTAJAT OVAT” Teksti: Jukka Niemelä Kuva: Mikaela Holmberg

Espoo on perinteisesti profiloitunut it-kaupunkina. Siksi kaivamme päivänvaloon valtavirrasta poikkeavia yrittäjätarinoita. Reijo Saunamäen Soft Protector Oy valmistaa avainlipputuotteita Suomessa ja vastaavia tuotteita muun muassa Saudi-Arabiassa. Suomessa markkinaosuus on huikeat 80 % huonekaluliikkeissä ja valtakunnan rajat ovat tulleet vastaan jo aikoja sitten.

Herrat nyyhki laman alla, Reijo ei. Kun yksi viime vuosikymmenien pahimmista lamoista rysähti niskaan 1990-luvun alussa, Reijo käynnisti yritystoimintansa yhden tuotteen varaan. Taustalla oli vahva, noin 10 vuoden kokemus huonekalualalta. Ensimmäinen Soft Protectorin valmistama tuote oli huonekalujen suoja-aine – ja sittemmin tuotesalkku on kasvanut matkalaukun mittoihin. Valikoimasta löytyy suoja-aineiden lisäksi puhdistusaineita, hajun- ja sähköisyydenpoistajia. Viimeisin kehitystyön tulos ovat hygieniatuotteet, joita Soft Protector valmistaa ja myy Lähi-idässä – kotimaisista raaka-aineista. Reijo näyttää omalla esimerkillään mallia; vaikka ajat ovat taloudellisesti huonot, hyvälle tuoteidealle on aina tilaa markkinoilla. Joko markkinoilla olleet tuotteet olivat kalliita, huonoja tai valikoimaa oli 44

|

BUSINESS ESPOO

vain yksinkertaisesti liian vähän, koska yhdestä tuotteesta lähtenyt liiketoiminta on Suomessa saavuttanut rajansa. Sadan prosentin markkinaosuutta tuskin lienee millään yrityksellä millään toimialalla.

taa yhtä paljon kuin Pakistanissa, vaikka muovin maailmanmarkkinahinta pitäisi olla sama. Täällä on joku ihmeellinen Suomi-lisä, eikä täällä pysty tekemään tuotteita kuin paikallisille markkinoille ja lähialueille”, Reijo tuhahtaa.

”Tuotamme siellä missä kuluttajat ovat.” Soft Protectorin tuotteet ovat osaksi vettä, ja loput ainesosat suomalaisia raaka-aineita. Vienti ei kuitenkaan olisi mahdollista perinteisin menetelmin: ”Se idea, että pullotettaisiin Suomessa ja vietäisiin toiselle puolelle maailmaa, ei ole enää tätä päivää. Täytyy mennä tekemään sinne, missä markkinat ovat.” Esimerkkeinä Reijo mainitsee Kiinan, Bahrainin, Pakistanin ja Angolan. Jos Pakistanissa kuluttajahinta on sama kuin tuotantohinta Suomessa, on Suomessa vaikea valmistaa kannattavia tuotteita Pakistanin 180-miljoonaiselle kansalle. ”Esimerkiksi muovipullo maksaa Suomessa kolme ker-

Reijo korostaa, että vientiä harjoittavat yritykset, joiden tuotteissa ei ole mukana aivan erityistä teknologiaa, kannattaa viedä raaka-aineina lähelle kuluttajaa. Ei kannata epätoivoisesti yrittää valmistaa Suomessa ja käyttää paljon aikaa, energiaa ja rahaa valmiiden tuotteiden vientiponnisteluihin. Reijon kanssa keskustellessani ymmärrän vieläkin selkeämmin, miksi valmistava teollisuus on Suomessa katoava kansanperinne. Ehkä vientituotteiksi kannattaisikin kehittää osaamisen ja raaka-aineiden yhdistelmiä? Tuotteita kyllä voi ostaa ja ladata verkkokaupasta, mutta osaamista ei. Ja laadukkaille, puhtaista raaka-aineista valmistetuille kulut-


tajatuotteille on aina markkinoita. Mikä jarruttaa toimintaa? Menestyneet yrittäjät ovat poikkeuksetta kulkeneet kivisen tien. Kysyin Reijolta, mitä erilaisia jarruja hänen matkansa varrella on ollut, mitä on nyt ja mitä niille pitäisi hänen mielestään tehdä. Vastaus ei yllätä. Se on sen verran jämerää tekstiä, että ansaitsee tulla lainatuksi koko pituudellaan: ”Olin rekisteröimässä desinfiointiainettamme EU:n biosididirektiiviin ja laitoin siihen aluksi saamani ammattilaisen arvioin 1,5 miljoonaa euroa. Kun käytännössä olisi tarvittu kaksinkertainen summa, oli pakko antaa periksi, koska summa olisi noussut liian korkeaksi pienelle yritykselle verrattuna alan katteisiin ja markkinoiden kokoon. Nyt myymme omaa tehoainettamme menestyksellisesti Euroopan ulkopuolelle. Suomen ja Euroopan suurin ongelma on liikasään-

nöstely ja pykäläviidakko, ja poliitikot eivät vieläkään sitä ymmärrä. Yrittämisestä tehdään täällä liian vaikeaa. Jos tämän ajan ja rahan voisi käyttää myyntiin ja markkinointiin, olisi tulos aivan toinen.” Tutkimusrahoitustakaan Reijo ei ole saanut. Keväällä 2014 Tekes ei myöntänyt haettua noin 80 000 euron apurahaa. Perusteluna Tekes ilmoitti, etteivät usko suomalaisella yrityksellä olevan mahdollisuutta menestyä kyseisen tuotteen kanssa. Mitä teki Reijo? Rahoitti tutkimuksen omasta taskustaan.

”En ymmärrä mikä meitä pidättelee viennissä.” Soft Protectorin toimintamalli ei varsinaisesti ole erikoinen. Se on nerokas. Pyysin Reijoa kertomaan vinkkejä espoolaisille ja suomalaisille yrittäjille siitä, kuinka he voisivat parantaa vien-

timahdollisuuksiaan. Aluksi hän kertoo esimerkin Finpron järjestämästä vientimatkasta, jossa muut osallistujat olivat pörssiyhtiöistä, kuten esimerkiksi Kone, Outotec ja Nokia. ”Meillä suomalaisilla on hyvä kielitaito, ja kai me omat tuotteemmekin tunnemme. En ymmärrä mikä meitä pidättelee viennissä”, sanoo Reijo. Kokeneena vientiyrittäjänä Reijo osoittaa kritiikkiä myös päättäjien suuntaan: ”Poliitikkojen täytyisi antaa periksi sääntöjen luonnissa ja edistää paremmin myös pk-yritysten vientiä. Esimerkiksi Ruotsissa pk-yritykset vievät suhteessa puolta enemmän! Meitä on vain 5 miljoonaa, vain vienti voi tuoda kasvua kansantalouteen.” Kokemus kuuluu Reijon äänestä myös siinä, kun hän kehottaa jokaista vientiä harkitsevaa yrittäjää liittymään vientirenkaaseen. Tuntemattomasta paikasta kun on vaikea löytää luotettavaa yhteistyökumppania ilman apua. BUSINESS ESPOO

|

45


DON LAKU Kouvolan Lakritsi Oy täyttää parin vuoden päästä 110 vuotta. Lakutehtailija Timo Nisula vaalii käsityönä tehtävää maailman parasta lakritsia kuin omaa lastaan. Teksti: Ritva Holmström

46

|

BUSINESS ESPOO

Kuvat: Nina Mönkkönen


KOUVOLAN LAKRITSI ON LAKUJEN ROLLS ROYCE

T

imo Nisulan, 50, juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla Nurmon mullassa, nykyinen kotipaikka Espoossa ja työosoite Kouvolassa. Nisula aloitti työuransa vuonna 1985 myyntimiehenä ja teki niitä töitä, kunnes perusti oman edustusliikkeen ja alkoi myydä pitkäikälamppuja ja pesuaineita. ”Se nyykähti siihen, että veljeni sanoi yksi kaunis päivä toukokuussa että ’pitäis lähteä Amerikkaan’. Niin me pojat lähdettiin ja oltiin kuukausi Floridassa.” Juhannusjuhlissa pojat tapasivat uima-altaalla mielestään todella ärsyttävän suomalaismiehen. ”Viskasimme tyypin altaaseen tuolineen päivineen.” Takaisin koti-Suomeen tultua lamppujen myynti ei oikein enää maistunut. Vähän sen jälkeen kaveri taas soitti ja kysyi, kiinnostaisiko Timoa lähteä Helsinkiin remonttihommiin. Helsingissä ollessaan hän törmäsi uudestaan floridalaisella uima-altaalla olleeseen mieheen, joka osoittautui Sammon telekonttorin Suomen johtajaksi ja niin Timo alkoi myydä vakuutuksia. ”Sillä tiellä ollaan.” 1998 syntyi ensimmäinen lapsi, jonka kanssa Timo jäi kotiin seitsemäksi kuukaudeksi. ”Olin silloin Seegellä töissä ja takaisin tullessani ilmoitin omistajille että olis suunnitelma.” Hänen suunnitelmansa oli kasvattaa makeismyynnin liikevaihtoa viidellä miljoonalla markalla vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen liikevaih-

to oli kasvanut 10 miljoonaan markkaan, toisen vuoden jälkeen 20 miljoonaan, sitten valuutta vaihtuikin markasta euroon ja kolmannen vuoden jälkeen liikevaihto oli jo 4,8 miljoonaa euroa.

”Jos et voi olla paras jossain, älä tee sitä.” Vuonna 2002 yrityksessä tapahtui muutoksia ja Nisula perusti oman yrityksen. Yhtiökumppaniksi lähti pitkäaikainen asiakas, ja kaverit myivät pähkinöitä noin 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Yhtiökumppanin isä oli jo 1960-luvulla ollut Kouvolan Lakritsilla myyntimiehenä. ”Sanoimme silloiselle omistajalle, että jos hän jonain päivänä on myymässä firmaa, me olemme kiinnostuneita. 2008 tuli soitto ja kuukausi siitä yritys oli meidän.” Työt jaettiin niin, että Timo hoiti pähkinäbisneksen ja yhtiökumppani keskittyi lakritsiin. Kesällä 2013 yhtiökumppani menehtyi äkillisesti ja niin Nisulalla oli osakkaana kuolinpesä. ”Otin Kouvolan Lakritsin hallintaani ja ostin kuolinpesän pois.” Pähkinäbisnes myytiin Arho Nordic Oy:lle marraskuussa 2014. ”Mottoni on, että jos et voi olla paras jossain, älä tee sitä.” Alun perin Kouvolan Lakritsi ei ollut kouvo-

lalainen. Viipurilainen Makeis- ja Mehu Oy oli menettänyt kotikaupunkinsa, ja löysi uuden kodin Uudestakaupungista. Jouluksi 1945 valtiovalta myönsi pienenerän raaka-aineita lakritsin valmistamiseksi ja siitä kaikki alkoi. Toiminnan laajetessa tuotanto siirrettiin Kouvolaan vuonna 1960, jossa toimi virvoitusjuomia valmistava sisaryhtiö Papulan Vesitehdas Oy. Papulasta tuli Kouvolan lakritsin valmistaja ja nimikin muuttuu myöhemmin Kouvolan Lakritsi Oy:ksi. Yritys työllistää nykyisin 19 henkilöä ja liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa. Lakutehdas sijaitsee edelleen Kouvolan Tornionmäessä. ”Kouvolan Lakritsi on järjettömän hyvä tuote missä tahansa mittakaavassa, todella laadukas ja hyvänmakuinen, se tehdään käsityönä.” Yrityksen vientiasiakkaiden sanoin Kouvolan Lakritsi on lakujen Rolls Royce. Se tehdään perinteisesti ajan kanssa; keitetään neljä tuntia, kuivataan uunissa ja siihen käytetään huippu raaka-aineita. Laku on vauva jota käsitellään varovasti. ”Lakua on tehty vuodesta 1947 enkä minä halua olla se, joka pilaa tuotteen”, vakuuttaa Nisula. Tehdyt muutokset ovat pieniä, yrityksen ilmettäkin on viety takaisin lähemmäs 50-lukua. ”Joitain trendituotteita on, kuten mustikka- ja chililaku, mutta lakun makuun ei puututa muuten kuin kuolleen ruumiini yli”, sanoo Timo. Yhtiö täyttää BUSINESS ESPOO

|

47


parin vuoden päästä 110 vuotta. Nisula haluaa tehdä jotain sellaista että siitä sadan vuoden päästä yrityksen lakulaatikkoja ostetaan kalliilla rahalla antiikkiliikkeestä. Kun kysyn, onko lakutehtailijalla vapaa-aikaa, hän vastaa, että oikeastaan hänellä ei ole työaikaa. Nisula ei ole töissä koskaan, vaan ennemminkin harrastaa työntekoa. Perheessä on 12-, 14- ja 16-vuotiaat lapset, ja Timo haluaa olla kotona kun he lähtevät kouluun ja kun he palaavat koulusta. ”Pyrin olemaan tapaamatta ihmisiä iltapäivisin, sillä haluan olla mukana lasteni elämässä niin paljon kuin mahdollista.” Työt tehdään Espoon kotitoimistosta, Kouvolassa Timo käy 1–2 kertaa viikossa, sillä 90 % asioista hoituu puhelimella ja sähköpostilla. ”Luotan ihmisiin. Jos ei voi luottaa, ei voi olla minulla töissä. Luottamuksen pitää tietenkin olla molemminpuolista.” Ihmiset ovat viihtyneet Kouvolan Lakritsilla töis48

|

BUSINESS ESPOO

sä vuosikausia. ”Toimitusjohtajan tai omistajan tehtävä on hakea sateella posti, eli hoitaa hankalat ja ikävät asiat, jotta ihmiset voivat tehdä sitä työtä mitä ovat tekemässä”, valaisee Nisula filosofiaansa. Hän ei myöskään halua olla yrityksessään korvaamaton, vaan ennemminkin pyrkii tekemään itsestään tarpeettoman. ”Kun ihmiset tekevät oikeita asioita, jää minulle aikaa ajatella.” Timo virnistää ja sanoo, että ei häntä kukaan töihin ottaisikaan.

”Teen mieluummin 20 minuuttia tehokkaasti kuin olen tekevinäni kahdeksan tuntia joutavia.” Nisula sai 50-vuotislahjaksi vuoden 1961 Fordson Super Major -traktorin, jolla hän ajelee kesäisin Etelä-Pohjanmaalla. Hän harrasti nuorempana painia ja kävi myöhemmin veteraanipainissa, mutta nyt laji on vaihtunut sulkapalloon, jota

Timo pelaa kerran viikossa. Perheen nuorimmainen aloitti vuosi sitten nyrkkeilyn ja Timo käy satunnaisesti nyrkkeilykehässä itsekin. Tärkein harrastus on kuitenkin perhe. Nisulalta ei tarvitse mielipiteitä lypsää, niitä löytyy niin yrittäjyydestä kuin virkamiehistä, työllisyydestä ja työttömyydestä, ammattiyhdistyksistä ja työntantajapuolen yhdistyksistä. Häneltä löytyy myös ratkaisuja. ”On niitä yrittäjiä, jotka haluavat päteä joka helvetin sosiaalisessa mediassa ja kertoa lukeneensa joka helvetin bisneskirjan. Tää maailma ei pyöri pelkästään startupeilla, pitää tehdä oikeitakin juttuja, kääriä hihat ja ottaa lapio käteen.” Ja se mikä ottaa pannuun, löytyy blogista, jota Timo kirjoittaa ja pitää omana terapeuttinaan. www.kouvolanlakritsi.fi


TÄNÄÄNKIN MONI KOKEE KASVUN IHMEEN. Olemme Suomen suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Tervetuloa Eloon.

www.elo.fi

BUSINESS ESPOO

|

49


HISTORIAA, OPASPALVELUJA, LUENTOJA, LIIKUNTAA JA POLITIIKKAA Teksti: Ritva Holmström Kuvat: Nina Mönkkönen

M

ari Nevalainen on toiminut yksityisyrittäjänä vuodesta 2004 asti. ”Olin varmaan jossain hormonihumalassa, kun alle kaksi kuukautta kuopuksen syntymän jälkeen tajusin olevani tuore yksinyrittäjä ja kunnallisvaaliehdokas”, kertoo Mari. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja tiedottaja. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli noin vuoden ajan ulkoministeriössä mutta totesi pian, ettei virkamiehen ura ollut häntä varten. ”Löysin oman kutsumukseni opaskurssilta, jonne ilmoittauduin puolivahingossa odottaessani esikoistani. Historia, kulttuuri sekä työskentely ihmisten parissa ovat minun juttuni.” Omat unelmat jäivät kuitenkin toteutumatta suurten opaspalveluyritysten ja matkatoimistojen palkollisena, joten hän perusti oman yrityksen. Myös muutama suurempi asiakas kannusti häntä yrittäjyyteen ja lupautui käyttämään Marin yrityksen palveluja. Manoriksen johtoajatuksena on tarjota asiakkaan tarpeista lähteviä, yksilöllisiä ja räätälöityjä opaspalveluita, retkipaketteja sekä erilaisia luento- ja koulutuspalveluja. Marille yrittäjyys on intohimo ja elämäntapa. Hän on erikoistunut pääkaupunkiseudun ja erityisesti oman kotikaupunkinsa Espoon historiaan ja nähtävyyksiin. Opastuksiin ja luentoihin 50

|

BUSINESS ESPOO


Mari yrittää löytää jonkin mielenkiintoisen näkökulman, vaikkapa Espoon historian tarkastelun naisvaikuttajien kautta tai pääkaupunkiseudun historiaan tutustumisen maahanmuuttajanäkökulmasta. Mari pyrkii kehittämään uudenlaisia, osallistavia sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia retkiä ja palveluja. Erityisesti hän rakastaa tehdä kävelykierroksia, jotka ovat edullisia ja ekologisia sekä pakottavat hidastamaan tahtia, katselemaan ympäristöä uusin silmin ja tarjoavat hienon mahdollisuuden keskusteluun. Manoris järjestää myös retkiä Itäja Länsi-Uudenmaan mielenkiintoisimpiin kohteisiin, kuten Porvooseen, Tuusulaan ja Kirkkonummelle. Mari Nevalainen toimii yhteistyössä pääkaupunkiseudun parhaiden liikennöitsijöiden, ravintoloitsijoiden ja ohjelmantuottajien kanssa. Hän palvelee asiakkaitaan suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi ja kohteliaisuuksia vaihdetaan useammallakin kielellä. ”Kun toteutan vaikkapa retkipäivän ohjelman, kuuluu siihen aina myös kuljetus, ruokailut, kohdevierailut jne., eli töitä ja tuloja tulee monelle muullekin taholle.” Mahdollisuuksien mukaan Mari pyrkii suosimaan espoolaisia yrityksiä, kuten espoolaista kuljetusfirmaa tai yksityisyrittäjän kahvilaa. Manoriksen toimiala on varsin laaja ja yrittäjänä Mari kuvaa itseään sekatyöläiseksi. Historian, opastamisen ja luennoimisen ohella yksi Marin intohimoista on liikunta. Manoris tarjoaa myös erilaisia liikunnanohjaajan palveluja lasten zumbatunneista miesten kahvakuulatunteihin. ”Liikunnan ilon ja onnistumisen elämysten tarjoaminen kaikille ikään, kuntoon, kokoon ja kokemukseen katsomatta on sydämen asiani”, kertoo Mari. Intohimon toinen puoli ”Rakastan työtäni ja asiakkaitani, mutta arki ei aina ole niin auvoisaa”, huokaa Mari. Tiukka taloudellinen tilanne heijastuu voimakkaasti myös Marin työhön ja tuloihin – tai niiden puutteeseen. Oppia

yrittämiseen on tullut myös kantapään kautta, eikä aina niin positiivisesti. ”Opin todellakin sen, että suullisiin sopimuksiin ei voi luottaa, oli toinen osapuoli kuinka vaikutusvaltainen tahansa.” Yritystoimintaa aloittaessaan Mari sai paljon toimeksiantoja Espoon kaupungilta, firmoilta ja oppilaitoksilta. Talouden taantuman myötä kysyntä on hiljentynyt kovasti, sillä kaupunki säästää eikä firmoilla ole enää virkistyspäiviä. ”Koska opastus- ja luentotöitä on vähemmän, olenkin ottanut sitten kaikkea muuta mahdollista mitä tarjolla on jumppaohjauksista käännöstöihin. Rehellisesti sanottuna, en tiedä miten tästä eteenpäin”, pohtii Mari. Yrittäjyyttä, politikointia ja perhe-elämää Myös alati kasvavat luottamustoimet vievät ison siivun Marin ajasta. Yrittämisen yhdistäminen politiikkaan onnistuu välillä paremmin, välillä huonommin. Valtuutetun tehtävän lisäksi Marilla on useita luottamustoimia ja hän toimii aktiivisesti useissa järjestöissä ja yhdistyksissä. ”Aika ja energia ovat rajalliset ja haluan antaa riittävästi aikaa myös perheelleni ja 15ja 10-vuotiaille tyttärilleni.” Marille yksityisyrittäjän arki on ollut välillä melko armoton. Kun asiakkaat odottavat, ei yksinkertaisesti voi olla sairaana tai jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Jos sovittuja keikkoja peruuttaa, on nopeasti entinen yrittäjä. ”Kymmenen vuoden aikana olen joutunut perumaan yhden sovitun retken. Olin niin sairas, etten pystynyt edes seisomaan. Asiakas uhkasi korvausvaatimuksella…”

Fakta Mari Nevalainen, monitoimiyrittäjä. Kuvaa itseään sekatyöläiseksi. Luennoitsija, opas, liikkuja ja liikuttaja sekä Espoon kunnallispoliitikko. Manoris Travel Oy tarjoaa yksilöllisiä ja korkealaatuisia opas- sekä luentopalveluita pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Mari Nevalainen palvelee ammattitaidolla ja 15 vuoden kokemuksella niin koti- kuin ulkomaisiakin matkailijoita sekä ryhmiä aina valtiovieraista koululaisiin.

Mari pohtii tulevaisuutta ja miettii, miten tästä eteenpäin. ”Mielestäni on selkeästi näkyvissä trendi, että monet massamarkkinoihin ja ketjuliikkeisiin kyllästyneet hakevat nimenomaan yksilöllistä ja henkilökohtaista palvelua ja positiivisia elämyksiä. Tässä näen selviytymismahdollisuuden paitsi itselleni myös muille yksityis- ja pienyrittäjille.” BUSINESS ESPOO

|

51


Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi

Always open for business

Hallinnoi yrityksesi raha-asioita reaaliajassa – missä ja milloin tahansa Mobile Business ja Tablet Business Mobile Business -mobiilipankin ja Tablet Business -tabletpankin avulla voit hoitaa yrityk sesi raha-asioita silloin, kun sinulle sopii. Lisätietoa sähköisistä palveluistamme saat osoitteesta www.danskebank.fi tai soittamalla yrityspalveluumme 0100 2580 ma–pe 8–18 (pvm/mpm). Lataa Mobile Business -sovellus älypuhelimeesi tai Tablet Business -sovellus taulutietokoneeseesi App Storesta tai Google Playsta. 52

|

BUSINESS ESPOO


YRITTÄJYYS VERISSÄ Teksti: Mia Halonen Kuvat: Nina Mönkkönen

Tulevaisuuden ennusteissa eri alojen yrittäjät verkottuvat niin, että kaikki voivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Toisen polven espoolaisyrittäjä Pirkko Sorto elää tulevaisuudessa jo nyt: Picos-Markkinointi hoitaa monen eri yrityksen markkinoinnin ja myynnin tukitoimet henkilökunnan koulutuksesta tuotesijoitteluun. Samalla yksinhuoltajaäiti ja kahden lapsen mummo pyörittää ruuhkaista arkea ja nauttii yrittäjän vapaudesta. ”Olen aina pitänyt itseäni yrittäjänä, silloinkin kun olen ollut muualla töissä. En vain vielä tiennyt, minkä alan yrittäjä olen.” Kun työt piti saada tehtyä, Pirkko Sorto ei työntekijänä välittänyt työajoista ja lakisääteisistä kahvitauoista. Yrittäjämäinen asennoituminen työhön tuli perintönä kotoa: isä Kauko Sorto pyöritti tunnettua kauklahtelaista autokorjaamoa Korkin autoa.

Tytärtäkin bisnes kiinnosti, joten hän suuntasi peruskoulun jälkeen kauppaopistoon Leppävaaraan. Valmistuttuaan laskentatoimen merkonomiksi ja laillistetuksi tilintarkastajaksi Sorto meni töihin tilitoimistoon – vain huomatakseen juuri ennen koeajan päättymistä, että kirjanpito ja kahdeksasta neljään toimistossa istuminen ei sittenkään ollut häntä varten. Markkinointi-instituutista sai lisää koulutusta myynnistä ja markkinoinnista, ja vihdoin Sorto tunsi olevansa omalla alallaan. ”Saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, työ on nopeatempoista ja joka asiaan löytyy monia eri ratkaisuja.” Kosmetiikan maailmaan Sorto paneutui lähes 20 vuoden aikana ensin Lumenella myyntipäällikkönä, sitten SOK:lla valikoimapäällikkönä. Mutta veri veti yrittäjäksi. Viimeisimmät vuodet Pikoksi kutsuttu Sorto on pyörittänyt omaa yritystään Picosia. Työkseen Sorto auttaa apteekkeja, luontaistuotekauppoja ja monia muita kauneuden- ja hyvinvointialan yrityksiä

ympäri Suomen kaikkien tuotteiden esillepanossa ja henkilökunnan koulutuksessa. Asiakkaina on sekä suuria tavarataloja että pieniä putiikkeja ja hoitoloita. Etenkin remontin aikaan on hyvä uudistaa hyllytykset myyviksi. Hän huolehtii, että kampanjatuotteita on oikeaan aikaan ja ne on oikein sijoiteltu. Myyntianalyysit menneiltä kuukausilta auttavat tekemään oikeanlaiset tilaukset. Näin liikkeen henkilökunnalle jää enemmän aikaa keskittyä varsinaiseen työhönsä, asiakaspalveluun, johon Sorto tarvittaessa myös kouluttaa. Yrittäjä voi keskittyä ydinosaamiseensa, kun Sorto huolehtii tavaran mahdollisimman hyvästä liikkuvuudesta, lehti-ilmoituksia ja kauppakeskuskuulutuksia myöten. ”Vaikka sitä harvoin tulee ajatelleeksi, jokuhan on aina tehnyt päätöksen missä hyllyssä mikäkin tuote on ja millä korkeudella. Ammattilaisena minulla on tuotesijoittelusta vuosien kokemus, ja koska en edusta mitään yksittäistä tuotemerkkiä tai tukkua, voin ajatella asioita nimenomaan tämän liikkeen kannalta. Itsekin yrittäjänä ymmärrän toisten yrittäjien tarpeita”, Sorto kertoo. >>> BUSINESS ESPOO

|

53


Tällä hetkellä Picosin suurin asiakaskunta on apteekit, joissa on viimeisen vajaan 10 vuoden aikana tapahtunut valtava murros. Lainsäädännön muuttumisen vuoksi lääkevalmisteiden kannattavuus on huonontunut rajusti. ”Toisaalta, samaan aikaan pienet kemikalioliikkeet ovat lähes kadonneet, eikä marketeissa välttämättä saa asiantuntevaa palvelua. Siinä on ollut fiksuille apteekkareille erinomainen mahdollisuus päästä aina vain kasvaville kosmetiikkamarkkinoille”, innostuu Sorto. ”Iho on ihmisen suurin elin, ja etenkään tässä ilmastossa sen hoito ei todellakaan ole turhamaisuutta.” Myös elämäntaidon valmentajaksi valmistunut Sorto kokee olevansa sekä kuluttajien että yritysasiakkaidensa palveluksessa. Moni on hakeutunut apteekkiin töihin tai esimerkiksi kampaajaksi tai kosmetologiksi siksi, että haluaa auttaa, ei siis varsinaisesti myyjäksi. Silloin ei työnantajan kannata painostaa myymään lisää, sillä pakkomyynnistä ei kellekään jää hyvä maku. Mutta hyvä tuotesijoittelu tuo myös asiantuntijatyöntekijälle tunteen, 54

|

BUSINESS ESPOO

että hän pystyy auttamaan asiakkaita näiden ongelmissa ja asiakas taas tuntee saavansa hyvää, tungettelematonta palvelua. Lisämyynti silloin ei ole pakkomyyntiä, vaan ratkaisuja ongelmiin. Omiakin ongelmia on elämässä riittänyt. Kummatkin vanhemmat ovat kuolleet, eikä ainokaisella ole ollut sisaruksista tukea. Yksinhuoltajan arjen aikataulut voivat olla todella haastavia. Joskus pitäisi olla samaan aikaan asiakkaan luona Pohjois-Suomessa, hakea nuorimmaista koulusta ja huolehtia suuresta omakotitalosta. ”Loppumattomat lumityöt ovat joskus saaneet miettimään muuttoa kerrostaloon, mutta neljälle lapselleni tämä on lapsuudenkoti ja kahdelle lapsenlapselleni mummola”, pohtii Sorto oman mummolansa tontille rakennettua kaunista taloaan. Onneksi myös kotona asuvat pojat – lukiolainen ja 12-vuotias – tarttuvat lumikolaan tarvittaessa. Lisätyövoimaa yrityksellekin perheestä löytyy: abipoika ja aikuinen tytär tulevat tarvittaessa auttamaan. ”Monena vuonna Picosissa kesätöissä ollut poikani Aki (kuvassa) on jopa kiin-

nostunut jatkamaan yritystä”, kertoo Sorto. Koko elämänsä Espoossa asunut Sorto näkee asiakkaissa suuria eroja eri puolilla Suomea: ”Niin pikaista tapaamista ei Pohjois-Suomessa ole, ettei kahvia ehtisi juoda, usein mennään myös asiakkaan kanssa syömään. Olisi loukkaavaa kiirehtiä. Täällä Espoossa taas kaikki ovat kiireisempiä. Voisi kiteyttää niin, että täällä en voi jaarittaa, siellä en voi juosta.” Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, Sorton mielestä parasta yrittämisessä on vapaus. Kauklahtelaisen Sorton ei ole pakko tunkea Länsiväylän tietöiden keskelle pahimpaan ruuhka-aikaan, vaan aamuisin voi hoitaa paperitöitä ja mennä asiakkaisiin vasta kymmenen aikoihin. Vaihtoehtoisesti ”tekkeihin” eli apteekkeihin vaikka remonttijärjestelyihin voi mennä jo seitsemältä. Yrittäjällä on mahdollisuus valita myös muuta: ”Kaikki asiakkaani ovat hurjan kivoja. Yrittäjänähän voin valita asiakkaani, enkä suostuisi enää tekemään töitä tylsien tyyppien kanssa”, Sorto hymyilee.


Twiittejä yrittäjyydestä Twitter sopii kiireiselle yrittäjälle mainiosti. Keskustelu on lyhyttä, ja asia on pakko saada puristettua 140 merkkiin. Tunnin vanha viserrys on jo auttamattomasti historiaa. Poimimme muutamia yrittäjyyteen liittyviä ajatuksia twiittivirrasta. Joko sinä muuten olet Twitterissä?

Pekka Ryhänen @Pecuman

Martti Kivioja @KiviojaMartti

Miksi yrittäjät “kiittävät nöyrästi”? Kiitetään ylpeänä tai iloisena, kun luotu tuote/palvelu, jota asiakkaat haluavat. #yrittäjyys #myynti

Petri Rajaniemi: “Yrittäjyyttä on mahdollisuus tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa kenenkään rajoittamatta.” #taivasjahelvetti #yrittäjyys

Noora Toivo @nooratoivo

Pikkuyrittäjät @pikkuyrittajat

Parhaimmillaan yrittäjyys mahdollistaa itsensä ja unelmiensa toteuttamisen työn kautta #a2ilta #yrittäjyys

Iso paha #yrittäjyys, vai hauska #pikkuyrittäjät kauppaleikki? #ideoillesiivet http://lastenleikkia.pikkuyrittajat.fi #yrittäjyyskasvatus #tulevaisuus

Antero Hanhirova @ankero

Hämeen Yrittäjät @hameenyrittajat

Yrittäjyys lähtee intohimosta, ei arvonlisäverojen laskemisesta tai riskien laskelmoinnista. Hyvin sanottu, @MikiKuusi! #a2ilta

Kun koulu loppuu -kiertue #Hämeenlinna Lyseo. Nuorille tietoa uravaihtoehdoista kuten #yrittäjyys.

Mika Uusi-Pietilä @MUPiMika

Sanna Jylänki @sannajylanki

Yliopiston perusajatus on kouluttaa virkamiehiä vs. Nykytarve on yrittäjämindsetillä varustetuista osaajista? #tyf2014 #yrittäjyys

Tämän maan ainoa tärkeä tehtävä on parantaa yrittäjyyden edellytyksiä! Siellä ne työt on. @SirpaPii #eduskuntavaalit #yrittäjyys

Minna Valtari @minnavaltari

Ollis Leppänen @ollisleppanen

Hyvä kiteytys @RantanenSusanna: Kaikkein tärkeintä on asenne! #Yrittäjät #nuoretyrittäjät #yrittäjyys

Seuraavaksi rokataan Pieksämäellä paikallisten yrittäjien kanssa. #yrittäjyys #ltsroskakoriin #7näkökulmaa BUSINESS ESPOO

|

55

Profile for Espoon Yrittäjät

Business Espoo 2015_Espoon Yrittäjät  

Business Espoo 2015_Espoon Yrittäjät  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded