__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

BUSINESS ESPOO 2014 YRITTÄJIEN TEKEMÄ LEHTI ESPOOLAISESTA YRITTÄJYYDESTÄ

Espoon Painovoiman SEDÄT JAKSAA HEILUA Sitran Timo Lindholm toivoo LISÄÄ YRITTÄMISEN ROHKEUTTA

Anitra Ahtola: LIIKUNTA VOI MUUTTAA KOKO ELÄMÄN

Romu Keinänen: ALUSSA OLI MIES, HENKILÖVAAKA JA PAKETTIAUTO BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 1

|

1

07/02/14 11:09


Suunnitteletko yritysjärjestelyjä, liiketoiminnan kasvattamista tai viennin aloittamista? Soita ja varaa aika keskusteluun. Selvitämme yhdessä, voiko Finnvera olla mukana yrityksesi tulevissa rahoitustarpeissa. Ajanvaraukset puhelinpalvelustamme 029 460 2580.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Helsingin-aluekonttori Eteläesplanadi 8, 00130 Helsinki

Business_Espoo_2014.indd 2

www.finnvera.fi

07/02/14 11:09


PÄÄKIRJOITUS TYÖ EI KATOA TYÖPAIKKOJEN MYÖTÄ Vuosia yksinyrittäjänä olleena olen todennut monta kertaa, että työ ei Suomesta katoa työpaikkojen myötä. Työn tekotavat ja työn sisältö vain muuttavat muotoaan.

”Kyvyt voi opetella vaikka internetistä, mutta halun täytyy tulla yrittäjän itsensä sisältä.”

Menestyäkseen jatkuvassa muutoksessa, suomalaisella yrittäjällä täytyy olla sisun lisäksi myös muutoshalua ja –kykyä. Kyvyt voi opetella vaikka internetistä, mutta halun täytyy tulla yrittäjän itsensä sisältä. Usein yrittäjää ohjaa myös ympäröivän tilanteen luoma pakko. Jos yt-neuvotteluissa kouraan paiskattu irtisanomislappu ei vie toimintakykyä, suomalainen selviää kyllä. Tuttavapiirissäni on monta kouluttautunutta, omalla alallaan pätevää, työkykyistä ja energistä ihmistä. He kuluttavat päivänsä kotiaskareissaan, laativat työhakemuksia ja vastaanottavat automaatin lähettämiä eikiitoskirjeitä, joissa todetaan, että juuri silläkään kertaa valinta ei kohdistunut häneen. Samaan aikaan toisilla aloilla tarvittaisiin työvoimaa, mutta suoraviivainen suomalainen ei ladultaan poikkea. Kun kerran on insinööriksi opiskellut, esimerkiksi kiinteistöhuollon avoimet työpaikat jäävät kokonaan huomaamatta. Business Espoo –julkaisun virtuaalinen

toimituksemme koostuu yksinyrittäjistä. Kaksi toimituksen jäsentä löytyi sattumalta Twitteristä ja Facebookista. Paiskimme töitä tämän aviisin eteen muiden töiden ohessa. Jossain vaiheessa pysähdyin miettimään, että tällainen pop up –kulttuuri on tullut jäädäkseen – ainakin toistaiseksi. Kerätään porukka kasaan, tehdään projekti loppuun ja jatketaan eteenpäin. Kuluttajalle näkyviä pop up –ideoita ovat ravintolapäivä sekä HSL:n matkustajakuvaus, jossa valokuvaaja Lauri Eriksson pusasi viikon aikana pop up –studionsa pystyyn useisiin eri paikkoihin. Palkkatyöpaikat näyttävät valitettavasti olevan katoava kansanperinne, työ ei. Tästä Business Espoo -julkaisusta löydät espoolaisia työllistymistarinoita tavallisista ihmisistä, jotka ovat valinneet yrittäjyyden elämäntavakseen. Sellaisista ihmisistä, joiden toiminta usein rikastuttaa ihmisten arkea enemmän kuin yrittäjän lompakkoa. Sellaisista, jotka ovat valinneet työllistymisen ja työllistämisen sen sijaan, että odottaisivat jonkun muun tekevän asioita heidän puolestaan. Vanha sanonta pitää edelleen paikkansa: työ tekijäänsä kiittää. Jukka Niemelä päätoimittaja Business Espoo 2014

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 3

|

3

07/02/14 11:09


SISÄLTÖ

6

Suomen Yrittäjistä Sitraan siirtynyt Timo Lindholm availee ajatuksiaan yrittäjyydestä Suomessa ja peräänkuuluttaa lisää yrittämisen rohkeutta.

13

18 Ranta Belts. Pala ikuisuutta.

15

YEE! Young Entrepreneurs Espoo Sekä puheenjohtajansa Anna Jalava Musaamo Oy

10

Aamumaan ekologisissa tuotteissa näkyy luonnon jälki.

Espoon Yrittäjät | Tekniikantie 12, 02150 Espoo puhelin 010 422 1400 espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi www.espoonyrittajat.fi www.facebook.com/espoonyrittajat YEE! www.yee.fi www.facebook.com/YEEspoo

4

|

22

Liikunta voi muuttaa koko elämän. Anitra Ahtola on liikuttavan oikeassa.

-70% sai ras

AL E

Alennus on bisneksesi syöpä. Näin Sanoo Jari Parantainen, Suomen kokenein tuotteistaja, eikä ole kovinkaan väärässä.

Kustantaja: Espoon Yrittäjät Painopaikka: ForsaPrint Oy Päätoimittaja Jukka Niemelä

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 4

07/02/14 11:09


26

Espoon Vuoden Yrittäjä

ALUSSA OLI MIES, HENKILÖVAAKA JA PAKETTIAUTO

43 44 46

Vuoden Yrittäjä -gaala

Jäsenedut ja -palvelut

Yrittäjäbarometri

48% OSTETAAN

ROMUA

35

Yrittäjäkolumni Jukka Pelkonen

36

Soukan sydän tuo viihtyisyyttä lähiöön

37

Päätoimittaja Jukka Niemelä Prepsikka Oy

Business_Espoo_2014.indd 5

Pinky Boys: “Perustin yrityksen ollakseni onnellinen”

Ulkoasu Aki Vänni vanni.fi

Toimittaja Ritva Holmström Sitruuna Kustannus

40

KASVAA

Painovoima 15 vuotta ja sedät vaan jaksaa painaa.

Toimittaja Mia Halonen freelancer

Toimittaja Nisse Suutarinen freelancer

51

Valokuvaaja Mikaela Löfroth mikaelalofroth.fi

”Kukaan ei pysty sanomaan, että en mä tarvitse sun palvelujas.”

Valokuvaaja Valokuvaaja Nina Mönkkönen Hannu Tenhunen freelancer Fokuso BUSINESS ESPOO | 5

07/02/14 11:09


Suomen Yrittäjistä Sitraan siirtynyt Timo Lindholm toivoo

LISÄÄ

YRITTÄMISEN ROHKEUTTA ”Verokiila on Suomessa leveä. Palvelun teettäjän bruttopalkan ja palvelun tarjoajan nettopalkan välissä on paksu siivu erilaisia veroja. Se on selkeästi yksi kasvun jarru.”

S

uomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan pestiltä Sitraan siirtynyt Timo Lindholm toivoo Suomeen lisää rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. ”Joku on kuvaillut Suomea maalivahtiyhteiskunnaksi: ollaan hyviä torjumaan virheitä ja samalla uudistuksia. Kaipaisin kauttaaltaan lisää hyökkääjämentaliteettia, rohkeutta tehdä myös virheitä. Muuten ei talous nouse eikä uudistu”, sanoo Lindholm. Viisi vuotta Suomen yrittäjissä on tuonut tarkkaa näkemystä suomalaisesta yhteiskunnasta. ”Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomessa on tapahtunut suuri elinkeinorakenteen muutos. Suuret yritykset eivät enää elätä niin isoa osaa suomalaisista samoin kuin ennen. Se on herättänyt miettimään, mitä potentiaalia pienistä yrityksistä löytyy ja miten se saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön koko maan hyväksi”, kertoo Timo Lindhom. Löytyykö yrittäjyydestä siis Suomen nostaja? ”Kyllä, ilman muuta täytyy 6

|

löytyä”, vastaa Lindholm. ”Eikä pelkästään se, että yrittäjiä olisi enemmän, vaan ylipäätänsä enemmän yrittäjämäinen toimintatapa kaikessa. Yrittäjähän on sen tyyppinen ihminen, joka on parhaimmillaan silloin, kun hänellä on päätösvaltaa. Otetaan siis enemmän vastuuta omista toimista ja myös riskejä.” Lindholm aloitti vuoden alussa Sitrassa uuden Talousteeman vetäjänä. Talousteema käsittelee talouskasvua, kestävää hyvinvointia, työllisyyttä sekä niiden uusia rahoitusmalleja.

”Ideana on herätellä yhteiskuntaa ja päättäjiä tekemään työllistäminen entistä helpommaksi.” Työelämään pitäisi Lindholmin mielestä saada enemmän ihmisiä, vaikka lyhyisiinkin työsuhteisiin tai esimerkiksi osa-aikaisiksi yrittäjiksi. Pelkällä verora-

halla se ei onnistu, joten rahoitukseen täytyy ajatella uudenlaisia malleja. Lindholm kehittelee parhaillaan Sitrassa uusia tapoja kanavoida julkisia varoja ja suurten yritysten hyväntekeväisyysrahaa uusien työpaikkojen luomiseen. Voitaisiinko perustaa rahasto, joka investoi kohteisiin, jotka esimerkiksi työllistävät osatyökykyisiä? Tai kerätyillä varoilla voitaisiin rakentaa koulu, johon verorahat eivät riittäisi, mutta joka olisi kokonaisuuden kannalta hyvä. Yhtenä esimerkkinä tämän suuntaisesta hankkeesta on keräys uuden lastensairaalan rakentamiseksi. ”Nyt ei tietenkään ole aivan paras aika, ylimääräistä rahaa ei ole valtavasti, mutta ei nämä ajat ole ikuisia. Pessimismiin ei ole aihetta.” Timo Lindholm lupaa, että saamme kuulla lisää Sitran ja yhteistyökumppanien hankkeiden etenemisestä jo kuluvan vuoden aikana.

”Pessimismiin ei ole aihetta.”

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 6

07/02/14 11:09


Ylipäätänsä yrittämiseen kaivataan joustavampia pelisääntöjä esimerkiksi sivukulujen suhteen. Lindholmin mukaan työllistämisen riskit ja suuret sivukulut johtavat siihen, että moni pieni yritys, uusien työntekijöiden palkkaamisen sijaan, toimii verkostoissa muiden yrittäjien kanssa. Sillä tavoin löytyy kykyä nostaa tuotantoa silloin, kun siihen on tarvetta. ”Näin toimii jo moni yhden tai muutaman hengen yritys. Tietysti silloin on osattava rakentaa omat verkostonsa ja se on taito sinänsä.” Ehkä muihin yrittäjiin olisi helpointa tutustua yrittäjäjärjestöjen toiminnan kautta? Yksityinen palvelusektori on Suomessa kovin pieni. Ihmiset ovat tottuneet tekemään kaiken itse mökkivessan tyhjentämisestä alkaen, ja palvelutyön teettäminen toisilla on verotuksenkin takia suhteellisen kallista.

”Paksu siivu erilaisia veroja on yksi kasvun jarru.” ”Verokiila on Suomessa leveä. Palvelun teettäjän bruttopalkan ja palvelun tarjoajan nettopalkan välissä on paksu siivu erilaisia veroja. Se on selkeästi yksi kasvun jarru.” Yksi suurimmista tulevaisuuden haasteita yrityksille Timo Lindholmin mielestä on kansainvälistyminen. ”Ennen pienet yritykset kansainvälistyivät suurten yritysten alihankkijoina, nyt pitäisi kansainvälistyä omin voimin. Isojen yritysten osuus tuotannosta ja viennistä pienenee, joten pienempien pitäisi paikata aukkoa. Siinä on iso urakka. Mitä useampi siinä onnistuu, sitä paremmin tämä kokonaisuus voi. Mutta onneksi kansainvälistyminen ei enää jää kielitai-

dosta kiinni”, Lindholm toteaa. Esimerkillisen rohkeita yrityksiä kysyttäessä Timo Lindholm mainitsee Woikoski Oy:n. Palmbergin suvun toistasataa vuotta vanha yritys tuottaa kaasuja teollisuuteen ja lääkinnälliseen käyttöön ja laajentaa jatkuvasti toimintaansa. ”Siinä on sellainen ala, missä ajattelisi, etteivät muut kuin suuret kansainväliset toimijat voi pärjätä, mutta niin vain pärjää.” Erikoisen hyvää palvelua Lindholm taas mainitsee saaneensa Jag-Finn Ky:ssä Espoossa. ”Jaguareihin erikoistunut korjaamo tekee työnsä hyvin.” Onko erikoistuminen siis menestyksen avain? ”Se on yksi avain, kyllä. Toinen on toiminnan laatu, hyvin laajasti ajateltuna asiakkaan kuuntelemisesta lähtien. Erikoistuminen ja laatu.” Teksti: Mia Halonen Kuva: Nina Mönkkönen BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 7

|

7

07/02/14 11:09


Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi

Intrum Justitia toimii terveen talouden moottorina

YRITTÄJÄ!

MINIMOI LUOTTOTAPPIOITA - NOPEUTA RAHANKIERTOA Ainutlaatuinen asiakashallinnan palveluvalikoima: luotonhallinta-, maksuvalvonta-, rahoitus- ja perintäpalvelut kaikki samasta osoitteesta.

Ota yhteyttä ja hyödynnä jäsenetuja muista mainita olevasi Espoon Yrittäjien jäsen. Soita numeroon 09 2291 1600 www.intrum.fi 8

|

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 8

07/02/14 11:09


Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi

Always open for business

Tablet Business Nyt myös Androidissa

Hallinnoi yrityksesi raha-asioita reaaliajassa – missä ja milloin tahansa Mobile Business ja Tablet Business Mobile Business -mobiilipankin ja Tablet Business -tabletpankin avulla voit hoitaa yrityksesi raha-asioita silloin, kun sinulle sopii – missä tahansa oletkin. Voit mm. hyväksyä maksuja reaaliaikaisesti ja katsoa tilin saldoja myös ulkomaisista tileistä. Business Online Yritysten verkkopankissa, Business Onlinessa hoidat yrityksesi pankkiasiat helposti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Lataa Mobile Business -sovellus älypuhelimeesi tai Tablet Business -sovellus taulutietokoneeseesi App Storesta tai Google Playsta.

Voit kokeilla sovellusta, vaikka et olisi Danske Bankin asiakas. Lataa sovellus App Storesta tai Google Playsta ja käytä seuraavia sisäänkirjautumistietoja: Käyttäjätunnus: 8888, salasana: 454545.

Lisätietoa sähköisistä palveluistamme saat osoitteesta www.danskebank.fi tai soit tamalla yrityspalveluumme 0100 2580 ma–pe 8–18 (pvm/mpm).

Lue lisää www.danskebank.fi/tablet BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 9

|

9

07/02/14 11:09


ESPOOLAISISSA EKOLOGISSA DESIGN-TUOTTEISSA NÄKYY

LUONNON JÄLKI Kristiina Nevakivelle luonto on tärkeä ja hän haluaa viestiä luonnon kunnioittamisesta ja uhanalaisten eläinlajien suojelemisesta jokaisella tuotteellaan. ”Halusin tehdä työtä uhanalaisten eläinten hyväksi. Saimaannorppa on elävä kansallisaarteemme, mutta näitä eläviä aarteita on muitakin niin nisäkkäissä, perhosissa, linnuissa kuin kasveissa”, kertoo Aamumaan omistaja, yrittäjä ja muotoilujohtaja Kristiina Nevakivi. Hän on tehnyt kohtuullisen pitkän uran Nokialla ja haluaa oman yrityksensä kautta tehdä designia, joka tukee omia mielenkiinnon kohteita. Nevakivi perusti Aamumaan vuonna 2009. Hän on opiskellut taideteollisessa korkeakoulussa uutta mediaa sekä lisäksi sisustusarkkitehtuuria. Nevakivi on erittäin kiinnostunut eri metsätyyppien, puiden ja kasvien tuoksuista. Nisäkkäiden ja lintujen jäljet ovat avanneet hänelle kokonaan uuden maailman, joka näkyy Aamumaan tuotteissa. Yritys suunnittelee, valmistaa ja myy ekologisia design-käyttötuotteita, joiden raaka-aineisiin sekä koko tuotantoketjun ekologisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kantava teema on metsän asukkaiden jäljet, silhuetit ja 3D-veistokset. Aamumaa tukee tuotteillaan luonnonsuojelutyötä 10

|

muun muassa WWF:n ja Luonto-Liiton susiryhmän kautta. Tuotteiden raaka-aineet läheltä ja luonnosta Aamumaa valmistaa tassukynttilät soijasta ja mehiläisvahasta. Saippuoiden raaka-aineet ovat kasvipohjaisia, kuten kuivattuja marjarouheita ja -siemenöljyä. Saippuat valmistetaan Suomessa käsityönä. Tuotteissa käytettävät hajusteet ovat mietoja, aitoja eteerisiä öljyjä ja väriaineet korkealuokkaisia mineraalipigmenttejä. Saippuoissa säilöntäaineina käytetään ympäristöystävällistä E-vitamiinia ja rosmariiniuutetta. Tuotteet pakataan FSC-sertifioituun pakkauspahviin ja kierrätysmateriaaliin. ”Testaamme tuotteet itsellämme – eläinten annamme elää rauhassa villeinä ja vapaana”, Nevakivi kertoo. Asiakkaita Suomessa ja ulkomailla Suomessa Aamumaan tuotteita myyvät luontokeskukset ja ekologisesti valveutuneet kaupat. Esimerkiksi Haltian luontokeskus on yksi jälleenmyyjistä. Kysyntää on myös ulkomailla, esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa. Nevakiven mukaan tuotteiden tyypillinen käyttäjä on ympäristötietoinen nuori, joka arvostaa ekologisia

arvoja ja ilahduttavaa designia. Toinen suuri asiakasryhmä ovat naiset, jotka haluavat antaa hyödyllisen tuliaisen tai lahjan. Myös turistit haluavat muistoja Suomen luonnosta. Iso asiakasryhmä on myös ihmiset, jotka kärsivät kuivasta ja ärtyneestä ihosta, eivätkä pysty käyttämään vahvasti kemikaaleja sisältäviä keinohajustettuja tuotteita. Tuotekehittelyssä luontoateljeekonsepti Kristiina Nevakivi kertoo, että työ tuotekehityksessä ja tuotantolinjalla on vienyt hänen kaiken aikansa. ”Seuraava iso ideointikohde on hyvin erilainen kuin aikaisemmat työni.” Nevakivi opiskelee tällä hetkellä Rastorissa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa. Tämä oppisopimusmuotoinen, tuettu opiskelu mahdollistaa uuden tuotekonseptin kehittelyn. ”Haluan, että tassut ja tuoksut ovat asianmukaisesti esillä yleisölle. Etsimme tällä hetkellä luontoateljeen paikkaa läheltä pääkaupunkiseutua luonnonsuojelualueiden lähettyviltä”, valottaa Nevakivi tulevaisuuden suunnitelmiaan. www.aamumaa.com Teksti: Ritva Holmström Kuvat: Aamumaa Oy

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 10

07/02/14 11:09


Muotoilujohtaja Kristiina Nevakivi pakkaa kotkanmunia.

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 11

|

11

07/02/14 11:09


Yrittäjä, sinä olet tärkein. Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin? Omaisuudesta ja työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää – mutta se ei riitä. Yrittäjänä sinun tulee huolehtia myös omasta turvastasi. Näin varmistat, että perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa tilanteissa. Sovi tapaaminen, niin katsomme yhdessä kanssasi läpi sinun tilanteesi ja teemme siihen sopivan ratkaisun. LähiTapiola Iso Omena Piispansilta 11 (kauppakeskuksen 2. taso) Varaa aika: pks.yhteydenotot@lahitapiola.fi Annika Norrgård yhteyspäällikkö

LähiTapiola LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy. 12 | Keskinäinen BUSINESSVakuutusyhtiö, ESPOO Palveluntarjoajat ovat osa asiakkaiden 100 % omistamaa LähiTapiola-ryhmää.

Business_Espoo_2014.indd 12

07/02/14 11:10


PIENI PALA IKUISUUTTA ”Isäni kuoli 2004 ja perin häneltä rannekellon. Kun otin kellon käyttööni, oivalsin kuinka paljon se minulle merkitsi.” ”Valitettavasti tämä sveitsiläinen merkkikello oli huonokuntoinen ja vaati jatkuvaa korjailua. Lopulta kelloseppä nosti kädet pystyyn. Jäin miettimään sitä, miten vähän miehille on tarjolla käyttöesineitä, jotka kestäisivät sukupolvien ajan. Jostain sitten pälkähti päähäni, että lähes jokainen mies käyttää vyötä ja että ainakin soljesta voisi tehdä sellaisen joka toimii ja säilyy tyylikkäänä usean sukupolven ajan. Vastaavaa tuotetta en markkinoilta löytänyt ja niin lähdin toteuttamaan tätä visiota”, kertoo yrittäjä Janne Ranta. Siitä alkoi solkien kehitystyö. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2010, Janne perusti Ranta Belts Oy:n. Lähes täysin kotimaista tuotantoa Umpiteräksiset soljet koneistetaan ja hiotaan käsin Hausjärvellä, karkaistaan Vantaalla ja mekaaniset pintakäsittelyt

tehdään Järvenpäässä. Koneistuksen jälkeen soljet karkaistaan yli 1 000 asteen lämpötilassa äärimmäisen kestävyyden saamiseksi. Solkien lasermerkinnät tekee kumppani Helsingissä ja nahkaremmit ommellaan Pohjanmaalla. Asetusaikoineen jokaisen soljen valmistukseen menee useampi tunti.

” Ranta Beltsin vöissä jokainen solki on yksilö – aivan kuten sen omistajakin.” ”Jotta näillä menetelmillä päästään näin korkeaan laatuun, kumppanien pitää olla huutoetäisyyden päässä. Sen verran olen joutunut kotimaisuudesta tinkimään, että teräsaihiot tulevat ruotsalaiselta toimittajalta. Suomessa kun ei vastaavaa high end -terästä valmisteta”,

kertoo Janne. Janne luottaa ammattilaisiin ja toimii itse omien sanojensa mukaan vain ”kapellimestarina” tehden vöiden loppukokoonpanon ja viimeisen laatutarkastuksen. ”Tärkeää yritykseni toiminnassa on se, että pysyn kuuliaisena alkuperäiselle idealle laadukkaasta soljesta, joka kerryttää tarinaa käyttäjistään sukupolviksi eteenpäin. On ollut todella palkitsevaa huomata, että tuotteeni voi toimia tunteiden välittäjänä juuri niin kuin olin toivonutkin. Jotkut asiakkaiden soljen taustaan tilaamista omistuskirjoituksista ovat olleet niin riipaisevia ja tunteikkaita, että niistä on itsekin liikuttunut”, Janne sanoo. www.rantabelts.com Teksti: Ritva Holmström Kuva: Juha Kassila BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 13

|

13

07/02/14 11:10


UNELMAT ELOSSA.

LähiTapiola Eläkeyhtiö ja Eläke-Fennia yhdistyivät. Unelmista voi tehdä totta vain käärimällä hihat ja tekemällä työtä. Me, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, aloitimme työt 1.1.2014. Me rakennamme omalla panoksellamme hyvinvoivaa Suomea. Tuemme yrittäjien ja työyhteisöjen kasvua ja työhyvinvointia sekä vastaamme noin 700 000 suomalaisen työeläkkeistä. Tervetuloa Eloon.

www.elo.fi 14

|

BUSINESS ESPOO

elo_217x275_espoo_business_v1 1 Business_Espoo_2014.indd 14

16.12.2013 12.11 07/02/14 11:10


13 12.11

YEE! POIKII KONTAKTEJA C

leanSide Oy:tä pyörittävän Michael Casagranden aloitteesta syntynyt YEE! eli Young Entrepreneurs Espoo on espoolaisten nuorten yrittäjien yhteisö. Espoon Yrittäjillä ei ollut aikoinaan nuorisotoimintaa lainkaan ja tapahtumia järjestettiin kaikille sopiviksi. Casagranden visio oli luoda vahva nuorten nuorten yrittäjien verkosto. Vuosien jälkeen Casagrande toteaa, että palautteen perusteella visio on toteutunut hyvin. YEE! järjestää vuodessa useita tapahtumia, joista tunnetuin on Vuoden Veemäisin. YEE!n nykyinen puheenjohtaja Anna Jalava, jonka yritys on Musaamo Oy, kertoo omista kokemuksistaan YEE!n parissa. Jalava on löytänyt YEE!n kautta useita samanhenkisiä nuoria yrittäjiä: ”lajitovereita”, joiden kanssa on nopeasti samalla aaltopituudella. Bisneskontaktien ja yhteistyökumppanien lisäksi YEE! on tuonut tullessaan asiakkaita ja myös hyviä ystäviä. Eräs YEE!n jäsen kertoi, että 80 % hänen liikevaihdostaan on tullut YEE!n kontakteilta. Asiakkaita on jaeltu YEE!n piirissä myös ystävien yrityksille. YEE! poiki eräälle jäsenelleen startup-sijoituskohteen, johon hän lähti osakkaaksi. Myös Casagrande allekirjoittaa YEE!n mukanaan tuomien kontaktien hyödyn: ”Olen saanut YEE!n kautta luotua vahvan kontaktiverkoston yrittäjiä, jotka eivät

ole ainoastaan bisneskontakteja, vaan myös kavereita.” Casagrande on omassa yrityksessään käyttänyt useiden YEE!n jäsenien palveluita. Kaverilta on helpompi kysyä kuin tuntemattomalta, jos luottamus taitoihin on olemassa. Jalava erittelee nuoren alle 40-vuotiaan yrittäjän eroja vanhempaan yrittäjään verrattuna: ”Selkeimmät erot löytyvät mielestäni avoimuudesta.” Kun aiemmin omia ideoita ja ajatuksia on varjeltu mahdollisimman pitkään, nuorempien yrittäjien parissa ajatellaan enemmän ”sharing is caring”; keskeneräisistäkin suunnitelmista ja bisnesideoista keskustellaan ja vaihdetaan ajatuksia. Jalava toteaa myös, että nuoret vaikuttavat olevan vahvempia toimialoilla, jotka ovat uudempia tai muuttuneet paljon, esimerkiksi teknologia-alalla. Lisäksi nuoret käyttävät internet-markkinointia tehokkaammin. Casagrande ei haluaisi verrata nuorta ja vanhempaa yrittäjää keskenään; kyseessä ei ole mikään kilpailu paremmuudesta. Molemmat ovat yrittäjiä ja kamppailevat siihen liittyvien asioiden kanssa. Hän arvelee, että ikä saattaa tuoda erilaisia haasteita mukanaan liittyen tapahtumien järjestämiseen. Nuoret haluavat yleensä enemmän actionia ja kyllästyvät pitkiin puheisiin ja tästä syystä YEE! on lähtenyt hakemaan lisäarvoa nuorille suunnatun toiminnan kautta.

Jalava korostaa, että YEE! haluaa toimia mahdollisimman avoimesti ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. He tekevät tiivistä yhteistyötä jo esimerkiksi pääkaupunkiseudun muiden kuntien nuorten yrittäjien kanssa. Espoon Yrittäjiin kuuluvat YEE!n jäsenet ovat ottaneet vastuulleen Espoon Yrittäjien nuorten yrittäjien toiminnan kehittämisen. He ovat ehdottaneet ja toteuttaneet useita eri tapahtumia ja olleet auttamassa myös kaikille suunnattujen tapahtumien toteuttamisessa ja pyrkineet luomaan monimuotoisempaa ilmapiiriä. YEE!n tilaisuudet ovat lähes poikkeuksetta avoimia kaikille nuorille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Mukaan toimintaan ovat tervetulleita aivan kaikki yrittäjät ja yrittäjyyttä harkitsevat nuoret, toimialasta ja bisneksen koosta riippumatta. YEE! toivoo näkevänsä tapahtumissaan entistä enemmän yrittäjyyttä harkitsevia opiskelijoita. Tervetulleita ovat myös mikroyrittäjät ja osa-aikaiset yrittäjät. Jalava kiteyttää: ”Mitä monipuolisemmat jäsenet, sitä monipuolisempi on YEE!. Lisätietoa: www.yee.fi

Teksti: Nisse Suutarinen BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 15

|

15

07/02/14 11:10


16

|

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 16

07/02/14 11:10


N I S I Ä M E E V VUODEN N A B A A D A B I I KARSII D Viidettä kertaa YEE!n eli Young Entrepreneurs Espoon marraskuussa 2013 järjestämä Vuoden Veemäisin – tapahtuma keräsi satakuntapäisen salillisen täyteen teemalla ”Suomalaiset ja myynti – mahdoton yhtälö?”

T

apahtuman avauspuhuja oli Digitalist Networkin perustaja Ville Tolvanen. Hän kertoi, että teknologian integroituminen arkeen on väistämätön kehityskulku.

toisella. ”Pasi: sinusta minä en tiedä mitään, mutta arvaa mitä; soitin yhdelle frendillesi…”

siirrytään ruoan ja juoman pariin ja lopuksi vielä tilausbusseilla jatkoille Helsingin keskustaan.

”Olen vanhan linnakkeen miehiä ja myynti on myyntiä.”

Tapahtuman esiintyjät ovat sanavalmiita oman alansa ammattilaisia; osa tunnetumpia ja osa pienemmän piirin julkkiksia. Järjestäjät pyrkivät antamaan aina osallistujille unohtumattoman show’n. Tärkeintä on, että yleisöllä ei ole tylsää. Casagrande toteaa, että järjestäjät tekevät puhujille ja paneelisteille selväksi, ettei kyseessä ole mainostilaisuus tai tilaisuus, jossa heitellään vanhoja kalvoja toisensa perään.

”Joulupukki ei voi olla väärässä,” Tolvanen letkautti viitaten siihen, että nykyään seitsemän kymmenestä joululahjasta on kytketty nettiin. Nettibisneksen veteraani Pasi Ilola kertoi myynnin automatisoinnista. ”Kun myyt verkossa, voit myydä globaalisti alhaisin kustannuksin.” Vision+ -rahastoa pyörittävä Tero Ojanperä kertoi Slush-konferenssin mieleenpainuvimmasta kokemuksestaan. Häneen oli tehnyt vaikutuksen innovatiivinen liiketoimintamalli, jossa rakennekynsiä oli alettu myymään alusta alkaen globaalisti. Veemäisimmässä puhui myös TV:stä tuttu Jethro Rostedt, joka heitti peliin huumoria. Aikaisempien puheenvuorojen digi-intoilut vaihtuivat klassisen myyntitaidon ylistämiseen: ”Olen vanhan linnakkeen miehiä ja myynti on myyntiä.” Illan päätti roustaaja Antto Terras, joka sai stand-up esityksellään yleisön ulvomaan naurusta piruilemalla taustatiedoilla, joita hän oli onnistunut kaivamaan esiintyjistä tavalla tai

YEE!n puheenjohtaja Anna Jalava ja YEE!n perustaja Michael Casagrande avaavat tekijöitä Vuoden Veemäisin -tapahtuman konseptin taustalla. Vuoden Veemäisin yrittäjätapahtuma tarjoaa viestintää, varmuutta ja verkostoja, josta tapahtuman nimi juontaa juurensa. Tapahtumasta on karsittu kaikki turha diibadaaba kuten maksetut puheenvuorot ja keskitytty olennaiseen eli aidosti kiinnostavaan sisältöön ja vapaaseen verkostoitumiseen. Käsiteltävää asiaa lähestytään hieman pilke silmäkulmassa ja osittain kieli poskessa. Vuosittain järjestettävä ilmainen tapahtuma on suunnattu kaikille nuorille alle 40-vuotiaille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille eli osallistumista ei ole siis rajoitettu esimerkiksi yrittäjäjärjestön jäseniin tai espoolaisiin. Veemäisin koostuu auditorio-osuudesta ja verkostoitumisosuudesta. Auditoriossa kuullaan pääpuhujien lyhyet esitykset vuoden teemasta, jonka jälkeen puhujat jatkavat grillaushenkisessä paneelissa. Paneelikeskustelun jälkeen

Vuoden teeman päättää YEE!n hallitus. Aiempien vuosien aiheita ovat olleet ”Kuuluuko etiikka vain salaatinkastikkeeseen?”, ”Onko positiivisuus Peestä ja optimismi ongelma?” sekä ”Suomi kaatuu? Jätetään laiva?”. Jalavan mukaan Vuoden Veemäisin on hyvin tunnettu tapahtuma nuorten yrittäjien keskuudessa. Hän kehaisee, että tapahtumasta on muodostunut monelle odotettu loppuvuoden kohokohta, jota ei vain voi missata! www.veemaisin.fi

Teksti: Nisse Suutarinen BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 17

|

17

07/02/14 11:10


LIIKUNTA VOI MUUTTAA KOKO

ELÄMÄN ”Täytyy vaan mennä etiäpäin”

A

nitra Ahtola näyttää olevan niitä, joille energiaa on jaettu isommalla kädellä kuin meille muille. Espoon Vuoden yrittäjäksi 2003 ja Pääkaupunkiseudun nuoreksi yrittäjäksi 2007 valittu Ahtola pyörittää menestyvää tanssikoulua kahdessa kaupungissa, on mukana kunnallispolitiikassa sekä, ennen kaikkea, on kuuden lapsen uusperheen äiti. Mistä ihmeestä Ahtola saa elinvoimaa? ”Myönteisellä asenteella!” nauraa Ahtola tarttuvaa nauruaan matkavalmistelujen keskeltä. Työntäyteisen kauden jälkeen ei kuitenkaan odota vielä loma, vaan matka 75 oppilaan, vanhempien ja tanssikoulun opettajien kanssa jazz- ja nykytanssin MM-kisoihin, joihin DCA-tanssikoulun oppilaat ovat saaneet edustuspaikat. MM-kisat ovat mielettömän hieno ja ikimuistoinen kokemus tanssijoille ja Ahtola haluaakin ehdottomasti olla mukana. Hän on kollegansa kanssa tehnyt kisoihin monta koreografiaa. 18

|

Viime vuosina on myös yksityiselämässä tapahtunut paljon, rakkaan isän menetyksen lisäksi on ollut muitakin ylä- ja alamäkiä, mutta ne täytyy vain kestää. Ahtolalle yleinen elämänasenne ja suhtautuminen vastoinkäymisiin on tärkeä asia.

”Täytyy vaan mennä etiäpäin, ajatella, kuinka moni asia on hyvin ja käydä asiat läpi itsensä kanssa. Vastoinkäymiset kasvattavat.” Eniten energiaa antavat perhe, muut läheiset ihmiset ja antoisa työ. Jo ennen oman yrityksen perustamista hän oli freelancer. Vaikka töitä pitää tehdä paljon, yrittäjyydessä on kuitenkin tietty vapaus. Ahtola kertoo pitävänsä tiukasti kiinni yrittäjyyden mahdollistamista pitkistä lomista. ”Viime kesänäkin olin reilu 6 viikkoa lomalla. Vaikka eihän

yrittäjänä ole mahdollista olla totaalisesti poissa pitkiä aikoja, ainahan sitä katsoo meilejä ja vastailee puheluihin ja käy välillä työpaikalla.” Joku toisen palkkalistoilla oleva varmaan voikin irrottautua kokonaan, mutta Ahtola ei edes haluaisi sellaista elämää. Yrittäjänä tekee työtä itselleen, ja Ahtolalle on myös tärkeää, että tekee jotain merkityksellistä.

”On hienoa, kun voi työllistää ihmisiä. Meillä on DCA:ssa mahtava porukka ja olen kiitollinen jokaisesta työntekijästä.” Espoota Anitra Ahtola kehuu yrittäjämyönteiseksi kaupungiksi. Yrittäjyyden lisäämiseksi Ahtola ehdottaa jo lukioihin yrittäjyyskursseja, joilla opetettaisiin yrityksen perustamista ja keskeiset toiminnot. Näin yrittäjyydestä tulisi yksi realistinen vaihtoehto jo

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 18

07/02/14 11:10


FAKTA ANITRA AHTOLA - Äiti - Yrittäjä, tanssikoulu DCA, yksi pääkaupunkiseudun suurimmista - Espoon kaupunginvaltuutettu (kok) - Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen - Espoo-mitali 2007 - Pääkaupunkiseudun nuori yrittäjä 2007 - Espoon Vuoden yrittäjä 2003 - Kansainvälisen yritystoiminnan tradenomi 2002, Laurea ammattikorkeakoulu - Miss Suomen 1. perintöprinsessa 1996

nuorena. ”Jos et tiedä, mihin ryhdyt, yrittäjyys voi olla aika pelottavaa ja aika iso riski. Mutta onneksi ainakin Omniassa on viimeisten vuosien aikana menty oikeaan suuntaan ja yrittäjyys on otettu todella hyvin huomioon.” Ahtola arvostaa verkostoitumista, ja hänen mielestään yhteistyömalleja on monia erilaisia. ”DCA:n kohdalla se voi olla vaikkapa niin, että jos lanseerataan uusi urheiluvaatemallisto, meiltä voi tulla esiintyjät, tai voidaan sopia, että järjestämme ohjelman aina tiettyihin tilaisuuksiin. Silloin se on kaikille winwin.” Ison osan Ahtolan vapaa-ajasta vie valtuustotyö, jossa on jatkuvasti paljon uuden opettelua. ”Reilu vuosi on mennyt ja asioihin on päässyt sisälle. Olen saanut apua kokeneemmilta valtuutetuilta.” Kunnallispolitiikkaan vei mukaan tahto vaikuttaa. ”Eri ihmisillä on eri asiat sydäntä lähellä: toisilla nuoret,

toisilla vanhukset, joillain kaava-asiat. Kaikki haluavat kuitenkin parantaa kuntalaisten palveluja eri tahoilla.” Ahtolalla itsellään on nuoriin ja liikuntaan liittyvät teemat tärkeitä ja hän onkin liikunta- ja nuorisolautakunnan lisäksi - Nuorten elinvoimaisuus –ohjelmaryhmässä. Tanssi on aina ollut tärkeää Anitralle, ja hän tietää, että liikunta tuo elämään paljon positiivista. Samalla kun fyysinen kunto paranee, oppii toimimaan ryhmässä ja rohkeus, uskallus ja itsetunto lisääntyvät. Omassa työssään hän on nähnyt liikunnan mahdollisuudet ehkäistä syrjäytymistä.

”Monesta huostaanotetustakin nuoresta on nähnyt, että kun uskot unelmiin ja jaksat yrittää, sulla on mahdollisuus mennä unelmiasi kohti.”

”Maailma tuntuu toisinaan kovalta ja kylmältä paikalta”, jatkaa Anitra Ahtola, ja toteaa monen aikuisen olevan myös hyvin uraohjautunut, jolloin aika on usein nimenomaan lapsilta pois. On tärkeää, että vanhemmat ovat riittävästi kotona lapsia varten. Antavat aikaa, kuuntelevat, ovat läsnä ja kiinnostuneita lapsensa asioista. ”Onnellisuus muodostuu kuitenkin niin perusarkisista asioista. Ripustetaan pyykkejä, käydään kävelyllä, tehdään ruokaa, otetaan imuri käteen... Ettei aina vaan odota lomaa tai jotain spesiaalia. Ihan tavallinen arki on onnea.”

Teksti: Mia Halonen Kuvat: Mikaela Löfroth / Studio Mikaela Löfroth BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 19

|

19

07/02/14 11:10


20

|

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 20

07/02/14 11:10


KONTTAS Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, yrittäjä Ari Konttas:

”HYVÄT IDEAT TÄYTYY MYÖS TOTEUTTAA” R

ahoituksen ammattilainen, yrittäjä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas on näköalapaikalla, kun keskeiset päättäjät ja vaikuttajat rakentavat yrittäjille parempaa Espoota. Yhteistyö kaupungin virkamiesten, poliitikkojen, yliopistojen, kolmansien tahojen ja Espoon Yrittäjien kanssa on tiivistä ja aktiivista. Vuoden 2013 lopulla julkaistussa Espoo-tarinassa on Konttaksen mukaan paljon hyviä asioita yrittäjille. ”Tästä eteenpäin ideat täytyy siirtää myös toteutukseen”, toteaa Konttas. Hänen mukaansa Espoossa kannattaisi potkaista käyntiin kaupunginhallitustasoinen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka poistaisi yrittäjyyden esteitä ja ongelmia Espoossa. Konttas kertoo, että Espoossa ei ole mitään erityisiä yrittäjyyden esteitä, joita pitäisi nostaa ylitse muiden. Jatkuva vuoropuhelu paikallisten

yrittäjien, yrittäjäjärjestön ja kaupungin välillä on ensisijaisen tärkeää, jotta tarpeet ja tarjonta kohtaavat. ”Enemmänkin kyse on kaikesta muusta kuin rahasta”, Konttas kertoo. ”On hyvä, että yrittäjäjärjestöt ovat olemassa. Sitä kautta me päättäjät saamme keskitetysti tietoa niistä asioista, joihin meidän kannattaisi vaikuttaa”, sanoo Konttas. Espoolla on intressi auttaa kaikkia yrittäjiä toimialasta riippumatta. Vaikka kasvuyritykset ja start-upit ovat usein näkyvämpiä kuin muut, Espoossa on paljon yksinyrittäjiä ja teollisuutta, jotka kaikki ovat tärkeitä espoolaisille. ”Ellei yrityksillä ole edellytyksiä menestyä Espoossa, siitä kärsii koko palvelujärjestelmämme”, toteaa Konttas, ja lähettää terveisensä yrittäjille, jotka eivät vielä ole Espoossa: ”Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi!”

”Ellei yrityksillä ole edellytyksiä menestyä Espoossa, siitä kärsii koko palvelujärjestelmämme”,

Teksti: Jukka Niemelä BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 21

|

21

07/02/14 11:10


Jari Parantainen

ALE

ALE NNUS ON BISNEKSESI

Syöpä

M

oni kääntyi jo ovelta, kun äkkäsi tilanteen. Jono mutkitteli niin kauas, ettei sen toista päätä näkynyt. Lapset itkivät kuumissaan. Aikuiset lohduttivat, että enää kolme varttia. Sitten iskä ja äiskä tarjoaisivat Hesen hampurilaiset koko katraalle. Menossa oli urheiluliikkeen syntymäpäivä viikonloppuna joulukuussa 2013. Ketju tarjosi 40 prosentin alennuksen kaikista vaatteista ja kengistä. Se sai kansalaiset keulimaan niin, että matka osto-onnelan takaseinän tuntumasta kassalle saattoi kestää tunnin. Eräs jonottaja pohti ääneen, oliko kampanjassa mitään järkeä.

“Eikö tavara olisi mennyt kaupaksi muutenkin keskellä parasta joulusesonkia?” 22

|

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 22

Hänen seuralaisensa viisasteli, että tuskin putiikki olisi päätynyt alennusmyyntiin, jos se ei tuottaisi pätäkkää. Kun kuulin keskustelun, ajattelin itsekseni, että voi kunpa tietäisitte. Alennukset ovat aniharvoin nerokkaan bisnesajattelun tulosta. Hyvämaineisetkin yritykset sössivät katteensa kuralle, kun ne pudottavat hintojaan harkitsemattomasti. Toki syntymäpäiväsankarin myynti paukahti katosta läpi – siis yhden päivän ajan. Mutta liikevaihto ei ole yhdenkään yrityksen elämän tarkoitus. Liikevaihdosta sinänsä on vain haittaa, koska sen käsitteleminen tuottaa aina kuluja. Sen sijaan firman pitäisi kerätä katetta ja tulosta. Vaikka urheiluliike olisi myynyt vaatteitaan “vain” omakustannushintaan, sen kampanja tuotti luultavasti tappiota. Se johtuu (mainoskulujen lisäksi)

E L A

lieveilmiöistä, jotka vaivaavat alennusmyyntejä aina. Ensinnäkin kauppa tarjoaa vapaata palautusoikeutta. Niinpä monet juuri ennen alennusmyyntiä jotain ostaneet palauttivat tavaransa kiireesti. Sen jälkeen he ostivat saman tai kalliimman tuotteen uudelleen edullisempaan hintaan. Kampanjapäivä tyhjensi asiakkaiden pajatson.

“He hamstrasivat kaiken mieleensä tulevan, koska halvalla saivat.”

AL E

Heillä ei ole asiaa liikkeeseen pitkään aikaan. Alennusmyynti ei siis nakertanut vain yhden päivän katteita. Kauppias menetti kannattavaa bisnestä myös seuraavilta viikoilta.

07/02/14 11:10


-30% t u r ha

ALE

-50% ä lyt ö n

% 0 -7 as r i sa

E L A

ALE

Yksi vuoden parhaista myyntipäivistä meni pilalle esimerkiksi suksien ostajilta. Koska talviurheiluvälineet eivät kuuluneet alennettuihin tuotteisiin, jonottamisessa ei ollut mitään järkeä. Ketju karkoittikin alennusmyynnillään monta rahakasta ostajaehdokasta kilpaileviin liikkeisiin.

LE

Kaiken kukkuraksi alennusmyynnit yllyttävät shoppailemaan kaikenlaista harkitsematonta. Todennäköisesti ostokankkusesta kärsivät palauttivat releitään seuraavina päivinä tavallista enemmän.

“Entä miten alennusmyynti vaikutti asiakkaiden mielikuviin? “ Moni menetti ruuhkassa hermonsa. Heidän mieliinsä painui muisto, joka yhdistää Intersportin ja neukkula-

maiset jonot. Lisäksi liike onnistui vaurioittamaan asiantuntijamainettaan. Se johtuu siitä, että me kaikki pidämme alitajuisesti halpaa huonona ja kallista hyvänä. Toki bileistä saattoi seurata jotain hyvääkin. Ehkä joku osti jotain normaalihintaista myös. Kenties joku kävi tutustumassa liikkeeseen ensimmäistä kertaa niin, että hän päätti palata joskus toiste. Pussukoitaan ja nyssyköitään seuraavina päivinä palauttaneet saattoivat harhautua ostoksille uudelleen. Mutta on erittäin vaikea uskoa, että nämä sivuvaikutukset olisivat korvanneet alennusmyynnin haitoista kuin murto-osan. Jos satut myymään yrityksille, saatat naureskella kuluttajakaupan tempauksille. Mutta jos saan arvata, omassa liiketoiminnassasi alennukset ovat muuttuneet suorastaan krooniseksi riesaksi. Satunnaisten kampanjoiden sijaan nakerrat katteitasi vuoden jokai-

sena päivänä. Muista, että tarjouskaupan tai -kilpailun voittaa yleensä se, joka tekee suurimman hinnoitteluvirheen.

“Jos alennukset ovat niin haitallisia, miksi ne sitten ovat niin yleisiä?” Jonkin ilmiön yleisyys ei muuta sitä hyväksi tai tavoiteltavaksi. Vaikka kaikki kilpailijasi hölmöilisivät porukalla vuodesta toiseen, se ei suinkaan tarkoita, että siinä olisi jotain järkeä.

AL E

Alennus on bisneksen syöpä.

Yksinyrittäjä Jari Parantainen on Suomen kokenein tuotteistaja. jari.parantainen@noste.fi

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 23

|

23

07/02/14 11:10


Business_Espoo_2014.indd 24

07/02/14 11:10


ME PIDÄMME HUOLTA SINUSTA, ETTÄ SINÄ VOISIT PITÄÄ HUOLTA YRITYKSESTÄSI. Kukaan ei ole korvaamaton, mutta useimmiten yrittäjä kantaa itse kokonaisvastuun yrityksensä toiminnasta. Nimetty työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ovat helposti tavoitettavissa kaikissa terveysasioissa.

PYYDÄ TARJOUS MYYNTI@DIACOR.FI TAI 09 7750 8643

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Business_Espoo_2014.indd 25

LÄHELLÄSI.

07/02/14 11:10


Espoon Vuoden Yrittäjä

ALUSSA OLI MIES, HENKILÖVAAKA JA PAKETTIAUTO 26

|

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 26

07/02/14 11:10


OSTETAAN

ROMUA

Ajelen kehä kolmosta Espoon perukoille tihkusateisena iltapäivänä. Teollisuusalueen parkkipaikalla minua on vastassa oranssiin huomiotakkiin pukeutunut lämpimästi hymyilevä iso mies, jonka silmät katsovat suoraan ja tuikkivat iloisesti. Kädenpuristus on juuri sellainen, jollaiseksi olin sen puhelinkeskustelumme perusteella mielessäni kuvitellutkin: rehti, suora ja lämmin. Hymyilevä mies on Jyri Keinänen, Espoon Vuoden Yrittäjä, Romu Keinänen Oy:n toimitusjohtaja. BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 27

|

27

07/02/14 11:10


O

nnittelen Espoon Vuoden 2013 Yrittäjää ja kun kysyn miltä nyt tuntuu, saan vastauksen: ”Hymyilyttää. Ei meidän osalle oo tällaista tullut. Meille ilmoitettiin että näin kävi – ja aika lyhyestikin vielä. Kysyin sitä että miks just me, ja meidän annettiin ymmärtää että yleensä valitaan joku suunnittelu- tai insinööritoimisto. Nyt sitten valittiin tällanen lapiomies, joka tekee näkyvää, konkreettista ja fyysistä työtä. Ja tietysti se, että ollaan espoolai-

28

|

sia ja kasvettu aika nopeasti omaan asemaamme ja pyritään näkymään Espoon kuvassa”, kertoo toimitusjohtaja Jyri Keinänen, 52. ”Presidentin kansliastakin tuli soitto, kyseltiin ketä ehdottaisitte teiltä, nuorta espoolaista rukkaskätistä sinne Tampereella pidettävään työn juhlaan joulukuun alussa”, mies virnuilee. ”Annettiin vanhimman pojan Toni Keinäsen nimi, hän on vastuussa nimenomaan tästä Espoon kentästä.”

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 28

07/02/14 11:10


Jyri laittoi kansakoulun oven kiinni perässään 14-vuotiaana. ”Olen aina ollut ahne työlle ja rahallekin. Olen kerännyt kuparia, myynyt tietosanakirjoja, ollut pari vuotta Venäjällä rakennushommissa. Olen ollut rakentamassa Espoossa taloja joita kohta puretaan”, kertoo Jyri. ”Tämä toiminta alkoi vuonna 1997 harrastuspohjalta. Silloin oli mies, henkilövaaka ja pakettiauto. Suomenojalla opeteltiin hommaa ja siellä oli vain siirtolava. Sinne hankittiin myös ensimmäinen kuorma-auto Sisu ja Hiab-nosturi. Sitten tuli kaupungin virkamies esittämään, että haes nyt Keinänen sitä tonttia. Lupa heltisi

30 vuoden vuokrasopimuksella.” Osakeyhtiö perustettiin 31.1.2001. Jyri omistaa yhtiöstä 70 %, puoliso Kaisa Syrjä 5 % ja Jyrin veli Harri Keinänen 25 %. Espoon laitos avattiin kesällä 2003. ”Oy lähtee liikkeelle siitä, että toiminta virallistetaan hakemalla ympäristöluvat ja kunnon tontti. Me olimme oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja porukka oli oikea.” Yrityksessä johdon työnjako on selkeä: Jyri suunnittelee suuria, Harri tarttuu lapion varteen ja Kaisa hoitaa paljon paperitöitä.

Romu Keinänen toimii Karjaalla ja Espoossa Yritys työllistää tällä hetkellä yhteensä 22 henkilöä yrittäjät mukaan lukien. Karjaan laitos on viisi kertaa suurem-

pi kuin Espoon laitos ja se valmistui vuonna 2008 keskellä taantumaa. ”Tällaista laitosta ei kannata avata, jos ei ole raaka-ainetta. Jouduimme hankkimaan ison varaston ja silloin romun hinta oli aivan huipussaan, 350 euroa per tonni ja sitä varastoa sitten jouduttiin myymään reilulla tappiolla. Seuraava vuosi oli vielä pahempi lamavuosi. Pahinta oli kun kukaan ei tiennyt, kuinka kauan epävarmuutta kestää. Silloin jopa hallitus käski Finnveraa tukemaan persaukisia yrityksiä.

“Meidät pelasti se, että laitos oli valmis ja pääsimme heti mukaan vientimarkkinoille.” Neuvottelimme pankin kanssa lainanlyhennyksistä, mutta joka ikinen erä BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 29

|

29

07/02/14 11:10


on lyhennetty ajallaan. Ahkeruudella selvittiin eikä yhtään ihmistä ole sanottu irti taloudellisista ja tuotannollisista syistä”, kertovat Jyri ja Kaisa. Kaisan mukaan Jyriä yrittäjänä kuvaa hyvin se, että hän on laittanut kaiken rahan yrityksen kehittämiseen: ”Ehkä rannekello on ostettu. Vuokralla on asuttu koko ajan ja vasta nyt on ostettu talo. Kunnon autonkin Jyri osti vasta pari vuotta sitten.” Asiakkaita on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: ne joilta ostetaan ja ne joille myydään. Suurin tonnimäärä tulee esimerkiksi purkuyritykseltä, joka on purkanut vaikkapa paperitehtaan ja myy sen palasina. Korjausrakentamisesta tulee jätettä myös paljon. Lisäksi kunnat ja energiayhtiöt ovat isoja asiakkaita. Romu Keinäselle tulevasta raaka-aineesta purkuromun osuus on suunnilleen puolet ja loppu tulee yksityisiltä ihmisiltä maatalousromusta, autoista, työkoneista ja -kaluista sekä kotitalouskoneista. Tyypillinen asiakas on kuorma-autoilija, joka kuljettaa 30

|

romua ja joutuu tekemisiin sen kanssa, samoin putkimies tai rakennusmies. Asiakas voi olla myös yksityishenkilö, joka tuo muovikassissa kissanruokapurkkeja, alumiinifoliota ja paistinpannuja. Romu Keinäselle tulee jätettä vuositasolla 50-60 000 tonnia, josta noin 10 prosenttia on pienasiakkailta. ”Määrät tulevat pienistä ja isoista puroista. Espoossa keskikuorma on noin 2 000 kiloa, mikä on suunnilleen kuorma-autolavallinen ta-varaa”, kertoo Jyri Keinänen.

“Meiltä menee vientiin 98 %, mikä on sinänsä huono asia, sillä raaka-aine olisi parempi jalostaa Suomessa.” Metalliromun kysyntä kotimaassa on tällä hetkellä heikko, ostavia asiakkaita ei juuri ole ja se on Jyri Keinäsen mielestä erittäin harmillista. ”Teräs kiertää maailmassa tehokkaasti. Hyvin vähän metalleista menee enää nykyisin hukkaan ja kaikki pyritään ottamaan

talteen. Tällä hetkellä sille ei vain ole kysyntää laman takia”, sanoo Jyri. Puola, Espanja ja Turkki ovat tärkeitä vientimaita. Osa romusta menee eurooppalaisiin terästehtaisiin ja osa vientisatamiin.

Romukauppiaan kasvot on pesty Alan maine alkaa vähitellen parantua ja romun kierrättäminen ja kerääminen nähdään tärkeänä osana yhteiskunnan toimintaa. Alan asioita ajaa Suomen Romukauppiaiden liitto ry, jossa on tällä hetkellä noin 100 yhteisillä pelisäännöillä toimivaa jäsenyritystä. Ruotsissa ja Virossa alalla käytössä olevaa käänteistä arvonlisäverotusta ajetaan nyt myös Suomeen. Tällä pyritään estämään harmaata taloutta. Kaisa on tämän vuo- den alusta ollut liiton hallituksessa. ”Jos alan yrittäjällä on selkeästi muita yrittäjiä kovemmat ostohinnat, on syytä epäillä että sitä 24 prosenttia ei tilitetä valtiolle”, kertoo Kaisa.

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 30

07/02/14 11:10


Vastuuta Ja Välittämistä Toisista Ja Ympäristöstä Nykyisin romukauppiaalla pitää olla kattavammat ja laajemmat luvat kuin toiminnan alkaessa kymmenen vuotta sitten. Määräyksissä on eritelty kaikki romulajit, lainsäädäntö määrää miten pitää toimia ja sitä lakia on noudatettava. Kaikki se jäte, mitä Romu Keinänen ei voi kierrättää, ohjataan oikeanlaisiin laitoksiin. Tällaista jätettä ovat esimerkiksi öljyt, kumi, puu ja rakennussekajäte.

“Investointien määrä on vuositasolla noin miljoona euroa ja joka vuosi on jotain laitettavaa.” Kaikki ongelmajätteet erotellaan kuormista ja ne lähtevät eteenpäin asianmukaisiin käsittelylaitoksiin. ”Luvat, lupamääräykset ja niiden tarkkailu ovat olleet aina olemassa. Uutena asiana toimintaan on tullut vaadittavat siirtoasiakirjat maailmalla liikkuville kuormille. Niistä ilmenee lähettäjän, kuljettajan ja vastaanottajan tiedot ja kuljetettavan tavaran laatu”, sanoo Kaisa ja Jyri jatkaa: ”Olemme velvollisia käyttämään uusinta teknologiaa. Materiaalikoneita uusitaan ja ne pidetään uusina koko ajan. Moottorija melumääräykset tiukkenevat ja lisäksi toimittajien teknologia kehittyy koko ajan. Meidän on käytettävä parasta mahdollista teknologiaa. Investointien määrä on vuositasolla noin miljoona euroa ja joka vuosi on jotain laitettavaa. Me toimimme asutuksen keskellä ja meidän tulee ottaa huomioon ehkäpä paljon enemmänkin asioita toiminnassamme, kuin monen muun yrityksen.” Paitsi ympäristöstä, nämä yrittäjät välittävät myös toisista ihmisistä.

”Silloin kun on itsellä taloudellista turvaa takana, niin vastuu kasvaa aina vaan suuremmaksi. Se on unohdettu, välittäminen toisesta.”

“Eipä se kovin hyvää kuvaa anna, että ne joiden pitäisi olla vastuussa meidän yhteisistä asioista, säätää lakeja ja asetuksia, ryvettävät itsensä vähän väliä. Yhteiskuntavastuu on mielestäni myös sitä, ettei toimissaan aiheuta muille haittaa eikä vahinkoa eikä tee muiden elämää hankalammaksi. Multa kysytään välillä, kun palokunta soittaa, että miksi me lähdetään. Meillä on isot koneet ja me pystytään auttamaan, sillä siisti. Ei sillä toiminnalla ole hintalappua, sen pitää lähteä omasta halusta ja sydämestä. On vain asioita, joita tehdään kun pitää tehdä”, sanoo Jyri.

Fokus ydinosaamisessa ja hallituissa investoinneissa ”Mä arvostan tonneja”, sanoo Jyri. Ala on erittäin suhdanneherkkä eikä nousuja ja laskuja voi hallita. ”Niin kuin tämä jossain vaiheessa pysähtyi, niin tää jossain vaiheessa lähtee taas kasvuun.” Teräksen maailmanmarkkinatilanne määrää raaka-aineen hinnan. Raha sijoitetaan investointeihin, ydinosaamiseen ja raaka-aineisiin. ”Meistä ei koskaan tule Suomen suurin tämän alan yritys, mutta haluamme olla omassa kokoluokassamme paras”, Jyri sanoo.

Yhdessä töissä ja vapaalla Jyri ja Kaisa ovat olleet yhdessä 16 vuotta. Perheeseen kuuluu Jyrin kolmen aikuisen lapsen lisäksi myös Jackrussellinterrieri Niitti, joka on päivittäin mukana töissä. (Haastattelun ajan Niitti nukkuu tyytyväisenä untuvatakin sisällä nojatuolissa.) Vapaa-aikanaan tämä pariskunta matkustaa mielellään, nykyisin keskenään, aiemmin yhdessä lasten kanssa. Euroopan maat ja huvipuistot ovat tulleet tutuiksi matkailuauton kyydissä. Jyri lukee paljon ja pitää matkustamisesta. Kaisa puolestaan rakastaa mökkeilyä, nikkarointia ja moottoripyöräilyä. ”Nykyisin osaamme nauttia myös esteettisesti kauniista asioista. Taide kiinnostaa ja olemme ostaneet jonkin verran tauluja. Ja tietysti juhliminen on aina kivaa”, nauraa Jyri. Nyt jos koskaan siihen on aihettakin. www.romukeinanen.fi

“Multa kysytään välillä, kun palokunta soittaa, että miksi me lähdetään. Meillä on isot koneet ja me pystytään auttamaan, sillä siisti. Ei sillä toiminnalla ole hintalappua, sen pitää lähteä omasta halusta ja sydämestä. On vain asioita, joita tehdään kun pitää tehdä”

Teksti: Ritva Holmström Kuvat: Romu Keinänen Oy BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 31

|

31

07/02/14 11:10


Nordea Pankki Suomi Oyj

Suunnitteletko oman yrityksen perustamista?

Jos aiot perustaa yrityksen tai olet uusi yrittäjä, tarvitset tueksi pankkiasioiden asiantuntijan. Yhteistyökumppanin, joka tietää mistä yrittämisessä on kysymys. Lisätietoja saat osoitteesta www.nordea.fi, Nordean konttorista ja Nordea Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18.

Teemme sen mahdolliseksi

Tervetuloa Tapiolan Nordeaan keskustelemaan siitä mitä me voimme tarjota juuri Sinulle ja yrityksellesi. Lähetä viesti espoonyrityskonttori1215@nordea.com, niin otamme Sinuun yhteyttä!

32

|

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 32

07/02/14 11:10


Nordea Pankki Suomi Oyj

Kauklahtelainen eläinlääkäri Marja Hassi hoitaa

Hevosia, hamstereita ja hampaita. ”Joskus eläin saa ihan uuden elämän, kun kipeät hampaat on hoidettu.”

E

läinlääkäri Marja Hassi halusi jo nuorena oman eläinlääkäriaseman: ”Olisin toivonut eläinlääkärissä välittävämpää palvelua, ja mietin, että pitääkö tämäkin tehdä itse”. Hakusessa oli vanha, sympaattinen talo, johon olisi helppo tulla kissojen ja koirien kanssa. Sopiva paikka löytyi Kauklahden perinteikkäältä Kauppamäeltä ja Alfapet on toiminut vuodesta 2007. ”Meidän vanhempien piti olla alun perin tässä vain sijoittajina, mutta kun antaa pirulle pikkusormen…!” nauraa Marjan äiti Eija Tykkyläinen, joka nyt hoitaa perheyrityksen paperitöitä. ”Eläinlääkärin koulutuksessa ei perehdytä bisnekseen, joten on ihanaa, kun saa keskittyä eläinten hoitamiseen”, toteaa Marja. Alfapet on aina panostanut erityisesti ikääntyvien lemmikkien hoitoon. Lemmikit ovat perheenjäseniä, joille halutaan tehdä kaikki, että elämänlaa-

tu olisi hyvä aina viime hetkiin asti. Niissä viime hetkissä usein on myös Alfapetin tuttu eläinlääkäri mukana. Moni toivoo, että ”enkelipiikki” annetaan kotona, missä eläin tuntee olonsa turvalliseksi. ”Eutanasia-kotikäynnit ovat tunteikkaita kunniatehtäviä”, kertoo Marja. Toinen Alfapetin erityisala on lemmikkien hammashoito. Hiljattain valmistui uusi hammashoidon ja kirurgian yksikkö, jossa on uusimmat laboratoriot ja hammasdigiröntgenlaite. ”Melkein joka toisella lemmikillä on hammashoidon tarvetta, ja aina ei kotikonstein selvitä. Aika harva tietää tarpeeksi hammashoidosta, joka vaikuttaa eläimen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin”, painottaa Marja Hassi. Miksi sitten eläinlääkäriaseman kannattaa kuulua yrittäjäjärjestöön? ”Mielestäni koulutustarjonta on hyvää,”

toteaa Eija Tykkyläinen. Suomen Yrittäjien kurssit olisivat hyviä tilaisuuksia myös verkostoitumiseen. ”Vaikka ei Kauklahdessa tarvitse kauan kävellä, kun joku jo haukkuu!” nauraa Marja Hassi. Noin 70 % potilaista nimittäin on koiria, vaikka eläinten kirjo on laaja hevosista hamstereihin. Eläinlääkäri tulee tutuksi niin lemmikeille kuin omistajilleenkin. ”Meidän asiakkaat on niin ihania! Ne on niin onnellisia kun saavat oman lemmikkinsä kuntoon, ja sitten tulee pullaa ja kakkua ja kortteja”, kertoo Eija. ”Lämminhenkinen asiakaspalvelu ja laatu on meille huipputärkeää. Positiivisen palautteen kautta tulee kiitos, että ollaan onnistuttu tässä”. Teksti: Mia Halonen Kuva: Alfapet BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 33

|

33

07/02/14 11:10


Business_Espoo_2014.indd 34

07/02/14 11:10


YRITTÄJÄKOLUMNI

PIENTEN JA KESKISUURTEN

YRITYSTEN ASIALLA J

oskus 90-luvun alkupuolella aloin höristellä vakavissani yrittäjäjärjestön suuntaan. Olin perustanut liikelahjoja, yritystekstiilejä ja pinssejä markkinoivan yrityksen 80-luvun puolivälissä. Lisäksi tein urheilulähetyksiä radioon ja televisiokanaville muun yritystoiminnan ohella. Sisareni ja hänen miehensä olivat olleet aktiivisia yrittäjäjärjestön jäseniä jo kauan. He kertoivat jatkuvasti yrittäjien hauskoista juhlista ja matkoista. En kuitenkaan noteerannut heidän juttujaan sen kummemmin. Oli niin paljon muuta tekemistä ja vierastin järjestömaailmaa. Kaupankäyntikin sujui kohtalaisesti ja selostuskeikkoja riitti. Keväällä 1992 tapasin sattumalta Espoon Yrittäjien toimistoväkeä ja luottamusmiehiä. He kysyivät, olenko yrittäjäjärjestön jäsen. En ollut, mutta päätin liittyä samantien. Se oli loistava päätös. Yksi parhaista mitä yrittäjänä olen tehnyt. Jäsenyydestä on ollut pelkästään positiivisia seurauksia. Vattukarnevaalit, Vuoden yrittäjä Gaalat, joulupuurot, lukuisat matkat, golfkisat, koulutustilaisuudet ja monet,

monet muut tapahtumat –mielenkiintoista toimintaa alkoi olla lähes viikoittain. Tapasin uusia ja uudenlaisia ihmisiä. Syntyi lukuisia kontakteja, joista olen saanut monia uusia asiakkaita ja hyviä ystäviä.

“Verkostoiduin. Minulle aukeni aivan uusi maailma, mielenkiintoinen positiivinen maailma, yritteliäs maailma.” Meillä yrittäjillä on eräs jännä yhteinen nimittäjä, empaattisuus. Lisäksi sanomattakin on selvää, että meitä yhdistää myös ahkeruus. Jopa niin, että meiltä tahtoo välillä unohtua levon ja rentoutumisen tärkeys. Keskusjärjestö Suomen Yrittäjät ja Espoon Yrittäjät, joka on muuten suurin yksittäinen paikallisyhdistys, tarjoavat molemmat erittäin monipuolisia ja maksuttomia juridisia palveluita niitä tarvitseville jäsenilleen. Asiantuntijoita löytyy kaikilta mahdollisilta aloilta.

Tästä minulla on henkilökohtaisesti erinomaisia kokemuksia. Yrittäjäjärjestö tarjoaa paljon muutakin. Edullisia vakuutuksia, alennuksia luottotietojen tarkistamisessa, polttoaineiden, hotellimajoitusten hinnoissa. Ja erityisesti kannattaa käyttää hyödyksi Espoon Yrittäjien jäsenten tarjoukset jäsenkollegoille. Jäsenkollegoiden tuotteita ja palveluita hankkimalla säästää ison pinon euroja. Tästäkin minulla on erinomaisia kokemuksia niin ostajana kuin myös itse tarjouksia tehneenä. Meitä on Espoon Yrittäjissä noin 3 000 jäsentä, joista lähes 60 prosenttia on yksinyrittäjiä. Olemme melkoinen vaikuttaja espoolaisessa elinkeinoelämässä. Ilman meitä yrittäjiä Espoo eikä Suomi pärjää. Meidät on huomioitava ja kyllä meidät huomioidaankin. Espoon Yrittäjät on pienten ja keskisuurten yritysten asialla Espoossa.

- Jukka Pelkonen

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 35

|

35

07/02/14 11:10


Soukan Sydän

tuo viihtyisyyttä lähiöön.

”Hyvää päivää, täähän on hurjan näköinen!”, nauraa Pauliina Hintsa ajatelleensa tullessaan ensimmäistä kertaa Soukkaan. 70-luvulla rakennettu betonilähiö ei näyttänyt kovin kutsuvalta. Nyt oma kukkakauppa Soukan sydän on palvellut uskollisia asiakkaita ostoskeskuksessa jo seitsemän vuotta, ja Pauliina viihtyy hienosti. Yhdessä muun muassa Suomen suurimman lankakaupan Menitan kanssa Soukan sydän tuo viihtyi36

|

syyttä lähiöön. ”Asiakkaat on täällä aivan ihania; ystävällisiä ja avoimia, jotenkin rennompia kuin muualla.” Erikoisliike ei voi kilpailla hinnalla markettien kanssa, mutta ystävällinen palvelu, kukkien laatu ja sidonnan ammattitaito ovat valttikortteja. Kukkakaupassa tehdään käsityötä: jokainen kukka täytyy käsitellä yksitellen, jotta oikea nestejännitys säilyy ja kukat kestävät pitkään kauniina. Suurin osa asiakkaista on aikuisia naisia Soukasta, Suvisaaristosta ja Espoonlahdesta. ”Meillä pitää olla tarjontaa, toiset

tykkää pelkistetystä ja toiset romanttisesta”, kertoo Pauliina. ”Ja onneksi on perjantaimiehiä, joiden vaimoja kadehditaan.” Perjantaimiehet ovat niitä fiksuja miehiä, jotka ymmärtävät, miten suuri vaikutus on sillä, että säännöllisesti ostaa kotiin kukkia muulloinkin kuin katuvaisena. Kukkakaupasta saa parilla kympillä kauneutta ja hyvää mieltä arkeen ja juhlaan.

Teksti: Mia Halonen Kuva: ScanStockPhoto

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 36

07/02/14 11:10


”PERUSTIN YRITYKSEN OLLAKSENI Espoolainen yrittäjyys on kekseliäisyydeltään rajaton. Ystävykset Juho Sarno ja Pyry Kääriä perustivat Pinky Boys Productionsin toteuttaakseen unelmiaan ja ottaakseen elämänsä omiin käsiinsä. Pinky Boys aloitti TV-tuotantoyhtiönä, ja myöhemmin he lisäsivät siihen reissaavan katukeittiön. He haluavat myös tuottaa sirkusesityksiä. Tulevaisuuden

ONNELLINEN” haaveena on oma pienpanimo. Tarina firman nimen taustalla juontaa juurensa walesiläisen kaverin kettuilusta, kun Juho tykkäsi pitää pinkkiä päällään. Pilkkakirves otettiinkin aseeksi ja siitä leivottiin firman nimi! Juho kertoo pienen anekdootin yrittäjyytensä varrelta. Hakiessaan malarialääkereseptiä lääkäri kysyi, että mikäs firma tämä on. Kuultuaan, että pojat ovat ajamassa tuk tukilla Thaimaasta Suomeen, ja matkan varrella on maantierosvoja ja myrkkyeläimiä, lääkäri

luuli olevansa piilokamerassa. Pinky Boys ei tavoittele kasvua itsetarkoituksena. Juho perusti yrityksen ollakseen onnellinen, ei kasvattaakseen siitä rahantekokonetta. Firma kasvakoon jos on kasvaakseen. Jos Juho saisi 100 000 euroa ylimääräistä rahaa firman kehittämiseen, syntyisi luultavasti se haaveiden pienpanimo. Teksti: Nisse Suutarinen Kuvat: Pinky Boys

KENDIN NIMEÄ SAA KAUEMPAA HAKEA Nimi ”Kendi” tulee kaakkoisaasialaisesta vesikannusta. Se symboloi yrityksen toimintaajatusta; valmistaa esineitä tai tuottaa palveluja, joilla on merkitystä elämänlaadulle. ”Perustin Kendin vuonna 2011, ja toiminta muotoutuu pikku hiljaa oman näköisekseen. Ajatus yrityksen perustamisesta syntyi yli

kaksikymmentä vuotta sitten, mutta elämä vei maailmalle. Palattuani Suomeen yli 18 vuoden jälkeen päätin vihdoin toteuttaa haaveeni”, kertoo Kendin perustaja, taiteilija Marita Sahi-Piipponen. Tärkeä osa Kendin toimintaa on omien uniikkien töiden valmistus. Teosten lähteenä ovat yrittäjän omat kokemukset sekä luonto. Marita SahiPiipponen järjestää myös piirustus-

ja maalauskursseja, savikursseja ja työhyvinvointipäiviä. Hän työskentelee tilassa, jossa on paljon muita taiteilijoita sekä käsityöläisiä. Yhdessä yrittäjät järjestävät muun muassa avoimien ovien päiviä, markkinoivat tuotteitaan ja järjestävät näyttelyitä. www.kendi.fi Teksti: Ritva Holmström

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 37

|

37

07/02/14 11:10


Lisää asiakkaita ja kauppaa verkosta Yrityksesi menestys perustuu siihen, että asiakkaat ovat löytäneet sen sillä hetkellä, kun heillä on tarve tuotteelle tai palvelulle. Usein tämä kohtaaminen tapahtuu verkossa. Pidä siis huoli, että perusnäkyvyytesi, kuten verkkosivut ovat kunnossa. Verkkonäkyvyyden luominen onkin ensimmäinen askel: kun olet saanut perusasiat kuntoon, voit perehtyä verkkomarkkinointiin, hankkia lisää asiakkaita verkosta tai perustaa jopa verkkokaupan. Osaava kumppani voi auttaa sinua kaikissa näissä verkkoasioissa. Miten saan asiakkaita VerkkosiVuiLLe? Suurin osa kuluttajista käyttää hakukoneita,

siksi sivujesi tulee olla hakukoneoptimoidut,

• Verkkokaupasta tehoa liiketoimintaan

Verkkokaupan perustaminen ja hallinnointi

on kustannustehokas tapa kasvattaa bisnestä, lisäksi kuluttajat ovat jo tottuneet

eli sivultasi löytyy samoja sisältöjä ja avain-

ostamaan sähköisesti. Osaavan kumppa-

liittyviä asioita. Hakukoneystävälliset sivut

tuot liiketoimintaasi uuden myyntikanavan.

sanoja, joilla ihmiset hakevat tarjontaasi

nousevatkin korkeammalle hakutuloksissa.

nin avulla saat kaupan pystyyn nopeasti ja

Hakukoneisiin voi myös ostaa mainontaa. • Helpota ostamista

Siinä maksat tietyistä avainsanoista, joita

Tarjoa asiakkaalle tärkein tieto, kuten hinnat

yläpuolella. Voit myös ohjata sivuillesi disp-

arvosteluja sivullesi, näillä vakuutat myös

nitut tavat ovat PK-yritykselle kustannuste-

kokemuksiin. Myös hyvällä asiakaspalvelul-

haettaessa mainoksesi näkyy hakutulosten

lay- eli bannerimainonnalla. Kaikki yllämai-

hokkaita kanavia hankkia lisää asiakkaita

verkossa.

kauppa kukoistaMaan neLjäLLä askeLeeLLa • Verkkonäkyvyys kuntoon ja liikennettä sivuillesi

ja yhteystiedot nopeasti. Tuo asiakkaittesi

uudet vierailijat, jotka luottavat vertaistensa la on merkitystä, luotettava toimija saa aina

enemmän kauppaa.

• Jatkuva seuranta ja oppiminen

Verkon suurin etu on reaaliaikainen mitattavuus, ota siitä siis kaikki irti ja päivitä verkkotoimenpiteitäsi sitä mukaan, kun huomaat

Päivitä kaikki kanavat, joissa yrityksesi

niiden tuottavan tulosta. Verkkoon erikois-

liikennettä sivuillesi hyödyntäen hakukone-

tässäkin.

näkyy (esim. kotisivut, Facebook). Ohjaa markkinointia ja display-mainontaa.

tunut yhteistyökumppani voi auttaa sinua

Yrittäjä, nyt Vartissa verkkoon! Fonectan, Kotisivukoneen ja Suomen Yrittäjien kanssa yhteistyössä toteutettu Vartissa verkkoon -palvelu tarjoaa sinulle maksutta tietoa ja vinkkejä verkkotekemiseen, olit sitten aloittelija tai tottuneempi verkon hyödyntäjä. Vartissa verkkoon auttaa varmistamaan, että yrityksesi saa verkosta kaiken irti! Aloita oppiminen osoitteessa vartissaverkkoon.fi tai soita ja kysy lisää 075-3252717.

38

|

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 38

07/02/14 11:10


HYMYÄ JA HYVÄÄ MIELTÄ

– ILMASSA ON ILOA

Y

rittäjä Jonna Nieminen vieraili 1980-luvun lopulla Dipolin opiskelijoiden rekrytointimessuilla. Yksi messujen näytteilleasettajista oli kaasuyhtiö Oy AGA Ab, joka oli tuolloin alkanut panostaa kuluttajatuotteisiin perinteisen teollisuuden lisäksi. Yksi näistä tuotteista oli helium. ”Idea ilmapallobisnekseen lähti siitä, ja niin lähdimme yhdessä AGAn kanssa kasvattamaan ilmapallojen vähittäismarkkinoita”, kertoo yrittäjäpariskunnan toinen osapuoli Petri Nieminen. Ilmapallokeskus Balloon Center Oy perustettiin vuonna 1991 ja vähitellen liiketoiminta ilmapallojen osalta siirtyi sille AGAn keskittyessä ydintoimintaansa. Jonna ja Petri ovat olleet yrit-

täjiä jo yli 20 vuotta. Ennen yrittäjiksi ryhtymistä molemmat opiskelivat Helsingin Kauppakorkeakoulussa. ”Meille on tärkeää yrityksen kehittäminen ja jatkuva uuden oppiminen”, kertoo Petri. ”Haluamme toimia vastuullisesti ja olla osaltamme lisäämässä yrittäjyyttä ja tekemisen meininkiä yhteiskunnassa.” Ilmapallokeskus Balloon Center Oy on tällä hetkellä alan johtava yritys Pohjoismaissa, ja siitä yrittäjät ovat syystäkin ylpeitä. Ilmapallokeskus tarjoaa yrityksille ja yhteisöille keinon viestiä positiivisella ja näkyvällä tavalla. Tuotteita käytetään muun muassa myymälämarkkinoinnissa, tuotelanseerauksissa, tapahtumissa ja juhlissa. Toiminta-ajatuksena on

mahdollistaa onnistuneet tapahtumat ja juhlat. ”Asiakkaitamme ovat yritysten ja yhteisöjen lisäksi kuluttajat. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat paljon riippuen tilaisuudesta”, kertoo Petri. Yrityksellä on myös omia vähittäismyymälöitä ja verkkokauppoja. Juhlamaailma-myymälä Espoon Koskelossa sekä Butterick’s-myymälä kauppakeskus Forumissa Helsingissä auttavat juhlijoita päivittäin. Lisäksi verkkokaupat www.juhlamaailma.fi ja www.buttericks.fi palvelevat 24/7.

Teksti: Ritva Holmström Kuva: ScanStockPhoto BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 39

|

39

07/02/14 11:10


SEDÄT JAKSAA

PAINAA

Kirjapainoalalla on ollut viime vuosina varsin tuulista, mutta ketterimmät selviävät tästäkin allokosta. Espoon Painovoima Oy on yksi ketteristä ja täytti ohimennen 15 vuotta.

K

aksi rentoa miestä nojaa hymyillen painokoneeseen, joka mielestäni kuuluisi tekniikan museoon. Aivan kuin aparaatti olisi tuotu paikalle 1800-luvun lopussa, ja sen jälkeen pikkuhiljaa rakennettu ympärille moderni painotalo. Hymyilevät miehet ovat Mika Pitkänen ja Juha Kirjakoff, Espoon Painovoima Oy:n omistajakaksikko. Muikeaan ilmeeseen on montakin syytä; yhteiselo on jatkunut jo vuodesta 1999, ja auringonlaskun alaksi mielletyssä painobisneksessä Painovoimalla menee varsin hyvin.

Kirjapainokokemuksensa hän sai jo reilusti ennen yrittäjyyttä: ”Mä tein kirjapainossa kaikenlaisia hommia, ihan pakettiautokuskista lähtien sitomotyön tekoon ja taittamiseen. Kyllästyin kuitenkin niihin hommiin ja halusin myyntiin. Huomasin, että on kiva pelata asiakkaiden kanssa.” Vähän ajan kuluttua Kirjakoff alkoi harkita oman painotalon perustamista vaimonsa veljen, Mika Pitkäsen kanssa. ”Istuttiin itse asiassa useampikin ilta mökillä ja mietittiin”, Kirjakoff sanoo. Pohdintaa helpotti se, että molempien silloinen työnantaja oli laskusuhdanteessa. Nokkelana kaksikkona Pitkänen ja Kirjakoff näkivät tilaisuutensa.

Olemme tuotantotilassa. Painotyössä käytettyjen kemikaalien haju leijuu ilmassa. Ympärillä suhaa työntekijöitä, joiden mustissa paidoissa lukee ”Hullu painamaan”. Osa työntekijöistä istuu lasikopissa. He leikkaavat, liimaavat, taittelevat ja pakkaavat. Tavaraa lähtee nosto-ovesta ulos tasaiseen tahtiin Pitkänen katosi kuvauksen jälkeen painohommiin. Kirjakoff jatkaa yrityksensä tarinaa. 40

|

Hymyilevät miehet ovat Mika Pitkänen ja Juha Kirjakoff, Espoon Painovoima Oy:n omistajakaksikko.

Ensimmäiset asiakkaat Painovoima sai helposti. Kirjakoff sanoo, että tunsi ”vanhasta elämästä” niin paljon ihmisiä, että homma lähti käyntiin heti. Kuluneiden 15 vuoden aikana liiketoiminta on painoalalla muuttunut dramaattisesti. Sähköinen viestintä on vienyt paljon bisnestä, tilausmäärät ovat pienentyneet, toimitusajat nopeutuneet, hintataso on laskenut, ja Suomessa

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 40

07/02/14 11:10


painamiskapasiteettia on liikaa kysyntään nähden. Kiristyvään kilpailutilanteeseen Painovoima on vastannut hyvin. Yritys on erikoistunut sellaisiin töihin, joita kilpailijat eivät tarjoa, tai kilpailua on vähän. ”Mitä vaikeampi työ, sitä parempi meille”, sanoo Kirjakoff. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse; samassa tilassa toimii Kirjapaino Lars Eriksen Oy, jolta Painovoima vuokraa osan tuotantokapasiteetista. Tulevaisuudessa yritys aikoo jatkaa erikoistumisen polulla ja laajentaa palveluaan kokonaisvaltaisemmaksi: ”Kun asiakas tilaa lahjapakettiin painotyön, me hoidetaan sinne paketin sisälle kellot, kettingit ja viinapullot. Rakennamme markkinointipaketin kokonaisvaltaisesti, eikä asiakkaan tarvitse lähteä erikseen minnekään.” Kokoaikaisia työntekijöitä Painovoimalla on neljä, jonka lisäksi se työllistää muun muassa 15 osa-aikaista opiskelijaa ja kotiäitiä. Heille riittää töitä joita koneet eivät tee, ja jotka vaativat sormi-

näppäryyttä ja käsityötaitoja. Osa-aikaiset työskentelevät Painovoimalla iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. ”Jonkin verran osa-aikaisista vaihtuu, kun opiskelijat siirtyvät elämässään eteenpäin. Vakituisista sen sijaan ei vielä kukaan ole lähtenyt pois.”, Kirjakoff naurahtaa ja jatkaa: ”En tiedä onko se hyvä vai huono asia.” Kirjakoff toteaa, ettei vaihtaisi päivääkään pois. Hän arvostaa yrittäjyyden vapautta erittäin korkealle: ”Ei tarvi tilittää kenellekään toiselle. Kun menee hyvin, katsot peiliin ja sanot ’yes’ – ja kun menee huonosti, katsot peiliin ja sanot ’no voi perkele’.” Yhtenä mieleenpainuvimpana kokemuksena kuluneiden 15 vuoden ajalta Kirjakoff nostaa erään reklamaatiotilanteen. Asiakas oli tilannut 500 kirjaa, joiden aiheena oli ydinjätteen käsittely. Asiakkaan ensimmäisessä käteen ottamassa kirjassa kannet olivat olleet väärin päin. Kirjakoff oli pahoitellut tapahtunutta ja kertonut noutavansa virheellisen kappaleen henkilökohtaisesti. Asiakas ei suostunut luovuttamaan kirjaa. Syyksi hän mai-

nitsi sen, että Loviisan ydinvoimalan toimintaprosentti on 99,95. Painovoiman toimintaprosentti oli kuulemma parempi, ja asiakas halusi säilyttää kirjan muistona. Minun oli pakko palata tuotantotilaan museovekottimen luo ja kysyä Pitkäseltä, mikä moinen masiina oikein on. ”Tämähän on nuorekas rouva, kohopainokone. Sillä esimerkiksi stanssataan, ritsataan tarroja ja preeglataan kohokuvioita. Mies vanhenee ennen tätä konetta.”, valaisee Pitkänen. Espoon Yrittäjien jäsenenä Painovoima on ollut perustamisestaan lähtien. Jäsenyys oli yrittäjäkaksikon mukaan luontevaa, koska heidän edellinen työnantajansakin oli jäsen. Jokaisella yrittäjällä on omat syynsä jäsenyyteen – Kirjakoffille ne ovat yrittäjäjärjestön tarjoamat palvelut, kuten luennot, koulutukset, minimessut ja verkostoitumistapahtumat. Teksti: Jukka Niemelä Kuvat: Nina Mönkkönen BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 41

|

41

07/02/14 11:10


Elisan yritysverkkokauppa palveluksessasi elisa.fi/ uppa verkkoka

Älypuhelin- ja tabletuutuudet sekä peruspuhelimet lisälaitteineen, tietokoneet ja nettitikut Liittymät yrityskäyttöön Asiantunteva chat-asiakaspalvelu opastaa halutessasi Ajantasainen varastotilanne nähtävissä laitekohtaisesti E l i sa n y ri p ty a l v sv e e l u rk ks k e o s k sa a u s p i p a

Maksutapana kertamaksun lisäksi 24 kk:n koroton sopimus Nopea toimitus: jopa seuraavaksi arkipäiväksi Vaivatonta asiointia: voit esimerkiksi tarkistaa puk-koodin, tehdä muutoksia liittymiin tai päivittää laskutusosoitteen

Rahanarvoisia etuja Suomen Yrittäjien jäsenille: elisa.fi/yedut

verkkokauppa 42

|

Tule käymään tai varaa aika:

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)

BUSINESS ESPOO

70655_EL_YJA_Verkkokauppa_217x275.indd 1 Business_Espoo_2014.indd 42

9.12.2013 8.47 07/02/14 11:10


013 8.47

PÖNÖTTÄJÄISISTÄ POTKUA PIMEYTEEN

E l i sa n y ri p ty a l v sv e e l u rk ks k e o s k sa a u s p i p a

P ”Täällä on aivan mahtava fiilis!” – Jäsenenä 20 vuotta, ensimmäistä kertaa gaalassa ”Pönötyshän on asenteesta kiinni” – Sanna Lauslahti, kansanedustaja ”Täytyy myöntää, että erittäin rennot ja mukavat juhlat” – Janne Roiha, yrittäjä, ensimmäistä kertaa gaalassa ”Yrittäjyys ja gaalat ovat aivan huippujuttu!” – Tommi Valtonen, Vantaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja ”Jos joku haluaa täällä pönöttää, siihenkin on lupa” – Hannu Lokka, yrittäjä

Teksti: Jukka Niemelä Kuvat: Hannu Tenhunen, Fokuso

idin taannoin Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoille kaksipäiväisen kirjoituskoulutuksen. Toisena päivänä opiskelijat esittelivät tuotoksiaan, joista yksi jäi erityisesti mieleeni. Intopiukka opiskelija oli kirjoittanut myyntipuheeseensa napakasti

mentillaan Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntaliitosselvityksestä

”Nämä eivät ole mitkään Suomen Yrittäjien pönöttäjäiset.”

Gaalavieraat saivat nauraa myös työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murton puheen aikana. Murto kertoi tsemppaavansa itseään siihen, että hän siirtynee todennäköisesti Kauppalehden sivuilta keltaiseen mediaan, ja lähtevänsä tilaisuudesta ihan omalla autollaan. Samaan aikaan kun mediassa käsiteltiin Kuntien Eläkevakuutuksen toimitusjohtajan etuisuuksia.

Päätin tehdä gallupkyselyn Pääkaupunkiseudun Yrittäjien vuotuisessa Vuoden Yrittäjä -gaalassa 23.11.2013. Tulos valitettavasti murskaa nuorten yrittäjien tai yrittäjänalkujen harhakuvat siitä, että vanhat patut istuisivat selkä suorana kuuntelemassa jonninjoutavia juhlapuheita. Haastatelluista 100 % oli sitä mieltä, että tilaisuudessa ei to-del-lakaan pönötetä. Tilaisuuden juhlapuhujat kevensivät tunnelmaa siinä missä välillä tarjoiltu viinikin. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä hauskuutti yleisöä kom-

”EKKV, täytyy olla tarkkana näiden lyhenteiden kanssa.”

Niinpä niin. Juhlatunnelma on asenteesta kiinni. Asiallinen ohjelma ja juhlapuheet eivät tarkoita, että tilaisuus olisi tylsä. Tyylikkäästi pukeutunut yrittäjä kunniamerkkeineen ei ole jäykkä hapannaama. Sen todisti tänäkin vuonna iso joukko Suomen tulevaisuuden tekijöitä – Yrittäjiä. BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 43

|

43

07/02/14 11:11


ESPOON YRITTÄJIEN JÄSENEDUT- JA PALVELUT 2014 ANDERS MANAGER® / PAPPILA PENKKALA GROUP Jäsenenä saat Anders Manager® laskutusohjelman palveluineen käyttöösi täysin maksutta 60 päivän ajaksi. Voit siis testata palvelua maksutta ilman sitoumuksia! Anders Manager® on nykyaikainen laskutusohjelma, jonka avulla voit automatisoida yrityksen laskutuksen sekä maksuvalvonnan. Laskutuspalvelu automatisoi laskutusrutiinisi, kuten laskujen lähetyksen, suoritusten valvonnan, huomautuskirjeet ja perinnän. Myös verkkolaskut onnistuvat helposti. Ohjelma sisältää mm. asiakas- ja tuoterekisterin, luottotietojen tarkistukset ja raportit kirjanpitoon. Lisätietoja: p. 029 080 6566, myynti@andersmanager.fi tai poikkea toimistollamme osoitteessa Keilaranta 4, 02150 Espoo. FENNIA Fenniasta saat jäsenetuna mm: - 40 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton Premiumkaskoon ja laajaan Fenniakaskoon - Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään ryhmätapaturmavakuutuksen maksutta - Yrityksen sairauskuluvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta 50 %:n alennuksen (omavastuu 21 vrk). - 20 %:n alennuksen useista kodin vakuutuksista sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %.

ELISA

INTRUM JUSTITIA

Viestintäratkaisut

Meiltä saat käyttöösi tehokkaat luotonhallinnan työkalut, joiden avulla minimoit luottotappioita sekä parannat rahankiertoa

Elisa tarjoaa useita rahanarvoisia etuja Suomen Yrittäjien jäsenille myös vuonna 2014. Ajantasaiset edut löydät osoitteesta www.elisa. fi/yedut. Elisa Yritysten verkkokaupassa www.elisa.fi/verkkokauppa asioit silloin, kun sinulle sopii. Henkilökohtaista palvelua saat varaamalla ajan paikalliseen Yrittäjäpalvelupisteeseemme www.elisa.fi/ajanvaraus tai soittamalla Yrittäjäasiakaspalveluumme 010 19 13 19 (ark. 8:00-16:30, pvm/mpm). FINNVERA Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan muutostilanteisiin Yritykset tarvitsevat rahoitusta toimintansa eri vaiheissa. Valtion omistama Finnvera toimii yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja täydentää rahoitusmarkkinoita tarjoamalla suomalaisille yrityksille lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Suunnitteletko yritysjärjestelyjä, liiketoiminnan kasvattamista tai viennin aloittamista? Ota yhteyttä ja varaa aika noin tunnin mittaiseen keskusteluun. Selvitämme yhdessä, voiko Finnvera olla mukana yrityksesi tulevissa rahoitustarpeissa.

Edut saat 1.1.2014 jälkeen alkaviin uusiin vakuutuksiin.

Ajanvaraukset puhelinpalvelustamme 029 460 2580 (arkisin klo 8.0016.15). Aikaa varatessasi, kerro kuuluvasi Espoon Yrittäjiin ja varaudu antamaan jäsennumerosi.

Hyödy eduistasi ja kysy lisää, soita Yrittäjäpalveluun 010 503 5800 tai mene osoitteeseen www.fennia.fi/ suomenyrittajat

Finnveran rahoituksella eteenpäin! Helsingin-aluekonttori, Eteläesplanadi 8, 00130 Helsinki www.finnvera.fi

44

|

Luottotieto- ja perintäpalvelu (Luottotietopalvelu, Perintä-palvelu, Lakiasiat) > jäsenyrityksille vuosihinta palvelulle 95 € + alv. (Normaalisti 195 € + alv). Jäsenetu siis 100 € Kansainvälinen perintä ja Arvonlisäveropalvelut (Kansainvälinen perintä ja Arvonlisäveropalvelut) > jäsenyrityksille vuosihinta palvelulle 95 € + alv. (Normaalisti 195 € + alv). Jäsenetu siis 100 €   Lasku- ja reskontrapalvelu (Lasku- ja reskontrapalvelu sisältäen perinnän) > jäsenyrityksille vuosihinta palvelulle 295 € + alv. (Normaalisti 395 € + alv). Jäsenetu siis 100 €   Intrum Rahoitus > jäsenyrityksille vuosihinta palvelulle 150 € + alv. (Normaalisti 250 € + alv). Jäsenetu siis 100 €   Lisätietoja saa kaikista palveluista numerosta 09 2291 1600, osoitteesta info.finland@intrum.com tai kotisivuiltamme www.intrum.fi LÄNSIVÄYLÄ Yrittäjäkalenterin yhteydessä ilmoitukset -50 %. Verkkoilmoittelusta -20 % alennus. Kaikissa ilmoitteluun liittyvissä asioissa Sinua auttaa Länsiväylän asiakaspalvelu puh. 020 770 3325 Katso myös www.lansivayla.fi

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 44

07/02/14 11:11


ESPOON YRITTÄJIEN JÄSENEDUT- JA PALVELUT 2014 LÄHITAPIOLA PÄÄKAUPUNKISEUTU

MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT

KOULUTUS- JA JÄSENTILAISUUDET

Vakuutus korvaa, jos koneet kaatuvat - mutta meneekö koko firma nurin, jos itse kompastut? Entä miten käy perheesi toimeentulon? LähiTapiolassa yrittäjän elämää käsitellään kokonaisuutena. Tarjoamme kilpailukykyinen ratkaisun, joka suojaa sinut, yrityksesi ja perheesi.

Espoon Yrittäjien oma maksuton 20 juristin ja asiantuntijan neuvontapalvelu täydentää Suomen Yrittäjien valtakunnallista neuvontapalvelua.

Espoon Yrittäjät järjestää monipuolisia koulutus-, virkistys- ja verkostoitumistilaisuuksia ympäri vuoden. Yhteistyökumppaniemme ansiosta tilaisuudet ovat aina edullisia tai maksuttomia – monen mielestä tärkein jäsenetu.

Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisätietoja yrityksen maksuttomasta investointisuojasta ja terveystarkastuksesta osana Yrittäjän Omaturva -vakuutusta. Jätä yhteydenottopyyntö ja tilaa maksuton riskikartoitus osoitteessa: www.lahitapiola.fi/yrittajat Palvelemme ajanvarauksella yrittäjiä LähiTapiola Iso Omenan toimistolla (Piispansilta 11, kauppakeskuksen 2. taso) sekä puhelimitse numerossa 01019 5101 (ma-pe 8-18). Voit varata ajan sähköpostilla pks.yhteydenotot@lahitapiola.fi.

Neuvontapalvelun jäsenet antavat maksutonta puhelinneuvontaa Espoon Yrittäjien jäsenille arkipäivisin klo 9-16. Neuvontatehtävä käsittää neuvonnan ja opastuksen puhelimitse. Espoon Yrittäjien omien neuvojien yhteystiedot ja neuvonta-alueet löydät verkosta espoonyrittajat.fi tai voit kysyä yhteystietoja Espoon Yrittäjien toimistosta p. 010 422 1400.

YEE! – ALLE 40 v. YEE! (Young Entrepreneurs Espoo) on 18-40 v. yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden vapaamuotoinen verkosto, joka toimii Espoon Yrittäjien alla. Katso www.yee.fi tai tutustu meihin Facebookissa. TIEDOTUS- JA VERKKOPALVELUT - Espoon Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien uutiskirjeet sähköpostiisi kuukausittan

TARJOUKSET JÄSENELTÄ JÄSENELLE

- Yrittäjän kalenteri Länsiväylässä, joka kuun viimeinen keskiviikko.

Espoon Yrittäjien jäsenet tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan jäsenkollegoille huomattavin alennuksin.

www.espoonyrittajat.fi www.yrittajat.fi

Käytä edut hyväksesi! Listan yrityksistä osoitteessa www.espoonyrittajat.fi/ jaseneltajasenelle

Tiedot tulevista tapahtumista ja koulutuksista verkossa www.espoonyrittajat.fi JÄSENBANNERI

Näytä olevasi jäsen. Jäsenbannerin pääset lataamaan www.espoonyrittajat.fi/ jasenbanneri Bannerista on saatavilla myös neliväriversio käytettäväksi painotuotteissa ja julkaisuissa.

YRITTÄJÄRISTIT JA ANSIORISTIT Yrittäminen on kova laji. Haluamme antaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille myöntämällä anomuksesta Yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Ansioristeillä. Lisätietoja ja hakulomakkeet www. yrittajat.fi/huomionosoitukset

www.facebook.com/ espoonyrittajat www.facebook.com/ suomenyrittajat Valtakunnallinen yrittäjyyden uutislehti Yrittäjäsanomat BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 45

|

45

07/02/14 11:11


YRITTÄJÄBAROMETRI - JÄSENKYSELY 1/ 2014 Vielä 2013 vallinnut alamäki on päättymässä ja 2014 nousukausi on alkamassa. Pääkaupunkiseudun yrittäjien pk-yrityksille suunnattu kysely. (1135 vastaajaa)

31%

LIIKEVAIHDON KEHITYS 2014

17% 37% Lähes

LASKEE >15%

3%

LASKEE 5-15%

KASVAA 5-15%

KASVAA >15 %

ennallaan

8% 28%

YRITTÄJIEN TULOKEHITYS

9% 43% Lähes

LASKEE >15%

4% 46

|

LASKEE 5-15%

KASVAA 5-15%

KASVAA >15 %

ennallaan

12%

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 46

07/02/14 11:11


Kyllä

ASIAKKAIDEN JA KUMPPANIEN LUOTTOTIETOJEN TARKISTUS

10%

50%

Harkinnan mukaan

40%

Ei

ESPOON ELINKEINOPOLITIIKAN ONNISTUMINEN

36,1% 31,2%

Keskiarvo 7,1

16% 3,1% Kouluarvosana

4

7%

6,5%

5

HALLITUKSEN ONNISTUMINEN YRITTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

6

7

8

10

29% 20,5%

19,5%

17,4%

Keskiarvo 6,3

10,8% Kouluarvosana

9

0,2%

4

2,5% 0,2% 5

6

7

8

9

10 BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 47

|

47

07/02/14 11:11


YKSINYRITTÄJÄN EI TARVITSE OLLA YKSIN

Kiire, arki ja työ voivat alkaa väsyttää – mutta yksin ei kannata jäädä edes pahimman kiireen aikana. Yrittäjä saa lisää energiaa hyvän verkoston kautta.

O

maa verkostoa on helppo kasvattaa paikoissa, joissa yrittäjät kokoontuvat. Seminaari, koulutus tai yrittäjäilta on luonteva paikka luoda kontakteja ja vaihtaa ajatuksia. Viihteen ja asian lomassa virtaa myös uutta energiaa kuin huomaamatta. Näin kävi myös Naisten illassa lokakuussa, kun Keilaniemeen kerääntyi sata naisyrittäjää hyvinvointiasioiden ääreen. Asiaa, viihdettä ja kontakteja Kiireisen yrittäjän iltaan mahtuu verkostoitumisen lisäksi myös viihdettä, hyvää ruokaa ja hyödyllistä tietoa. Tällä kertaa naisten illan teemana oli hyvinvointi. Jotta yritys voi hyvin, on myös yrittäjän itse oltava hyvissä voimissa. Pienilläkin arjen valinnoilla voi vaikuttaa yrittäjän omaan hyvinvointiin. ”Jos liikunnan lisääminen tuntuu hankalalta, niin ainakin istumisen vähentäminen pitäisi olla ihan jokaiselle mahdollista”, UKKinstituutin johtaja Tommi Vasankari 48

|

muistutti. Liikunta ei yksistään ole terveyden tae. Tutkimusten mukaan liika istuminen on jopa epäterveellisempää. ”Ei se tunti liikuntaa pelasta, jos istuu sohvalla 7 tuntia päivässä”, Vasankari kärjistää. Yrittäjän työpäivän aikana on hyvä nousta välillä jalkeille. ”Vie kahvikone toiseen huoneeseen, nouse bussista yhtä pysäkinväliä aikaisemmin, tee välillä töitä jalkeilla. On tärkeää vähentää passiivisuutta ja lisätä kevyttäkin liikuskelua.”

”Jopa motivaatio kuluu työssä, ja sitä pitää jatkuvasti uusia ja palauttaa.” Lisää virtaa verkostosta Raija Leskisen väitöskirjatutkimuksen mukaan kontaktit ja vertaistuki ovat yrittäjälle tutkitusti tärkeä energianlähde. Naisten illassa Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen rohkaisikin espoolaisia naisyrittäjiä

verkostoitumaan ja käymään yhteisissä tapahtumissa. ”Jopa motivaatio kuluu työssä, ja sitä pitää jatkuvasti uusia ja palauttaa. Muista iloita onnistumisista, ne ovat iso juttu ja tuovat motivaatiota työhön. Kaikki verkostoituminen on myös hyvästä, ja tällaisissa tilaisuuksissa niitä omia onnistumisiakin voi vähän hehkuttaa myös muille”, Vepsäläinen kannusti. ”Hyvä työ on itselle sopivaa, oikein mitoitettua työtä. Yrittäjänä teillä on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa juuri omaan työhönne, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota”, Vepsäläinen muistutti. Espoon Yrittäjät järjestää naisten iltoja säännöllisesti. Tällä kertaa illan isäntinä toimivat toimitusjohtaja Erkki Pärssinen ja puheenjohtaja Jukka Pelkonen. Mukana illan järjestelyissä olivat Diacor, Autokeskus, Nissan, Santander, Fennia, SYT-kassa ja Norex. Teksti ja kuvat: Ilona Savitie

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 48

07/02/14 11:11


VERKOSTOT OVAT YKSINYRITTÄJÄN

TURVA - Verkostot ovat yrittäjille suuri tuki ja turva. Yksin toimien on paljon vaikeampaa löytää asiakkaita, markkinoida palvelujaan ja osaamistaan.

H

eli Koukkula on kahden lapsen äiti ja yrittäjä Teixeira Consulting -yrityksessään. Koukkula aloitti yrittäjänuransa vuonna 1996 venäjän kielen, tulkkauksen ja kääntämisen osaamiseensa perustuen. Yrityksensä nimeksi hän valitsi tuolloin ”T:mi Käännöspalvelutoimisto Zdrawstwuj”:in, joka viittaa venäjän kielen sanaan ”päivää”. Nopeasti kävi ilmi, että se ei ollut kaikille tuttu sana, jolloin syntyi T:mi Teixeira Consulting. Teixeira:n toiminta on monimuotoistunut paljon. Koukkula ei enää tee ainoastaan käännöstöitä ja tulkkauksia. Hän tekee paljon myös erilaisia tapahtumia, perinteisiä sihteerin tehtäviä ja konsultointia liittyen Venäjän markkinoihin sekä kansainvälistymiseen. Koukkulan opiskelujen päätyttyä Ukrainassa, hän pääsi heti töihin MHKonsultit Oy -konsulttiverkostoon, jossa kaikki toimivat yrittäjinä. Oltuaan muutaman vuoden palkallisena häntä

kannustettiin yrittäjyyteen, joka kyllä hirvitti ja pelotti. Hänelle ei ollut tullut mieleenkään ryhtyä yrittäjäksi. Koukkula kuitenkin päätti, että yrittäjää ei laiteta. Koukkulan mielestä verkostot ovat yrittäjille suuri tuki ja turva. Yksin on paljon vaikeampaa löytää asiakkaita, markkinoida palvelujaan ja osaamistaan. Verkoston jäsenenä tulee mukaan yhdessä tekeminen, vaikka jokainen vastaakin itse itsestään. Verkostoissa syntyy uusia ideoita ja on helpompi saada niitä myös läpi, eli myytyä asiakkaille. Näin syntyy uskottavampaa toimintaa! Yrittäjänuransa aikana Koukkulalla on joskus käynyt mielessä siirtyä palkkatöihin, mutta se on unohtunut nopeasti. Yrittäjyydessä hienoa on hänen mielestään vapaus, vastuu ja valppaus. Välillä voi pitää lomapäivän keskellä viikkoa, ja valppaus pitää virkeänä. Kukaan ei hae sinua kotoa, ja

palkkaa ei tule, jollei ole töitä. Koukkulalle yrittäjyys merkitsee elämäntapaa. Yrittäjyys on päällä 24/7, mutta rentoutuakin tarvitsee - muuten ei jaksa. Hän vaihtaa vapaalle tapaamalla ystäviä, käymällä jumppaamassa ja zumbaamassa; lukemalla, olemalla mukana lastensa harrastustoiminnassa, tai sitten hän vain löhöää kotona sohvalla ja katsoo saippuaoopperaa TV:stä. Yrittäjäurassaan Koukkula ei muuttaisi mitään. Hänellä on ollut hyvä ympäristö, jossa voi kasvaa yrittäjäksi. Hän aloitti yrittäjäverkostossa, joka on vuosien saatossa muuttanut muotoaan ja sen seurauksena on muodostunut uusia verkostoja. Venäjä on suuri markkina aivan Suomen vieressä. ”Onhan se vähän pelottava, mutta mahdollisuuksiakin riittää”, Heli toteaa. Teksti: Nisse Suutarinen BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 49

|

49

07/02/14 11:11


Pikkuyrittäjät Pikkuyrittäjille elämyksiä ja onnistumisen tunteita.

A

jatellakseen yrittäjämäisesti, ei tarvitse olla täysi-ikäinen tai kouluja käynyt. Vuoden 2013 lopulla yrittäjä Mikko Nurminen yrittäjäystävineen käynnisti Pikkuyrittäjät-klubin yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa. Toiminnan tavoitteena on tarjota 10-11-vuotiaille lapsille yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden pitkäjänteistä kehittämistä hauskalla ja kannustavalla tavalla. Klubin tavoitteena onkin osoittaa lapsille, että mitä tahansa voi saavuttaa, kunhan vain yrittää. Klubissa on pienryhmiä, joiden tehtävä on luoda kuvitteellinen yritys. Jokainen ryhmä keksii omalle yritykselleen 50

|

nimen ja sloganin sekä toteuttaa yritysilmeen ja kotisivut. Jokaisessa klubitapaamisessa on eri teema, jota ryhmät käyvät läpi ja hiovat yritysideaansa. Klubin ryhmät esittelevät valmiit yrityksensä loppuhuipentumassa helmikuussa 2014. Vaikka toiminta on kuvitteellista ja lasten ehdoilla, se ei suinkaan ole mitään näpertelyä. Tammikuussa klubilaiset vierailivat mainostoimisto Zeelandissa ja tutustuivat yritysilmeen suunnitteluun ja mainostoimiston toimintaan. Pikkuyrittäjät saivat suunnitella omien yritystensä logot Zeelandin ”aidon” AD:n johdolla.

Millaisia yritysideoita lapsilta oikein irtoaakaan? Graffitien tekoa, korujen ja kranssien valmistusta ja niiden myyntiä verkkokaupassa, konditoriapalveluita, suklaata ja seikkailuretkiä lähipuistoissa. Pikkuyrittäjät-idean isä ja puuhamies Nurminen kertoo, että lasten ideat ja into on kadehdittavaa katseltavaa: ”Kun tyypillinen suomalainen tuntuu saavan allergiaoireita pelkästä yrittäjyys-sanasta, lapset ovat silmät säihkyen täynnä energiaa.” Teksti: Jukka Niemelä Kuva: Mikko Nurminen

BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 50

07/02/14 11:11


”JOKAINEN TARVII

MEIKÄLÄISTÄ

JOSSAIN VAIHEESSA”

”Kukaan ei pysty sanomaan, että en mä tarvitse sun palvelujas. Jokainen tarvii meikäläistä jossain vaiheessa”, toteaa hautausurakoitsija Henri Hietanen olarilaisesta Espoon Hautauspalvelusta.

E

nnen hautausurakoitsijaksi ryhtymistään Henri Hietanen ehti tehdä vuosia muun muassa myynti- ja ravintola-alan töitä. Omiakin ravintoloita ehti olla, kunnes Hietanen alkoi etsiä alaa, jota voisi tehdä vielä vanhempanakin. Ystävän isä - hautausurakoitsija Lahdesta - yllytti alalle ja ryhtyi Hietaselle mentoriksi. Hietanen ei ole katunut alan vaihtoa, vaikka kaikenlaista muutakin pitää tehdä, että pärjää hautausalalla jyllääville suurille ketjuille. ”Elannon hautauspalvelu on älyttömän vahva. Se vie kermat ja pari kerrostakin päältä kakusta. Imitsihän on se, että sieltä saa bonusta, vaikka minä annan bonuksen verran alennusta”, sanoo Hietanen. Mutta toivoa on: ”Yrittäjä ostaa yrittäjältä. En koskaan mene ABC:lle, vaan aina yrittäjävetoiselle huoltamolle. Toivottavasti muutkin yrittäjät tekevät niin. Jokainen kauppa on tärkeä.” Muiden yrittäjien kanssa Henri Hietanen on verkostoitunut jo yrityksenkin kautta: Espoon Hautauspalvelulla ei esimerkiksi ole omaa ruumisautoa, vaan kuljetusyhtiö hoitaa vainajien kuljetukset. Vahvan ravintolataustan

vuoksi Hietanen pystyy onneksi itse hoitamaan muun muassa hautajaisten tarjoilut - lukuun ottamatta kakkuja, jotka leipoo toinen yrittäjä. Hyvä yhteistyökumppani on löytynyt myös westendiläisestä kukkakaupasta. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki, asiakas mukaan lukien. Hautausurakoitsijana kaikesta aiemmasta työkokemuksesta - kiinteistövälityksestä vessapaperin myyntiin - on ollut apua. ”Tässä autetaan ihmisiä hädässä, ei tätä voi kaksiviikkoisena tehdä. Täytyy olla tiettyä rauhallisuutta.”

”Hautausurakoitsijan hommaa en suosittele tietenkään kenellekään, nehän olisi mun kilpailijoita!” Hautajaisten hinta riippuu pitkälti perikunnan varallisuudesta. ”Kallista on kuolla, niin kuin jotkut sanoo.” Keskiarvo koko paketille on noin kolmesta neljään tuhatta euroa, mutta saa hautauskustannuksiin helposti menemään viisikin tuhatta, hautapaikkoineen ja -kivineen. Jos perikunnalla on rahaa,

he eivät valitse halvinta. Vainajan omia rahojahan siinä käytetään. Monet vanhan polven ihmiset ovat tosin olleet vaatimattomia; ei saa olla liian prameaa. ”Halvinkin paketti on kyllä ihan tyylikäs”, kertoo Hietanen. ”Toisaalta, jos eläessä on ollut kaikki vimpan päälle, niin miksi sitten vainajan viimeiselle matkalle valittaisiin jotain muuta kuin omaa tyyliä? Toinen ajaa Mersulla ja toinen Ladalla, tässä on sama juttu: toinen menee tammiarkussa ja toinen missä menee.” Vaikka juuri kukaan ei tarkkaa päivää tiedäkään, harvoin hautajaiset tulevat omaisille yllätyksenä. ”Pääsääntöisesti vanhat ihmiset kuolee, se on kylmä tosiasia, ja luonnollista. Sairaalle ihmiselle kuolema on voinut olla helpotuskin. Vanha ihminen on usein elänyt täyden ja ihanan elämän.” Yksi neuvo Henri Hietasella on omaisille: ”Parempi ottaa yksi varamies arkun kantoon. Vaikka on kuusi kantamassa, niin kun oma faija tai äiti on arkussa, se on yllättävän painava.” Teksti: Mia Halonen Kuva: Nina Mönkkönen BUSINESS ESPOO

Business_Espoo_2014.indd 51

|

51

07/02/14 11:11

Profile for Espoon Yrittäjät

Business Espoo 2014_Espoon Yrittäjät  

Business Espoo 2014_Espoon Yrittäjät  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded